Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: jalppi - 07.02.19 - klo:16:42
-
Hei
Uusi käyttäjä foorumilla.
Ongelma pätkäkäynti ja lämpö ei tunnu riittävän kovilla pakkasilla. Kuitenkin nollakeleillä taas liian lämmin.
Onko asetukset pahasti pielessä? Keruu sisään/ulos anturit ainakin todennäköisesti ei ole hyvin paikallaan pitää käydä tutkimassa.
Miten asetuksia kannattaisi muuttaa? Huoltomies on käynyt hajomisen yhteydessä jokusen kerran katsomassa laitetta ei ole pahemmin sanonut että asetukset olisi pielessä. Ainoastaan legionella kuumennukseen laitettiin sähkövastus käyttö päälle enne nei ollut(tosin jos tuon legionella kuumennuksen laittaa päälle tulee kuumakaasu häly ja pumppu menee vikatilaan)
Pumpusta hajonnut ohjauspaneelin piirilevy 3 kertaa, antureita , kiertovesipumppu 2 kpl ja kolmitie venttiili ja toimilaite
Talo 129m2 2-kerrosta hirsirunko (1939) patterilämmityksellä elintasosiivessa sauna pesuhuone kodinhoitohuon elattilämmityspiiri n. 22m2
Pumppu 1220 6 kw asennettu 2006 kaivo 150m tehollline syvyys 144m.
Asetukset pumpusta alla
1.1 kokonaisjaksoaika 20(60)
1.2 jaksoaika 60 min
1.3 MAx aika lämmitysjakso 20 min
1.4 LVlämpö/LV aloitus 52,3(47)
1.5 LVlämpö/lvstop 52,6(65)
1.6 LLV lämpötila stop 52,6(60)
1.7 LLV lämpö stop 52,8(55)
1.8 LLv jakso 0 vrk
1.10 käyttöaika LLv 17083
2.0 Käyttövesi lämpötila 51,4 käyttövesi lataus 47,8
2.1 lämpökäyrä 5
2.3 LJ meno min 49(15)
2.4 LJ mneo max 49,3(55)
2.5 ulkoinen kompensointi 1
2.7 LJ paluu max 46,0(53)
2.8 asteminuutit 0
5.0 keruu sisään/ulos 10,9/1,9
5.1 keruu ulos minimi 1,9
5.3käynnistysväli 20 min
5.4 kompressorin käynnistysarvo -60
5.6 käynnistusten lukumäärä 84468
5.9 käynnistysaika 44 594
5.11 kuumakaasulämpötila 116,8
5.11 nestelämpötila 51,5
käyttöasetukset kesätila 25 talvitila 15
käyttöasetukset:
-max lämpötila 65
-LJ ero LP 13
-ero lisälämpö 8
-rinnakkaissiirto 0
tehovahti matala
max sähköteho 2
tehovahti 300
lisälämpöasetukset lisälämpö lähtöarvo -325
erolisälämpöporras -100
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Ensilukem,alta vailutti siltä, että teillä olisi maalämpökone, jonka lämmitysteho ei olisi ihan riittävä.
Siksi koetin tehdä jonkinlaisen mitotiuslaskelman.
Laskelmaan laitoin tällaisia lähtötietoja:
Alakerta 80 m2, yläkerta 49 m2 yhteensä 129 m2.
Lisäksi siipirakennus (vm. 2005) 22 m2.
Onko oikein.?
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”jalppi” MYLLYKOSKI (Kymenlaakso)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -30 C°
- Talon alakerta 1939: Patterilämmitys, 21 C°, 80 m2, 192 m3: 4,40 kW 12 434 kWh
- Talon yläkerta 1939: Lattialämmitys, 21 C°, 49 m2, 108 m3: 2,31 kW 6 018 kWh
- Siipirakennus 2005: Lattialämmitys, 20 C°, 22 m2, 51 m3: 0,95 kW 2 587 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 7,7 kW 21 039 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 46 Cº - menovesi lämpötila max 54 Cº
• Kiinteistö, 151 m2, 350 m3 3,3 COP 7,24 kW 21 039 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 0,89 kW 4 000 kWh
- Yhteensä 2,9 SCOP 8,1 kWh 25 039 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -704 kWh 0,23 kW 24 335 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 23 726 kWh
- Pumpulla tuotetaan 6,00 kW 23 117 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 609 kWh
Yhteensä 23 726 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 8,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Liian pieni) 5,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -9 C°
▪ Maasta kerätään ( 2,6 COP) 3,5 kW 14 949 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 7 708 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 1678 kWh) 9 386 kWh
Tarvitaan 180 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,26 l/s (= 15,6 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle. Etäisyys 10 m 2 kpl PEM40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,26 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,26 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 19 kPa (0,19 bar)
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
...
En löytänyt tietoa NIBE F1220-6 koneen lämmitystehosta B0 W50 olosuhteissa.
Olisiko maalämpökoneen lämmitysteho hiukan alhainen taloonne?
...
Edit.: Korjasin virheellisen talon omistajan nimen ja valitun maalämpökoneen lämmitystehon laskelmaan.
Jos annat tarkempia tietoja kohteesta, korjaan laskelmaa vastaamaan paremmin totuutta.
-
4,8kW näyttää olevan 0/50 antoteho.
Kuinka paljon sähkövastus on ollut käytössä? Menu 9.1.3 ....
Onko vastusten käyttö sallittu?
Käyntiaika vuodessa on kohtuullinen n. 3700h/v, mutta käynnistyksiä on paljon >7000/vuosi ja käyttövettä on tehty 1400h/v. (korjattu 12v mukaisiksi)
Melko paljon on osia rikkoutunut >:(.
EDIT:
Käyttöveden lämmitystä on melko paljon 38% koneen käyntiajasta. Onko käyttövedelle kierto? Vai muuten paljon kulutusta?
-
Kiitoksia vastauksista.
Tarkennuksia siipirakennus (22m2) sisältyy jo tuohon 129 neliöön, Sen rakenne vaan eroaa muusta talosta pesutilojen kivilaataan ja seinien osalta(tämä osa aina lämmin).
Vuosikulutus taloussähköineen ollut 15 000 kwh aika tarkkaan. Taloussähkö kulutus öljylämmitysaikaan oli noin 6000Kwh ja öljyä kului 3500 l vuodessa (silloin ei ollut vesikiertoista lattialämmitystä ). Näitä katsoessa laskelma näyttää osuvan hyvin kohdalleen.
Sähkövastus ei ole ollut käytössä vuoteen 2017 asti ollenkaan vaan kompressorilla menty vaan. Muutettiin se käyttöön legionella kuumennuksen hajottua, joka siis Haadon epäilyn mukaan piirikortti vika kompressori ei pysähtynyt vaan jatkoi lämmitystä niin kauan(70 asteen tienoille), että kuumakaasu häly laukesi pumppu meni vika tilaan (=pois päältä). Pyyntilämpötilan alennus ja sähkövastuksen käyttöönotto ei poistanut vikaa vaan aina kun legionella kuumennus aika oli sama tilanne.
Mitoituksesta itse olen ajatellut, että patteriverkon teho ei riittäisi kylmimmillä keleillä. Mutta pumpun pitäisi olla täysiteho mitoitettu. Aikaa on jo kulunut mutta minulle tarjottin 1210 5kw versiota riittävänä ja Niben mitoituksessa kaivon syvyydeksi ilmoitettiin 110m tuo 150m syvä kaivo sattui olemaan pihalla valmiiksi sellainen siitä tuli. Toki ei se välttämättä ole oikea mitoitus vaikka kauppiaat tarjoaakin. Muilla merkeillä tarjottiin jopa 9kw versioita joten saattaa siinä olla alimitoitusta.
Lämpöä kyllä riittää paremmin jos kääntää plussaa siitä ohjaus paneelista (nyt asetus 0). Mutta silloin sisälämpötila 23-24 lauhemmilla keleillä.
Mitens tuo pätkäkäynti pystyykö siihen vaikuttamaan asetuksilla järkevästi. Lisävaraaja (300l) löytyisi varastosta ei vaan oikein sille tilaa missään. Olen suunnitellut ulkovaraston tekemistä pannuhuoneen läheisyyteen jonne saisi tuon varaajankin n. 5 m etäisyydelle.
Osia on joo rikkoutunut ihan liian paljon en muista miten päin oli mutta 2+1 kiertopumppua tosiaan. Kaksi ohjauspaneelia jo takuuaikana, joista ensimmäinen oli rikki jo heti uudesta ei muistaakseno toiminut kuin sähkökattilatilassa vain.
Edit:ei ole käyttöveden kiertoa. Vettä (kylmä+lämmin) kuluu n.18 m3 kuukaudessa viisi henkisellä perheellä kokonaisuudessaan. Tosin keittiöön kun haluaa lämminta vettä (toisessä päässä taloa) niin saa laskea aika kauan hanasta jotta saa lämmintä vettä.
-
Kiitoksia vastauksista.
Tarkennuksia siipirakennus (22m2) sisältyy jo tuohon 129 neliöön, Sen rakenne vaan eroaa muusta talosta pesutilojen kivilaataan ja seinien osalta(tämä osa aina lämmin).
Vuosikulutus taloussähköineen ollut 15 000 kwh aika tarkkaan. Taloussähkö kulutus öljylämmitysaikaan oli noin 6000Kwh ja öljyä kului 3500 l vuodessa (silloin ei ollut vesikiertoista lattialämmitystä ). Näitä katsoessa laskelma näyttää osuvan hyvin kohdalleen.
Sähkövastus ei ole ollut käytössä vuoteen 2017 asti ollenkaan vaan kompressorilla menty vaan. Muutettiin se käyttöön legionella kuumennuksen hajottua, joka siis Haadon epäilyn mukaan piirikortti vika kompressori ei pysähtynyt vaan jatkoi lämmitystä niin kauan(70 asteen tienoille), että kuumakaasu häly laukesi pumppu meni vika tilaan (=pois päältä). Pyyntilämpötilan alennus ja sähkövastuksen käyttöönotto ei poistanut vikaa vaan aina kun legionella kuumennus aika oli sama tilanne.
Mitoituksesta itse olen ajatellut, että patteriverkon teho ei riittäisi kylmimmillä keleillä. Mutta pumpun pitäisi olla täysiteho mitoitettu. Aikaa on jo kulunut mutta minulle tarjottin 1210 5kw versiota riittävänä ja Niben mitoituksessa kaivon syvyydeksi ilmoitettiin 110m tuo 150m syvä kaivo sattui olemaan pihalla valmiiksi sellainen siitä tuli. Toki ei se välttämättä ole oikea mitoitus vaikka kauppiaat tarjoaakin. Muilla merkeillä tarjottiin jopa 9kw versioita joten saattaa siinä olla alimitoitusta.
Lämpöä kyllä riittää paremmin jos kääntää plussaa siitä ohjaus paneelista (nyt asetus 0). Mutta silloin sisälämpötila 23-24 lauhemmilla keleillä.
Mitens tuo pätkäkäynti pystyykö siihen vaikuttamaan asetuksilla järkevästi. Lisävaraaja (300l) löytyisi varastosta ei vaan oikein sille tilaa missään. Olen suunnitellut ulkovaraston tekemistä pannuhuoneen läheisyyteen jonne saisi tuon varaajankin n. 5 m etäisyydelle.
Osia on joo rikkoutunut ihan liian paljon en muista miten päin oli mutta 2+1 kiertopumppua tosiaan. Kaksi ohjauspaneelia jo takuuaikana, joista ensimmäinen oli rikki jo heti uudesta ei muistaakseno toiminut kuin sähkökattilatilassa vain.
Edit:ei ole käyttöveden kiertoa. Vettä (kylmä+lämmin) kuluu n.18 m3 kuukaudessa viisi henkisellä perheellä kokonaisuudessaan. Tosin keittiöön kun haluaa lämminta vettä (toisessä päässä taloa) niin saa laskea aika kauan hanasta jotta saa lämmintä vettä.
Tänne tuli 10kW kone 3200l öljyjynkulutuksella (toimittajien mitoittamana) ja suunnilleen samanlaisesti on näyttänyt muillakin olevan.
Täsmää myös nimim. tomppelin laskemaan.
Talo on ilmeisen hyvin lämpöäpitävä, kun käyrä 5 riittää nollakeleille asti.
Pumppu ei riitä kunnon pakkasille, teho loppuu.
Laskisin käyrää pykälällä ja sallisin vastusten käytön, jos ei ole jo.
Käynnistysten vähentäminen:
A. Lämmityksen käynnistysasteminuutteja voi hissukseen nostaa esim. -30 kerrallaan ja kun lämpötila alkaa liikaa huojumaan sisällä, niin palauttaa edelliseen arvoon.
Enintään 1 muutos per vuorokausi. ... hissukseen ...
Ei tällä mitään ihmeitä tee, mutta jonkin verran käyntijaksoon saa pituutta.
B. Käyttöveden teon käynnistä - arvoa voisi laskea, niin sitä tehtäisiin harvemmin (toki taas käyttömukavuus huomioiden).
Minkälaiset patterit ja putkisto talossa on?
Kuinka suuri tilavuus lämmitysjärjestelmässä on suunnilleen.
Käyttöveden runsas tarve aiheuttaa osaltaan lyhyitä käyttöjaksoja.
Ehdottamasi lisävaraaja lienee mahdollinen, mutta vaatinee lisäkiertopumpun.
-
Täsmennys / korjaus :
Yllä ilmoittamani teho on 230V koneelle.
Jos käytössä on voimavirtakone, niin teho 0/50 on 5,22kW.
Ei paljon tee, mutta kuitenkin.
-
Vuosikulutus taloussähköineen ollut 15 000 kwh aika tarkkaan. Taloussähkö kulutus öljylämmitysaikaan oli noin 6000Kwh.
Kone käy keskimäärin 3700h vuodessa ja kuluttaa n. 1,5kW -> kompressorilla tehdään lämpöä 5500kW:lla.
Lämmitykseen menee 15000-6000=9000kWh -> lisävastuksella tuotetaan lämpöä 3500kW:llä / vuosi.
-
Lämpökäyrää muuttaisin 5 -> 6. Eli lämpöä enemmän pakkaskeleille ja nollakeleille vastaavasti vähemmän.
Nyt käynnistysarvo on -60 ja lisälämpö -325
Noita voisi kokeilla muuttaa niinkin paljon kun -260 ja -525, elu molempiin vaikka -200.
Lv aloitus on kai 47. Sen voisi laskea 38, 35 tai 33. Mitä pienempi, niin sitä parempi. Jos luku on 33, niin 33+2=35C lämpötilassa pitäisi lämmittää talon lämmitysjakson jälkeen perään.
Pysäytys kait 55C. Sitäkin voisi laskea vaikka 50-53C.
Omassa on maalämmön ja kaivon kiertovesipumput 3 nopeudella, eli täysillä. Muita punppuja ei ole.
5.6 käynnistusten lukumäärä 84468
5.9 käynnistysaika 44 594
Käyntiaika on ilmeisesti 31 minuuttia. Eli kovin pahaa pätkäkäyntiä ei olisi.
Oma:
Käynn 39860
Aika 19352
Käyntiaika 29 minuuttia, mutta nyt maalämpöpumppu onkin eri talossa ja käyntiaika pitäisi olla jotain lähes tunti.
Nyt laskin reilun vuoden käyntiajan, joka oli 1 tunti ja 14 minuuttia.
-
Kiitos vastauksista. Alla vastauksia kysymyksiin mitä nyt ulkoa yritän töissä muistella.
Kone on voimavirta kytketty.
Patterit :
-alakerta 3 isoa (oh,rh ja eteinen) 2 pientä (keittiö, ruoka ja rh) 1 keskikokoinen (rappukäytävä yläkertaan)
-yläkerta 1 iso (mh) 4 pientä(2 mh , wc, vh)
Putkisto mustaa päälinjat 4cm ulkohalkaisijaltaa ja ja patterit linjat standardi koko a mitä nuo putkikoossa sitten on ei hajuakaan?
Tilavuuttakaan en osaa kyllä yhtään arvioida. Patterilinjojan pituudeksi hyvin karkea arvio 60m tuohon paluu 60 päälle.
Lattialämmityspiiri tuon noin 22 M2 melko tiuhaan laitettu putkeä.
Yritän nyt ymmärtää tätä asiaa. Tästä heräsi maalaisjärjellä(tai ilman järkeä) mietittynä ajatuksia/kysymyksiä vastauksista :
1.jos käyntitunnit ok 37000h vuosi silloin tämä kohdallaan
2.Jos pumpun teho ei riitä miten isompi tehoisen pumppu auttaa? ajatukseni kulku tässä seuraava: (voin olla ihan pihalla tässä)
-jos lisään nappulasta esim +4 niin silloin pumppu pystyy ilman sähkövastusta esim. ulkolämpötilalla-15 astetta pitämään +19 sisällä tosin sitten kun ulko 0 niin sisällä +24. (näin olen aikaisemmin tehnyt eli juossut pannuhuoneessa kääntämässä tuota säädinta ulkolämpötilam muuttuessa. Mutta viime talven olin pois kotoonta ja tänä talvena en myöskään tuohon ole enää ryhtynyt, kun ajattelen että systeemin pitäisi tuosta selvitä itse)
-käytännössä tuo tarkoittaneen menovesi +52 muutos +56 tuolla -15 pakkasella(nämä nyt heitin hatusta)
- pumpun teho jos tarvitsen -15 pakkasella esimerkiksi +56 asteista menovettä ja "varaaja 160l" eikös tuo 6kw laitteen lämmittämä vesi kestä yhtä kauan lämpimänä kuin vaikka 8 kw koneen lämmittämä. No taisin tajuta tässä kirjoittaessani 8kw kone käyttää veden lämmitykseen vähemmän aikaa.
Tästä hienosta oivalluksesta sitten tuohon ehdotukseen laskea käyrää ja lisätä sähkövastuksen käyttöä. Tämä ilmeisesti lisää pumpun tehon sitten 9Kw mainosluvut olisko todellinen sitten 8Kw. Mitä tuo kayrän lasku tekee sisälämpötilalle? Entä tuo lämmitys tehon nosto 8Kw nergian kulutuksella ilmeisesti kompressorin käynti aika pienee jonkin verran. Mutta sähkövastuskäyttö lisääntyy.
Voiko laskelma mennä näin yksinkertaisesti (vastus 3Kw):
Pelkkä kompressori 23726Kwh/5,22Kw=4545h -> 4545hx2,0Kw(5,22Kw cop 2,6??) =9124 Kwh sähkönkulutus
Kompressori plus lisävastus teho siis 5,22Kw+3,0Kw. 23726/8,22 =2886h ->käyntiaika siis 2886h johon kuluu sähkö kompressori 2Kw(cop 2.6) + 3 Kw vastus eli 2886h x (2Kw+3Kw)= 14400Kwh.
Laskinko ihan väärin vai onko ihan noin yksinkertaista?
Sähköä tuossa kuluu melkoisesti lisää toki kompressori säästyy ja mukavuus lisääntyy jos noin menee?
Cop 2.6 mistä tuo tulee muistaakseni tuossa 1220 luvattin reilusti suurempia cop lukemia?
-
Käyrää pitää kait nostaa/jyrkentää. Nyt 5, niin laittaa siihen 6, 7, 8 tai 9.
Sähkövastukselle ei tarvitse tehdä mitään, koska vastus lähtee kyllä automaattisesti päälle, jos kompressorin teho ei aivan riitä kovalla pakkasella.
-
Laskin sinun antamista tuntiluvuista.
nimim. tomppelin laskelma on mitoituslaskelma.
Kone antaa 0/50 5,2kW tehon ja ottaa silloin 1,5kW -> COP n. 3,5
Jos koko vuosi olisi tasalämpöistä, niin tuolleen voisi varmaan laskea.
Avainkysymys on nyt kuinka paljon sähkövastus on ollut käytössä?
Jos koneen vakiolämpökäyrät ei sovi talolle, niin ns. 0-käyrän voi tehdä talolle. Ks. lisää manuaalista.
Luultavasti käyttöveden lämmitys aiheuttaa käynnistysten suuren määrän.
Näillä tiedoilla ei voi tietää kuinka pitkiä KV - jaksot ovat.
-
Käyrää pitää kait nostaa/jyrkentää. Nyt 5, niin laittaa siihen 6, 7, 8 tai 9.
Sähkövastukselle ei tarvitse tehdä mitään, koska vastus lähtee kyllä automaattisesti päälle, jos kompressorin teho ei aivan riitä kovalla pakkasella.
Tuollahan tulee 0-kelillä entistä kuumempaa tupaan.
Sähkövastus juuri noin, kunhan sen käyttö on sallittu.
Sitähän ei käytetetä jos ei ole tarvetta.
-
Täytyy katsoa kotona tuo sähkövastuksen käyttöaika. Kuitenkin ensimmäiset 10 vuotta sähkövastus ei ollut käytössä ollenkaan silloin tuo 15000Kwh vuosikulutus keskimäärin.
Öljyn kulutukseen kommenttina lämpötehoon öljykattilassa ei ollut shunttausta lämpimälle käyttövedelle eli se toimi hetki tuli kuumaa sitten hyyty eli se vei varmasti suhteessa enemmän energiaa kuin mlp.
-
Täytyy katsoa kotona tuo sähkövastuksen käyttöaika. Kuitenkin ensimmäiset 10 vuotta sähkövastus ei ollut käytössä ollenkaan silloin tuo 15000Kwh vuosikulutus keskimäärin.
Öljyn kulutukseen kommenttina lämpötehoon öljykattilassa ei ollut shunttausta lämpimälle käyttövedelle eli se toimi hetki tuli kuumaa sitten hyyty eli se vei varmasti suhteessa enemmän energiaa kuin mlp.
Hyvähän se olisi jos kone olisi täysitehoinen.
Jos näin olisi, niin minne sitten menee 3500kW/v?
Minulla on sellainen käsitys että nimim. tomppeli käyttämä ohjelma antaa lievästi konservatiivisen mitoituksen. Parempi niin päin. Talot ovat erilaisia.
Käynnistysten määrää pystyy yllä olevilla keinoilla vähentämään ja luultavasti KV:n teko aiheuttaa siitä ison osan.
Manttelivaraajia ei ole foorumilla kehuttu tehokkuudesta.
Mikäli mieleistä lämpökäyrää ei saa tehtyä/valittua, niin silloin riittää "talkkarilla" pientä puuhaa ;)
1220 pumppuunkin on saanut sisälämpötila-anturin, sen avulla saa korjattua lämpökäyrää.
"Myös huonelämpötila-anturia voidaan käyttää valinnaisvarusteena menolämpötilan poikkeaman kompensointitarkoituksessa, katso valikkoa 6.1 “Huonekompensointi”.
BTW: Paikallisen sähkölaitoksen "sähkönkulutuspalvelusta" näkee tarkaan kuinka paljon on sähköä kulutettu.
Sieltä näkee kun sähkövastukset ovat pakkasilla päällä.
-
Ohessa kulutus graafi 2016-2018
Edit:näkyy selvästi palkeissa ja lompakossa nuo lisälämpö ongelmat.
-
Ohessa kulutus graafi 2016-2018
Edit:näkyy selvästi palkeissa ja lompakossa nuo lisälämpö ongelmat.
Tuollahan se n. 3500kWh näyttää lymyävän.
Editoin edellistä viestiä mm. sisälämpöanturin osalta.
-
Joo se sisälämpöanturi olisi ehdoton pitää perehtyä asiaan jos jostain sellaisen löytäisi kohtuu hintaan. Haadon versio muistaakseni oli aika kallis.
Saattoi olla täällä foorumilla ohje tuosta sisälämpöanturista kun googlailin sitä pitää lukea läpi.
Tuota 3500Kwh en ymmärrä missä se hävisi ja mistä löytyi. Näemmä rautalankaa tarvitsee.
Mutta on hyviä neuvoja saatu paljon. Taidan ekaksi kokeilla sitä -30 asteminuutin lisäystä.
edit: Sisälämpöanturista tuo Niben säätöhän menee ihan puhelimeen jos sää lauhtuu paljon ja siinä kohtaa kämppä kylmenee hetkellisesti . Tuohon se sisälämpöanturi ilmeisesti auttaa myös.
-
Muutin vielä laskelmaa vastaamaan antamiasi tietoja.
Laskelmaan laitoin tällaisia lähtötietoja:
Alakerta 75 m2, yläkerta 32 m2.
Lisäksi siipirakennus (vm. 2005) 22 m2, yhteensä 129 m2.
Onko suunnilleen näin.?
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Matti Maalämmittäjä” MYLLYKOSKI (Kymenlaakso)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -30 C°
- Talon alakerta 1939: Patterilämmitys, 21 C°, 75 m2, 180 m3: 4,09 kW 11 565 kWh
- Talon yläkerta 1939: Patterilämmitys, 21 C°, 32 m2, 70 m3: 1,78 kW 4 623 kWh
- Siipirakennus 2005: Lattialämmitys, 20 C°, 22 m2, 51 m3: 1,01 kW 2 737 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 6,9 kW 18 924 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 46 Cº - menovesi lämpötila max 54 Cº
• Kiinteistö, 129 m2, 301 m3 3,3 COP 6,49 kW 18 924 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 0,89 kW 4 000 kWh
- Yhteensä 2,8 SCOP 7,4 kWh 22 924 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -616 kWh 0,20 kW 22 308 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 21 547 kWh
- Pumpulla tuotetaan 5,20 kW 20 786 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 761 kWh
Yhteensä 21 547 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 7,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Liian osateho) 5,2 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -14 C°
▪ Maasta kerätään ( 2,8 COP) 3,6 kW 14 454 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 7 093 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 761 kWh) 7 854 kWh
Tarvitaan 166 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,27 l/s (= 16,2 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle. Etäisyys 10 m 2 kpl PEM40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,27 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,27 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 19 kPa (0,19 bar)
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
...
Olisiko maalämpökoneen lämmitysteho hiukan alhainen taloonne?
-
Talo on melkein 2-kerroksinen eli kun noin alakerta 70m2 ja yläkerta 60m2. Muuten oikein.
Lämpötila pyynti +20 on meillä jo mukavuus lämpötila.
-
Joo se sisälämpöanturi olisi ehdoton pitää perehtyä asiaan jos jostain sellaisen löytäisi kohtuu hintaan. Haadon versio muistaakseni oli aika kallis.
Saattoi olla täällä foorumilla ohje tuosta sisälämpöanturista kun googlailin sitä pitää lukea läpi.
Jos se on samanlainen 10K NTC vastus kuin esmes F1255:n mukana tuleva, niin niitä saa 10kpl 1,5 eurolla.
-
Katsoisin ensin käyttövesiasetuksia vähemmän käynnistyksiä aiheuttavaksi. Jos mahdollista.
Epäilen että foorumilta voisi löytyä tietoa minkälaisilla asetuksilla muut ajaa. Jm82 koneessa taitaa olla manttelivaraaja, niin hänen neuvojaan voisi katsoa.
-
Muutin vieläkin laskelmaa vastaamaan antamiasi tietoja.
Laskelmaan laitoin tällaisia lähtötietoja:
Alakerta 70 m2, yläkerta 59 m2.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”jalppi” MYLLYKOSKI (Kymenlaakso)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -30 C°
- Talon alakerta 1939: Patterilämmitys, 21 C°, 70 m2, 168 m3: 3,95 kW 11 158 kWh
- Talon yläkerta 1939: Patterilämmitys, 21 C°, 59 m2, 130 m3: 2,68 kW 6 978 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 6,6 kW 18 136 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 46 Cº - menovesi lämpötila max 54 Cº
• Kiinteistö, 129 m2, 298 m3 3,3 COP 6,25 kW 18 136 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 0,89 kW 4 000 kWh
- Yhteensä 2,9 SCOP 7,1 kWh 22 136 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -616 kWh 0,20 kW 21 520 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 20 930 kWh
- Pumpulla tuotetaan 5,20 kW 20 341 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 590 kWh
Yhteensä 20 930 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 7,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Liian osateho) 5,2 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -15 C°
▪ Maasta kerätään ( 2,9 COP) 3,6 kW 14 076 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 6 854 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 590 kWh) 7 444 kWh
Tarvitaan 161 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,27 l/s (= 16,2 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle. Etäisyys 10 m 2 kpl PEM40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,27 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,27 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 18 kPa (0,18 bar)
...
Maalämpökone on ilmeisesti vähän alitehoinen, mutta lämpökaivo melkein mitoituslaskelman mukainen.
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
-
No niin vihdoin kotona.
Sähkövastuksen käyttöaika ilmeisesti: käyttöaika lisälämpö 1783h
ero lisälämpöporras -100
lisälämpö lähtoarvo -325
Muutin nyt tuon asteminuutit -60 -> -90 tuosta toki käynnistys määrät olisi pitänyt ottaa ylös.
Sitten parannus suunnitelmiin. Aika paljon asiaan liittyvää tavaraa ajan saatossa ostettu/saatu jos noista saisi ensikesänä viriteltyä parannusta systeemin? Toki mikään noista ei auta kovien pakkasten teho puutteeseen.
Tein tallissa pikaisen inventaarion seuraava asiaan liittyvää rautaa löytyy
-kiertovesi pumppu termostaatilla ja shuntilla(tämän hankin lattialämmitys piiriin alunperin mutta Haadon neuvoilla mennään yhdellä pumpulla)
-normi grundfors kiertovesipumppu (on myös ne hajonneet tallella)
-60 l suorasähkö lämminvesi varaaja ( käytössä Mlp asennuksen aikan kun öljypannu romutettu)
. maakylmä lämmonvaihdin ja siihen säädin automatiikka (tässä ehkö soveltuva anturi ( ei venttiilejä)
Ultima vesi ilp systeemi (käyttämätön) sisältää
-300l multivaraaja?
-vastus ja ohjaus sille ei tietoa tehosta ei mitään stannausta
-thermOmatic ERA10 säädin + kolmitie venttilli toimilaitteella ja sisätermostaatilla jossa vielä lämpösäätö (tässäkin saattaisi olla sopiva anturi
-ultimate inverter 5500 air to water il AVH12DIDAA/B
-
Käyttöveden käynnistyslämpötilaa voisi laskea muutamalla asteella, esim 5C. Tämän ei pitäisi vaikuttaa käyttömukavuuteen negatiivisesti, mutta pidentää kv-jaksoa muutaman minuutin.
Kannattaa ensin säädellä kone mahdollisimman hyvään kuntoon ja vasta sitten lähteä laitemuutoksiin, jos enää tarvetta.
Jos maltat, niin mittaa lämmitysjakson ja käyttövesijakson pituudet ennen muutoksia. Näin tulisi lähtötilanne selville.
-
Tosiaan noita lämpötiloja voisi jotenkin säätää. Valikot on vähän erilaiset kuin nibe 1217 mallissa, jossa on vähemmän säätöjä.
1.4 LVlämpö/LV aloitus 52,3(47)
1.5 LVlämpö/lvstop 52,6(65)
Aloitus vaikka 47 -> 38
Lopetus vaikka 65 -> 54
Nuo lämpötilat pitäisi olla jostain säiliön alaosasta. Yläosa on yleensä kuumempi.
-
Joo täytyy kokeilla nuo ehdotukset. Lämmitys aloitus alemmaksi ja lopetus myös.
Miten nuo käyntijaksojen kestot saa katsottua kyttäämällä koneen vieressä kellon kanssa koska starttaa?
-
En tiedä kannattaako lopetusta laskea, käy pudempään jos ei laske.
Ei taida olla muuta keinoa mittaukseen.
-
Ja tee se oma nollakäyrä jos on kerta ongelmia sisälämmön tasaisuudessa. Veikkaaan ettet sen jälkeen tarvitse sisälämpöanturia.
-
Kun vietät "mittaussession" teknisessä tilassa, niin kannattaa ottaa minuutin välein seuraavat arvot
- aika
- ulkolämpötila (tämä ei yleensä muutu mittausjakson aikana, mutta antaa tilannekuvaa)
- kone käy/eikäy
- kun käy, niin kumpaa tekee Lämmitystä vai käyttövettä
- asteminuuttien hetkellisarvo
- keruu sisään lämpötila
- keruu ulos lämpötila
- menolämpötila
- paluulämpötila
- kuumakaasun lämpötila
Kun mittaukset on tehty, niin sitten laittaa tulokset Exceliin ja katselee käyrät ja jakaa ne myös tänne.
On hyvä ottaa yksi kokonainen jakso (käynti + huili).
Arvot kannattaa laittaa sellaiseen järjestykseen, että ne on luontevaa lukea Niben näytöiltä.
-
Sähkövastuksen käyttöaika ilmeisesti: käyttöaika lisälämpö 1783h
Tuo luku 1783 pitää kertoa 6:lla, jotta saa kilowattitunnit.
Ainakin uudemmissa Niben malleissa on näin.
-
edit: Sisälämpöanturista tuo Niben säätöhän menee ihan puhelimeen jos sää lauhtuu paljon ja siinä kohtaa kämppä kylmenee hetkellisesti . Tuohon se sisälämpöanturi ilmeisesti auttaa myös.
Auttaa.
-
Tuota 3500Kwh en ymmärrä missä se hävisi ja mistä löytyi. Näemmä rautalankaa tarvitsee.
No, yllä veikkailit että Nibe on täysitehoinen.
Käyttötunteja koneen mukaan on keskim. 3700h.
Nibe ottaa 1,5kW kun tekee 50C vettä, niin Nibe kuluttaa täysitehoisena vuodessa 3700h*1,5kW= n. 5500kWh.
Kun kotitaloussähkö oli öljyaikana 6000kWh ja kokonaiskulutus on nyt ollut 15000kWh, niin 15000-6000-5500=3500kWh.
Kuvaajasi kulutuspiikit olivat suunnilleen tuo 3500.
-
Nollakäyrä kuulostaa oikealta ratkaisulta tuohon säätö ongelmaan pakkasella ja lauhalla luultavasti on riittävän hyvä ettei sisälämpöanturia tarvitse. Ohjekirja jo tässä jo esillä täytyy lukea miten tehdään.
Kävin jo yrittämässä tuota käynti jakson mittausta mutta käyttövesi lataus juuri kesken. UUsi yritys myöhemmin. Tekninen tila on noin 0,7m2 pinta-alaltaan pitää etsiä keittiöjakkara, jotta jaksaa istua siellä. Tuosta kävin miettimään eikös se vaikuta käyttövesilataukseen aikaan käykö suihkussa yksi henkilö vai onko sauna ilta ja neljä henkilöä käy suihkuissa peräjälkeen?
Sähkövastus on 3Kw johtuen pääsulakkeiden riittavyydestä muistaakseni. Näin sen sähkömies asensi on siitä mittauspöytäkirjakin jossain.
25a pääsulakkeet pumpulla 3 x16A. Mutta kun tuosta ohjekirjasta katson suurin virta 3Kw vastus 9,2A ja vastus 6 KW 13,2A. Tuon mukaan olisi voinut asentaa 6Kw vastuksellakin . NO jätetään sähkölaaskut sikseen koska 3000w/230>V=13A oletan tuolla olevan 2 kpl 3Kw vastuksia no jaa täsmäähän tuo tuohon 6Kw (3Kw+3Kw+1,49Kw).
-
Nollakäyrällä on hyvä aloittaa, kun se on jo olemassa.
Nollakäyrä on karumpi kuin uudemmissa malleissa.
Huoneanturilla on omat etunsa.
Tuo että on samanaikaista kulutusta ei ole huono asia, kun sehän on normaalia asumiseen kuluvaa. Ehkä se on hyvä kirjata "mittausraporttiin".
Koneen mukana on tullut virtamittarit.
Onko ne asennettu?
Jos on, niin Nibe osaa olla rasittamatta liikaa vaiheita.
-
Yksivaihekytkennällä 10A sulake kestää 2,3kw vastuskuormaa (230V X10A)
Kolmivaihenkytkennällä 3X10A sulakkeet kestää 6,9kw vastuskuormaa (230V X 10A X 3)
Helpon tehoporrastuksien takia 3-vaihe vastukset yleensä kytketään tähteen (Y) jolloin vastukseen vaikuttaa 230V:n jännite vaikka vastukselle syötetää 3X400V:n jännite
Esim 6kw:n kolmivaihevastuksen( =3 kpl 2kw:n vastuksia) tehoa voi silloin muutella jännitettä katkaisemalla tai kytkemällä.
-1 vaihe 230V X 10A = 2kw
-2 vaihe 230V X 10A = 4kw
-3 vaihe 230V X 10A = 6kw
9kw:n kolmivaihevastuksen (=3kpl 3kw:n vastuksia) virrat on 13A /vaihe eli tarttee 3X16A sulakkeen
Manuaalissa vastaavat teho/virta lukemat on jotenkin omituiset (PDF sivu 20)
http://www.nibeonline.com/pdf/031067-1.pdf
-
Joo eihän manuaalista mitään tuosta omasta käyrästä löynyt. Mutta ei liene vaikea asia.
Hahmottelin nykyiseen 5 käyrään verattuna mikä voisi toimia:
0 -1, -5 0, -10 +2, 15 +3, -20 +4
Tuostahan saa vaikka exceliin käyrän hahmoteltua mistä saa tarvittavaien mittapisteiden arvon.
Ei ole virtamittareita asennettu.Mutta nopeastihan nuo asentaa tallessa on kuitenkin.
Joo noita ohjekirjan virtarvoja itsekin ihmettelin mutta kyllähän se täsmää 6 Kw kytkennällä L1 3Kw vastus , L2 3Kw vastus ja Kompressori L3. Mutta tuo 3Kw kytkentä maksimi virta 9,2A -> 230vx9,2A= 2,1KW . Tähteen taitaa tosiaan olla nuo vastukset kytketty monesti silloin 3Kw teho -> per vaihe 3Kw/3 eli 1Kw virta siis 1000w/230v= 4,34A täsmää vielä vähemmän.
edit: taisi tuossa ohjekirjassa olla kielto kytkeä vaiheiden väliin ehkäpä siellä on virhe vaan noiden virtojen osalta. Sähkäri saattoi olettaa kompressorin tehon oton 6Kw:ksi jolloin 6000w/230v=26A mikä tietenkin on aivan väärin mutta muuta en keksi.
-
Joo täytyy kokeilla nuo ehdotukset. Lämmitys aloitus alemmaksi ja lopetus myös.
Miten nuo käyntijaksojen kestot saa katsottua kyttäämällä koneen vieressä kellon kanssa koska starttaa?
Ota valikoista ylös käynnistysten lukumäärä ja käyntiaika tunteina. Niistä saa laskettua käyntiajan.
Jos käyttöveden lopetusta laskee, niin lämmitys sujuu nopeammin, ja ainakin 1217 koneessa tekee käyttövettä talon lämmityksen ohessa. Eli käynnistyksiä ei tule yhtään enempää, vaikka käyttöveden asetuksia vähän muuttaisikin.
Käynnistys esim 33C +2C, niin lämmittää käyttöveden talon lämmitykden päätteeksi, jos käyttövesi on 35C. Ja lämmittää käyttöveden kesken kaiken ja jatkaa talon lämmitystä, jos käyttöveden alalämpö laskee 35 asteeseen. Lopetus tulisi ola esim 54C, että kompura ei sammuisi liian korkean käyttöveden lämmön takia.
-
Ei kai käyrän säätämisestä kovin vaikeaa kannata tehdä? Jos talo kylmenee kun ulkolämpö tippuu, on käyrä liian loiva, eli muuttamaan 5 --> 6-7. Sitten jos on tasaisen kylmää/lämmintä, niin sitten muuttaa tuota lämpötila-asetusta. Patteritalossa saa muuttaa 2-3 pykälää jotta sisälämpötila muuttuu asteen. Jos noilla keinoin ei saa riittävän tasalämpöistä, niin ehkä sitten miettiä sisäanturia tai omaa käyrää.
-
Ota valikoista ylös käynnistysten lukumäärä ja käyntiaika tunteina. Niistä saa laskettua käyntiajan.
Jos käyttöveden lopetusta laskee, niin lämmitys sujuu nopeammin, ja ainakin 1217 koneessa tekee käyttövettä talon lämmityksen ohessa. Eli käynnistyksiä ei tule yhtään enempää, vaikka käyttöveden asetuksia vähän muuttaisikin.
Käynnistys esim 33C +2C, niin lämmittää käyttöveden talon lämmitykden päätteeksi, jos käyttövesi on 35C. Ja lämmittää käyttöveden kesken kaiken ja jatkaa talon lämmitystä, jos käyttöveden alalämpö laskee 35 asteeseen. Lopetus tulisi ola esim 54C, että kompura ei sammuisi liian korkean käyttöveden lämmön takia.
84543, 44703h 50 min odottelin käyttövesilatauksen loppuun kuumakaasu lämpötila 113,4 neste 40,8 imukaasu 16,8 latauksen pysähdyttyä. lopetus lämpötila näytöltä 54,6 kun kompura pysähtyi.
Tuota alempaa en nyt oikein ymmärrä? patteri veden pyynti 33C ilmeisesti ja käyttövesi alalämpö 35C eli siis kesken patteri veden lämmityksen jos käyttövesi laskee alle pyynti rajan vaihtaa käyttöveden lämmitykseen kesken kaiken ja jos käytttöveden pyynti siis vaikka 60 niin ei jatkakaan enää patteriveden lämmitystä koska kuumenee sitten liikaa juu.
-
Ei kai käyrän säätämisestä kovin vaikeaa kannata tehdä? Jos talo kylmenee kun ulkolämpö tippuu, on käyrä liian loiva, eli muuttamaan 5 --> 6-7. Sitten jos on tasaisen kylmää/lämmintä, niin sitten muuttaa tuota lämpötila-asetusta. Patteritalossa saa muuttaa 2-3 pykälää jotta sisälämpötila muuttuu asteen. Jos noilla keinoin ei saa riittävän tasalämpöistä, niin ehkä sitten miettiä sisäanturia tai omaa käyrää.
Joo on kokeiltu jyrkempää käyrää. Mutta ongelma talo liian lämmin lauhalla kelillä +0 ja yllöspäin 5 käyrälläkin pitäisi tiputtaa lämpötilaa jo nollassa ja sitten kylmällä taas kylmä.
-
Joo on kokeiltu jyrkempää käyrää. Mutta ongelma talo liian lämmin lauhalla kelillä +0 ja yllöspäin 5 käyrälläkin pitäisi tiputtaa lämpötilaa jo nollassa ja sitten kylmällä taas kylmä.
Eikö tuo lämpötila-asetus mene sitten miinuksen puolelle tässä pumpussa, että saisi jyrkempää käyrää pudotettua kokonaisuudessaan alaspäin? Jos ei, niin sitten ymmärrän toki tuon 0-käyrän tarpeen
-
Joo saatat olla oikeassa.
Nyt 5 käyrä +0C/32C ,-10/37C, -20C/40C
jos käyrä 9 -10 asetuksella (kai siellä just -10 riittää säätövaraa) +0C/(41C-10C=) 31C, -10C/(49C-10C=)39C, -20C/(55C-10C=) 45C.
On tuo paperilla heti parempi ei täydellinen mutta luultavasti selvästi parempi. Pitää kokeilla tuota seuraavaksi
edit: tämän käynnit 84545-84543 eli 2 käynnistys kertaa tunnit 44707h 3 min- 44703h 50 min = 3 h 13 min käynti siis 1h 36min noin.
kaksi suihkussa käyntiä tuossa välissä. Katson vielä huomenna täyden vuorokauden tilanteen tässä illalla saunominen.
Huomenna lukemien jälkeen vaihdan tuon käyrän 9 ja -10 jos onnistuu tuo -10 unohdin katsoa paljon siinä säätövaraa.
-
Ihan hyviä käyntipituuksia.
Liian paljon ei kannata yksittäisten päivien kulutukseen / käynnistyksiin tuijottaa, viikko-, kuukausi- tai vuositaso on se joka ratkaisee.
-
No niin yhden vuorokauden lukemat sattuen saunomis päivään vielä.
käynnistykset 84555-84545=10 tunnit 44720h 11min -44707h 3 min= 13h 8min eli noin 1h 19min tuo lienee kohtuu hyvä.
Muutin nyt lämpökäyrän 8 ja -6 rullalta. Mutta mutta näyttää pyynniksi +2,2C 27 kuitenkin kun tuosta http://www.nibeonline.com/pdf/031067-1.pdf (http://www.nibeonline.com/pdf/031067-1.pdf) Niben manuaalista katsoo 8 käyrällä +2 asteessa noin 37-38 pyynti se miinus 6 ei nyt mitenkään 27 ole olenko ihan väärin tuon ymmärtänyt vai mahtaako tuon minun ohjaus paneelin softa olla jotain ihan muuta tuo on viimeksi vaihdettu 2014-2015 paikkeilla.
Tuollaista foorumilta selailin http://www.husdata.se/produkter.asp?prodid=17 (http://www.husdata.se/produkter.asp?prodid=17) onko tuo vielä järkevä versio hankkia vai onko näissä jotain kehitystä tapahtunut?
Edit: kävin vielä tuota käyrää säätämässä eli käyrä 5 +2 astetta 32 pyynti 8 käyrä +2 astetta pyynti 38. Sitten tuo miinus rulla toimii ilmeisesti jotenkin logaritmisesti tsjp mutta -4 antaa 33 tuosta 38 -5 antaa 31 ja -6 antaa jo 27. No tällä 8 käyrä -4 asetuksella kokeillaan nyt.
-
84543, 44703h 50 min odottelin käyttövesilatauksen loppuun kuumakaasu lämpötila 113,4 neste 40,8 imukaasu 16,8 latauksen pysähdyttyä. lopetus lämpötila näytöltä 54,6 kun kompura pysähtyi.
Tuota alempaa en nyt oikein ymmärrä? patteri veden pyynti 33C ilmeisesti ja käyttövesi alalämpö 35C eli siis kesken patteri veden lämmityksen jos käyttövesi laskee alle pyynti rajan vaihtaa käyttöveden lämmitykseen kesken kaiken ja jos käytttöveden pyynti siis vaikka 60 niin ei jatkakaan enää patteriveden lämmitystä koska kuumenee sitten liikaa juu.
No tuo käyttöveden lämmitys näyttäisi olevan aika hyvä jo nyt. Itse vähän laskisin tuota lopetusta, esim 52-53C, niin kone voi lämmittää ensin käyttöveden loppuun ja sitten siirtyä lennosta tekemään talon lämmitystä. Kompressori ei siis sammuisi ollenkaan tuossa välissä. Ei toki aina tee noin, mutta joskus saattaa tehdä molemmat lämmitykdet putkeen.
Ja jos lämpökäyrää suurentaa, niin siitä lämpö asetuksesta voi säätää lämpöä vähän pienemmälle. Silloin nykyinen lämpötila pysyy samassa, mutta kovalla pakkasella lämmittää enemmän.
Maalämpöpumpun asteminuutteja voi myös säätää vielä lisääkin, jos talon lämmityksen kestoaika tuntuu vieläkin liian lyhyeltä. Nuo asteminuutit ei vaikuta siihen käyttöveden lämmitykseen ollenkaan.
-
No niin yhden vuorokauden lukemat sattuen saunomis päivään vielä.
käynnistykset 84555-84545=10 tunnit 44720h 11min -44707h 3 min= 13h 8min eli noin 1h 19min tuo lienee kohtuu hyvä.
Muutin nyt lämpökäyrän 8 ja -6 rullalta. Mutta mutta näyttää pyynniksi +2,2C 27 kuitenkin kun tuosta http://www.nibeonline.com/pdf/031067-1.pdf (http://www.nibeonline.com/pdf/031067-1.pdf) Niben manuaalista katsoo 8 käyrällä +2 asteessa noin 37-38 pyynti se miinus 6 ei nyt mitenkään 27 ole olenko ihan väärin tuon ymmärtänyt vai mahtaako tuon minun ohjaus paneelin softa olla jotain ihan muuta tuo on viimeksi vaihdettu 2014-2015 paikkeilla.
Tuollaista foorumilta selailin http://www.husdata.se/produkter.asp?prodid=17 (http://www.husdata.se/produkter.asp?prodid=17) onko tuo vielä järkevä versio hankkia vai onko näissä jotain kehitystä tapahtunut?
Nyt siis lämpökäyrä 8 ja lämpö -6. Tuo "lämpö" säätö on vain sellainen sinnepäin näyttävä. On siis liikaa nyt miinuksella. Kokeile vaikka -2, tai sitten joku muu sopivampi luku.
-
Joo kävinkin tuota miinusta vähentämässä kokeillaan tällä asetuksela nyt muutama päivä. Muutan sitten seuraavaksi tuon lämpimän veden pyynnin hiukan alemmaksi ja sitten aloitus parin päivän päästä alemmaksi myös.
-
En muuttaisi kv-lopetusta alemmas. Pitäisin ison aloitus-lopetus eron, jotta tekee sitä harvakseltaan ja mahdollisimman pitkään kerrallaan ja käynnistymäärä vähenee.
-
Jos käyttöveden lopetusta laskee esim 52 asteeseen, niin siitä saattaisi olla pieni hyöty. Silloin kun lämmitetään taloa ja samaan aikaan tulee tarve käyttöveden lämmitykselle. Tällöin eka lämmitetään taloa, sitten siirrytään käyttöveden lämmitykseen ja lopuksi talon lämmitys tehdään loppuun. Kun maks lämpö käyttövedelle on 52C, niin kompressori ei sammu välillä ja käynnistysten määrä pienenisi vähän.
-
Manuaalin mukaan 1220:ssa tehdään vuorotellen käyttövettä ja lämmitystä, kun molemmille on tarvetta.
Käyttövettä tehdään lämmitysvaiheen lopuksi aina, jos sen käynnistyminen on 2C tai lähempänä käyttöveden aloituslämpötilaa (vähentää käynnistymisiä).
Mikä alentamisessa on hyöty?
Käynnistysmäärä kasvaa ja niitä on muutenkin aloittajalla runsaasti.
-
On siitä hyöty. Eli kone lämmittää taloa. Samaan aikaan käyttövesi tippuu käynnistysrajalle esim 33-35C. Sitten kompura lämmittää käyttöveden lopetusrajalle, esim 52C. Kun käyttövesi on valmis, niin kompura jatkaa talon lämmityksen loppuun samalla käynnistysjaksolla.
Jos käyttöveden pyynti on liian korkealla, niin mielestäni siinä on vaara että kompessori sammuu hetkeksi liian suuren lämpötilan takia ja jatkaa vasta sitten talon lämmityksen loppuun. Tuollaisia testejä ainakin itse tein.
Käyttöveden käynnistys ja pysäytys on jostain säiliön alaosasta. Siksi käynnistystä on mahdollista siirtää matalammaksi. Jos vain käyttöveden määrä riittää pienemmällä aloituslämmöllä.
-
On siitä hyöty. Eli kone lämmittää taloa. Samaan aikaan käyttövesi tippuu käynnistysrajalle esim 33-35C. Sitten kompura lämmittää käyttöveden lopetusrajalle, esim 52C. Kun käyttövesi on valmis, niin kompura jatkaa talon lämmityksen loppuun samalla käynnistysjaksolla.
Jos käyttöveden pyynti on liian korkealla, niin mielestäni siinä on vaara että kompessori sammuu hetkeksi liian suuren lämpötilan takia ja jatkaa vasta sitten talon lämmityksen loppuun. Tuollaisia testejä ainakin itse tein.
Käyttöveden käynnistys ja pysäytys on jostain säiliön alaosasta. Siksi käynnistystä on mahdollista siirtää matalammaksi. Jos vain käyttöveden määrä riittää pienemmällä aloituslämmöllä.
On siitä .... Ihan normitoimintaa .... KV ja lämmitys vuorotellaan oletusarvoisesti 20 minuutin sykleissä
Jos käyttöveden ... Olisiko tapauskohtaista ... täällä jatkaa lämmitystä keskeytyksettä "KV - korkea menovesihälytyksen" jälkeen.
Käyttöveden käynnistys ... Ero kannattaa pitää ainakin 10C, jotta käy pitkään. Muuten samaa mieltä, että niin alas kuin käyttömukavuus (ja hallitus) sallii. ;)
-
Juu jos minusta olisi kiinni voisi tuolla kaivolla käydä pesulla turhaa kallista hömpötystä koko lämmin vesi :D.
Vitsit sikseen lämminvesi pyynti taisi olla alunperin 60 jos ei ylikin luulisi jo nykyisellä tasaantuvan käynnistykset paremmalle aika/käynnistykerta suhteelle.
" Tuota 3500Kwh en ymmärrä missä se hävisi ja mistä löytyi. Näemmä rautalankaa tarvitsee.
No, yllä veikkailit että Nibe on täysitehoinen.
Käyttötunteja koneen mukaan on keskim. 3700h.
Nibe ottaa 1,5kW kun tekee 50C vettä, niin Nibe kuluttaa täysitehoisena vuodessa 3700h*1,5kW= n. 5500kWh.
Kun kotitaloussähkö oli öljyaikana 6000kWh ja kokonaiskulutus on nyt ollut 15000kWh, niin 15000-6000-5500=3500Wh.
Kuvaajasi kulutuspiikit olivat suunnilleen tuo 3500."
Noi kulutuspiikit käyrissä on aiheutuneet pumpun vikatilanteista. viime vuoden vuodenvaihteessa vesijohtoverkon veden paine oli jostain syystä noussut 6 barin paineen alennusventtiilin jälkeekin, josta seurauksena kuumavesi puski varoventtiilistä suoraan viemäriin... edellisen vuoden huiput oli se legionella kuumennus ongelma jonka takia pumppu oli sähkökattilakäytöllä jonkin aikaa.
edit: käynti edellisestä: 84570-84555=15 tunnit: 44739h 22min -44720h 11min=19h 11min eli n, 1h 17min eli pumppu on käynyt 19h 28h ajanjaksolla. Muutin myös keruupumpun nopeudelle 2. Anturit on eristeen sisällä mutta pitää varmaan piitahnaa lisätä ja teipata kohdat nyt hiukan repaleiset eristeet kun antureita vaihdettu niin monta kertaa.
-
Loppupäätelmä oli väärä. :(
Onneksi sinulla on tarkka tieto tapahtumista
Muu laskelmassa on antamiesi tietojen mukaan.
Jonnekin se 3500kWh menee, tai kotitaloussähkön kulutus on lisääntynyt.
Nyt nibe ei pätkäkäy.
-
Juu kyllä käy hitaalla täällä päässä. Nyt vasta tajusin kun mieti mietin mikä 3500Kwh katoaa. mutta nyt ilmeisesti tajusin pitäisi riittää 5500Kwh(lämmitys)+6000Kwh(käyttö)=11500Kwh. Kun pumppu käy 3700h vuodessa.
Kuitenkin öljylämmitys aikaan verrattuna pesutilat vesikiertoisella lämmityksella vs öljyn aikaan oli sähköllä ja kun miettii lähes kaikki valaistus vaihdettu ledeihin (halogeenejakin oli aikaisemmin). Muutenkin jääkaappi,hella ja pesukoneet kaikki uusittu varmasti vähemmän kulutuksisiin. Toki ilmanvaihto onnline 105 on asennettu öljylämmityksen jälkeen, Mutta kaipa senkin pitäis säästää kokonaisuutta ajatellessa. Autoissakaan ei ole nykyään sisätilan lämmittimiä mitkä oli öljyaikaan käytössä. Ei käy millään järkeen mikä aiheuttaisi tuon 3500Kwh lisäyksen käyttösähköön periatteessa pitäisi enemminkin olla vähentynyt.
-
Juu kyllä käy hitaalla täällä päässä. Nyt vasta tajusin kun mieti mietin mikä 3500Kwh katoaa. mutta nyt ilmeisesti tajusin pitäisi riittää 5500Kwh(lämmitys)+6000Kwh(käyttö)=11500Kwh. Kun pumppu käy 3700h vuodessa.
Kuitenkin öljylämmitys aikaan verrattuna pesutilat vesikiertoisella lämmityksella vs öljyn aikaan oli sähköllä ja kun miettii lähes kaikki valaistus vaihdettu ledeihin (halogeenejakin oli aikaisemmin). Muutenkin jääkaappi,hella ja pesukoneet kaikki uusittu varmasti vähemmän kulutuksisiin. Toki ilmanvaihto onnline 105 on asennettu öljylämmityksen jälkeen, Mutta kaipa senkin pitäis säästää kokonaisuutta ajatellessa. Autoissakaan ei ole nykyään sisätilan lämmittimiä mitkä oli öljyaikaan käytössä. Ei käy millään järkeen mikä aiheuttaisi tuon 3500Kwh lisäyksen käyttösähköön periatteessa pitäisi enemminkin olla vähentynyt.
Peukku!
Nibe on iso kuluttaja, mutta sen kulutuksen saa selville (riittävästi) laskureita seuraamalla.
Lisäystä on joskus ollut.
Sähkönkulutuskäyrien perusteella lisäystä ei ole pysyvästi, eli tilanne hyvä.
Vertaillin sähkönkulutusprofiilisiasi (%:ia vuosikulutuksesta) omaani, niin se on normaalin näköinen. Kokovuosi Jalppi = 14900kWh ja maalämmittää = 12200kWh.
Peruskulutus (~ kesäajan kulutus) on sinulla isompi, mutta talvella minulla kuluu enemmän.
Toivottavasti sait nyt apuja tilanteen selvittämiseen ja säätämiseen.
Jos haluat selvittää minne sähkö kuluu, niin se vaatii pientä seurantaa ja analysointia.
-
Muutin vieläkin laskelmaa vastaamaan antamiasi tietoja.
Laskelmaan laitoin tällaisia lähtötietoja:
Alakerta 70 m2, yläkerta 59 m2.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”jalppi” MYLLYKOSKI (Kymenlaakso)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -30 C°
- Talon alakerta 1939: Patterilämmitys, 21 C°, 70 m2, 168 m3: 3,95 kW 11 158 kWh
- Talon yläkerta 1939: Patterilämmitys, 21 C°, 59 m2, 130 m3: 2,68 kW 6 978 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 6,6 kW 18 136 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 46 Cº - menovesi lämpötila max 54 Cº
• Kiinteistö, 129 m2, 298 m3 3,3 COP 6,25 kW 18 136 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 0,89 kW 4 000 kWh
- Yhteensä 2,9 SCOP 7,1 kWh 22 136 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -616 kWh 0,20 kW 21 520 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 20 930 kWh
- Pumpulla tuotetaan 5,20 kW 20 341 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 590 kWh
Yhteensä 20 930 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 7,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Liian osateho) 5,2 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -15 C°
▪ Maasta kerätään ( 2,9 COP) 3,6 kW 14 076 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 6 854 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 590 kWh) 7 444 kWh
Tarvitaan 161 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,27 l/s (= 16,2 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle. Etäisyys 10 m 2 kpl PEM40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,27 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,27 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 18 kPa (0,18 bar)
...
Maalämpökone on ilmeisesti vähän alitehoinen, mutta lämpökaivo melkein mitoituslaskelman mukainen.
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Kiitos. Tarkennusta mittoihin kävin talon mitan kanssa läpi kokopintala 133, lattialämmitys alueen pinta-ala 12,5m2. huone korkeus 230.
Rappuset yläkertaan hyvin avoimet. Kaivon aktiivi syvyys on ainakin 148m veden tuotto on erittäin suuri ja vesipinta on tuota 2m ylempänä mutta liuos putket lähtee noin 2m syvyydestä talon suuntaan n.30m eristettynä. Pitää etsiä kuitti liuos putkista koska kokoputki sinne upposi ei tarvinnut kaitkaissa päätä.
Kysymys Mikä käynti aika kovalla pakkasella on hyväksyttävä. Esimerkiksi -25 astetta pakkasta jos mlp 9 käyrällä menovesi 60, johon pystyy kompressorilla ja talo on lämmin. Eli haen jos mlp käyntiaika on alle 24h onko silti osatehoinen? vai onko kyseessä se,että käivä alkaa kylmenemään jos liikaa kuormittaa?
Sitten parannus suunnitelmaan:
-Nykyinen 16m2 eteinen on lämmintä tilaa. Mutta koska kyseessä on porstuva ja tuo tila juuri kovalla pakkasella se mikä kylmenee eniten. asennn kesällä tuohn porstuvan ja sisätilojen vällin ihan ulko-oven ja lisään pattereihin termistaatit minilämpö asetuksella.
-Kuten aikaisemmin mainitsinkin minulla on maaviileää varten hankittu lämmönvaihdin ,putket pumppu ja ohjaus. Tämän asennan joko vintille (pannuhuoneen yläpuolella) ottamaan jäteilmasta hukka lämmöt talteen. Toinen helppo asennus on asentaa ilmanvaihdin ilpin ulkoyksikön tyylisesti lto:n ilman ottoon terassisille(on hyvä kohta terassin näkösuojaseinän viereen saa siistin asennuksen) Kaikki tuloilma putket on eristetty armacell eristeellä joten tuokin onnistuu. Pitää avata tästä oma ketju tuonne lämmön siirto osioon.
-eilen saapuikin tilaamani Ultimate artic13r ja näemmä oli wifi malli normaalin hinnalla tuo on enemmän kesän viilennystä varten. Mutta auttanee osatehoon ja lämmonjaon riittämättömuuteen.Mainos cop pn parempi kuin Nibessa muttamikä lienee totuus no seurannalla se selviää tulevaisuudessa.
edit. Yllämaintuilla toimenpiteillä toivon saavani pumpun tehon riittämään sähkönkulutusta lisäämättä.
Myös käyrän muutos näyttää toimiman tänään -12 aamulla töihin lähtiessä eikä havaittavissa aikaisempaa kylmenemistä sisälämpötilassa.
-
Lämpimän alan muutos ei vaikuta isommin laskelman lopputulokseen.
Tässä nyt kuitenkin se pieni muutos huomioituna.:
Talo ”jalppi” MYLLYKOSKI (Kymenlaakso)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -30 C°
- Talon alakerta 1939: Patterilämmitys, 21 C°, 74 m2, 170 m3: 4,05 kW 11 450 kWh
- Talon yläkerta 1939: Patterilämmitys, 21 C°, 59 m2, 136 m3: 2,76 kW 7 179 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 6,8 kW 18 629 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 46 Cº - menovesi lämpötila max 54 Cº
• Kiinteistö, 133 m2, 306 m3 3,3 COP 6,41 kW 18 629 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 0,89 kW 4 000 kWh
- Yhteensä 2,9 SCOP 7,3 kWh 22 629 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -632 kWh 0,20 kW 21 997 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 21 293 kWh
- Pumpulla tuotetaan 5,20 kW 20 589 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 704 kWh
Yhteensä 21 293 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 7,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, (Liian osateho) 5,2 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -15 C°
▪ Maasta kerätään (2,9 COP) 3,6 kW 14 294 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 6 999 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 704 kWh) 7 703 kWh
Tarvitaan 164 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,27 l/s (= 16,2 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle. Etäisyys 10 m 2 kpl PEM40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,27 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,27 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 18 kPa (0,18 bar)
-
-eilen saapuikin tilaamani Ultimate artic13r ja näemmä oli wifi malli normaalin hinnalla tuo on enemmän kesän viilennystä varten. Mutta auttanee osatehoon ja lämmonjaon riittämättömuuteen.Mainos cop pn parempi kuin Nibessa muttamikä lienee totuus no seurannalla se selviää tulevaisuudessa.
Siis tuollaisen ILP:in COP on ilmoitettu +7 asteen lämpötilassa. Siinä vaiheessa kun tuollaista tarvitsisi lisälämpöä tuottamaan niin todellinen COP on todennäköisesti 2 tai alle. Eli puhutaan jostain -20 astetta ja sen alle olevista ulkolämpötiloista. -30 paikkeilla ollaan sitten jo lähellä yhtä.
-
Kysymys Mikä käynti aika kovalla pakkasella on hyväksyttävä. Esimerkiksi -25 astetta pakkasta jos mlp 9 käyrällä menovesi 60, johon pystyy kompressorilla ja talo on lämmin. Eli haen jos mlp käyntiaika on alle 24h onko silti osatehoinen? vai onko kyseessä se,että käivä alkaa kylmenemään jos liikaa kuormittaa?
Sitten parannus suunnitelmaan:
-Nykyinen 16m2 eteinen on lämmintä tilaa. Mutta koska kyseessä on porstuva ja tuo tila juuri kovalla pakkasella se mikä kylmenee eniten. asennn kesällä tuohn porstuvan ja sisätilojen vällin ihan ulko-oven ja lisään pattereihin termistaatit minilämpö asetuksella.
Kun kone pystyy ilman lisävastusta pitämään tuvan asukkaiden haluamassa lämpötilassa myös kylmimpinä talvina, niin minusta se on täystehoinen.
Vaikka se kävisi 24h / vrk.
Eikä lievästä lisävastusten käytöstä kannata murehtia.
Kannattaa myös huomata että nimim. tomppelin laskelmat eivät ole takuumitoitus, kuten niiden alalaidassa aina sanotaan.
Jokainen torppa on erilainen ja ihan tarkkoja laskelmia on mahdoton (vähintään työläs) tehdä varsikin vanhoihin taloihin.
Kannattaa seurata kulutusta, käynnistyksiä, käyttöä ja lisäystä, niin saat lämmityksestä riittävän kuvan.
Kuvaamasi kaltaisilla parannuksilla lämmitys riittää vielä paremmin.
-
Kysymys Mikä käynti aika kovalla pakkasella on hyväksyttävä. Esimerkiksi -25 astetta pakkasta jos mlp 9 käyrällä menovesi 60, johon pystyy kompressorilla ja talo on lämmin. Eli haen jos mlp käyntiaika on alle 24h onko silti osatehoinen? vai onko kyseessä se,että käivä alkaa kylmenemään jos liikaa kuormittaa?
Jos sähkövastuksen asteminuutteja suurentaa, niin vastus ei mene niin helposti päälle kovallakaan pakkasella. Mutta silloin voi kyllä käydä niin, että sisälämpö vähän laskee. Ainakin silloin jos samaan aikaan on myös lämpimän veden kulutusta. Mitään suurta laskua ei silti tule, vaikka kompessorin lisäksi olisi vähän sähkövastustakin päällä. Jos siis pakkasta on vain hetkellisesti paljon, niin saattaisi riittää pelkkä kompressorin teho.
Ei haittaa vaikka kävisi jatkuvasti 24h. Kaivo siitä vähän kylmenee, mutta vain 6kW ja jopa 150m, niin kaivo ei pääse jäähtymään liikaa. Lisäksi patterilämmitystä, jossa hyötysuhde on vähän huonompi kuin lattialämmityksessä. Riittää siis matalampi kaivo.
-
Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 704 kWh)
Melko maltillisesti tuota vastuslämmitystä laskelmassa. Jos talon kulutus onkin vähän pienempi, niin saattaisi pärjätä ilman lisävastusta.
Kovalla pakkasella toki lämmitysveden lämpötila on korkea ja kompresorin hyötysuhde taas vähän huonompi (pienempi teho, koska niben mäntäkompressori). Itsellä myös 10kW (8.5kW) mäntäkompressori, johon kyllä olen ihan tyytyväinen. Teho on siis riittänyt erittäin hyvin. Kovalla pakkasella siis kaivon rasitus on tavallaan pienempi, koska hyötysuhde on huonompi. Toki rasitusta on kauemman aikaa, kun kompressori on päällä pidempään. Jos kaivossa on veden vaihtuvuutta, niin kylmenemistä ei tapahdu, jos vain mitoituskin on riittävän sopiva. Ja jos kaivosta tuleva liuos on vaikka +2C, niin kompessorin teho onkin ilmoitettua suurempi. Itsellä kylmimmillään tulee +2 ja lähtee -2, eli kaivossa on vielä huomattavasti ylimääräistä "varaa". 201m aktiivisyvyys. Toki sitä rautaputkea rälläköitiin osa pois, että kaivon sai piiloon ja vielä varalta eristeet päälle. Joku painekorkki, että ei vedet valuisi kaivosta pois.
-
Joo kaivo on vanha vesikaivo johon porattu vesikaivoksi porakaivo edellisen omistajan aikana. Kesäpihavesi otetaan pintakaivosta ja porakaivosta tulee vettä hyvin.
-
Arkiviikon käynnistykset ja käyntiaika 84622-84570=52 44822h 15 min - 44739h 22min= 82h 53min
eli keskimääräinen käynti aika 1 h 36 min taitaa olla kohtuu hyvä.
-
Hyvältä näyttää.
Kannattaa muutaman kuukauden välein katsoa laskurit.
-
Joo tilipäivä eilen täytyy hakea parit halvat lämpömittarit antureilla ja tarkastaa keruupiirin anturit toimiiko.
Lto:n tuloon ja lähtöön myös mittarit jotta hiukan näkee kannattaako jäteilmasta ottaa talteen keruupiiriin hukkalämpöä.
Edit: lisätty vielä tämän ja edellisen viikon sähkön kulutukset
edit2: lisätty sähkönkulutuksessa on kyllä melko omituista. vaimon kanssa lähdetään töihin klo 6:00 kaikki valot sammuksissa. Ehkä vaimo laittoi pesukoneen päälle en muista. Kuitenkin suihkussa käydään aina iltaisin aamulla ei ole kuin hammaspesut ei edes kahveja keitetä.
-
Lähes 1,5 kW peruskulutus teillä.
Yksi pesukoneellinen näkyy kahden tunnin aikana, ei ratkaise.
Kylmälaitteet tuottavat peruskuormaa, valaistus ei lediaikana juurikaan kulutä.
Laitteiden valmiustila myös potentiaalinen
Vertailuarvoksi: Täällä kotitaloussähkö on kesäisin noin 10kWh/vrk ja talviaikana 20-25kWh/vrk.
Tuossa on "salapoliisityötä" ;)
-
Tuollaista foorumilta selailin http://www.husdata.se/produkter.asp?prodid=17 (http://www.husdata.se/produkter.asp?prodid=17) onko tuo vielä järkevä versio hankkia vai onko näissä jotain kehitystä tapahtunut?
Eikös tuollaisen ohjelman kanssa saa niben paremmin hallintaan
Onko siinä sinun laitteelle tuki?