Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: Lämpömies - 01.04.17 - klo:14:59
-
Tervehdys kaikille,
Menossa on nyt kolmas rakennuttamisprojektini ja Nibellä jatketaan. Aiemmin käytössä on olleet pumput F1226 sekä F1245 ja nytkin tarkoitus oli mennä tuolla F1245-mallilla, mutta viime hetkillä aloin selvittelemään josko F1255 tai isompi pumppu olisi kuitenkin parempi vaihtoehto.
Tuolla yhdellä pumpulla olisi tarkoitus hoitaa lattialämmitykset ja käyttövedet kahdelle taloudelle (alakerta 100m2, yläkerta 65m2), joten aloin pohtia vielä sitä pitäisikö koneen olla kuitenkin jämerämpi. Lisäksi vedimme lämpökanaalin talon vieressä sijaitsevaan pieneen 10m2 saunarakennukseen, josta 6m2 alaa olisi tarkoitus pitää lämpimänä läpi vuoden. Talossa on hengittävä rakenne, mutta se on eristetty hyvin ikkunoita ja ovia myöten (hyvää B-luokkaa nykymääräyksillä).
Rakennus on siinä pisteessä, että maalämpöpumpun asentaminen ja rakentaminen olisi ajankohtaista. Erillisvaraajalle ei oikein löytyisi tilaa, kun kodinhoitohuoneen käyttötila jäisi jo kovin pieneksi. Saunan lauteiden alle sellaisen voisi saada vielä laitettua jos vaan putket saadaan vielä vedettyä tuolle noin viiden metrin matkalle.
Luin että F1255 voidaan muuttaa antamaan lähes 8kW ulos. Samalla hyötysuhde kärsii, mutta kysyisin mitä tämä tarkoittaisi käytännössä käyttöveden kanssa? Uskon, että lämmitykseen tehoa kyllä riittäisi, mutta nimenomaan tuo käyttöveden määrä voisi tulla ongelmaksi. Siksi sitä voisi olla hyvä pitää tarpeeksi korkealla, mutta ilmeisesti tuon 8kW asetuksella tämän kanssa tulisi jotain ongelmaa, jos en väärin ymmärtänyt. Toisaalta 8kW avulla vettä saadaan lämmitettyä vähän nopeammin.
Tämä palsta on pelastanut minut jo pariin kertaan, joten toivottavasti tästä saadaan se kolmas kerta. Kysyisin siis millaista vaihtoehtoa suosittelisitte tällaiseen tapaukseen. Kiitos!
-
Sanoisin, että käyttöveden tuotannon takia ei kannata tehoa 6->8 nostaa. Täällä taidettu jo moneenkin kertaan laskea paljonko se ehtii vettä esim. puolessa tunnissa tekemään enemmän (=vähän)
Puskurivaraaja kierukalla, lisävaraaja käyttövedelle, tai käyttöveden pitäminen korkealla ja sähkövastukset ajoissa ottamaan koppia.
Kiristyspannan pois ottaminen (6->8) ei suoraan vaikuta millä herzeillä käyttövettä tehdään. Siihen on oma asetuksensa.(normaali->korkea teho) Kuten sanoin en usko, että senkään nostaminen pelastaa käyttöveden loppumiselta jos se on loppuakseen. Siihen en osaa sanoa kuinka se vaikuttaa toimivuuteen, ei pitäisi mitenkään.
-
Koettaisin tehdä laskelman, mutta rakennuspaikkakunta puuttuu..
-
Koettaisin tehdä laskelman, mutta rakennuspaikkakunta puuttuu..
Ohoh, sinähän olet avulias kaveri. Tosin niin olin huomannut jo aiemminkin palstaa selatessani. Eli rakennuspaikkakunta on Oulu, kiitos tosi paljon jo nyt!
-
Sanoisin, että käyttöveden tuotannon takia ei kannata tehoa 6->8 nostaa. Täällä taidettu jo moneenkin kertaan laskea paljonko se ehtii vettä esim. puolessa tunnissa tekemään enemmän (=vähän)
Puskurivaraaja kierukalla, lisävaraaja käyttövedelle, tai käyttöveden pitäminen korkealla ja sähkövastukset ajoissa ottamaan koppia.
Kiristyspannan pois ottaminen (6->8) ei suoraan vaikuta millä herzeillä käyttövettä tehdään. Siihen on oma asetuksensa.(normaali->korkea teho) Kuten sanoin en usko, että senkään nostaminen pelastaa käyttöveden loppumiselta jos se on loppuakseen. Siihen en osaa sanoa kuinka se vaikuttaa toimivuuteen, ei pitäisi mitenkään.
Kiitos paljon tiedosta ja näistä ajatuksista! En ole käyttänyt koskaan puskurivaraajaa tai käyttöveden lisävaraajaa, joten kysyisin mielelläni vielä hieman lisää. Eli mikähän näistä olisi tilan kannalta järkevin vaihtoehto (jos sen saisi vaikka menemään vielä kodinhoitohuoneeseen) ja kannattaako näitä katsoa nimenomaan Niben malleista? Entäpä kustannuspuoli, onko pienen puskurivaraajan tai käyttöveden lisävaraajalla isoa eroa tuossa mielessä?
Tosiaan tuo kiristyspanta ei vaikutakaan käyttöveteen ainakaan suoraan. Tiedätkö millä tavoin tuo korkea taho vaikuttaa käytännössä, eli pitääkö se vain lämpötilaa korkeammalla 6kW teholla vai pukkaako se korkeampaa 8kW tehoa?
-
...Eli rakennuspaikkakunta on Oulu, kiitos tosi paljon jo nyt!
Laskin mitoituksen pikaisesti. Laitoin laskelmasta tulosteen omaan viestiisi.
Katso, ovatko ulkovaipan U -arvot kohdallaan.
Jos on muuttamisen tarvetta, kerro.
Menen välillä ennakkoäänestämään ja korjaan laskelmaan virheeni, kun palaan sieltä.
Huomaa, muutin vähän laskelmaa ja vaihdoin tulosteen.!
-
Laskin mitoituksen pikaisesti. Laitoin laskelmasta tulosteen omaan viestiisi.
Katso, ovatko ulkovaipan U -arvot kohdallaan.
Jos on muuttamisen tarvetta, kerro.
Menen välillä ennakkoäänestämään ja korjaan laskelmaa virheeni, kun palaan sieltä.
Huomaa, muutin vähän laskelmaa ja vaihdoin tulosteen.!
Kiitos tosi paljon! Katsoin pikaisesti, minunkin pitää piipahtaa asioilla, joten perehdyn tarkemmin palattuani. Tässä on varalta vielä energiatodustuksen U-arvot:
Seinät 0,17
Yläpohja 0,08
Alapohja 0,19
Ikkunat 0,81
Ulko-ovet 0,70
Ikkunoita on aika perusmäärä, joskin yksi seinä (molemmissa kerroksissa/kaakkoon päin) on lähes pelkkää ikkunaa. Niin ja keruuputket on laitettu järveen.
Tuon laskelmasi perusteella F1255 1.5-6 voisi ilmeisesti riittää niin, että pahimmille pakkasille laitettaisiin 8kW lisäbuustia? Vai pitäisikö miettiä suosiolla esim. 8kW on/off pumpun hankintaa? Kiitokset taas!
-
Tuolla yhdellä pumpulla olisi tarkoitus hoitaa lattialämmitykset ja käyttövedet kahdelle taloudelle (alakerta 100m2, yläkerta 65m2), joten aloin pohtia vielä sitä pitäisikö koneen olla kuitenkin jämerämpi. Lisäksi vedimme lämpökanaalin talon vieressä sijaitsevaan pieneen 10m2 saunarakennukseen, josta 6m2 alaa olisi tarkoitus pitää lämpimänä läpi vuoden. Talossa on hengittävä rakenne, mutta se on eristetty hyvin ikkunoita ja ovia myöten (hyvää B-luokkaa nykymääräyksillä).
... Tässä on varalta vielä energiatodustuksen U-arvot:
Seinät 0,17
Yläpohja 0,08
Alapohja 0,19
Ikkunat 0,81
Ulko-ovet 0,70
Ikkunoita on aika perusmäärä, joskin yksi seinä (molemmissa kerroksissa/kaakkoon päin) on lähes pelkkää ikkunaa. Niin ja keruuputket on laitettu järveen.
Tuon laskelmasi perusteella F1255 1.5-6 voisi ilmeisesti riittää niin, että pahimmille pakkasille laitettaisiin 8kW lisäbuustia? Vai pitäisikö miettiä suosiolla esim. 8kW on/off pumpun hankintaa? Kiitokset taas!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7459.0;attach=6506).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Uudisrakennus ”Lämpömies” OULU
Lämmitettävää 175 m2 444 m3
Vuotuinen lämmitystarve: ( LATTIALÄMMITYS )
- Kiinteistö 5,2 COP 21 406 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,8 COP 9 600 kWh
- Yhteensä 4,1 COP 31 006 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 7,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho 8,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -36 C
▪ Maasta kerätään ( 5,2 COP) 6,5 kW 23 455 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 7 551 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä 7 551 kWh
Tarvitaan 264 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,44 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Keruun painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,58 bar (58 kPa)
• Keruun painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,32 bar (32 kPa)
• Keruun painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,19 bar (19 kPa)
Tai vaakakeruupiiri Keruupaikka: Järvi pohjassa 490 m.
Jos tämä olisi järvessä yhtenä lenkkinä ja toteutettu 40x3,7 putkella, olisi keruupiirin painehäviö noin 74 kPa.
Se on liikaa monille lämpöpumpuille.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 700 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Vaihtoehdot voisi olla F1245 8kW tai sitten periaatteessa F1255 1.5-6[8]. Tai sitten isompi invertteri 1255 3-12.
-
Vaihtoehdot voisi olla F1245 8kW tai sitten periaatteessa F1255 1.5-6[8]. Tai sitten isompi invertteri 1255 3-12.
Kiitos! F1245 8kW ja F1255 1.5-6 taitavat olla suunnilleen samanhintaisia. Onkohan tuossa 8kW-mallissa parempi hyötysuhde kuin 8kW nostetussa F1255 1.5-6 mallissa? Etenkin se kiinnostaisi toimiiko F1245 8kW jotenkin paremmin (tehokkaampi/edullisempi) käyttöveden lämmityksessä verrattuna invertterimalliin jossa käyttöveden asetuksena on korkea teho.
-
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
Kiitos tosi paljon! Enköhän pärjää tällä, mutta yhtä asiaa vielä kysyisin. Eli tuossa lukee "Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 7,8kW". Jos nyt oikein tulkitsin tuohan on lähinnä kovimmille pakkasille? Aika pitkälle asti pitäisi pärjätä F1255 1.5-6 koneella, jos vaan pukkaa pahimmille pakkasille lisää potkua? Tai ehkä olisi kuitenkin parempi hommata F1245 8kW? Ja oisiko tuo parempi turvaamaan käyttöveden saantia isommalle porukalle? Eli se kiinnostaisi vielä kumpi olisi parempi jos halutaan maksimoida käyttöveden riittävyys vähän isommalle porukalle.
-
F1245-8 olisi varmaan sopivin lämmityslaite.
Se on on / off -kone ja koettua tekniikkaa.
Keruun putkitus on niin pitkä, että joutunee laittamaan 50 mm putkituksen.
F1245-8 sietää Niben käsikirjan mukaan 0,42 l/s virtauksella korkeintaan 48 kPa painehäviön keruupiirissä.
-
F1245-8 olisi varmaan sopivin lämmityslaite.
Se on on / off -kone ja koettua tekniikkaa.
Keruun putkitus on niin pitkä, että joutunee laittamaan 50 mm putkituksen.
F1245-8 sietää Niben käsikirjan mukaan 0,42 l/s virtauksella korkeintaan 48 kPa painehäviön keruupiirissä.
Kiitos! Vaan sellainen homma, että putket ja nesteet on jo järvessä tulpattuna. En nyt muista minkä vahvuinen tuo putkisto on, mutta varmasti peruspaksuutta (40mm?). Tälle ei siis ole tehtävissä enää mitään, mutta itse pumpun voi vielä vaihtaa.
Nyt vähän tyhmä kysymys mutta mitä tapahtuu jos painehäviö on korkeampi? Hyötysuhde muuttuu vai tapahtuuko vakavampaa esim. laitteen toiminnan kanssa? Ja olisiko jompi kumpi muista mainitsemistani vaihtoehdoista armeliaampi 40mm putkituksen suhteen?
-
Kiitos! Vaan sellainen homma, että putket ja nesteet on jo järvessä tulpattuna. En nyt muista minkä vahvuinen tuo putkisto on, mutta varmasti peruspaksuutta (40mm?). Tälle ei siis ole tehtävissä enää mitään, mutta itse pumpun voi vielä vaihtaa.
Nyt vähän tyhmä kysymys mutta mitä tapahtuu jos painehäviö on korkeampi? Hyötysuhde muuttuu vai tapahtuuko vakavampaa esim. laitteen toiminnan kanssa? Ja olisiko jompi kumpi muista mainitsemistani vaihtoehdoista armeliaampi 40mm putkituksen suhteen?
Mitäkö tapahtuu, jos keruupiirin painehäviö on liian suuri valitulle lämpöpumpulle.
Seurauksena on liian heikko keruun kierron volyymi ja kasvanut kierron meno ja paluu -lämpötilojen erotus (Dt).
Tästä puolestaan aiheutuu huonontunut laitteen hyötysuhde (COP).
Pumpulta keruulle lähtevän nesteen lämpötila menee enemmän pakkaselle ja keruun alkuosuus menee aika kylmäksi. Voi tulla jään muodostusta.
Asiaa voidaan korjata vaihtamalla keruun kiertopumppu isommaksi tai laittamalla sarjaan lisäpumppu (piiskapumppu).
Lisäpumppu nostaa hankintahintaa ja lisää ostosähkön kulutusta.
Koetin katsella NIBE F1255-6 ja 1255-16 asentajan manuaaleja.
Niistä ei saanut selville, millaisia keruun kierron painehäviöitä noiden laitteiden kiertopumput sietävät.
Arvot on ilmoitettu nimellisteholle, joka on ilmeisesti ilmoitettu 50 Hz käyntitaajuudelle.
Säätöalue on kuitenkin oppaan (Asentajan käsikirja NIBETM F1255 Maalämpöpumppu) (http://www.nibe.fi/nibedocuments/14752/231527-4.pdf) mukaan F1255-6: 20 – 120 Hz,
silti keruupiirin mitoitus on ilmoitettu vain 50 hertsille.
F1255-16 pumpun taajuus säätöalueeksi on ilmoitettu olevan 20 – 102 Hz.
Senkin keruupiirin mitoitustiedot on annettu vain 50 Hz:lle.
Olisi varmaan syytä kysyä asiasta maahantuojalta.
Jos järvessä olisi 490 metriä 40x3,7 mm putkea yhtenä lenkkinä, olisi keruupiirin painehäviö noin 74 kPa.
Se on liikaa monille lämpöpumpuille.
400 metriäkin tuota samaa putkea aiheuttaa noin 60 kPa painehäviön.
-
Onko järvessä yksi vai kaksi keruulenkkiä? Ja miten pitkästi putkea on järvessä ja maassa?
-
Onko järvessä yksi vai kaksi keruulenkkiä? Ja miten pitkästi putkea on järvessä ja maassa?
Järvessä on noin 350 metriä keruuputkea (yksi lenkki) ja maassa huolellisesti eristettynä yhteensä noin 50 metriä.
-
Mitäkö tapahtuu, jos keruupiirin painehäviö on liian suuri valitulle lämpöpumpulle.
Seurauksena on liian heikko keruun kierron volyymi ja kasvanut kierron meno ja paluu -lämpötilojen erotus (Dt).
Tästä puolestaan aiheutuu huonontunut laitteen hyötysuhde (COP).
Pumpulta keruulle lähtevän nesteen lämpötila menee enemmän pakkaselle ja keruun alkuosuus menee aika kylmäksi. Voi tulla jään muodostusta.
Asiaa voidaan korjata vaihtamalla keruun kiertopumppu isommaksi tai laittamalla sarjaan lisäpumppu (piiskapumppu).
Lisäpumppu nostaa hankintahintaa ja lisää ostosähkön kulutusta.
Koetin katsella NIBE F1255-6 ja 1255-16 asentajan manuaaleja.
Niistä ei saanut selville, millaisia keruun kierron painehäviöitä noiden laitteiden kiertopumput sietävät.
Arvot on ilmoitettu nimellisteholle, joka on ilmeisesti ilmoitettu 50 Hz käyntitaajuudelle.
Säätöalue on kuitenkin oppaan (Asentajan käsikirja NIBETM F1255 Maalämpöpumppu) (http://www.nibe.fi/nibedocuments/14752/231527-4.pdf) mukaan F1255-6: 20 – 120 Hz,
silti keruupiirin mitoitus on ilmoitettu vain 50 hertsille.
F1255-16 pumpun taajuus säätöalueeksi on ilmoitettu olevan 20 – 102 Hz.
Senkin keruupiirin mitoitustiedot on annettu vain 50 Hz:lle.
Olisi varmaan syytä kysyä asiasta maahantuojalta.
Jos järvessä olisi 490 metriä 40x3,7 mm putkea yhtenä lenkkinä, olisi keruupiirin painehäviö noin 74 kPa.
Se on liikaa monille lämpöpumpuille.
400 metriäkin tuota samaa putkea aiheuttaa noin 60 kPa painehäviön.
Kiitos tosi paljon, taas hyvää tietoa! Ja olit oikein manuaalejakin penkonut eli kiitokset siitäkin! Pitää tosiaan kysyä tuosta maahantuojalta. Kuten aiemmassa viestissä kirjoitinkin on putkea järvessä noin 350 metriä ja maassa eristettynä 50 metriä.
Tarkoitatko lenkillä sitä että putki käy joko yhtenä lenkkinä kaukana järvellä tai tekee vaikkapa kaksi lenkkiä järvessä? Vai ymmärsinkö asian väärin? Miten se vaikuttaa jos lenkkejä järvessä on vaikkapa kaksi? Kiitos!
-
Kyllä se 40mm putki sitten riittää. Yhteensä 400 metriä joka on samalla se maksimi pituus 40mm putkelle.
-
Tarkoitatko lenkillä sitä että putki käy joko yhtenä lenkkinä kaukana järvellä tai tekee vaikkapa kaksi lenkkiä järvessä? Vai ymmärsinkö asian väärin? Miten se vaikuttaa jos lenkkejä järvessä on vaikkapa kaksi? Kiitos!
Yksi lenkki tarkoittaa kahta putken päätä rannassa, kaksi lenkkiä neljää putken päätä rannassa, siis kaksi rinnakkaista samanpituista lenkkiä (esimerkiksi 1x350m vs 2x175m). Keruupiirin pumpun ulkoinen painehäviö on kahden rinnakkaisen piirin tapauksessa huomattavasti alhaisempi ja tarvittava virtaama höyrystimelle saadaan pienemmällä pumppauteholla aikaiseksi.
-
Kiitos tosi paljon, taas hyvää tietoa! Ja olit oikein manuaalejakin penkonut eli kiitokset siitäkin! Pitää tosiaan kysyä tuosta maahantuojalta. Kuten aiemmassa viestissä kirjoitinkin on putkea järvessä noin 350 metriä ja maassa eristettynä 50 metriä.
Putken sisähalkaisija on merkityksellinen.
Jos virtaukseksi tarvitaan vähintään 0,42 litraa/sek:
- 400 m putkea 40x3,7 lenkki aiheuttaa noin 55 kPa painehäviön.
- 400 m putkea 40x2,4 lenkki aiheuttaa noin 38 kPa painehäviön.
... Miten se vaikuttaa jos lenkkejä järvessä on vaikkapa kaksi? Kiitos!
Jos on yhteiset syöttöputket (menoputki + paluuputki) 2 x 25 metriä järvelle ja
haaroituksen jälkeen järvessä 2 x 200 metrin lenkit on
keruun painehäviö yhteensä 40x3,7 putkituksella noin 17 kPa.
-
Järvessä on noin 350 metriä keruuputkea (yksi lenkki) ja maassa huolellisesti eristettynä yhteensä noin 50 metriä.
Miksi se 50m on eristetty?
Sitähän ei pidä eristää jos putki ei ole poikkeuksellisen pinnassa tai esim. asfalttipihan alla josta aurataan lumet pois talvella.
-
Kiitos! F1245 8kW ja F1255 1.5-6 taitavat olla suunnilleen samanhintaisia. Onkohan tuossa 8kW-mallissa parempi hyötysuhde kuin 8kW nostetussa F1255 1.5-6 mallissa? Etenkin se kiinnostaisi toimiiko F1245 8kW jotenkin paremmin (tehokkaampi/edullisempi) käyttöveden lämmityksessä verrattuna invertterimalliin jossa käyttöveden asetuksena on korkea teho.
Mutu tuntuma että 1245 8kW olisi vähän nopeampi käyttöveden lämmityksessä. Siinä on ainakin se maksimi 8kW heti käytettävissä käyttövedelle tai talon lämmitykseen.
1255-6 toimisi kyllä noin 8kW teholla talon lämmitykseen, mutta käyttöveden lämmitykseen tuo teho on pienempi.
-20 pakkasille voisi riittää talon lämmitykseen 5.7kW teho. Jos pakkasta on enemmän, niin sitten voi 1245 8kW hyötysuhde kääntyä paremmaksi?
1255-6 pumpussa voi sen 8kW tehon laittaa pysyvästikin käyttöön. Normaali tilanteessa laite käyttää pienempää tehoa, mutta kovilla pakkasilla sitten vaatii jo yli 6kW tehoa talon lämmitykseen.
------
1245 8kW ja 1255 1.5-6kW taitaa tosiaan olla aika saman hintaisia. Tuota mitoitus asiaa voi toki kysyä niben nettisivujen kautta. Epäilen että parhaiten sopisi 1245-8 tai 1255 3-12. Itse voisin riskillä valita tuon 1255 1.5-6[8], mutta asian pitäisi toki varmistaa nibeltä, että onko jotain esteitä tuon pienimmän invertterin valitsemisessa. 400m keruulenkki olisi suht hyvä 1255-6 kanssa. Ja taas 1245-6 ei kannata laittaa vaan ennemmin 1255-6[8].
Niillä kiristyspannoilla voi tehoa muuttaa myös niin että max teho nousisi 6kW -> 7.1kW ja silloin teho voisi riittää -30 pakkaselle asti ja -35.4C vaatisi noin 0.7kW sähkövastusta lisäksi.
3-12 invertteri voisi olla aika järeä 350 metrin lenkille järvessä?
1245 tai 1255, niin lämmintä käyttövettä saa molemmista noin 250 L, eli ei siinä eroa juurikaan taitaisi olla?
-
Kiitokset taas näistä tiedoista! Eipä ollut tullut mieleenkään tuollainen mahdollisuus haarottaa lenkkiä. No se on joka tapauksessa myöhäistä tuon suhteen kun putket on tosiaan järvessä.
Nyt pohdin lähinnä F1245 8kW ja F1255 1.5-6kW välillä. LVI-soppari on tehty ja muutoshinnan myötä nuo laitteet ovat niin samanhintaiset, ettei ostohinnalla ole merkitystä. Koska laite tulee kodinhoitohuoneeseen on myös melutasolla hieman merkitystä. Laitamme tosin liukuovet suojaksi ja tarvittaessahan niihin (ja seiniin) voisi laittaa vaikka äänieristysmattoa. Onkohan teillä kokemusta tuosta F1255 1.5-6 äänentasosta kun tehot on nostettu 8kW?
-
Miksi se 50m on eristetty?
Sitähän ei pidä eristää jos putki ei ole poikkeuksellisen pinnassa tai esim. asfalttipihan alla josta aurataan lumet pois talvella.
Mitä haittaa eristämisestä on? Onko tarkoitus kerätä maasta lämpöä eli eristämällä menetetään tuota hyötyä maasiirron matkan osalta? Olen itse törmännyt tässä kahteen koulukuntaan järven keruuputkien yhteydessä, mutta ehkä tässä on tullut noudatettua sitten vääriä ohjeita.
-
Nibe 1155 tai 1255 pumpun (invertteri mallin) kylkiäisenä ilmeisesti saisi JOPO polkupyörän. Katsoin vaan tuosta nibe.fi sivuilta.
Itse en tiedä 1255 pumpun äänestä, kun en ole sellaista nähnyt. Mutta ilmeisesti se olisi aika hiljainen?
Ilmeisesti kahdella kiristyspannalla saa säädettyä kaksi eri taajuusaluetta pois, jos sattuu olemaan joku resonanssi ääni jollain tietyllä (kompressorin) nopeudella?
KAMPANJAN TIEDOT
Palkinnon saat ilmoittamalla ostamasi maalämpöpumpun tiedot joko jälleenmyyjältä saamallasi kampanjalomakkeella ja postittamalla sen meille:
NIBE Energy Systems Oy, PL 257, 01511 Vantaa.
Tai voit täyttää ostamasi tuotteen tiedot vaivattomasti ja helposti 22.6.2017 mennessä tästä linkistä.
Kampanja koskee vain Suomessa tehtyjä toimituksia ja toimitamme kampanjapalkinnon vain ilmoituksen tehneille 2-3 viikon kuluttua ilmoituksesta.
-
Nibe 1155 tai 1255 pumpun (invertteri mallin) kylkiäisenä ilmeisesti saisi JOPO polkupyörän. Katsoin vaan tuosta nibe.fi sivuilta.
Joo kiitos, näin tosiaan on. Meillä on vaan sellainen pieni ongelma, että LVI-projekti on sovittu aikanaan 6kW pumpulla ja nyt olemme sitten sen varassa mitä LVI-firma tarjoaa hintaerotukseksi pumppua vaihdettaessa. F1255 1.5-6 menisi ihan järkevään hintaan suunnilleen jälleenmyyntihinnan erotuksen mukaisesti (ja siihen tosiaan tuo Jopo kaupan päälle), mutta F1245 8kW:sta joutuisimme maksamaan ylimääräistä 450 euroa, kun jälleenmyyntihinnassa erotus on selvästi pienempi.
Vaikka 8kW malli tuntuisikin aika turvalliselta vaihtoehdolta joudumme siis maksamaan siitä vähän huonompaa hintaa, mikä meinaa kallistaa tuon invertterikoneen puolelle. Työstössä on kaksi asuntoa, joten hintaerot tuplaantuvat sen myötä.
-
Jos olet myymässä näitä asuntoja, olisi syytä pelata varman päälle,
että ei asunnon ostanut vaadi aikanaan kovien pakkasten jälkeen hyvitystä alitehoisesta lämmitysjärjestelmästä.
-
Jos olet myymässä näitä asuntoja, olisi syytä pelata varman päälle,
että ei asunnon ostanut vaadi aikanaan kovien pakkasten jälkeen hyvitystä alitehoisesta lämmitysjärjestelmästä.
Nämä itse asiassa tulee omaan / läheisten käyttöön, eli ihan itse kärsitään jos ei tehot riitä. Pengoin vähän lisää ja näyttää siltä, että F1245 malliin ei voi kytkeä erillistä varaajaa jälkikäteenkään, mikäli ongelmia tulisi. Mikähän lie tilanne invertterimallin kanssa eli onko sama asia?
Eli yhtenä vaihtoehtona voisi olla vielä harkita F1145+VPB300 yhdistelmää. Olisiko tuo käytännössä sama kuin F1245 isommalla käyttövesivaraajalla vai onko laitteiden välillä eroja? En oikein löytänyt tietoa pikaisella googletuksella, mutta pitää jatkaa selvittelyä. Kiitokset taas kerran!
-
Joo kiitos, näin tosiaan on. Meillä on vaan sellainen pieni ongelma, että LVI-projekti on sovittu aikanaan 6kW pumpulla ja nyt olemme sitten sen varassa mitä LVI-firma tarjoaa hintaerotukseksi pumppua vaihdettaessa. F1255 1.5-6 menisi ihan järkevään hintaan suunnilleen jälleenmyyntihinnan erotuksen mukaisesti (ja siihen tosiaan tuo Jopo kaupan päälle), mutta F1245 8kW:sta joutuisimme maksamaan ylimääräistä 450 euroa, kun jälleenmyyntihinnassa erotus on selvästi pienempi.
Vaikka 8kW malli tuntuisikin aika turvalliselta vaihtoehdolta joudumme siis maksamaan siitä vähän huonompaa hintaa, mikä meinaa kallistaa tuon invertterikoneen puolelle. Työstössä on kaksi asuntoa, joten hintaerot tuplaantuvat sen myötä.
Mulla menikin ajatukset aivan sekaisin :) Eli olisi kaksi täysin samanlaista asuntoa ja siis kaksi pumppua?
Jotenkin epähuomiossa käsitin että tuo 175 neliötä olisi jaettu puoliksi ja tulisi yhteinen maalämpöpumppu, mutta ei se mennytkään niin. Epäilinkin kyllä tuota juttua.
Onkos sitä keruu putkeakin sitten 2x 400 metriä myös?
Olen ymmärtänyt että 1245 8kW vastaa teholtaan aika hyvin 1255-6[8] mallia joka on täydellä teholla. Eli ei noiden välillä pitäisi olla kovinkaan suurta eroa käytännössä?
-
Eli yhtenä vaihtoehtona voisi olla vielä harkita F1145+VPB300 yhdistelmää. Olisiko tuo käytännössä sama kuin F1245 isommalla käyttövesivaraajalla vai onko laitteiden välillä eroja? En oikein löytänyt tietoa pikaisella googletuksella, mutta pitää jatkaa selvittelyä. Kiitokset taas kerran!
Asentajan oppaiden mukaan näyttäisi siltä, että F1145-8 & F1245-8 koneilla olisi jonkin verran isompi lämmitysteho, kuin F1255-6 kone täysillä.
F1255 koneiden teho on ilmoitettu vain nimellistaajuudella 50 Hz ja maksimiteho on luettavissa 1255 koneen asentajan oppaan sivun #76 graafista.
Numeerisesti sitä ei ole ilmoitettu.
Ehkä jostain muusta dokumentista voisi saada tarkennusta.
-
Tuossa oli se juttu 1255-6[8] ja 1245-8 pumpuista. Molemmissa on sama tasapainotila -21C.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6577.0
-
Tuossa oli se juttu 1255-6[8] ja 1245-8 pumpuista. Molemmissa on sama tasapainotila -21C.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6577.0
edit2. Niinhän siinä kävi mitä vähän pelkäsin, virtausmittauksista löytyi systemaattinen virhe kalibroidessani niitä uusimman pollucomini kanssa.
Tästä tulikin hyvä esimerkki siitä kuinka helposti omat mittaukset menee ns. metsään.
Pienillä virtauksillla lukemat oli täsmälleen samat, 500l/h virhe n. 4% ja 1000l/h jo n. 8% alaspäin. Tästä johtui edellissä kuvaajassa näkyvä
COP:in jyrkkä lasku, koska lauhdutinvirtaus lukemat ovat virheellisiä l. liian pieniä. Ja virhe kasvoi mitä isommaksi kompressorin teho nousee -> isompi lauhdutinvirtaus.
Merkkasin kuvaan esimerkin virheen suuruudesta 06:00-06:30.
Lainaus K113536 kirjoituksesta.
Nämä EN standardit joutais romukoppaan. Suositaan suuria virtaamia ja pientä lauhdutin lämpöä.
Kuitenkin totuus lienee kuitenkin on että paluulitkun lämpötila lauhduttimelle on se joka määrää pumpun oikean COPin.
-
Mulla menikin ajatukset aivan sekaisin :) Eli olisi kaksi täysin samanlaista asuntoa ja siis kaksi pumppua?
Jotenkin epähuomiossa käsitin että tuo 175 neliötä olisi jaettu puoliksi ja tulisi yhteinen maalämpöpumppu, mutta ei se mennytkään niin. Epäilinkin kyllä tuota juttua.
Onkos sitä keruu putkeakin sitten 2x 400 metriä myös?
Olen ymmärtänyt että 1245 8kW vastaa teholtaan aika hyvin 1255-6[8] mallia joka on täydellä teholla. Eli ei noiden välillä pitäisi olla kovinkaan suurta eroa käytännössä?
Kiitos! Mutta pahoittelut minun epäselvästä ilmaisustani. Tilanne siis on se, että rakennutamme kahta noin 170m2 taloa, joissa molemmissa on ala- ja yläkerrat. Toisen talon yhteydessä on myös pieni lämpimänä pidettävä pihasauna. Näihin molempiin taloihin tulee oma pumppu. Nyt on vaan auki se olisiko tuo pumppu:
F1245 8kW
F1255 1.5-6
F1145+VPB300
Oletettavasti viimeisin vaihtoehto olisi paras käyttöveden riittävyyden kannalta. Se olisi myös hintavin ja ongelmana olisi etenkin se, että tuo tuplaisi tilavaatimuksen kodinhoitohuoneen puolella. Ei taida löytyä oikein F1145:n kytkettävää järkevähintaista lämminvesivaraajaa, jonka saisi lauteiden alle? Tai siis eipä taida saada tarpeeksi kokoakaan tuollaiseen, jotta siitä olisi riittävästi hyötyä verrattuna lähtökohtaiseen 180 litran säiliöön.
Tietääköhän kukaan pystyykö F1245 tai F1255 1.5-6 malleihin liittämään ylimääräisen lämminvesivaraajan avuksi jälkikäteen?
-
Kovat pähkäilyt yhä päällä. Mielelläni esittäisin vielä hieman lisäkysymyksiä:
1. Jos laittaisinkin F1255 3-12 mallin voisiko tuosta olla haittaa? Eli toimiiko invertterimalli niin, että hyötysuhde pysyisi hyvänä vaikka periaatteessa tuo 12kW olisikin tarpeettoman jämerä meidän taloon. Ja entäpä hyöty, ei taida kuitenkaan olla hirveän suurta hyötyä lämminvesipuolen kanssa, että tehoa olisi muutama kilowatti lisää?
2. Onko F1245 tai F1255-malleihin mahdollista lisätä tarvittaessa vesivaraajaa jälkikäteen?
3. Onko esim. noihin malleihin lämminvesivaraajaa jonka voisi sijoittaa vaikkapa lauteiden alle? Siis niin, että tuo toimisi integroidun säiliön jatkeena.
4. F1145/1155 malleihin ei taida löytyä riittävän isoa varaajaa, jonka saisi lauteiden alle. Tai ainakin hinta hyppää usean tonnin verran ylöspäin ilmeisesti.
Paketti F1145/F1155+VPC300 houkuttaisi tällä hetkellä eniten, mutta vaimo ei ehkä innostu jos kodinhoitohuoneesta viedään vielä tilaa yhden korkean jääkaapin verran :)
Pahoittelut kun näin törkeästi hyödynnän teidän tietouttanne ja avuliaisuuttanne. Itselleni tämä on kyllä kullanarvoista tietoa eli kiitokset taas!
-
Kovat pähkäilyt yhä päällä. Mielelläni esittäisin vielä hieman lisäkysymyksiä:
1. Jos laittaisinkin F1255 3-12 mallin voisiko tuosta olla haittaa? Eli toimiiko invertterimalli niin, että hyötysuhde pysyisi hyvänä vaikka periaatteessa tuo 12kW olisikin tarpeettoman jämerä meidän taloon. Ja entäpä hyöty, ei taida kuitenkaan olla hirveän suurta hyötyä lämminvesipuolen kanssa, että tehoa olisi muutama kilowatti lisää?
2. Onko F1245 tai F1255-malleihin mahdollista lisätä tarvittaessa vesivaraajaa jälkikäteen?
3. Onko esim. noihin malleihin lämminvesivaraajaa jonka voisi sijoittaa vaikkapa lauteiden alle? Siis niin, että tuo toimisi integroidun säiliön jatkeena.
4. F1145/1155 malleihin ei taida löytyä riittävän isoa varaajaa, jonka saisi lauteiden alle. Tai ainakin hinta hyppää usean tonnin verran ylöspäin ilmeisesti.
Paketti F1145/F1155+VPC300 houkuttaisi tällä hetkellä eniten, mutta vaimo ei ehkä innostu jos kodinhoitohuoneesta viedään vielä tilaa yhden korkean jääkaapin verran :)
Pahoittelut kun näin törkeästi hyödynnän teidän tietouttanne ja avuliaisuuttanne. Itselleni tämä on kyllä kullanarvoista tietoa eli kiitokset taas!
Kyllä tuossa 3-12 on hyvä hyötysuhde. Hyötysuhde voisi olla parempi välillä 6-8kW joka siis olisi sen pienen invertterin "tehon ylitys".
Isommalla invertterillä menettää välin 1.5-2.9kW, eli se taitaa olla ainut huono puoli?
1245 ja 1255 saisi sähkövaraajan tuon käyttövesivaraajan perään. Vaikka sitten lauteiden alle asennettavan?
Kyllä varmaan jotain pientä eroa voisi olla käyttöveden lämmityksessä 1255-6 ja 1255-12 koneiden välillä. 3-12 koneessa on myös käyttöveden "suuri teho" valinta ja kompressorin maksimiteho siis 12kW. Eli talon lämmitys ja käyttöveden lämmitys sujuisi tehokkaammin lähes "yhtäaikaa", koska kompressorin teho on riittävän suuri.
edit:
Isän puulämmitteiseen taloon kysyin jotain mitoitusta joskus niben nettisivujen kautta. Sieltä tuli vaihtoehdoksi 1255-12.
Niin ja oma valinta varmaankin olisi tuo 1255 3-12. Hintaero ei ehkä olisi kauhean suuri verrattuna 1245-8 malliin?
Maalämpötukusta vilkaisin. F1255-12 7230€. F1245-8 6280€. F1255-6 6550€.
Hintaeroa tuli 950€. 1255-6 ja 1255-12 välillä 680€. Ei mitään kauhean suuria eroja?
-
Kiitos paljon! Soitinkin hetki sitten Nibelle ja sain pari lisävaihtoehtoa pohdittavaksi, lauteiden alle EL-150-3 tai kodinhoitohuoneeseen Compact 150-R. Nämä voidaan lisätä myös jälkikäteen, kunhan saunaan on vedetty putket varaukseksi. Huonona puolena on se, että lämmitys tapahtuu sähköllä, mutta toisaalta näihin syötetään sen verran lämmintä vettä, ettei sähkön kulutus ole kuulemma kauhean suurta.
Kuulin myös, että F1255 3-12 tekee käyttövettä maksimissaa 9kW teholla, eli ero olisi aika pieni 1.5-6kW mallin "korkea teho" asetukseen nähden. En tosin hoksannut kysyä onko 3-12 mallissa mahdollista nostaa käyttöveden tekemisen tehoa vastaavasti "korkea teho" asetuksella. Pitää kysyä vielä tuosta erikseen.
-
Luultavasti 3-12 mallissa "korkea teho" olisi 9kW ja 1.5-6 mallissa korkea teho on 90Hz, mikä ilmeisesti olisi 6kW? Ei ainakaan yli 6kW ole koska yli 6kW teholla ei voi tehdä sitä tosi kuumaa vettä. Ero olisi siis jotain 3kW?
Tuo korkea teho ei ole pakollinen, mutta käyttöveden lämmitys sujuu nopeammin, jos korkea teho on päällä.
-
Kiitos paljon! Soitinkin hetki sitten Nibelle ja sain pari lisävaihtoehtoa pohdittavaksi, lauteiden alle EL-150-3 tai kodinhoitohuoneeseen Compact 150-R. Nämä voidaan lisätä myös jälkikäteen, kunhan saunaan on vedetty putket varaukseksi. Huonona puolena on se, että lämmitys tapahtuu sähköllä, mutta toisaalta näihin syötetään sen verran lämmintä vettä, ettei sähkön kulutus ole kuulemma kauhean suurta.
Kuulin myös, että F1255 3-12 tekee käyttövettä maksimissaa 9kW teholla, eli ero olisi aika pieni 1.5-6kW mallin "korkea teho" asetukseen nähden. En tosin hoksannut kysyä onko 3-12 mallissa mahdollista nostaa käyttöveden tekemisen tehoa vastaavasti "korkea teho" asetuksella. Pitää kysyä vielä tuosta erikseen.
Jos oikeasti tarvitset paljon käyttövettä silloin tällöin niin se kannattaa tehdä maalämpöpumpun vastuksilla "luxustoiminnalla" tai vast. Ei kannata laittaa sitä sähkövaraajaa sinne maalämpöpumpun jälkeen kuluttamaan sähköä koko talon eliniän. Ihan hassuahan se on suorasähkövaraaja laittaa 24/7 päälle kun sitä tarvitaan ehkä muutaman kerran vuodessa joko kovien pakkasten aikana tai isolla porukalla saunottaessa.
-
Jos oikeasti tarvitset paljon käyttövettä silloin tällöin niin se kannattaa tehdä maalämpöpumpun vastuksilla "luxustoiminnalla" tai vast. Ei kannata laittaa sitä sähkövaraajaa sinne maalämpöpumpun jälkeen kuluttamaan sähköä koko talon eliniän. Ihan hassuahan se on suorasähkövaraaja laittaa 24/7 päälle kun sitä tarvitaan ehkä muutaman kerran vuodessa joko kovien pakkasten aikana tai isolla porukalla saunottaessa.
Kiitos! Olen kuitenkin saanut ymmärtää Niben sekä LVI-asentajan taholta, että sähkön käytöstä ei tulisi kovin paljoa kustannuksia, sillä varaajaan syötettäisiin varsin lämmintä vettä. Samoin termostaatti voitaisiin asentaa riittävän alas. Tietenkään tämäkään ei kuitenkaan ole optimaalinen vaihtoehto.
Sellaista kuitenkin mietin, että lähtisin ehkäpä liikkeelle F1255 1.5-6 mallilla ja jättäisin pumpun lähelle varauksen pienelle 100-150 litran lisävaraajalle. Jos tuntuu ettei käyttövesi meinaisi riittää voisi tuosta saada sitten apuja.
Toinen vaihtoehto voisi olla se, että mahdollinen lisävaraaja laitettaisiinkin pihasaunaan, joka sijaitsee muutaman metrin päässä talosta. Sinne on vedetty eristettynä käyttövesiputket, joten lenkin saisi tehtyä sitä kautta. Varaajasta voitaisiin sitten ottaa myös käyttövesi saunaan.
-
Luultavasti 3-12 mallissa "korkea teho" olisi 9kW ja 1.5-6 mallissa korkea teho on 90Hz, mikä ilmeisesti olisi 6kW? Ei ainakaan yli 6kW ole koska yli 6kW teholla ei voi tehdä sitä tosi kuumaa vettä. Ero olisi siis jotain 3kW?
Tuo korkea teho ei ole pakollinen, mutta käyttöveden lämmitys sujuu nopeammin, jos korkea teho on päällä.
Pitää tarkistaa vielä tuo asia, sillä Nibellä kerrottiin (ehkä hieman epävarman kuuloisena tietona), että teho olisi noin 8kW korkea teho asetuksella. Minkä vuoksi se ei voisi olla yli 6kW? Mitenkäs sitten mallissa 3-12, jossa käyttövettä voidaan tehdä 9kW teholla, saadaanko sillä tehtyä tosi kuumaa vettä? Tässä on nyt jotain jota en ymmärrä. Kiitos!
-
Kiitos! Olen kuitenkin saanut ymmärtää Niben sekä LVI-asentajan taholta, että sähkön käytöstä ei tulisi kovin paljoa kustannuksia, sillä varaajaan syötettäisiin varsin lämmintä vettä. Samoin termostaatti voitaisiin asentaa riittävän alas. Tietenkään tämäkään ei kuitenkaan ole optimaalinen vaihtoehto.
Sellaista kuitenkin mietin, että lähtisin ehkäpä liikkeelle F1255 1.5-6 mallilla ja jättäisin pumpun lähelle varauksen pienelle 100-150 litran lisävaraajalle. Jos tuntuu ettei käyttövesi meinaisi riittää voisi tuosta saada sitten apuja.
Toinen vaihtoehto voisi olla se, että mahdollinen lisävaraaja laitettaisiinkin pihasaunaan, joka sijaitsee muutaman metrin päässä talosta. Sinne on vedetty eristettynä käyttövesiputket, joten lenkin saisi tehtyä sitä kautta. Varaajasta voitaisiin sitten ottaa myös käyttövesi saunaan.
Ei nämä varmaan maata kaatavia asioita ole mutta kun se Nibe osaa laittaa ihan asetusten mukaisesti tarvittaessa vastuksia auttamaan niin en oikein hoksaa miksi sitä ei käyttäisi hyväksi.
Toki varaus pienelle sähkövaraajalle ei ole koskaan huono juttu. Voihan senkin sitten laittaa joskus toimimaan vaikka osaksi aurinkosähköllä jos alkaa viherryttämään. Itse kokeilisin ensin ilman varaajaa ja sitten lisäisin varaajan jos pelkällä pumpulla ei tule toimeen. Ilmeisesti ei kuitenkaan ole tulossa ammetta/vast.?
-
Kiitos paljon! Soitinkin hetki sitten Nibelle ja sain pari lisävaihtoehtoa pohdittavaksi, lauteiden alle EL-150-3 tai kodinhoitohuoneeseen Compact 150-R. Nämä voidaan lisätä myös jälkikäteen, kunhan saunaan on vedetty putket varaukseksi. Huonona puolena on se, että lämmitys tapahtuu sähköllä, mutta toisaalta näihin syötetään sen verran lämmintä vettä, ettei sähkön kulutus ole kuulemma kauhean suurta.
Tuleeko LKV-kierto?
Itse kytkisin n.50-100l lisäsäiliön, minkä lämpimänäpidon huolehtisin LKV-kiertopumpulla. Yleensä LKV-kierron saa koneelta aikaohjattua ja olemaan päällä myös käyttöveden latauksen aikana. Silloin lisäsäiliö ei tarvitse olla välttämättä ollenkaan sähköistetty, eli pistotulppa seinässä.
LKV-kierron paluun saa yleensä suoraan mlp:n varaajaan omaan tuloon.
-
Pitää tarkistaa vielä tuo asia, sillä Nibellä kerrottiin (ehkä hieman epävarman kuuloisena tietona), että teho olisi noin 8kW korkea teho asetuksella. Minkä vuoksi se ei voisi olla yli 6kW? Mitenkäs sitten mallissa 3-12, jossa käyttövettä voidaan tehdä 9kW teholla, saadaanko sillä tehtyä tosi kuumaa vettä? Tässä on nyt jotain jota en ymmärrä. Kiitos!
1255-12 on saisi koko 3-12 alueella tehtyä max 65C vettä.
1255-6 ja yli 75% tehoalueella (yli 6kW) saa tehtyä parhaassa tapauksessa 60C vettä, eli 5C eroa.
1255-6 korkea teho on käytössä kun lämmitetään taloa, eli teho voi olla yli 6kW. Mutta käyttövesi ilmeisesti "valmistuu" max 6kW teholla.
Samoin kuin 1255-12 mallissa käyttövesi ei valmistu maksimiteholla vaan 9kW teholla korkeintaan.
Eli kyse on vain "ohjelmoinnista". Talo lämmitetään max 12 tai 8 kW teholla, mutta käyttövesi lämmitetään max 9 tai 6 kW teholla? Tuossa siis 1255-12 ja 1255-6 mallit.
Kyllähän tuo 1255-6 pitäisi sekin oikeastaan riittää ja olisihan se jotain 700€ halvempi kuin 1255-12 malli.
Tuo kuva löytyi tuolta:
asennus-ohjeet, sivu 69
http://www.nibe.fi/tuotteet/maalampopumput/nibe-f1255/#downloads
http://www.nibe.fi/nibedocuments/19639/331299-3.pdf
-
Samoin kuin 1255-12 mallissa käyttövesi ei valmistu maksimiteholla vaan 9kW teholla korkeintaan.
Tämä siksi, että KV-säiliön kierukallakin on "rajansa", jolla se pystyy siirtämään lämpöä käyttöveteen.
-
Tämä siksi, että KV-säiliön kierukallakin on "rajansa", jolla se pystyy siirtämään lämpöä käyttöveteen.
1255-6 ja yli 75% tehoalueella (yli 6kW) saa tehtyä parhaassa tapauksessa 60C vettä, eli 5C eroa.
Mistäs tuo johtuu? Kompressori ei tykkää täysistä kierroksista ja korkeista paineista?
-
Mistäs tuo johtuu? Kompressori ei tykkää täysistä kierroksista ja korkeista paineista?
Veikkaan että kierukassa ei ole tarpeeksi mittaa, jotta energia ehtii siirtyä.
-
Veikkaan että kierukassa ei ole tarpeeksi mittaa, jotta energia ehtii siirtyä.
Lainauksessa oli puhe 6kw koneesta...
-
Isot kiitokset taas viesteistänne! Olin koko eilisen päivän niin vilskeinen, että pääsin purkamaan tuoreet vastaukset vasta nyt.
Nibeltä tosiaan sanottiin, että F1255 1.5-6 tekisi "korkea teho" asetuksella käyttövettä noin 8kW teholla, mutta voi olla että tieto oli väärä.
Jos nyt mieli ei vielä muutu on suunnitelmana ottaa F1255 1.5-6 ja 100 litran lisävaraaja. Tuo varaaja saataneen mahtumaan vielä siihen tilaan minkä olemme varanneet pumpulle ja putkistolle yms. Ymmärsin että hintaa tuon varaajan käytölle ei pitäisi tulla kovin paljoa vuositasolla, sillä siihen syötetään kuitenkin lämmintä vettä maalämpöpumpulta ja termostaatilla varaajan lämpötila voitaisiin säätää aika alhaiseksi.
Ylempänä kuitenkin ehdotettiin että lisäsäiliön lämpimänäpidosta huolehdittaisiin LKV-kiertopumpulla. Pitää vielä selvittää asiaa lisää, kun olen tuossa melkoinen puukäsi tai oikeastaan puuaivo.
-
1255-6 korkea teho on käytössä kun lämmitetään taloa, eli teho voi olla yli 6kW. Mutta käyttövesi ilmeisesti "valmistuu" max 6kW teholla.
Minä taas ymmärsin Nibeltä, että taajuutta nostamalla voidaan lisätä lattialämmityksen kilowatit kahdeksaan, kun taas "korkea teho" asetuksella saataisiin nostettua käyttöveden tehokin noin 8kW:n paikkeille. Ehkä saamani tieto oli väärää.
LVI-firmasta kerrottiin, että F1255 3-12 olisi liian järeä meille ja siksi epäedullinen käytössä. Samoin vedetyn putkiston määrä (350m järvessä ja 50m maassa) ei taitaisi riittää. Toisaalta olin kuitenkin siinä uskossa, että invertterimalli käyttäisi tehoja järkevästi eikä 12kW:n mallista pitäisi olla suurta haittaakaan.
-
Lainauksessa oli puhe 6kw koneesta...
Eikös siinä ollut 12kW konekin mukana, ainakin siihen kommentoin ;)
-
Eikös siinä ollut 12kW konekin mukana, ainakin siihen kommentoin ;)
Juu kierukan teho saattaa alkaa rajoittamaan menoa suuremmalla koneella mutta jos kerran pienemmässäkin tuo haraa vastaan niin mikähän mahtaa olla moiseen syy?
Jos syynä on kierukan teho niin sitten 1155 malleissa käyttöveden teko pitäisi onnistua täydellä teholla. Onko näin? Vai onko kyse esim kompressorin ominaisuuksista tai suojelemisesta?
-
Minä taas ymmärsin Nibeltä, että taajuutta nostamalla voidaan lisätä lattialämmityksen kilowatit kahdeksaan, kun taas "korkea teho" asetuksella saataisiin nostettua käyttöveden tehokin noin 8kW:n paikkeille. Ehkä saamani tieto oli väärää.
LVI-firmasta kerrottiin, että F1255 3-12 olisi liian järeä meille ja siksi epäedullinen käytössä. Samoin vedetyn putkiston määrä (350m järvessä ja 50m maassa) ei taitaisi riittää. Toisaalta olin kuitenkin siinä uskossa, että invertterimalli käyttäisi tehoja järkevästi eikä 12kW:n mallista pitäisi olla suurta haittaakaan.
En minäkään tosiaan tiedä että millä teholla 1255-6 kone lämmittää käyttövettä. Voihan se olla jopa tuo 8kW tehokin, mutta itsellä ei ole siitä vain yhtään tietoa.
Jos LVI-firman mielipide oli että 12kW on liian iso, niin sitten varmaan tuo halvempi pienempi malli olisi ihan hyvä. Varmistuu myös että tuo putkiston pituus riittää.
---
Muistaakseni 1255-16 lämmittää käyttövettä max 12kW teholla. Ja 1155-16 myös 12 teholla, paitsi siinä saa tehon nostettua 16kW koska siinä ei ole integroitua käyttövesivaraajaa.
-
Täällä 200l ulkoisen varaaja ja 10kW on-off koneen kombinaatiossa, käyttöveden lämmityksen katkaisee aina joko lauhduttimen korkea tulo (n. 58C) tai korkea lähtö koneelta (n. 63,8C). Ei "ikinä" käyttöveden tavoitelämpötila.
Muistaakseni varaajan lämmönsiitokyky on paperien mukaan 11kW, mutta täällä se ei tunnu toteutuvan.
Meillä on käyttövesi hallituksen pyynnöstä mahdollisimman kuumaa ;)
Käyttövesi on ollut riittävän kuumaa ja sitä on myös riittänyt.
Jos aloittajalla on esim. kokemukseen perustuva epäilys, että perheen käyttöveden pysyvään kulutukseen ei normi 180l riitä, niin varmaan kannattaa heti ottaa isompi varaaja (esim. 500l). Satunnaisia erikoistilanteita varten kannattaa käyttää koneen tarjoamaa luxus-tilaa.
-
Täällä 200l ulkoisen varaaja ja 10kW on-off koneen kombinaatiossa, käyttöveden lämmityksen katkaisee aina joko lauhduttimen korkea tulo (n. 58C) tai korkea lähtö koneelta (n. 63,8C). Ei "ikinä" käyttöveden tavoitelämpötila.
Mielenkiinnosta kysyn, paljonko on tavoitelämpötila? Ja paljonko käyttöveden lämpötila silloin, kun lämmitys katkeaa korkeasta tulosta tai lähdöstä? Missä kohtaa varaajaa on anturi?
Katsoin vps200l niben varaajan tietoja, niin siinä on ainakin 12kW pumppu isoin mihin sen saa kytkeä. Ei pitäisi olla siitä ainakaan kiinni.
-
Mielenkiintoista kysyn, paljonko on tavoitelämpötila? Ja paljonko käyttöveden lämpötila silloin, kun lämmitys katkeaa korkeasta tulosta tai lähdöstä? Missä kohtaa varaajaa on anturi?
Katsoin vps200l niben varaajan tietoja, niin siinä on ainakin 12kW pumppu isoin mihin sen saa kytkeä. Ei pitäisi olla siitä ainakaan kiinni.
Tavoite on 49C.
Katkeamisessa määräävä keskianturi näyttää 48,7C ja yläanturi 56,1C
Nämä luvut yhden päivän lokeista.
Tavoite oli aiemmin 50C ja silloin ilmiö oli selkeämpi.
Toki 200l varaajaan saa kytkeä 12kW pumpun, mutta veikkaanpa että ilmiö pätee siinäkin.
Täällä KV-jakson aikana M-P Delta on 5-6C automaattiajolla.
Katselin vanhoja muistiinpanoja, niin vuoden 2013 ohjelmaversiolla korkea menokatkaisu oli 62,4 ja korkea lauhdutin tulokatkaisu oli 57,1C. Toki nämä ovat vuotten varrella voineet muuttua.
No, eihän noissa dramaattisia eroja ole, mutta tuli alkuvaiheessa pähkittyä ja "optimoitua" monenlaista ;)
Tuolloin pidin tavoittelemisen arvoisena mahdollisimman pitkää ja harvoin tapahtuvaa käyttövesijaksoa.
Lämmityskaudella tuolla ei ole juurikaan ole merkitysta, mutta kesäaikaan kun kone tekee vain käyttövettä niin käynnistyksiä voi saada jonkin verran vähennettyä "optimoinnilla".