Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Ekowell => Aiheen aloitti: Pumpataan - 30.04.12 - klo:14:13
-
EVT 750 9,6 kyseessä. Mikä olisi helpoin tapa lisätä kuuman käyttöveden riittävyyttä? Nyt sen saa joskus yksikin suihkuttelija loppumaan. Tein virityksen, jolla jonkin aikaa ennen suihkua nappia painamalla saa kytkettyä saunamoodin päälle eli käyntialueen ylärajalle ja siten säiliöt mahdollisimman kuumaksi. Se auttoi vähän, mutta silti riittävyys on rajoilla ja varsinainen saunaosasto ei ole vielä edes käytössä. Jotenkin pitäisi lisää säiliötilaa saada käyttöveden lämmön varastoimiseen. Eikä tilaakaan ole jäljellä liikaa. (Alasäiliön vastusta tosin en ole ottanut käyttöön.)
-
Kaikkiin lämpöpumppuvirityksiin kannatta laittaa tavallinen 300 dm3/3kW käyttövesivaraaja jälkilämmittimeksi. Sähkötermari säädettään 50 asteeseen ja lämmin vesi riittää ja hiukset pysyvät päässä ja särö lieden luona kohtuudessa.
Alle 1k€ kustannus mielenrauhasta
8-)
-
Hyvässä tulistuslämpöpumpussa sellaista ei tarvita.
Tulee 50 - 65 C asteista vettä, eikä lopu kesken.
::)
-
EVT 750 9,6 kyseessä. Mikä olisi helpoin tapa lisätä kuuman käyttöveden riittävyyttä? Nyt sen saa joskus yksikin suihkuttelija loppumaan. Tein virityksen, jolla jonkin aikaa ennen suihkua nappia painamalla saa kytkettyä saunamoodin päälle eli käyntialueen ylärajalle ja siten säiliöt mahdollisimman kuumaksi. Se auttoi vähän, mutta silti riittävyys on rajoilla ja varsinainen saunaosasto ei ole vielä edes käytössä. Jotenkin pitäisi lisää säiliötilaa saada käyttöveden lämmön varastoimiseen. Eikä tilaakaan ole jäljellä liikaa. (Alasäiliön vastusta tosin en ole ottanut käyttöön.)
Mitkä sulla on asetukset evt:ssä? Meillä on malli 1002 eikä mitään ongelmaa suihkuttelussa.
-
EVT 750 9,6 kyseessä. Mikä olisi helpoin tapa lisätä kuuman käyttöveden riittävyyttä? Nyt sen saa joskus yksikin suihkuttelija loppumaan. Tein virityksen, jolla jonkin aikaa ennen suihkua nappia painamalla saa kytkettyä saunamoodin päälle eli käyntialueen ylärajalle ja siten säiliöt mahdollisimman kuumaksi. Se auttoi vähän, mutta silti riittävyys on rajoilla ja varsinainen saunaosasto ei ole vielä edes käytössä. Jotenkin pitäisi lisää säiliötilaa saada käyttöveden lämmön varastoimiseen. Eikä tilaakaan ole jäljellä liikaa. (Alasäiliön vastusta tosin en ole ottanut käyttöön.)
Mitkä ovat alasäiliön MIN- ja MAX-asetukset? Entä kompressorin käyntidifferenssi? Myös pumpun sisällä olevan ESBE:n asetus kannattaa tarkistaa (i.e. jos on 6:lla ylävaraaja jäähtyy nopeasti). Kyllä tuossa pitäisi käyttöveden riittää varsin mallikkaasti useammallekin suihkuttelijalle. Näin lämmityskauden "ehtoopuolella" voi kuitenkin joutua nostamaan alasäiliön läpötilaa (esim. MIN42, MAX46 tms.).
-
Kantsii laittaa alaosan minimi 40C asteeseen niinkuin Lämpöässän pikkujättiläisessä.
Se auttaa ;)
-
EVT 750 9,6 kyseessä. Mikä olisi helpoin tapa lisätä kuuman käyttöveden riittävyyttä? Nyt sen saa joskus yksikin suihkuttelija loppumaan. Tein virityksen, jolla jonkin aikaa ennen suihkua nappia painamalla saa kytkettyä saunamoodin päälle eli käyntialueen ylärajalle ja siten säiliöt mahdollisimman kuumaksi. Se auttoi vähän, mutta silti riittävyys on rajoilla ja varsinainen saunaosasto ei ole vielä edes käytössä. Jotenkin pitäisi lisää säiliötilaa saada käyttöveden lämmön varastoimiseen. Eikä tilaakaan ole jäljellä liikaa. (Alasäiliön vastusta tosin en ole ottanut käyttöön.)
Siirryt kesäasetuksiin ja rupeat tekemään käyttövettä yhtä huonolla hyötysuhteella kuin vaihtoventtiilipumput tekevät ympäri vuoden. ;D
-
EVT 750 9,6 kyseessä. Mikä olisi helpoin tapa lisätä kuuman käyttöveden riittävyyttä? Nyt sen saa joskus yksikin suihkuttelija loppumaan. Tein virityksen, jolla jonkin aikaa ennen suihkua nappia painamalla saa kytkettyä saunamoodin päälle eli käyntialueen ylärajalle ja siten säiliöt mahdollisimman kuumaksi. Se auttoi vähän, mutta silti riittävyys on rajoilla ja varsinainen saunaosasto ei ole vielä edes käytössä. Jotenkin pitäisi lisää säiliötilaa saada käyttöveden lämmön varastoimiseen. Eikä tilaakaan ole jäljellä liikaa. (Alasäiliön vastusta tosin en ole ottanut käyttöön.)
Siirryt kesäasetuksiin ja rupeat tekemään käyttövettä yhtä huonolla hyötysuhteella kuin vaihtoventtiilipumput tekevät ympäri vuoden. ;D
Mutta tekemällä vain tarvittavan tarvittaessa se sähkölasku on yllättävän paljon pienempi :)
-
EVT 750 9,6 kyseessä. Mikä olisi helpoin tapa lisätä kuuman käyttöveden riittävyyttä? Nyt sen saa joskus yksikin suihkuttelija loppumaan. Tein virityksen, jolla jonkin aikaa ennen suihkua nappia painamalla saa kytkettyä saunamoodin päälle eli käyntialueen ylärajalle ja siten säiliöt mahdollisimman kuumaksi. Se auttoi vähän, mutta silti riittävyys on rajoilla ja varsinainen saunaosasto ei ole vielä edes käytössä. Jotenkin pitäisi lisää säiliötilaa saada käyttöveden lämmön varastoimiseen. Eikä tilaakaan ole jäljellä liikaa. (Alasäiliön vastusta tosin en ole ottanut käyttöön.)
Siirryt kesäasetuksiin ja rupeat tekemään käyttövettä yhtä huonolla hyötysuhteella kuin vaihtoventtiilipumput tekevät ympäri vuoden. ;D
Ja kun on iso varaaja, niin sen voi pitää kylmempänä kesällä kuin vaihtovenoissa ;).
-
Mutta tekemällä vain tarvittavan tarvittaessa se sähkölasku on yllättävän paljon pienempi :)
Kuinka paljon pienempi, vaikka noin niinkuin euroissa? :).
-
EVT 750 9,6 kyseessä. Mikä olisi helpoin tapa lisätä kuuman käyttöveden riittävyyttä? Nyt sen saa joskus yksikin suihkuttelija loppumaan. Tein virityksen, jolla jonkin aikaa ennen suihkua nappia painamalla saa kytkettyä saunamoodin päälle eli käyntialueen ylärajalle ja siten säiliöt mahdollisimman kuumaksi. Se auttoi vähän, mutta silti riittävyys on rajoilla ja varsinainen saunaosasto ei ole vielä edes käytössä. Jotenkin pitäisi lisää säiliötilaa saada käyttöveden lämmön varastoimiseen. Eikä tilaakaan ole jäljellä liikaa. (Alasäiliön vastusta tosin en ole ottanut käyttöön.)
Siirryt kesäasetuksiin ja rupeat tekemään käyttövettä yhtä huonolla hyötysuhteella kuin vaihtoventtiilipumput tekevät ympäri vuoden. ;D
Ja kun on iso varaaja, niin sen voi pitää kylmempänä kesällä kuin vaihtovenoissa ;).
Kierukkavaraaja ei todellakaan voi pitää kylmempänä ;D
Tai sitten se saa olla 3* isompi, kuin jos tilavuus on täynnä käyttövettä.
-
EVT 750 9,6 kyseessä. Mikä olisi helpoin tapa lisätä kuuman käyttöveden riittävyyttä? Nyt sen saa joskus yksikin suihkuttelija loppumaan. Tein virityksen, jolla jonkin aikaa ennen suihkua nappia painamalla saa kytkettyä saunamoodin päälle eli käyntialueen ylärajalle ja siten säiliöt mahdollisimman kuumaksi. Se auttoi vähän, mutta silti riittävyys on rajoilla ja varsinainen saunaosasto ei ole vielä edes käytössä. Jotenkin pitäisi lisää säiliötilaa saada käyttöveden lämmön varastoimiseen. Eikä tilaakaan ole jäljellä liikaa. (Alasäiliön vastusta tosin en ole ottanut käyttöön.)
Siirryt kesäasetuksiin ja rupeat tekemään käyttövettä yhtä huonolla hyötysuhteella kuin vaihtoventtiilipumput tekevät ympäri vuoden. ;D
Ja kun on iso varaaja, niin sen voi pitää kylmempänä kesällä kuin vaihtovenoissa ;).
Kierukkavaraaja ei todellakaan voi pitää kylmempänä ;D
Tai sitten se saa olla 3* isompi, kuin jos tilavuus on täynnä käyttövettä.
Ja vuodessa säästyneet arviolta 200 € voi hyvillä mielin lahjoittaa autokauppiaalle vaihtamalla uutena ostetun auton uuteen 3 vuoden välein ja maksamalla aina välirahaa 15000 € elikkäs 5000 €/vuosi.
Mutta näitä ei lasketa koska kyse on pakollisesta menosta eikä lämmitykseen verrattavasta turhuudesta. Ja aina voi mennä sinne autoon lämmittelemään jos 18 astetta ja villasukat ei ole paras mahdollinen yhdistelmä tuomastaan huimasta säästöstä huolimatta. ;D
Anteeksi insinöörimäisyyteni ja kyvyttömyyteni arvostaa lämmitykseen kuluvia euroja jotenkin erilaisella kulmakertoimella kuin vaikkapa ruokakauppaan tai harrastuksiin (sori uudestaan 8X ) kuluvia euroja. Ehkä vielä joskus opinymmärtämään tämänkin asian, ainakin pian sen jälkeen kun ensin olen oppinut ymmärtämään vanhetessaan eksponentiaalisesti paranevat viinit ja naiset 8-)
-
EVT 750 9,6 kyseessä. Mikä olisi helpoin tapa lisätä kuuman käyttöveden riittävyyttä? Nyt sen saa joskus yksikin suihkuttelija loppumaan. Tein virityksen, jolla jonkin aikaa ennen suihkua nappia painamalla saa kytkettyä saunamoodin päälle eli käyntialueen ylärajalle ja siten säiliöt mahdollisimman kuumaksi. Se auttoi vähän, mutta silti riittävyys on rajoilla ja varsinainen saunaosasto ei ole vielä edes käytössä. Jotenkin pitäisi lisää säiliötilaa saada käyttöveden lämmön varastoimiseen. Eikä tilaakaan ole jäljellä liikaa. (Alasäiliön vastusta tosin en ole ottanut käyttöön.)
Siirryt kesäasetuksiin ja rupeat tekemään käyttövettä yhtä huonolla hyötysuhteella kuin vaihtoventtiilipumput tekevät ympäri vuoden. ;D
Ja kun on iso varaaja, niin sen voi pitää kylmempänä kesällä kuin vaihtovenoissa ;).
Kierukkavaraaja ei todellakaan voi pitää kylmempänä ;D
Tai sitten se saa olla 3* isompi, kuin jos tilavuus on täynnä käyttövettä.
Kyllä tommonen 2,33 kertainen tilavuus riittää :).
-
Onko täällä homma mennyt Suoli24:n tyyliseen p****njauhamiseen?
Lapset pois, asiat esiin.
-
Ehdotukset ja kysymykset alasäiliön lämpötilasäädöistä eivät nyt auta. Kuten jo aloituksessa sanoin niin käytämme ennen suihkuun menoa "saunatoimintoa" hyvissä ajoin, joten pumppu käy ennen suihkua ja siuhkun ajan maksimialasäiliön lämmöillä huolimatta siitä mikä on säätöarvona. Differenssi on muistaakseni 8 eli käyntiväli saunatoiminnolla on 42-50. Tietysti voisi pikkuisen vielä tehoja repiä pienentämällä differenssiä, jolloin pumppu käynnistyisi pikkuisen nopeammin säiliöiden lämpötilan laskiessa, mutta enpä usko että se nyt hirveästi auttaisi tai olisi muuten järkevää.
Eli onko tuo perään laitettava lisävaraaja sähkövastuksella oikea ratkaisu vai voisikö systeemin rakentaa siten, että kiertovesipumpulla maalämpöpumpun tekemää lämpöä kierrätettäisiin toiseenkin säiliöön, joka esimerkiksi esilämmittäisi kuumaa käyttövettä ennen maalämpöpumpulle tuloa (ja vielä mielellään ilman legionella vaaraa)??
-
Kysyppä suoraan tehtaalta helppiä. Ei maalämmön kanssa ole tarkoitus käyttää sähkövaraajaa kuin ehkä lv-kierron vuoksi.
-
Differenssi on muistaakseni 8 eli käyntiväli saunatoiminnolla on 42-50.
Meillä diffrenssi on kesäaikaan 2C (46-48)
Talviaikaan 4C
-
Ehdotukset ja kysymykset alasäiliön lämpötilasäädöistä eivät nyt auta. Kuten jo aloituksessa sanoin niin käytämme ennen suihkuun menoa "saunatoimintoa" hyvissä ajoin, joten pumppu käy ennen suihkua ja siuhkun ajan maksimialasäiliön lämmöillä huolimatta siitä mikä on säätöarvona. Differenssi on muistaakseni 8 eli käyntiväli saunatoiminnolla on 42-50. Tietysti voisi pikkuisen vielä tehoja repiä pienentämällä differenssiä, jolloin pumppu käynnistyisi pikkuisen nopeammin säiliöiden lämpötilan laskiessa, mutta enpä usko että se nyt hirveästi auttaisi tai olisi muuten järkevää.
Eli onko tuo perään laitettava lisävaraaja sähkövastuksella oikea ratkaisu vai voisikö systeemin rakentaa siten, että kiertovesipumpulla maalämpöpumpun tekemää lämpöä kierrätettäisiin toiseenkin säiliöön, joka esimerkiksi esilämmittäisi kuumaa käyttövettä ennen maalämpöpumpulle tuloa (ja vielä mielellään ilman legionella vaaraa)??
Katso vielä se pumpun sisällä oleva Esbe. Säätämällä sen asetusta alaspäin (esim. 3) käytetään suihkun aluksi enemmän alasäiliön lämpöä, jonka jälkeen yläsäiliössä on vielä "reserviä" (=ei niin kuumaa, mutta lämmintä pidempään). Ovatko alavaraajan lämmöt oikeasti 42-50 välillä? Eli tarkasta myös yläiliön max asetus, koska muuten käynti lakkaa alemmalla raja-arvolla kuin alasäiliön max.
Differenssiä kannattaisi hieman pienentää (mikäli käyntijaksot saa pidettyä järkevinä). Kun pumppu pyörähtää käyntiin 42 asteessa sekoittuu varaajan kerrostus tehokkaasti, mikä jäähdyttää alavaraajan yläosaa (selvästi alle tuon 42 asteen) ja samalla myös yläsäiliöstä siirtyy lämpöä välipohjan kautta alasäiliöön.
Paljonko nykyisillä käyntijaksoilla on ylä- ja alasäiliön lämpötilaero (ennen suihkuttelua ja sen jälkeen)?
-
Kokeile näitä:
Differenssi 6, tätä Ekowell seuraa orjallisesti, eli käytännössä pumppu käynnistyy vasta kun ehto täyttyy.
Alasäiliön min. 33 (nämä Ekowell päättää
" max. 50 itse tarpeen mukaan,
Yläsäiliön min. 50 kyseessä vain raja-arvot
" max. 75 joita pyritään noudattamaan)
Paljonko sulla on ruudulla käyttöveden lämpö kun avaat pelkän kuumavesipuolen ja juoksutat läpi minuutin-kaksi? Onko sama kuin yläsäiliön lämpötila?
Säädä boksin sisällä olevasta esbestä käyttöveden lämpötila niin että putkistoon menee n. 50-52 asteista vettä. Näytössä on kohta käyttöveden lämpötila eli säätelet sen noihin lukemiin (keittiössä/vessassa/kodinhoitohuoneessa/teknisessä tilassa tai missä nyt lähin piste on niin kuumavesi auki ja säätämään)
Putkistoon on ihan turha päästää kuumempaa koska 98% käyttötarpeesta on viileämpää.
Pesukoneet lämmittää itse jos on tarvetta enenpään.
Todennäköisesti sulla käy nyt niin että ensin syödään yläsäiliön reservi ja sitten vasta alasäiliö. Ihanne on ottaa enin osa alhaalta ja vain "priimata" se yläsäiliöllä alasäiliön lämmöstä tohon 52:n asteeseen.
Kun tilanne on tämä pumppu reagoi laskevaan alasäiliön lämpöön ja käynnistyy ennenkuin yläsäiliö on kupattu tyhjiin.
-
Pari kommenttia liittyen yläsäiliön max parametriin sekä differenssiin:
Yläsäiliön max on parametri, joka vaikuttaa käyttöveden riittävyyteen nostamalla tarvittaessa kompressorin käyntialuetta:
- Jos yläsäiliön lämpötila ylittää yläsäiliön ylärajan, niin Ekologi olettaa, että kuumaa käyttövettä riittää eikä alasäiliön lämpötilalle aseteta erityisvaatimuksia. (talvi)
- Jos yläsäiliön lämpötila laskee alle yläsäiliön ylärajan, Ekologi olettaa että yläsäiliö ei pysty tuottamaan riittävästi lämmintä käyttövettä yksin, ja nostaa käyntialueen alarajaa jonkin sisäisen laskentakaavan mukaan. (kesä)
Tämän vaikutus on nähtävissä kompressorin ohjaustietoja –sivulla (perusnäyttö-F2-F3-F4, ”ALAR.YLÄS.MUK”). Laskenta päivittyy taustalla jatkuvasti, joten kompressorin käydessä ja yläsäiliön lämpötilan noustessa, käyntialue liukuu vastaavasti alaspäin. Tästä syystä toteutunut differenssi saattaa olla pienempi kuin asetettu parametri.
Kannattaa huomata, että yläsäiliön max asetuksella voi aiheuttaa pätkäkäyntiä:
Olin asettanut yläsäiliön ylärajaksi 52 astetta. Koska tulistusenergiaa ei kesällä juuri synny, yläsäiliön lämpötila laski alle tämän ja varmistaakseen käyttöveden tuottoa, Ekologi nosti käyntialueen välille 44-50 astetta. (6 asteen differenssi) Kompressorin käynnistyttyä, kuumakaasu lämmitti yläsäiliön lämpötilan aika nopeasti yli 52 asteen, jolloin kompressorin käyntialue putosi alasäiliön alarajan ja kompressorin käyntidifferenssin määräämälle tasolle ja kompressori pysähtyi. Yläsäiliön lämpötila putosi taas nopeasti alle 52 asteen ja sen seurauksena käyntialue pomppasi takaisin 44-50 asteeseen käynnistäen kompressorin uudelleen. Kompressori kävi siis usein ja lyhyitä pätkiä ja yläsäiliön lämpötila vaihteli 52 asteen paikkeilla ja alasäiliön 44 asteen hujakoilla. Korjauksena nostin yläsäiliön max. asetuksen 62 asteeseen, jolloin kesäkäyntialueeksi vakiintui 44-50 astetta.
Yläsäiliön Max on siis parametri, jonka perusteella Ekowell siirtyy automaattisesti talvi- ja kesäasetusten välillä. Kun sen asettaa kerran kohdilleen, asetuksia ei tarvitse muuttaa käsin vuodenajan mukaan.
-
Pitää tarkastaa vielä tuo ESBE nyt kun nimimerkki eksile onnistui selittämään asian niin, että uskon sillä olevankin jotain vaikutusta. Eli lähtevän kuuman käyttöveden lämpötilan laskulla saadaan suurempi osa lämmöstä alussa alasäiliöstä ja siten pumppu käyntiin vähän nopeammin suhteessa yläsäiliön lämpötilan laskuun.
Muuten nuo kommentit menee edelleen vähän ohi aiheesta. Kuten sanoin niin SAUNATOIMINTO on käytössä ennen suihkua ja sen aikana, joten käyntialue on silloin aina se maksimi alkaen 50-differenssi C ja päättyen 50C (olen tarkastanut). Yli 50C alasäiliön lämpötilan pumppu ei mene ikinä, joten enempää ei saa irti tehoja. Ei paljon väliä noiden säätöjen arvoilla, joita käytetään silloin kun saunatoiminto EI ole päällä. (Ne on tietenkin asetettu laajalle niin että alasäiliön lämpötila on alempana ja hyötysuhde hyvä. Jos hiuksia ruvetaan halkomaan niin voisihan se yläsäiliön lämpötila olla hiukan korkeampi jos pumppua ajaisi aina välillä 45-50 eikä vain sen noin tunnin ajan ennen suihkua. Mutta tuskin sillä on suurta merkitystä, koska saunatoiminnon aktivoinnin jälkeen pumppu ehtii hyvin nostaa alasäiliön 50 asteeseen vaikka lähtö olisi 30. Ja tuosta pitkästä käyntijaksosta se yläsäiliökin saa hyvät pohjalämmöt ennen suihkua.)
Tarkennetaan vielä sen verran, että silloin kun se lämpö loppuu niin se oikeasti on lopussa eli alempi ja ylempi säiliö putoavat alle 40. Kyse ei ole siitä, että lämpöä olisi vielä tallessa, mutta lähtevää kuumaa käyttövettä ei saataisi tarpeeksi kuumaksi. Ihmeen hyvin muuten toimii suihkun termostaatti, koska suihkuttelija ei huomaa mitään ongelmia matkan varrella vaikka tuleva kuuma vesi laskee 60->37. Eli termostaatti laskee lopuksi melkein pelkkää kuumaa vettä. Sitten vasta kun säiliöt on pudonnu siihen suihkuttelijan haluaman lämpötilan tasalle niin tilanne paljastuu.
-
Moikka !
Vähän samanlainen tilanne on meillä myös kesäaikaan, kuuma vesi hiipuu. Kesäaikaan ylä ja alasäiliö päätyvät kompressorin käyntijakson jälkeen suunnilleen samanlämpöisiksi. Lattialämmitys kiertokaan ei ole viilentämässä säiliöitä.
Meillä oli sellainen viritys jossain vaiheessa että alasäiliön lämpötila-anturi oli tiputettu melkein säiliön alareunaan -> eli mittaus näyttää viilempiä arvoja ja kompressori käy silloin pitempään, kun tavoiteena on alasäiliön max arvo 50C. Tällöin siis myös yläsäiliön lämpö nousee korkeammaksi kesäaikaan. Tällä hetkellähän alasäiliön mittauspiste on melkein puolessa välissä tuota varaajasäiliötä.
Me ei olla palattu tähän viritykseen kun saimme päivitettyä hiukan tehokkaamman kompressorin, ja aika hyvin ollaan nyt sitten pärjäilty myös kesäaikaan.
Kyseessä 10v vanha EVT300, nyt siis päivitettynä vastaa kait EVT500:ta.
t.Timo
-
Voiko näissä vaihtaa kompuran vaihtamatta muita keskeisiä komponentteja?
-
Voiko näissä vaihtaa kompuran vaihtamatta muita keskeisiä komponentteja?
Isommalla kompuralla saisi tietysti nopeammin varaajan lämpötilaa ylös, mutta lämmönvaihtimien mitoitus pitäisi kysyä tehtaalta. Tulistusvaihdin ja lauhdutin ovat kuparikierukoita varaajan vesitilassa, joten päältä päin ei pysty arvailemaan. Maapiirissä on normaali levari.
EVT 500, 750 ja 1000 mallit ovat ulkomitoiltaan samat ja painoerokin on vain muutamia kiloja, joten saattaa olla, että kierukat ovat samat.
-
Moi
Meillä päivityksen tehnyt kaveri sanoi että päivitys "yhtä pykälää isommaksi" onnistuu kompuran vaihdolla. Jos on isompi päivitys niin silloin alkaa mennä muutakin tavaraa vaihtoon niinkuin tuossa jo mainittiinkin.
-
Mä kyselin jokunen vuosi sitten Ekowellin tehtaalta/huollosta Copelandin 3kw:n mäntäkompuran vaihtoa pykälää pienempään(2-2,5kw) scrolliin.
Sanoivat että onnistuu noinkin pelkän kompressorin vaihto.
Tässä vanhassa EPT400 mallissa on koaksiaalihöyrystin ja -lauhdutin.
-
Voiko näissä vaihtaa kompuran vaihtamatta muita keskeisiä komponentteja?
Isommalla kompuralla saisi tietysti nopeammin varaajan lämpötilaa ylös, mutta lämmönvaihtimien mitoitus pitäisi kysyä tehtaalta. Tulistusvaihdin ja lauhdutin ovat kuparikierukoita varaajan vesitilassa, joten päältä päin ei pysty arvailemaan. Maapiirissä on normaali levari.
EVT 500, 750 ja 1000 mallit ovat ulkomitoiltaan samat ja painoerokin on vain muutamia kiloja, joten saattaa olla, että kierukat ovat samat.
Käsittääkseni EVT-pumpuissa on lauhdutus toteutettu tavan levylämmönvaihtimella, tulistus juuri noin kuin mainitsit. Samallahan levylämmönvaihtimenkin vaihtaa kompuran kanssa. Myös keruupiirin koko ja käyntijaksojen pituus olisi hyvä huomioda ennen ko. projektiin ryhtymistä.
Olisikohan kuitenkin parempi kysyä tehtaalta jos heidän asentajansa sattuisi kulkemaan ohitse ja kävisi tarkastamassa pumpun toiminnan (ja asennuksen?).
-
Käsittääkseni EVT-pumpuissa on lauhdutus toteutettu tavan levylämmönvaihtimella, tulistus juuri noin kuin mainitsit.
Meillä kaksi vuotta sitten asennettu EVT1000, jossa sekä tulistuksenpoisto että lauhdutus kuparikierukoilla varaajassa. Levari ainoastaan maapiirissä.
Onkohan eri ikäiset erilaisia?
-
Aloittajalle, tarkista sähkökeskuksen pellin alla olevan varalämmitystystermostaatin asetusarvo, sen pitäisi olla n.28 astetta.Voi olla sen on jäänyt testausessa liian korkealle tasolle estäen koneen käyntiä joka taas korvautuu sähkövastustoiminnolla ja näinhän tulistuksenpoistoa ei synny riittävästi.Jos syy ei ole tässä niin kirjoitteleppa lisää etsitään syy, näissä laitteissa lämpimän veden riittäävyys ei ole kyllä ollut ongelma