Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Teukka76 - 07.04.18 - klo:00:32
-
Mitoitusta liitteen mukaiseen taloon. 3h talous, IV Vallox 110. Tallissa Mitsu Lossnay VL-100U5. Ikkunat/ovet u0,8, Nosto ovi u1,0.
Uudisrakennus.
Talon asuinala 133m2 talli 43m2.
Lattialämmitys kaikkiin tiloihin, myös talliin. Ulkoseinää yhteensä 65m.
Talon puoli
Seinä 150mm Isover KL31 (u0,31)+ 150mm Kingspan (u0,22)
Alapohja 300mm EPS Grafit (u0,31)
Yläpohja 50mm Kingspan + 600mm puhallusvilla
Tallin puoli
Seinä 100mm Isover KL31+ 150 Kingspan
Alapohja 250mm FF FL300 (u0,34)
Yläpohja 50mm Kingspan + 500 puhallus villa
Huonekorkeus 2600, olohuone/k noin 3000, talli 2600.
-
Kerrotko vielä mahdollisimman tarkkaan täällä mainitut asiat: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5905.0
Mm.:
Onko lattia- vai patterilämmitys?
Asunnon ja tallin pinta-alat?
Voit itse ladata laskentataulukon täältä: http://bergheat.ingalsuo.fi . Laskentataulukko on Bergheat46.ods ja sen ohje on BergheatOhje.pdf. Laskelman voit tehdä ilmaisella Libre Office Calc -taulukkolaskimella, jonka voit ladata Libre Office -toimistopaketin osana täältä: https://www.libreoffice.org/download/download/
Jos haluat, voin koettaa tehdä mitoituslaskennan antamiesi tietojen pohjalta. En ole niitä aiemmin juuri tehnyt. Jos ei ole kiirettä, lomalla oleva foorumilla lukuisia laskelmia tehnyt nimimerkki "tomppeli" palaa alle kahden viikon sisällä takaisin ja varmaan saa tehtyä laskelman paremmin kuin minä.
-
Korjaus ulkoseinän pituuteen: 79m
Lämpökaivo, lattialämmitys kaikissa tiloissa.
Niben pikkuinvertteri tulossa pumpuksi.
-
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8030.0;attach=8329).
Se on laskettu ns. normivuodelle.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Teukka76” -D JOENSUU (Pohjois-Karjala)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talo: Lattialämmitys, 22 C, 133 m2, 346 m3, 4,22 kW 12 881 kWh
- Talli: Lattialämmitys, 15 C, 43 m2, 95 m3, 1,32 kW 3 524 kWh
YHTEENSÄ 5,5 kW 16 405 kWh
- Josta johtumisvuodot 3,93 kW 12 165 kWh
- Josta ilmanvaihdot 1,12 kW 2 977 kWh
- Josta vuotoilmat 0,49 kW 1 264 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( LATTIALÄMMITYS +31 C )
• Kiinteistö, 176 m2, 440 m3 4,8 COP 5,11 kW 16 405 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 0,55 kW 4 800 kWh
- Yhteensä 4,0 SCOP 5,7 kWh 21 205 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -804 kWh 0,21 kW 20 401 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 20 401 kWh
- Pumpulla tuotetaan 6,00 kW 20 401 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 20 401 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 5,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 6,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -38 C
▪ Maasta kerätään ( 4 COP) 4,8 kW 15 310 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 5 091 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kwh) 5 091 kWh
Tarvitaan 185 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,35 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,35 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K 0,28 bar (28 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 432 metriä, upotussyvyys vähintään 1,3 m. Savi on lämmön keruun kannalta hyvä maalaji.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat osaavalta, paikalliselta alan ammattilaiselta.
-
178m kävi Rototec kairaamassa ja keruuputkeksi tulee 45mm turbo.
-
Viitsitkö kertoa minkä hintainen kaivo Rototecillä on tuolla 45mm turbolla?
-
Katson kokonais summan kun saan laskun..."suojakaivon" aion kyllä vaatia vähennettäväksi. Mikähän virka tuolla on? Tein vähän paremman tilalle.
-
Kaivon sisään tulee välipohja ja pumppu kasteluvesiä varten.
-
Tiedätkö tuliko 140mm vai 115mm reikä?
-
115mm poraa Rototec. Suurin osa tarjosi 140mm.
-
Jännä ja hieman ”liiankin hienon” näköinen suojakaivo.
Pakko kysyä, että onko kivet kiinnitetty jollain laastilla tai muulla toisiinsa? Kuvasta ei kunnolla näe.
-
Tuohon tulee päälle kansi ja valmiissa pihassa valurautainen käsikäyttöinen pumppu. Kivet on vain ladottu nyt. Reikien sisään tulee betoni.
Valmiissa pihassa tuo on noin 30-40cm nurmen yläpuolella.
-
Hienolta näyttää suojakaivoksi, minkälainen käsipumppu siihen oikein tulee? Vanhanajan valurautaiset kaivon kannella näkyvät pumput olivat aina ison rengaskaivon päällä ja halkaisijaltaan nostoputki ja tanko alapään mäntineen liian kolhoja maalämpökaivoon laitettavaksi. Kuvassa ei näy lainkaan paikkaa mlp-kaivon kannessa edes pienelle imuputkelle? Minkälainen imu/nostokorkeus pumpulla on?
Kuvassa ilmeisesti mlp-kaivon "painekansi" vielä muutaman millin (3?)rst-levyä ja reiän tekeminen kaivossa haastavaa, alapuolella ilmeisesti toinen vastaava levy, mutta hieman pienemmällä halkaisijalla, jotta mahtuu suojaputken sisään ja välissä vielä paksu "kumi-kiekko" joka neljällä pultilla levyjen väliin puristettaessa tekeen kannesta painetiiviin mlp-kaivon yläosassa olevaan pehmeän maan teräsputken yläpäähän.
-
Hienolta näyttää suojakaivoksi, minkälainen käsipumppu siihen oikein tulee? Vanhanajan valurautaiset kaivon kannella näkyvät pumput olivat aina ison rengaskaivon päällä ja halkaisijaltaan nostoputki ja tanko alapään mäntineen liian kolhoja maalämpökaivoon laitettavaksi. Kuvassa ei näy lainkaan paikkaa mlp-kaivon kannessa edes pienelle imuputkelle? Minkälainen imu/nostokorkeus pumpulla on?
Kuvassa ilmeisesti mlp-kaivon "painekansi" vielä muutaman millin (3?)rst-levyä ja reiän tekeminen kaivossa haastavaa, alapuolella ilmeisesti toinen vastaava levy, mutta hieman pienemmällä halkaisijalla, jotta mahtuu suojaputken sisään ja välissä vielä paksu "kumi-kiekko" joka neljällä pultilla levyjen väliin puristettaessa tekeen kannesta painetiiviin mlp-kaivon yläosassa olevaan pehmeän maan teräsputken yläpäähän.
Ettei olis vaan koriste?
-
Valmiissa pihassa tuo on noin 30-40cm nurmen yläpuolella.
No se selittää asian. Hienolta näyttää, kun jää osittain maanpinnalle yläpuolelle.
Laita reikiin vielä muutama harjateräksen pätkä pystyyn, kun valat betonin, niin tulee kestävä.
-
Kestää kyllä noin matalana ilman teräksiä ja myöskin ilman valua.
-
Ettei olis vaan koriste?
Tämä teksti antaa ymmärtää mielestäni muuta.
Kaivon sisään tulee välipohja ja pumppu kasteluvesiä varten.
-
Tämä teksti antaa ymmärtää mielestäni muuta.
Katos, taisi olla valikoiva näkö. :D
Tuollainen samanlainen hattu oliis ollut olemassa missä olisi ollut jo valmiiksi reikä veden ottamiseen.
-
Näkyyhän siellä painehatussa olevankin pieni reikä läpiviennille, on vaan jäänyt ”väärelle” puolelle kollektoriputkien hitsauskulmien alle. Näkyy suurentamalla halkaistun muovisen suojakaivon kuvassa, kun tarkkaan katsoo. Lieneekö jotain alle 20 mm halkaisijaltaan, itse jouduin suurentamaan 2x40 mm kollektoriputkien ohessa ollutta reikää sopivaksi 32mm putkelle ja kovaa ainetta oli työstää.
-
Viitsitkö kertoa minkä hintainen kaivo Rototecillä on tuolla 45mm turbolla?
Tämä kiinnostelee myös täällä. Olisi Joensuuhun tulossa reikä maahan ja parhaillaan tarjouskierros menossa. En Rototecille vielä tarjouspyyntöä laittanut kun sijaitseevat niin kaukana, mutta nähtävästi kannattaa kerta käyneet muillekin täällä susirajalla poraamassa pihaan reikiä.
-
Näkyyhän siellä painehatussa olevankin pieni reikä läpiviennille, on vaan jäänyt ”väärelle” puolelle kollektoriputkien hitsauskulmien alle. Näkyy suurentamalla halkaistun muovisen suojakaivon kuvassa, kun tarkkaan katsoo. Lieneekö jotain alle 20 mm halkaisijaltaan, itse jouduin suurentamaan 2x40 mm kollektoriputkien ohessa ollutta reikää sopivaksi 32mm putkelle ja kovaa ainetta oli työstää.
Katos niimpä onkin. Voipi olla melko mielenkiintoista saada tuo reikä auki ja vielä ujutettua putki tuosta sisään. Itse otin kaivon kantta auki tuolloin että sain putken paikoilleen. Tuosta kumista tais tarvia porata kuppippiterällä läpi.
Ihmettelin myös noiden hitsiosien määrää. Onkohan niillä jotain tekemistä tuon putken kanssa?
-
Ihmettelin myös noiden hitsiosien määrää. Onkohan niillä jotain tekemistä tuon putken kanssa?
Ilmeisesti 90 asteen kulmassa supistus 45/40mm ja hitsattavat muhvit molemmista päistään samankokoiset?
-
Juu kyllä tuossa varmaan jotain sellaista on tapahtunut...
-
Noin 32€/m jäi reiän kokonaishinnaksi 45mm turbolla sisältäen keruukontin vaakaputkityksen ja 12m teräs putkea.
-
Vaikuttaa edulliselta..
-
Ja sitten vielä jatkokysymys Fraatille ja Tomppelille:
Mites rajoilla tuo ensiöpiirin pumppu on jos tulee Viessmann 333-G 10kW, 250m kaivo ja 45mm turbokollektori?
Päästäänkö dt:ssä lähelle 3K:ta?
-
Turbo kolletorin painehäviötä en uskalla laskea.
Käytettävissäni ei ole asiasta kunnollista dataa.
Kun 10 kW ; COP =5 ; Dt = 3,6 K; tilavuusvirtaus = 0,55 l/s
sileällä 45 millin kaivoputkituksella 2 x 250 m = 500 m ja 2 x 10 = 20 metriä PEM40x3.7 liitännöillä painehäviöksi tulee noin 52 kPa = noin 0,52 bar.
45 mm turbo -putkella painehäviö on ilmeisesti aika tavalla isompi.
Fraatti tuntee nuo kiertopumput ja tietää, pystyykö mainitsemasi kone tuohon.
Turbosta kannattaisi kysyä valmistajalta.
-
Ja sitten vielä jatkokysymys Fraatille ja Tomppelille:
Mites rajoilla tuo ensiöpiirin pumppu on jos tulee Viessmann 333-G 10kW, 250m kaivo ja 45mm turbokollektori?
Päästäänkö dt:ssä lähelle 3K:ta?
Ei päästä koska uudet 333g koneet säätävät liuospuolen pumpun tehoa niin että saavutetaan dT 4K ellei koodaustaso 2:lta käydä rukaamassa parametreja erikseen. Jos 45mm putken painehäviö on 250mm kaivossa pienempi tai jotakuinkin samanlainen kuin 200m kaivossa 40mm kollektorilla niin homma rokkaa hienosti. Tuollaisen liuospumpun kanssa ei kannata laittaa yli 200m kaivoa. Toki muutkin keruupuolen komponentit vaikuttavat kokonaisuuteen (esim täyttöryhmän koko 25 vs 32mm sekä mahdollinen takaisku jäähdytystä varten). Jos moisia tulee niin kannattanee harkita niiden laittamista pykälää suurempana. Ja tietysti onko kohde lattia vai patterilämmityksellä vaikuttaa tietysti.... 45mm keräimeen vaihtaisin itse jostain 180m korvilta varsinkin saksalaisten mlp kanssa.
Kokonaisuuteenhan tuo dT ei merkittävästi vaikuta, oli hyötysuhde sitten 1-3% parempi tai huonompi. Oman järjestelmän 3% parempi hyötysuhde toisi säästöä 20€ vuodessa ja vastaavasti jos liuospumppu olisi tehokkaampi niin tällöin myös se kasvanut nostokorkeus olisi virtaukseen nähden se kaikista eniten sähköä vievä osuus.... ja tietysti söisi osan "hyödystä"
Toki siitä että järjestelmässä on mahdollsimman piene virtausvastus on aina etua kun pumppauskustannukset jäävät minimiin.
Ja niin, turbokollektorista ei taida oikein olla faktaa saatavilla että miten tuo käyttäytyy todellisuudessa. Ainossa puolueettomassa tutkimuksessa minkä olen nähnyt pienillä virtauksilla painahäviö on pienempi ja suuremmilla virtauksilla suurempi kuin sileällä putkella.
Tässähän tutkimuksessa suuren virtauksen arvot oli sensuroitu mainoksissa suurten virtausten(2,5m3/h) osalta koska tulos ei varmaan sitten ollut mieluinen... ::)
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4906.msg64009#msg64009
Sullahan taisi olla hiukan matalampi kaivo tuon oman koneesi kanssa. Ei se ainakaan siitä kasva 45mm keräimellä.
Ja niin kaveri maksoi rototecin porauksesta noin 5v sitten 30€/m perus 40mm putkella. Tilaaja oli hänen kaverinsa yritys joka ei ottanut välistä mitään. Yksityisillehän nuo eivät myy suoraan mitään.
-
... Kokonaisuuteenhan tuo dT ei merkittävästi vaikuta, oli hyötysuhde sitten 1-3% parempi tai huonompi...
Tuolla dt -arvolla on merkitystä talvella.
Kovilla pakkasilla maasta saattaa tulla esimerkiksi -1 C lämpöistä liuosta.
Silloin on merkitystä sillä, onko dt 3 tai 4 K.
Kun kaivosta tulee -1 C neste ja
- dt on 3, menee kaivoon -4 C liuos tai kun
- dt on 4, menee kaivoon -5 C liuos.
Kaivoon menevän putken ympärille muodostuu alemmassa esimerkissä enemmän jäätä, joka saattaa nostaa kollektorin ylös kaivosta.
...
Muovitech ei myöskään ilmoita, onko testit tehty vedellä tai maaliuoksella ja mikä on ollut liuoksen lämpötila.
Toivomme, että TurboKollektorin valmistaja tarkentaa tietoja tämän mielenkiintoisen keräimen ominaisuuksista.
Tarvittaisiin kunnollinen graafi, joka kertoo kollektorin painehäviön erilaisilla virtausnopeuksilla nolla-asteisella maaliuoksella.
-
Sullahan taisi olla hiukan matalampi kaivo tuon oman koneesi kanssa. Ei se ainakaan siitä kasva 45mm keräimellä.
Kyllä ja hyvinhän tuo on toiminut. Liuospumpun tehoista en taasen tiedä vanha 300G vs. uusi 333G, mutta meillä dt pysynyt aika hyvin hanskassa vaikka tuohon aikaan vallalla oleva 40mm putki minunkin 220m kaivossa on.
Pumppu tulee kuitenkin varustaa vastuksilla hätätapauksia varten ja niillä voi leikata myös pakkashuippuja.
Kun kaivosta tulee -1 C neste ja
- dt on 3, menee kaivoon -4 C liuos tai kun
- dt on 4, menee kaivoon -5 C liuos.
Näinhän se on.
-
Pari päivää sitten asensin ensimmäisen 45mm kollektorilla olevan 240m kaivon ja kyllä se vaan hienosti toimi. 10kW pumppu teki 30 asteista vettä 3 dt ja varmasti normaalilla olisi ollut ainakin aste enemmän eroa.
-
Oliko kollektori turbo vai sileä?
-
Oliko kollektori turbo vai sileä?
Turbo oli..
-
Kyllä ja hyvinhän tuo on toiminut. Liuospumpun tehoista en taasen tiedä vanha 300G vs. uusi 333G, mutta meillä dt pysynyt aika hyvin hanskassa vaikka tuohon aikaan vallalla oleva 40mm putki minunkin 220m kaivossa on.
7 ja 8m nostokorkeusilla nuo kaikki ovat eli ei merkittävää eroa.