Maalämpöfoorumi
Ongelmia maalämmön kanssa => Yleistä => Aiheen aloitti: maj - 28.07.18 - klo:18:35
-
Eli reilun viikon verran ehti Viessmann 333 pyöriä, kunnes ilmeisesti kompressori hajosi. Valitettavasti maalämmön asensi surullisenkuuluisa Lämpöykkönen, jonka päivystys ei ota puhelimessa mitään kantaa. Huolto tulee sitten joskus, tai mitä on nyt kuullut, niin odottaa saa toista viikkoakin tämän lafkan kanssa. (Pitänee tilata joku muu).
Mutta onko nyt mitään laitaa sillä, että kesälläkään ei laite kestä? Voiko tosiaan saksalaisvalmistajan tuote olla näin käsittämättömän surkea? Kuinka yleistä on,että uuden laitteen kompressori rikkoontuu?
Talvellahan tuollaiseen ei voi lainkaan luottaa.
Tietysti, kun silkkaa tyhmyyttäni tulin tehneeksi sopimuksen Lämpöykkösen kanssa, niin siitä tyhmyydestä saa tietysti kärsiä...luultavasti huonoin toimija koko alalla. Ja käräjille menoon saa valmistautua... Välttäkää tuo lafkaa kaikin tavoin, mikään ei toimi, mitä sovitaan.
-
Eli reilun viikon verran ehti Viessmann 333 pyöriä, kunnes ilmeisesti kompressori hajosi. Valitettavasti maalämmön asensi surullisenkuuluisa Lämpöykkönen, jonka päivystys ei ota puhelimessa mitään kantaa. Huolto tulee sitten joskus, tai mitä on nyt kuullut, niin odottaa saa toista viikkoakin tämän lafkan kanssa. (Pitänee tilata joku muu).
Mutta onko nyt mitään laitaa sillä, että kesälläkään ei laite kestä? Voiko tosiaan saksalaisvalmistajan tuote olla näin käsittämättömän surkea? Kuinka yleistä on,että uuden laitteen kompressori rikkoontuu?
Talvellahan tuollaiseen ei voi lainkaan luottaa.
Tietysti, kun silkkaa tyhmyyttäni tulin tehneeksi sopimuksen Lämpöykkösen kanssa, niin siitä tyhmyydestä saa tietysti kärsiä...luultavasti huonoin toimija koko alalla. Ja käräjille menoon saa valmistautua... Välttäkää tuo lafkaa kaikin tavoin, mikään ei toimi, mitä sovitaan.
Mistä päättelit että kompressori on särkynyt? Jonkunsortin valmistusvirhe on olla kyseessä mikäli näin on. Millaisia vikailmoituksia pumppu antaa? Yleisimpiä vikatilanteita uusien pumppujen kanssa on ilma liuospuolella eli siinä nesteessä mikä kiertää kaivossa.
Sinällään laitteen kylmäyksikkö on kokonaisuutena tehty paketti joka vaihdettaneen kokonaan jos kompressori on mennyt noin uudesta laitteesta. Kaikki on-off koneiden kompressorit ovat tyypillisesti muutamaa eri mallia ja miltei joka merkiltä löytyy sisuksistaan tuo copelandin scroll kompressori.
-
Pyörii vain sähköllä nyt ja pukkaa vikakoodia kompressoriviasta, helpdeskin jolppi oli myös kompressorin rikkoontumisen kannalla. Vikahankinta oli selvästikin tämä Viessmann.
Puukattila jäi rinnalle, mutta en ole sillä pesällistäkään polttanut, nyt vain aavistelen, että Lämpöykkösen selitys on käyttövirhe eli että olen puukattilan väärällä käytöllä hajottanut pumpun elektroniikan/kompressorin. Takuuseen en tämän firman kanssa luota pätkääkään, sen verran on typerästi kyllä jälkikäteen löytynyt netistä kommentteja Lämpöykkösen kusetuksista.
-
Eikai sitä nyt kannata kirvestä kaivoon heittää? ???
Eihän tässä nyt ole kyseessä minkään sortin katastrofi eikä edes ole lämmityskausi päällä. Lämmintä vettä tulee hanasta kuten normaalistikin eikä lämmittääkkään tarvi joten mitään hätää ei ole. ::)
Pitikö mlp ylimääristä ääntä tai kolinaa? Mikä virhekoodia sieltä tarkalleen ottaen tuli?
Pumpussa on vaikka minkälaisia turvarajoja ja asetuksia minkä tarkoitus on suojella kompressoria. Periaatteessa sitä ei voi itse saada mitenkään hajalle. Ainut mikä tulee mieleen millä pumppua pystyisi mahdollisesti vahingoittamaan on sellainen tapaus että puunpoltolla vesi saataisiin jotenkin tulikuumaksi ja tämä tulikuuma vesi päätyisi esim varaajasta jotenkin pumpun lauhduttimelle. Tämä saattaisi rikkoa lauhduttimen mistä saattaisi seurata lauhduttimen rikkoutuminen ja kylmäaineiden pääseminen karkuun.
Ja kuten sanoin näissä maalämpöpumpuissa on vain muutaman valmistajan kompressoreita joita käytetään myös esim vesi-ilmalämpöpumpuissa. Jos kompressorivalmistajalta pääsee lähtemään syystä tai toisesta viallinen kompressori maailmalle niin eikai se minkään merkin vika ole joka ko. kompressoria käyttää?
Vaikka vietävästi harmittaa niin kannattaa yrittää pitää hermot kurissa koska niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Pumppu varmasti hoidetaan kuntoon veloituksetta.
-
Muistaakseni vikakoodi on D1 ja tosiaan helpdeskin mielestä kompressori on kaputt.
Ja en todellakaan ole pitkämielinen asiakas, kokemusta kun on monen eri alan firmasta, joissa aletaan virheitä/vikoja korjata, vasta kun ilmoittaa ottavansa yhteyttä kuluttajaviranomaisiin. Kyseisen Lämpöykkösen kanssa on ongelmia ollut heti sopimuksen tekemisen jälkeen, joten suuria odotuksia ei ole.
-
Ilmeisesti ylivirtasuoja on lauennut. Tässä kuva sellaisesta tuollaisen viessmannin sisältä.
(http://i.imgur.com/5I3TdOr.jpg)
Se saa kuitattua muistaakseni painamalla tuota punaista nappia. Eivät he puhuneet kuittaamisesta mitään?
Joskus joku oli ärsyyntynyt tuosta kontaktorin pitämästä äänestä jolloin hän oli eristänyt tuon kontaktorin. Tämä johti siihen että kontaktori/ylivirtasuoja paketti lämpeni ja sitten tuo ylivirtasuoja toimi ennenaikaisesti. Eihän pumppu ole missään poikkeuksellisen lämpöisessä tilassa?
-
Tässä oli tuosta D1 koodista selitys. Myös täällä on samasta asiasta keskustelua ja kuva mistä tuo kuittauspainike löytyy. Ainakin kirjoitukseni perusteella mullakin oli joskus tuo ylilämpösuoja lauennut syystä tai toisesta. Myös nimimerkillä "lämppäri" oli käynyt samalla tavalla. Linkistä pääsee katsomaan keskustelun asiasta.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.msg78213#msg78213
(https://i.imgur.com/DTMoI0B.png)
-
Pumppu on pannuhuoneessa, jossa nyt asennuksen jälkeen on ollut ulkoilmaa viileämpi ainakin päivällä eli jotakin 23-24 Celsiusta. Joten tuskin olisi syy siinä. Suurinpiirtein samansuuntaista tekstiä näyttöpaneelista saa kyllä esille.
Helpdeskin poika oli kompressorivian kannalla eikä tosiaan neuvonut mitään, kun ei varmaan osannutkaan. Vikakoodi ja teksti ei häntä kiinnostanut.
Ja kun itse ei ole insinööri, niin uusien kalliiden ja herkkien laitteiden aukominen ja säätäminen hirvittää. Varsinkin kun tietää Lämpöykkösen toimintatavat, niin todennäköisesti kaikki kaatuu asiakkaan piikkiin.
-
Pumppu on pannuhuoneessa, jossa nyt asennuksen jälkeen on ollut ulkoilmaa viileämpi ainakin päivällä eli jotakin 23-24 Celsiusta. Joten tuskin olisi syy siinä. Suurinpiirtein samansuuntaista tekstiä näyttöpaneelista saa kyllä esille.
Helpdeskin poika oli kompressorivian kannalla eikä tosiaan neuvonut mitään, kun ei varmaan osannutkaan. Vikakoodi ja teksti ei häntä kiinnostanut.
Ja kun itse ei ole insinööri, niin uusien kalliiden ja herkkien laitteiden aukominen ja säätäminen hirvittää. Varsinkin kun tietää Lämpöykkösen toimintatavat, niin todennäköisesti kaikki kaatuu asiakkaan piikkiin.
Jos luit tuota toista ketjua niin huomasit varmaan että ei asia mikään uusi ole. Luultavasti helpdeskistä on vastanut joku joka ei ole tiennyt mistään mitään.
Itse kuittaisin tuon painikkeen enkä kyselisi keneltäkään yhtään mitään. Jos jatkaisi laukomista niin sitten joku vaihtamaan osa. Kompressoriviasta tuskin kyse.
Nappiin käsiksi pääseminen vaatii kannen avaamisen joka on muutamalla ruuvilla kiinni. Aluksi pitää ottaa näytön päällä oleva pelti pois. Tämä taisi olla yhdellä ruuvilla päältä kiinni. Sitten pelti vaan nypätään pois. Jouset pitävät sitä paikallaan. Samalla pellistä maajohto irti. Sitten alapelti lähtee avaamalla kaks pitkää ruuvia siitä kohtaa mikä nyt paljastui yläpellin siirryttyä pois tieltä. Peltiä vedetään ylapäästä ulospäin kunnes jouset antavat pellin liikkua ulospäin. Sitten pelti nostetaan alakiinnikkeistä ylös. Ja niin tietysti mielellään sähköt pois värkistä sulakkeista ennen ropaamista mieluusti.
Tietysti jos itseä hirvittää niin sitten joku huollosta paikalle.
-
Pumppu on pannuhuoneessa, jossa nyt asennuksen jälkeen on ollut ulkoilmaa viileämpi ainakin päivällä eli jotakin 23-24 Celsiusta. Joten tuskin olisi syy siinä.
Kyllä ympäristölämpötila vaikuttaa tuollaisen bi-metalli lämpöreleen laukaisuherkkyyteen ja ne on kalibroitu +20C lämpötilassa käytettäväksi.
Lämpörele toimii siten että moottorinvirta menee bi-metalliliuskan ympärille kierretyn pieniohmisen vastuslangan läpi ja vastuslanka lämpenee virranvoimakkuuden mukaan.
Bi-metalliliuskalla on sellainen ominaisuus että kun sitä lämmitetään niin liuska alkaa taipua ja lämpöreleessä on kippimekanismi joka laukaisee ohjausvirtakoskettimen auki kun bi-metalliliuskaan kohdistuva lämpötila ylittyy.
Tuollainen lämpörele ei siis osaa erottaa tuleeko lämpö kohonneesta ympäristölämpötilasta vai kompressorin käyntivirran lämmittämästä vastuslangasta.
Joissakin lämpöreleissä on lämpötilan kompensointisäätö ja jos sellainen löytyy lämpöreleestä niin tarttee suurentaa sen asetusarvo +24C kohdalle.
Jos lämpötilakompensointisäätöä ei ole niin sitten on suurennettava 0,3--0,5A varsinaista laukaisuasetusta.
Tuollaisen lämpöreleen tarkoitus on kontrolloida kompressorin ottamaa virtaa ja jos se ylittää asetusarvon niin lämpörele suorittaa laukaisun ja kompressori ei käynnisty ennenkuin lämpörele kuitataan juuri tuosta Fraatin kertomasta punaisesta napista.
-
No johan nyt, jos esim. 20 astetta olisi rajana laukaisulle. Eihän tuollainen systeemi toimi vakiona silloin juuri missään, sillä esim. näillä säillä tuo ylittyy helposti.
Lisäksi tuo rele tekee puukattilan käytön mahdottomaksi, sillä sehän nostaa lämpötilaa selkeästi ja juuri puupannun jättäminen varalle/rinnalle oli myyntitykinkin mielestä erittäin suositeltavaa. Lisäksi meillä on sähkökatkot todella yleisiä ja pitkiäkin, jolloin puupannulla ja agregaattisähköllä pyörivät puupannun omat pumput turvaisivat torpan lämpimyyden.
Edelleen tuntuu, että lämpömyyjä kusetti...varsinkin jos puupannun käyttö muuttuu mahdottomaksi, eikä edes asentaja tiedä tätä.
-
No johan nyt, jos esim. 20 astetta olisi rajana laukaisulle. Eihän tuollainen systeemi toimi vakiona silloin juuri missään, sillä esim. näillä säillä tuo ylittyy helposti.
Lisäksi tuo rele tekee puukattilan käytön mahdottomaksi, sillä sehän nostaa lämpötilaa selkeästi ja juuri puupannun jättäminen varalle/rinnalle oli myyntitykinkin mielestä erittäin suositeltavaa. Lisäksi meillä on sähkökatkot todella yleisiä ja pitkiäkin, jolloin puupannulla ja agregaattisähköllä pyörivät puupannun omat pumput turvaisivat torpan lämpimyyden.
Edelleen tuntuu, että lämpömyyjä kusetti...varsinkin jos puupannun käyttö muuttuu mahdottomaksi, eikä edes asentaja tiedä tätä.
Noh noh... ei tässä nyt mistään kusettamisesta ole kyse. Ei nyt kannata tehdä asiasta suurempaa numeroa kuin se on. Mikäli asiakaspalvelijalle menee puhelimessa "linjoja pitkin" niin todennäköisesti asiakas vain vaikeuttaa omaa asiaansa. Sivukorvalle olen vain kuulut tälläisistä asioista käytyjä keskusteluita...
Releen on mahdollista laueta vain silloin kuin kompressori käy. Tuskin maalämpöpumppu ja puukattila samaan aikaan pohottavat.
Eiköhän se tuu kuntoon Matiaksen mainitsemalla konstilla jos laukoo toistamiseen. "Jos lämpötilakompensointisäätöä ei ole niin sitten on suurennettava 0,3--0,5A varsinaista laukaisuasetusta." tästä varmaan saattaa johtua se että jo uusissa laitteissa asetus on ollut hiukan suurempi jo valmiiksi.
-
Asentajan mukaan puupannun käytössä tulee pumpusta valita Vain käyttövesi-asetus eli kyllähän pumppu on sillon päällä. Ehdotin, että eikö koko pumppu pitäisi tuolloin sammuttaa, mutta kuulemma ei pidä näin tehdä. Perusteluja kiellolle en saanut.
Systeemi on sellainen, että vesijohtovesi menee ensin puupannun kierukkaan ja siis aina ja sitten lämpöpumppuun. Tarvitseeko kompuran tuossa puunpoltto-tapauksessa käydä, niin sitä en tiedä, kun ei ole teknisen alan koulutusta. Ja taatusti pannuhuoneen lämpötila nousee ja pysyy korkealla vielä jälkikäteen, kun on puuta poltellut, jolloin tuo rele mitä todennäköisemmin laukeaa jokaisen puulämmityskerran jälkeen...
Mutta edelleen olen toista mieltä tästä "numeron tekemisestä" eli useat kokemukset puhuvat sen puolesta, että tosi monet firmat eivät reagoi mitenkään ellei asiakas ole tosi tiukkana. Asennuksen aikataulusta piti vääntää tämänkin firman kanssa jo tiukasti, eivät tulleet sovittuna aikana, eivät ilmoittaneet syytä/ottaneet yhteyttä...
-
Systeemi on sellainen, että vesijohtovesi menee ensin puupannun kierukkaan ja siis aina ja sitten lämpöpumppuun.
Yleensä puukattilan kierukan kautta kiertää vain käyttövesi ja siinä on virtaus vain silloin kun hanasta lasketaan kuumaa vettä.Tämä asennustapa ei häiritse lämpöpumpun toimintaa koska puukattilan kierukasta kuumentunut vesi menee lämpöpumpun käyttövesivaraajan kierukan kautta eikä vaikuta lämpöpumpun toimintaan muuten kuin että lämpöpumppu ei lämmitä käyttövettä jos sen lämpötila korkeampi kuin käyttöveden lämpötila-asetus.Ei siis haittaa lämpöpumpun toimintaa.
Jos puukattilan kierukasta menee kuumentunut vesi jotenkin lämpöjohtoverkon kiertoon niin silloin siitä voi tulla ongelmia jos ko virtaus kiertää lämpöpumpun lauhduttimen kautta.
Jos nykyisestä järjestelmästä on putkikaaviota olemassa niin laitappa sellainen tänne esille,siitähän puukattilan virtaukset ja niiden vaikutus lämpöpumpun toimintaan selviää.
No johan nyt, jos esim. 20 astetta olisi rajana laukaisulle. Eihän tuollainen systeemi toimi vakiona silloin juuri missään, sillä esim. näillä säillä tuo ylittyy helposti.
Kyllä se näin vaan on,tuttu ilmiö alan ihmisille. ::)
-
Tämä systeemi tuskin tulee (minun mielestä) koskaan toimimaan kunnolla " Vesijohtovesi menee ensin puupannun kierukkaan ja siis aina ja sitten lämpöpumppuun"
Pumppu menee helposti vikatilaa kun tulee liian lämmintä vettä pumpulle. Ainoa millä tuota pystyy ehkä vältäämään on shuntti välille joka pätkäsee tulo pannulta vaikka hullukieroolle mutta tuskin sekään onnistuu. (Tää on ihan maalaäisjärjellä annettu kommentti eikä insinööritieto. Viisaammat oikokoon jos olen väärässä)
-
Niin, siis käyttövettä tarkoitin tuolla vesijohtovedellä eli vesimittarin jälkeen vesi menee aina puupannun kierukkaan ja siitä sitten lämpöpumppuun. Patterivesi lähtee lämpöpumpusta tai puupannun käytöllä itse pannusta ja pumpun ja pannun välillä on sulut.
Itsekin pähkäilin jo ennen urakkasopimusta tuon yhdistelmän toimivuutta, mutta uskoin myyntitykkiä ja työkaveria,jolla myös on puupannu yhdistetty maalämpöön, tosin hieman kehittyneemmällä ratkaisulla.
Jos nyt vaikka 70-asteista käyttövettä menisi puupannun kierukan kautta lämpöpumppuun, niin tämä saisi pumpun vikatilaan?
Ja jos Matias olet sitä mieltä, että lämpöpumppu toimii vain suht. vakiossa 20 asteen lämpötilassa, niin kuinkahan monessa talossa on sellaiset olosuhteet? Näillä helteillä pitäisi suurimman osan pumpusta mennä vikatilaan, vai mitä?
Alkaa muuten tuntua vahvasti siltä, että maalämmön hankkiminen oli virheinvestointi...puulämmitys oli pomminvarma vaikkakin pahuksen työläs ratkaisu...
-
Systeemi on sellainen, että vesijohtovesi menee ensin puupannun kierukkaan ja siis aina ja sitten lämpöpumppuun. Tarvitseeko kompuran tuossa puunpoltto-tapauksessa käydä, niin sitä en tiedä, kun ei ole teknisen alan koulutusta. Ja taatusti pannuhuoneen lämpötila nousee ja pysyy korkealla vielä jälkikäteen, kun on puuta poltellut, jolloin tuo rele mitä todennäköisemmin laukeaa jokaisen puulämmityskerran jälkeen...
Yleensä kaikkien pumppujen teknisissä tiedoissa on kerrottu, mikä on ylin sallittu tilan lämpötila, missä pumppua saa käyttää.
Monesti se on esim. +30 astetta.
Pumpun elektroniikka ei tykkää pitkän päälle liian kuumasta, samoin ei nuo releetkään.
Eli olisiko sijoituspaikka hiukan väärä, ympäristölämpötilaa ajatellen.
Tarkistappa ko. pumpun tiedoista tuo?
-
Ja jos Matias olet sitä mieltä, että lämpöpumppu toimii vain suht. vakiossa 20 asteen lämpötilassa, niin kuinkahan monessa talossa on sellaiset olosuhteet?
Oikeastaan tarkoitin ainoastaan lämpöreleen tai moottorisuojakytkimen toiminta-alueen kalibrointia ympäristölämpötilaan sopivaksi,siksihän niissä on säätömahdollisuus erilaisille ympäristölämpötiloille virhelaukaisujen poistamiseksi. ;)
-
Alkaa muuten tuntua vahvasti siltä, että maalämmön hankkiminen oli virheinvestointi...puulämmitys oli pomminvarma vaikkakin pahuksen työläs ratkaisu...
Ei maalämpö vaan sen miten se on suunniteltu toimaan. Itsellä on mettää vaikka tuhat vuotta polttaisi puita niin silti hankin aikoinaan maalämmön. Tätä foorumia en silloin tiennyt olemassa(olikohan edes). Se "hyöty" minkä puupoltolla olisin saanut on työmäärän nähden mitätön minkä MLP hoitaa ilman että laittaa korttakan ristiin. Kyllä minkä tahansa lämmitysmuodon saa tuntumaan huonolta investoinnilta jos josuunnitelussa tehdään virheitä. Kaikkihan on korjattavissa. pitää vain löytää kohta missä onmennyt vikaan suunnitellussa.
-
Oikeastaan tarkoitin ainoastaan lämpöreleen tai moottorisuojakytkimen toiminta-alueen kalibrointia ympäristölämpötilaan sopivaksi,siksihän niissä on säätömahdollisuus erilaisille ympäristölämpötiloille virhelaukaisujen poistamiseksi. ;)
Juurikin niin.
Mutta yleensä lämpöpumppujen asennustilan vaatimus on +10 - +35 astetta !
Eli tuokin jo vaikuttaa lämpöreleisiin...
-
Niin, siis käyttövettä tarkoitin tuolla vesijohtovedellä eli vesimittarin jälkeen vesi menee aina puupannun kierukkaan ja siitä sitten lämpöpumppuun. Patterivesi lähtee lämpöpumpusta tai puupannun käytöllä itse pannusta ja pumpun ja pannun välillä on sulut.
Tämä olisi kannattanut tehdä juurikin päinvastoin, itsellä on tuon puupannun kohdalla sähkövaraaja sille varalle että kuumaavettä menee joskus enemmän kuin MLP jaksaa painaa.
-
Systeemi on sellainen, että vesijohtovesi menee ensin puupannun kierukkaan ja siis aina ja sitten lämpöpumppuun. Tarvitseeko kompuran tuossa puunpoltto-tapauksessa käydä, niin sitä en tiedä, kun ei ole teknisen alan koulutusta. Ja taatusti pannuhuoneen lämpötila nousee ja pysyy korkealla vielä jälkikäteen, kun on puuta poltellut, jolloin tuo rele mitä todennäköisemmin laukeaa jokaisen puulämmityskerran jälkeen...
Jotta rele voi laueta niin sen läpi pitää kulkea myös sähköä. Ts mlp kompressorin pitää tehdä joko käyttövettä tai lämmitysvettä. Pelkkä ympäristön lämpötilan nouseminen ei laukaise relettä.
-
Jos nyt vaikka 70-asteista käyttövettä menisi puupannun kierukan kautta lämpöpumppuun, niin tämä saisi pumpun vikatilaan?
Ja jos Matias olet sitä mieltä, että lämpöpumppu toimii vain suht. vakiossa 20 asteen lämpötilassa, niin kuinkahan monessa talossa on sellaiset olosuhteet? Näillä helteillä pitäisi suurimman osan pumpusta mennä vikatilaan, vai mitä?
Alkaa muuten tuntua vahvasti siltä, että maalämmön hankkiminen oli virheinvestointi...puulämmitys oli pomminvarma vaikkakin pahuksen työläs ratkaisu...
Käyttöveden korkein lämpötila on 95 astetta joten uskoisen että siihen saakka käyttöveden lämpötila on ok kun mlp ei käy.
(https://i.imgur.com/pBoPPp6.png)
Lämmityspuolella taas korkein lämpötila on 65 astetta joten siihen saakka lämpö on taas ok kun mlp ei käy.
(https://i.imgur.com/bYBajV5.png)
-
Pumpun asennus- ja huolto-ohje antaa teknisen tilan vaatimukseksi 0-+35 astetta. Jos sitten lämpörele tai moottorinsuojakytkin tai mikä lie lauennut, niin kyllähän se yli + 20 astetta on voinut ylittyä siinäkin hujakoilla, missä nuo releet/kytkimet ovat. Tällä hetkellä pannuhuoneen lämpötila + 22 noin 160 cm korkeudella ja ehkä asteen enemmän on ollut välillä.
Eli tuo pumpun sijoituspaikka lienee siis väärä, se pitäisi olla vakiolämpöisessä ja suht. viileässä tilassa, niin toimisi. Sanoisin, että aika lailla myyjän ammattitaidottomuutta/vastuuttomuutta on todeta, että kyllä pannuhuoneeseen voidaan pumppu laittaa ja vielä puulämmitykselläkin toimia, jos se ei sitä olekaan. Ja siis pumppuhan voi lähteä käyntiin ja kompressori pyörimään, kun pannuhuoneessa on puulämmityksen tai vaikka helteen vuoksi reilusti lämmintä.
Kun ei sitä teknistä koulutusta ole, niin näköjään on vedätettiin kuin pässiä narussa...
Joten sitten firman kanssa kinaamaan asiasta...
Sundanic, tarkoitat että käyttövesi tulisi viedä ensin suoraan pumppuun ja siitä sitten puupannun kierukan läpi? Mutta eikö tuo nimenomaan vain jäähdytä käyttövettä normitilanteessa, kun käyttövesi tehdään maalämmöllä
-
Pumpun asennus- ja huolto-ohje antaa teknisen tilan vaatimukseksi 0-+35 astetta. Jos sitten lämpörele tai moottorinsuojakytkin tai mikä lie lauennut, niin kyllähän se yli + 20 astetta on voinut ylittyä siinäkin hujakoilla, missä nuo releet/kytkimet ovat. Tällä hetkellä pannuhuoneen lämpötila + 22 noin 160 cm korkeudella ja ehkä asteen enemmän on ollut välillä.
Eli tuo pumpun sijoituspaikka lienee siis väärä, se pitäisi olla vakiolämpöisessä ja suht. viileässä tilassa, niin toimisi. Sanoisin, että aika lailla myyjän ammattitaidottomuutta/vastuuttomuutta on todeta, että kyllä pannuhuoneeseen voidaan pumppu laittaa ja vielä puulämmitykselläkin toimia, jos se ei sitä olekaan. Ja siis pumppuhan voi lähteä käyntiin ja kompressori pyörimään, kun pannuhuoneessa on puulämmityksen tai vaikka helteen vuoksi reilusti lämmintä.
Jos asennusohjeessa lukee toimintalämpötilaksi tuollainen niin silloin sen saa toimimaan myös 35 asteisessa huoneessa. Se että vaatiiko se ylivirtasuojan asetuksen muutoksen on eri juttu. Asetuksen muutos ei vaikuta laitteen toimintaan muuten.
-
Juurikin niin.
Mutta yleensä lämpöpumppujen asennustilan vaatimus on +10 - +35 astetta !
Eli tuokin jo vaikuttaa lämpöreleisiin...
Siksihän lämpöreleissä on lämpötilakompensointi ominaisuus,esim tuossa linkissä lämpöreleen lämpötilakompensointi alue on -5 --> +40C.....se vaan pitäisi asetella sopivaksi
http://util.oem.se/pdf/Lamporeleet_2373498-516208.pdf
Jotta rele voi laueta niin sen läpi pitää kulkea myös sähköä. Ts mlp kompressorin pitää tehdä joko käyttövettä tai lämmitysvettä. Pelkkä ympäristön lämpötilan nouseminen ei laukaise relettä.
Kyllä rele voi laueta ilman sähköä pelkän ympäristölämpörilan vaikutuksesta,ainakin teoriassa.
Rele ei ymmärrä tuleeko lämpö sen ympäri kierretystä vastuslangasta vai jostain muualta.
Käytännössä ympäristölämpötilan kohoaminen alentaa releen laukaisuun tarvittavaa virtaa...ts rele voi tehdä aiheettoman laukaisun jos lämpötilakompensointia ei ole tehty
Tuossa liitekuvassa erään lämpöreleen laukaisumekanismia
-
Kyllä ympäristölämpötila vaikuttaa tuollaisen bi-metalli lämpöreleen laukaisuherkkyyteen ja ne on kalibroitu +20C lämpötilassa käytettäväksi.
Lämpörele toimii siten että moottorinvirta menee bi-metalliliuskan ympärille kierretyn pieniohmisen vastuslangan läpi ja vastuslanka lämpenee virranvoimakkuuden mukaan.
Bi-metalliliuskalla on sellainen ominaisuus että kun sitä lämmitetään niin liuska alkaa taipua ja lämpöreleessä on kippimekanismi joka laukaisee ohjausvirtakoskettimen auki kun bi-metalliliuskaan kohdistuva lämpötila ylittyy.
Tuollainen lämpörele ei siis osaa erottaa tuleeko lämpö kohonneesta ympäristölämpötilasta vai kompressorin käyntivirran lämmittämästä vastuslangasta.
Paljonko tuon Bi-metalliliuskan lämpötila tyypillisesti on laukaisuhetkellä?
ATS
-
En tiedä onko Maj trollina täällä vai miksi moista keskustelua käydään.
Kysehän on vaan säätöasiasta ja samoin lämmönjakohuoneen lämpötila saanut järkyttävän mittasuhteen. Jokusia satoja pannuhuoneita nähneenä en tiedä yhtäkään jonka lämpötila olisi niin korkea ettei lämpöpumppua voi käyttää.. jos lämpötila kerran viidessä vuodessa nousee esim yli 30asteen niin ei se estä lämpöpumpun sinne asennusta.
Voisin kuvitella että kohteen moottorisuoja tehdasasetuksena tiukalla ja nyt kun liuoskin on melko varmasti lämmintä niin kompura ottaa enemmän virtaa ja suoja laukeaa. Eli moottorisuoja toimii kuten pitää!
Kuinka talon sähköt? Onko jollain vaiheella liikaa kuormitusta? Jos on vinokuormaa niin siksikin laukoo.. eikä syy ole lämpöpumpun eikä todennäköisesti sen asentajankaan vaan alkuperäisen sähkömiehen joka kuormittanut vaiheet väärin..
-
Siksihän lämpöreleissä on lämpötilakompensointi ominaisuus,esim tuossa linkissä lämpöreleen lämpötilakompensointi alue on -5 --> +40C.....se vaan pitäisi asetella sopivaksi
http://util.oem.se/pdf/Lamporeleet_2373498-516208.pdf
Kyllä rele voi laueta ilman sähköä pelkän ympäristölämpörilan vaikutuksesta,ainakin teoriassa.
Rele ei ymmärrä tuleeko lämpö sen ympäri kierretystä vastuslangasta vai jostain muualta.
Vaatinee kuitenkin käytännössä saunaluokan lämpötilat joten tuskin tuo normaalisti ympäröivän lämmön takia laukeaa itsekseen ellei mös virta kulje läpi?
-
En tasan ole trolli, mutta kettuuntunut. Jos sinä ostat uuden auton ja se vaikka viikon ajon jälkeen jättää sinut tielle, niin suhdaudutko asiaa neutraalisti, jos vielä tiedät entuudestaan, että firmaa ei kiinnosta asiakkaan ongelmat?
Lisäksi kuten olen kirjoittanut, en omaa teknistä koulutusta, vaikka käsilläni paljon teenkin, niin sähkö ja LVI-tietämys on olematon. Olen siis täysin näissä asioissa itseäni viisaampien armoilla.
Muita muutoksia sähköihin ei ole vuosiin tehty kuin nyt pumpun asennuksen yhteydessä 20 A sulakkeet pumpulle ja uusi kaapeli keskuksesta. Eli siis noiden sulakkeiden takana on vain pumppu. Tai jos on tehty, niin minulle ei ole kerrottu/asentaja sössiinyt.
-
Paljonko tuon Bi-metalliliuskan lämpötila tyypillisesti on laukaisuhetkellä?
ATS
Kyllä siinä ainakin sormenpää palaa rakoille hyvin nopeasti, muistan kokemuksesta nuorena asentajana, kun kaikkea kokeiltiin...
Mutta siitäkin huolimatta kompensointi lämpötilaan on ihan ok. juttu, joka kannattaa huomioida, jos sellainen mahdollisuus on.
-
En tiedä onko Maj trollina täällä vai miksi moista keskustelua käydään.
Kysehän on vaan säätöasiasta ja samoin lämmönjakohuoneen lämpötila saanut järkyttävän mittasuhteen. Jokusia satoja pannuhuoneita nähneenä en tiedä yhtäkään jonka lämpötila olisi niin korkea ettei lämpöpumppua voi käyttää.. jos lämpötila kerran viidessä vuodessa nousee esim yli 30asteen niin ei se estä lämpöpumpun sinne asennusta.
Voisin kuvitella että kohteen moottorisuoja tehdasasetuksena tiukalla ja nyt kun liuoskin on melko varmasti lämmintä niin kompura ottaa enemmän virtaa ja suoja laukeaa. Eli moottorisuoja toimii kuten pitää!
Kuinka talon sähköt? Onko jollain vaiheella liikaa kuormitusta? Jos on vinokuormaa niin siksikin laukoo.. eikä syy ole lämpöpumpun eikä todennäköisesti sen asentajankaan vaan alkuperäisen sähkömiehen joka kuormittanut vaiheet väärin..
Jos puukattilaa poltetaan, niin kait se lämpö on hetkessä yli 30 ast. siinä tilassa?
Vinokuorma kannattaa sähkärin tsekata, se voi olla syy myös.
-
Paljonko tuon Bi-metalliliuskan lämpötila tyypillisesti on laukaisuhetkellä?
ATS
Eipä sitä tarkkaan tiedetä,tuolla arvellaan että yli 50 astetta moottorisuojissa.
Kattilahuoneissa paljon käytetyissä pyöreissä analogisissa lämpömittareissa viisaria kääntää samantapainen bi-metalli liuska ja niitähän löytyy -50C-------> +500C lämpötiloille
http://www.oamk.fi/~kurki/automaatiolabrat/TTT/12_3_Pienj%84nnitekytkinlaitteet.pdf
PDF sivu 14
Perusasetteluvirraksi otetaan usein moottorin nimellisvirta. Jos halutaan olla varovai-
sia, asetellaan rele kuormitusvirran mukaan. Turhien laukaisujen välttämiseksi on
vielä otettava huomioon moottorin ja releen ympäristön lämpötilat sekä niiden keski-
näinen ero. Kotelossa, johon rele on sijoitettu, on usein lämpötila + 50°C moottorin
ympäristön lämpötilan ollessa huomattavasti pienempi. Ellei rele ole lämpötilakom-
pensoitu se laukaisee liian nopeasti. Releen asetusta on tällöin muutettava. Virta-
asetusta ei pidä korjata moottorin nimellisvirtaa suuremmaksi ennen kuin on luotetta-
vasti todettu esim. ampeerimittarilla, että moottori ei todellakaan ota ylivirtaa, vaan
releen laukaisu johtuu esim. releen ympärillä olevan ilman liian korkeasta lämpötilas-
ta.
-
Kyllä siinä ainakin sormenpää palaa rakoille hyvin nopeasti, muistan kokemuksesta nuorena asentajana, kun kaikkea kokeiltiin...
Mutta siitäkin huolimatta kompensointi lämpötilaan on ihan ok. juttu, joka kannattaa huomioida, jos sellainen mahdollisuus on.
Oletetaan että rele laukeaa liuskan lämpötilan ollessa 100C ja lämpötila on suoraan verrannollinen virtaan (mitä se todellisuudessa ei ole).
Tällöin ympäristön lämpötilan noustessa esim. 20->30 C laskee laukaisuvirta n. 12%
Paljonko on paljon?
-
Jos puukattilaa poltetaan, niin kait se lämpö on hetkessä yli 30 ast. siinä tilassa?
Vinokuorma kannattaa sähkärin tsekata, se voi olla syy myös.
Oikeassa olet, kyllä olen pannuhuoneessa mitannut 30 asteen lämpötiloja, kun puilla olen lämmittänyt. Puupannu ja putket tuottavat hukkalämpöä ja varaaja myös, tosin hyvin eristettynä vähemmän.
Vinokuorma on käsite, jota en tiedä, pitää googlettaa.
-
Kannataiskos Maj:n lämpöpumpussa nyt kuitata laukaissut lämpörele ja vaikka seurailla normaalikäytössä alkaako lämpörele laukoa toistuvasti.
Jos lämpöreleen laukominen toistuu satunnaisesti niin kannattaa tarkistaa kompressorin tyyppikilvestä nimellisvirta ja lämpöreleen laukaisuasetus,ne pitäisi olla suht lähellä toisiaan.
Samoin seurailla liittyykö lämpöreleen laukominen puukattilan käyttöön
Jos lämpörele laukaisee välittömästi ekalla käynnistyksellä niin silloin kannattaa vianetsintä ja korjaus jättää asennusliikkeen huoleksi.
Takuuseenhan tuollaiset jutut pitäisi mennä ilman ehtoja,taitaa vaan tällähetkellä kaikki kynnelle kykenevät kylmäkallet olla varsin ylösotettuja tämän hellekauden takia että ehkä siinä jotain viivettä huoltokäynnissä saattaa tulla
-
Jos lämpöreleen laukominen toistuu satunnaisesti niin kannattaa tarkistaa kompressorin tyyppikilvestä nimellisvirta ja lämpöreleen laukaisuasetus,ne pitäisi olla suht lähellä toisiaan.
Onkos lämpöreleen asetuksella ja moottorin kytkentätavalla eroa asetukseen(tähti/kolmio)? Ainakin tässä manuaalissa tähtikytkennässä asetukset ovat erilaiset tähtikytkennälle jos tulkitsen tuota manuaalia oikein.
Lämpötilakompensoinnista siellä on tälläinen maininta jonka mukaan 70 asteessakin kompensointi 7A virralla on vain 0,44A:
Thermal overload relay Temperature Compensation
In case of higher ambient temperature use the following formula:
(Ambient temperature - 20) x 0,125 = correction factor in % of the full load motor current
Example: Ambient temperature 70°C, full load motor current 7A
(70 - 20) x 0,125 = 6,25%
Setting value: 7A + 6,25% = 7,44A
http://www.sepahanelectric.com/Fa/app/04000523.pdf
-
Lisäksi meillä on sähkökatkot todella yleisiä ja pitkiäkin, jolloin puupannulla ja agregaattisähköllä pyörivät puupannun omat pumput turvaisivat torpan lämpimyyden.
Yleisin syy D1 häiriökoodille on nimenomaan sähkökatko tai häiriö sähköverkossa. Tällöin kompressorin ollessa käynnissä turvamekanismi sammuttaa kompressorin käynnin ja laite alkaa ilmoittaa d1-koodia. Häiriö pitää manuaalisesti kuitata moottorisuojan punaisesta napista.
-
Yleisin syy D1 häiriökoodille on nimenomaan sähkökatko tai häiriö sähköverkossa. Tällöin kompressorin ollessa käynnissä turvamekanismi sammuttaa kompressorin käynnin ja laite alkaa ilmoittaa d1-koodia. Häiriö pitää manuaalisesti kuitata moottorisuojan punaisesta napista.
Onhan tuo tullut selväksi, että noin kannattaisi kokeilla. Mutta uusi laite ja takuu mietityttää, jos teen jonkun asian päin peetä ja/tai asentaja lukee sen jostakin vikalokista, niin takuuseen ei mene enää taatusti. Joten en avaa kuoria enkä kuittaa.
Jos ja kun asentaja joskus tulee, on muutakin reklamoitavaa. Nimittäin käyttöveden varaventtillistä tulee noin kolmisen litraa vuorokaudessa vettä ja määrä on mielestäni aivan liikaa. Puupannun kohdalla kolme litraa tuli reilussa viikossa tai puolessatoista.
-
Sundanic, tarkoitat että käyttövesi tulisi viedä ensin suoraan pumppuun ja siitä sitten puupannun kierukan läpi? Mutta eikö tuo nimenomaan vain jäähdytä käyttövettä normitilanteessa, kun käyttövesi tehdään maalämmöllä
Ei jäähdytä, Itsellä MLP nostaa KV:v ensi +45 asteeseen josta menee KV -varaajaan joka nostaa sen 65 steeseen. Sinun tapauksessahan tuossa voisi olla puukattilassa vielä shuntti joka pitää sen +65 ettei kukaan polta itseään jos pannulta tulee kuumempaa. Itse tekeisn näin jos oli puupannu(ja jaksaisin klapien kanssa pelata) eipä loppuis koskaa kuumavesi.
-
Jos ja kun asentaja joskus tulee, on muutakin reklamoitavaa. Nimittäin käyttöveden varaventtillistä tulee noin kolmisen litraa vuorokaudessa vettä ja määrä on mielestäni aivan liikaa. Puupannun kohdalla kolme litraa tuli reilussa viikossa tai puolessatoista.
Toiminta on aivan sellaista mitä sen kuuluukin olla. Puupannulla käyttövesi tehdään kierukalla "lennossa" jolloin käyttövettä on varastoituna vain pieni määrä. Maalämmön tapauksessa sinulla on varaajassa 180l valmista 50 asteista käyttövettä jota lämmitetään esim 40-50 väliä. Tämä lämpötilan nousu saa veden laajenemaan. Takaiskuventtiili estää veden virtaamisen takaisinpäin verkostoon. Tällöin ainut vaihtoehto vedelle on ensin nostaa painetta järjestelmässä ja kun tämä paine on saavuttanut rajan joka on varoventtiilissä(yleensä 10bar) niin tämä "ylimääräinen" laajennut vesi valuu pois varoventtiilistä. Kaikki tälläiset asennukset toimivat samalla tavalla. Varoventtiilistä kannattaa vetää letku tai putki suoraan kaivon lähettyville eikä antaa veden valua pitkin lattioita.
Veden tilavuus on 40 asteisena 0,99222g/cm3 ja 50 asteisena 0,98805g/cm3. Tästä erotuksena tulee 0,00417g/cm3 eli vesi laajenee noin 0,4%. 180l varaajatilavuudella tämä tarkoittaa noin 7,5dl. Mitä enemmän varaajan veden annetaan jäähtyä sen enemmän se myöskin laajenee kun se lämmitetään taas uudestaan tavoitelämpötilaan.
Periaatteessa hommasta pääsee eroon asentamalla läpivirtauspaisuntasäiliön käyttöveden puolelle. En ole kuitenkaan kuullut ainoastakaan tapauksesta jossa tälläinen olisi asennettu.
-
Valmistajan (Viessmann) mukaan rele ei laukea noissa olosuhteissa, mitä pannuhuoneessa on nyt. Eli ilman lämpötila ei aiheuttaisi ongelmaa, ellei sitten olla lähes saunamaisissa lukemissa. Jos siis on relevika lopultakaan. Seuraava vaihtoehto on sähkövika, esim. yksi vaihe pois päältä. Eli sähkäriä sitten paikalle katsomaan viritelmät.
Ukkonen tietysti teoriassa voisi olla, mutta kun vika tullut silloin kun itse ollut torpassa sisällä, eikä ukkosesta ole merkkiäkään, niin kaukaahaettua.
Mitenhän herkkiä pumput ovat jännitteen vaihtelulle
-
Valmistajan (Viessmann) mukaan rele ei laukea noissa olosuhteissa, mitä pannuhuoneessa on nyt. Eli ilman lämpötila ei aiheuttaisi ongelmaa, ellei sitten olla lähes saunamaisissa lukemissa. Jos siis on relevika lopultakaan. Seuraava vaihtoehto on sähkövika, esim. yksi vaihe pois päältä. Eli sähkäriä sitten paikalle katsomaan viritelmät.
Ukkonen tietysti teoriassa voisi olla, mutta kun vika tullut silloin kun itse ollut torpassa sisällä, eikä ukkosesta ole merkkiäkään, niin kaukaahaettua.
Mitenhän herkkiä pumput ovat jännitteen vaihtelulle
Tätä herkkyyttä tälläiselle lämpötilalla itsekin vähän funtsin koska esimerkissänikin säätö oli vain 0,44A 70 asteen lämpötilassa. Jokatapauksessa ei tuo harvinaista ole(esim toisesta linkittämästäni ketjusta päätellen) että syystä tai toisesta tuo rele laukaisee. Eikä sekää poissuljettu ole että relevalmistajalta on tullut ulos yksilö joka on hiukan liian herkkä. Eikös jollekin tuo ollut vaihdettukin juuri tuon liian herkkyyden takia.
-
Mitenhän herkkiä pumput ovat jännitteen vaihtelulle
Muistelisin että Viessmannissa on sisällä jonkinsortin vaihevahti. Ei oo vaan koskaan tullut perehdyttyä mitä se oikein tekee.
edit. Tälläinen mollukka se taitaa olla. Minkä tuo laukaisee? Jos vaiheet eivät ole "järjestyksessä" ja kaikki kehissä niin tuo yhdistää 14 & 11 ja katkaisee välin 14 & 12 ? Taitaa poimia myös yli ja alijännitteet. Mitäs näillä ohjataan tyypillisesti?
(https://i.imgur.com/6wtXee5.jpg)
Edit. taitaakin olla niin että tämä, vaihevahti ja pehmokäynnistimen klixon(ylilämpösuoja) ovat kaikki samassa lenkissä ja jos tämä "lenkki" katkeaa niin tuo D1 napsahtaa tauluun.
(https://i.imgur.com/pKqGHij.png)
-
DSW400 on vaihevalvontarele ja sen kosketin on sarjassa moottorisuojan ja pressostaattien kanssa.
Jos toimii niin pysäyttää kompressorin yms katkaisemalla ohjausjännitteen.
Tulee häiriöilmoitus C1 jos vaihevalvonta toimii
(Viessmann Vitocal 343 manuualin mukaan)
http://www.lampocenter.com/Ladattavat/Koko%20Manuaali%20Vitocal%20343%20asennusohje.pdf
-
DSW400 on vaihevalvontarele ja sen kosketin on sarjassa moottorisuojan ja pressostaattien kanssa.
Jos toimii niin pysäyttää kompressorin yms katkaisemalla ohjausjännitteen.
Tulee häiriöilmoitus C1 jos vaihevalvonta toimii
(Viessmann Vitocal 343 manuualin mukaan)
http://www.lampocenter.com/Ladattavat/Koko%20Manuaali%20Vitocal%20343%20asennusohje.pdf
Juu taisin hokata toiminnan. Tosin tuo laittamasi kuva on tuosta vanhasta mallista jossa ei ole vielä elektronista paisuntaventtiiliä. Elektronisella paisuntaventtiilillä olevassa myllyssä nuo pressostaatit on korvattu paineantureilla ja softalla säädettävissä olevilla "laukaisurajoilla". Vanhassa myllyssä ei ole myöskään tuota pehmokäynnistintä mikä on myös laitettu tuohon samaan sarjaan jollaintapaa. Tosin vaihevahti ja pehmokäynnistimen ylilämpösuoja kuittaantunevat itsestään jos asia mikä ne on laukaissut korjaantuu itsestään mutta tuo lämpörele on ainut mikä vaatii kuittauksen erikseen kait...
Tässä on uudemman toosan manuaali. En löytänyt siitä juuri oikeaa kytkentäkaaviota.
https://www.docdroid.net/PkY0yBp/vitotronic-200-wo1c-huolto-ohje-6-2015-3.pdf#page=88
Satuin löytämään tuosta viessmannin pehmostakin melko hyvän kuvan. Mahtaako tässä olla sittenkään erillistä lämpösuojaa vai onko tuo tehty niin että tuonne vastusläjän väliin on ängetty klixon joka lyö vaiheen poikki jos pehmokäynnistimen vastuksien lämpötila nousee liikaa? Vaiheen katkettua sitten tietysti lämpösuoja toimii ja lyö pelin poikki? Ainakaan tuossa ei ole liitoksia millekään erillisille karvoille jossa olisi katkaisu lämmöstä.
(https://i.imgur.com/zzRrwn6.png)
-
Satuin löytämään tuosta viessmannin pehmostakin melko hyvän kuvan. Mahtaako tässä olla sittenkään erillistä lämpösuojaa vai onko tuo tehty niin että tuonne vastusläjän väliin on ängetty klixon joka lyö vaiheen poikki jos pehmokäynnistimen vastuksien lämpötila nousee liikaa? Vaiheen katkettua sitten tietysti lämpösuoja toimii ja lyö pelin poikki? Ainakaan tuossa ei ole liitoksia millekään erillisille karvoille jossa olisi katkaisu lämmöstä.
(https://i.imgur.com/zzRrwn6.png)
Tuossa noiden mustien NTC vastusten keskellä on "Klixon" lämpösuoja, 3 ja 3 NTC:tä, keskellä pilkottaa kiiltävää lankaa.
Niissä on ne 3 Klixonia siellä keskellä.
Jos lämpö nousee liikaa, niistä sulaa lanka poikki pysyvästi.
Eli ilm. takuu aikana koko levy vaihdetaan.
Myöhemmin sitten voi vaihtaa kolvin kanssa nuo 3 Klixonia, noin 1e/ kpl.
-
C2 virransyöttö-häiriö tulee silloin kun vaihe puuttuu tai vaihejärjestys on väärä.
Vaihevahti on ennen kontaktoria ja ylivirtasuojaa.
-
"maj"
Onko huolto tilattu, jos on niin milloin luvattu tulevan?
Niin päästäisiin tässä asiassa oikeasti eteenpäin.
ATS
-
Huolto oli sähkömies, koska huollon puolella veikkaus oli ongelma sähköasennuksista. Ja kävi eilen iltapäivällä, vaikka lupaus oli että joskus myöhemmin tämän viikon aikana tulisi. Aikansa paineli lämpöreleen punaista nappia ja sanoi, ettei tässä taida syy olla. Vaiheet olivat kohdallaan eli tarkasti virransyötön pumpulle.
Sitten manuaalikäytöllä laitettiin pumppua päälle, ei näyttänyt kompressori käynnistyvän (käynnistyykö yleensäkään pakolla, kun käyttövesi riittävän lämmintä/ei tarvetta lämmitysvedelle). Lopulta kuitenkin jysähti päälle. Eli sittenkin se lämpörele?vaikka diagnoosi oli, että ei kyllä näytä olevan lauennut. Ja sitten takaisin kone automaattikäytölle.
No illalla pumppu lienee käynyt, kun näytöstä näkyi, että olisi yksi käynnistyskerta kompressorillle tullut lisää ellei sitten tuo manuaalikäynnistys olisi se lisäkerta. Itse en ole kuullut pumpun käyvän.
Koneen näyttöä kun selaa, niin sieltä löytyy valikosta komressori, ensiö- ja toisiopumppu ja niiden tila. Tila tarkoittanee sitä, että onko ko. hetkellä kyseinen komponentti toiminnassa eikä sitä, että onko se ylipäätään kytketty pois? Käyttöohjeesta en tuota ole löytänyt.
-
No niin, pumppu on nyt käynyt. Mielenkiintoista kylläkin, että laitteen käyntiääni on selvästi hiljaisempi kuin aikaisemmin. Aikaisemmin hyrinä kuului selvästi viereiseen makuuhuoneeseen, mutta nyt ei tahdo ääntä erottaa tuossa huoneessa (käynti varmistettu käymällä pannuhuoneessa ja toinen kuunteli samaan aikaan makkarissa).
-
No niin, pumppu on nyt käynyt. Mielenkiintoista kylläkin, että laitteen käyntiääni on selvästi hiljaisempi kuin aikaisemmin. Aikaisemmin hyrinä kuului selvästi viereiseen makuuhuoneeseen, mutta nyt ei tahdo ääntä erottaa tuossa huoneessa (käynti varmistettu käymällä pannuhuoneessa ja toinen kuunteli samaan aikaan makkarissa).
Käyttövettä tehdessä kone pitää suurempaa ääntä kuin silloin se tekee lämmitysvettä. Tämä tälläin sivuhuomautuksena vaikka tuskis se näillä helteillä lämmitykseen lömpöä tahkoaakaan. Samoin käyttövesijakson lopussa kone käy raskaammin.
-
Oma Viessmann ollut käytössä tammikuusta eteenpäin. Talvella meni kerran häiriötilaan "Kompressori, turva D1". Ohjeistettiin painamaan tuota releen kuittausnappia. Auttoi tuolloin, mutta pari viikkoa sitten teki uudelleen. Jälleen auttoi kuittaus, mutta nyt tulee vikakoodi joka kerta, kun kompressori käynnistyy. Huoltoa kaipailee.
Asian vierestä, kannattaako sähkövastukset pitää aina päällä asennossa?
-
Pitäisi tietää enemmän. Laita tietoja pyyntilämmöistä nyt ensin. Käyttövesi ja lämmitys. Yhdistelmäkoneet saattaa tukehtua helpommin paluulämpöjen nousuun. Vastuksia mukaan herkemmin.
-
”Päänäytöltä” pyynti 24 ja veden pyyntiin en ole koskenut, olisiko 54-56, eli se minkä asentaja laittoi. Koneena Vitocal 333 (7,7).
-
Mulla on käyttövedelle pyynti 50 astetta säiliön puolivälissä. Kokemuksen mukaan mulla saisi tuon nousemaan maksimissaan 54 asteeseen ilman vastuksia ja kesäaikaan. Teillä ei taida onnistua ilman vastuksia lämminvesi, tai kompura tukehtuu paluun lämpöön. Ja onko teillä kiertovesi systeemi? Meillä kestää suihkun lämpiäminen n. 3-5 s, kun suihku on seinän takana , eikä ole kierrolle tarvetta.
-
”Päänäytöltä” pyynti 24 ja veden pyyntiin en ole koskenut, olisiko 54-56, eli se minkä asentaja laittoi. Koneena Vitocal 333 (7,7).
Voit kokeilla laskea käyttövesipyynnin alhaisemmaksi (esim 50) tilapäisesti ja katsoa onko sillä vaikutusta ongelmaan. Pysähtyykö kone tuon laukeamiseen heti vai jo pidempään käytyään? Onko väliä tekeekö se käyttövettä vai lämmitystä taloon?
-
Kontaktorin yli menevät jännitteet kannatta mitata/mittauttaa kompressorin käynnistyessä/käynnin aikana.
-
Mulla on käyttövedelle pyynti 50 astetta säiliön puolivälissä. Kokemuksen mukaan mulla saisi tuon nousemaan maksimissaan 54 asteeseen ilman vastuksia ja kesäaikaan. Teillä ei taida onnistua ilman vastuksia lämminvesi, tai kompura tukehtuu paluun lämpöön. Ja onko teillä kiertovesi systeemi? Meillä kestää suihkun lämpiäminen n. 3-5 s, kun suihku on seinän takana , eikä ole kierrolle tarvetta.
Ei auttanut, vaikka pudotti pyyntilämpötiloja alemmas ja otti sähkövastukset pois päältä. Kompressori käynnistyy/yrittää käynnistyä ja tästä 2 sekuntia ja takaisin vikatilaan.
-
Ei auttanut, vaikka pudotti pyyntilämpötiloja alemmas ja otti sähkövastukset pois päältä. Kompressori käynnistyy/yrittää käynnistyä ja tästä 2 sekuntia ja takaisin vikatilaan.
Nyt taitaa sitten olla oikeasti jossain vikaa. Missä arvossa se virtarajan määräävä vipu oli?
Tämä on muistaakseni oman pumppuni sisältä. Tuohon vipuun en ole itse koskenut ja sen asento riippuu MLP:n kompressorin koosta. Syystä tai toisesta sen asento ei ole enää sama kuin missä sinetti on joskus ollut. Kukahan lienee tuota räplännyt? Jotenkin tulee mieleen asentaja kun konetta startattiin melko viileissä tunnelmissa. Osaako hambula sanoa että kuuluuko tuon olla näissä vakiona tuon sinetin kohdalla? Voisin palauttaa sen ennalleen jos sitä on käynyt joku ropeltamassa.
(http://i.imgur.com/BcxW4Yk.jpg)
Onko tuo mulla nyt 10,5A vai miten tuota luetaan? Kai se tuosta tähti, kolmio kohdasta katsotaan? 10,5 x 400v -> 4,2kW ? Jos tuosta vanhasta sinetin paikasta jotain sanoisi niin vipu on ollut aluperin hiukan yli 8,5A kohdalla. Vaikuttaisi loogiselta manuaaliin nähden.
(https://i.imgur.com/nv0iIMM.png)
Tältä tiedot näyttävät sun pumpun osalta:
(https://i.imgur.com/6mJeUNH.png)
-
En tiedä, onko ollut tuossa kohtaa aina.
(https://anttisharp.kuvat.fi/kuvat/Viessmann3.JPG?img=full)
-
Onko tuo mulla nyt 10,5A vai miten tuota luetaan?
Suoralla käynnnistyksellä luetaan pienemmältä asteikolta ,tuossa 6A.Kaikki sähkö menee lämpöreleen läpi.
Y/D käynnistyksessa sähkö menee jatkuvan käynnin aikana kahdella kaapelilla moottorille ja vain toisessa kaapelissa on lämpörele,silloin luetaan suurempi asteikko koska puolet virrasta menee suoraan moottorille ja puolet lämpöreleen kautta. ;)
-
Ota tuon virtavahdin jälkeen kompressoriin menevä kaapeliliitos irti ja mittaa sitten jännitteet t1,t2 ja t3 nollaa vasten niin paljastuu syyllinen. Kontaktori menee vaihtoon.
-
Korjataan sen verran että tuo laittamani kuva ei ollutkaan mun koneesta vaan jonkun foorumilaisen, alkoi ihmetyttämään miten 10kW koneessa muka olisi pienempi virranasetus kuin tässä 8kW koneessa... omasta koneesta ei tainnut löytyä kuvaa ollenkaan mistä saisi selvää. ::)
-
Oma Viessmann ollut käytössä tammikuusta eteenpäin. Talvella meni kerran häiriötilaan "Kompressori, turva D1". Ohjeistettiin painamaan tuota releen kuittausnappia. Auttoi tuolloin, mutta pari viikkoa sitten teki uudelleen. Jälleen auttoi kuittaus, mutta nyt tulee vikakoodi joka kerta, kun kompressori käynnistyy. Huoltoa kaipailee.
Noniin. Eipä ollut suuri vika, eli jokin liitin oli huonosti kiinni. Kaikki ehjää ja kunnossa, mutta jo tehtaalta asti oli liitin huonosti. Tulipahan kokeiltua hetki pelkillä sähkövastuksilla...
-
Muistelisin että Viessmannissa on sisällä jonkinsortin vaihevahti. Ei oo vaan koskaan tullut perehdyttyä mitä se oikein tekee.
edit. Tälläinen mollukka se taitaa olla. Minkä tuo laukaisee? Jos vaiheet eivät ole "järjestyksessä" ja kaikki kehissä niin tuo yhdistää 14 & 11 ja katkaisee välin 14 & 12 ? Taitaa poimia myös yli ja alijännitteet. Mitäs näillä ohjataan tyypillisesti?
(https://i.imgur.com/6wtXee5.jpg)
Edit. taitaakin olla niin että tämä, vaihevahti ja pehmokäynnistimen klixon(ylilämpösuoja) ovat kaikki samassa lenkissä ja jos tämä "lenkki" katkeaa niin tuo D1 napsahtaa tauluun.
(https://i.imgur.com/pKqGHij.png)
Mites tuo sininen purkki nollataan? oli sulakkeet irti ja jäi virtakytkin päälle, nyt kun ruuvas sulakkeet takasin niin ilmoittaa C1 vikakoodia ja ei anna releelle virtaa eikä kompura käynnisty
-
Olisko tuon 14,11,12 liitosten päässä joku, joka vaatii kuittauksen?
-
Palaako pehmossa vihreä valo, vai jokin muu?