Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: pelimanni - 12.07.17 - klo:16:39
-
Hei,
Uusi foorumilainen ja tuleva maalämmittäjä esittäytyy. Olemme hankkineet seuraavanlaisen projektin Tampereelta
-Vuonna -58 rakennettu tasamaan rintamamiestalo.
-Pohjapinta-ala noin 100m2 per kerros, kerroksia 3 (kellari,keskikerros,yläkerta)
-Nykyisin öljylämmitys, kulutus ei tiedossa
-Kellari: lattialämmitys n 70m2 (pesuhuone+sauna+pari huonetta, näihin tulee lattiaan eristys), loput pattereilla
-Keskikerros: Purueristeiset seinät, lattialämmitys n.80m2, portaikossa patteri
-Yläkerta: osittain matalaa tilaa 100m2, uudet eristeet (spu 20cm), patterilämmitys
-Tulossa koneellinen iv lämmön talteenotolla
-Lasit kaksikerroksiset (tarkoitus joskus vaihtaa sisempi lasi kaksikerroksiseksi elementiksi)
-5 henkinen perhe
Tarkoitus olisi muun remontoinnin lisäksi vaihtaa lämmitysmuoto maalämpöön. Kaipaisin mitoituslaskelmaa ja muutenkin mielipiteitä siitä millainen pumppu ko. kohteeseen sopisi. Taloon tulisi osittain lattialämmitys ja osittain säilyisi patterilämmitys. Kosteat tilat lattialämmityksellä, jonka pitäisi olla lämmin myös kesällä, jolloin muu lämmitys on pois päältä (päinvastoin maaviileä käytössä). Mahdollisuus hyödyntää tulevaisuudessa aurinkoenergiaa olisi plussaa.
Kiitokset!
-
-Vuonna -58 rakennettu tasamaan rintamamiestalo.
-Pohjapinta-ala noin 100m2 per kerros, kerroksia 3 (kellari,keskikerros,yläkerta)
-Nykyisin öljylämmitys, kulutus ei tiedossa
-Kellari: lattialämmitys n 70m2 (pesuhuone+sauna+pari huonetta, näihin tulee lattiaan eristys), loput pattereilla
-Keskikerros: Purueristeiset seinät, lattialämmitys n.80m2, portaikossa patteri
-Yläkerta: osittain matalaa tilaa 100m2, uudet eristeet (spu 20cm), patterilämmitys
-Tulossa koneellinen iv lämmön talteenotolla
-Lasit kaksikerroksiset (tarkoitus joskus vaihtaa sisempi lasi kaksikerroksiseksi elementiksi)
-5 henkinen perhe
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7571.0;attach=6642).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 10 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”pelimanni” TAMPERE (Pirkanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Kellari Lattialämmitys 11 652 kWh 2,51 kW
- Keskikerros Patterilämmitys 12 220 kWh 4,48 kW
- Talon yläkerta Patterilämmitys 8 786 kWh 3,22 kW
YHTEENSÄ 32 657 kWh 10,2 kW
- Josta johtumisvuodot 25 019 kWh 7,41 kW
- Josta ilmanvaihdot 4 324 kWh 1,59 kW
- Josta vuotoilmat 3 315 kWh 1,22 kW
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( PATTERILÄMMITYS )
Lämmitettävää 297 m2 653 m3
- Kiinteistö 3,5 COP 30 725 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,8 COP 5 000 kWh
- Yhteensä 3,4 COP 35 725 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 10,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho 10,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -29 C
▪ Maasta kerätään ( 3,5 COP) 7,2 kW 25 174 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 10 514 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 37 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä 10 551 kWh
Tarvitaan 248 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,49 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,49 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,68 bar (68 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,49 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,37 bar (37 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,49 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,22 bar (22 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, keruu: kostea savi, upotussyvyys vähintään 1,1 m 641 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 700 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitokset nopeasta vastauksesta! Joo, saa laittaa mitoituksen myös spostiin.
Kun maalämpö toimii paremmalla hyötysuhteella lattialämmityksellä, niin onko mielestänne järkeä tällä perusteella tehdä esim yläkertaan lattialämmitys (pattereiden sijaan), kun se joka tapauksessa rempataan (taloon jäisi edelleen pattereita muualle)?
-
Kun maalämpö toimii paremmalla hyötysuhteella lattialämmityksellä, niin onko mielestänne järkeä tällä perusteella tehdä esim yläkertaan lattialämmitys (pattereiden sijaan), kun se joka tapauksessa rempataan (taloon jäisi edelleen pattereita muualle)?
Minusta kannattaa laittaa remontin yhteydessä lattialämmitys, jos lattiat muutenkin uusitaan. Yläkertaan pitää silloin tietenkin vetää oma lämmityspiiri.
-
Tilannepäivitystä:
Suunnitelmat jalostuneet siten, että lattialämmityksellä tulee vain kellari ja kosteat tilat. Eli keskikerros ja yläkerta pääasiassa pattereilla. Kaksi lämmityspiiriä tulisi kuitenkin. Lisäksi erillinen autotalli (20m2, 10m kanaali) tulisi lämmityksen piiriin myös.
Ensimmäisiä tarjouksiakin on saapunut:
-Kaivo 280m/115mm/40mm putkilla(?!) tai kaksi 170m kaivoa, pumppuna 16 kW on/off
-Kaivo 210m/115mm/40mm, 12kW inverteri
Lämpöpumpuista tuntuu että jokaisen merkin edustajalla on markkinoiden paras pumppu. Thermia mainostaa käyttöveden lämmitystään parhaaksi, onkohan tuossa mitään perää? Onko palstalaisilla mielipiteitä kuka tekee tämän hetken 'parhaat' pumput, ts. minkä ottaisit jos nyt saisit valita? Itsellä tällä hetkellä vahvimmilla Nibe ja Thermia.
Onko hieman ylimitoitetusta pumpusta muuta haittaa kuin hinta? Joutuuko invertterikin pysähtelemään (esim. kesäaikaan) paljon jos se on 'liian' tehokas?
Mitä hyötyä on porauttaa 140mm reikä, kun ja jos 115mm:n reikäänkin saa 50mm kollektorin?
-
Ei taida viina kiertää riittävästi 40mm/280m yhdistelmällä kun ei kierrä tuossa omassa 220 m reiässäkään.
Ja minulla on vieläpä pikkukone, ainoastaan 10kw.
Itse ostaisin nyt ait merkkisen koska siinä on nyt markkinoiden paras cop, ja sen takiahan näitä kai hankitaan. Tämä tosin 10kw luokassa.
-
Oma valinta voisi olla halvin varaajallinen nibe ja jäspin gtv (https://varaaja.com/index.php/energiavaraajat/jaespi-energiavaraajat/gtv-varaajat) 500 litran varaaja käyttöveden esilämmitykseen ja puskuriksi josta suntataan sitten vettä kahteen eri piiriin. Tuohon voi sitten lisätä aurinkokeräimet jos ekoilu alkaa kiinnostamaan.
Thermia mainostaa käyttöveden lämmitystään parhaaksi, onkohan tuossa mitään perää?
On tai ei, mutta jos pumppu maksaa satasia enemmän kuin esim. Nibe niin eroa ei kurota pumpun eliniän aikana koskaan kiinni.
Mitä hyötyä on porauttaa 140mm reikä, kun ja jos 115mm:n reikäänkin saa 50mm kollektorin?
Saattaa olla että suurempaa reikää poraavaa konetta käytetään vesikaivojen tekoon. Ota suurempi reikä niin saat ujutettua reikään imuputken ja sinulla on hyvässä lykyssä ehtymätön ilmainen vedensaanti. Suurempi reikä tuo ehkä enemmän varmuutta jos putkisto pitää joskus vaihtaa.
-
Keruuputkista:
Tuntuu, että kaikki tarjoavat vain 40mm:n putkia, 50mm tuntuu olevan hankalaa (ja kallista). Nyt tuli kuitenkin tarjous, jossa olisi 140mm:n reikä ja 40mm:n kolmiputkijärjestelmä. Tällä saisi käsittääkseni noin 260m:n reiän siten ettei virtausvastus muodostu ongelmaksi? Kolmiputkijärjestelmä on rakennettu siten, että kaksi putkea alas ja yksi takaisin ylös.
-
Lisäsin viestiisi painehäviölaskelman tapauksessa, jossa kaivoon laitetaan 3 -putkin energiakeräin.
-
Kiitokset! Näppärä laskuri painehäviöiden laskemiseen, onko tuota saatavilla jossain?
Nyt olis tulossa 290m ja 50mm:n putkilla (poraus lähiviikkoina). Vielä pitäisi pumppu valita.
Onko kukaan asennuttanut pumppua tuntityönä? Tuntuu kalliilta nuo könttäasennushinnat (useampi tuhat), kun asennukseen kait menee päivä pari..?
-
Liitin sen viestiisi.!
-
Kerrohan minullekin jos löydät asentajan joka asentaa laadukkaasti ja oikein maalämpöpumpun päivässä. Otan sen heti töihin. Asennukseen meneen 3-4 päivää yhdeltä asentajalta ja asennustarvikkeen minimissään tonnin.
-
Kerrohan minullekin jos löydät asentajan joka asentaa laadukkaasti ja oikein maalämpöpumpun päivässä. Otan sen heti töihin. Asennukseen meneen 3-4 päivää yhdeltä asentajalta ja asennustarvikkeen minimissään tonnin.
Meillä oli kaksi kaveria, vanhan öljypannun poisto ja pumpun asennus. Päivässä tekivät. Pumppu starttasi iltaseitsemältä jos oikein muistelen eli taisi olla jotain 10-11h luokkaa.
-
Kerrohan minullekin jos löydät asentajan joka asentaa laadukkaasti ja oikein maalämpöpumpun päivässä. Otan sen heti töihin. Asennukseen meneen 3-4 päivää yhdeltä asentajalta ja asennustarvikkeen minimissään tonnin.
Kyllä normaali okt menee helposti päivässä kahdella MIEHELLLÄ. Viimeksi toissapäivänä 12h päivä josta tunti ajamiseen.
Puukattila ulos. Lämpöpumppu+puskuri tilalle. Maapiirin haaroituskaivo 2*300m piireille pellon laitaan. N. 4m putkitusmatka neljälle putkelle. Varaaja jäi isännän omaksi iloksi iso pannuhuoneen nurkkaan.
Autossa oltava kaikki tarvikkeet ettei tarvi ajella ja kunnon eväät ettei tarvi lähteä mihinkään syömään. Noihin saa kyllä aikaa kulumaan. Väitän siis yli 500 pumpun kokemuksella että normaali kohteet tekee helposti vähän venytetyssä päivässä.
Asennustarvikkeet ruotsipumppuun muutaman satasen. Sähköihin reippaalla satasella.
-
Tilannepäivitystä:
Kaivo saatiin porattua, mutta siitä tuli vain 192 metrinen (piti olla 290), koska porakruunu hajosi :(. Kuulemma oli ensimmäinen reikä ko. kruunulla.
Päädyttiin siihen, että kokeillaan ensi talvi tuolla reiällä ja katsotaan ensi kesänä tarvitaanko toinen kaivo kaveriksi. Joka tapauksessa nyt pumpuksi tulee varmaan 12kW:n invertteripumppu (pähkäilin vähän 12:n ja 16:n välillä)
-
Kaksi kaivoa tulee huomattavasti kalliimmaksi, kuin yksi vähän syvempi.
Toivottavasti tuo yksi 192 metrinen on sitten riittävä.
Ota huomioon, että kaivo viilenee vähitellen vuosien saatossa, ellei sitten sattuisi niin hyvin,
että kaivon läpi virtaa pohjavettä, joka tuo muualta kaivolle uutta lämpöenergiaa.