Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: Teukka76 - 26.03.17 - klo:15:34
-
Nyky taloissa ei tuo varaavuus taida olla niin tärkeä niin tuo kipsi kiinnostaisi lattiaan.
Missä hinnoissa menee m3? Kosteat tilat toki pitää tehdä edelleen sementtipohjaisella massalla.
Alakertaan 90m2 80mm ja ylös noin 70m2 45mm.
-
Nyky taloissa ei tuo varaavuus taida olla niin tärkeä niin tuo kipsi kiinnostaisi lattiaan.
Missä hinnoissa menee m3? Kosteat tilat toki pitää tehdä edelleen sementtipohjaisella massalla.
Alakertaan 90m2 80mm ja ylös noin 70m2 45mm.
Kyllä noita kaatojakin kipsillä tehdään, sano yks kipsivaluri kun oli puhetta omista lattialämpö uusinnoista pesutiloihin...muistaakseni sanoi että vedetään ensin suoraksi ja sitten kuoritaan kaadot 'esiin' kun hiukan jämähtänyt
-
Mulle tarjottiin kipsivalulattiaa jakotukkeineen ja putkineen valmiiksi asennettuna 70€/ m².
-
Putkineen hintaa vaikea vertailla. Ihan tuo valun osuus kiinnostaa ja kerrospaksuus vaikuttaa myös.
-
Nyky taloissa ei tuo varaavuus taida olla niin tärkeä niin tuo kipsi kiinnostaisi lattiaan.
Missä hinnoissa menee m3? Kosteat tilat toki pitää tehdä edelleen sementtipohjaisella massalla.
Alakertaan 90m2 80mm ja ylös noin 70m2 45mm.
Ihan älytön idea jotain kipsiä ruveta sotkemaan lattiamateriaaleiksi varaavuuden nimissä :D
Betonivalu ylös ja alas jos tulee ontelolaatta välipohjaan. Jos tulee levylattia ylös niin levyyn putket johtokiinnikkeillä kiinni, kipsilevysoirot väliin ja saneerauslaastia väleihin + levytys päälle.
Ei meillä nuo 8cm betonilattiat ainakaan juuri mitään varaa eikä se ole tarkoituskaan. Sitä varten on lämpökäyrä.
-
Järjetön ratkaisu on tehdä kipsilevyillä soiroamalla lattialämmitystä. Sen lämmöt saa nostaa vähintään 10 astetta kovemmalle, kuin valuun upottamalla. Lämmönluovutuslevyt on ainoa älyllinen ratkaisu remonttilattioihin. Valuun upotuskin on järkevää tehdä lattiamassoilla, eikä millään betonilla. Massat kykenee sitomaan kaiken veden ittestään kovettuessaan ja päästään tekemään tervettä rakennetta ilman viiveitä. Betoni on halpaa, mutta massalla tulee rakenneterveys automaattisesti. Tein oman kylpyosaston ARDEX menetelmällä ja kaadoista saumasilikoneihin alle 2 viikkoa. Ja siis vanhan päälle tuli vielä pikalattiabetonilla putket uusiksi ensin. No maksaa tietty, mutta tekemiselle ei tule taukoja missään kohtaa.
-
Järjetön ratkaisu on tehdä kipsilevyillä soiroamalla lattialämmitystä. Sen lämmöt saa nostaa vähintään 10 astetta kovemmalle, kuin valuun upottamalla. Lämmönluovutuslevyt on ainoa älyllinen ratkaisu remonttilattioihin. Valuun upotuskin on järkevää tehdä lattiamassoilla, eikä millään betonilla. Massat kykenee sitomaan kaiken veden ittestään kovettuessaan ja päästään tekemään tervettä rakennetta ilman viiveitä. Betoni on halpaa, mutta massalla tulee rakenneterveys automaattisesti. Tein oman kylpyosaston ARDEX menetelmällä ja kaadoista saumasilikoneihin alle 2 viikkoa. Ja siis vanhan päälle tuli vielä pikalattiabetonilla putket uusiksi ensin. No maksaa tietty, mutta tekemiselle ei tule taukoja missään kohtaa.
Jos UUDEN talon rakentamisessa on niin kiire ettei betonin kuivaamista ehdi odotella niin jo lähtökohtaisesti tulee uudesta talosta sutta ja sekundaa. Mites se kipsivalu eroaa lämmönluovutuksessa sanikkalaastista ja siihen märkään sanikkalaastiin ruuvattavasta KIPSIlevystä 8)
10 astetta on palturia. Samaa vettä se Nibe syötti ala- ja yläkertaan.
Yleensä uudisrakennuksen rakennuttajaa kairataan ahteriin ehdottamalla just jotain "spesiaaliratkaisuja" koska on hiton vaikea rahastaa sanikkasäkeistä ja kipsilevyistä ;)
-
Kipsilevyissä oleva paperi toimii eristeenä ja pilaa koko lämmön leviämisen ja sitä kautta se on suorastaan kelvoton ratkaisu jos vertailussa on lämmönluovutus pellit. Lämmönluovutuslevyt on taas erinomainen ratkaisu remonttilattioihin. Mullahan on myös remonttilattia tehty suoraan lastulevyjen päälle. Koko ala on peitetty alumiini lämmönluovutuslevyillä ja 30 asteen lämpö on jo aika yläkanttiin kierrossa. Kipsisuikaleilla ja vielä päälle yksi kipsieristelevy lisää ilman lämpölevyjä on ihan naurettava ratkaisu tähän verrattuna. Piti oikein kattoa tuolta, niin 27 astetta näkyy olevan kierrossa ja termarit vielä katkoo joissain kohti.
-
Puurakenteinen talo posipalkkivälipohjalla. Kyllä tuo valu jäykistää välipohjaa levyrakenteeseen verrattuna.
Alakerta 80mm betoni ja ylös 40mm kipsi/kuitusementtimassa näillä näkymin tulossa.
-
Kipsilevyissä oleva paperi toimii eristeenä ja pilaa koko lämmön leviämisen ja sitä kautta se on suorastaan kelvoton ratkaisu jos vertailussa on lämmönluovutus pellit. Lämmönluovutuslevyt on taas erinomainen ratkaisu remonttilattioihin. Mullahan on myös remonttilattia tehty suoraan lastulevyjen päälle. Koko ala on peitetty alumiini lämmönluovutuslevyillä ja 30 asteen lämpö on jo aika yläkanttiin kierrossa. Kipsisuikaleilla ja vielä päälle yksi kipsieristelevy lisää ilman lämpölevyjä on ihan naurettava ratkaisu tähän verrattuna. Piti oikein kattoa tuolta, niin 27 astetta näkyy olevan kierrossa ja termarit vielä katkoo joissain kohti.
Ai kipsilevyn paperi toimii eristeenä? Tästä on joku *askanjauhamisketju jo olemassa. Se tosin ei päässyt tälle tasolle :)
Puurakenteinen talo posipalkkivälipohjalla. Kyllä tuo valu jäykistää välipohjaa levyrakenteeseen verrattuna.
Alakerta 80mm betoni ja ylös 40mm kipsi/kuitusementtimassa näillä näkymin tulossa.
No yhtä paljon/vähän kuin 40mm kipsilevyä mutta varmasti tulee hyvä lattia. Tuossa on vertailtu hintoja jossa molemmat saadaan näyttämään samanhintaiselta kun lisätään toiseen riittävästi työpäiviä. http://www.kipsivalu.fi/kayttokohteet/esimerkkihintoja.html
Jos ja kun pinta pitää kuitenkin levyttää molemmissa tapauksissa, ja laittaa lattialämmitysputket, niin tuon mukaan levyttäjä saa päivässä 11m2 pintaa levytettyä En ehkä palkkaisi tuosta firmasta ainakaan levyttäjää ::)
-
Epäilen vahvasti että 2xkipsi ja soirot välissä olisi yhtä jäykkä kuin yhtenäinen kipsivalu.
-
Epäilen vahvasti että 2xkipsi ja soirot välissä olisi yhtä jäykkä kuin yhtenäinen kipsivalu.
Kai sää nyt hahmotat että se soiro+putkitus liipataan yli saneerauslaastilla ja laastin ollessa vielä kosteaa siihen vedetään seuraava levykerros kiinni ruuveilla. Rakentajana olet varmaan tutustunut sanikan ominaisuuksiin?
-
Kai sää nyt hahmotat että se soiro+putkitus liipataan yli saneerauslaastilla ja laastin ollessa vielä kosteaa siihen vedetään seuraava levykerros kiinni ruuveilla. Rakentajana olet varmaan tutustunut sanikan ominaisuuksiin ::)
Kiinnostaa että mikä tuossa laastissa on ongelmana?
-
Jostain täältä foorumilta löytyy se linkittämäni tutkimus jossa on verrattu lattiaa lömmönluovutuslevyillä ja ilman. Tuo perusteella vakuutuin levyjen hyödystä. Katsotaan löydänkö sen vielä.
-
Sehän löytyikin helposti.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6801.msg88113#msg88113
-
Sehän löytyikin helposti.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6801.msg88113#msg88113
Täälläkin nuo lämmönluovutuslevyt toimii tosi hyvin yläkerran lattiassa.
Lämpö tosin sahaa vähän jos on iso hystereesi asetus pumpulla.
Inventterillä varmaan bueno.
-
Kiinnostaa että mikä tuossa laastissa on ongelmana?
Siis saneerauslaastissa? Ei mikään. Tautisen hyvää tavaraa.
(poistan hymiön mutta se jää sun lainaukseesi)
-
Kipsilevyissä oleva paperi toimii eristeenä ja pilaa koko lämmön leviämisen ja sitä kautta se on suorastaan kelvoton ratkaisu jos vertailussa on lämmönluovutus pellit.
Tiedä sitten mistä johtuu mutta mun mutulla kipsivalulla ja soirojen väliin kieputetuilla lattialämmitysputkistolla ei taida olla mitään muuta yhteistä kuin tuo sana kipsi ainakaan näin ominaisuuksien valossa? Ja tässä tapauksessa kipsivalu näyttä mielestäni paremmalta vaihtoehdolta noista kahdesta ja on sitä varmaan myös hintansa puolesta. Korjatkaa jos olen hakuteillä. ::)
Kuutio lattiakipsiä painaa 850kg ja tuota massaa 2000kg. Lisäksi lämmönjohtavuudessa on merkittäviä eroja ja voisin myös kuvitella että tuollaisessa valussa massa täyttää putken sivustat varmemmin kuin saneerauslaasti tai lattia tasoite.
Kipsivalussa putkiston päällä tarvii olla 3cm valua ja putkiston alla 2x15mm levyjä/18mm vaneri?. Lämmönluovutuslevyjen tapauksessa päällä taitaa olla 2x15mm levyä? Soirojen tapauksessa 3kpl levyjä ja soirot keskellä?
Ominaisuuksia:
(http://i.imgur.com/50sGw0u.jpg)
(http://i.imgur.com/HeuqA0u.jpg)
(http://i.imgur.com/zYWdkqX.jpg)
Vertailuksi puulla ja laminaatilla lämmönjohtavuus on 0,13-0,14 W/(mK) eli kipsilevy on hiukan parempi lämmönjohtavuudeltaan kuin nuo ::)
lämmönsiirtovastus(kipsivalu 3cm) = 0,03/1,6=0,01875 (m^2*K/)W
lämmönsiirtovastus(kipsilevy 1,5cm) = 0,015/0,23=0,065 (m^2*K/)W
lämmönsiirtovastus(kipsilevy 3cm) = 0,03/0,23=0,13 (m^2*K/)W
Tämä perusteella kipsilevyn (15mm) lämmönjohtavuus on miltei kolmekertaa huonompi kuin valulla (30mm). 30mm kipsilevyllä taas 10x huonompi kuin 30mm kipsivalulla. Lämmönleviäminen putkista tapahtunee päällykerrosten alla eri tavalla eri lämmönjakotavoilla mutta kyllä noista jonkun käsityksen asiasta saa.
-
Veikkaan että myös värähtely ja taipuma ominaisuudet ovat selkeästi paremmat yhtenäisenä valuna.
-
Veikkaan että myös värähtely ja taipuma ominaisuudet ovat selkeästi paremmat yhtenäisenä valuna.
Tiheyden ja massan perusteella tuo olisi helppo uskoa.
Vaihtoehtona lienee myös olemassa jonkinlainen betonitasoitevalu. Blogin perusteella 30% huokeampi kuin kipsivalu.
http://risucasa.blogspot.fi/2014/01/lattia-rakentuu-vol2.html
-
Mittailin aikoinaan erään puuttuvan kynnyksen kohdalta ja koitin tähdätä IR-mittarin suoraan putken päälle.
Meillä on siis yläkerrassa vanerin päälle laitettu 12 mm putket, väleihin kipsisoirot ja laastit, siihen päälle tasoituslaasti ja sen päällä 13 mm kipsi, jonka päällä taas solumuovi ja laminaatti.
Alla mittaustuloksia:
- Lähtö = 32,9
- Paluu = 31,9
- Kipsilevy = 26,8
- Solumuovi = 25,7
- Laminaatti = 24,1
Eihän tuossa häviä materiaalien sekaan kuin 8,8 astetta tuon mukaan! :)
Kertooko myös kys. lämmityspiirin pieni delta sitä, että lämpö ei siirry kipsiin?
-
Eihän tuossa häviä materiaalien sekaan kuin 8,8 astetta tuon mukaan! :)
Kertooko myös kys. lämmityspiirin pieni delta sitä, että lämpö ei siirry kipsiin?
Siltä tuo vaikuttaa. Toki virtaus ratkaisee millaiseksi delta muodostuu.
-
Minkä verran muilla lattiarakenteilla mahtaa hävitä ns. matkalla lämmöistä?
Eli jos lattiaan menee x asteista, niin paljonko on esim. betonilattian päällä olevan laminaatin lämmöt?
-
Minkä verran muilla lattiarakenteilla mahtaa hävitä ns. matkalla lämmöistä?
Eli jos lattiaan menee x asteista, niin paljonko on esim. betonilattian päällä olevan laminaatin lämmöt?
Mutua.
Tuohon taitaa vaikuttaa myös se kuinka harva tupa on. Mitä harvempi tupa niin sitä suurempi lämpötilaero vaaditaan lattianpintalämpötilan sekä ilman lämpötilaeroksi jotta tarvittava lämpöteho siirtyy. Sekä tietysti se että siirtyykö lämöpöteho vain ylöspäin vai lämmittääkö kiertovesi samalla myös maaperää esim lattialaatan alla olevan huonon eristyksen takia.
Lisäksi osa järjestelmistä on suoraan kytkettyjä - kuten itselläkin eli lattiaan ei mene koko ajan vettä lämpötilalla X vaan koneen käydessä sinne ladataan tarpeellinen määrä lämpöä jotta lattian keskilämpötila pysyy sopivana. Tällöin on hankala sanoa tarvittavasta veden lämpötilasta juuta tai jaata.
Shuntattujen varaajallisten laitteistojen tai invertterien omistajat osaisivat varmaan vastata tähän parhaiten.
Meillä on joka huoneessa samanlainen kiertoveden lämpötila. Jakotukkien virtauksilla on taas säädetty sopiva lämmitysteho eri huoneisiin. Vaikka tuloilmaräppänät ovat makkareissa ja lattian on laminaattia niin siitä huolimatta laskennallisilla virtauksilla huonelämpö on aivan yhtä korkea kuin niissä tiloissa missä on materiaalina laatta. Laskennallisissa virtauksissa ei ole otettu huomioon eri pinnoitusmateriaalia lattian päällä. Eli tässä tapauksessa laminaatin merkitys on niin pieni ettei se haittaa. Jotkut lattialämmitystysten mitoitusohjelmat huomioivat myös lattian päälle tulevan materiaalin. Lähinnä merkitys taitaa tulla esille huonosti lämpöäjohtavien materiaalien kanssa kuten vaikkapa puu- tai lankkulattian tms....
Lattialämmityssuunnitelmassa on myös laskettu laskennallinen lämmitysteho tietyllä menoveden lämpötilalla.
(http://i.imgur.com/hziK0q2.png)
Esim 41m2 olohuoneeseen on tuolloin laskettu 1,7kW lämmitysteho tuolla menoveden lämpötilalla (35) ja noilla virtaamilla. Neliölle tuosta riittää 40W/m2 lämmitystehoa.
Täytyy joskus tutkia löytyskö tuollaista mitoitussoftaa jostain vai onko nuo kaikki sellaisten lisenssien takana ettei niihin pääse helposti käsiksi.
-
No joo, meillä talo on ainakin yks harakanpesä.
Ja tuo lattialämmitys, josta esimerkitkin olivat, on nimenomaan shuntattu piiri.
Virtausten säätöä haittaa pikkasen se, ettei jakotukissa ole virtausmittareita.
Joku tuollainen mitoitus-softa ois kyllä kiva päästä pyörittelemään.
-
Kuitubetonilla lämmönjohtavuus samaa luokkaa kuin kipsillä. Paino n. 2100kg/m3
-
Nuo massat on kyllä mainioita myös pumpattuina. Pinnoitteen asentamiseen pääsee jo 2 vk sisällä ja riski kosteusongelmista on aika pieni. Hinta vain on varsin kova, mutta on tullut jo pari kertaa käytettyä tuota systeemiä ihan peruslaatan teosta asti. Maakostean betonin työstäminen käy kyllä oikeasti työstä peruslaattaa tehdessä, mutta tekemisen aikakin joskus ratkaisee. Pari lavallista ARDEXia kun hävittää lähes tauotta kosteussulkuineen ja laatan saumauksineen kylpytiloihin, niin kyllä kelpaa.
-
Minkä verran muilla lattiarakenteilla mahtaa hävitä ns. matkalla lämmöistä?
Eli jos lattiaan menee x asteista, niin paljonko on esim. betonilattian päällä olevan laminaatin lämmöt?
Tuota on hankala mitata koska infrapunalämpötilamittari antaa materiaalin emissiokertoimesta riippuen erilaisia lukemia.
Laatta 23.2 astetta
Laminaatti 22.6 astetta
Mitattu ikkunoiden alta suurin lukema. (tihein putkitus)
8cm betonivalu välipohjassa. Laatat saneerauslaastilla kiinni. Laminaatin alla ohut joku askelvaimennushöttöeriste joka ei kyllä ole paksuudeltaan kuin muutaman millin. 23 astetta ja risat näyttää seuranta tälle hetkelle (klo 10.00 29.3).
(Läppäristä on patteri loppu niin ei pysy kello ajassa.)
-
Itse heittäsisin vielä kolmannen materiaalin eli kiviaines pohjaisen lattiatasoitteen (esim weber 130 core). Minulle tuttu pumppari joka tekee molempia, suositteli vaikka onkin kalliimpaa kuin kipsi. Lähinnä se että jos tulee vesivahinko niin kuinka tuon kipsin käy.. muuttuu aikamoiseksi muusiksi. Muutoin kyllä olen itselleni perustellut tuon lämmönjohtavuuden kannalta että me pumpataan tasoite lattiaan eikä tehdä kipsilevysoiroilla.
-
Lattialämmityksen yläpuolisina rakenteina käytettyjä materiaaleja ja niiden lämmönjohtavuuksia (ovat λ / U -arvoja):
- Sementtivalu noin 1,7 W/mK
- Knauf FE 80 lattiamassa, lämmönjohtavuus 1,4-1,87 W/mK
- Vetonit 130 CORE: 1,0 W/mK
- Kipsi (malmi): 1,20 W/mK
- Kipsi, valu n. 0,460 W/mK
- Kipsilevy (Gyproc), Knauf: 0,23 ... 0,27 W/mK.
- Puu: 0,13 W/mK
Puu huonoin lämmön siirtäjänä.
Kipsi jonkin verran parempi.
Kipsin ominaisuuksista:
Lämpöeristys on ominaista lämmönjohtavuuskerroin λ = 0,35 W / mK keskimääräinen kipsi.
Tarkemmin sanottuna, λ vaihtelee tiheys ja vesipitoisuus, jotta λ kipsi voi vaihdella välillä 0,3 W / mK 0,6 W / mK (http://mielipiteca.com/article/kipsi-4)...
Pelkän kipsin lämmönjohtavuus on huonohko, mutta lattiamassoissa sitä parannetaan lisäämällä kiviainesta.
Kivipohjainen valos ylivoimaisesti paras lämpöä johtavana peitekerroksena.
Päästään alempaan kiertoveden lämpötilaan ja parempaan COP -arvoon.
Edit.:
Lisäsin ja täydensin materiaaleja listaan
-
Kiitos, että vahvistit ajatuksrni lattiamateriaalista.
Meillä veilä suurin osa tulee laatoitettavaksi joten saadaan hyvä cop :)
-
Kipsivalun noin 1,7w/mK on kyllä aika merkittävästi parempi. Meillä tulee varmaan yläkertaan kipsillä ja pesuhuoneeseen kaadot sitten päälle sementtipohjaisella tasoitteella.
-
Kiitos, että vahvistit ajatuksrni lattiamateriaalista.
Meillä veilä suurin osa tulee laatoitettavaksi joten saadaan hyvä cop :)
laatta lattiat + uusi tiivis hyvä eristeinen talo = lattialämmitystä kesällä => liian kuuma => jäähdytystä ILP/kattokasetti = huono yhtälä, jos on varpaat semmoset ettei miellytä kylmä lattia ;)
-
Lattialämmityksen yläpuolisina rakenteina käytettyjä materiaaleja ja niiden lämmönjohtavuuksia (ovat λ / U -arvoja):
- Sementtivalu noin 1,7 W/mK
- Knauf FE 80 lattiamassa, lämmönjohtavuus 1,4-1,87 W/mK
- Vetonit 130 CORE: 1,0 W/mK
- Kipsi (malmi): 1,20 W/mK
- Kipsi, valu n. 0,460 W/mK
- Kipsilevy (Gyproc), Kingspan Therma levyt: 0,23 ... 0,27 W/mK.
- Puu: 0,13 W/mK
Puu huonoin lämmön siirtäjänä.
Kipsi jonkin verran parempi.
Kipsin ominaisuuksista:Pelkän kipsin lämmönjohtavuus on huonohko, mutta lattiamassoissa sitä parannetaan lisäämällä kiviainesta.
Kivipohjainen valos ylivoimaisesti paras lämpöä johtavana peitekerroksena.
Päästään alempaan kiertoveden lämpötilaan ja parempaan COP -arvoon.
Edit.:
Lisäsin ja täydensin materiaaleja listaan
Kingspanin arvosta taitaa puuttua yksi nolla pilkun jälkeen:
Kingspan Therma LÄMMÖNJOHTAVUUS λD 0,022 W/mK
-
Kingspanin arvosta taitaa puuttua yksi nolla pilkun jälkeen:
Kingspan Therma LÄMMÖNJOHTAVUUS λD 0,022 W/mK
Kiitos huomautuksesta!
Oli kyse kipsilevyistä!
Siinä piti lukea Knauf.!
Korjaan sen alkuperäiseen kirjoitukseeni!
-
Lattialämmityksen yläpuolisina rakenteina käytettyjä materiaaleja ja niiden lämmönjohtavuuksia (ovat λ / U -arvoja):
- Sementtivalu noin 1,7 W/mK
- Knauf FE 80 lattiamassa, lämmönjohtavuus 1,4-1,87 W/mK
- Kipsi, valu n. 0,460 W/mK
Tässä on kerrottu että kipsivalussa käytetty massa on knauf fe 80. Tällöin lämmöjohtavuus kipsivalulle lienee tämä esitteessä mainittu...
http://www.kipsivalu.fi/uploads/pdf/knauf_fe80_lattiamassa.pdf
myös tässä kipsivalu lattioita koskevassa esitteessä on viitattu aivan samaan massaan. Voiko olla että kipsivalu (0,460W/mK) minkä olet tuonne laittanut on peräisin josain muusta aineesta kuin sellaisesta jota käytetään lattioiden kipsivaluun?
Tässä laittamassasi linkissä http://mielipiteca.com/article/kipsi-4 on jotain juttua yleisesti kipsistä mutta se lienee muutenkin vedetty jonkun automaattisen käännöskoneen läpi koska ei tuo ainakaan ihmisen kirjoittamalta vaikuta. Tai ainakaan sellaisen kenen äidinkieli on suomi.
-
Voiko olla että kipsivalu (0,460W/mK) minkä olet tuonne laittanut on peräisin josain muusta aineesta kuin sellaisesta jota käytetään lattioiden kipsivaluun?
Tuo Knauf FE 80 täytyy sisältää aineita, joilla on parempi lämmön johtavuus kuin pelkällä kipsillä ja niin saadaan parantunut lämmönjohtavuus.
-
hiekkahan siinä seassa on, ei siis pelkkää kipsiä...
-
Sattui tälläinen simulointi silmiin missä on lämmönluovutuslevyt kipsilevyjen alla sekä tuota on vertailtu siihen että putket olisi kipsivalussa(melko lähellä betonia). Lämmönluovutuslevyjen toiminta vakuuttaa itsessään.... laitetaan tähän talteen jos sattuu olemaan jollekin tarpeellinen joskus.
(https://www.htflux.com/en/wp-content/uploads/sites/4/2017/06/Specific-Thermal-Output-Heating-System.png)
kipsivalulla saavutetaan 0,5 astetta korkeampi lattian pintalämpötila kuin siihen että ne ovat kipsilevyjen ja lämmönluovutuslevyjen kanssa asennettu.
(https://www.htflux.com/en/wp-content/uploads/sites/4/2017/06/Underfloor-heating-dynamic-heat-up-floor-temperature.png)
Kipsivalussa on myös hiukan parempi lämmitysteho, +5W/m2
(https://www.htflux.com/en/wp-content/uploads/sites/4/2017/06/Underfloor-heating-dynamic-heat-up-thermal-output-1.png)
Video: on-off toiminnasta(esim lämpöpumppu): https://youtu.be/naG--6Bxccg
Huomattavaa on kipsilevyn huonovarauskyky verattaen valuun joka on lähellä betonia.
Varauskyky eli lattianlämmönluovutusteho lämmityksen loppumisen jälkeen.
(https://www.htflux.com/en/wp-content/uploads/sites/4/2017/06/Underfloor-heating-dynamic-cool-down-thermal-output-1.png)
(https://www.htflux.com/en/wp-content/uploads/sites/4/2017/06/Underfloor-heating-dynamic-interval-mode-floor-temperatures.png)
Kaikki loput videot, kuvat & tekstit täältä:
https://www.htflux.com/en/dynamic-simulation-and-comparison-of-two-underfloor-heating-systems/
-
Lainataan hieman vanhaa aihetta. Miksi Knaufin suositus on laittaa 30mm lattiamassaa lattialämmitysputkien päälle? Ilmeisesti niitä tehdään ohuemmallakin rakenteella, mutta mikä ongelma siitä muodostuu? Ymmärrän jos tulee esim. laatta päälle, jolloin pohjan pitää olla jäykkä, mutta esim. parketilla tuskin on merkitystä.
-
Oiskohan liian pistemäinen lämpökuorma, jos ei tule tarpeeksi massaa ympärille. Saattaa laatta alkaa rapista. Lattialämmitystasoitteissahan on kuituja lisätty mukaan, jotta saadaan sitkeämpää laattaa.
-
Oiskohan liian pistemäinen lämpökuorma, jos ei tule tarpeeksi massaa ympärille. Saattaa laatta alkaa rapista. Lattialämmitystasoitteissahan on kuituja lisätty mukaan, jotta saadaan sitkeämpää laattaa.
Eikö sama ongelma pitäisi tuolla logiikalla tulla kipsilevyrakenteessa?
Voisiko pistemäisen kuormituksen välttäminen olla syy paksulle laatalle?
-
Paksumpaa laattaa lattialämmityskohteissa suositellaan useista syistä.
- paremmat lujuusominaisuudet
- tasaisempi lämmönjohtuminen
- parempi laatu
Mm nuo asiat vaikuttavat siihen.
-
Paksun laatan huono puoli on hitaus lämmön tarpeen muutoksiin...
-
Kipsivalun ollessa kysymyksessä, valun paksuus on noin 50% TB-laatan paksuudesta. Esim. maanvarainen TB-laatta 100mm vs. kipsivalu 50mm.
Kipsivalu siis reagoi nopeammin. Lisäksi kipsi materiaalina luovuttaa nopeammin lämmön kuin betoni.
-
Minä olen vasta tällaisen kipsivalulattian teettänyt. Tämä(kin) asia oli mietinnässä. Kysyin asiaa Uponorilta ja perustelu oli tasalämpöisyys ja betonilaatan mahdollinen halkeilu, jos valu jää liian ohueksi. Vastatessaan eivät tienneet että kyse on kipsistä eikä betonista (ehkä syytä mainita*). Itselläni 30 mm vaatimus täyttyi lopullisessa ratkaisussa, niin en asialla sen enempää päätä vaivannut. Ainakin jonkun 15-20 mm olisin itse uskaltanut toteuttaa. Tästä ohuempi, niin olisi tullut jo epäilyksiä peittyykö kaikki putket varmasti. Eristekerros ei ihan tasossa kuitenkaan ollut. Pystyisihän sen tietysti jollain laserilla tarkastamaan.
*tosin sama 30 mm vaatimus löytyy myös Knaufin dokumenteista.
-
Minä olen vasta tällaisen kipsivalulattian teettänyt. Tämä(kin) asia oli mietinnässä. Kysyin asiaa Uponorilta ja perustelu oli tasalämpöisyys ja betonilaatan mahdollinen halkeilu, jos valu jää liian ohueksi. Vastatessaan eivät tienneet että kyse on kipsistä eikä betonista (ehkä syytä mainita*). Itselläni 30 mm vaatimus täyttyi lopullisessa ratkaisussa, niin en asialla sen enempää päätä vaivannut. Ainakin jonkun 15-20 mm olisin itse uskaltanut toteuttaa. Tämän alle olisi tullut jo epäilyksiä peittyykö kaikki putket varmasti. Eristekerros ei ihan tasossa kuitenkaan ollut. Pystyisihän sen tietysti jollain laserilla tarkastamaan.
*tosin sama 30 mm vaatimus löytyy myös Knaufin dokumenteista.
Kiitos vastauksesta. Halkeilua voi tapahtua myös kipsilevylattiassa ja onko se niin vaarallista?
Putkien peittyminen ei taida olla ongelma kipsilevyillä, kun esim. 12mm putkelle laitetaan 15mm kipsilevysoirot eli silloin ei ole kuin 3mm putkien päällä tavaraa.
Meidän projektissa ilman vasojen laskemista korotusta tulisi liikaa uunien ja ikkunoidenkin osalta, jos laittaa 30mm valua putkien päälle.
-
Hieman jos valotat projektiasi, niin voisi vaikka heitellä ehdotuksia.
- Alapohja vai välipohja?
- Tämänhetkinen rakenne?
- Rajoittavat tekijät?
- Tavoite?
-
Meidän projektissa ilman vasojen laskemista korotusta tulisi liikaa uunien ja ikkunoidenkin osalta, jos laittaa 30mm valua putkien päälle.
Jäävätkö lattiavasat valun alle? Tosiaan millaisesta rakenteesta on kyse?
-
Meidän projektissa ilman vasojen laskemista korotusta tulisi liikaa uunien ja ikkunoidenkin osalta, jos laittaa 30mm valua putkien päälle.
Mulla ainakaan tullut kuin 10-20mm kipsivalua putken päälle.
-
Hieman jos valotat projektiasi, niin voisi vaikka heitellä ehdotuksia.
- Alapohja vai välipohja?
- Tämänhetkinen rakenne?
- Rajoittavat tekijät?
- Tavoite?
Siis satavuotias hirsitalo, kivirossi ja alapohja siis kyseessä. Rakenne on purut alapohjassa, vasojen päälle havuvaneri, sitten kipsilevy/lattiavalu.
Kipsilevyrakenteella lattia nousisi 16mm putkella 19mm, 13mm+6mm kipsilevyt.
Puulattia tulee koko taloon pesutiloja lukuunottamatta.
Kipsivalu kiinnostaisi nopeutensa ja paremman lämmönjohtavuutensa ansiosta enemmän, mutta 3cm korkeampi rakenne nostaa lattiapintaa liikaa suhteessa ikkunoihin ja uuneihin puhumattakaan ovista, kun tämä ongelma on jo kipsilevyjenkin kanssa.
Kovin heikosti löytyy googlesta hintaa kipsivalulattialle, mutta alustavan tiedustelun perusteella teetettynä 45-50e/m2. Aika suolaista verrattuna kipsilevyihin ja jotenkin epäilen, ettei hintaero tule ikinä realisoitumaan energiasäästönä parantuneesta hyötysuhteesta huolimatta.
-
Okei. Nyt hieman valottui tuo projektisi tilanne.
- Onko osa ikkunoista aivan lattiassa kiinni, siis karmi lattian tasossa, jolloin lattia nousisi lasitason yläpuolelle?
- Ovatko ovet ja karmit sellaista materiaalia, ettei niistä voi alareunasta poistaa muutamaa senttiä esim. höyläämällä tai sahaamalla?
- Mikä uuneissa estää sen, että lattia ei saisi nousta uunin ympärillä 30mm? Luukut vast?
Mielenkiinnosta kyselen.
Lisäksi, minkä firman tai RT-kortin ohjeiden mukaista on lattiarakenne havuvaneri ?mm+13mm kipsilevy+6mm kipsilevy? Mikä on lattian runko ja sen jako?
Taas mielenkiinosta kyselen.
-
Okei. Nyt hieman valottui tuo projektisi tilanne.
- Onko osa ikkunoista aivan lattiassa kiinni, siis karmi lattian tasossa, jolloin lattia nousisi lasitason yläpuolelle?
- Ovatko ovet ja karmit sellaista materiaalia, ettei niistä voi alareunasta poistaa muutamaa senttiä esim. höyläämällä tai sahaamalla?
- Mikä uuneissa estää sen, että lattia ei saisi nousta uunin ympärillä 30mm? Luukut vast?
Mielenkiinnosta kyselen.
Lisäksi, minkä firman tai RT-kortin ohjeiden mukaista on lattiarakenne havuvaneri ?mm+13mm kipsilevy+6mm kipsilevy? Mikä on lattian runko ja sen jako?
Taas mielenkiinosta kyselen.
Siis ikkunat ovat lähtökohtaisesti tässä vanhassa talossa melko matalalla ja jos lattia nousee, niin ne laskee vielä edelleen.
Oviakin pystyy nostamaan eli ei sekään ole ongelma, mutta iso töinen operaatio. Uunit näyttää vähän hassuilta jos ne menee lattian alle.
Lattian rakenteesta ei vielä varmuutta, kun ei ole aukaistu. Päältä katsoen 70cm jaolla naulat eli lisäkoolaus tulisi tarpeeseen jos laittaa kipsivalun.
Enpä osaa vastata kysymykseesi rt-kortista, mutta minun ymmärtääkseni tällä rakenteella näitä on tällä mainitulla rakenteella tehty ja se on täysin hyväksyttävä vai kuinka?
-
Mulla ainakaan tullut kuin 10-20mm kipsivalua putken päälle.
Meni tämä vastuaksesi täysin ohi minulta :|
Teitkö itse valun? Mikä pintamateriaali sinulle tuli lattiaan? Onko muuten toiminut hyvin eli oletko katsonut lattian alle tai vastaavaa?
-
Mulla ainakaan tullut kuin 10-20mm kipsivalua putken päälle.
Sekä mikähän lienee Roorilla lattian rakenne?
-
Aihe vanha mutta kuiteskin niin ajankohtainen.
Haluan joitakin omakohtaisia kokemuksia kipsivalusta jakaa.
Tein 180m2 kipsivalua
-Kipsivalulla ja kipsilevyllä ei ole mitään yhteistä(yhtä paljon kuin Silja-linellä ja mun soutuveneellä)
-Ei muutu valun jälkeen miksikään vaikka joutuu veden kanssa tekemisiin,minulla on vesiastiassa upotettuna valun ajalta tehty koe pala ja ei muutu.
-Tosi nopeasti vastaa lämmitys tarpeeseen,eli jos nostaa huonelämpötilaa niin ihan tuntien sisällä huone lämmin.
Rakennusprojektin aikana huoneistoja(4 kpl) säädin eri lämpötiloihin ja kokeilin miten nopeasti lämmittää tilan.
Muutama omakohtainen kokemus
-Kipsivalua EI tarvi pinnoittaa millään,Sen voi lakata tai maalata(minä maalasin, Betolux aqua )
-Kipsivalu on itsestään tasoittuvaa mutta sitä pitää(Hevostella)tasoittaa joten siitäkin syystä tietty paksuus jotta massan saa heilutteltua.
-Kipsivalun voi laittaa kylpäreihin ja saunoihin,Meillä valettiin kylpyhuoneiden lattia alemmaksi muuta huoneistoa ja laatoittajat teki kaatovalut Kiilto 60,Jos muistan oikein.
-On jämäkkä latta ja miellyttävä jalan alla.
-Hyvä ääni ja paloeriste.
On varmaan kirjoitusvirheitä mutta ajatus on minulla jakaa kaikille jotka miettii omaa tai aikoo tehdä omaa.
Muutama varoituksen sana
-Kipsivalu EI kuivu ellei lattiaa saada lämmitettyä.
-Siihen voi tulla sellaista mikrokuplaa pintaan jos vesi on liian kylmää valaessa(Talvella).
-Se menee valaessa pienimmästäkin reiästä rakenteisiin.