Maalämpöfoorumi
Ongelmia maalämmön kanssa => Yleistä => Aiheen aloitti: jae2222 - 04.02.18 - klo:09:21
-
Morjes. Havaitsin juuri, että keruupiirin täyttöryhmä on jäässä. Onko normaalia vai onko joku asetus perseellään? Maalämpöhommat uusi juttu tässä taloudessa ja vielä en ole ehtinyt perehtyä "saloihin". Kiitos etukäteen avusta.
-
Lämpöpumpulta lähtee ihan yleisesti pakkassäällä maahan alle nolla-asteista maaliuosta.
Liuos palaa maasta noin -1 ... +1 asteisena. Huurtuminen on ihan normaalia kovilla pakkasilla.
Yleensä maasta tulee noin 3 astetta lämpöisempää, kuin maahan menee.
Tarkista kuitenkin lämpöpumpultasi maahan lähtevän liuoksen lämpötila.
Jos se on -4 ... -5 C, on kertoo se, että keuupiiri on mennyt aika kylmäksi, vähän liian kylmäksi.
Jos maahan menevä liuos on jopa kylmempää, kuin -5 C, on tilanne vähän huolestuttava.
Maalämpökone lakkaa toimimasta, kun maahan menevän lämpötila laskee -8 ... -9 C asteeseen.
-
Onko muuta tietoa laitteistosta saatavilla? Pumpun teho, kaivon syvyys tai ketjun pituus. Onko osatehoiseksi mitoitettu? Ja mahdollisimman paljon tietoa tietysti. Mulla ei ole koskaan ollut kondenssia saati sitten edes jäätä tuolla kotelon sisällä.
-
Lämpöpumpulta lähtee ihan yleisesti pakkassäällä maahan alle nolla-asteista maaliuosta.
Liuos palaa maasta noin -1 ... +1 asteisena. Huurtuminen on ihan normaalia kovilla pakkasilla.
Yleensä maasta tulee noin 3 astetta lämpöisempää, kuin maahan menee.
Tarkista kuitenkin lämpöpumpultasi maahan lähtevän liuoksen lämpötila.
Jos se on -4 ... -5 C, on kertoo se, että keuupiiri on mennyt aika kylmäksi, vähän liian kylmäksi.
Jos maahan menevä liuos on jopa kylmempää, kuin -5 C, on tilanne vähän huolestuttava.
Maalämpökone lakkaa toimimasta, kun maahan menevän lämpötila laskee -8 ... -9 C asteeseen.
Lämmönkeruu sisään BT10 -1,9 ja Lämmönkeruu ulos BT11 -4,6 eli ok rajoissa jos ymmärsin oikein.
-
Onko muuta tietoa laitteistosta saatavilla? Pumpun teho, kaivon syvyys tai ketjun pituus. Onko osatehoiseksi mitoitettu? Ja mahdollisimman paljon tietoa tietysti. Mulla ei ole koskaan ollut kondenssia saati sitten edes jäätä tuolla kotelon sisällä.
Nibe 1145-10 ja 180m syvä kaivo (kallio alkaa parin metrin päästä maanpinnalta). Täyttöryhmä on autotallissa ja siitä 5m päässä teknisessä tilassa itse pumppu. Voisi kuvitella, että kovin moni asia ei aiheuta täyttöryhmän pintajäätä. Autotallissa lämpötila jossain +15 paikkeilla. Ymmärtääkseni tuossa täyttöryhmässä on joku suodatin, jota en ole kyllä kertaakaan 1,5 v aikana putsannut mitä järjestelmä meillä on käytössä ollut. Täytyy varmaan koittaa jotenkin tuo sulattaa ja putsata suodatin.
-
Joo. Nyt ensin se sihti auki ja kaivat suodatinverkon sieltä ulos ja varmistat, ettei johdu juurikin liian hitaasta kierrosta tukoksen takia. Löytäisitkö tuolta niitä liuoksen sisään ja uloslämpöjä. Ne kertoisi aika paljon toiminnasta. Sitten vähän talon tietoja.
-
Lämmönkeruu sisään BT10 -1,9 ja Lämmönkeruu ulos BT11 -4,6 eli ok rajoissa jos ymmärsin oikein.
-1,9 - -4,6 = 2,7 K.
Suodin ei ole tukossa.
On ilmeisesti vähän liian matala lämpökaivo.
Pitäsisi pumpputehosta päätellen olla noin 240 - 250 metriä aktiivisyvyyttä.
Kovalla ja pikällä pakkaskaudella pumppu saattaa lakata toimimasta.
-
-1,9 - -4,6 = 2,7 K.
Suodin ei ole tukossa.
On ilmeisesti vähän liian matala lämpökaivo.
Pitäsisi pumpputehosta päätellen olla noin 240 - 250 metriä aktiivisyvyyttä.
Kovalla ja pikällä pakkaskaudella pumppu saattaa lakata toimimasta.
Allaolevan mukaisesti on ilmeisesti mitoitus tehty, joten ei pitäisi ihan noin kamalasti olla metsässä mitä esität. Tölli pk-seudulla.
NIBE asentaja opas (s. 14) sanoo keruusta seuraavaa :
Teho / pintaputkisto pituus / kaivon syvyys
5 kW / 200-300 / 70-90
6 kW / 250-400 / 90-110
8 kW / 325-2x250 / 120-145
10 kW / 400-2x300 / 150-180
12 kW / 2x250-2x350 / 180-210
15 kW / 2x300-2x400 / 2x100-2x140
17 kW /2x350-3x300 / 2x110-2x150
-
Allaolevan mukaisesti on ilmeisesti mitoitus tehty, joten ei pitäisi ihan noin kamalasti olla metsässä mitä esität. Tölli pk-seudulla.
NIBE asentaja opas (s. 14) sanoo keruusta seuraavaa :
Teho / pintaputkisto pituus / kaivon syvyys
5 kW / 200-300 / 70-90
6 kW / 250-400 / 90-110
8 kW / 325-2x250 / 120-145
10 kW / 400-2x300 / 150-180
12 kW / 2x250-2x350 / 180-210
15 kW / 2x300-2x400 / 2x100-2x140
17 kW /2x350-3x300 / 2x110-2x150
Tiedämme tämän.
Nämä arvot lienevät sopivia Etelä-Ruotsissa.
Kokemuksesta tiedetään, että eivät riitä Suomessa.
-
Joo. Nyt ensin se sihti auki ja kaivat suodatinverkon sieltä ulos ja varmistat, ettei johdu juurikin liian hitaasta kierrosta tukoksen takia. Löytäisitkö tuolta niitä liuoksen sisään ja uloslämpöjä. Ne kertoisi aika paljon toiminnasta. Sitten vähän talon tietoja.
Mikähän mahtaa olla oikea termi tuon liuoksen lämpötilalle, jos se ei ole tuo Lämmönkeruu sisään ja ulos? Tsekkasin huoltotiedot Nibestä ja en voi oikein muuta tietoa yhdistää tuohon liuoksen lämpötilaan kuin tuo em. Millä termillä omassa pumpussasi tuo asia ilmoitetaan?
-
Tiedämme tämän.
Nämä arvot lienevät sopivia Etelä-Ruotsissa.
Kokemuksesta tiedetään, että eivät riitä Suomessa.
Vaikea kuvitella, että Etelä-Suomessa kaivon syyvyydet täytyisi olla 30% syvempiä kuin Etelä-Ruotsissa, mutta pidetään tämä asia mielessä. Voisiko jostain huoltotiedoista päätellä, että pumppu on suuri suhteessa kaivon syvyyteen? Mikä on siis ensimmäinen indikaattori siitä että kaivo on liian lyhyt?
-
? Mikä on siis ensimmäinen indikaattori siitä että kaivo on liian lyhyt?
Tämä.. Lämmönkeruu sisään BT10 -1,9 eli menossa jäähän
-
Minkä ikäinen ja kokoinen talo ja talli ?
-
Katselin aiheeseen liittyvää opinnäytetyötä
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/89567/Kilpijarvi_Aki.pdf?sequence=1 ja siellä on aiheeseen liittyvä mielenkiintoinen kohta:
Lämpökaivon oikea mitoitus on tärkeää, koska alimitoitetun kaivon jäätyminen voi alkaa vasta 5–10 vuoden jälkeen. Reilusti alimitoitetun lämpökaivon jäätyminen voi aiheuttaa kollektorivaurion jo ensimmäisen käyttötalven aikana. (6, s. 6.)
Lämpökaivon jäätymisellä tarkoitetaan lämpökaivossa olevan veden jäätymistä. Jäätymistä alkaa tapahtua paikallisesti siten, että jäätyneiden alueiden väliin jää sulia osuuksia. Sulien vyöhykkeiden paine kasvaa jäätymisen edetessä kummaltakin suunnalta, koska jään ominaistilavuus on noin 10 % veden ominaistilavuutta suurempi. Veden paineen vuoksi, kollektori alkaa painua kasaan, jolloin virtaus heikkenee tai estyy kokonaan. Tässä tilanteessa kollektori joudutaan uusimaan. Vanhan kollektorin ulosveto ei aina onnistu, joten tilalle on porattava uusi lämpökaivo. (6, s. 6.)
Jäätyminen tapahtuu lievissä alimitoituksissa hitaasti ja jäätynyt osuus kasvaa vuosi vuodelta. Liuoslämpötilan laskusta ei voi havaita jäätymistä, koska jään lämmönjohtavuus on kuitenkin jopa kolminkertainen kaivossa olevaan kylmään veteen verrattuna. Jäätyminen ilmenee usein liuoskierron vähittäisenä heikentymisenä, koska kollektoriputket painuvat paikoittain kasaan. (6, s. 6.)
-
Minkä ikäinen ja kokoinen talo ja talli ?
200m2 rintsikka 1960. Perusteellinen remppa on käynnissä ja kaikennäköistä muutosta on tulossa myös eristyspuolelle. Kattoremppa menossa paraikaa. Lämmöt on riittänyt komeasti eikä pumppu ymmärtääkseni mitenkään täysillä ole käynyt. Ei hälytykisä eikä mitään probleemia. Ainut mikä nyt pisti silmään on tuo täyttöryhmän jäätyminen.
-
Tuohan on hyvä että remontti on meneillään. Nyt vaan täysi panostus talon eristyksiin ja tiiveyteen, ovet, ikkunat ym, viimeisen päälle asentaen. Ehkä se sitten helpottaa kaivon elämää. Myös vastuksien sallimista avuksi kannattaa tässä vaiheessa käyttää kun keräin on vielä ehjä ja sitten toivoa että talo eristettynä tuo kaivo riittäisi.
Täyttöryhmän jäätymistä voit ehkäistä kun saat sen stroksikotelon tiiviiksi, tarvittaessa vaikka teipaten ja lisäeristäen jotta se ei saa ilmasta kosteutta. Se tosin ei poista tuota kylmää tosiasiaa että kaivon tulo on miinuksella.
-
200m2 rintsikka 1960. Perusteellinen remppa on käynnissä ja kaikennäköistä muutosta on tulossa myös eristyspuolelle. Kattoremppa menossa paraikaa. Lämmöt on riittänyt komeasti eikä pumppu ymmärtääkseni mitenkään täysillä ole käynyt. Ei hälytykisä eikä mitään probleemia. Ainut mikä nyt pisti silmään on tuo täyttöryhmän jäätyminen.
Lämpökaivo on vähän ylikuormittunut ja on siksi kylmä.
Nuo ohjeet rempasta ja vastuslämmityksen sallimisesta ovat hyviä.
Helppo, edullinen tapa parantaa rakennuksen lämpötaloutta, on lisätä ullakkotiloihin,
yläpohjien päälle eristevilla, vaikkapa puhallusvillaa ja sitäkin aika reilusti, ainakin 40 cm paksusti lisää.
Vanhat ovet ja ikkunat ovat aikamoisia lämpövuotajia,
Niiden uusiminen on kalliimpaa, mutta parantaa taasen lämpökaivon riittävyyttä.
Kannattaa muistaa kotitalousvähennys, kun teettää remonttia.
-
Tuohan on hyvä että remontti on meneillään. Nyt vaan täysi panostus talon eristyksiin ja tiiveyteen, ovet, ikkunat ym, viimeisen päälle asentaen. Ehkä se sitten helpottaa kaivon elämää. Myös vastuksien sallimista avuksi kannattaa tässä vaiheessa käyttää kun keräin on vielä ehjä ja sitten toivoa että talo eristettynä tuo kaivo riittäisi.
Täyttöryhmän jäätymistä voit ehkäistä kun saat sen stroksikotelon tiiviiksi, tarvittaessa vaikka teipaten ja lisäeristäen jotta se ei saa ilmasta kosteutta. Se tosin ei poista tuota kylmää tosiasiaa että kaivon tulo on miinuksella.
Joo täytyy tässä vähän muutenkin perehtyä ja optimoida. 23,5 näyttää sisälämpömittari, joten ihan porsastellen tässä on menty. Täytyy ruuvata vähän tehoja alas ja villasukat jalkaa niin ku rintsikkaan kuuluu.
-
Lämpökaivo on vähän ylikuormittunut ja on siksi kylmä.
Nuo ohjeet rempasta ja vastuslämmityksen sallimisesta ovat hyviä.
Helppo, edullinen tapa parantaa rakennuksen lämpötaloutta, on lisätä ullakkotiloihin,
yläpohjien päälle eristevilla, vaikkapa puhallusvillaa ja sitäkin aika reilusti, ainaki 40 cm paksusti lisää.
Vanhat ovet ja ikkunat ovat aikamoisia lämpövuotajia,
Niiden uusiminen on kalliimpaa, mutta parantaa taasen lämpökaivon riittävyyttä.
Kannattaa muistaa kotitalousvähennys, kun teettää remonttia.
Villaa heti kun katto valmis. Nyt siellä on 10 cm, joten se vähintään triplataan. Julkisivukin menee vaihtoon, jolloin tulee tuulileijonat seiniin.
-
Laitoin pumpun vastukselle ja sähköpatterin puhaltamaan täyttöryhmää sulaksi. 5 minuutissa keruupiirin lämmöt +1 asteeseen, joten kyllä siellä jotain tapahtuu. Isken kyllä kompuran takaisin päälle, kun täyttöryhmä on sula ja suodatin putsattu. Tosin iso kuva tästä ei hirveästi muutu.
-
En aikaisemmin huomannutkaan, mutta jos keruun DT on 2,7 astetta, niin keruun sihtiä ei kannata edes tarkistaa. Se ei ole tukossa.
-
En aikaisemmin huomannutkaan, mutta jos keruun DT on 2,7 astetta, niin keruun sihtiä ei kannata edes tarkistaa. Se ei ole tukossa.
Vastaus tähän keruusuodattimeen on tässä kuvaliitteenä. Oli niin täynnä shita, ettei hanan alla huuhtelemalla lähtenyt puhtaaksi. Piti ottaa harja käteen. Ehkä 30% ritilässä oli reittiä mentäväksi. Eli tässä mielessä tuo DT ei tarkoita yhtään mitään. Aina kannattaa tarkistaa, jos ongelmaan syytä etsii, kun ei siitä varsinaista haittaakaan ole. Mielenkiintoista nähdä vaikuttaako mitään.
-
Vastaus tähän keruusuodattimeen on tässä kuvaliitteenä. Oli niin täynnä shita, ettei hanan alla huuhtelemalla lähtenyt puhtaaksi. Piti ottaa harja käteen. Ehkä 30% ritilässä oli reittiä mentäväksi. Eli tässä mielessä tuo DT ei tarkoita yhtään mitään. Aina kannattaa tarkistaa, jos ongelmaan syytä etsii, kun ei siitä varsinaista haittaakaan ole. Mielenkiintoista nähdä vaikuttaako mitään.
Hauskinta tässä on se, että pyysin oikein erikseen maalämpöfirmasta kaveria käymään ja näyttämään, että mitä minun täytyy asetuksien ja huoltamisen osalta ottaa huomioon ja mitään ei kertonut tuosta asiasta. Ihan päivän selvä asia, että ensimmäisen käyttövuoden aikana tuo sihti kannattaa pari kertaa putsata.
-
Joo. Nyt ensin se sihti auki ja kaivat suodatinverkon sieltä ulos ja varmistat, ettei johdu juurikin liian hitaasta kierrosta tukoksen takia. Löytäisitkö tuolta niitä liuoksen sisään ja uloslämpöjä. Ne kertoisi aika paljon toiminnasta. Sitten vähän talon tietoja.
Eikös liian hidas kierto aiheuta sen, että maapiirin Dt kasvaa, pumpun hyötysuhde huononee ja maasta otetaan vähemmän energiaa kuin optimi Dt:llä? Eli hitaan maakierron vaikutus olisi positiivinen kaivon jäätymisen suhteen. Vai onkos tässä joku juttu,jota en osaa ottaa huomioon?
-Janne
-
Hitaalla kierrolla kaivoon menevä menee kylmemmäksi ja aiheuttaa lämpökaivon yläosan jäätymisen.
Hidas kierto nostaa dt arvoa, huonontaa hiukan COP -arvoa,
mutta suurempi vaara on siinä, että höyrystin menee lopulta jäähän, jos kaivoon palaavan lämpö laskee -10 C tuntumaan.
Kaivo menee yleensä jäähän silloin, kun kaivosta tulee noin -1,5 C liuosta.
-
Hitaalla kierrolla kaivoon menevä menee kylmemmäksi ja aiheuttaa lämpökaivon yläosan jäätymisen.
Hidas kierto nostaa dt arvoa, huonontaa hiukan COP -arvoa,
mutta suurempi vaara on siinä, että höyrystin menee lopulta jäähän, jos kaivoon palaavan lämpö laskee -10 C tuntumaan.
Kaivo menee yleensä jäähän silloin, kun kaivosta tulee noin -1,5 C liuosta.
Eikös siinä kaivon yläosassa, jossa jäätyminen tapahtuu, ole jonkinnäköinen tasapainotila kiertonopeudesta riippumatta? Jos kierto on hidas, pumpulta tuodaan kylmempää nestetta, ja taas vastaavasti kaivosta nousee toista putkea pitkin lämpimämpää nestettä, koska se on kauan kierrollaja ehtii lämmetä enemmän verrattuna nopeasti kiertävään nesteesen? Jos taas kierto on nopea, tulee pumpulta hieman lämpimämpää nestettä, mutta kaivosta nouseva neste ei ehdi myöskään lämmetä yhtä paljoa kuin hitaalla kierrolla.
Olen siis sitä mieltä, että kaivon jäätymiseen vaikuttaa vain energiamäärä, joka kaivosta otetaan, otettiin se millä kiertonopeudella tahansa. Toki nuo minimilämpötilahälyytykset tulee aiemmin hitaalla kierrolla, mutta se nyt on lopun alkua joka tapauksessa, oli meno -9 tai -8 astetta.
Eriäviä mielipiteitä saa esittää. :)
-Janne
-
Sulut on yleensä sisätiloissa selvästi plusasteissa ja jään kertyminen alle 0 asteisen pinnalle on väistämätön luonnonilmio, kun ympäröivän ilman kosteus tiivistyy ja jäätyy kylmälle pinnalle.
Meillä tulee tanakoilla pakkasilla kaivosta -3C ja sen alle se ei mene.
Pari vuotta sitten oli tälle seudulle ennätyspakkasia ja silloin tulo jökötti jossain -2,8C:ssä pari viikkoa.
Ei ole reilua alkaa pelottelemaan heti lyhyellä kaivolla.
-
Ei ole reilua alkaa pelottelemaan heti lyhyellä kaivolla.
Ei ole.!
Täällä on kuitenkin paljon lukijoita, jotka vasta suunnittelevat maalämpöä.
Heitäkin pitää ajatella.
-
Ei ole.!
Täällä on kuitenkin paljon lukijoita, jotka vasta suunnittelevat maalämpöä.
Heitäkin pitää ajatella.
Pelottelu on oikein hyvä keino opiskelumotivaation nostamiseen :) Nyt on ainakin uhrattu vähän ajatusta tuolle pöntölle alhaalla. Mutta että mainos lupaa maalämmön olevan helppo ja huoleton, niin sehän nyt on heti ensimmäinen valhe näiden myynnissä :) Kyllä noiden konepellin alle pitää vähän vilkaista.
-
Pelottelu on oikein hyvä keino opiskelumotivaation nostamiseen :) Nyt on ainakin uhrattu vähän ajatusta tuolle pöntölle alhaalla. Mutta että mainos lupaa maalämmön olevan helppo ja huoleton, niin sehän nyt on heti ensimmäinen valhe näiden myynnissä :) Kyllä noiden konepellin alle pitää vähän vilkaista.
Nyt kun olette tehneet remppaa niin eihän lämpövuotoja ole ollut normaalia enemmän? Tämä voisi kuormittaa kaivoa normaalia enemmän.
Matalat kaivot ovat seurausta siitä että halpa hinta myy. Ymmärsi ostaja sisällöstä mitään tai ei.
-
Nyt kun olette tehneet remppaa niin eihän lämpövuotoja ole ollut normaalia enemmän? Tämä voisi kuormittaa kaivoa normaalia enemmän.
Matalat kaivot ovat seurausta siitä että halpa hinta myy. Ymmärsi ostaja sisällöstä mitään tai ei.
Tähän asti on häärätty salaojien ja kellarin kanssa, joten oikeastaan ensimmäinen energiatehokkuuten vaikuttava projekti on tuo katon saneeraus, joka menossa. Seuraavaksi tulee julkisivu ja lopuksi huoneet sisältä päin, joilla lopulta päästään vaikuttamaan siihen paljonko mökki falskaa. Paljon on siis tehtävissä. Olen käynyt talon lämpökameralla läpi ja kyllähän tuo yläkerta falskaa ku seula. Ei sielä voi edes nukkua -10 pakkasilla, sen verran on viileätä.
Katselin just noita maalämpötarjouksia mitä aikoinaan sain ja niissä poraussyvyydet vaihteli 170-180 välillä. Toki näin jälkiviisaana vois sanoa, että jos lisää vaikka 10% lisää syvyyttä kaivoon, niin ei se nyt niin paljon kustannusta nosta ja tuo pienen lisäpotkun/varmuuden.
Se että jos liian lyhyt kaivo alkaa kunnolla oirehtia vasta 5-10 vuoden päästä, niin onhan tuollaisen virheen esittäminen maalämpöfirmalle aika hankalaa ja kertoo jotain itse toimialasta. Jos todella lämpöfirmat myy lyhyttä kaivoa halvan hinnan takia, niin se vain vahvistaan kokemustani rakennusalan yleisestä moraalista, joka sekin on reippaasti pakkasen puolella.
-
Se että jos liian lyhyt kaivo alkaa kunnolla oirehtia vasta 5-10 vuoden päästä, niin onhan tuollaisen virheen esittäminen maalämpöfirmalle aika hankalaa ja kertoo jotain itse toimialasta. Jos todella lämpöfirmat myy lyhyttä kaivoa halvan hinnan takia, niin se vain vahvistaan kokemustani rakennusalan yleisestä moraalista, joka sekin on reippaasti pakkasen puolella.
Näin se ikävä kyllä taitaa olla. Lisäksi tulevat vielä osatehoiset koneet eli vaikka tarve olisi 10kw koneelle niin kaupataankin 8kw joka käy marraskuusta maaliskuuhun tauotta näin karrikoidusti. Siksi kannattaakin vertailla tarjouksia ja katsoa löytyykö esim sanaa osatehoinen... tässä lienee myös yksi syy miksi tomppeli tekee täällä mitoituksia....
Toki joskus fiba voi tulla myös asiakkaan puolelta jos esim omistajan vaihdoksen yhteydessä edellinen on kertonut kulutukseksi 20tkwh (mutta on todellisuudessa polttanut tuo saavuttamiseksi 20m3 puuta) vääristää itse mitoitusta. Uusi omistaja saattaa vielä kylpeä lämmössä jolloin vanha 20 sisälämpö onkin jatkossa 24 astetta ja puun poltto on loppunut tykkänään...
-
Laitetaanpas taas kerran oheinen kuva.
Pitää muistaa, että kaivon jäätyminen ei yleensä aiheuta ongelmia.
Yksi yhtenäinen jäätulppa ei rutista putkia.
Ongelmia tulee vain silloin, jos kaivoon muodostuu kaksi jäätulppaa ja niiden väliin loukkuuntunut vesi jäätyy. Vain tässä tapauksessa putket rutistuu.
Putkien rutistumisen näkee siitä että paisunta-astiassa pinta nousee.
ATS
-
Laitoin pumpun vastukselle ja sähköpatterin puhaltamaan täyttöryhmää sulaksi. 5 minuutissa keruupiirin lämmöt +1 asteeseen, joten kyllä siellä jotain tapahtuu. Isken kyllä kompuran takaisin päälle, kun täyttöryhmä on sula ja suodatin putsattu. Tosin iso kuva tästä ei hirveästi muutu.
Kannattaa muutta keruupumpun käyttötila jatkuvaksi kovemmilla pakkasilla niin kaivossa lämpötilaerot tasoittuu taukojaksojen ja vastuskäytön aikana,samoin jäätymisvaaran uhatessa
Kun keruun kiertopumppu on käynyt jatkuvasti (ilman kompressoria) jonkin aikaa (tunti-pari) niin kun keruuliuoksen meno- ja paluu lämpötilat on samat ja siitä saa osviittaa kaivon veden lämpötilasta.
Kompressorin seistessa ja keruun liuospumpun käydessä kaivon pohjalta siirtyy keruuliuoksen mukana lämpöä kaivon yläosaan jossa jäätymisvaara yleensä on pahin. ;)
Valikko 5.1.8 - käyttötila lk-pumppu käyttötila
Säätöalue: ajoittainen, jatkuva, 10 päivää jatkuva
Tehdasasetus: ajoittainen
Tässä asetetaan lämmönkeruupumpun käyttötila.
-ajoittainen
: Lämmönkeruupumppu käynnistyy n. 20
sekuntiaennenkompressoriajapysähtyyn.20sekuntia
kompressorin jälkeen.
-jatkuva
:Jatkuva
-10 päivää jatkuva
:Jatkuvakäyttö10vuorokautta.Sen
jälkeen pumppu siirtyy ajoittaiseen käyttöön
https://www.nibe.fi/nibedocuments/17540/331513-1.pdf
-
Ei ole.!
Täällä on kuitenkin paljon lukijoita, jotka vasta suunnittelevat maalämpöä.
Heitäkin pitää ajatella.
Jankuttaminen vie huomion siinä tilanteessa epäoleelliseen seikkaan.
Arvostan tekemiäsi laskemia ja hyvän mitoituksen tärkeyden korostamista, mutta jos vehkeet on jo kellarissa niin niillä vaan on tultava toimeen.
Nostakaa suunnitteluun ja mitoitukseen liittyvät aiheet foorumin kärkeen, niin uusia maalämpöläisiä palvellaan paremmin.
-
Moi,
Tuosta mitoittamisen onnistumisen tärkeydestä: joku ehtivä/osaava voisi kasata foorumin etusivulle ns. Tietopaketin maalämpöinvestointia suunnittelevalle. Tämä voisi sisältää listattuna asiat, jotka tulee ottaa huomioon ja mitkä seikat mitoitukseen vaikuttavat. Myös konservatiivisen puolella olevat nyrkkikaavat keruupiirin mitoitukseen voisi olla mukana, esim. w/m ja kwh/m/vuosi arvot (eli Suomen arvot, jottei esim. ne Eteläisen Ruotsin arvot kummittele vuodesta toiseen). Ja tämä kaikki vaikkapa parilla esimerkillä höystettynä.
Siis sellainen paketti, jonka lukisi viidessä minuttisa ja jonka jälkeen pystyisi suhtautumaan myyntimieste mitoituksiin eri tavalla. Tässä hommassa on kuitenkin vaan muutama hyvin tärkeä asia, jotka vaikuttaa ja jotka on otettava huomioon ja loput onkin sitten enepi vähempi mukavaa säätämistä. Eli ei mitään avaruustiedettä, mutta tieto on sikin sokin täällä foorumillakin eri ketjuissa, eikä kunnon aloittelijan pakettia ole helposti saatavissa. Tai jos on, niin senkin voi linkata.
-Janne
-
Nostakaa suunnitteluun ja mitoitukseen liittyvät aiheet foorumin kärkeen, niin uusia maalämpöläisiä palvellaan paremmin.
Tänne (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?board=34.0) olemme koettaneet laittaa sellaista tietoutta.
-
Tänne (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?board=34.0) olemme koettaneet laittaa sellaista tietoutta.
Juuri tuon nostamista etusivun lopusta vaikka toiseksi tarkoitin.
-
Tuollaiset luvut sain logitutkijalla viime yöstä. Kompressori ainakin tuntuu laulavan yhtäsoittoa. Just vasta tutustun aiheeseen, joten en tästä hirvestä ymmärrä, joten otan mielelläni konsultaatiota vastaan. BT10 pyörii siellä -2 tuntumassa, joten tekemäni muutokset ei siihen hirveästi muutosta ole tuonut.
-
Aika kylmää tulee tuolta kaivosta, mutta onneksi vissiin juuri nyt on poikkeuksellisen suurta lämmönkulutusta mukana. Rakennus edistyy, niin saat ehkä useamman kW:n pois tehontarpeesta ja hyvätuottoinen kaivo voi pelastaa lopulta murheilta. Yläpohjan eristys vaikuttaa jo yllättävän paljon. Pääset lähelle 0-tulo kaivoa ja jäätymiset loppuu. Sulla on kuitenkin hyvä tilanne, kun normaaleja rakennusteknisiä keinoja on vielä käyttämättä. Eristystä, eristystä ja eristystä voi vielä lisätä, niin hyvä tulee.
-
Tunkeudun tähän samaan ketjuun, kun vähän samojen ongelmien kanssa painitaan. Saa poistaa, jos on foorumin sääntöjen vastaista.
Meillä IVT C7, joka otettu käyttöön 2002. Lämmönkeruukaivo muistaakseni 165 m. Talo 183 m2 + erillinen autotalli/varasto n. 40 m2 lämpökanaalin päässä.
Nyt on alkanut GT11 arvo eli maapiiri meno ylittämään hälytysrajan.
IVT huollosta on käyty pumppua peukaloimassa jo useita kertoja ja heiltäkin loppui konstit. Itse pumpusta ei siis vikaa ole löytynyt.
Jonkin verran on ilmaa kertynyt maappiiriin ja se ilmaamalla mennään "normaalisti" noin kaksi viikkoa. Sen jälkeen sama ongelma uudestaan.
Eli onkohan niin, että kaivo voisi olla jäässä?
Mikään hyvä vedentulo siinä ei edes ollut. Porausrapostissa lukee, että tuli vähän vettä jossain 40 metrin kohdilla ja sitten lisää syvemmällä.
On varmaan nykynormeilla ihan liian lyhytkin. Mutta toiminut lähes moitteettomasti tämän viisitoista vuotta.
Tosin tuolta ylempää luin, että nestepinnan kohaminen painesäiliössä olisi merkki jäätymisestä.
Tuota tapahtui kyllä pari vuotta sitten. Tai se pinta nousi ja laski niin, ettei painesäiliön tilavuus riittänyt. Huoltomies kävi silloin vaihtamassa uuden vähän isomman säiliön, joka on metallinen, eli nyt tuota pintaa ei edes näe. Mutta siinä on painemittari, joka ainakin nyt on pysynyt ihan samassa mihin huoltomies sen pari viikkoa sitten asetti (1,5 bar).
GT10 (maapiiri paluu) arvot on kyllä plussan puolella koko ajan (+0,9° ... +1,9° viimeisen viikon kirjailujen mukaan).
GT11 (maapiiri meno) onkin sitten pikkuhiljaa hivuttautunut alaspäin, eli -2,0 asteesta -6,4 asteeseen. Kunnes eilen sitten saavutti jälleen hälytysrajan ja pumppu sammui.
Mistähän siis Tampereen seudulta löytyisi joku noihin kaivoihin erikoistunut firma?
Meidän pumpun huoltofirma ei niistä osaa mitään sanoa.
-
Eikös tuossa matosen tapauksessa näe että kaivosta tulee lämmintä mutta dt on huima, eli virtaus on riittämätön. Syitä voi olla monia:
Ilmaa kaivossa, miten ihmeessä sitä sinne pääsee? Selvitettävä/korjattava
Mutasihti tukossa?
Putket puristuneet jäätulppien välissä?
Jos se kerta korjautuu ilmaamalla niin tuota ilman pääsyä järjestelmään kai pitäisi selvitellä. Lähin paikallinen porari lienee Pirkanmaan porakaivo. Kai niillä osaamista on, jos rahaa tarjoaa.
-
Tähän voisi luulla ainakin käyvän tuo ehdottamani pilkkahintainen hätäkorjaus liian pieneksi mitoitettuun lämpökaivoon. Pioneerihenkisesti voisi kaivaa 50 m lenkin ja yhdistää siihen 63 mm keruuputken kaivoon palaavaan putkeen. Kesällä aurinko lämmittää maan ja saattaa jopa elvyttää kaivoa. Joka tapauksessa kaivosta ei enää oteta niin paljon lämpöä, kuin aikaisemmin ja tuo 50 m maapötkylä saa mennä jäähän ilman ongelmia. Vastapaine nousee vain marginaalisesti ja 63mm putken hidas virtaama tehostaa lämmönottoa, eli kylmä jää tuohon maalenkkiin. Kustannus lienee luokkaa 1000 €. Kokeilisin itse tuollaista, jos olisi sama tilanne ja pystyisi tuollaisen 50 m kiemurtamaan tonttiin. Eli maakaivu, putki ja 2 hitsausliitosta. Täytyy vain itse haluta, mitä tehdään. Tuskin on aikaisempia kokemuksia asentajilla.
-
Saako tuossa vehkeessä pakotettua maapiirin pumpun päälle jatkuvasti, näkisi mihin lämmöt tasaantuu?
Kiertopumppukin voi olla 'väsähtänyt' ei puhti hiipunut...näin kävi täällä lämmönjaon pumpun kanssa pikkuhiljaa ja dT kasvoi 7>10C
pumpun vaihto korjasia asian, nyt dT<7C
-
Tunkeudun tähän samaan ketjuun, kun vähän samojen ongelmien kanssa painitaan. Saa poistaa, jos on foorumin sääntöjen vastaista.
Meillä IVT C7, joka otettu käyttöön 2002. Lämmönkeruukaivo muistaakseni 165 m. Talo 183 m2 + erillinen autotalli/varasto n. 40 m2 lämpökanaalin päässä.
Nyt on alkanut GT11 arvo eli maapiiri meno ylittämään hälytysrajan.
IVT huollosta on käyty pumppua peukaloimassa jo useita kertoja ja heiltäkin loppui konstit. Itse pumpusta ei siis vikaa ole löytynyt.
Jonkin verran on ilmaa kertynyt maappiiriin ja se ilmaamalla mennään "normaalisti" noin kaksi viikkoa. Sen jälkeen sama ongelma uudestaan.
Eli onkohan niin, että kaivo voisi olla jäässä?
Mikään hyvä vedentulo siinä ei edes ollut. Porausrapostissa lukee, että tuli vähän vettä jossain 40 metrin kohdilla ja sitten lisää syvemmällä.
On varmaan nykynormeilla ihan liian lyhytkin. Mutta toiminut lähes moitteettomasti tämän viisitoista vuotta.
Tosin tuolta ylempää luin, että nestepinnan kohaminen painesäiliössä olisi merkki jäätymisestä.
Tuota tapahtui kyllä pari vuotta sitten. Tai se pinta nousi ja laski niin, ettei painesäiliön tilavuus riittänyt. Huoltomies kävi silloin vaihtamassa uuden vähän isomman säiliön, joka on metallinen, eli nyt tuota pintaa ei edes näe. Mutta siinä on painemittari, joka ainakin nyt on pysynyt ihan samassa mihin huoltomies sen pari viikkoa sitten asetti (1,5 bar).
GT10 (maapiiri paluu) arvot on kyllä plussan puolella koko ajan (+0,9° ... +1,9° viimeisen viikon kirjailujen mukaan).
GT11 (maapiiri meno) onkin sitten pikkuhiljaa hivuttautunut alaspäin, eli -2,0 asteesta -6,4 asteeseen. Kunnes eilen sitten saavutti jälleen hälytysrajan ja pumppu sammui.
Mistähän siis Tampereen seudulta löytyisi joku noihin kaivoihin erikoistunut firma?
Meidän pumpun huoltofirma ei niistä osaa mitään sanoa.
Eihän tässä ole mitään sääntöjen vastaista, tervetuloa vaan joukkoomme foorumille.!
Ongelmana teillä on liian pieneksi mennyt maakierron virtaus.
Pumppu ottaa maanesteestä lämpöenergiaa ja se joutuu ottamaan sitä enemmän, kuin olisi tarjolla.
Siksi maahan menevän keruuliuoksen lämpötila laskee niin alhaiseksi, että pumpun suojatoimintona oleva - 8 .. -9 C lämpötila pysäyttää kompressorin.
Maaneste siis kiertää liian pienellä virtausteholla.
Joku paikka jarruttaa kierron määrää.
Ekana kannattaa aina tarkistaa keruupiirin roskasihdin puhtaus. Sen pitää olla puhdas.
Jos sihti on puhdas, tarkistakaa, että maakiertopumppu pyöriin täysteholla.
Kyseessä on vähän vanhempi pumppu, jonka sähköliitäntäosassa on tyypillisesti kolmeasentoinen valintakytkin.
Sen pitää olla suurimman tehon asennossa.
Jos muuta syytä maakierron heikkenemiselle ei löydy, on huonoon kiertoon syynä kierron putkistossa oleva ahtauma.
Joskus se voisi syntyä siitä, että kaivoon on mennyt kivenlohkare, joka painaa putkea linttaan.
Kun nyt kuitenkin on niin, että teillä ihan ilmeisesti on alimittainen lämpökaivo, on hyvinkin mahdollista, että kaivo on mennyt jäähän ja jää on puristanut keräimen putkea ruttuun.
Asian voi todeta sillä tavalla, että kierron menon ja paluun paine-ero mitataan, vaikkapa kahdella painemittarilla.
Teillä on tiedossa keruun putkikoko, joten 7 kW tehoisella maalämpöpumpuilla kierron tilavuusvirtaus pitäisi olla noin 0,33 litraa/sekunti ja paine-ero pitäisi olla noin 0,2 - 0,25 bar / 20 - 25 kPa.
Jos ero on suurempi, on kaivon putkissa ahtauma.
-
Jos sihti on puhdas, tarkistakaa, että maakiertopumppu pyöriin täysteholla.
Kyseessä on vähän vanhempi pumppu, jonka sähköliitäntäosassa on tyypillisesti kolmeasentoinen valintakytkin.
Sen pitää olla suurimman tehon asennossa.
Vanhoissa kiertopumpuissa saattaa myös nopeudenvalintakytkin,kondensaattori tai kiertopumpun rele kulumisen takia vioittua/heikentyä ja tehdä ajoittain häiriötä joka hidastaa tai pysäyttää keruuliuoksen kiertopumpun.
Jos keruun kiertopumpun laittaa pyörimään jatkuvasti niin silloin vian paikallistaminen ehkä helpompaa ;)
-
Kiitos kovasti vastauksista.
Tälläin töiden lomassa vastaan vaan pikaisesti ja tutkailen vaihtoehtoja paremmin illalla.
Huoltomies kyllä sihdin tarkasti ja puhdas oli. Eikä noissa sihdeissä ole koko 15 vuoden aikana ollut koskaan mitään.
Maapuolen kiertopumppuakin epäiltiin, mutta sekin todettiin toimivaksi.
Se on niin vaikeassa paikassa ja tuo kolmeasentoinen kytkin ei näy minnekään. Keskiasennossa se oli huoltomiehen sitä koittaessa, mutta varmuutta I ja III asennoista ei ole. Oletus että vasemmalta oikealle suurenisi. Testattiin kaikilla asennolla ja sama vika tuli kaikilla. Tai niin huoltomies ainakin sanoi.
Täytyy itse yrittää vielä sitä kopeloida.
Tosin lämpöpuolen pumppu on jo vaihdettu, joten mahdollista on, että tuokin olisi tiensä päähän tullut. Pyörii se kuitenkin, mutta nopeudesta ei siis tietoa/varmuutta.
Tuon vaihtaminen maksaa kuitenkin sen verran, että ihan kokeilun vuoksi ei sitä viitsisi tehdä. Mutta vähitellen alkaa vaihtoehdot loppumaan, joten ehkä tuokin täytyy tehdä.
Kaivoa siis pahasti epäilen.
-
GT10 (maapiiri paluu) arvot on kyllä plussan puolella koko ajan (+0,9° ... +1,9° viimeisen viikon kirjailujen mukaan).
GT11 (maapiiri meno) onkin sitten pikkuhiljaa hivuttautunut alaspäin, eli -2,0 asteesta -6,4 asteeseen. Kunnes eilen sitten saavutti jälleen hälytysrajan ja pumppu sammui.
Maapuolen kiertopumppuakin epäiltiin, mutta sekin todettiin toimivaksi.
Se on niin vaikeassa paikassa ja tuo kolmeasentoinen kytkin ei näy minnekään. Keskiasennossa se oli huoltomiehen sitä koittaessa, mutta varmuutta I ja III asennoista ei ole.
Kiertopumpun toimintaa voi mitata pihti-A mittarilla sopivasta paikasta ohjauskeskuksesta.Näkee minkä verran kiertopumppu ottaa virtaa ja siitä pystyy päättelemään kiertopumpun tehoa.Samoin nopeudenvalintakytkimen asennon voi lukea mittarista koska suurin nopeus ottaa suurimman virran ;)
Tuossa toisessa ketjussa on juttua keruupumpun häiriöstä ja vianetsinnästä,voi olla hankalaa jos vika esiintyy ajoittain mutta kannattaa yrittää,sekin keljuttaa jos vaihtaa uuden kiertopumpun eikä vika häviä :-[
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7213.0
-
Kyllä tämä nyt näyttää pahasti ongelmalta keruupiirin virtauksessa.
Jos paisunta-astian painemittari näyttää 1,5 bar painetta, niin ilmaa ei pitäisi päästä putkistoon.
Tarkasta kuitenkin myös paisunta-astian kaasutilan paine, pitäisi näyttää samaa kuin putkiston paine (1,5 bar).
Putkien rutistumisen tai muun tukoksen selvittämiseksi pitää mitata paine pumpun painepuolelta ja katsoa samalla paisunta-astian paine.
Nämä mittaukset sekä keruupumpun käydessä että seistessä.
Mikä on keruupumpun merkki ja tyyppi.
ATS
-
Ilmauksen ei sinänsä pitäisi vaikuttaa kyseiseen ongelmaan, josko siellä edes ilmaa on.
Ilmattaessa keruun paine ilmeisesti laskee ja putket saattavat "löystyä" jäätulpasta ja laskea paineet jäätulppien välistä pois, minkä seurauksena rutistus helpottaa. Kunnes taas parissa viikossa jäätulpat kasvavat ja rutistus kasvaa.....
Jos ongelma on jäätulppien välisen tilan paineen nousu, voisi sitä koettaa helpottaa sillä että laittaisi keruupumpun jatkuvalle käytölle niin silloin taukoaikojen aikana kaivon pohjalta tuleva lämmin liuos sulattaisi putket irti jäästä ja paine pääsisi purkautumaan.
ATS
-
Kiitos kovasti vastauksista.
Tälläin töiden lomassa vastaan vaan pikaisesti ja tutkailen vaihtoehtoja paremmin illalla.
Huoltomies kyllä sihdin tarkasti ja puhdas oli. Eikä noissa sihdeissä ole koko 15 vuoden aikana ollut koskaan mitään.
Maapuolen kiertopumppuakin epäiltiin, mutta sekin todettiin toimivaksi.
Se on niin vaikeassa paikassa ja tuo kolmeasentoinen kytkin ei näy minnekään. Keskiasennossa se oli huoltomiehen sitä koittaessa, mutta varmuutta I ja III asennoista ei ole. Oletus että vasemmalta oikealle suurenisi. Testattiin kaikilla asennolla ja sama vika tuli kaikilla. Tai niin huoltomies ainakin sanoi.
Täytyy itse yrittää vielä sitä kopeloida.
Tosin lämpöpuolen pumppu on jo vaihdettu, joten mahdollista on, että tuokin olisi tiensä päähän tullut. Pyörii se kuitenkin, mutta nopeudesta ei siis tietoa/varmuutta.
Tuon vaihtaminen maksaa kuitenkin sen verran, että ihan kokeilun vuoksi ei sitä viitsisi tehdä. Mutta vähitellen alkaa vaihtoehdot loppumaan, joten ehkä tuokin täytyy tehdä.
Kaivoa siis pahasti epäilen.
Se maapiirin kiertopumppu on siinä alhalla oikealla heti etulevyn takana. Siinä on muovinen läpinäkyvä kansi ruuvikiinnityksellä päällä. Kansi pois ja katso missä asennossa nopeus on. Ei voi olla näkemättä.
Vasemmalla pystyssä on lauhduttimen pumppu.
Paljonko tunteja on tullut? Huoltovalikosta kohta 7.
Jos on esim. Efergy energiamittari niin sillä näkee tehot, 140w, 110w ja pienemmällä taisi olla jotain sata wattia, noin hatusta kun en tarkkaan muista.
Kiertopumpun saa päälle jatkuvasti huoltovalikosta kohta 5 selaamalla.
-
Vanhoissa kiertopumpuissa saattaa myös nopeudenvalintakytkin,kondensaattori tai kiertopumpun rele kulumisen takia vioittua/heikentyä ja tehdä ajoittain häiriötä joka hidastaa tai pysäyttää keruuliuoksen kiertopumpun.
Jos keruun kiertopumpun laittaa pyörimään jatkuvasti niin silloin vian paikallistaminen ehkä helpompaa ;)
Ilmauksen ei sinänsä pitäisi vaikuttaa kyseiseen ongelmaan, josko siellä edes ilmaa on.
Ilmattaessa keruun paine ilmeisesti laskee ja putket saattavat "löystyä" jäätulpasta ja laskea paineet jäätulppien välistä pois, minkä seurauksena rutistus helpottaa. Kunnes taas parissa viikossa jäätulpat kasvavat ja rutistus kasvaa.....
Jos ongelma on jäätulppien välisen tilan paineen nousu, voisi sitä koettaa helpottaa sillä että laittaisi keruupumpun jatkuvalle käytölle niin silloin taukoaikojen aikana kaivon pohjalta tuleva lämmin liuos sulattaisi putket irti jäästä ja paine pääsisi purkautumaan.
Kylmäpuolen kiertopumppu on siis WILO RL 25/70-K KTL.
Ei ole mitään läpinäkyvää kantta ja säätönupin asentoa ei näe mistään suunnasta.
Peilin avulla onnistuimme sen kuitenkin toteamaan. Eli alla olevassa kuvassa (jos onnistuin ne lisäämään) peilikuvana. Tai oikeasti olimme tuolloin jo väännelleet nuppia, eikä se ole oikeassa asennossa. Mukana pari muutakin kuvaa kiertopumpusta.
Tyhmä kysymys on, että pitääkö se valittu asento olla tuon kannen yläreunassa olevan kolmion kohdalla?
Siinä tapauksessa asentona oli tuo M/W ennen vääntelyjä.
Alhaallakin joku viiva oli, mutta se ei valitettavasti tuossa kuvassa näy. Sen kohdalla oli asento 2.
Olisikohan tuo M (tai W) se asento, jossa pumppu pyörii koko ajan?
Jos on, niin muistaakseni silloin, kun maalämpöpumppu oli lepotilassa, nuo GT10 ja GT11 arvot oli selvästi plussan puolella (ehkä 7-9°C).
Nythän tuo vehje on toiminnassa pelkällä sähkövastuksella. Mutta täytyy testailla taas illalla miten toimisi normaalisti.
Ilmaa ei nyt (kai) putkistossa ole, koska ilmausruuveista tuli vaan nestettä. Huoltomies siis asensi pumpun päälle maapiirin putkiin tuollaiset ilmausruuvit.
Eikä tuo ole mitenkään lotissutkaan.
Eli ongelma lienee siis tuossa pumpussa tai sitten kaivossa (jäätulpat).
Mehän emme mitään paineita osaa tarkastella putkista tai paisuntasäiliöstä, joten täytynee pyyttää huoltoa käymään.
-
pitääkö se valittu asento olla tuon kannen yläreunassa olevan kolmion kohdalla?
Siinähän se merkki on.Jos katsot kuvaa tarkemmin niin vääntimen missä näkyy selkeästi W ja S kirjaimet niin S kirjain taitaa olla numero 2 sen oikealla puolella 3 ja vasemmalla 1.
Käännä tuo 3 yläreunan kolmion kohdalle ;)
Edit:
Nuo nopeuskytkimet on aika hentoisesti rakennettu joten käsittele hellävaraisesti kun kääntelet väännintä
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7883.0;attach=7526;image
-
Kun kääntää kuvan oikein päin, niin minusta siinä on:
1, 2, 3 ja M
Kun katsoo kuinka päin nuo numerot ovat niin kirjaimen pitää olla M
ATS
-
Tässä liitteenä tuon pumpun datalehti.
-
Kiitos kovasti vastauksista.
Tälläin töiden lomassa vastaan vaan pikaisesti ja tutkailen vaihtoehtoja paremmin illalla.
Huoltomies kyllä sihdin tarkasti ja puhdas oli. Eikä noissa sihdeissä ole koko 15 vuoden aikana ollut koskaan mitään.
Maapuolen kiertopumppuakin epäiltiin, mutta sekin todettiin toimivaksi.
Se on niin vaikeassa paikassa ja tuo kolmeasentoinen kytkin ei näy minnekään. Keskiasennossa se oli huoltomiehen sitä koittaessa, mutta varmuutta I ja III asennoista ei ole. Oletus että vasemmalta oikealle suurenisi. Testattiin kaikilla asennolla ja sama vika tuli kaikilla. Tai niin huoltomies ainakin sanoi.
Täytyy itse yrittää vielä sitä kopeloida.
Tosin lämpöpuolen pumppu on jo vaihdettu, joten mahdollista on, että tuokin olisi tiensä päähän tullut. Pyörii se kuitenkin, mutta nopeudesta ei siis tietoa/varmuutta.
Tuon vaihtaminen maksaa kuitenkin sen verran, että ihan kokeilun vuoksi ei sitä viitsisi tehdä. Mutta vähitellen alkaa vaihtoehdot loppumaan, joten ehkä tuokin täytyy tehdä.
Kaivoa siis pahasti epäilen.
Kappas vaan, on ihan erilainen sisus vuosimallin 2003 C7 kuin tuo vuotta vanhempi sisar. Onkohan siinä Rego 600 ohjain vai joku muu?
-
Pumpun säätönuppi ei suostunut kääntymään niin paljoa, että saisi ne numerot ylös kolmion kohdalle. Napsahti vain ne kolme asentoa. Asetettu nyt kolmoselle alla olevan viivan kohdalle. Tuo viiva ei siis näkynyt kuvassa. Ei varmaan väkisinkään kannata vääntää?
Asetin kiertopumpun käsikäytölle pyörimään. Katkaisi sen aina puolen tunnin jälkeen ja lämmitti vastuksella käyttövettä. Pakotin käsikäytön päälle aina uudestaan niin, että kävi lopulta kaksi tuntia. Tämän jälkeen GT10 oli 3,6° ja GT11 4,0°.
Sen jälkeen LP päälle ja kävi vajaan puolituntia, jonka aikana GT10 pysyi tuossa 3,6asteessa,mutta GT11 laski nopeasti - 4,8°. Nousi tosin loppuvaiheessa - 4,2°. Lähes kokoajan oli kyllä myös vastus apuna,mitä ei yleensä käytä kuin isommilla pakkasilla. Nyt ei siis lämmitystarvetta.
Eihän tuo et vielä hyvä ole, mutta huomattavasti pienempi kuin aikaisemmin. Tosin lämmityskin oli niin lyhyt.
-
Kappas vaan, on ihan erilainen sisus vuosimallin 2003 C7 kuin tuo vuotta vanhempi sisar. Onkohan siinä Rego 600 ohjain vai joku muu?
Jep, Rego 600 on.
Ja se varsinkin peittää tuon kiertopumpun. 😊
-
Jep, Rego 600 on.
Ja se varsinkin peittää tuon kiertopumpun. 😊
Ok. Siitä saa sen sivuseinän helposti pois jos on vaan tilaa. Pari ruuvii ylhäältä irti niin lähtee.
Sen regon purkin saa nostamalla pois siitä edestä. On sellaisissa hahloissa telineessään.
-
Voisiko siitä pumpusta olla siipipyörä kaputt. Sutii oikeilla kierroksilla. Kai nekin voi ajanoloon kulua loppuun.
-
Asetin kiertopumpun käsikäytölle pyörimään. Katkaisi sen aina puolen tunnin jälkeen ja lämmitti vastuksella käyttövettä. Pakotin käsikäytön päälle aina uudestaan niin, että kävi lopulta kaksi tuntia.
Laukaisiko tuossa keruuliuospumpun moottorisuojakytkin tai lämpörele?Laitas kuva mistä kuittasit
Sen jälkeen LP päälle ja kävi vajaan puolituntia, jonka aikana GT10 pysyi tuossa 3,6asteessa,mutta GT11 laski nopeasti - 4,8°. Nousi tosin loppuvaiheessa - 4,2°
Jos tosiaan moottorisuoja tai lämpörele laukoo niin näyttää siltä että liuospumppu ei pyöri kunnolla vaan jumittelee ja pyörimisnopeus hidastuu välillä.
Kuuleeko liuospumpun käyntiääntä kun pelkästään se pyörii?
Jos kuulee niin pyörimisnopeuden muutokset pitäisi myös kuulua käyntiäänessä,esim nouseva ja laskeva ääni tms.
Kyllä nuo oireet alkaa vahvasti viitata vioittuneeseen liuospumppuun ::)
Voisiko siitä pumpusta olla siipipyörä kaputt. Sutii oikeilla kierroksilla. Kai nekin voi ajanoloon kulua loppuun.
Tämä on myös noihin oireisiin sopiva ajatus ;)
-
Nyt on illan ja yön empiirinen koe tehty. :)
Lämpöpumppu käynnistyi siis uudestaan illalla. Tällä kertaa ilman vastusta.
Illalla GT10 (paluu) oli 3,2° ja GT11 (meno) -3,6°.
Aamulla GT10 oli 1,7° ja GT11 -3,8°. Käyntiaikojen mukaan olisi käynyt koko yön.
Käyttövettä tehdessä oli GT11 jopa -2,8°.
Eli dt olisi jo alle 6 asteen.
Viimeisimmän huoltokeikan (ja ilmauksen) jälkeen GT-arvot oli jonkin aikaa jopa 0,7° / -1,7°.
Tuntuisi siis, että vika olisi kaivossa.
Tokihan tuo on vielä kovin lyhyt aika mitään johtopäätöksiä tehdä.
Kuuleeko liuospumpun käyntiääntä kun pelkästään se pyörii?
Jos kuulee niin pyörimisnopeuden muutokset pitäisi myös kuulua käyntiäänessä,esim nouseva ja laskeva ääni tms.
Kyllä se pientä ääntä piti. Säätöasentoa en vaihdellut, vaan se oli nyt tuolla kolmosasennolla.
Täytyy testata tuota vielä seuraavalla kerralla. Katsotaan nyt ensin, kuinka pitkälle tuo 2 tunnin "lämmitys" auttaa.
Laukaisiko tuossa keruuliuospumpun moottorisuojakytkin tai lämpörele?Laitas kuva mistä kuittasit
En pysty sanomaan mikä laukaisi, koska mitään kuitattavaa ei tullut.
Napsautteli vaan jotain juurikin siinä taulussa, jossa on jotain kytkimiä/releitä ja näyttö palasi normaaliin käyttöveden lämmitykseen.
Myös takaisin paluu tuosta käsikäyttö näytöstä laukaisi heti tuon. Kun ei koskenut näyttöön vaihdon jälkeen, niin tuon puoli tuntia kerrallaan suostui käymään.
-
Ohessa vielä piirretty kuva siitä säätönupista.
Se siis liikkui vaan tuon punaisen nuolen osoittamalla alueella. Ei siis saa numeroita ylös nuolen kohdalle.
Oletan nyt, että M voisi tarkoittaa "middle", koska silloin asento on 2.
Täytyy kyllä sanoa, että tämä on hieno foorumi.
Olen täällä käynyt aikaisemminkin lukemassa ja etsimässä tietoa.
Nyt alkoi olemaan ongelma jo sellainen, että huoltomieskin löi hanskat tiskiin. ;D
Mutta täältä on löytynyt heti montakin ehdotusta. Katsotaan miten tämä nyt ratkeaa.
Suuren kiitokset vaan kaikille!
-
Laskin tämän aamun lämpötiloista, antotehosta ja oletetusta COP'sta keruupiirin virtauksen.
Sain virtaukseksi n. 0,20 l/s, nimellisvirtaus on 0,38 l/s
Eli nykyinen virtaus olisi n. puolet nimellisestä.
Mikäli ongelmat johtuu keruupiiristä eikä pumpusta niin......
Max sallittu ulkoinen (keruupiirin) painehäviö on 45 kPa, pumpun nostokorkeus nimellisvirtauksella on 70 kPa.
Tällöin jää sisäiseksi painehäviöksi 25 kPa, eli 35% kokonaisnostokorkeudesta.
Kun virtaus putoaa 0,20 l/s:aan, putoaa sisäinen painehäviö 7 kPa:iin.
Tässä tapauksessa on ulkoinen (keruupiirin) painehäviö 67 kPa.
Tällaiseen painehäviöön päästään, jos 350m* 40*2,4 mm keruupiirissä on 10m pätkä sisähalkaisijaltaan 11,8 mm putkea
ATS
-
Vielä olisi yksi kysymys. Pääseekö lämpökaivoon kurkkaamaan, ettei vain olisi päässyt putket nousemaan ylös ja lyttäämään niitä. Täällähän oli joku 17 kW pumpulla polkenut varastorakennukseen 200 m kaivosta lämpöä ja se vissiin oli noussut ulos kaivosta tuo keräin. Jos on vanha kaivo, niin siellä ei ehkä ole mitään painekantta, vaan sellainen kumihuppu klemmarilla. Eikös se jäätulppa juurikin kiinnity putkeen ja sulaminen alkaa kalliosta, jos pumppu on jatkuvassa käynnissä. Kun noste lakkaa aikanaan, niin putket putoaa takaisin. Kaivon kansi vielä auki, niin kaikki on tarkistettu.
-
Tarkoitus olisi nyt viikonloppuna sulatella maa kaivon päältä ja avata se.
Tulee tarkistettua tuokin.
-
Saako tuossa vehkeessä pakotettua maapiirin pumpun päälle jatkuvasti, näkisi mihin lämmöt tasaantuu?
Kiertopumppukin voi olla 'väsähtänyt' ei puhti hiipunut...näin kävi täällä lämmönjaon pumpun kanssa pikkuhiljaa ja dT kasvoi 7>10C
pumpun vaihto korjasia asian, nyt dT<7C
Pumpun säätönuppi ei suostunut kääntymään niin paljoa, että saisi ne numerot ylös kolmion kohdalle. Napsahti vain ne kolme asentoa. Asetettu nyt kolmoselle alla olevan viivan kohdalle. Tuo viiva ei siis näkynyt kuvassa. Ei varmaan väkisinkään kannata vääntää?
Asetin kiertopumpun käsikäytölle pyörimään. Katkaisi sen aina puolen tunnin jälkeen ja lämmitti vastuksella käyttövettä. Pakotin käsikäytön päälle aina uudestaan niin, että kävi lopulta kaksi tuntia. Tämän jälkeen GT10 oli 3,6° ja GT11 4,0°.
Sen jälkeen LP päälle ja kävi vajaan puolituntia, jonka aikana GT10 pysyi tuossa 3,6asteessa,mutta GT11 laski nopeasti - 4,8°. Nousi tosin loppuvaiheessa - 4,2°. Lähes kokoajan oli kyllä myös vastus apuna,mitä ei yleensä käytä kuin isommilla pakkasilla. Nyt ei siis lämmitystarvetta.
Eihän tuo et vielä hyvä ole, mutta huomattavasti pienempi kuin aikaisemmin. Tosin lämmityskin oli niin lyhyt.
No eikös tuo nyt todista että kaivo plussalla hyvinkin mutta pumppu ei sitä saa kiertämään....
-
Voihan ne putket killua siellä tarkistuskaivossakin umpijäässä, joka nostelee niitä miten sattuu, vaikkei nostetta kaivosta sinänsä tulisikaan. Hyvähän se on, että kaikki tarkistetaan. Mulla on tuon kaamean kaivon leikkikannen päällä 80 cm renkaat ja täytetty Lecasoralla piripintaan.
-
Pumpun säätönuppi ei suostunut kääntymään niin paljoa, että saisi ne numerot ylös kolmion kohdalle. Napsahti vain ne kolme asentoa. Asetettu nyt kolmoselle alla olevan viivan kohdalle. Tuo viiva ei siis näkynyt kuvassa. Ei varmaan väkisinkään kannata vääntää?
Asetin kiertopumpun käsikäytölle pyörimään. Katkaisi sen aina puolen tunnin jälkeen ja lämmitti vastuksella käyttövettä. Pakotin käsikäytön päälle aina uudestaan niin, että kävi lopulta kaksi tuntia. Tämän jälkeen GT10 oli 3,6° ja GT11 4,0°.
Sen jälkeen LP päälle ja kävi vajaan puolituntia, jonka aikana GT10 pysyi tuossa 3,6asteessa,mutta GT11 laski nopeasti - 4,8°. Nousi tosin loppuvaiheessa - 4,2°. Lähes kokoajan oli kyllä myös vastus apuna,mitä ei yleensä käytä kuin isommilla pakkasilla. Nyt ei siis lämmitystarvetta.
Eihän tuo et vielä hyvä ole, mutta huomattavasti pienempi kuin aikaisemmin. Tosin lämmityskin oli niin lyhyt.
Vuotaakohan tuossa vielä vaihtoventtiilikin kun puolen tunnin välein alkaa lämmittämään käyttövettä?
-
Vielä olisi yksi kysymys. Pääseekö lämpökaivoon kurkkaamaan, ettei vain olisi päässyt putket nousemaan ylös ja lyttäämään niitä. Täällähän oli joku 17 kW pumpulla polkenut varastorakennukseen 200 m kaivosta lämpöä ja se vissiin oli noussut ulos kaivosta tuo keräin. Jos on vanha kaivo, niin siellä ei ehkä ole mitään painekantta, vaan sellainen kumihuppu klemmarilla. Eikös se jäätulppa juurikin kiinnity putkeen ja sulaminen alkaa kalliosta, jos pumppu on jatkuvassa käynnissä. Kun noste lakkaa aikanaan, niin putket putoaa takaisin. Kaivon kansi vielä auki, niin kaikki on tarkistettu.
Kaivostahan tuo vika löytyi.
Eli putket tosiaan nousseet ylös kaivosta ja toinen on ihan mutkalla (alle 90 asteen kulmassa). Ei mikään ihme, että virtausnopeus on huono.
Porakaivon kansikin on noussut mukana. Tuo huurteessa oleva putki (meno) on jo korkeammalla kuin taloon menevät putket.
Olisiko hyviä ideoita, millä kaivo saadaan sulamaan?
Kiertopumppu on nyt ollut jonkin aikaa jatkuvalla kierrolla, mutta eihän näillä pakkasilla (tänä aamuna lähes -20) ja huonolla virtauksella juuri taukoa lämpöpumpussa ole ollut. Toiminut on sentään, vaikka ei tunnu tavoitelämpötilaa saavuttavan. Varsinkin, kun välillä lämmittää käyttövettä.
GT10 ja GT11 arvot on olleet luokkaa 1,°2...1,9°/-4,1°...-5,2°. Lämpötilaero kuuden asteen hujakoilla.
Täytyy taas pitää sitä jonkin aikaa käsikäytöllä, jolloin ei siis lämmitä ollenkaan, vaan kierrättää nestettä putkistossa vastaavasti kuin tuo jatkuva kierto taukoaikoina. Tosin se toimii vain puoli tuntia kerrallaan.
Vuotaakohan tuossa vielä vaihtoventtiilikin kun puolen tunnin välein alkaa lämmittämään käyttövettä?
Todennäköisesti ei, sillä oli lämmittämässä käyttövettä, kun pakotin sen käsikäytölle. Ja kävi ilmi, että tuo käsikäyttö on päällä vaan sen puoli tuntia, jonka jälkeen palautui normaaliin ja jatkoi tietenkin sitä veden lämmittämistä.
-
Mitäs jos laitat puhaltimen puhaltamaan lämmintä tuohon betonirengasksivoon tai patterin ja styrox-levyt eristämään? Luulisi, että se kaivo ei kovin syväle ole jäässä, jos pumppu ei ole ottanut energiaa sieltä vähään aikaan. Tuo painunut putki pitää ehkä korjata leikkaamalka pätkä pois ja jatkamalla? Miten tuo betonikaivo on eristetty? Sehän saattaa vaikuttaa kaivon yläosan jäätymiseen, jos maan pinnalle kaivo on huonosti eristetty.
Janne
-
Se on ainakin hyvä, että löytyi selvä vika.
Nyt kannattaisi varmaankin pysäyttää keruukierto kokonaan ja laittaa kaivoon jokin lämmitys millä saisi putket lämpiämään ja notkistumaan.
Ja sitten yrittää varovasti taivutella putkia että saisi suurimman ahdistuksen pois.
Ja tämän jälkeen pelkkä kaivokierto päälle että saisi sulateltua kaivon jäitä pois.
ATS
-
Tuo kaivo ilmestys on seuraus, varsinainen syy ei liene 100 selvää...
-
Kyllä tuo syy on melkolailla selvä, jos työntää putket ulos kaivosta nosteen avulla. Ei sinne pysty niin paljon ilmaa jättämään asentaessa, että aiheuttaa tuollaisen voiman. Tuo ehdottamani maapiiri 63 mm putkella tuohon menevään linjaan ei aiheuttaisi vielä liikaa vastapainetta ja parhaimmassa tapauksessa pelastaa kaivon liialta kylmältä. Lisäksi se kesäisin jopa elvyttää, kun aurinko lämmittää maan. 50 m lenkki saattaa riittää hyvinkin pelastamaan tilanteen ja tekemään lämmönkeruusta erinomaisen. Tätähän oli jo pari vuotta takaperin korjailtu, kun laskettu paineita ulos putkista. Tuo 63 m putki ei tarvi mitään lisätehoja kiertopumpulle vielä ja muutenkin pikkusta vaille ilmaista korjausta verrattuna muihin ratkaisuihin.
-
Tuo kaivo ilmestys on seuraus, varsinainen syy ei liene 100 selvää...
Todennäköisimmät syyt:
- Jäätä kertynyt putkien pinnalle
- tai (ja) pohjapaino irronnut.
ATS
-
Onko tuo pohjapaino ja se virtauksen kääntöpää yhtenäinen osa? Ainakin mulla näytti olevan yhtenäinen köntti koko paketti. Laskekaapas muuten tuo 50 m pätkän 63 mm putken virtausvastuksen lisäys tuohon 165 m lisäksi. Taitaisi vielä toimia vakiopumpulla tuo.
-
Tuo kaivo ilmestys on seuraus, varsinainen syy ei liene 100 selvää...
Saattaa olla että sateisen syksyn tai jonkin pohjavesi-ilmiön takia kaivoon kehittynyt painetta joka on pullauttanut kannen pois paikoiltaan irtonaiset putket lähteneet nousemaan nosteen vaikutuksesta ylöspäin. ::)
-
Onko tuo pohjapaino ja se virtauksen kääntöpää yhtenäinen osa? Ainakin mulla näytti olevan yhtenäinen köntti koko paketti. Laskekaapas muuten tuo 50 m pätkän 63 mm putken virtausvastuksen lisäys tuohon 165 m lisäksi. Taitaisi vielä toimia vakiopumpulla tuo.
Minulla on erillinen pohjapaino, mutta se olikin konkurssikypsän firman oma viritelmä.
50m 63mm putkea lisää virtausvastusta n. 0,5 kPa, mikä on 1,1 % sallitusta ulkoisesta painehäviöstä.
Käytännössä ei lisää yhtään virtausvastusta.
ATS
-
Elikkä tuollainen kävisi jälkikäteen hätäkorjauksena näihin kaivokorjauksiin. Seuraavana tuli mieleen tuollaisen 50 m pitkän maalenkin kylmäteho.
-
Sitä tehoa ei ole ihan helppo yleispätevästi laskea siksi, että
- maan laatu on niin monenlainen
- kosteus mitä sattuu
- maahan menevän lämpötila ilmeisesti normaalia kylmempää.
Koska tässä tullaan jäädyttämään maa, voitanee maasta ottaa olosuhteista riippuen 20 - 100 kWh/m vuodessa.
50 metriltä noin 1000 - 5000 kWh vuodessa.
Tämä on huomattavasti normaalia enemmän ja maa jäätyy kunnolla.
Jää on kuitenkin hyvä johtamaa lämpöä ja jäätyminen laajentaa putkea ympäröivää keruusylinteriä.
Putki pitää olla tavanomaista syvemmällä ja putkiväli tavanomaista suurempi, yli 2 metriä.
-
No kyllä esim 2 kW kylmätehoa on iso harppaus parempaan, jos kaivo on juuri ylittänyt tehonsa ylärajan. Lisäksi kesällä tuo maapatkä antaa kaivolle lisää toipumistehoa. Ei tuo kyllä kokeiluna kovin paljoa maksaisi. Specsithän alkaa jo olla puoltavalla kannalla, joten nyt se tarvitsee keksiä tehtäväksi.
-
Todennäköisimmät syyt:
- Jäätä kertynyt putkien pinnalle
- tai (ja) pohjapaino irronnut.
ATS
Ääni tällä vaihtoehdolle.
Olisikohan tuo jäänyt tapahtumatta mikäli kaivon kansi olisi paineen kestävää mallia tai vastaavasti kaivo olisi peitetty maalla? Tosin äkkiseltään voisin kuvitella että tuollaista lärpäkemallin kantta ei välttämättä peitetä maalla.
Tälläinenhan on paineen kestävä tiivis kansi.
(https://i.imgur.com/crPgu9T.png)
-
Mulla heräsi jo tuosta kiilatusta lankusta epäilys, että sillä olisi työnnetty putkia alaspäin aikaisemminkin ja nyt olisi lumpsahtanut sivuun tuesta. No ainakin tässä keississä on helpottavaa, kun todella pystyy tietämään, mitä pitää korjata.
-
Mulla heräsi jo tuosta kiilatusta lankusta epäilys, että sillä olisi työnnetty putkia alaspäin aikaisemminkin ja nyt olisi lumpsahtanut sivuun tuesta. No ainakin tässä keississä on helpottavaa, kun todella pystyy tietämään, mitä pitää korjata.
Lauta on ollut vaan estämässä styrokseja valumasta alas. :)
Eli kaivossa on ollut eristeenä neljä kerrosta styroxlevyjä betonikannen alla. Reunoilla ei ole ollut mitään, mikä on virhe.
Lämpökaivo itsessään on siellä metrin korkuisen kaivonrenkaan pohjalla. Betonikannen päällä on 20-30 cm maata.
Eli aika kaivaminen olisi ollutkin, jos olisi kokonaan peitetty maalla. :) Tosin ei varmaan olisi tarvinnutkaan. ;)
Nyt on kaivossa ollut puhallin ja putket alkaa olla sulat.
Lämpökaivossa näkyi pinnalla jäätä, eli voipi olla ettei ihan noin vaan putkia saa oiottua.
Aamulla koitin laittaa lämmönkeruupumpun jatkuvalle kierrolle, että sulattaisi jäätä irti putkista. Mutta ei taida toimia sähkövastuksen kanssa, kun ei alkanut pyörimään. Täytyy vielä yrittää käsikäytöllä.
-
Ääni tällä vaihtoehdolle.
Olisikohan tuo jäänyt tapahtumatta mikäli kaivon kansi olisi paineen kestävää mallia tai vastaavasti kaivo olisi peitetty maalla? Tosin äkkiseltään voisin kuvitella että tuollaista lärpäkemallin kantta ei välttämättä peitetä maalla.
Tälläinenhan on paineen kestävä tiivis kansi.
Olisiko ne putket sitten kaivossa rutussa, jos olisi tuollainen?
Kai jää niitä kuitenkin olisi yrittänyt nostaa johonkin. Veden- tai tässä tapauksessa jäänpintaan näytti olevan muutama metri, joten tilaakin olisi ollut niitä rututa.
-
Tuo putken lyttykohta saattaisi vaatia toimenpiteitä, ennenkuin se lumpsahtaa takaisin kaivoon. Se ehkä kestäisi oikaista tuollaisella rst pannalla. Vaatii tosin putken irroituksen ja suoristuksen. Nostetta on kuitenkin ollut jonkinverran ja jääköntin täytyy olla kohtalaisen pitkä. Yrittäisin kyllä parantaa keruun tehoa ensi kesänä.
-
Olisiko ne putket sitten kaivossa rutussa...
Kysyin muoviputki asiantuntijalta, miten pitäisi menetellä taittuneen keräinputken kanssa.
Sain vastaukseksi, että putki voidaan oikaista ja se kestää sen vioittumatta.
Putken pitää kuulemma kestää se,
että se suljetaan täydellisesti läpivirtaamattomaksi puristamalla kahden pyöreän akseliteräksen välissä.
Tätä putken tulee kestää useampia kertoja.
Tämän tiedon perusteella riittää, kun putki oiotaan ja lasketaan takaisin kaivoon.
Taittuneita osia ei siis ole tarpeen korvata uudella putkella.
-
Jos putken saa tyhjäksi niin varoen lämmittämällä kuumailmapuhaltimella ja puristamalla pyöreäksi saattaisi onnistua korjaus.
Olen joitakin kulmia tehnyt Pem40 putkeen ja kun putki on tarpeeksi kuuma niin taipuu hyvin ja pitää asennon jäähtymisen jälkeen
-
Tulipas muuten tässä vaan mieleen että jos keräin olisi paineistettu vaikka 2barin paineella niin olisiko se "kestävämpi" eli ei niin altis muuttamaan muotoansa. Tämän lisäksi vielä kunnon kansi. Tosin jos liemet tulee varoventtiilistä pihalle niin se kertoo jo siitä että paine on kohonnut melkoisen ylös mutta en muista oliko täällä mainintaa asiasta että niin olisi käynyt.