Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: repomies - 12.09.17 - klo:20:27
-
Olisi tällainen aavistuksen hankalampi mitoitettava saneerauskohde, jolle ei ole suorasähkölukuja tai öljymääriä antaa. It's complicated. Rakenteiden tiedot kyllä löytyy.
1-taso OKT kerrosala 198 josta puolilämmintä 13 neliötä. Huonekorkeus 2,65. Lattialämmitys vesikierrolla hela hoito. Seinät 195mm selluvillaa, YP 300mm selluvillaa, AP 150mm styrox. Höyrynsulku jotain pahvintapaista, ei erityisen tiivis s.o juosten kustu ainakin lattian rajasta. Ikkunat normimäärä Pihla selektiivit argonilla, U joku 1.15 mukamas niissä. Siinäpä kai tärkeimmät rakenteet.
Vettä menee alle 100 kuutiota vuoteen, LTO ollut Nibe 410P joka lähtee. Jatkossa pyöriväkennoinen eli hieman aiempaa parempi LTO kylmillä keleillä. Tiedossa että reippaasti puuta takassa polttamalla (myös sauna puulämmitteinen) -12C keskilämpöinen tammikuu hörppäsi 3500kWh sähköä (sisältää kaiken). 9kW vastukset riittää aina, se on ihan varma.
Kummosen kaivon laittas? Savea 8-10 metriä naapurien kaivojen tietojen nojalla. Entä pumpun koko?
-
Olisi tällainen aavistuksen hankalampi mitoitettava saneerauskohde, jolle ei ole suorasähkölukuja tai öljymääriä antaa. It's complicated. Rakenteiden tiedot kyllä löytyy.
1-taso OKT kerrosala 198 josta puolilämmintä 13 neliötä. Huonekorkeus 2,65. Lattialämmitys vesikierrolla hela hoito. Seinät 195mm selluvillaa, YP 300mm selluvillaa, AP 150mm styrox. Höyrynsulku jotain pahvintapaista, ei erityisen tiivis s.o juosten kustu ainakin lattian rajasta. Ikkunat normimäärä Pihla selektiivit argonilla, U joku 1.15 mukamas niissä. Siinäpä kai tärkeimmät rakenteet.
Vettä menee alle 100 kuutiota vuoteen, LTO ollut Nibe 410P joka lähtee. Jatkossa pyöriväkennoinen eli hieman aiempaa parempi LTO kylmillä keleillä. Tiedossa että reippaasti puuta takassa polttamalla (myös sauna puulämmitteinen) -12C keskilämpöinen tammikuu hörppäsi 3500kWh sähköä (sisältää kaiken). 9kW vastukset riittää aina, se on ihan varma.
Kummosen kaivon laittas? Savea 8-10 metriä naapurien kaivojen tietojen nojalla. Entä pumpun koko?
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7635.0;attach=6778).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo repomies PIRKKALA (Pirkanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talo Lattialämmitys 27 511 kWh 7,96 kW
YHTEENSÄ 27 511 kWh 8,0 kW
- Josta johtumisvuodot 22 671 kWh 6,18 kW
- Josta ilmanvaihdot 3 593 kWh 1,32 kW
- Josta vuotoilmat 1 247 kWh 0,46 kW
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( LATTIALÄMMITYS )
Lämmitettävää 180 m2 477 m3
- Kiinteistö 5,0 COP 26 691 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,8 COP 4 800 kWh
- Yhteensä 4,5 SCOP 31 491 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 8,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho 8,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -30 C
▪ Maasta kerätään ( 5 COP) 6,8 kW 24 419 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 7 072 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä 7 072 kWh
Tarvitaan 240 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,48 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,5 K 0,63 bar (63 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,5 K 0,34 bar (34 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,5 K 0,2 bar (20 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, keruu: kostea savi, upotussyvyys vähintään 1,1 m 614 m
9 kW tehoiset vastukset näyttävät riittävän! Ne riittäisivät laskelman mukaan noin -32 C saakka.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 700 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat osaavalta, paikalliselta alan ammattilaiselta.
-
Mielenkiintoista, kiitoksia!
Toistaiseksi vain yksi tarjous on tullut, aluksi ehdottelivat 6kW pumppua ja alle 140 aktiivimetristä kaivoa. Ei jotenkin tuntunut riittävältä. Sain uuden tarjouksen kun myyjä tajusi ettei varmasti tule tuosta kauppoja, 8kW pumppu ja alle 170 aktiivimetriä. Tehot riittäisi mutta tuon laskelman nojalla kaivo ei ehkä sittenkään. Aika iso ero tuohon laskelmaan!
Harmi ettei minulla ole tarkempaa kokemusta siitä mitä tämä talo vie pelkällä suorasähköllä. Kun apuna on ilmasta-veteen pumppu lattian paluukierrossa, koko vuoden sähköt on nykyään 13000-14000kWh, sisältäen kaiken sähkön ja lämmityksen paitsi saunan puut, takan lämmittely on nykyään olematonta. Mutta tuo itse kyhätty VILP lähtee kun MLP tulee. Jos nyt jotakuta kiinnostaa kauheasti miksi se lähtee niin vastaus löytyy kysymyksestä "ostaisitko talon jossa on itse kyhätty ilmasta-veteen pumppu?" Niin, en minäkään. Mutta se siitä.. nyt pitää raapia leukaa vähän pidempään tuon kaivon osalta.
-
Sanot sille kauppiaalle, että kaupat syntyy, jos järjestää 60 m lisää kaivoa 2000 €:lla. Ja putken pitää olla 45 mm. Ei kannata pelästyä tuon lämmönkeräimen hintaa, se on ehkä tärkein osa tuossa maalämpöjutussa. Tuskin tulet katumaan hyvään kaivoin tehtyä sijoitusta. Omalla kohdallahan tarjonta oli varsin värikästä, kun 180 m oli yksi tarjokas ja laitoin 330 m yhteensä 2:een reikään. Tulo on pysynyt juuri ja juuri +:lla kovimmillakin pakkasilla. Jäsen 1212456:llä on 6 kW koneen kanssa 190 m reikä ja taitaa hykerrellä tyytyväisyyttään tuon kanssa joka päivä. Ittellekin olis pitänyt ottaa muutama kymppi lisää, vaikka sanoin vielä porarille siinä poratessa, että laitetaan molempiin 15 m lisää, mitä sopimuksessa lukee ja laittakaa laskua tulemaan.
-
Sanot sille kauppiaalle, että kaupat syntyy, jos järjestää 60 m lisää kaivoa 2000 €:lla. Ja putken pitää olla 45 mm.
No tuota aloin itsekin miettiä että jos syvemmälle mennään niin alkaa kuulostaa 45 milliseltä putkelta samalla.
Myyjän suhteen iski pieni paniikki kun kuulin työkavereiden kokemuksia kyseisestä firmasta ja vähän samansuuntaista muualtakin. Google ei helpottanut tilannetta, aikamoista nillitystä firmasta netissä. Luvatut takuut ei ole pitäneet ja reklamaatiot on kaikuneet kuuroille korville. YV:llä irtoaa firman nimi, mutta en kuitenkaan halua lisätä vettä myllyyn itse julkisesti joten en sitä tähän laita. Ehkä pitäisi sittenkin kilpailuttaa erikseen kaivo ja keruuputkien tuonti talolle, ja pumpun asennus paikalleen ja vanhan PILPin poisvienti - sellaisten toimijoiden kesken joista ei löydy näin helposti negatiivista palautetta.
Sellainen olisi minun tapauksessani mahdollista, että päräyttää syvän ja kalliin kaivon nesteineen tämän vuoden puolella ja asennuttaa muuten ensi vuonna. Asentelua riittää kun ilmanvaihto pitää myös hoitaa kuntoon, nuohota ja säätää. Kuten talon nykyisistä kulutuksista näkee, mitenkään massiivista energiansäästöä maalämmöllä ei minulle tule, odottelu ei ole iso kustannus.
Hiljaisen pumpun haluaisin, koska laitos tulee kodinhoitohuoneeseen PILPin tilalle. Viessmann olisi kiva, kuten sinulla, mutta integroidulla varaajalla.
-
Olisiko Alpha Innotecissa sitten järkeä Viessmannin vaihtoehtona? Käsittääkseni yhtä hiljainen, vähän fyysisesti pienempi, hieman halvempi, voisin käyttää ne säästyneet rahat siihen kaivoon sitten.
http://www.maalampotukku.fi/product/1862/alpha-innotec-pwzs-82h3s-nordic
-
Pyörittelin nyt itsekin tuota tomppelin laittamaa mainiota laskuria. Ensin naputin siihen samat lähtöarvot ja varmistin että tulos on sama.
Sitten korjasin lämpötilaa ylöspäin (23) ja laitoin U-arvot jotka löysin lopulta piirustuksista. YP 0,14 AP 0,17 US 0,24. Ikkunoita oli piirustusten mukaan reilusti vähemmän, vain joku rontti 16 neliötä(!).. tosin se voi olla pelkkä lasipinta. U-arvo 1,15 on karmeille + lasille. Vähän se on silti.
Vettä menee reilusti vähemmän kuin keskimäärin, talossa on vain yksi ituhippimallin suihkuvarrella varustettu suihku, korjasin senkin laskuriin. Lopputulos oli kuitenkin melko liki sama kuin tomppelin laskelmassa, sisälämmön nousu vaikuttaa. Kaivoon riittäisi ehkä 10 metriä vähemmän ja tehoiksi tuli 7,6kW. Jos olettaa että lapset alkaa kasvaessaan viihtyä suihkussa enemmän, sen 240 metriä olisi hyvä kairata ja tuollainen 7,7kW Alpha Innotec sopisi kuin nenä päähän tähän taloon mikäli nyt tahtoo täystehomitoituksen.
Silti hieman hämmästelen että miten tämä nykyinen systeemi sitten menee tällä 13-14MWh vuosikulutuksella. Kai se suurin osa lämmitystarpeesta tulee keleillä joilla VILPin COP on ihan ok, ja PILP tekee käyttöveden hyvällä COPilla, ei sille muuta selitystä oikein voi olla.
Olin aina luullut että talon kulutus on muuten vain pienehkö, ajattelin VILPin vuosicopiksi max 2. En ole laskurin läpi tätä taloa aiemmin laittanut U-arvojen avulla.
Onko muilla tullut laskurista jotenkin yllättävän ison tuntuisia vuotuisia energiantarpeita U-arvojen ja alueen lämmitystarpeen avulla?
-
Toivon aina, että mitoitusta pyytäneet korjaisivat itse niitä lähtötietoja, joita olen laittanut laskelmaan.
Omistajalla itsellään on se paras tieto talostaan. :)
-
Pyörittelin nyt itsekin tuota tomppelin laittamaa mainiota laskuria. Ensin naputin siihen samat lähtöarvot ja varmistin että tulos on sama.
Sitten korjasin lämpötilaa ylöspäin (23) ja laitoin U-arvot jotka löysin lopulta piirustuksista. YP 0,14 AP 0,17 US 0,24. Ikkunoita oli piirustusten mukaan reilusti vähemmän, vain joku rontti 16 neliötä(!).. tosin se voi olla pelkkä lasipinta. U-arvo 1,15 on karmeille + lasille. Vähän se on silti.
Vettä menee reilusti vähemmän kuin keskimäärin, talossa on vain yksi ituhippimallin suihkuvarrella varustettu suihku, korjasin senkin laskuriin. Lopputulos oli kuitenkin melko liki sama kuin tomppelin laskelmassa, sisälämmön nousu vaikuttaa. Kaivoon riittäisi ehkä 10 metriä vähemmän ja tehoiksi tuli 7,6kW. Jos olettaa että lapset alkaa kasvaessaan viihtyä suihkussa enemmän, sen 240 metriä olisi hyvä kairata ja tuollainen 7,7kW Alpha Innotec sopisi kuin nenä päähän tähän taloon mikäli nyt tahtoo täystehomitoituksen.
Silti hieman hämmästelen että miten tämä nykyinen systeemi sitten menee tällä 13-14MWh vuosikulutuksella. Kai se suurin osa lämmitystarpeesta tulee keleillä joilla VILPin COP on ihan ok, ja PILP tekee käyttöveden hyvällä COPilla, ei sille muuta selitystä oikein voi olla.
Olin aina luullut että talon kulutus on muuten vain pienehkö, ajattelin VILPin vuosicopiksi max 2. En ole laskurin läpi tätä taloa aiemmin laittanut U-arvojen avulla.
Onko muilla tullut laskurista jotenkin yllättävän ison tuntuisia vuotuisia energiantarpeita U-arvojen ja alueen lämmitystarpeen avulla?
Taitaa olla tuo laskuri tehty varman päälle,mikä sinänsä on aivan oikein.
Itse kun muutin tuonne laskuriin tietoja niin jäi sellainen vaikutelma että jokin pienehkö muutos saattoi vaikuttaa aika isosti toinen taas ei. Voihan olla ettei itse aivan "älynnyt" kaikkea. Laskurista itselle jäi vähän sellainen tuntuma että on jo liiankin hienoksi viilattu :)
Tuo on kanssa aika kumma juttu kun on antaa noin kymmenen vuoden kulutukset niin jotkut alkavat kyseenalaistaan niitä ja tämän olen huomannut useamman kohdalla.
Laita vaan koneisto noitten omien kulutusten perusteella en oikein usko että voi mennä kovin pahasti pieleen.
Saman ison vuotuisen energiatarpeen suuruuden huomasin itsekkin.
-
Laita vaan koneisto noitten omien kulutusten perusteella en oikein usko että voi mennä kovin pahasti pieleen.
Ongelmana on se, että minulla ei ole omia kulutustietoja ajalta jolloin taloon ei olisi pumpattu energiaa muualta. On vain muutaman talvikuukauden kulutustiedo pelkän PILPin ja takan varassa, mutta en voi muistaa tarkalleen paljonko puuta paloi silloin. Muistan vain että alkoi kyllästyttää se päivittäinen takan lämmittely jonka jälkeen sitten kötöstelin ilmasta-veteen ratkaisun halvasta ilmalämpöpumpusta. Sitten taas kun taloon on pumpattu ilmasta energiaa, niin sen COP on aika vaikea arvioida kun ei ole ollut mitään energiamittausta. Moinen olisi vaatinut sähkömittarin pumpulle ja hyvän kaukolämpömittarin vesikierrolle. Ilman moisia mittauksia on nyt menty seitsemisen vuotta, vuosikulutukset on ollut hyvinkin kohtuullisia, mutta ei tätä kämppää myytyä saa jos tästä tulee tarve lähteä, joten nyt ajattelin päivittää kun lompsa kerrankin kestää ajatuksen. En kuitenkaan ole myymässä kämppää vielä, joten en viitsisi mitään puolivillaista ihan vajaamitoitettua laittaa.
Silti laskurin lukema oli yllättävän iso energiamäärän osalta. En päässyt kaavoihin käsiksi kun yritin sitä hieman räpeltää, siinä on salasanat ja kaikki, mutta kai noita energiamääriä voisi laskea nopeasti U-arvojen ja lämmitystarpeen nojalla itsekin. Jos siellä on joku varmuuskerroin välissä niin se tulee sitten kyllä ilmi.
-
Olisiko Alpha Innotecissa sitten järkeä Viessmannin vaihtoehtona? Käsittääkseni yhtä hiljainen, vähän fyysisesti pienempi, hieman halvempi, voisin käyttää ne säästyneet rahat siihen kaivoon sitten.
http://www.maalampotukku.fi/product/1862/alpha-innotec-pwzs-82h3s-nordic
100 tai pari lisää tuohon AIT on / off pumpun hintaan, niin saat invertteri 3-12kW niben.
-
Silti laskurin lukema oli yllättävän iso energiamäärän osalta. En päässyt kaavoihin käsiksi kun yritin sitä hieman räpeltää, siinä on salasanat ja kaikki, mutta kai noita energiamääriä voisi laskea nopeasti U-arvojen ja lämmitystarpeen nojalla itsekin. Jos siellä on joku varmuuskerroin välissä niin se tulee sitten kyllä ilmi.
Ei voi kauhiastai olla varmuuskertoimia siellä sun täällä, jos olis niin siitä seuraa virhettä virheen päälle jne... sitten paree olis laskee helmitaululla :D
Varmuuskertoimet pitää olla vasta 'oikean' laskelman soveltamisessa ja jälkimainingeissa.
-
100 tai pari lisää tuohon AIT on / off pumpun hintaan, niin saat invertteri 3-12kW niben.
tai AIT:n 9kW malli on yks vaihtoehto tuohon kokoluokkaan:
Niin muuten tuota AIT:ia saa myös 9kW (1.77-8.65kW @ B0/W35) invertteri mallina
-
Silti laskurin lukema oli yllättävän iso energiamäärän osalta. En päässyt kaavoihin käsiksi kun yritin sitä hieman räpeltää, siinä on salasanat ja kaikki, mutta kai noita energiamääriä voisi laskea nopeasti U-arvojen ja lämmitystarpeen nojalla itsekin. Jos siellä on joku varmuuskerroin välissä niin se tulee sitten kyllä ilmi.
Ei ole varmuuskertoimia.
Ottakaa kuitenkin huomioon, että mitoitus lasketaan normivuoden mitoittavan ulkolämpötilan mukaan.
Se lämpötila on Suomessa alueesta riippuen -26 C ... -38 C.
Muutama viimeinen vuosi on ollut huomattavasti keskimääräistä lämpöisempi.
Siksi kulutustiedot ovat myöskin normaalia pienemmät.
Laskuri antaa normivuoden lämmitystarvelukemat. Ne ovat korkeammat, kuin lähivuosina toteutuneet lukemat.
Ilmatieteen laitos kerää ilmastodataa, jonka perusteella ympäristöministeriö vahvistaa sovellettavat mitoitusarvot.
Arvot muuttuvat aikojen kuluessa ja niitä korjaillaan tarvittaessa.
Aiheesta on myöskin tietoa täällä: http://ilmatieteenlaitos.fi/energialaskennan-testivuodet-nyky
-
100 tai pari lisää tuohon AIT on / off pumpun hintaan, niin saat invertteri 3-12kW niben.
Sille annetaan 47dB maksimimölyt, ja kokemus Niben PILPistä vei kyllä maun kyseistä merkkiä kohtaan aika totaalisesti. Melkeinpä paras ohjauslogiikka noissa toki kuulemma on, se siinä olisi hyvää.
tai AIT:n 9kW malli on yks vaihtoehto tuohon kokoluokkaan:
Tuo on kiinnostava malli, äärimmäisen hiljainen, sopisi koon puolesta tuonne kodinhoitohuoneeseen, ei Nibe :) ja sopisi invertterinä ehkä tällaiselle joka haluaa lämmittää märkätilojakin vielä kesällä. Hinnasta ei vaan ole mitään käryä, pitänee soitella ja kysellä.
-
Sille annetaan 47dB maksimimölyt, ja kokemus Niben PILPistä vei kyllä maun kyseistä merkkiä kohtaan aika totaalisesti. Melkeinpä paras ohjauslogiikka noissa toki kuulemma on, se siinä olisi hyvää.
Tuo on kiinnostava malli, äärimmäisen hiljainen, sopisi koon puolesta tuonne kodinhoitohuoneeseen, ei Nibe :) ja sopisi invertterinä ehkä tällaiselle joka haluaa lämmittää märkätilojakin vielä kesällä. Hinnasta ei vaan ole mitään käryä, pitänee soitella ja kysellä.
Itsekkin olen katellut tuota AIT 1.77 - 8.65 kW pumppua. Yksi suolainen tarjous saatu tuosta pumpusta + 1000e vrt nibe vastaava 3 - 12kW, jossa keruu ja lauhdutin puolen kalvopaisunta astiat 2 kpl ja keruupuolen täyttöryhmä.
-
Itsekkin olen katellut tuota AIT 1.77 - 8.65 kW pumppua. Yksi suolainen tarjous saatu tuosta pumpusta + 1000e vrt nibe vastaava 3 - 12kW, jossa keruu ja lauhdutin puolen kalvopaisunta astiat 2 kpl ja keruupuolen täyttöryhmä.
Aikalailla samoissa mennään toistaiseksi, 900 euroa olisi pelkällä pumpulla niben päälle hintaa enemmän, enkä tiedä tuleeko tuossa mukana mittään muuta - tuskinpa tulee. Eli on siinä desibeleillä oma hintansa.
-
Ei ole varmuuskertoimia.
Ottakaa kuitenkin huomioon, että mitoitus lasketaan normivuoden mitoittavan ulkolämpötilan mukaan.
Se lämpötila on Suomessa alueesta riippuen -26 C ... -38 C.
Muutama viimeinen vuosi on ollut huomattavasti keskimääräistä lämpöisempi.
Siksi kulutustiedot ovat myöskin normaalia pienemmät.
Laskuri antaa normivuoden lämmitystarvelukemat. Ne ovat korkeammat, kuin lähivuosina toteutuneet lukemat.
2012 oli normivuotta pikkuisen kylmempi. Talon sähkönkulutus (kaikki) oli 13126kWh. Plus saunassa puut, lämpenee kerta viikkoon vain.
Nyt laitoin tuonne laskuriin tarkemmin ovien pinta-alan, niitäkin oli vähemmän oikeasti kuin olin aluksi laittanut. Mutta ulkoseiniä on enempi, talo ei ole mikään pelkkä suorakaide. Lopputulos on entistä oudompi, laskurissa killittää nyt 236 metriä. Aargh. Yläpohjaakin olen sen verta pöyhinyt etten usko siellä olevan ylimääräistä eristystä. Seinissä ei ainakaan ole. Lattian alle en ole katsonut, siellä saattaisi olla.
-
Itsekkin olen katellut tuota AIT 1.77 - 8.65 kW pumppua. Yksi suolainen tarjous saatu tuosta pumpusta + 1000e vrt nibe vastaava 3 - 12kW, jossa keruu ja lauhdutin puolen kalvopaisunta astiat 2 kpl ja keruupuolen täyttöryhmä.
Niin molemmissa on nuo samat lisukkeet vai?
-
Sille annetaan 47dB maksimimölyt, ja kokemus Niben PILPistä vei kyllä maun kyseistä merkkiä kohtaan aika totaalisesti. Melkeinpä paras ohjauslogiikka noissa toki kuulemma on, se siinä olisi hyvää.
Tuo on kiinnostava malli, äärimmäisen hiljainen, sopisi koon puolesta tuonne kodinhoitohuoneeseen, ei Nibe :) ja sopisi invertterinä ehkä tällaiselle joka haluaa lämmittää märkätilojakin vielä kesällä. Hinnasta ei vaan ole mitään käryä, pitänee soitella ja kysellä.
Tuosta Niben ohjauksesta sen verran että ehkä yleisesti ottaen ok, mutta mielestäni tuo on melko virhe kun siellä invertterimasiinan kanssa pelataan edelleen asteminuuttien kanssa kun kerran on käytettävissä portaattomasti säätyvä teho...tuo vois olla ihan suoraan vaan takasinkytketty tehonsäätö PID kun tuon hoitais fiksummin oli sitten suoraan lattiaan tai oli sitten puskuri/varaaja välissä. Vielä kun teoretisoi lisää niin vois olla tehokäyrä jota ajetaan, eli tietyillä ulkolämpötiloilla olis tietty teho/kierrosluku pyyntö mitä ajetaan.
Toisaalta ei ole oikein käsitystä minkälaisen lähestymisen muut merkit ovat ottaneet tuohon invertterikoneen tehonsäätöön...tuo tuntuu olevan salatiedettä eikä ehkä selviä muuta kuin kysymällä. No tietysti Jämällä se on sama kuin Nibe kun ovatten sama laite.
-
Niin molemmissa on nuo samat lisukkeet vai?
Päättelin asian näin AIT + 2*kalvopaisuntaa + keruun täyttöryhmä suullinen tarjous 8700. Nibe 7080e (mlptukku)+ vastaavat varusteet ~ 400e(taloon.com) . Eroa on vähintään tonni. Reilun puoleinen on tuo hinta ero, mutta kyselen vielä muualtakin.
-
Tuosta Niben ohjauksesta sen verran että ehkä yleisesti ottaen ok, mutta mielestäni tuo on melko virhe kun siellä invertterimasiinan kanssa pelataan edelleen asteminuuttien kanssa kun kerran on käytettävissä portaattomasti säätyvä teho...tuo vois olla ihan suoraan vaan takasinkytketty tehonsäätö PID kun tuon hoitais fiksummin oli sitten suoraan lattiaan tai oli sitten puskuri/varaaja välissä. Vielä kun teoretisoi lisää niin vois olla tehokäyrä jota ajetaan, eli tietyillä ulkolämpötiloilla olis tietty teho/kierrosluku pyyntö mitä ajetaan.
Asteminuutit on tarkka ja hyvä systeemi on/offille. Paljon parempi kuin paluuveden hystereesiin perustuva. Tein itse tuollaisen paluuveden hystereesiin perustuvan nykyiseen invertteriini (ei tosin mlp mutta ei sen väliä) ihan siksi että se on niin yksinkertainen. Mutta ei se erityisen tarkka ole. Lattiasta palaavan veden lämpötilan nousu on minulla jotenkin paljon nopeampi kuin lasku. Eiköhän se ole Nibelläkin jotenkin niin että invertteri säätää tehoa parhaansa mukaan jonkin PD tyyppisen algoritmin mukaan ja asteminuuttilaskenta sitten hienosäätää tehoa I-komponenttina kunnes tulee tarve mennä alle 3kW tehojen jolloin pumppu sammahtaa.
Invertteri ei kykene menemään ihan pienille tehoille ja Niben mukainen 3kW minimiteho on jo monesti liikaa. Joku muu menetelmä siihen tehonsäätöön oikeastaan aina tarvitaan kaveriksi vaikka muuten pärjättäisiin PID-tyyppisesti. Eli se on vähän niin että invertteri säätää kyllä tehoa, mutta ei määrättömästi.
-
Asteminuutit on tarkka ja hyvä systeemi on/offille. Paljon parempi kuin paluuveden hystereesiin perustuva. Tein itse tuollaisen paluuveden hystereesiin perustuvan nykyiseen invertteriini (ei tosin mlp mutta ei sen väliä) ihan siksi että se on niin yksinkertainen. Mutta ei se erityisen tarkka ole. Lattiasta palaavan veden lämpötilan nousu on minulla jotenkin paljon nopeampi kuin lasku. Eiköhän se ole Nibelläkin jotenkin niin että invertteri säätää tehoa parhaansa mukaan jonkin PD tyyppisen algoritmin mukaan ja asteminuuttilaskenta sitten hienosäätää tehoa I-komponenttina kunnes tulee tarve mennä alle 3kW tehojen jolloin pumppu sammahtaa.
Invertteri ei kykene menemään ihan pienille tehoille ja Niben mukainen 3kW minimiteho on jo monesti liikaa. Joku muu menetelmä siihen tehonsäätöön oikeastaan aina tarvitaan kaveriksi vaikka muuten pärjättäisiin PID-tyyppisesti. Eli se on vähän niin että invertteri säätää kyllä tehoa, mutta ei määrättömästi.
Niin en puhunut tuossa halaistua sanaa on/off pumpuista, semmosen matkimiseen/ohjaamiseen asteminuutit istuu vallan mainiosti kuten mainitsit...
Nibe on tuossa kohtaa mennyt vaan vanhalla kaavalla asteminuuttien pohjalta kun se rima on ollut matalimmalla ja toimiihan se vähintään yhtähyvin kuin on/offilla. Sitten tulee se tilanne kun Nibe ei suosittele ollenkaan (taitaa melkein kieltää) varaajan käyttämisen invertterin yhteydessä ja mitä juttua täällä on jollakin ollut varaajan kanssa että haastavaa on ollut löytää anturin paikkaa ettei tuo asteminuutti-ohjaus sekoa.
Alle minimin tehoissa tietennii asia muuttuu taas on/off tyyppiseksi, muuten 3-12kW invertteristä todennäköisesti lähtee kesällä minimissään 4kW kun on litkut 'kuumia' eli on jo aika korkea ~8kW maksimitehoiseen taloon, eli jotta pystyy invertteriä hyödyntämään niin ei sen kanssa kannata paljon ylikään ampua varsinkaan ilman varaajaa...tuolla oli juuri jollakin vähän tommonen tilanne päällä ja käynnistyksiä oli aikas paljon invertterikoneeksi.
-
Nibe on tuossa kohtaa mennyt vaan vanhalla kaavalla asteminuuttien pohjalta kun se rima on ollut matalimmalla ja toimiihan se vähintään yhtähyvin kuin on/offilla.
Ei se voi olla pelkästään asteminuutteihin perustuva, muuten invertterissä ei ole päätä eikä häntää. Eikö nibeissä (omassa pilpinshitssa ainakin) ole lämmityskäyrät ulkolämpötilan mukaan joita voi vekslata? Lämmityskäyrältä tavoitelämpö menovedelle, mittauksesta todellinen, erotuksesta P(I)D tyyppinen ohjaus joko shuntille taikka invertterille ja homman korjailu asteminuuttipohjaisesti, tämä on se integroiva osuus säädöstä. Vanhaa käyttöliittymää voi kierrättää, asentajille tuttu systeemi. Jotenkin näin ehkä?
Nibe on osannut shuntteja ohjata jo iät ajat, miksei muka invertteriä? ???
Ehkä pitäisi kahlata noita käyttäjien kokemuksia tuosta laitteen säädöstä ja ohjekirjaa niin saisi jonkun selvyyden tuohon. Mutta vedetään nyt varmuudeksi sen verran sanoja takas että lähinnä on/offeissa niben ohjauslogiikkaa yleensä kehutaan. Invertterit voi olla toinen juttu, kenelläkään tutullani ei invertteri Nibeä ole.
Alle minimin tehoissa tietennii asia muuttuu taas on/off tyyppiseksi, muuten 3-12kW invertteristä todennäköisesti lähtee kesällä minimissään 4kW kun on litkut 'kuumia' eli on jo aika korkea ~8kW maksimitehoiseen taloon, eli jotta pystyy invertteriä hyödyntämään niin ei sen kanssa kannata paljon ylikään ampua varsinkaan ilman varaajaa...tuolla oli juuri jollakin vähän tommonen tilanne päällä ja käynnistyksiä oli aikas paljon invertterikoneeksi.
Olen ihan samaa mieltä, en saisi tuosta Niben invertteristä hurjaa hyötyä haaveissani lämmitellä märkätilan lattioita ilman shunttausvirityksiä myös kesällä, kuten teen nyt käytännössä ON/OFF tyyppisesti invertteri-ilmavesilämpöpumpun pikkutehoilla. Tai noh, olisi se 1255 paljon joustavampi kuin tyypillinen ON/OFF tietysti, mutta AIT:n tehonsäätöalue sopisi vielä paljon paremmin talooni.
-
Päivitin laskelman aloitusviestiin. Nyt siinä on talo määritetty paljon tarkemmin, varasto on eriytetty, siellä kun ei ole ilmanvaihtoa ja sillä on yksi yhteinen lämmin seinä talon kanssa.
Energiankulutus hieman järkevöityi.
Sen huomasin että laskuri ei osaa hallita lattialämmityksen häviöitä puolilämpimässä tilassa. Jos tila pidetään 5-10 asteisena kiertoa kuristamalla, niin ei se lämpötila laatassa voi olla sama kuin täyslämpöisessä tilassa, ei vaikka eristeitä olisikin vähän heikommin seinässä. Laskuri olettaa kaikkien lämmitettyjen lattioiden lämpötilan samaksi ja laskee lämpöhäviön sen avulla, eikä sitä lattian lämpötilaa voi laskurissa säätää. Joten siinä kohtaa sitten vedin hihavakiolla U-arvoa paremmaksi varaston osalta, vaikka oikeasti se on niin että lattian lämpötila on vähän alhaisempi kuin talon puolella, ja eristettä on saman verran.
Kaivon osalta kuulin väitteen että tällä alueella voisi laskea kaivosta saatavan peräti 130kWh per metri vuodessa. Laskuri on paljon pessimistisempi. GTK:n geoenergiakartan mukaan alue on kiitettävän hyvää, toiseksi parasta tasoa. Mutta sen tarkemmin GTK ei määritä mitä "kiitettävä" tarkoittaa. Jotain parempaa kuin keskimääräinen kuitenkin. Lätkäisin energian saannoksi 3,5 [W/m/K].
Lopputulos oli 191 metriä, mutta kun kliksaistaan naapurin lämpökaivon etäisyys (vain 18m, eikä enempää oikein saa) tuohon laskuriin niin se sanoo uudeksi syvyydeksi 259 metriä. Lisäksi kahdella muullakin naapurilla on kaivot, etäisyydet minun kaivolleni jotain 25m, 40m. Että näin. Sanon porarille 230m, 45mm, koska kolmella naapurilla on kaivot ja niistä lähin on 18 metrin päässä.
http://www.gtk.fi/export/sites/fi/_system/PressReleases/kuvat/2016/Geoenergiakartta.jpg
-
Päivitin laskelman aloitusviestiin...
Omistajalla itsellä on se paras tieto talostaan.
Siksi olisi tärkeätä, että itse korjailee laittamiani lähtöarvoja, joista osan joudun yleensä laittamaan arvaamalla.
Sen huomasin että laskuri ei osaa hallita lattialämmityksen häviöitä puolilämpimässä tilassa...
Olet aivan oikeassa. Sitä ei huomioida.
Voisin lisätä tämä ominaisuuden laskuriin aivan helposti.
Harkitsen asiaa. Olisi hyvä olla jotain dataa asiasta.
Hihavakiollakin asiaa voi korjailla. Tämä korjauksen voi tehdä täysin automaattiseksi.
Lattialämmityksessä on sekin ongelma, että ei ole tiedossa sitä, millaisia ovat kohteen lattioiden pintakerrokset ja niiden terminen vastus.
Jos laskurista tekee liian monipuolisen, vaikeutuu sen käyttäminen.
...
Muuten, tulosteen sivulla 3 lukee muutamassa kohdassa "Lisää kaivoja".
Ne saat pois lisäämällä Bergheat -sivulla soluun E126 metrejä. Pitää olla yli mitoituksen antaman metrimäärän.
-
Olet aivan oikeassa. Sitä ei huomioida.
Voisin lisätä tämä ominaisuuden laskuriin aivan helposti.
Harkitsen asiaa. Olisi hyvä olla jotain dataa asiasta.
Hihavakiollakin asiaa voi korjailla. Tämä korjauksen voi tehdä täysin automaattiseksi.
Minulla ei valitettavasti ole mitään sen tarkempaa dataa antaa. Rakennustekniikan proffilta (Aalto, TTY esim) voisit kysäistä laskuristasi.
Ainakin laskuri antaa melko erilaisen kuvan lattialämmityksen häviöistä kuin rakentamismääräyskokoelman osa D5 josta löytyy taulukko parille eri eristepaksuudelle.
Verrataan vaikkapa tätä minun taloni alaa, jossa on täyslämpöinen lattia.
D5 antaa eristepaksuuksille 100mm häviön 20 ja eristepaksuudelle 200mm häviön 10. Minulla on 150mm joten otetaan siitä välistä, arvo 15. Lisätään jakeluhäviöt 5 ja säätöhäviöt 4, saadaan 24. 24*165 neliötä = 3960kWh. Laskurisi antaa 6616kWh. Eroa tulee vaatimattomasti +67% D5:n verrattuna.
Tuota lattialämmityksen häviötä kannattaisi vähän tutkailla tarkemmin. Aika isoilta vaikuttaa nuo laskurin antamat häviöt.
-
Päivitin laskelmaa vielä kerran. Nostin U-arvoa alapohjassa kunnes häviö vastaa rakentamismääräyskokoelman D5:a. Uskon yksinkertaisesti sen vastaavan tarkemmin tämän talon kulutusta. Sitten nostin vielä vähän siitä varaston alapohjan U-arvoa koska varasto on puolilämmin tila.
Nyt tuli kaivolle mittaa 170 metriä mikä alkaa olla sitä mitä minulle alun perinkin tarjottiin. Naapureiden kaivojen läheisyys nostaa kuitenkin kaivon edelleen syväksi. Vekslasin kaivon sallittua alinta lämpötilaa laskemalla lukemaksi sen 230m.
Laskelmat on ihan hauskoja. Niitä on aina mahdollista korjata kunnes saa haluamansa lopputuloksen. :D
-
Minulla ei valitettavasti ole mitään sen tarkempaa dataa antaa. Rakennustekniikan proffilta (Aalto, TTY esim) voisit kysäistä laskuristasi.
Ainakin laskuri antaa melko erilaisen kuvan lattialämmityksen häviöistä kuin rakentamismääräyskokoelman osa D5 josta löytyy taulukko parille eri eristepaksuudelle.
Verrataan vaikkapa tätä minun taloni alaa, jossa on täyslämpöinen lattia.
D5 antaa eristepaksuuksille 100mm häviön 20 ja eristepaksuudelle 200mm häviön 10. Minulla on 150mm joten otetaan siitä välistä, arvo 15. Lisätään jakeluhäviöt 5 ja säätöhäviöt 4, saadaan 24. 24*165 neliötä = 3960kWh. Laskurisi antaa 6616kWh. Eroa tulee vaatimattomasti +67% D5:n verrattuna.
Tuota lattialämmityksen häviötä kannattaisi vähän tutkailla tarkemmin. Aika isoilta vaikuttaa nuo laskurin antamat häviöt.
Rakennuksen alapohja on mielenkiintoinen juttu.
Esimerkiksi: mikä on alapohjan alla olevan maakerroksen lämpötila, jonne lämpöhäviövuo siirtyy alapohjan läpi?
D5 Suomen rakentamismääräyskokoelma:
Taulukko 3.4. Alapohjan alapuolisen maan ja ulkoilman vuotuisen keskilämpötilan ero.
Alapohjan U-arvo, W/(m2 K)
____________________________________________<0,2___0,2–0,3__>0,3
Maalaji_______________________________________ ΔT maa, vuosi , °C
Savi, salaojitettu hiekka ja sora__________________ 5 7 8
Hiesu, moreeni, hieta, salaojittamaton hiekka ja sora 3 5 6
Kallio_______________________________________ 2 3 4
Kun teen laskelmaa, en tiedä mikä näistä pitäisi valita; korjaan kuitenkin maakerroksen lämpötilan alueen keskilämpötilalla.
Suuri virhe voi syntyä myöskin siitä, jos on väärä lattian lämpötila.
On ihan eri asia, onko kohteessa lattialämmitys vaiko patterilämmitys.
Lattia on huonelämmössä tai vähän alle patterikohteessa; lattialämmityskohteessa se on säästä yms. tekijöistä johtuen huonelämpö +0....+20 C.
Lattian pintamateriaalin lämpövastusarvo vaikuttaa kovasti tarvittavaan lämmittävän lattian lämpötilaan.
Kun teen laskelmia, ei tiedossani ole lattian pintamateriaalin laatu.
Joudun tehdä laskelmat ns. keskiarvoiselle kohteelle.
-
Tuo löytämäni D5:n kohta oli vanhasta 2007 määräyskokoelmasta. Uudemmassa sitä ei ole, siellä on vaan joku epämääräinen hyötysuhde annettu vesikiertoiselle lattialämmitykselle. Energiahukan kaava on viimeisessä määräyskokoelmassa sama kaikille vaipan osille, perustuu nähdäkseni juurikin lämpötilaeroon ja U-arvoon. Alapohjassa maan lämpötilalle on sitten oma kaavansa, jopa kuukausittaiset muutokset löytyy.
Tomppeli, onko tuo laskurin laskenta uusimman D5:n mukainen vai joku muu?
-
Tomppeli, onko tuo laskurin laskenta uusimman D5:n mukainen vai joku muu?
En löydä minäkään mainitsemaasi taulukkoa.
Laskuri ei ole tehty D5 pohjalle.
Laskurin pitää soveltua myöskin vanhoille rakennuksille, pitää olla yleis-yhteensopiva.
-
Minulla tuo savi, salaojitettu hiekka ja sora, U < 0,2 olisi varmaan se mistä katsoa. 5C. Vuoden keskilämpötila ulkona samoin kai noin 5C. Joten 5+5=10C?
Jos haluaisi noita tarkasti laskea niin olisiko se sitten jotenkin niin että arpoo lattian keskilämpötilan vuodelle, ja käyttää tuota lukemaa 10C koko vuoden lattian alapuolisena lämpönä.
TAI
Laskee tuohon lisäksi kuukausikorjaukset jotka löytyy D5:a ja yrittää saada lattialämmöt arvottua kuukausikohtaisesti, ja laskee siitä kuukausittaiset häviöt, ynnää yhteen.
Jotenkin noin?
-
Kun teen näitä mitoituslaskelmia, en voi, enkä yritäkään lähteä tekemään liian sofistikoituneita laskelmia.
Eivät lämpöpumppufirmatkaan tee niin, ei edes vanhan talon energiatodistuksen laatimisessa voida mennä noin pitkälle.
Kuten sanottu, keskiarvoille pyritään.
Kaiken lisäksi teen tätä palkatta ja korvauksetta.
Eikä niillä eväillä, mitä kohteista saan tietooni voisikaan tehdä tieteellisen tarkkaa laskentaa.
-
Ymmärrän kyllä. Tässä nyt vaan yritän herätellä keskustelua, älä ota henkilökohtaisesti. Laskuri on sinänsä todella hieno.
Laskin kokeeksi näin:
KWh = U * pinta-ala * dT * tunnit / 1000
Jos lähden siitä että maan keskilämpö on D5 mukaan laskettuna 10C ja arvon lattian vuosikeskilämmön niinkin ylös kuin 31C, niin dT = 21, U=0.17 ja vuoden tunteja käyttäen 165 neliön lopputulema on 5160kWh. Vaikea vaan yrittää arvata lattian vuotuinen keskilämpötila. Se vaikuttaa tuohon aika paljon. Jos pärjää vaikka lattian lämmöllä 28C niin tulos on 4423kWh.
Tässä kämpässä lattioiden maksimilämpö kovilla pakkasilla on jotain 35C, tai siis se on menoveden lämpö.
-
Tässä vähän lisää laskelmaa. U=0,17. PA 165 neliötä. D5 mukainen kaava kWh = U * pinta-ala * dT * tunnit / 1000
tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou
Lämmitystarveluku: 717 668 606 396 174 28 5 34 190 378 524 660
lattian keskilämpö: 32 32 31 29 27 23 23 23 27 29 30 31
Maan keskilämpö: 10 9 8 7 7 8 10 11 12 13 13 12
dT: 22 23 23 22 20 15 13 12 15 16 17 19
kWh: 459 433 479 444 417 302 271 250 302 333 343 396
Yhteensä 4436kWh kun ottaa desimaalitkin huomioon.
Sitten jos olettaa että lämmitystarpeen lähestyessä nollaa (kesäkuu, heinäkuu, elokuu) lattioita ja taloa ei välttämättä lämmitetä lainkaan ja kämppä lämpenee normaalilla elämisellä, eli nuo alapohjan häviöt voi nollata noilta kuukausilta sikäli kun kaivon syvyyttä ollaan mitoittamassa, ollaan enää summassa 3611kWh. Jos vaikka märkätiloja lämmitetään kesällä niin sitten lopputulos olisi jossain tuolla välillä.
Tämä olisi nyt sitten yksi tapa laskea, hyvin liki sitä mitä D5 ehdottaa, minun alapohjani kanssa, täällä kakkosvyöhykkeellä.
Ja jos nyt oikein ymmärsin niin D5 lätkäisee kaikille maanvaraisille vesikiertoisille lattialämmityksille hyötysuhderankaisun 0,8 tuohon sitten päälle kun energiahäviöt on summailtu yhteen ja mietitään energiantarpeita. Ehkä vähän vähempikin hyötysuhderankaisu riittäisi.
-
Bergheat on myös pikkuisen turhan suoraviivainen tuossa rakennuksen energialaskelmassa muun vaipan kuin alapohjan osalta.
Laskenta perustuu näköjään vuoden keskilämpötilaan ja sisälämpötilaan, ja lämmityskausi on koko vuosi. Kaava jota sitten käytetään on about tuo D5, ainakin sillä tulee sama lukema.
Esim taloni ikkunat: sisälämpö 23, Pirkkala vuoden keskilämpö 5,2 -> lämpötilaero 17,8. U arvo 1,15, PA 16,1, tunteja vuodessa 365*24 -> D5 kaavaan -> 2887kWh = sama kuin bergheatissa.
Eli laskenta on D5 mukainen! Mutta.. se ei ihan perustu lämmitystarvelukuun.
Lämmitystarveluvusta on siivottu pois päivät jolloin keskilämpötila on keväällä yli 10C ja syksyllä yli 12C. Tai jotain sinnepäin. Kuitenkin päivät, jolloin ei tarvitse lämmittää. Varovaisesti voisi arvioida tällaisia päiviä olevan Pirkkalassa vähintään 90 kpl vuodessa.
Jos lasketaan lämmitystarveluvun kautta (se on annettu sisälämpötilalle +17, ja on siis keskiulkolämpötilan poikkeama tuosta per päivä, summana) niin se menisi jotenkin näin:
Lämmitystarveluku 4380. Kerrotaan 24 tunnilla. Sisälämpötila on 23C, joten lukuun pitää lisätä 23-17 * lämmityspäivien lukumäärä, sanotaan 275. Tässä on nyt tunnit * dT. Sijoitetaan tämä lukema D5 kaavaan ja saadaan tämä:
1,15 (U) * 16,1 (m2) * (4380 + ((365-90)*(23-17))) * 24 / 1000 = 2679kWh.
Tästä nähdään että mikäli bergheat käyttäisi lämmitystarvelukua suoraan ja huomioisi jotenkin ajanjakson jolla lämmitystä ei tarvita (karkeasti kesä-heinä-elokuut eli ~ 90 päivää) se antaisi rakennuslaskennasta nätimmät luvut. Nyt se laskee 7,8% liikaa. (2887kWh / 2679kWh = 1,078). Alapohjan klappi on paljon isompi kuten yllä aiemmin tekemäni laskelma kertoo.
Näitä pikku virheitä ei ole tietysti lainkaan jos ja kun tietää aiemman energiankulutuksen saneerauskohteessa.
-
Projekti on edennyt kohdallani vasta vähän, sokkelissa on vinossa reiät ja terassin alle on kaivettu vaakavedolle oja routalevyihin asti. On muuten routalevytkin ihan perusstyroksin näköistä sontalevyä, ylläri. Ei tainnut olla turhan tiukkoja määräykset noiden osalta vielä 2004. Eikä ollut muuten kiva homma purkaa naulattua terassia rikkomatta lautoja. En vielä tänä vuonna jaksa alkaa tehdä uutta terassia joten nyt näin. Jos ja kun tulee uusi terassi, niin siihen ei taatusti tule muita kuin ruostumattomasta teräksestä tehtyjä ruuveja kiinnikkeiksi.
Porakaivon luvat selvitin myös, Pirkkalassa ei tartte toimenpidelupaa jos etäisyydet on rakennusjärjestyksen mukaiset.
Vinoporaus sokkelin läpi meni tietenkin juuri niin pieleen kuin voi eli sinne terassin tukeenhan se meni, joka siis on propattu sokkeliin. Sai sitten sitäkin pätkiä putkien kohdalta, eristäähän nuo putket pitää kun koukkaavat vähän maan pinnan yläpuolelle. Olisi pitänyt tiukemmin vaatia timanttiporarilta jyrkempää kulmaa.
Muutama tarjous on tullut kaivosta, paikallinen yritys näyttää nyt todennäköiseltä toteuttajalta vaikka aika kovaa hintaa haluaakin vaakavedon kaivamisesta ja asentamisesta. Kaivon hinta kuitenkin varsin ok.
Pumpuista (Viessmann, AIT) tiedän vain hinnan toimitettuna tontille. Annan vielä mahdollisuuden yhdelle paikalliselle AIT-kauppiaalle yrittää tarjota asennus+pumppu. Jos hän ymmärtää myydä rojut korkeintaan nollakatteilla ja kiskoo katteet asennuksesta niin hänellä on vielä mahdollisuus kauppoihin. Sellaista se kotitalousvähennyksen kanssa on.
-
Muutama Pumpuista (Viessmann, AIT) tiedän vain hinnan toimitettuna tontille. Annan vielä mahdollisuuden yhdelle paikalliselle AIT-kauppiaalle yrittää tarjota asennus+pumppu. Jos hän ymmärtää myydä rojut korkeintaan nollakatteilla ja kiskoo katteet asennuksesta niin hänellä on vielä mahdollisuus kauppoihin. Sellaista se kotitalousvähennyksen kanssa on.
Tämä on muuten ihan totta. Hinnalla minkä pumpulle asennuksineen(tai vaikka avaimet käteen) tarjouksessa saa, ei tee mitään vertaillessa hintoja. Kyllä se on juuri tuo hinta kotitalousvähennyksen jälkeen. Siinä on valtavia eroja. Avaimet käteen tarjouksissa erot asennuksesta tulevasta kotitalousvähennyksestä on omalla kohdalla liikkunut välillä 750-3500e. Tosin saamani tarjoukset eivät ole suoraan vertauskelpoisia, eli ihan noin suuria eroja ei todellisuudessa ole. Mutta valtava vaikutus ktv:llä loppusummaan on!
-
Taisit Repomies kysyä tarjouksen Ait:lta PWZSV 9kw:n pumpusta? Commo73 ainakin oli siitä kiinnostunut? Kävin kysymässä yhdelle foorumilaiselle tarjousta siitä pumpusta, ja sain hinnaksi 7000e+rahti. Ei pitäisi käsittääkseni olla paha hinta?
Jos foorumisteilla on kiinnostusta esim. Ait:n pumpuista, niin voin tiedustella tarjousta niistä. Jos vielä sattuisi olemaan hinnat kohdillaan. Tietysti ihan tosimielellä pitää siinä tapauksessa olla, ei viitsisi huvin vuoksi tarjouksia kysellä ;)
-
Tuo on todella hyvä hinta jo. Pistä vaikka YV mistä tuohon hintaan saa niin saan tingattua paremmin paikalliselta..
-
Tuo on todella hyvä hinta jo. Pistä vaikka YV mistä tuohon hintaan saa niin saan tingattua paremmin paikalliselta..
Laitan yv:llä tietoa. Tuo on tosiaan loppuun asti tingitty hinta, ja saattaa sisältää jo ns. "tutun" kauppaa :)
-
Sama hinta palttiarallaa justiinsa kuin Nibe F1255 12kW tuolla maalämpötukussa...
Kummassa parempi toimitussisältö ja Kumpi parempi, siinä kysysmys...riippuu tietysti paljon kohteeseen sopivuudesta...tarttis oikein jonkun +/- listotuksen noiden kesken kohdekohtaisesti, nyt ei vaan ole itselle niin kuuma peruna että jaksais kaivaa kaiken datan esiin.
Joskus oli joku mainoslause jossain että AIT on Nibe konsernin 'Mersu', tuollahan on tommonen kuvainnollinen merkitys ... itse en pidä kyseistä merkkiä omassa automaailmassa minään merkkipaaluna. 8)
Itselle ainakin hiukan epäselvää AIT:in perimmäinen toiminta logiikka, tommonen 'Functional description' puuttuu oikeastaan kaikilta merkeiltä.
-
Jos foorumisteilla on kiinnostusta esim. Ait:n pumpuista, niin voin tiedustella tarjousta niistä. Jos vielä sattuisi olemaan hinnat kohdillaan. Tietysti ihan tosimielellä pitää siinä tapauksessa olla, ei viitsisi huvin vuoksi tarjouksia kysellä ;)
Hep, jos suinkin kehtaat voitko laittaa tuon tiedon minullekin yvä. Tuo sinun tarjous hinta peittoaa, minun saamani parhaan hinnan mennen tullen.
-
Hep, jos suinkin kehtaat voitko laittaa tuon tiedon minullekin yvä. Tuo sinun tarjous hinta peittoaa, minun saamani parhaan hinnan mennen tullen.
Laitoin sullekin yv:n. Yksi pumppu on nyt kyseisestä paikasta tilattu, ja katotaan kuinka homma hoituu :)
-
^Hyvin. AIT odottaa asennuspaikalla. Rahdin hinta selvinnee huomenna.
Kaivo tilattu, 230m tulee turbolla, sisältäen vaakavedon eli putket sisään asti.
Asennus sovittu alustavasti, 50 euroa tunti plus kilsat plus osat.
Vinoporauksen laskua ei ole näkynyt.
IV nuohous ja säätö pitää tilata jahka asennusaika selviää. Voi mennä tammikuulle.
-
^Hyvin. AIT odottaa asennuspaikalla. Rahdin hinta selvinnee huomenna.
Kaivo tilattu, 230m tulee turbolla, sisältäen vaakavedon eli putket sisään asti.
Asennus sovittu alustavasti, 50 euroa tunti plus kilsat plus osat.
Vinoporauksen laskua ei ole näkynyt.
IV nuohous ja säätö pitää tilata jahka asennusaika selviää. Voi mennä tammikuulle.
Hieno kuulla, että kaikki meni hyvin! Toivotaan että koko projekti sujuu loppuun asti ilman ongelmia :)
-
Hieno kuulla, että kaikki meni hyvin! Toivotaan että koko projekti sujuu loppuun asti ilman ongelmia :)
Toivotaan! Rahti oli satasen eli pumpun kokonaiskustannus rahteineen 7100€. Sen lisäksi tarvitaan vähän sähköjohtoa ulkoanturille, sitä nyt löytyi nurkista joten en laske sille montaa euroa. Loput on sitten putkihommia, koska sulakkeita riittää taululla ja 5*2,5mm2 + 5*6mm2 tulee jo asennuspaikalle.
Ulkoanturia en laita samaan paikkaan kuin missä Niben PILPin anturi on, nimittäin se on mahdoton paikka minun tikkaillani huoltaa tarvittaessa enkä oikein tykkää työskennellä pää alaspäin katon harjalta roikkuen.. Laitan pohjoisseinälle tuon sellaiseen paikkaan että pääsen omilla tikkaillani siihen käsiksi, jos tulee joskus tarvis. Normi NTC siinä taisi olla, noin 2 kOhm näytti huoneenlämmössä. Helppo vaihtaa, jos jostain syystä hajoaa. Edit: jostain AIT:n dokkarista luin että 2.2kOhm NTC, mikä täsmäisi hyvin mittaukseeni. Ehkä tuollaisia pitäisi tilata ebaysta varoiksi, jos kerta AIT käyttää noita. 30kpl näköjään 3,4€. Voi olla moni muukin pumpun sisäinen NTC ihan tuota samaa tavaraa.
-
Laitan pohjoisseinälle...
Ulkoanturi laitetaan yleensä pohjoisseinälle. Aurinko ei paista sinne.
Niin laitoin minäkin.
Siitä oli seurauksena, että keväisellä auringonpaisteella talo lämpeni liikaa.
Jouduttiin laittamaan lisäksi sisäanturi, jolla korjaantui kevätpäivien "helle" tuvassa.
-
Ulkoanturi laitetaan yleensä pohjoisseinälle. Aurinko ei paista sinne.
Niin laitoin minäkin.
Siitä oli seurauksena, että keväisellä auringonpaisteella talo lämpeni liikaa.
Jouduttiin laittamaan lisäksi sisäanturi, jolla korjaantui kevätpäivien "helle" tuvassa.
Tuo on ihan hyvä ratkaisu. Ei se ulkoanturi silti eteläpuolelle tai länsipuolelle taloa kuulu, jos minulta kysytään, mutta taloja ja tilanteita on erilaisia.
Sisäanturi on ehkä taloudellisin ratkaisu. Toinen vaihtoehto on termostaatit niissä tiloissa joiden lämpötila ei saisi nousta, mutta tunnetusti sitten voi tehdä tiukkaa saada vesikierto riittämään vapaakiertoalueilla. Itsehän toivon onnistuvani termostaattien kanssa, mutta se nyt jää nähtäväksi että riittääkö vesikierto vai ei niiden kanssa.
Tuossa AIT:ssahan on sellainen säädettävä ohitusventtiili joka päästää lämmitysveden kiertämään suoraan takaisin, jos vesikierto talossa ei ole riittävän suurta. Tämä sitten katkaisee lämmityksen, koska laite on paluuvesiohjattu normaalisti.
-
Tuo on ihan hyvä ratkaisu. Ei se ulkoanturi silti eteläpuolelle tai länsipuolelle taloa kuulu, jos minulta kysytään, mutta taloja ja tilanteita on erilaisia.
Sisäanturi on ehkä taloudellisin ratkaisu. Toinen vaihtoehto on termostaatit niissä tiloissa joiden lämpötila ei saisi nousta, mutta tunnetusti sitten voi tehdä tiukkaa saada vesikierto riittämään vapaakiertoalueilla. Itsehän toivon onnistuvani termostaattien kanssa, mutta se nyt jää nähtäväksi että riittääkö vesikierto vai ei niiden kanssa.
Tuossa AIT:ssahan on sellainen säädettävä ohitusventtiili joka päästää lämmitysveden kiertämään suoraan takaisin, jos vesikierto talossa ei ole riittävän suurta. Tämä sitten katkaisee lämmityksen, koska laite on paluuvesiohjattu normaalisti.
Paluuvesiojattu.....joko on jostain selvinnyt AIT:n toiminnas syvin olemus, eli kuinka se tehoaan säätelee?
Onko asteminuuttiparametreja?
Kai noi jostain manuskasta vois selvitä kun viittis lukea ;)
9Kw kone taisi sinulle tulla? se lienee 1~ kompuralla...oliko jotain puskuria tulossa vai suoraan lämmitysverkkoon?
-
9kW kone on yksivaiheinvertterillä, eli tehnee yhdestä vaiheesta kolme kompressorille. Lämmitän suoraan lattiaan, puskuria ei mahdu mihinkään. Käsitykseni on että tuossa on ihan perus paluuvesiohjaus ja hystereesit, mutta en ole saanut selville logiikkaa jolla laitos yrittää säätää invertteriä. Vissiin jotenkin niin että koneelle palaava vesi osuisi lämpötilaltaan lämmityskäyrälle, jota voi enempi vähempi säätää tarpeen mukaan.
Saa tuon jotenkin ohjaamaan shuntillakin, jos sellainen löytyy, jolloin se on sitten menovesiohjattu.
Asteminuuttiparametreja en muista nähneeni. Kuten sanottu, perushystereesit, ja veikkaan että invertterin logiikkaa ei pahemmin pääse säätämään.
-
Mitä tarkoittaa, että "puskuria ei mahdu mihinkäaan". Puskurin pystyy helposti istuttamaan n 5 m säteellä laitteesta vaikka mihin tilaan.
-
9kW kone on yksivaiheinvertterillä, eli tehnee yhdestä vaiheesta kolme kompressorille. Lämmitän suoraan lattiaan, puskuria ei mahdu mihinkään. Käsitykseni on että tuossa on ihan perus paluuvesiohjaus ja hystereesit, mutta en ole saanut selville logiikkaa jolla laitos yrittää säätää invertteriä. Vissiin jotenkin niin että koneelle palaava vesi osuisi lämpötilaltaan lämmityskäyrälle, jota voi enempi vähempi säätää tarpeen mukaan.
Saa tuon jotenkin ohjaamaan shuntillakin, jos sellainen löytyy, jolloin se on sitten menovesiohjattu.
Asteminuuttiparametreja en muista nähneeni. Kuten sanottu, perushystereesit, ja veikkaan että invertterin logiikkaa ei pahemmin pääse säätämään.
No ei tullut osumia Luxtronikin manuaalista 'asteminuutti' sanalla...melko ellei hyvin positiivista, säätää sitten varmaan tehoa hienosti PID säätimellä ulkolämpötila-tavoitekäyrältä paluuveden tavoitelämpötilaan.
Mielenkiintoista kuulla kokemuksia kuinka sitten pysyy tavoitteissa kun tehotarve nousee minimin yli...hienosti tietysti kun on niin hitaista asioista kyse.
Muutama ote mitä osui silmään manuskasta kun tuota lämmitystä katseskelin, shunttiohjaus tosiaan ajaa menovettä:
NOTICE
Muista aina että asetat menoveden lämpötiloja kun asetat
1. Shunttauksen lämmönsäätökäyrää.
HUOM.
Suositeltujen käyttövesivaraajien kanssa, lämpöpumppu yleisimmin saavuttaa n. 7K alemman lämpötason varaajaan mitä sen maksimi menoveden lämpötila on.
HUOM.
Mikäli käyttöveden lämpötaso asetetaan korkeammalle mitä lämpöpumppu pystyy tuottamaan niin lämpöpumppu menee korkeapaine häiriöön. Ohjain kuittaa itse häiriön ja jatkaa tarvittaessa lämmitystoiminnolla. 2 tunnin jälkeen käyttöveden tuotanto jatkuu. Ohjain alentaa käyttöveden asetusarvoa 1´C. Mikäli haluttua lämpötilaa ei saavuteta niin tämä toiminto toistetaan kunnes lämpöpumpulla saavutetaan haluttu lämpötila.
Asettamasi haluttu lämpötila pysyy ennallaan ja näytetään muuttumattomana.
Tommonenkin moodi on, eli vakio lauhdutuslämpö:
HUOM.
Jos kiinteä lämpötila on valittu päälle järjestelmäasetuksista
niin lämmönsäätökäyrä näyttää tältä:
-
Mitä tarkoittaa, että "puskuria ei mahdu mihinkäaan". Puskurin pystyy helposti istuttamaan n 5 m säteellä laitteesta vaikka mihin tilaan.
Err, olen eri mieltä tuosta sanasta "helposti". Maalämpöpumpun asennuspaikka on ahdas käytävämäinen kodinhoitohuone. Kaikki uudet asennukset ovat tilankäytöllisesti nollasummapeliä, eli sinänsä kyllähän sitä "helposti" mahtuu vaikka mitä, jos poistaa kaapistoja tai vetelee putkia pitkin kattoa jonnekin pesuhuoneeseen. Nuo ratkaisuvaihtoehdot eivät olleet sydäntä lähellä joten siksi invertteri suoralämmityksellä lattialaattaan. Jos tämä ei toimi, niin harkitaan sitä puskurivaraajan lisäämistä uudestaan.
Pumppu tullee lojumaan tuolla vielä pitkään, kun ei ole vielä kaivoakaan. Lojumispaikka on jälleen tilankäytöllisesti sitä samaa nollasummaa eli nykyään pyykkiteline kiertää pitkin kämppää koska pyykkitelineen normaalilla paikalla lojuu yksi AIT.
Tuo KHH on sen verran ahtaaksi suunniteltu että sinne ei ole mahtunut edes kuivausrumpua, eikä sitä olisi käytännössä saanut edes kaapistoja poistamalla sinne järkevästi. Tuo ratkeaa nyt kun Nibe lähtee ja AIT tulee, laitan AIT:n kriittiset 9 senttiä vasemmalle siitä missä Nibe on jolloin viereen nurkkaan mahtuu pesutorni. Sitä sopii ihmetellä miksi Nibe oli alun perin asennettu siihen mihin oli. Mutta lyhyesti, tilaa ei oikein ole.
-
Niin siis tarkoitin, että puskurivaraaja on äänetön, niin sen voi sijoittaa ihan minne tahansa. Seinät ei sinänsä ole mikään este ylös tai alas. 5 m säteellä lienee vielä käypäinen etäisyys. Ei se kanavoiminen mitään yber vaikeaa ole.
-
Niin siis tarkoitin, että puskurivaraaja on äänetön, niin sen voi sijoittaa ihan minne tahansa. Seinät ei sinänsä ole mikään este ylös tai alas. 5 m säteellä lienee vielä käypäinen etäisyys. Ei se kanavoiminen mitään yber vaikeaa ole.
Juu, ei ääni ole ongelma. Se on se tila jonka se vie, se ongelma.
Puskurivaraaja voi jopa hiljentää lämmitysjärjestelmää. Patteritalossa lämpölaajenemisen aiheuttama napse on aika yleistä ja napsuipa työkaverilla jakotukki lattialämmitystalossakin aina käyttövesisyklin jälkeen kun lämmitys alkoi. Puskurivaraajalla se loppui. Toivon että minulla mikään ei napsu.
Yritän nyt kuitenkin pärjätä ilman moista. Jos sen laittaa niin kyllä siitä ruma tulee. Joko vielä yksi alakaappi pois tai putkien kierrätys suht kauas. Putkiveto olisi varmaan aika liki sitä viittä metriä, siitäkin tulisi lisää painehäviötä mutkineen. Paras paikka missä on tilaa olisi saunan lauteiden alla, mutta sinne tulee jo yli 5m vedot, varmaan 7 tai 8 suuntaansa ja mutkia runsaasti. Lyhytkin matka on pitkä kun sinne mennään seiniä ylös ja alas katon kautta.
-
Juu, ei ääni ole ongelma. Se on se tila jonka se vie, se ongelma.
Puskurivaraaja voi jopa hiljentää lämmitysjärjestelmää. Patteritalossa lämpölaajenemisen aiheuttama napse on aika yleistä ja napsuipa työkaverilla jakotukki lattialämmitystalossakin aina käyttövesisyklin jälkeen kun lämmitys alkoi. Puskurivaraajalla se loppui. Toivon että minulla mikään ei napsu.
Yritän nyt kuitenkin pärjätä ilman moista. Jos sen laittaa niin kyllä siitä ruma tulee. Joko vielä yksi alakaappi pois tai putkien kierrätys suht kauas. Putkiveto olisi varmaan aika liki sitä viittä metriä, siitäkin tulisi lisää painehäviötä mutkineen. Paras paikka missä on tilaa olisi saunan lauteiden alla, mutta sinne tulee jo yli 5m vedot, varmaan 7 tai 8 suuntaansa ja mutkia runsaasti. Lyhytkin matka on pitkä kun sinne mennään seiniä ylös ja alas katon kautta.
Tuo valitsemasi laite/ratkaisu on varmaan parhaasta päästä tuohon konffiin: vääntää alhaalta, on hiljainen, mallaantuu putkien puolesta ilmeisen helposti pilpin paikalle, samoten LKV putkien kannalta, samaa kokoakin ~ pilpin kanssa.
Juuri semmonen optimi lähtökohta tuohon ja tod.näk. tulee toimiva kokonaisuus...miettii sitten myöhemmin jos kaipaa lisukkeita. Harrastuksina tuohon voi sitten lisätä vaikka PV kenttää jos....
Taitaaa enempi aiheuttaa pään raapimista se IV koneen laitto vai oliko se miekkailu jo tehtynä?
-
Taitaaa enempi aiheuttaa pään raapimista se IV koneen laitto vai oliko se miekkailu jo tehtynä?
IV-koneen kanssa on omat haasteensa.
Niben 410P IV-yhteiden järjestyksen kanssa käy esimerkiksi Enervent Pingvin kun sitä kääntää 90-astetta sivuttain. Tosin Niben yhteet on 125 milliset siinä missä Pingviinin yhteet on 160-milliset. Mutta minulla on talo 160-millistä ja Nibeen putket on sitten supistettu 125-milliseksi.
Tuollainen Pingviini tuli hankittua jo vuosia sitten, ko sain halvalla. Muutaman satasen maksoin siitä käytettynä, kun entinen omistaja oli kyllästynyt jäätymisiin. Noissa alkupään karvalakki-pingviineissä kun ei ollut minkäänlaista logiikkaa, vain pelkkä muuntaja, mekaaninen tehovalitsin ja huonon hyötysuhteen puhaltimet, niin kyllähän se kovemmilla pakkasilla saunoessa sitten jäätyy. Laitoin siihen Nibestä peräisin olevat tasavirtapuhaltimet, ko sain halvalla moiset (muutaman kympin) ja koska nuo EBM-Papstin puhaltimet ovat PWM-ohjattavissa niin laitoinpa sitten Arduinon (maksaa noin kympin) ohjaamaan niitä puhaltimia lämpötilojen perusteella niin että se osaa päätellä poistoilman ja raitisilman lämmöstä milloin saunotaan pakkasella, ja se pudottaa silloin tulopuhaltimen kierroksia niin ettei kone jäädy saunottaessa. Koodailin sen arduinon ohjelman tietysti itse. Eipä ole arduino tilttaillut eikä pingviini jäätynyt sen jälkeen, eli tuli ihan toimintavarma peli. Eli tuo IV-kone on nyt sellaisessa hapessa että sen puhaltimet ovat vahvemmat ja energiatehokkaammat, ja se ei jäädy. Varaosina on toiset samanlaiset EBM:n puhallinmoottorit ja pari ylimääräistä arduinoa, mutta eipä niitä ole tarvinnut.
Pingviini on nyt hitonmoisen käärmeenpesän kanssa kytketty sarjaan Niben PILPin kanssa ja jatkossa se siis muuttaa siihen maalämpöpumpun päälle, joten putkari saa näyttää taitonsa käyttövesiputkien vetämisessä maalämpöpumpun vasemmalle puolelle mahdollisimman matalina. AIT:n takareunassa olevilla putkilla ei ole niin väliä koska ei sitä IV-konetta ole pakko ihan seinään kiinni saada, mutta käyttöveden putket jotka ovat aika keskellä AIT:n yläosaa, niillä on väliä ja ne pitää vetää aika tiukasti koneen vasemmalle puolelle.
Huonekorkeus on 265, muutama sentti tulee IV-yhteiden kohdalla lisää pelivaraa koska siinä ei ole katon panelointia. Pingviini on inasen päälle 50cm korkea ja AIT on 185cm + käyttöveden putkien mutkat vasemmalle. IV-putkien sovitteluun kiinni taloon jää matkaa rontti 20cm, ja jos se ei onnistu itseltä tällä kertaa niin otan sitten jonkun ammattilaisen tekemään sen tai vaikka teetän justiinsa sopivat pienet siirtymämutkat talon yhteisiin tekevät IV-putkenpätkät. Ihan täsmälleen kohdalleenhan ne IV-putket ei tietenkään tule osumaan, vaikka järjestys on oikein, vaan pientä heittoa tulee väkisin talon yhteisiin. Haaveilen pärjääväni suoralla 160mm putkella ja muutamalla sisäliitoksella jotka antavat kääntää putkea hieman.
Sen verta tuli em. käärmeenpesän rakentamisen yhteydessä harjoiteltua IV-putkien kanssa että olen aika varma tuon olevan ihan mahdollinen, jos nyt ei välttämättä helpoin mahdollinen asennus. Vahingossa en valinnut Pingviiniä silloin kun sen ostin.
-
Pilppi ulos ja LTO tilalle oli sitten jo Pingun oston kohdalla päätetty... :D
-
Pilppi ulos ja LTO tilalle oli sitten jo Pingun oston kohdalla päätetty... :D
Kyllä tuo oli takaraivossa, mutta tarkoitus oli ajaa loppuun se PILPpi ensin. Pingviini nyt tuli kytkettyä mukaan ilmanvaihtoon, koska se lojui varastossa tilaa viemässä ja oli sattumalta ylimääräistä aikaa näpertelyyn. Nyt halusin kuitenkin päästä eroon tuosta DIY-VILP lämmitysvirityksestä. Hieman itse tehty IV-viritys vielä jää, mutta jos siihen tilalle haluaa jonkun vähän pidemmälle kehitetyn Enerventin tai vastaavalla järjestyksellä varustetun matalan koneen sitten myöhemmin, niin sen pitäisi olla kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Ikuisiahan IV-koneetkaan eivät ole.
-
Maalämpöprojektini ei ole edennyt tippaakaan, mutta porarista kuului sen verran että joko ensi viikolla taikka sitä seuraavana pitäisi tulla reikä tontille. Riippuu vähän jonkun muun asiakkaan lupakuvioista. Minullahan tämän kanssa ei ole ollut mitään kiirettä.
Sellaista mietin itse pumpun asennuksen osalta, joka siis voi jäädä ensi vuoden puolelle, että pitäisikö nykyinen lämmityspiirin paluuputkessa oleva mutasihti(+sulku) ottaa uusiokäyttöön ja asennuttaa tuohon maalämpöpumpun lämmityspiirin paluuputkeen? En ollut näkevinäni AIT:n sisällä oikeastaan mitään sulkuja taikka sihtejä, tosin olenkin puusilmä.
Keruupiirin täyttöryhmässä on kai aina oma sihtinsä, mutta tämä nykyinen on ollut ilmasta-veteen-pumpun levylämmönvaihtimen vieressä. Levari poistuu palveluksesta maalämpöasennuksen yhteydessä.
-
230m reikää pihassa. Ja melkoinen lätäkkö.
-
Se kivituhka toimii maanparannusaineena, kun sen saa levitettyä sopivasti tontille.
Meille kasvoi ruohikko selvästi paremmin alueella, jonne tuhkaa levitettiin.
Parantaa myöskin nurmikon kulutuskestävyyttä.
-
Tuhkat tais mennä konttiin?
2,5m3 märässä kivituhkassa olisi jo vähän lappaamistakin kun painoakin tuolle kertyisi joku 5 tonnia. Lisäksi porauksen aikana tuleva vesi valuttaisi noi pitkin tonttia. Vaikka täällä oli tonttia hehtaari niin toista kertaa en välttämättä haluaisi tuota moskaa tontilleni ainakaan niin ettei sitä aluksi kerättäisi johonkin astiaan mistä vain jotakuinkin vesi valuisi pois. Mulla valui yli 50m pitkä noro tuota ojaan kun putki losotti suoraan "mettään".
-
Enimmät meni konttiin joka näkyy muuten kertaalleen siirretyn, varmaan tyhjätty taikka vaihdettu. On siinä reiän ympärillä silti harmaa alue, tiedä häntä paljonko sitä siinä nyt on, en ole viitsinyt mennä tonkimaan vielä. Huomenna putket kaivoon. En valitettavasti pääse näkemään operaatiota.
-
No nyt on vaakavetokin tehty taloon asti. Lorottelin tuon täyteen viinaa ja hämmästelin kun nestepinta ei halunnut mennä tasan putkien välille. Hieman siihen puhkuin sitten ja totesin ilmakuplien noustessa hetken päästä, että ei tuu minun kaivostani ilmat näköjään painovoiman avulla vaan viinoja on pakko liikutella. Pyysin kyllä kattomaan että vaakavedossa olisi kaatoa sisältä kaivolle asti mutta eikös se taida kuitenkin olla sen verta pielessä että jossain kohtaa tekee pienen nousun matkalla kaivolle. Kai tuo pitäisi laittaa pumpun voimin kiertämään sitten.
Kai se pitäisi sitä putkaria alkaa kysellä, että koskas sopisi. Alustavasti tuo oli tammikuulle puhuttu.
-
Sullahan oli vilppi ni ajele muutama pv pelkällä sähköllä ennen asennusta niin saat mukavaa vertailupohjaa ennen asennusta sähköyhtiön käppyröihin. Ei siihen montaa euroa saa tuhlattua. Vilpin ja pilpin kulutuksesta sulla lienee jo dataa tarpeeksi.
Laitoitko kwh mittaria syöttökapelin eteen?
-
Katsotaan nyt miten sitä tulee sährättyä ennen asennusta. Mitään ylimääräisiä kWh-mittareita ei ole, aikanaan oli pistokesyötössä mittari edelliselle VILPille mutta nykyinen on suoraan sähkökaapilta enkä ole sinne laittanut erillistä mittaria. Luulisi näissä moderneissa maalämpöhärpättimissä olevan vakiona energiamittaus, eikö?
Vähän hankala noita kaikkia maalämmön vaiheita olisikin mittailla kun niitä on ainakin vastuksille kolme, sitten kompressorille neljäs ja ohjaukselle viides. Ellen unohtanut jotain. Jokaiselle annan oman sulakkeen sähkökaapilta, tosin toki toisinkin voisi kytkeä jolloin yksi 3-vaihemittari kattaisi koko pumpun.
Olen nyt ilmaillut tuota kaivoa aikani kuluksi minimaalisella pumpulla kierrättämällä. Pumppu on niin heikko, että aina välillä pitää vaihtaa kiertosuuntaa, sen jälkeen tulee aina tovin ilmaa. Tuossa pumpussa ei riitä mitenkään paukut mikroskooppista isompien ilmakuplien painamiseen kaivon pohjalle, eli ilma kertyy pumpun painepuolelle. Sen verta on kuitenkin ilmaa jo tullut pois että maalämpönesteitä on enää ämpärin pohjat jäljellä, ehkä 7 litraa olen saanut ilmaa pois sen jälkeen kun vaakaputket oli mukamas täynnä. Lisää Naturettia tars löytää.
-
Katsotaan nyt miten sitä tulee sährättyä ennen asennusta. Mitään ylimääräisiä kWh-mittareita ei ole, aikanaan oli pistokesyötössä mittari edelliselle VILPille mutta nykyinen on suoraan sähkökaapilta enkä ole sinne laittanut erillistä mittaria. Luulisi näissä moderneissa maalämpöhärpättimissä olevan vakiona energiamittaus, eikö?
Vähän hankala noita kaikkia maalämmön vaiheita olisikin mittailla kun niitä on ainakin vastuksille kolme, sitten kompressorille neljäs ja ohjaukselle viides. Ellen unohtanut jotain. Jokaiselle annan oman sulakkeen sähkökaapilta, tosin toki toisinkin voisi kytkeä jolloin yksi 3-vaihemittari kattaisi koko pumpun.
kWh mittarille vaan 6m2 narulla karvat ja vasta sitten johdonsuojat niin kaikki kertyy mittariin.
Jonkinlaisia laskennallisia mittauksia on joissain koneissa kuten viessmann, stiebel ja nibe. Muista en tiedä. Saattaa olla että uusimmissa nibeissä oli mittari tuotetulle energiamäärälle muttei kulutetulle sähkölle.
-
Kustannustehokas ratkaisu usein maalämmön kanssa on vetää keskukselta oma 2 rivinen keskus. Toiselle riville menee vikavirtasuoja kwh mittari ja pääkytkin. Sulakkeita saa käyttöön n. 10 kappaletta.keskus maksaa n. 150 €. Mittari sitten lisäksi. Pääkeskukselta tulee vain yksi veto esim 5x10, tai 5x6 piuhalla. Ajassa säästää työssä ja muutama johdonsuoja tulee varoille.
-
Kustannustehokas ratkaisu usein maalämmön kanssa on vetää keskukselta oma 2 rivinen keskus. Toiselle riville menee vikavirtasuoja kwh mittari ja pääkytkin. Sulakkeita saa käyttöön n. 10 kappaletta.keskus maksaa n. 150 €. Mittari sitten lisäksi. Pääkeskukselta tulee vain yksi veto esim 5x10, tai 5x6 piuhalla. Ajassa säästää työssä ja muutama johdonsuoja tulee varoille.
Kustannustehokas ratkaisu on myös käyttää keskuksen vapaita sulakkeita, ja keskukselta valmiiksi tulevia johtoja. Luulisin. Minulla kun menee 10 johtoa tuonne pumpun asennuspaikalle jo nyt. 5*6mm2 ja 5*2,5mm2. Toki jos palavasti haluaisin oman keskuksen jonnekin sinne pumpun luo, ja sen mittarin, niin sitten.
-
5x6 johto vaatii jo varmuudella boksi, jos sitä ei ole jo ennestään. Boksin ja halpis keskuksen hintaero on naurettava. Mä kun teen noita, niin aika usein ymmärretään kyllä työn hinta, kun selitän työn kuvan. 2 rivinen keskus johdonsuojineen ja vikavirtasuojalla sekä pääkytkimellä kustantaa sellaiset 150 €. Tuohon mahtuu siis sähkömittari vielä sisään. Valaistus jos tuodaan tilaan muualta, niinku ittellä, niin tuo käy myös pakollisesta turvakytkimestä, kunhan se merkitään oikein.
Tarkoitus ei siis ollut mitenkään dissata kenenkään puuhasteluja, vaan mainitsin kyllä, että USEIN on järkevintä. Boksi + turvakytkin kustantaa 100 €. Keskus + 10 sulaketta omalla vikavirtasuojalla ja helpolla mittarin lisäyksellä 150 €. Turvakytkin vaatii myös asennustyön. Ja maalämpö maksaa 20 000 €. USEIN. 5x6 päähän saa3x25 A vedot, joko suoraan pääsulakkeilta, tai isommalta keskukselta johdon suojilla.
-
Tuommosen saa 200€:lla ihan kaupasta, mutta jos tukkureilta saa niin sitten voi vähän saada pois...kWh mittaus vain puuttuu
Sulakkeita ainakin taitaa olla AIT:llekin tarpeeksi :D
https://www.taloon.com/ryhmakeskus-utu-pointer-3412/S-3332316/dp?nosto=nosto_0000_ostivatmyos
-
5x6 johto vaatii jo varmuudella boksi, jos sitä ei ole jo ennestään.
Tarkotin että kaikki romut samaan alkuperäiseen keskukseen jossa tehdään 6mm2 narulla kytkentä kWh mittarille. Alkuperäisestä keskuksesta sitten millaisia naruja tahansa pitkin pumpulle sähkö. Tällöin 6mm2 johtoa ei tarvi viedä keskuksen ulkopuolle ollenkaan.
-
Kiitoksia hintatiedoista. Mainittakoon kuriositeettina, että ilmasta-veteen pumpullani on sekä vikavirtasuoja että turvakatkaisija, syystä että ulkoyksikkö seisoo pihalla, syöttö tulee suoraan sen luo, eikä laite onneksi vastaa koko talon lämmityksestä yksinään. Eli jos se pimenee, se ei ole maailmanloppu, sen saa hätätilanteessa tai huollettaessa pimeäksi pihalta käsin, ja vikavirta tekee siitä inasen turvallisemman jos nyt joku käyttäisi sitä kiipeilytelineenä.
Mitä taas tulee maalämpöpumppuuni, se tulee pimenemään vikavirtasuojan laukeamiseen kutakuinkin yhtä usein kuin jääkaappipakastimeni, ja siihen tulee yhtä monta turvakytkintä kuin sähkölieteeni.
Ilmat alkavat pikkuhiljaa olla poistuneet kaivosta. Kaivon lämpötila näköjään 6,5C.
-
Tarkotin että kaikki romut samaan alkuperäiseen keskukseen jossa tehdään 6mm2 narulla kytkentä kWh mittarille. Alkuperäisestä keskuksesta sitten millaisia naruja tahansa pitkin pumpulle sähkö. Tällöin 6mm2 johtoa ei tarvi viedä keskuksen ulkopuolle ollenkaan.
Kun 6 neliömillisiä jo on valmiina sähkökaapilta asennuspaikalle, miksi ihmeessä niitä ei käyttäisi? Yleisellä tasolla ja uutta rakennettaessa on varmasti järkevää tehdä niin ja näin. Remontoitaessa voi hetkeksi pysähtyä ja katsoa että mitäs täällä nyt oikein onkaan jo valmiiksi.
-
Kun 6 neliömillisiä jo on valmiina sähkökaapilta asennuspaikalle, miksi ihmeessä niitä ei käyttäisi? Yleisellä tasolla ja uutta rakennettaessa on varmasti järkevää tehdä niin ja näin. Remontoitaessa voi hetkeksi pysähtyä ja katsoa että mitäs täällä nyt oikein onkaan jo valmiiksi.
Aah... ok. Oletin että keskukselta tulee kasa 2,5 ja 1.5 naruja.
-
Aivan. Tuon AIT:han saa kytkettyä suoraan 25A syötöillä, kun jumpperit on kytkennässä sisällä. Sehän ei vaadikkaan muuta, kuin päätaululle 3:Ois kytkentäisen johdonsuojan. Vikavirtasuojausta ei tarvita. Erottamiseenkin riittää johdonsuojan lukinta. Jos ei tarvita tulevaisuudessakaan muita sähköjä, niin sittenhän ei tietenkään kannata laittaa mitään ryhmäkeskusta. Ittelle vain tuli sellainen eteen, että piti vetää vielä takapihalle terassille 1-rivinen keskus ja paikallinen vikavirtasuojaus ja vielä 3x16A pistorasia varoiksi. Oli helppo jatkaa siitä maalämmön ryhmäkeskukselta.
Ylijännitesuojaus tuli pääkeskuksella B+C, pannuhuoneeseen keskukseen lisäsuojana toinen C taso ja ohjauselektroniikan syöttöön, pumpun sisään D+E tason täyttävä OBOn usm-A. Tuon D+E tason saa kyllä tehtyä myös 1-johto syöttöön, eikä monet halua mitään ylijännitesuojauksia käyttääkään. Kallis pikkupalikka kylläkin, maksaa useamman kympin.
-
Minun mielestäni tuo jumpperoitu kytkentä ei ole hyvä. Piuhoissa toki säästää. Vikatilanteessa voi tipahtaa ohjaus, vaikka vika olisi esimerkiksi vastuksessa. Työkaverilla on joku vastaava kytkentä maalämpöpumpun kanssa, ja se pudottaa toisinaan koko pumpun pimeäksi kun johdonsuoja laukeaa ohjauksen vaiheesta. Vika on kai kompressorissa tai sen käynnistysvirrassa. Nuo on parempi olla erikseen omien sulakkeidensa takana.
Minulla noita piuhoja riittää, ei tarvitse uusia kiskoa. Missään tapauksessa en tyydy jumpperoituun ratkaisuun, ennemmin sitten se täysin turha toinen keskus. Helpointa kuitenkin on käyttää nuo 5x2,5 ja 5x6 suoraan vaan.
-
Jos kaverilla kyykkää kone satunnaisesti, saattaa kyse olla epäsymetrisestä vaiheiden kuormituksesta. Mulla on esim pitänyt perata kytkennät läpi, kun on 3x25 A liittymä ja 17 kW pumppu, porakaivo ja ainavalmis kiuas. Tasaamiseen piti laittaa pesukone, kuivausrumpu ja uuni eri vaiheille. Kuivauskaappi vielä pesukoneen kanssa. Ym perkailua. Vastusten käyttö ei juurikaan innosta enää lisäksi.
-
Tuossa saa 7 piuhaa ja mittarin, joka 4Din paikkaa. Eli maalämpö mini. Pääkeskuksella voi tuon 5x6:en pudottaa suoraan kiskoille, jos pääsulakkeet on 25A. 2-rivinen on kuitenkin vain vähän suurempi ja muutaman kympin lisää. Ylimääräinen tila on ollut vain eduksi. Pihalle tuli 1-rivinen IP 67 taulu paikallisella vikavirtasuojauksella, joka tuli täyteen 6:lla suojalla.
https://www.finnparttia.fi/epages/finnparttia.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014102905/Products/RK6ARV
-
Touhu tyssäsi nyt putkimiehen kiireisiin, eli jatkuu aikaisintaan tammikuussa. Jos jokin on positiivista niin se on selvää että budjetti ei näytä ylittyvän. Kaivon hinta piti, ei yllätyksiä, paitsi pihan osalta.
Pihaan tulee uppoamaan lisää multaa, se on selvä homma jo nyt. Siihen olin henkisesti varautunut. Mutta autokatoksen asfaltin reuna nurmikon vieressä ei sekään tykännyt vaan murtui paloiksi ja painui. Pakko sitä ei ole heti korjata koska siinä ei ajeta, mutta kyllähän tuo taisi nyt aikaistaa vaimon haavetta kiveyksestä asfaltin sijaan.
-
Aina haaveilla saa, vai meinaatko että vaimon haaveet on yhtäkuin ToDo-lista :D
-
Aina haaveilla saa, vai meinaatko että vaimon haaveet on yhtäkuin ToDo-lista :D
No onhan se vähän noinkin. Tosin monet niistä haaveista on jääneet toteuttamatta, tyyliin terassin uusiminen. Jos töitä riittää itsellä niin ehkä otetaan siihen lopulta joku motivoituneempi tekemään sekin, ei viitsisi vähiä lomia polttaa moiseen. Sutta ja sekundaa tulisi kuitenkin, vaikka ehkä vähän fiksummin osaisin valita materiaalit kuin talon gryndannut kaveri. Terassin runko nimittäin alkaa jo olla paikoitellen laho, eli sen uusimista ei voi enää loputtomasti lykätäkään. Seuraava tehdään paremmista materiaaleista sitten. Pehmenneen puun löysin tämän maalämpötouhun yhteydessä, kun terassin ali piti kaivaa vaakaputkia. Koolaukset on paksua puuta mutta eipä vissiin sitten kuitenkaan painekyllästettyä, ja nurmikon puolelta liian kiinni maassa -> kastuu sateesta ja mätänee.
-
moi
jos jotain positiivistä haluaa hakea niin nyt saat kotitalousvähennyksen kaivosta 2017 verotukseen ja pumpun asennuksen 2018 vuoden verotukseen
-
moi
jos jotain positiivistä haluaa hakea niin nyt saat kotitalousvähennyksen kaivosta 2017 verotukseen ja pumpun asennuksen 2018 vuoden verotukseen
Ei tuossa taida kyllä mitään säästää. Kaivo ei vienyt kotitalousvähennyksiä tappiin perheen molemmilta palkansaajilta, eikä ole nyt ollut oikein hurjasti muita vähennettäviä töitä. Että olisi tuon voinut tehdä vaikka heti, turpiin tulee lämmistyslaskussa. Onneksi tuo DIY-VILP loiventaa tätä puolta edes hieman.
-
H-hetki lähestyy pikkuhiljaa. Laitoin DIY-vilpin varaamaan laattaan lämpöä isolla teholla. Otan sen huomenna illalla pois käytöstä ja jätän talon suorasähkön varaan odottamaan putkimiestä.
-
No sieltä alkaa kohta kuulua kuinka se AIT oikeins säätää lämmityspiirejä ja puristaa sitä käyttövettä...
Olikos sulla vain yksi lämmityspiiri (lattia) sen perässä?
-
Jep, pelkkä lattiakierto. Mukavan leuto keli tulossa tiistaille kun pumppua pitäisi alkaa asennella.
-
Ompa hienoa että sullakin projekti etenee! Samoihin aikoihin näyttäisi meillä kummallakin alkavan vehkeet laulaa :). Päästään yhdessä miettimään ja ratkomaan ongelmia :D
-
Kieltämättä hieno tunne kun pumppu lopulta pelaa. Asennus meni enimmäkseen sujuvasti, vaikka käyttöönotossa oli hieman haasteita. Ensin ei vesi kiertänyt lämmityspuolella kun yritin säätää ohivirtausventtiilin sille tarkoitetulla ohjelmalla, joten pelotti että koneessa olisi jotain vikaa. Annoin sitten pumpun jauhaa käyttöveden kuumaksi, lisävastusten kera koska jäätävät lattiat hieman ärsyttivät, ja odotin pumpun vieressä syklin lopulla kuullakseni että kääntyykö kolmitie lämmityssyklille. Kyllähän se kääntyi, ja lopulta sen jälkeen alkoi vesi virrata lattiassa.
Pitää paremmalla ajalla katsoa tuo ohivirtausventtiili uusiksi. Nyt laitoin termarit auki, joten virtaus varmasti riittää. Ja ihan hyvin lattiassa näyttää virtausmittarien mukaan vesi virtaavankin.
AIT on ihan vieressä seisten kyllä kuultavissa, taajuus muuttuu ja sen kyllä kuulee. Ääni on aika hiljainen kuitenkin, ja kodinhoitohuoneen suljetun oven läpi ei tunnu kuuluvan mitään. Kun saan IV-koneen päälle, AIT:n ääntä ei pysty enää havaitsemaan edes vieressä seisten.
Paljon jumppaa on vielä edessä kaappien, pöytätason sekä juuri IV-koneen kanssa ennen kuin oikeasti on valmista. Lämmitys kuitenkin pelaa jo, ja se oli tämän päivän tavoite.
Meillä tilapäislämmitin oli ilmalämpöpumppu. Varastoon laitoin auton sisälämppärin, aika turhaan kyllä. Sen verran nopeasti homma kuitenkin sujui.
-
Aika mallikkaasti sitten meni...
Meinasin kysyä saako siitä äänitiedostoa aikaiseksi, mutta lienee tarpeetonta jos jo IV-kone ajaa äänen yli :D... oliko se muuten hiljainen koko skaalalla siis LKV ajossakin ?
Laitat tuon ilmeisesti myös 'nettiin' kiinni, onko tietoa saako sieltä jotain käyriä aikaiseksi/näköville mm. taajuus/paluu T yms?
-
Nettiin laittamisessa on riskinsä. En tiedä, voi olla että laitan, voi olla että en. Joku cat6 mulla menee pumpun viereen talojakomosta ettei se nyt tekemätön paikka olisi. Missään tapauksessa livedataa en aio tarjoilla.
-
Käyttöveden teossa kone on aika rauhallista poikaa. Kattelin pumpun tilatiedoista että näemmä peräti 3kW teholla lämmittää vettä jos vastuksia ei ole sallittu ja jos käyttöveden teon asetus ei ole "luxus" vaan normaali. Luxus-moodissa kierrättää enempi ja tehoakin tarjoaa veteen enemmän, joskaan en kuollaksenikaan muista että paljonko se antoi tehoja silloin. Nyt tuo on siis normaalitilassa, enkä ole sallinut vastuksia avuksi käyttöveden tekoon nyt. Tässä normaalitilassa pumppu on ääneltään hiljainen, luxustilassa kuuluu enempi vinkunaa kun kompressori kiertää paljon enemmän.
Ei tuo kovaääninen ole mielestäni millään tapaa, jos Niben PILPpiin vertaa. Se tosin onkin aika vääristynyt vertailukohta. En sanoisi kuitenkaan äänettömäksi, ei joku Viessmann häpeä tälle yhtään.
-
Nettiin laittamisessa on riskinsä. En tiedä, voi olla että laitan, voi olla että en. Joku cat6 mulla menee pumpun viereen talojakomosta ettei se nyt tekemätön paikka olisi. Missään tapauksessa livedataa en aio tarjoilla.
No en minäkään laittaisi mihinkään yleiseen Live-data palveluun...mutta että onko siinä edes yleisesti ottaen mitään trendien tapaisia saatavissa paikallisesti tai pilvestä tjms, niitä olis mukava katella ihan vaan snapshot meiningillä kuinka hoitelee säädön.
Joskus muinoin kun AIT pilvipalvelua katselin yhdestä pumpusta, niin oli se aika kökkö systeemi, hidas kun mikä ja ei siellä oikein mitään ollut tarjollakaan ja päivitys pumppuun päin oli jotain luokkaa 'manjaana' vois saada asetusta muutettua. Se oli semmonen että voi jollain hyvin matalalla äänellä mainostaa että on etäkäyttö. :D
Voi olla että nykyään on ihan toista maata...kohtahan sen kuulee. 8)
Käyttöveden teossa kone on aika rauhallista poikaa. Kattelin pumpun tilatiedoista että näemmä peräti 3kW teholla lämmittää vettä jos vastuksia ei ole sallittu ja jos käyttöveden teon asetus ei ole "luxus" vaan normaali. Luxus-moodissa kierrättää enempi ja tehoakin tarjoaa veteen enemmän, joskaan en kuollaksenikaan muista että paljonko se antoi tehoja silloin.
Niin no joo sehän voi olla ihan järkevää duunata sitä käyttövettä matalalla teholla jos ei ole kiirettä mennä lämmityspuolelle...voi olla jopa että siinä on jopa joku järkikin takana, eli jos olis pakkasta ja talo huutais normaalisti vaikka 7kW tehoa lämmitykseen niin voi olla että LKV:kin tekisi hätäsempään... ::)
-
Voi olla järkeä tai voi olla olematta. Epäilen ettei tuon koodaaja ole liikaa järkeä käyttänyt. Talveksi luxus-moodia jos alkaa lämpö talossa humpata kv teon takia.
Käyrän säätö on aika ankea. Pakkaspään -20C lämpötilalle on tavoitelämpötila lattian paluulle jota voi säätää haluamakseen. Laitoin siihen 30 mutta näköjään se on se toinen asetus, joka on plussakelin sivuttaissiirto, joka oikeastaan paljon enemmän vaikuttaa lämpökäyrään näillä keleillä. Muuta ei sitten olekaan, ellei shunttaa. Tuon olisi voinut tehdä paljon monipuolisemmaksikin.
Kämpän lämpö putosi 21 asteen huitteille joten nostin käyrää. Kiertojakin pitäisi säätää mutta nyt ei ehdi.
Nettipiuha lojuu edelleen pumpun vieressä ilman rj45 liitintä. En tuota aio ihan lähiaikoina tehdäkään valmiiksi joten niitä kokemuksia etäominaisuuksista saatte kyllä odottaa, ehkä joku muu ehtii ensin.
Minulla on edelleen talosta ilmanvaihto pois, mikä lievästi pännii. IV-kone tulee uuteen paikkaan ja koneeseen piti laittaa uusi puhallin. Pitkä tarina mutta nyt se puhallin pyörii taas joten teoriassa konetta voisi asennella.. nyt kun poistin vierestä kaapin jne. Seuraavaksi supistukset pois rälläkällä tuosta talon runkolinjasta ja sitten alkaa koneen sovittelu. Huomenna ehkä etenee taas.
-
Joo, kun katoin manuskasta niin on sen käyrän säätö kyllä saatu aikasen vaikeatajuiseksi, ensinnäkin vain tavallaan 2 pistettä ja sitten vielä se toinen siirtää sitä toistakin...outo ajattelutapa jos oikein ymmärsin!?
Jos kaksi pistettä niin miksi ei sitten yksinkertaisesti kaksi pistettä ja neljällä asetteluarvolla, 2x ulkolämpö ja niille sitten vastaavat paluulämmöt ???
Paluuanturiko on pumpun sisällä vai jossain ulkopuolella paluuputkessa?
-
Koodaajalta varmaan loppui kesken kyvyt keksiä miten sovittaa käyrä niin että toinen piste pysyy paikallaan. Tai jotain. Mitään järkeä tuosta on aika vaikea löytää. Käytännössä laastariksi on keksitty simulointi tuossa samassa valikossa. Siihen voi ruuvata haluamansa ulkolämpötilan, ja pumppu kertoo sitten minkä paluulämpötilan käyrä arpoo. Eli tuon avulla voi sitten kattella että mites nyt sitten kävikään kun hipaisin tuota sivuttaissiirtoa.
-
Niin, käyrä pitää ajatella niin että ajattelee 2:lla pisteellä minkälaisen meno/paluu käyrän haluu ja sitten koittaa arpoa se AIT arvoiksi :D
Samaten hienosäätöä jatkaa samalla periaatteella ...
Mahtaiskos tuo olla lajissaan paras tekele sieltä huonoimmasta päästä ;)
-
Mahtaiskos tuo olla lajissaan paras tekele sieltä huonoimmasta päästä ;)
Paha sanoa, toistaiseksi en ole vielä erityisen vakuuttunut. Kohan toimahtaa, se nyt on tärkeintä tässä vaiheessa, mutta mitään wow-ilmiötä ei ole kyllä herännyt minkään suhteen. Lähinnä hämmästelen sitä miten kumman lämmintä pitää painaa kiertoon, kone ei pidä kiertopumppua kovin kovalla ja asennusohjeen mukaan kiertopumpun ohjaus tulee jättää automaattiasentoon..
-
Ilmanvaihto käynnissä, Enervent Pingvin löysi uuden paikan itselleen. Olihan melkoinen jumppa tuokin vääntää paikalleen. Puhallusvillaa pitäisi saada lisää tuohon katon läpivientien päälle, sen verran joutui katolla möyrimään ettei ole hyvin nyt villat tuolla kohdin. Mikähän lie olisi fiksuin tapa saada tuo kuntoon? Mitään valtavaa uudelleenpuhallusta tuonne ei jaksaisi just nyt tilata.
-
Taitaa kaupat lainata/vuokrata noita DIY-puhaltimia kun ostaa vähän villaa...tuo ei välttämättä olis iso juttu (kun määrä pieni) tehdä jos pääsee letkun kanssa äärelle...
Esimerkki:
https://www.puumarket.net/epages/puumarket.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2016020803/Products/Ekovillakone
-
Millähän tuollainen kone liikkuu? Koukku on, korttia ei juurikaan, saisko 450 kiloa jarrutonta vetää tuolla kakkosautolla tai jottai.
Lämmitykseen on saanut lisätä vettä joka päivä, kolmitie lirisee ja lotisee kääntyessään eli on siellä ilmaa vieläkin. Kaikkia nippoja olen käyttänyt auki mutta kun ei tuu niin ei tuu, automaatti-ilmain sitten ilmeisesti välillä yllättää ja yks kaks paineet onkin laskeneet.
Ajelen nyt ilmausohjelmaa tunnin. Sopiva hetki, kun pumpun mukaan ei ole enää lämmitystarvetta. Tykkää näköjään mennä huilimaan iltaisin tuo AIT. Käy sitten koko päivän kyllä taas.
-
Paha sanoa, toistaiseksi en ole vielä erityisen vakuuttunut. Kohan toimahtaa, se nyt on tärkeintä tässä vaiheessa, mutta mitään wow-ilmiötä ei ole kyllä herännyt minkään suhteen. Lähinnä hämmästelen sitä miten kumman lämmintä pitää painaa kiertoon, kone ei pidä kiertopumppua kovin kovalla ja asennusohjeen mukaan kiertopumpun ohjaus tulee jättää automaattiasentoon..
Tuon käyrän säätö on vähän hauska. Käyrän plussapään piste pysyy paikallaan, se ei vain ole sama mikä siinä näytetään. Eli kohta mikä näytetään on käyrän alkupäässä, muttei aivan alkupiste. Siksi, kun pakkaspään pistettä muuttaa, plussapään asetus myös muuttuu.
Käyrän asettelussa on syytä huomioida, että se on paluuvesi. Jos on aiemmin ollut menovesi-ohjattu, niin pitää lämmityseron verran pienentää käyrää.
-
Pitäisiköhän pikkuhiljaa aloitella joku "elämää AIT:n kanssa" -ketju? Noh, jatketaan tänne vielä toistaiseksi.
Pumppu on pelannut minun nähdäkseni moitteetta. Nostin lämmityspiirin paineen yhteen baariin lorottamalla sinne kunnolla vettä, ja se on sen jälkeen pärjännyt ilman lisäystä. Pumppua ei juuri kuule, kun IV-kone huutaa siinä sen päällä.
Kämppä on vedellyt siinä 35-42kWh per päivä wattimaatin mukaan, sisältän siis kaiken, myös jatkuvalle sähkölle välillä unohtuneen auton lämmityksen. Eli vaikka keli kylmenee niin ei jotenkin tunnu vievän tuon enempää sähköä kaikkinensa nyt tämä talo. Pudotus ei ole maatajärisyttävä mutta meidän nelihenkiselle perheelle ja kahdelle tolpassa olevalle autolle tuo on ihan ok. En odottanutkaan että maalämmöllä ihmeitä tehtäisiin, ihan ok suoritukseen tällä pääsee näköjään.
Aika iso homma oli laitella tosiaan ilmanvaihtokone uuteen paikkaan, säätää paineet samoihin, ja sitten rakentaa uusiksi kaapit ja pöytätaso tuonne kodinhoitohuoneeseen. Pöytätasoa menetettiin 11cm mutta sen ansiosta kodinhoitohuoneeseen saa lopulta pesutornin. Tason alla olevista kaapeista toinen menetti syvyyttä noin kymmenen senttiä ja pakastin jäi nyt pari senttia pöytätason reunan etupuolelle. Ei kaunis ratkaisu, mutta keruupiirin putket ottivat tilansa.
-
Pitäisiköhän pikkuhiljaa aloitella joku "elämää AIT:n kanssa" -ketju? Noh, jatketaan tänne vielä toistaiseksi.
Pumppu on pelannut minun nähdäkseni moitteetta. Nostin lämmityspiirin paineen yhteen baariin lorottamalla sinne kunnolla vettä, ja se on sen jälkeen pärjännyt ilman lisäystä. Pumppua ei juuri kuule, kun IV-kone huutaa siinä sen päällä.
Kämppä on vedellyt siinä 35-42kWh per päivä wattimaatin mukaan, sisältän siis kaiken, myös jatkuvalle sähkölle välillä unohtuneen auton lämmityksen. Eli vaikka keli kylmenee niin ei jotenkin tunnu vievän tuon enempää sähköä kaikkinensa nyt tämä talo. Pudotus ei ole maatajärisyttävä mutta meidän nelihenkiselle perheelle ja kahdelle tolpassa olevalle autolle tuo on ihan ok. En odottanutkaan että maalämmöllä ihmeitä tehtäisiin, ihan ok suoritukseen tällä pääsee näköjään.
Aika iso homma oli laitella tosiaan ilmanvaihtokone uuteen paikkaan, säätää paineet samoihin, ja sitten rakentaa uusiksi kaapit ja pöytätaso tuonne kodinhoitohuoneeseen. Pöytätasoa menetettiin 11cm mutta sen ansiosta kodinhoitohuoneeseen saa lopulta pesutornin. Tason alla olevista kaapeista toinen menetti syvyyttä noin kymmenen senttiä ja pakastin jäi nyt pari senttia pöytätason reunan etupuolelle. Ei kaunis ratkaisu, mutta keruupiirin putket ottivat tilansa.
Hyvä että laitteet on tulilla ja pelittää. Alkuuhan kaivosta tulee hiukan lämpöisempää mutta saattaa olla ettei se kulutusta laske kuin marginaalisesti. Sitten vain testailemaan miten saisi menoveden mahdollisimman viileäksi...
Ajoitko esim yhtä päivää sähköllä? Itseä kiinnostaa se että kuinka nykyinen järjestelmä pärjää vanhaan nähden. Tai mahdollisesti jopa suoraan sähköön verrattuna. Pakkasella luulisi että ero olisi suurimmillaan. Sähkölaitoksen datasta napsinee helposti pois lohkolämmittimet piikkeineen. Tosin nyt muuttujana on myös iv-kone mutta se lienee pienempi tekiä.
-
Hyvä että laitteet on tulilla ja pelittää. Alkuuhan kaivosta tulee hiukan lämpöisempää mutta saattaa olla ettei se kulutusta laske kuin marginaalisesti. Sitten vain testailemaan miten saisi menoveden mahdollisimman viileäksi...
Ajoitko esim yhtä päivää sähköllä? Itseä kiinnostaa se että kuinka nykyinen järjestelmä pärjää vanhaan nähden. Tai mahdollisesti jopa suoraan sähköön verrattuna. Pakkasella luulisi että ero olisi suurimmillaan. Sähkölaitoksen datasta napsinee helposti pois lohkolämmittimet piikkeineen. Tosin nyt muuttujana on myös iv-kone mutta se lienee pienempi tekiä.
Ei minulla tuota vertailukohtaa oikein ole suorasähköön, en ole testaillut sen avulla. Pumppu laitettiin tulille aika pikapikaa, siinä ei kauan mennyt. IV-koneen kulutus putosi kyllä, tosin jälkilämmitys on sitten nykyään sähköllä kun se aiemmin oli vedellä. En ottanut edes vesikennoa talteen, vaikka olisin voinut sen rälläköidä kenties irti. Se on liian tehokas. Toisaalta ihan pienitehoisia ei edes ole. Ja parashan se olisi raitisilmapuolella, silloin ei kone jäätyisi ikinä. Mutta sellaista ei nyt tule.
Toisen jakotukin säädöt on ihan päin honkia, mutta itsepä olen ne perseelleen ruuvannut. Pitää säätää piakkoin.
-
Noniin, nyt on jakotukin virtaukset karkeasti sen mitä lattialämmityssuunnitelmassa. Märkätilat on fiilispohjalta enemmän ja samoin yksi makuuhuone jossa on perinteisesti ollut vaikeuksia nostaa lämpöä. Mutta muuten suunnitelman mukaan. Saattaa mennä tovi jos toinenkin ennen kuin lämpötilat saa säädettyä kohdilleen, mutta jostain on lähdettävä joten olkoon se tuo suunnitelman virtaus.
Säädin myös IV-koneen jälkilämmitystä. Nyt lähtee käyntiin jossain siinä 18 asteen huitteilla ja sammahtaa noin 20 asteessa.
-
Noniin, nyt on jakotukin virtaukset karkeasti sen mitä lattialämmityssuunnitelmassa. Märkätilat on fiilispohjalta enemmän ja samoin yksi makuuhuone jossa on perinteisesti ollut vaikeuksia nostaa lämpöä. Mutta muuten suunnitelman mukaan. Saattaa mennä tovi jos toinenkin ennen kuin lämpötilat saa säädettyä kohdilleen, mutta jostain on lähdettävä joten olkoon se tuo suunnitelman virtaus.
Säädin myös IV-koneen jälkilämmitystä. Nyt lähtee käyntiin jossain siinä 18 asteen huitteilla ja sammahtaa noin 20 asteessa.
Täällä tuloilman lämpötilana piisaa 16 astetta ilman vedon tunnetta. Tuolloin vastusta ei tarvi kovin paljoa käyttää. Tuo on paljon mm venttiilien heittosuunnista kiinni.
-
Täällä tuloilman lämpötilana piisaa 16 astetta ilman vedon tunnetta. Tuolloin vastusta ei tarvi kovin paljoa käyttää. Tuo on paljon mm venttiilien heittosuunnista kiinni.
Onko sinulla tietoa laadukkaista tulo- ja poistoventtiilimalleja. Muistelen, että näistä joskus kirjoittelit. Tavoitteena valita tietoiseti hiljaiset ja helposti puhtaana pysyvät venttiilin, jota eivät jätä pöly jälkiä venttiilin lähelle? Sori off topic.
-
Onko sinulla tietoa laadukkaista tulo- ja poistoventtiilimalleja. Muistelen, että näistä joskus kirjoittelit. Tavoitteena valita tietoiseti hiljaiset ja helposti puhtaana pysyvät venttiilin, jota eivät jätä pöly jälkiä venttiilin lähelle? Sori off topic.
Täällä?
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7572.msg100955#msg100955
Poistoissa ei liene valinnanvaraa muutakuin perinteiset ja äänenvaimennetut mallit joissa on joku vaahtomuovinpala siellä kupin keskellä.
-
Täällä tuloilman lämpötilana piisaa 16 astetta ilman vedon tunnetta. Tuolloin vastusta ei tarvi kovin paljoa käyttää. Tuo on paljon mm venttiilien heittosuunnista kiinni.
Silläkin on vaikutuksensa, paljonko ilma jäähtyy matkalla yläpohjassa. Minulla oli joskus 30cm selluvillaa tuolla, se ei paljon putkien päälle yltänyt uutenakaan..
-
Täällä tuloilman lämpötilana piisaa 16 astetta ilman vedon tunnetta. Tuolloin vastusta ei tarvi kovin paljoa käyttää. Tuo on paljon mm venttiilien heittosuunnista kiinni.
Täältä ääni tuolle 16oC tuloilmalle. Toimii hyvin, kun säätää tuloilmaventiilit sopivaan suuntaan. IV-koneen etulämmityspatteri käytössä maapiirin keruunesteellä eikä tarvitse käyttää jälkilämmitystä sähköllä eikä kennon sulatusta ainakaan -25oC asti. Kylmemmästä ei ole vielä kokemusta tällä kokoonpanolla.
-
IV-koneen etulämmityspatteri käytössä maapiirin keruunesteellä eikä tarvitse käyttää jälkilämmitystä sähköllä eikä kennon sulatusta ainakaan -25oC asti. Kylmemmästä ei ole vielä kokemusta tällä kokoonpanolla.
Tuossa vaan kannattaa olla tarkkana että maapiiriä/kaivoa (jos kytketty samaan kuin mlp) ei kuriteta turhaan. Eli jäteilma pidetään niin kylmänä kokoajan kuin mahdollista.
-
Silläkin on vaikutuksensa, paljonko ilma jäähtyy matkalla yläpohjassa. Minulla oli joskus 30cm selluvillaa tuolla, se ei paljon putkien päälle yltänyt uutenakaan..
Eristää ne putket pitäs vaikka ne villassa kulkiskin. Mulla 50mm putkienympärillä jokapuolella. Pelkän puhallusvillan kanssa helposti alapuolelle jää tyhjä tasku.
Selluvilla painunee puhalletusta määrästä varmaan sen 25%
-
Eristää ne putket pitäs vaikka ne villassa kulkiskin. Mulla 50mm putkienympärillä jokapuolella. Pelkän puhallusvillan kanssa helposti alapuolelle jää tyhjä tasku.
Selluvilla painunee puhalletusta määrästä varmaan sen 25%
On noita putkia eristelty. Miten paljon ja miten hyvin, sitä en tiedä, mutta koneen päästä sen on nähnyt ihan paljaalla silmällä kun putkien spagettihirviö tulee osin puhallusvillojen ylle.
Mittasin muuten IV-koneen sähkönkulutuksen. 93W oli nyt ilman jälkilämmitystä. Jälkilämmityksen kanssa toki paljon enemmän. Esilämmitys viinakierrosta lienee se toimivin tapa, jos haluaisi koneen kulutuksesta nipistää parantaen samalla sen toimintaa sulatusten tarpeen osalta.
-
On noita putkia eristelty. Miten paljon ja miten hyvin, sitä en tiedä, mutta koneen päästä sen on nähnyt ihan paljaalla silmällä kun putkien spagettihirviö tulee osin puhallusvillojen ylle.
Mittasin muuten IV-koneen sähkönkulutuksen. 93W oli nyt ilman jälkilämmitystä. Jälkilämmityksen kanssa toki paljon enemmän. Esilämmitys viinakierrosta lienee se toimivin tapa, jos haluaisi koneen kulutuksesta nipistää parantaen samalla sen toimintaa sulatusten tarpeen osalta.
Täällä iv-kone vei eräänä vuonna 660kWh ilman tuloilman pätkimistä, vedon tunnetta tai että olisin ikinään huomannut mitää spesiaalia sulatusta tms.... patterilla oleva kone huomattavasti arvokkaampi ja päälle tulevat asennuskulut. Ts ainakaan täällä ei maksaisi koskaan itseään takaisin...
Mikäli haluaisi korkeamman tuloilman lämpötilan, asia saattaisi olla toisin.
-
Täällä iv-kone vei eräänä vuonna 660kWh ilman tuloilman pätkimistä, vedon tunnetta tai että olisin ikinään huomannut mitää spesiaalia sulatusta tms.... patterilla oleva kone huomattavasti arvokkaampi ja päälle tulevat asennuskulut. Ts ainakaan täällä ei maksaisi koskaan itseään takaisin...
Mikäli haluaisi korkeamman tuloilman lämpötilan, asia saattaisi olla toisin.
660kWh on tosi vähän. Jos tuollaiseen haluaisin päästä niin tarttis paljon paremmin virtaavan tuloilmasuodattimen. Nykyinen F7 ahistaa aika paljon. Pingviiniin ei vaan mahda saada mitään paremmin toimivaa pussisuodatinta tuon tiheän vekkihirviön tilalle.
Veikkaan että minulla menee tuhannen kilowattituntia vuodessa pelkkään IV-koneeseen.
-
Kerrotaanpas sananen kaivon tilanteesta. Reikäähän on se 230 metriä josta kalliossa 227. Putkena 45mm turbo. Vesi lienee todella ylhäällä, niin se on tontin vesikaivossakin.
Invertterikoneen kanssa keruulle menevän ja sieltä tulevan nesteen lämpö vaihtelee ihan tilanteen mukaan, pumppu säätää viinakierron nopeutta oman päänsä mukaan. Pahimmillaan kaivolle on lähtenyt -1 asteista ja sieltä on tullut +2 takas. Nyt näkyi olevan pikkutehot käytössä (2,8kW) ja luvut +0,5 ja +3,7.
-
Hyviä lukuja keruun lämpötiloista.
Olisi mielenkiintoista tallentaa alimpia liukemia ja niitä vastaavia ulkolämpötiloja.
Niistä saisi milelenkkintoista tietoa siitä, kuinka kaivo viilenee vuosien saatossa.
Varaa viilenemiseen on reippaasti.
-
Tämmöisiä copypasteja voi toki napsia talteen.
Meno 30.9°C
paluu 26.9°C
Paluu asetus 26.9°C
Kuumakaasu 53.5°C
Ulkolämpötila 0.0°C
Käyttövesi 46.6°C
Käyttövesi asetus 50.0°C
Liuos sisään 3.8°C
Liuos ulos 0.6°C
Maks menovesi 64.0°C
Imu compressor 7.2°C
Compr. lämmitys 42.8°C
Ylikuumennus 4.5 K
En ole keksinyt miten saisin tuon menoveden lämmön alemmas ilman että kämpän lämpö laskisi. Siis poikkeamatta asennusohjeen ukaasista jättää lämmönsiirronkin kiertopumppu pumpun ohjattavaksi. Aiemmalla systeemillä riitti matalampi menoveden lämpö, kun kierto oli keskimäärin nopeampi. Ajoin kiertopumppua (alpha 2L 15-60) täysiä.
-
Bergheat on myös pikkuisen turhan suoraviivainen...
Palaan vielä tähän asiaan...
Tässä olet ihan oikeassa.
Tuo D5 :n laskentamenetelmä on aika suoraviivainen ja siitä aiheutuu maanvaraisen lattian laskentaan melkoinen virhe varsinkin Etelä-Suomessa. Lapissa on pidempi lämmityskausi ja virhe jää pienemmäksi.
D5 -menetelmällä tulee virhettä kaikkeen mitoituslaskentaan, jossa seinämän takana on melko tasalämpöinen maa.
Meillä Suomessa D5 menetelmä menettelee kohtuullisesti, mutta maissa, joissa lämmityskausi on meitä lyhyempi, on virhe tosi iso. Niissä maissa lämmityskaudella mitoittaminen on ehdottoman tarpeellinen.
Olen D5 :n menetelmän vastaisesti lisännyt laskentaohjelmaani lämmityskauden pituuden muuttujaksi.
Tätä muutosta varten en suoraan löytänyt sopivaa dataa. Vähän soveltamalla sain jonkinlaisen menetelmän.
En ole vielä laittanut sitä yleiseen jakoon, testaan sitä ensin.
-
^pahoitteluni etten yhtään ole ehtinyt nyt tähän laskentaan palata. Silloin aikanaan hakkasin bergheattiin omana muutoksena mukaan laskurin joka käytti sitä D5:n uutta, ainakin D5-päivitysehdotuksessa ollutta menetelmää hyväkseen. Siinä oli siis maan lämpötila kuukausittain annettu alapohjan alle. Voisin tuon ehkä kaivella jos se löytyisi, ja viskata tomppelille joskus paluupostina, minä en sillä mitään enää tee. Nykyinen mielenkiinto on enempi AIT:n ohjauslogiikan omituisuuksien ihmettelyssä.
-
Kiitos, jos löydät materiaalin!
-
^Mañana.
Irrallisena knoppina Luxtronikista, tämä ei oikein kuulu kunnolla mihinkään olemassaolevaan ketjuun, niin miksei vaikka tänne sitten..
Ihmettelin hieman miten Android-luuri hakee tuon luxtronikin paikallisverkosta. Nettisniffailu ja socketti-koodailu oli hieman ruosteessa, mutta kyllähän siellä tcpdumpin mukaan hieman dataa heiluu paikallisverkossa, UDP broadcast porttiin 4444.
Kokeilin lähettää vastaavia bytejä samaan UDP-porttiin broadcastina tietokoneeltani, ja kuinka ollakaan Luxtronik tuuppaa 100 byteä takaspäin kertoen käytännössä IP-osoitteensa siinä samalla. Että noin se löytyy verkosta, jos tahtoo tietää missä IP-osoitteessa webbiserveri nyt luuraa. Myönnettäköön ettei se IP käytännössä vaihtele, etenkään jos säätää vähän omaa DHCP-serveriä mac-osoitteen avulla, mutta teoriassa pumppu voi saada eri osoitteen. Toki UDP on vähän epäluotettava selvittelyyn, joten sen kanssa voi joutua huhuilemaan uudelleen.
Niin ne bytet joilla jonkinlainen vastaus tuli:
byte[] buffer = { 0x32, 0x30, 0x30, 0x30, 0x3b, 0x31, 0x31, 0x31, 0x3b, 0x31, 0x3b, 0x00, 0x00, 0x00, 0x20, 0x20, 0x20, 0x20 };
-
Mitoitukseen liittyen, nyt on kohtuullinen logi tallessa kylmemmiltä keleiltä. Pumppu veti perinteiset tiltit iltasella 18h12min käynnin jälkeen ja nosteli siitä sitten taas 40hertsistä taajuuden aina sataan asti kolmen tunnin aikana. Taajuus lyö tuon tiltin jälkeen aina vähän yli ja saisi lyödä enemmänkin jos pumppu oikeasti yrittäisi kompensoida lämmitysvajetta, mutta kuitenkin. Siitä sitten aamuun asti keli kylmeni pikkuhiljaa, aamulla oli 22 astetta pakkasta juuri ennen kuin käyttövesisykli alkoi, ja pumppu teki lämpöä 6kW teholla. Hertsit oli noin 86 tuossa kohtaa.
Eiköhän tuo -22C ja 6kW ole aika liki totuutta lämmitystarpeen osalta tuossa lämpötilassa. Käytännössä mitoituslämpötila on -29C ja tästä nyt voi puusilmäkin nähdä ilman sen kummempaa laskemista, että tuo 9kW pumppu riittää kevyesti ja sen lämpimän yhden auton tallinkin voisi lohkaista tuosta talon jatkeena olevasta leveästä autokatoksesta ilman että pumpun tehot loppuisivat. Kaivo siitä ei taatusti riemuitsisi, mutta toisaalta samalla kun puhalluttaisi tallin päälle villaa, sitä laittasi lisää talonkin yläpohjaan.
Nyt on nähty kylmimmät lämmöt keruussa +1,2 tulo ja -2,2 meno. Tuolloin oli se 100Hz vähän aikaa käytössä tilttauksen jälkeen.
-
...Eiköhän tuo -22C ja 6kW ole aika liki totuutta lämmitystarpeen osalta tuossa lämpötilassa.
Olit laskenut (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7635.0;attach=6792) -20 C lämpötilalle 6,0 kW. Aika tarkkaan laskit.!
-
Oli hyvä laskuri käytössä. :)
-
Mitoitukseen liittyen, nyt on kohtuullinen logi tallessa kylmemmiltä keleiltä. Pumppu veti perinteiset tiltit iltasella 18h12min käynnin jälkeen ja nosteli siitä sitten taas 40hertsistä taajuuden aina sataan asti kolmen tunnin aikana. Taajuus lyö tuon tiltin jälkeen aina vähän yli ja saisi lyödä enemmänkin jos pumppu oikeasti yrittäisi kompensoida lämmitysvajetta, mutta kuitenkin. Siitä sitten aamuun asti keli kylmeni pikkuhiljaa, aamulla oli 22 astetta pakkasta juuri ennen kuin käyttövesisykli alkoi, ja pumppu teki lämpöä 6kW teholla. Hertsit oli noin 86 tuossa kohtaa.
Eiköhän tuo -22C ja 6kW ole aika liki totuutta lämmitystarpeen osalta tuossa lämpötilassa. Käytännössä mitoituslämpötila on -29C ja tästä nyt voi puusilmäkin nähdä ilman sen kummempaa laskemista, että tuo 9kW pumppu riittää kevyesti ja sen lämpimän yhden auton tallinkin voisi lohkaista tuosta talon jatkeena olevasta leveästä autokatoksesta ilman että pumpun tehot loppuisivat. Kaivo siitä ei taatusti riemuitsisi, mutta toisaalta samalla kun puhalluttaisi tallin päälle villaa, sitä laittasi lisää talonkin yläpohjaan.
Nyt on nähty kylmimmät lämmöt keruussa +1,2 tulo ja -2,2 meno. Tuolloin oli se 100Hz vähän aikaa käytössä tilttauksen jälkeen.
Sullehan taisi joku kauppiaan retale tarjota 140 m kaivoa. Nyt varmaan harmittaa vietävästi, kun on tullut kauppiaslorttien mukaan ylitehoinen kaivo ja rahat on heitetty ikkunasta ulos. Tai oikeestaan Kankkulan kaivoon.
-
Sullehan taisi joku kauppiaan retale tarjota 140 m kaivoa. Nyt varmaan harmittaa vietävästi, kun on tullut kauppiaslorttien mukaan ylitehoinen kaivo ja rahat on heitetty ikkunasta ulos. Tai oikeestaan Kankkulan kaivoon.
Juu kyllä vain, tosin se kauppiaan tarjous oli useamman tonnin kalliimpi kuin tämä 230-metrisellä kaivolla toteutettu kokonaisuus.
Tuosta kun kaivo muutaman vuoden jäähtyy niin voidaan todeta että en todellakaan ylimitoittanut kaivoa. Puhumattakaan jos laitan sen autotallin. Kyllä silloin on jo vakavasti harkittava lisäpuhallusta koko talon yläpohjaan.
-
Ensimmäinen täysi maalämpökuukausi taputeltu. Wattimaatti kertoo sähköä menneen helmikuussa 1171,82kWh ja fmi kertoo pirkkalan keskilämpötilan olleen -9,8C. (http://suja.kapsi.fi/fmi-tilastot.php?kuumoodi=true)
Nähdäkseni maalämpö toimii talossani kuten pitää. Pientä harmia on AIT:n ohjelmistosta, mutta siinä kaikki ongelmat. Keruu pelaa ja lämpöä riittää tarvittaessa.
-
Ensimmäinen täysi maalämpökuukausi taputeltu. Wattimaatti kertoo sähköä menneen helmikuussa 1171,82kWh ja fmi kertoo pirkkalan keskilämpötilan olleen -9,8C. (http://suja.kapsi.fi/fmi-tilastot.php?kuumoodi=true)
Nähdäkseni maalämpö toimii talossani kuten pitää. Pientä harmia on AIT:n ohjelmistosta, mutta siinä kaikki ongelmat. Keruu pelaa ja lämpöä riittää tarvittaessa.
Meillä helmikuun kaiken sähkön kulutus 2964kwh keskilämpötilan ollessa - 11. Kesä/syksykuukausina öljyllä kokonaiskulutus 640-800kwh. En ihan saamaan päässyt sun kanssa :D. No oikeasti, ei meidän talot oo kyllä yhtään vertailukelpoisia.
-
Meillä helmikuun kaiken sähkön kulutus 2964kwh keskilämpötilan ollessa - 11. Kesä/syksykuukausina öljyllä kokonaiskulutus 640-800kwh. En ihan saamaan päässyt sun kanssa :D. No oikeasti, ei meidän talot oo kyllä yhtään vertailukelpoisia.
Ei ole tippaakaan vertailukelpoisia. Minulla on pieni vm 2004 lattialämpötalo, jossa on varsin toimiva LTO, jos tätä vertaa teidän huusholliin.
Kyllä tuohon AIT:n energiatehokkuuteen voi kuitenkin olla lattialämmityksen kanssa ihan tyytyväinen. Sinulla pitäisi keksiä konstit joilla kiertoveden lämpötilan ja sen puskurivaraajan lämmön saisi matalammiksi, niin COP nousisi. Purmon leveät patterit joita Kaupunkitilalla on, ovat hyviä. Hänellä kiertoveden lämpötila on ihan samaa luokkaa kuin minulla, ellei parempikin.
-
Meno 33.3 ° C
paluu 28.3 ° C
Paluu asetus 28.3 ° C
Kuumakaasu 61.6 ° C
Ulkolämpötila -9.2 ° C
Käyttövesi 49.0 ° C
Käyttövesi asetus 53.5 ° C
Liuos sisään 2.1 ° C
Liuos ulos -1.5 ° C
Maks menovesi 64.0 ° C
Imu compressor 5.1 ° C
Compr. lämmitys 49.3 ° C
Ihan mojova pakkasjakso alkaa kai loppuviikosta taittua. Kaivo selvisi ensimmäisestä talvesta hyvin, vaan eipä kalorimetrissä vasta olekaan kuin 5127kWh. Mitäs Krive sinulla tuo kalorimetri kertoo tuotetun lämmön määräksi?
-
Meno 33.3 ° C
paluu 28.3 ° C
Paluu asetus 28.3 ° C
Kuumakaasu 61.6 ° C
Ulkolämpötila -9.2 ° C
Käyttövesi 49.0 ° C
Käyttövesi asetus 53.5 ° C
Liuos sisään 2.1 ° C
Liuos ulos -1.5 ° C
Maks menovesi 64.0 ° C
Imu compressor 5.1 ° C
Compr. lämmitys 49.3 ° C
Ihan mojova pakkasjakso alkaa kai loppuviikosta taittua. Kaivo selvisi ensimmäisestä talvesta hyvin, vaan eipä kalorimetrissä vasta olekaan kuin 5127kWh. Mitäs Krive sinulla tuo kalorimetri kertoo tuotetun lämmön määräksi?
Kävin kurkkaamassa, ja kalorimetri kertoo tuotetun lämmön määräksi 11981kw. En kyllä itse osaa analysoida mitä tuo määrä kertoo :). Altaan lämmitystä tuohon mahtuu vasta 178kwh:n verran. Tammikuun kymmenes oli päivä jolloin meillä laitteet saatiin tulille.
-
Kävin kurkkaamassa, ja kalorimetri kertoo tuotetun lämmön määräksi 11981kw. En kyllä itse osaa analysoida mitä tuo määrä kertoo :). Altaan lämmitystä tuohon mahtuu vasta 178kwh:n verran. Tammikuun kymmenes oli päivä jolloin meillä laitteet saatiin tulille.
Tarkoittaa sitä että pumppu on tehnyt lämpöä tuon verran. Jos sinulla olisi pumpulle oma sähkömittari, niin voisit siitä laskea mikä on hyötysuhde. Kalorimetrin kilowattituntilukeman muutos jaettuna sähkömittarin kilowattituntilukeman muutoksella on hyötysuhde eli COP.
Meillä startattiin about samaan aikaan (minulla 9:s päivä tammikuuta) joten tuosta voi päätellä että talosi vie yli tuplasti lämpöä verrattuna minun talooni.
-
Kävin kurkkaamassa, ja kalorimetri kertoo tuotetun lämmön määräksi 11981kw. En kyllä itse osaa analysoida mitä tuo määrä kertoo :). Altaan lämmitystä tuohon mahtuu vasta 178kwh:n verran. Tammikuun kymmenes oli päivä jolloin meillä laitteet saatiin tulille.
Aika lähelle samaan, kuin tekemämme laskelma.
Sen laskelman mukaan:
tammikuu 21 päivää 4 661 (6881)
helmi kokonaan 6 294 (6294)
Maaliskuulla 5 päivää 919 (5700)
yhteensä 11 875
-
Aika lähelle samaan, kuin tekemämme laskelma.
Sen laskelman mukaan:
tammikuu 21 päivää 4 661 (6881)
helmi kokonaan 6 294 (6294)
Maaliskuulla 5 päivää 919 (5700)
yhteensä 11 875
Vois jopa sanoa, että ainakin mun mielestä aika ääretömän hyvin laskettu :)
-
Laitoin termostaatit takas käyttöön ja ruuvasin pesuhuoneeseen lisää virtausta, sen lattia oli pöljästi kylmempi kuin kodinhoitohuoneen, jota samalla inasen kuristin. Saapa nähdä miten tuo invertteri taipuu noiden kanssa..
-
Invertteri on ollut ihan fine termostaattien kanssa toistaiseksi. Nyt saapui sähkömittari, joten pitäisi päästä pian julistamaan AIT:n käytännön cop-lukemia lattialämmitystalon kanssa.
-
Pumpun kalorimetrissä on nyt lukema karkeasti 20100kWh joten mitoitus kaivolle ja pumpulle on vähintään riittävä. Kun kokonainen vuosi on pumpattu, kalorimetrissä lienee noin 21000kWh. Laskelma oli noin 25000kWh. Vuoden 2018 lämmitystarvelukua en ole katsonut, mutta saattoihan tuo olla taas leuto vuosi kokonaisuudessaan. Erosta hieman yli tuhannen kilowattituntia tulee vähäisestä käyttöveden käytöstä. Puulämmitteinen sauna talon keskellä ehkä myös inasen vähentää talvella lämmitystarvetta, mene tiedä. Ei kyllä saunota mitenkään usein. Jokatapauksessa varaa olisi laitteiston ja kaivonkin puolesta varmaan laittaa myös autotalli mukaan maalämpöön, jos sellaisen joskus saisi rakennettua.
Sähköä talossa on kulunut vuodessa 9583kWh, tuossa on kaikki käyttösähkö mukana. Ihan koko vuotta ei pumpattu maasta lämpöä, mutta melkein.
Edit: lämmitystarveluku oli vuonna 2018 Tampereella 4116. Normaali on 4424. Tuosta saadaan 4116/4424 = 0.93. Jos jaetaan 21000 tuolla, saadaan 22571kWh. Tuohon jos lisättäisiin laskelman mukainen käyttöveden lämmityksen määrä, niin oltaisiin aikas tarkkaan jo mitoituksen mukaisissa luvuissa, sanotaanko normaalin laskentavirhemarginaalin sisällä kirkkaasti. Kovin kauas ei jäädä toteutuneellakaan käyttöveden lämmityksen määrällä.
-
Vuosi pumpattu. Kalorimetrissä näin:
Lämmitys 18925.5 kWh
Lämmin käyttövesi 1843.2 kWh
Yhteensä 20768.7 kWh
Lisälämpö 15.5 kWh
(Lisälämpö desinfiointisykleistä, jotka oli aluksi kytketty)
1.Komp käyntiaika 6923h
1.Komp käynnistykset 915
Keskim. käyntiaika 07:33
Käyntiaika: 1.Lisäl 2h
Käyntiaika: Compres 6923h
Käyntiaika: Lämmitys 6195h
Käyntiaika: Lämminv 727h
Keskimääräinen käyntiaika on nousussa, koska viimeinen käyntijakso on jo yli 20 vuorokauden mittainen.
Sähkömittarissa on nyt lukema 3163.68 kWh, mutta se ei ole ollut käytössä kuin jostain maaliskuulta muistaakseni. Edit maaliskuun 24. päivä ja silloin oli kalorimetrissä 6632.8kWh. Laskin että sähkömittarin asennuksesta lähtien COP on 4.47. COP on laskussa kuten oli odotettavissa. Talvella tarvitaan tehoa eikä pwzsv9 COP loista silloin.