Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: Vito333 - 17.09.17 - klo:02:13
-
Lämmityskauden alettua alkaa taas keväällä asennetun maalämpöjärjestelmän optimointi kaikkine muuttujineen. Saneerauskohteen vaihtoventtiilikone pumppaa lämmitysveden suureen 1800l puskurivaraajan yläosaan ja ottaa vettä sen alaosasta, varaajan yläosan lämpötila-anturin ohjatessa lämmitystarvetta. Ouman shunttaa lämmitysveden taloon ja tälle on oma pumppunsa. Paluu tulee varaajan keskivaiheille (ja tietysti siis myös Oumannille).
Käyttövesi esilämpenee puskurivaraajassa ja käyttöveden kierto on käytössä, koska varaaja sijaitsee tallin teknisessä tilassa ja menee kanaalia pitkin kodinhoitohuoneeseen. Samassa kanaalissa menee siis myös lattialämmitysvesi, jolle on talossa kolme eri jakotukkia, kaksi alakerrassa ja yksi yläkerrassa (näissä 6+5+5 "huonepiiriä").
Systeemi antaakin monenlaisia mahdollisuuksia. Puskuri mahdollistaa pitkät käyntiajat ja tällä hetkellä olen säätänyt pumpun käyrää siten että puskurissa olisi aina riittävästi (muttei turhan kuumaa) lämmintä vettä. Talo lämpenee siis oumannin käyrällä, toki sisällä on myös toimilaitteet termareiden ohjaamina estämässä lähinnä ylilämpöä (aurinko + takka/puuhella/leivinuuni). Olen siis säätänyt käyrän siten että lattioissa kiertäisi aina sopivan lämpöistä vettä ja termarit olisivat pääasiassa auki.
Tällä hetkellä lattioiden automaattisäätöinen kiertopumppu käy siis aika vauhdilla, kun piirit ovat pääasiassa auki. En ole varma sekoittaako se tuota puskuria pahasti (lähinnä että lämpeneekö alaosa turhaan), mutta koitan pitää kirjaa ja tutkailla asetusten aiheuttamia muutoksia. Oumannin avulla talon lämmöt eivät juurikaan seilaa ellei aurinko lämmitä kovasti sisätiloja.
Käyttöveden kiertoa, sen ajastamista, kuristamista ja käyttöveden lämpötilaa olen tässä optimoinut. Pitäisi testata vaihtoehtoa että kierto on koko ajan päällä ilman kuristuksia ja verrata miten vaikuttaa verrattuna nykyiseen jossa kiertoa on kuristettu ja pätkitty. Viessmannissa on käsittääkseni kuparikierukka ja käyttöveden kierrolle jokin oma systeemi joka estää sekoittumista (vai onko se juuri tuo kierukka joka sen estää?). Lämmin vesi ei esilämmityksen? ansiosta kyllä lopu, vaikka varaaja lämpiää vain yläosastaan ja on matalalla lämpötilalla.
Kiva säätää, mutta kuulen mielelläni vinkkejä miten hyödyntäisitte tuota isoa varaajaa ja säätäisitte kaikkia säätöjä. Kuormitusluokka tuntu olevan painottunut oudosti tuonne luokkiin 3, 5 ja 2, en tiedä mitkä kaikki tuohon vaikuttaa, keruupiirin roskasihti on puhdistettu viime viikolla, siellä oli jonkin verran asennusmuovia.
-
Hei.
Kuormitusluokkien kohdistus:
1: ΔT V/K < 25 K
2: 25 K < ΔT V/K < 32 K
3: 32 K < ΔT V/K < 41 K
4: 41 K < ΔT V/K < 50 K
5: ΔT V/K > 50 K
ΔT V/K Höyrystymis- ja nesteytymislämpötilan ero (kondensoitumislämpötila)
Lämpöpumpun varaajan kierukka on mustaa rautaa, mutta on emaloitu varaajan sisältä. Käyttöveden kierrolle tulee oma tulo suoraan varaajan yläosaan.
Puskurivaraajan aikaohjelmalla hyödyntäen kiinteää lämpötilaa voi saada jotain säästöjä aikaan optimoiden käyntiä halvoille tunneille. Taitaa olla silti melko marginaalinen hyöty.
Lähetetty minun SM-A300FU laitteesta Tapatalkilla
-
Kiitoksia. Voiko höyrystymis- ja nesteytymislämpötiloihin vaikuttaa jollain asetuksilla, vai onko tuo kiinni kaivosta tulevan nesteen lämpötilasta?
-
käyttöveteen liittyen:
Käyttöveden kiertoon liittyen käyttäjän "papi" viestejä voi löytyä jostain missä hän on testannut eri kiertovaihtoehtoja. Jatkuva kierto rohmusi melkoisesti.
Jotkut ovat myös käyttäneet "priimaus" varaajaa jotteivat tarvisi kiertoa.
Kiitoksia. Voiko höyrystymis- ja nesteytymislämpötiloihin vaikuttaa jollain asetuksilla, vai onko tuo kiinni kaivosta tulevan nesteen lämpötilasta?
Kuvassa lämpötilat näkyvät laidoissa ympäröityinä. Niiden erotusta saat laskettua (hyötysuhdetta parannettua)
(http://i.imgur.com/3185RGD.png)
Laskemalla lämpötilaeroa kaivossa tai lämmönjaossa. (lisää pumppausta)
Tai laskemalla lähtevän veden lämpötilaa tai nostamalla kaivosta tulevan liuoksen lämpötilaa.
Kierron lisääminen lisää myös aina sähkönkulutusta joten asia ei ole niin yksioikoinen tai sitten saattaa esiintyä jotain muuta haitallista kuten sekoittumista tai meteliä.
-
Jos talo sopivalla paikalla, niin aurinkosähköpaneelit katolle ja keväällä ja syksyllä lämmittelee aika mukavasti aurinkosähköllä, kun voi ajaa päivällä energiaa varaajaan ja käyttää yöllä hyväksi. Talvella sitten pörssisähkön mukaan kiertää kalliit tunnit. Vaatii kyllä pumpulta ns. SG/PV valmiutta, eli kyvyn ottaa vastaan ulkopuolinen ohjaussignaali, jonka perusteella nostaa/laskee pyyntiä säädetysti.
-
Jos talo sopivalla paikalla, niin aurinkosähköpaneelit katolle ja keväällä ja syksyllä lämmittelee aika mukavasti aurinkosähköllä, kun voi ajaa päivällä energiaa varaajaan ja käyttää yöllä hyväksi. Talvella sitten pörssisähkön mukaan kiertää kalliit tunnit. Vaatii kyllä pumpulta ns. SG/PV valmiutta, eli kyvyn ottaa vastaan ulkopuolinen ohjaussignaali, jonka perusteella nostaa/laskee pyyntiä säädetysti.
Onko muuten jo jotain % lukua olemassa kuinka paljon saat siitä paneelistosta pysymään seinien sisällä vuodessa eli toisaalta paljonko menee myyntiin %:na vuodessa?
-
Tampereen Sähkölaitos antaa vuosittain luvut, eli ei tietoa vielä. 30% luokkaa oli ennen pumppua. Nousua 40-50% tasolle ehkä.. Vuosituotanto reilu 4000 kWh.
-
Puskurivaraajan aikaohjelmassa on teksti "normaali". Tämä tarkoittaa, että puskurivaraajan anturi antaa käyntiluvan kompressorille, kun lämpötila varaajassa on laskenut hystereesin verran. Kompressori pysähtyy, kun lämpöpumpulle palaava vesi nousee hystereesin verran.
Kun aikaohjelmasta valitsee tekstin "ylhäällä", kompressori pysähtyy kun paluuvesi nousee hystereesin verran tai varaajan anturin lämpötila nousee asetusarvoonsa
"Pysyvä arvo" lataa puskurivaraajan aina asetettuun kiinteään arvoon (7203).
Lähetetty minun SM-A300FU laitteesta Tapatalkilla