Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: hemppa71 - 20.10.18 - klo:19:34
-
Mistä johtuu tuo muutaman tunnin välein tulon ja paluun käyrän nousu. Oma päätelmä olisi että tekis kuumaa käyttövettä yöllä..Onko se normaalia ja näyttääkö nuo muut normaalilta. Kone lämmittää 180m2+112m2 tallin ilman puskuri varaajaa.
-
Ainkin käynnistyksiä on julmettu määrä, lähes 40 krt/vrk ???
-
Johtuisiko varaajan puutteesta vai säädön. Jos nyt oikein kahtoo käppyrää niin eikö tuo lämmitys vesi voi olla korkeampi esim 50c nythän se vatkaa 25-40 väliä. Vai kuinka.
-
Onko käyttöveden kierto?
-
Ei ole kytketty. Voiko lämpöverkon maksimi lämpötilaa nostaa jostain vaikka sinne 50 paikkeille ilman vastuksia. Koitin ohjekirjasta katella mutta ei äkki vilkaisulla osunut silmään.
-
Onko lattialämmitys vai patterit?
-
Johtuisiko varaajan puutteesta vai säädön. Jos nyt oikein kahtoo käppyrää niin eikö tuo lämmitys vesi voi olla korkeampi esim 50c nythän se vatkaa 25-40 väliä. Vai kuinka.
olis hyvä tietää niitä esitietoja enemmän. vaikka talo vm, verkoston malli(patteri, lattia vai jtn muuta), vähän verkoston tilavuuttakin.
täältä kyllä apua saa kunhan viitsii vähän kertoa tietoja
-
Vm.82.180m2 2 kerroksinen patteri lämmityksellä, suihkussa lattia lämmitys. Tilavuudesta ei tieto mutta 13 kpl pattereita. 112m2 talli josta puolet on lattia lämmityksellä toinen puoli kylmä seinä välissä, eli periaatteessa 55m2 talli.
-
luulen että nuilla tiedoilla foorumin tietäjät osaa jo sanoa jotain.
toimiikohan shuntti oikein? tulis nyt äkkiseltään mieleen..
laita loggaus päälle ja täällä sitten viisaammat katsovat sitä lisää..
-
Lämmittääköhän suihkun lattiaa lämmitysverkon vai käyttöveden lämpö?Usein -80 luvun taloissa käyttöveden kiertoa käytettiin pesutilojen lattialämmitykseen ::)
-
Kyllä se on kytketty ihan patteri linjaan. Kesällä huomaa kun tarvii lämmittää vähemmän, on meinaa kylmä lattia. Laitoin uuden loggauksen nyt illalla kun löysin valikosta maksimi lämpötilan lämmitys vedelle niin nostin sen 60asteeseen pitää nyt vain odottaa huomista ja sitten katsoa onko auttanut mitään. Kiitos mielenkiinnosta ja ideoista. Palaamme huomenna asiaan.
-
Mistä johtuu tuo muutaman tunnin välein tulon ja paluun käyrän nousu. Oma päätelmä olisi että tekis kuumaa käyttövettä yöllä..Onko se normaalia ja näyttääkö nuo muut normaalilta. Kone lämmittää 180m2+112m2 tallin ilman puskuri varaajaa.
Oikea päätelmä ja se on normaalia. (käyrän nousut)
Nibe tarkastaa lämmitysjakson lopuksi onko käyttöveden lisälämmitykselle tarvetta. Tällä se pyrkii vähentämään käynnistyksiä.
Käynnistysten määrä on ISO ja huilijakso käyntien välillä on pieni.
Laitappa loki tänne, niin tiiraillaan sitä kimpassa.
Onko uusi asennus?
Mikä lämmitys oli sitä ennen?
... maksimi lämpötilan lämmitys vedelle niin nostin sen 60asteeseen ....
Ihan hyvä muutos patterikohteelle, mutta mikä on ajatus muutoksen takana?
Onko tallin lattiaan meno suntattu?
-
Johtuisiko varaajan puutteesta vai säädön. Jos nyt oikein kahtoo käppyrää niin eikö tuo lämmitys vesi voi olla korkeampi esim 50c nythän se vatkaa 25-40 väliä. Vai kuinka.
Miksi pitäisi tehdä kuumenpaa lämmitysvettä kuin on tarvis?
Se on epätaloudellista maalämmöllä.
Tuo vatkaaminen johtuu siitä, että on/off kone käy ja eikäy lämmitystarpeen mukaan.
Lämmitystarvetta lasketaan asteminuuteilla. Tästä on useita hyviä kirjoituksia foorumilla. Kannattaa lukea.
-
5 vuotta se on pörrännyt ilman ongelmia ja öljyllä lämmitettiin aikaisemmin. Putkimies sanoi että ne on tehtaalla säädetty valmiiksi joten jos toimii niin miksi koskea siihen. Mielessä kyllä on aina ollut että kuinka ne voidaan säätää valmiiksi kun kaikki talot ja asujat on yleensä erilaisia. Ei tainnut olla hyötyä lämmitysveden nostosta yhtä paljon käynnistyksiä.
-
No, tehdasasetukset ei oo ihan väärin, mutta talokohtaistus on hyvä tehdä.
Mitä sanoo koneen käyttötilastot (käynnistykset, käyttöaika, lisäyksen aikakerroin yms.)?
Asetus mitä muutit on max. arvo eli ei sen pitänytkään vaikuttaa.
-
Vm.82.180m2 2 kerroksinen patteri lämmityksellä, suihkussa lattia lämmitys. Tilavuudesta ei tieto mutta 13 kpl pattereita. 112m2 talli josta puolet on lattia lämmityksellä toinen puoli kylmä seinä välissä, eli periaatteessa 55m2 talli.
Koetin näiden niukkojen tietojen perusteella laskea lämmitystarvetta ja sain tämän näköisen laskelman:
Talo ”hemppa71” KOKKOLA (Keski-Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -32 C°
- Talon alakerta: Patterilämmitys, 22 C°, 90 m2, 230 m3, 4,81 kW 14 247 kWh
- Talon yläkerta: Patterilämmitys, 22 C°, 90 m2, 230 m3, 4,75 kW 12 525 kWh
- Autotalli: Lattialämmitys, 15 C°, 55 m2, 127 m3, 4,23 kW 10 032 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 13,8 kW 36 803 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( PATTERILÄMMITYS +46 C° )
• Kiinteistö, 235 m2, 586 m3 3,2 COP 13,20 kW 36 803 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 1,32 kW 6 000 kWh
- Yhteensä 2,9 SCOP 14,5 kWh 42 803 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 040 kWh 0,35 kW 41 763 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 40 877 kWh
- Pumpulla tuotetaan 11,00 kW 39 991 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 886 kWh
Yhteensä 40 877 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 14,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Liian osateho) 11,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -18 C°
▪ Maasta kerätään ( 2,9 COP) 7,6 kW 27 432 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 13 445 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 886 kwh) 14 331 kWh
Tarvitaan 296 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,56 l/s (= 33,6 l/minuutissa).
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,56 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,56 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 111 kPa (1,11 bar)
• Kaivon painehäviö 0,56 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 61 kPa (0,61 bar)
• Kaivon painehäviö 0,56 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 38 kPa (0,38 bar)
Tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus!
Laskemassa ei ole mahdollisesti teillä olevaa lämmönsiirtokanaalia.
Kun vertaan laskelman tulosta foorumille laittamaasi käyrästöön, näyttää siltä, että nykyinen lämmön kulutus olisi enemmän, kuin tämän laskelman antama kulutus, joka sekin on mielestäni jo aika tavalla yläkantissa.
Kun katson graafistasi pumpun käyntiaikasuhteen, se on selvästi yli 50 %.
Kun laitan laskelmaan ulkolämpötilaksi graafin mukaisen noin +6 C, olisi lämmitystehon tarve alle 5 kW, siis käyntiajaksi tulisi alle 50 %.
Herää kysymys, mihin lämpöä hukkuu.
- Onko autotallissa liian korkea lämpötila?
- Onko käytössä huippuimuri ilman lämmön talteenottoa?
- Onko huonelämpötilat hyvin korkeita?
-
Kompressori tiedot
Käynnistyksiä 67000
Kokonaisaika 28730h
Josta käyttövesi 1590h
Lisäyksen tiedot aika kerroin 2081,6
Käyttövesi 1,4
Kyllä tallissa tarkenee olisko noin 15-18c tallin ovet on harvat talveksi tilkin raot umpeen ja väli ovet kiinni.
Talossa on lämmön talteenotto ja 21-23c lämmintä
Kaivon mitta on 240m aktiivista en muista.
Tallista tulee 10m lämpökanaali taloon.
-
Kompressori tiedot
Käynnistyksiä 67000
Kokonaisaika 28730h
Josta käyttövesi 1590h
Lisäyksen tiedot aika kerroin 2081,6
Käyttövesi 1,4
Kyllä tallissa tarkenee olisko noin 15-18c tallin ovet on harvat talveksi tilkin raot umpeen ja väli ovet kiinni.
Talossa on lämmön talteenotto ja 21-23c lämmintä
Kaivon mitta on 240m aktiivista en muista.
Tallista tulee 10m lämpökanaali taloon.
Käynnistyksiä varsin paljon (yli 10000/v) ja keskimääräinen käyntiaika varsin lyhyt 26 min.
Puskurivaraaja voisi olla paikallaan.
Lisäsähköä on kulunut n. 12000kWh 5 vuoden aikana, eli tomppelin laskelma osatehosta täsmää.
Kone on kuluttanut n. 86000kWh.
Mikä on asteminuuttiasetus käynnistykselle?
-
Jos ajankohdalla ei väliä milloin katsoo niin näytti -32 kun vilkaisin ja samalla pistin siihen -100. Tikku oli tunnin paikallaan mutta en huomannut eroa edellisiin käyriin. Pitääkö olla pitempi aika vai näkeekö tunnissa muutoksen.
-
Maalämpökone on ilmeisesti talossa, ei siis tallissa. Onhan autotalliin lähtevän lämmityskierron shunttaus talossa? Jos se olisi tallissa, menisi lämmönsiirtokanaaliin turhan lämmintä kiertovettä ja kanaalin lämpöhäviöt olisivat suuremmat.
- Onko ilmastointi tarpeettoman suurella teholla?
- Onko ilmastointikoneen kesäpelti muistettu kääntää talviasentoonsa, muutoin lämmön talteenotto ei ole käytössä.
Lämmityskertojen keskimääräinen käyntiaika on noin 24,3 minuuttia, joka on aika vähän.
Puskurivaraaja olisi tarpeen.
Liitin laskelman PDF -tulosteen omaan viestiisi (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8352.0;attach=9007).
Laskelma on vain vähän sinne päin, kun lähtötiedot ovat kovasti puutteelliset.
-
Käynnistä kompressori - arvoa tarkoitin.
-
Pumppu on tallissa. Ja iv-kone on kunnossa.
Mistä löytyy kompressorin käynnistys arvo? Löytyyhän se. Siinähän se oli riviä alempana :) -60
-
Käynnistyksen asteminuuttiraja (-60) on ohjekirjan mukainen patterilämmitykselle.
Mitä suurempi asteminuuttien negatiivinen arvo on sitä enemmän sisälämpötila huojuu mutta samalla käynti- ja lepojaksot pitenevät.
Sitä voisi pienentää ensin esim. -> -90 tai jopa -> -120,niin paljon kunnes sisälämpötilan huojunta tulee häiritseväksi.
Saatko lisättyä asteminuutit trendiin?
ATS
-
Jos ajankohdalla ei väliä milloin katsoo niin näytti -32 kun vilkaisin ja samalla pistin siihen -100. Tikku oli tunnin paikallaan mutta en huomannut eroa edellisiin käyriin. Pitääkö olla pitempi aika vai näkeekö tunnissa muutoksen.
Tuo on se yhden käynnin aikainen lukema. Et siis vielä muuttanut mitään pysyvää. Toisesta valikosta sitä -60 lukua (tai jotain muuta lukua) voi muuttaa joksikin muuksi, esim -100.
-
Muutin -100 nyt sitten joutuu odottelemaan pari tuntia :-[ jotta saa käyrät ulos.tosin noilla pumpun käynnistyksillä 3.vartin kohdallakin huomaa ainakin käynnistys määrän. Onko idea sama kuin patteritermostaattien kanssa että säädetään ja odotetaan pari päivää ja todetaan loppu tulos, jos ei miellytä niin muutetaan lisää.
-
Muutin -100 nyt sitten joutuu odottelemaan pari tuntia :-[ jotta saa käyrät ulos.tosin noilla pumpun käynnistyksillä 3.vartin kohdallakin huomaa ainakin käynnistys määrän. Onko idea sama kuin patteritermostaattien kanssa että säädetään ja odotetaan pari päivää ja todetaan loppu tulos, jos ei miellytä niin muutetaan lisää.
Muutoksen käytinjaksojen pituuteen näet varmaan jo heti muutaman käynnistyksen jälkeen. Riippuen hiukan asetuksesta saattaa vaikutuksen toteamiseen kulua pitkäkin aika. Esim lämmityskäyrän muutos saattaa ottaa aikaa vaikka 1 vrk jotta kaikki rakenteiden yms lämpötilat stabiloituvat.
-
Asteminuutit on -100. käynnistyskerrat väheni puolella.
-
Asteminuutit on -100. käynnistyskerrat väheni puolella.
Parempaan suuntaan menee.
Lämmitysjakso on n. 20 minuuttia, eli pätkäkäynnin rajalla.
Puskurivaraajalle olisi käyttöä.
12 kW koneella pitäisi olla 240l litraa vesitilavuutta, niin olisi suosituksen mukainen.
-
Kokeilin joskus miten käynnistyksen asteminuutit (GM) vaikuttaa käynnistyksiin/vrk ja // ja menoveden lämpötilan vaihteluun :
30GM => 20 kpl // 11C
60GM => 15 kpl // 15C
120GM => 12 kpl // 18C
Täällä on n. 300 litraa verkoston tilavuus varaajan kanssa.
-
Puskuri varaaja lämpöverkkoon, siellähän on itsessään 180l:n varaaja sisällä niin se + 240l vai ihan 100l varaaja.vaikka se on tallissa niin uskokaa että tila on tiukassa :) pitääpä alkaa tutkimaan.
-
180l on käyttövedelle ei lämmitysvedelle.
Selvitätkö uudelleen mitä laitteita on.
Kuva on kova sana.
-
Juu ei ole kuin NIBE 1245f pumppu, öljypoltin seisoo vierellä valmiudessa. No sitten se olis 300l varaaja ja öljypoltin mäelle :)
-
No, vaihtoehto on ajaa nibeä pätkittäin ja vaihtaa kompressoria useammin 😉
-
Autokin tykkää kun sillä ajetaan :) pistin kaikki yhteen niin kyllä siinä vähän harvenemista näkee alun ja lopun välissä. Varmasti olis parempi mitä vähemmän pumppua tarvii pyörittää mutta missä kohtaa alkaa menee pilkun viilaamiseksi eli jos näillä käynnistyksillä kestää pumppu 10vuotta ja uusi kompressori 2000€, tai laittaa varaaja ja pumppu + pikkuisen töitä 1500€ ja kesto 15vuotta. Rahaa se ei varmaa tuo eikä vie käykö se 10 kertaa useammin päivässä, no ehkä vähän mutta ei paljoa. Öljystä siirryttyä maalämpöön tuli säästöä 500-1300€/v.
-
Jep, kaikki ajaa konettaan miten haluaa.
Jostain on jäänyt mieleen että kompura kestää keskimäärin 100000 tuntia käyntiä ja saman määrän käynnistyksiä.
Jos käyntiä ja käynnistyksiä on 3000-3500 vuodessa, niin teoriassa se kestää 30v. On siinä pieni ero vaihtaa kompura 10v välein.
Puskurivaraaja ilman pumppua on myös toimiva yhdistelmä.
-
Se alkaa olemaan sitten keski-ikäinen kone käynnistyksen kohdalla mutta poikanen vielä tunneissa. Kestävyys oli vähän pitempi kuin ajattelin.
-
Se alkaa olemaan sitten keski-ikäinen kone käynnistyksen kohdalla mutta poikanen vielä tunneissa. Kestävyys oli vähän pitempi kuin ajattelin.
Se on hyvä että on tyytyväinen investointiinsa.
-
2-300l varaajaa katseltu mutta kuinka kytkentä hoidetaan järkevästi. Variaatioita on aika monia kuinka kytkeä. Jos laittaa nibestä varaajaan,varaajassa taloon,talosta nibeen niin erillistä kiertovesipumppua ei tarvita? Pitääkö varaajassa olla lämpötila anturi joka kytketään nibeen vai toimiiko se ihan semmoisenaan. Ja tarvinko jotain muuta mitä nyt en ole huomannut. Työkaluja ja haluja on valmiina.
-
Käyttöveden varaajaksi taloon pienehkö, noin 30 - 50 litrainen varaaja, jonka sisääntuloon liitetään tallilta tuleva Niben lämminvesiputki.
Tämän varaajan olisi hyvä olla mahdollisimman lähellä käyttökohteita.
Kiertopumppua ei tarvita.
Varaajan termostaatti asetetaan noin 50 - 55 asteeseen.
Varaaja toimii jonkinlaisena läpivirtauslämmittimenä.
Kun kulutus on suuri, ei varaajan noin 1 kW tehoinen vastus ehdi lämmittämään vettä, mutta silloin lämmittämisestä vastaa Nibe.
-
Käsittääkseni puskurivaraajaa tässä pohditaan.
-
2-300l varaajaa katseltu mutta kuinka kytkentä hoidetaan järkevästi. Variaatioita on aika monia kuinka kytkeä. Jos laittaa nibestä varaajaan,varaajassa taloon,talosta nibeen niin erillistä kiertovesipumppua ei tarvita? Pitääkö varaajassa olla lämpötila anturi joka kytketään nibeen vai toimiiko se ihan semmoisenaan. Ja tarvinko jotain muuta mitä nyt en ole huomannut. Työkaluja ja haluja on valmiina.
Vaihtoehtoja on todella paljon, kun manuaaleja katsoo.
Pikaisesti ajatellen päävaihtoehdot on passiivinen (ilman ulkoista pumppua) ja aktiivinen (pumpulla).
Passiivisessa ulkoinen menovesianturi ei ole välttämätön.
Patterille virtaus keskeytyy käyttöveden teon ajaksi, kuten nyt.
Yksinkertainen, ja se on kaunista.
Aktiivisessa ulkoinen pumppu pitää patterivirtauksen päällä, kun käyttövettä tehdään.
Kytkennät on hiukan monimutkaisemmat, kuin passiivisessa vaihtoehdossa. (-> hintaa)
Ulkoinen menovesianturi ei ole välttämätön tässäkään, mutta sen avulla Nibe laskee asteminuutit myös käyttöveden teon aikana.
Kun tarve on vain lisätä lämmitysjärjestelmän tilavuutta, niin 200-300l pieni passiivinen puskuri ilman ulkoista anturia olisi luultavasti valintani.
(Täällä on aktiivinen + ulkoinen mittaus, mutta sen on toimittaja aikanaan pohtinut tarpeelliseksi. En tuolloin ymmärtänyt näistä mitään.)
(Nibeltä puskuriin ylös ja patterille lähtee alhaalta. Näin se nyt on, ja en tiedä olisiko toisinpäin sen parempi)