Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: jpk - 29.11.18 - klo:13:08
-
Viime talvena kirjoiteltiin tälläkin palstalla Nibe F1255 "ikävästä ominaisuudesta" rynnätä pitkän käyttövesijaksoon jälkeen takaisin lämmitysvaiheeseen ensin turhan hitaasti mutta sitten lopussa kovasti kiihdyttäen, niin että asteminuuttilukemat alkavat loppujen lopuksi laskeutua alas kovaa vauhtia eikä Nibe enää kykene jarruttamaan lämmitystä ennekuin asteminuutit valahtavat jo nollan ohi positiivisiksi ja kone sammuu. Sitten taas odotellaan asteminuuttien vajaomista käynnistysrajan alle ja vasta sitten päästään pikkuhiljaa normaali rytmiin. Parhaassa tapauksessa otetaan vielä toinen lämmittelykierros ennekuin meno tasaantuu.
Ruotsalaisella Nibe forumilla asiasta on niinikään kirjoiteltu ja kuvattu mahdollisuus korjata ongelmaa Niben sisäisten säätöarvojen virittämisellä:
https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=66402.0 (https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=66402.0)
Onko täällä kukaan ehkä kokeillut näitä ruotsalaisia reseptejä ja miten ovat tepsineet?
-
USB-tikku siis koneeseen kiinni ja asetukset talteen, tikku tietokoneeseen ja avataan "large.set" tiedosto vaikka Notepad++-ohjelmalla. Siellä 3 riviä joita voi muokata pumpun käyttäytymisen muokkaukseen. Muuttaa asetukset ja palauttaa asetukset tikulta pumppuun. Nuo 3 asetusta ei itselle ihan selvinnyt, eikä englannin kielisistä saa paljoa kiinni:
47101 Comp freq reg P. Factory value 1
47100 Max diff VBF-BerVBF. Factory Value 40
47099 GMz. Factory value 126.
Noihin kun saisi selvyyden, voisi kokeilla oman pumpun hertsien seilaamista saada hallintaan. Joku tuolla arveli että voisi olla PID-säädöistä P- ja I-osat muutettavissa. Toinen taas sanoo ettei ole.
-
Luulen että eri järjestelmät tarvitsee eri säädöt. Ainakin viime talvena kun oli kytkettynä vain patteriverkosto (noin 100 m²) järjestelmä oli herkkä ja kompressori sammui aika paljon käyttövesijaksojen jälkeen. Se mikä näytti vaikuttavan oli arvon 47101 muuttaminen kakkoseksi. Muiden asetuksien muuttaminen ei oikein vaikuttanut, ainakaan parempaan suuntaan.
Nyt on myös 45 m² lattialämmitys ja järjestelmä käyttäytyy vähän eri tavalla. Pumpusta otetaan enemmän tehoa ja asteminuutit tippuu aika jyrkästi. Ei ole vielä selvinnyt auttaako tuo sama muutos. Pitää vielä vähän tarkkailla.
Arvon Comp freq reg P. nostaminen vaikuttaa niin että kompressorin nopeusmuutos tulee nopeammaksi ainakin joillakin astealueilla. Se auttaa silloin kun asteminuutit kasvaa tai laskee liian nopeasti.
Sitten on vielä se että jotkut konffiin tehdyt muutokset häviää pumpun uudelleenkäynnistymisen jälkeen. Olen pari kertaa joutunut muuttamaan uudestaan.
-
No niin, muutin omassa pumpussani säätöarvon rivillä 4701 arvosta 1 arvoon 2 eli tämä pitäisi muuttaa säädön "P" osuutta herkemmäksi. Samalla muutin käynnistysarvon hiukan pienemmäksi: 150 => 120. Pitää seurata, millaisen vaikutus tuo muutos aiheuttaa.
Tuolla ruotsalaisella forumilla (linkki yllä) vastauksen nr. 12 teksti on minusta selkein kuvaus näistä esillä olleista kolmesta parametristä. Muuten tuossa ketjussa on kyllä aika laajaa ja vähän polveilevia kirjoituksia ja kokemuksia säätöasian ympärillä.
-
Se olikin päässyt taas takaisin arvoon 1 (47101). Pumppu on nyt viime päivinä sammunut pariin otteeseen käyttövesijaksojen jälkeen. Nyt laitoin uudestaan arvoon 2 ja tänä iltana ei sammunut vaikka ulkona on 4 astetta lämpöä ja kolme ihmistä kävi lotraamassa vettä. Kolme kertaa lämmittänyt käyttövettä peräkkäin (tekee käyttövettä 30 min ja lämpöä 15 min). Nyt se kiltisti tupruttaa 20 Hz nopeudella.
-
Myös täällä pumppu on käynyt asiallisesti tuon "modauksen" jälkeen: pumppu on selvinnyt siististi pitkistäkin käyttövesijaksoista ilman pysähtymisiä ja muutenkin se näyttää nyt seuraavaan tasaisemmin laskettua lämmitysveden menolämpötilaa. Tekemäni asetusmuutos siis oli:
rivi: 47101 2 1
Tuon muutoksen selitetään asettavan "toimintapisteen" -60 asteminuutista -120:een. Niinpä muutin käynnistysrajan myös tuohon -120 asteminuuttiin (oli aikaisemmin -150).
Eli (toistaiseksi) kymmenen pistettä ruotsalaiselle muutosesitykselle!
-
Tein myös tämän asetusmuuotoksen ja jo näin muutaman päivän kokemuksella voin suositella tätä.
Aiemmin kone tosiaan päästi asteminuutit turhan alas ennen kuin alkoi kiihdyttämään. Sitten mentiin isoilla kierroksilla turhan pitkään ja asteminuutit oli nollassa melkoisen nopeasti. Ja koska lattioissa oli kunnon kiihdytyksen jälkeen paljon lämpöä tehtiin sellaiset 4-5 sykliä 20 Hz:llä. Turhaa värähtelyä ja turhia käynnistelyjä. Sitten alkoi taas uusi täysi kierros ja asteminuutit painui jonnekin liki -300:aan ennen kuin kierrokset nousi taas turhan ylös.
Tämän muutoksen jälkeen kiihdyttelyt ja jarruttelut ovat paljon rauhallisempia ja tapahtuvat aiemmin. Lopputuloksena paljon rauhallisempi käytös ja tasaisemman lämpöiset lattiat. Kone paahtaa nyt hienosti ja tasaisesti lämpöä lattioihin 20 - 30 Hz taajuudella ja seuraa laskettua menolämpötilaa paljon entistä tasaisemmin.
Kiitokset tästä vinkistä! :)
-
Osaisiko herrat kertoa olisiko minun tapauksessa hyötyä tämmöisestä säädöstä? Ja mistä arvoista laittaisin logia näytille josta tulkinta onnistuu?
Toni
-
Asiaa auttaa, kun kerrot mikä pumppu sulla on käytössä - tässä ketjussa on puhuttu Nibe 1255 -sarjan pumpuista.
Jos sinulla on tuo Nibe 1255, niin ohjeista saattaa olla apua: lyhyesti näillä ohjeilla parannetaan tautia, joka ilmenee siten, että käyttövesijakson jälkeen pumppu monesti joutuu sammuttamaan itsensä enennen kuin pääsee jatkamaan talon lämmittämistä. Tällaiset pysähtymiset ja taas kiihdyttelyt eivät periaatteessa kuuluu kuvaan. kun on kysymys invertteripumpusta, jonka pitäisi isossa kuvassa säätää tehonsa kulloisenkin tarpeen mukaan. Pysähtymiset näkyy kyllä logista, mutta ne näkee ihan "silmmälläkin" seuraamalla pumppua (pidemmän) käyttövesijakson aikana.
-
Loggaus päälle 1 min välein ja logintutkijan asennus ja muutaman päivän lokeista näkee onko sinulla kuvattua vaivaa.
Pientä harjoittelua asia vaatii.
-
...Tuli ostettua ensimmäinen talo jossa maalämpö, -99 rakennettu 182M^2 1,5krs Kastellin talo. Pumppuna alkuperäinen Villa 90...
... Tilalle tulee niben 1255 3-12...
Osaisiko herrat kertoa olisiko minun tapauksessa hyötyä tämmöisestä säädöstä? Ja mistä arvoista laittaisin logia näytille josta tulkinta onnistuu?
Laskeskelin suunnilleen talosi lämmitystarpeen.
Näyttäisi tältä:
Talo + lämmin käyttövesi yhteensä 23 978 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 7,7 kW
- 7,7 kW lämmitystehoisen lämpöpumpun teho riittää saakka -28 C°
▪ Maasta kerätään ( 4,1 COP) 6,3 kW 18 143 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 5 835 kWh
Tarvitaan 176 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,47 l/s (= 28,2 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle. Etäisyys 10 m 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,47 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,46 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 46 kPa (0,46 bar).
-
Matti myöhänen ilmottautuu :)
Jos tuosta jotain selkoa saa, n kl 1 aikaan on pumppu päättänyt pitää taukoa. Toistunut useampana päivänä..
Logitukset oli poissa melkein pari vko mutta nyt laitoin tikun takaisin koneeseen.
ja pumppuhan oli 1255 3-12
-
Moi, näyttäisi siltä, että illlalla n. kuuden maissa on käytetty pitkään esim. suihkua ja käyttöveden alaosan lämpötila on vajonnut kovin alas (alle 15 asteen) ja käyttöveden lämmityksen pysäytysraja (kv:n alaosan lämpötila) on aika korkea, yli 50 astetta. Sen jälkeen kone on yrittänyt päästä taas normaali rytmiin, mutta prioriteettiasetus astuu peliin ja kone joutuu vuorottelemaan käyttöveden ja lämmityksen välillä vähän liian tiuhaan ja ajautuu kopulta sellaiseen hätään, että ei enää ehdi jarrutella ja asteminuutit nousevat nollan yli ja kompressori sammuu.
Itse asettaisin normaalitilanteissa käyttöveden käynnistysrajaksi esim. 40 astetta ja ylärajaksi 45 astetta. Käyttörajat ovat tietysti riippuvaisia lämpimän veden käyttöstä, mutta voi olla että tuo yli 50 astetta ylärajana on hiukan yläkanttiin.
Käyttöveden ja lämmityksen välisiä prioriteetteja voisi myös tarkistaa niin, että lämpimän veden teko onnistuisi yhdellä yrittämällä valmiiksi (ylärajaan) saakka. Mahdollisten uusien käyttövesirajojen kanssa tarvitaan tässä kuitenkin seurantaa sopivien jaksojen löytämiseksi. Jos tuo käyrästö kuvaa normaali käyttötilannetta, niin kieltämättä lämpimän veden suhteen ollaan vähän tarkalla ainakin näin talvella.
Mutta tämän threadin alussa esittämääsi alkuperäiseen kysymykseen voisi nyt vastata: esitetty säätömuutos voisi parantaa koneen tomintaa ja pelastaa näiltä turhilta pysähtymisiltä.
-
Meillä käy suihkussa 3 naispuolista juurikin tuolloin kl18 alkaen. Lämmintä vettä tarvitaan mutta ei enään juurikaan 10 jälkeen illalla.
Jos nyt ajatellaan mahdollisia muita säätöjä ennen tuota "modausta"
Mihin KV ylä ja alalämpöihin kannattaa tähdätä? Viime yönä noussut ylä=n60C ja ala=n 55C "viimeisellä" lämmitysjaksolla.
Säädöt huoltovalikosta nyt 42C / 48C (pudotin eilen pari C molempia illalla)
Käyttöpriorisointi : oli 30/30, eilen illalla muutin 35/25 (käyttövesi/lämmitys)
-Päivitin eilen illalla uusimman firmiksen
Ajatuksia mitä itse kokeilisin:
-Ohjelmointi käyttöveden säästölle esim 22:00 -> 10:00. Ajatus tässä että ei enään yöllä lämmitettäisi vettä niin kuumaksi kun ei tarvita jos se auttaisi kompuran pysäytyksiin?
-Käyttöpriorisointi asetus, mitä kannattaisi kokeilla?
Viime yön logista katsoin että taas n kl 00 aikaan on tehty vain 5min stoppi, asteminuutit ei ole mennyt nollaan mutta kuumakaasu oilisi mennyt 105C, voisiko kompuran pysäytys johtua tästä? Pakkasta yöllä reily -20c.
-
Meillä käy suihkussa 3 naispuolista juurikin tuolloin kl18 alkaen. Lämmintä vettä tarvitaan mutta ei enään juurikaan 10 jälkeen illalla.
Jos nyt ajatellaan mahdollisia muita säätöjä ennen tuota "modausta"
Mihin KV ylä ja alalämpöihin kannattaa tähdätä? Viime yönä noussut ylä=n60C ja ala=n 55C "viimeisellä" lämmitysjaksolla.
Säädöt huoltovalikosta nyt 42C / 48C (pudotin eilen pari C molempia illalla)
Käyttöpriorisointi : oli 30/30, eilen illalla muutin 35/25 (käyttövesi/lämmitys)
-Päivitin eilen illalla uusimman firmiksen
Ajatuksia mitä itse kokeilisin:
-Ohjelmointi käyttöveden säästölle esim 22:00 -> 10:00. Ajatus tässä että ei enään yöllä lämmitettäisi vettä niin kuumaksi kun ei tarvita jos se auttaisi kompuran pysäytyksiin?
-Käyttöpriorisointi asetus, mitä kannattaisi kokeilla?
Viime yön logista katsoin että taas n kl 00 aikaan on tehty vain 5min stoppi, asteminuutit ei ole mennyt nollaan mutta kuumakaasu oilisi mennyt 105C, voisiko kompuran pysäytys johtua tästä? Pakkasta yöllä reily -20c.
Olisko se viime yön kv-lämpöjen nousu johtunut legionella puhdistuksesta (= "jaksollinen korotus"), joka oletusarvoisesti taitaa toimia kerran kahdessa viikossa. Myös tämän jaksollisen korotuksen ajoituksen ja lämpötilat voi säätää käyttövesivalikoista ja/tai huoltovalikoista. Firmiksen päivitystä seuraa yleensä koneen buuttaus ja voi olla, että tuo jaksollinen korotus hyppää peliin aika äkkiä buutin seurauksena. Se kuumakaasun korkea lämpötila viittaa niinikään tähän jaksolliseen korotukseen, joka nostaa käyttöveden "tosi" kuumaksi ja seurauksena voi olla tuo kuumakaasuvaroitus. Kompressori on pysähtynyt juuri tuon kuumakaasu varoituksen seurauksena.
Vielä niistä käyttövesisäädöistä: onhan käyttöveden "mukavuustila" juuri se, tyypillisesti "normaali", jossa ne lämpötilarajat ovat esittämiesi muutosten mukaiset (kv-tilojahan ovat "säästö", "normaali" ja "luksus")? Vielä tarkennus, että valikoissa annettavat lämpötilat ovat käyttöveden alaosan raja-lämpötiloja (ei siis yläosan).
Priorisoinnin suhteen hakisiin käyttövesijaksolle sellaista toiminta aikaa, jossa se normikäytössä pystyy tekemään hommansa loppuun asti eli nostamaan käyttöveden alaosan lämpötilan alarajalta ylärajalle ilman katkoja. Tuo täytyy melkein kokeilla käytännössä säätöjen kanssa pelaamalla. Jos teillä on lattialämmitys, se sietää pidempään lämmityksen taukoja kv-jaksojen aikana, joten silloin priorisoinnin voi tehdä kv-jaksojen "ehdoilla". Jos teillä taas on patterit, tilanne on hiukan vaikeampi, koska patterit jäähtyvät nopeammin pitkän kv-jakson aikana.
-
Itsellä on prioriteetit 0/40 eli lattian lämmitys on päällä aina jos muuta pyyntiä (=käyttöveden lämmitys) ei ole.
Hyvin on toiminut, eli lattian lämmityksen välissä lämmittelee käyttöveden (500 litran erillinen varaaja) jonka jälkeen jatkaa taas lattialämmityksen kimpussa ilman pysäytyksiä. Tuon kv-jakson hoitaa 10-20 minuutissa yleensä.
-
Itsellä on prioriteetit 0/40 eli lattian lämmitys on päällä aina jos muuta pyyntiä (=käyttöveden lämmitys) ei ole.
Hyvin on toiminut, eli lattian lämmityksen välissä lämmittelee käyttöveden (500 litran erillinen varaaja) jonka jälkeen jatkaa taas lattialämmityksen kimpussa ilman pysäytyksiä. Tuon kv-jakson hoitaa 10-20 minuutissa yleensä.
Tuo tarkoittaa myös sitä, ettei lämmitetä lainkaan kun on käyttöveden tarvetta.
-
Tuo tarkoittaa myös sitä, ettei lämmitetä lainkaan kun on käyttöveden tarvetta.
Vaihtoventtiilikoneessa niin se käsittääkseni menee muutenkin, että joko lämmitetään vain lämmitysvettä tai sitten vain käyttövettä. Ja kun lattialämmitystalossa käyttöveden teko kestää sen vajaa 30 min niin sillä ei liene mitään vaikutusta lämmitykseen.
Toki jos käyttövettä jostain syystä lämmitetään monta tuntia putkeen niin sitten sillä lienee ehkä merkitystä.
Edit. Meni tuossa ylempänä prioriteetti väärinpäin, eli piti olla 40/0 (kv/lämmitys), mutta selitys meni oikein.
-
Toki jos käyttövettä jostain syystä lämmitetään monta tuntia putkeen niin sitten sillä lienee ehkä merkitystä.
Tuon 0-priorisointi aiheuttaa.
-
Tuon 0-priorisointi aiheuttaa.
Mutta sillä ei ole käytännössä mitään merkitystä.
-
Mutta sillä ei ole käytännössä mitään merkitystä.
Tapauskohtainen vaikutus.
-
Pientä päivitystä...
Näköjään kone haluaa legionellatapon tehdä aina softapäivityksen jälkeen sekä myös kun palautti omat asetukset (muutetulla rivillä). Sen takia meni pari yötä ennenkuin sai dataa muutoksesta
-Tehdyt muutokset alkutilanteesta lähtien jotka tällä hetkellä käytössä
-Softapäivitys (ei äkkiseltään vaikuttanut n puolenyön aikaan tapahtuvaan asteminuuttien nousuun/kompuran pysäytykseen
-Prioriteetti asetukset(KV/LV) alunperin-> nyt käytössä olevaan: 30/30, 45/25, 60/30 Ei vaikutusta sammumiseen
-LV pysäytysraja asetettu 50C (muistaakseni) Normaali moodissa.
-Viimeisin muutos "koodiriville" 47101 2 1
Viime yön logista näkyy että asteminuutit ei päässyt 0:aan ja kompura pysyi käynnissä n kl 00 tienoolla jossa yleensä kävi 10-30min poissa päältä
KV lämmitys hieman mietityttää että saako pumppua jotenkin tekemään suuremmalla teholla/nopeammin käyttövettä kun ei tuossa lämmitysvaiheessa kompuraa ajeta kuin n 40hz.
Osaako pumppu itse säätää tehoonsa siten että laskee millä teholla lämmitetään että saadaan tuon 60min prioriteettiasetuksen aikana tehtyä lämmitys eikä yritetä edes nopeammin?
Jatketaan logien seuraamista, lähipäivinä pakkanen kiristymässä joten katsotaan miten käyttäytyy
-
KV lämmitys hieman mietityttää että saako pumppua jotenkin tekemään suuremmalla teholla/nopeammin käyttövettä kun ei tuossa lämmitysvaiheessa kompuraa ajeta kuin n 40hz.
Osaako pumppu itse säätää tehoonsa siten että laskee millä teholla lämmitetään että saadaan tuon 60min prioriteettiasetuksen aikana tehtyä lämmitys eikä yritetä edes nopeammin?
Jatketaan logien seuraamista, lähipäivinä pakkanen kiristymässä joten katsotaan miten käyttäytyy
Joo, mua myös joskus vaivaa, että lämmintä vettä pumppu tekee vähän säästöliekillä. Huoltovalikon käyttövesijuttujen lopussa on valinta: "korkea teho": kun tuo on aktiivinen, pitäisi Niben tehdä lämmintä vettä kovemmalla teholla. Omassa koneessani tuo valinta on aktiivinen, mutta silti tuntuu, että saisi laittaa vielä enemmän vauhtia käyttöveden tekoon. Oma pumppuni tekee käyttövettä nyt noin 40 - 45 Hz nopeudella (otettu sähköteho on silloin n. 1.5 - 1.6 kW). Tuolla teholla pumpun lähtöjohdon lämpötila kyllä nousee n. 55 asteeseen ja voi olla, että kovin paljon ylemmäs ei halutakaan mennä.
Käyttövesivaiheen pysäytysrajat tietysti vaikuttavat kovasti siihen, kuinka kauan kv -vaihe kestää. Meillä näytetään pärjäävän normaalisti valinnoilla, jossa alaraja on 40 ja yläraja 44 astetta ja kv-vaihe kestää tyypillisesti n. 20 minuuttia
-
Toinen vuorokausi menty ilman stoppeja.
Logi näytti äkkiseltään hyvinkin samalta kuin edellinen yö, asteminuuttien noustessa jyrkästi puolen yön aikaan on kompuran hertsit pudotettu selkeästi nopeammin kuin ilman modausta. Eli vaikuttaa toimivalta ratkaisulta. Vielä täytyy seurata ja hioa säätöjä jos tarpeen tulee KV:n osalta.
-
Iltaa,
tässä olen seuraillut tuon oman F1255 pumpun käyntiä ja jatkuvaa pysähtelyä, niin ajattelin muuttaa 47101 arvon 1-> 2 ja 47100 arvon 40 ->20. Store.SET -tiedostossa on noilla riveillä alla olevat arvot
47101 1 1
47100 40 40
Tarkoittaako että täytyy muuttaa arvot kuten alla?
47101 2 2
47100 20 20
En viitsi alkaa kokeilemaan ettei pumppu ala sekoilemaan ja rikkoonnu väärien parametrien takia.
-
Iltaa,
tässä olen seuraillut tuon oman F1255 pumpun käyntiä ja jatkuvaa pysähtelyä, niin ajattelin muuttaa 47101 arvon 1-> 2 ja 47100 arvon 40 ->20. Store.SET -tiedostossa on noilla riveillä alla olevat arvot
47101 1 1
47100 40 40
Tarkoittaako että täytyy muuttaa arvot kuten alla?
47101 2 2
47100 20 20
En viitsi alkaa kokeilemaan ettei pumppu ala sekoilemaan ja rikkoonnu väärien parametrien takia.
Mitä haet tuolla muutoksella, mikä on vialla laitteessa? Taitaa tehdä käyttövettä noin lyhyillä käyntipätkillä.
Edit. Onhan siinä muutama asteminuutin lasku, millä kytkennällä pumppu on?
-
Mulla on pumppu erillisessä rakennuksessa ja käyttöveden kierto erillisellä pumpulla. Minimitaajuus pumpulle on 20Hz niin ajattelin että pumppu voisi hyvin tehdä käyttövettä rauhallisemmin pidempään silloin kun käyttövedelle ei ole suurta tarvetta, niin käynnistyksiä tulisi vähemmän. Toki sitten kun lämmitystä alkaa tarvitsemaan niin silloinhan paremmin näkee miten pumppu käyttäytyy.
-
Mulla on pumppu erillisessä rakennuksessa ja käyttöveden kierto erillisellä pumpulla. Minimitaajuus pumpulle on 20Hz niin ajattelin että pumppu voisi hyvin tehdä käyttövettä rauhallisemmin pidempään silloin kun käyttövedelle ei ole suurta tarvetta, niin käynnistyksiä tulisi vähemmän. Toki sitten kun lämmitystä alkaa tarvitsemaan niin silloinhan paremmin näkee miten pumppu käyttäytyy.
Onko käyttöveden kierto ajastettu mitenkään? Itse pidän käyttövedenteon pois kokonaan 24-06 välisen ajan, silloin kun sille ei ole tarvetta kuin pari kertaa vuodessa.
-
Käyttöveden kierto on päällä koko ajan, putkimies meinasi että lämmönvaihtelu kuormittaa melkoisesti kanaalia ja käyttöikä lyhenee. Kanaali on Uponorin Quadro, en tiedä kannattaisiko tuota ajastusta kokeilla kun ei sitä lämmintä vettä öisin tarvitse.
-
Iltaa,
tässä olen seuraillut tuon oman F1255 pumpun käyntiä ja jatkuvaa pysähtelyä, niin ajattelin muuttaa 47101 arvon 1-> 2 ja 47100 arvon 40 ->20. Store.SET -tiedostossa on noilla riveillä alla olevat arvot
47101 1 1
47100 40 40
Tarkoittaako että täytyy muuttaa arvot kuten alla?
47101 2 2
47100 20 20
En viitsi alkaa kokeilemaan ettei pumppu ala sekoilemaan ja rikkoonnu väärien parametrien takia.
Onko kenelläkään vinkkiä tähän parametrien muuttamiseen? Tekisi mieli kuitenkin kokeilla jos saisi käynnin järkevämmäksi ja käyntiajan pitenemään.
-
Käyttöveden kierto on päällä koko ajan, putkimies meinasi että lämmönvaihtelu kuormittaa melkoisesti kanaalia ja käyttöikä lyhenee. Kanaali on Uponorin Quadro, en tiedä kannattaisiko tuota ajastusta kokeilla kun ei sitä lämmintä vettä öisin tarvitse.
Mistähän se on tuollaisen saanut päähänsä? Ilmanmuuta kiertoon ajastus esim 5/15min päällä ja toppiin kun ei oo tarvetta. Hukkaa energiaa melkoisen määrän.
-
Onko kenelläkään vinkkiä tähän parametrien muuttamiseen? Tekisi mieli kuitenkin kokeilla jos saisi käynnin järkevämmäksi ja käyntiajan pitenemään.
Laita kiinteistön perustiedot ja lämmitystapa, pumppua ei kannata hirveästi säädellä nyt kun ei ole lämmituskausi päällä. Toki voit kesäsäädöt hakea, mutta muuten turhaa. Nuo parametrit on ihan viimeinen asia jota säätää, voisin väittää että perusasetuksilla pärjää 99% kiinteistöistä.
Eli millä asteminuuteilla lähtee käyntiin, lattia/patterilämmitys etc?
-
En ole perehtynyt asteminuuttisäätöihin, ovat alkuperäisasetuksilla. Otin reilun vuorokauden tikulle käyttötietoja, mutta en ole niihin ehtinyt tarkemmin sventymään. Talossa on 207m2 kerrosala, tilavuutta n. 600m3. Tämän lisäksi lämmintä autotallia erillisessä rakennuksessa n.70m2, pumppu erillisessä pannuhuoneessa ja kanaalia yhteensä noin 30-40m. Molemmissa lämmitysmuotona lattialämmitys.
-
Laitahan perustiedot footteriin, niin ovat aina näkyvillä.
Kannattaa asentaa logintutkija - ohjelma työasemaan.
Sillä selviää miten kone käy.
-
Onko kenelläkään vinkkiä tähän parametrien muuttamiseen? Tekisi mieli kuitenkin kokeilla jos saisi käynnin järkevämmäksi ja käyntiajan pitenemään.
Niinkuin tuossa jo sanottiin noihin parametreihin ei kannata koskea ennen kuin pumppu on muuten säädöissä. Laittamasi käyrien mukaan pumppu tekee käyttövettä suht usein ja siihen nuo parametrit ei edes vaikuta. Samoin käyristä näkee että käynnistys asteminuutit taitaa olla -60, sen voi vaikka muuttaa -120.
Mutta odota vielä tuonne syyskuun puolelle niin päästään lämmityskaudelle. Sitten pumpun säädöt kohdalleen. :)
-
Kiitos vinkeistä, täytyy sitten lämmityskaudella säätää tarkemmin kohdilleen.
Tuossa yöllä ulkolämpötila putosi jo 4 asteeseen ja nyt aamulla hieman oli viileä herätys. Miksi tuo menolämpötila ei pysy laskennallisessa menolämpötilassa, johtuuko tämä tuosta 300l puskurivaraajasta vai mistä, onko tälle tehtävissä jotain? Silloin kun pumppu lähtee käyntiin niin menolämpötila on jonkin verran yli laskennallisen lämpötilan ja samalla kiertovesipumpun nopeus kasvaa 30% ja pumpun sammuttua myös kiertovesipumpun nopeus putoaa 30%.
-
Tuosta konfiguraatiostasi yksi huomio: liittämässäsi taulukossa ei näkynyt arvoa ulkoiselle menoveden lämpötilalle (BT25). Kun sulla on puskurivaraaja, niin todellinen menoveden lämpötila puskurivaraajan jälkeen on alempi kuin Niben "kokema" lämpötila anturilta BT2. Riippuen siitä kuinka puskurivaraaja on liitetty (kaksi, kolme vai neliputkiliitäntä), puskurilta lähtevä lämmitysvesi saattaa olla esim. 2 - 3 astetta kylmempää. Omassa systeemissäni Nibeen on kytketty ulkoinen lämpötila-anturi puskurivaraajan "kyljestä", josta saadaan tarkemmin selville, millaista vettä pattereihin syötetään. Kun ulkoinen menoveden anturi on mukana konfiguraatiossa, Niben laskennallista menolämpötila-asetusta verrataan juuri tuohon anturi BT25:n arvoon (eikä niinkään enää Niben sisäiseen anturiin BT2:een)
Kun sulla on lisäksi aika pitkä kanaali, jonka kautta patterivesi menee taloon, voisi olla hyvä käyttää Nibe perusasetuksissa jotain korkeampaa menolämpötilaa tarjoavaa käyrää, mutta ehkä tämä on jo huomioitu asennuksen yhteydessä käyrän valinnassa. Joka tapauksessa saattaisi olla paikallaan mitata patterikiertoveden lämpötila kanaalin talonpuoleisessa päässä ja vertailla sitä puskurivaraajalta lähtevään lukemaan (sitten kun lämmityskausi on päällä pysyvämmin myöhemmin syksymmällä).
Omassa systeemissäni on neliputkiliitäntä puskurivaraajaan ja Niben oma sisäinen kiertovesipumppu on asetettu sammumaan, kun lämmitys ei ole päällä. Tuolloin se ei turhaan "kierrätä" puskurin viilenevää vettä Niben sisällä viilentämässä esim. Niben sisäistä käyttövesisäiliötä, mutta tuo asetus on riippuvainen siitä puskuri varaajan liitäntätavasta. Ulkoinen, puskurivaraajan jälkeinen kiertovesipumppu kyllä meilläkin pyörii aina levittäen puskuriin kertyneen lämmön taloon Niben jo lopetettua lämmityssyklin.
-
Kiitos vinkeistä, täytyy sitten lämmityskaudella säätää tarkemmin kohdilleen.
Tuossa yöllä ulkolämpötila putosi jo 4 asteeseen ja nyt aamulla hieman oli viileä herätys. Miksi tuo menolämpötila ei pysy laskennallisessa menolämpötilassa, johtuuko tämä tuosta 300l puskurivaraajasta vai mistä, onko tälle tehtävissä jotain? Silloin kun pumppu lähtee käyntiin niin menolämpötila on jonkin verran yli laskennallisen lämpötilan ja samalla kiertovesipumpun nopeus kasvaa 30% ja pumpun sammuttua myös kiertovesipumpun nopeus putoaa 30%.
Oliko tuossa kuvan tilanteessa kiertovesipumppu oikeasti päällä ja Nibe sitä mieltä, että lämmitystä tarvitaan (eli oliko asteluku jotain muuta kuin 0)? Samoin tuo mainittu BT25 kannattaisi ehkä kytkeä käyttöön.
-
Nyt lämmityskausi on jo ollut jonkin aikaa päällä, pätkäkäynnistä on päästy eroon pelkillä asteminuuttien muutoksilla ja lämpöä on riittänyt hyvin. Niben kiertovesipumppu on kytketty talon lattialämmityspiiriin ja sen nopeuden nostin tuossa pakkaskeleillä manuaalisesti 100%, kun yläkerran piireissä ei vesi meinannut kunnolla kiertää, tämän saman olen joutunut tekemään myös stokerilämmityksellä aiemmin. Kaivosta tuleva vesi on ollut alimmillaan n. -10 asteen pakkasilla 0,8/-2,6C pumpun käydessä korkeammilla taajuuksilla, tuo ilmeisesti on ihan normaalia?
Mistäs tuon kytkentätavan saa selville (2-3 vai 4-putkiliitäntä)? Autotallin piirillä on oma varaajan jälkeinen kiertovesipumppu, mutta talon piirissä käytössä ainoastaan Niben sisäinen pumppu. Käyrää olen muokannut tarpeen mukaan, aikalailla samoilla lähtevillä lämmöillä olen mennyt mitä aiemmin stokerin aikaan kun Ouman oli käytössä. Mitä mieltä olette, olisiko käyttöveden teon aikaan järkevää kierrättää talon lattiapiirissä varaajan vettä samaan aikaan? En tosin tiedä onko tuo mahdollista kun käytössä on Niben sisäinen pumppu.
BT 25 anturin lisäys varaajaan voisi olla järkevää, täytyy kurkata mihin sen saisi laitettua ja minne kytketään.
Tässä pakkasilla on tullut mieleen että jos tulee vikatilanne päälle, niin mistä voin varmistaa että pumppu siirtyy automaattisesti käyttämään sähköä etteivät putket jäädy jos emme ole tuolloin juuri kotona?
-
Mistäs tuon kytkentätavan saa selville (2-3 vai 4-putkiliitäntä)?
Pystytkö laittamaan jotain kuvia laitteistosta?
-
Kaivosta tuleva vesi on ollut alimmillaan n. -10 asteen pakkasilla 0,8/-2,6C pumpun käydessä korkeammilla taajuuksilla, tuo ilmeisesti on ihan normaalia?
Ensimmäinen vuosi alkamassa maalämmöllä.
Lievästi on alhaiset lukemat, mutta tässä vaiheessa ei vielä voi arvioida kaivojen tilannetta.
On kuitenkin hyvä seurata noita lämpötiloja. Kevättalven pakkasilla ne laskevat vähän tuosta.
Vuosien kuluessa tapahtuu myöskin pientä viilenemistä.
-
Tässä pakkasilla on tullut mieleen että jos tulee vikatilanne päälle, niin mistä voin varmistaa että pumppu siirtyy automaattisesti käyttämään sähköä etteivät putket jäädy jos emme ole tuolloin juuri kotona?
Eihän sitä varmaksi mistään näe jos ei kotona ole. Nibe UpLinkistä näkee etänä onko vastukset päällä samalla kun se kertoo että vika päällä.