Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: S.Junttila - 28.02.17 - klo:20:03
-
Olen uusimassa patteriputkistoa ja olen ajatellut samalla vaihtaa myös kaikki patterit. Ovat vuodelta 1973. Putkimiehen mielestä ei kannata vaihtaa. Ketä uskoa? Minkälaiset kannattaisi laittaa?
Onko mielipiteitä minkälaiset putket kannattaa laittaa? Lähes kaikki tarjoavat komposiittia. Vanhempi putkimies laittaisi kuparin ja muovin yhdistelmää? Vaihtoehtoisesti vain kuparia?
-
Miksi putkisto pitää vaihtaa? Onko se todistetusti huonossa kunnossa? Mulla on putkisto vuodelta 1958, eikä vielä jännitä yhtään. Patterit vaihdoin maalämpöön siirtymisen yhteydessä siksi, että saan pudotettua kiertoveden lämpötilaa.
Kannattaa jo lähtökohtaisesti suhtautua varauksella sellaisiin kommentteihin, jotka saattavat johtaa asiakassuhteeseen!
-
Kuinka kuuma kiertovettä tarvitaan -20C ulkolämpötilalla.
Jos tarvitaan yli +50 C lähtevää kiertovettä, on syytä vaihtaa muutamien keskeisten huonetilojen lämpöpattereita lämmitysteholtaan reilusti isommiksi.
Maalämpö ei juurikaan pysty syöttämään patteriverkostoon yli +55 C lämpötilaista kiertovettä.
Mitä alemmaksi saadaan lähtevän kiertoveden lämpötila pudotettua, sitä paremmalla hyötysuhteella lämpöpumppu toimii.
Lattialämmityksen korkea hyötysuhde saavutetaan sillä, että lähtevän kiertoveden lämpötila ei koskaan ylitä arvoa +35 C.
Alla graafi, joka kertoo lähtevän kiertoveden lämpötilan ja COP -arvon keskinäisestä suhteesta.:
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/Graf-Lwt-COP.jpg)
-
Olen uusimassa patteriputkistoa ja olen ajatellut samalla vaihtaa myös kaikki patterit. Ovat vuodelta 1973. Putkimiehen mielestä ei kannata vaihtaa. Ketä uskoa? Minkälaiset kannattaisi laittaa?
Onko mielipiteitä minkälaiset putket kannattaa laittaa? Lähes kaikki tarjoavat komposiittia. Vanhempi putkimies laittaisi kuparin ja muovin yhdistelmää? Vaihtoehtoisesti vain kuparia?
Ehdottomasti kannattaa vaihtaa! Riippuu toki kunnosta kuinka monta vai kaikki.
Meidän talo on vuosimallia 1970 ja viimeisen vuoden aikana vaihdettiin kaikki patterit uusiin maalämpöön siirtymisen myötä. Aika reilusti on saanut kiertoveden lämpöä tiputtaa tosin vanhat patterit oli niin tukossa nii päätettiin vaihtaa kaikki.
Ainoan virheen tein etten tajunnut ottaa paksumpia pattereita esim Purmon c22 meidän ison olohuoneen ikkunoitten eteen ja yhteen toiseen tilaan.
Eli laita niin paksuja pattereita kuin pystyt, jotka mahtuu ja silmä kestää katsoa :)
Kyllä meilläkin muutama putkimies pelotteli vanhoista putkista mutta olen nähnyt kuinka paksua putkea tuo runkolinja on ja putkien seinämävahvuuksia niin enpä kokenut tarpeelliseksi vaihtaa. Meillä ei tosin mene putket valun sisällä.
-
Tässä kuva 1984 putkista vuodelta 2014. Eivät vuotaneet käytössä mutta kun olivat pari viikkoa tyhjennettynä niin tuli pikaruostuminen. Jotenkin tuntuu että viimehetkillä tehtiin remontti. Putki oli runkolinjaa ja oli vaatekaapissa koteloituna, ei siis valussa. Itse vaihtaisin kaikki yli 30 vuotta vanhat tuotteet uusiin, patteritkin oli niin täynnä mustaa kurasontaa että vaikka veti juuresta poikki ja kantoi ulos niin vedet pysyi sisällä. Vain hulluna ravistamalla sai tyhjennettyä.
(http://i4.aijaa.com/t/00846/14343463.t.jpg) (http://aijaa.com/H80LRT)
-
Minulla menee putket villassa. Eli valettu laatta ja eristeet sen päällä. Siinä sitten lämpöputket menee.
Nuo sun putket näyttää ulkopinnalta ruostuneet. Ymmärtänyt että se lähes ainoa mahdollinen ruostuminen jos sisällä kulkee hapetonta vettä. Eli ympäristö ollut kostea?
Lähinnä tämä "varmuuden vuoksi" tehtävä asia. Putket mitkä olen nähnyt ovat näyttäneet ihan hyviltä päälle päin. On myöhäistä sitten kun villat koko mökissää märät.. Vielä jahkailen minkälaiset putket laittaisin...
Jossain näillä sivustoilla oli keskustelua pattereista. En vaan nyt sitä löydä.
-
Pakko myöntää että olen aika pihalla näistä säädöistä.. Huvikseni kuvasin näyttöä toivoisin saada "tulkkausapua".
Lähinnä hämää tuo meno- ja paluuveden sama lämpötila? Ulkona nyt +2. Myös tuo keruupiirin meno ja paluu lämmöt ihmetyttävät?
Jos nyt ymmärsin oikein niin periaatteessa patterit ok jos menoveden lämpötila ei nouse liian korkeaksi kylmällä säällä?
Minulla sisätilaanturi mutta ei patterikohtaisia termostaatteja. Eilen illalla ollut tuli takassa.
-
Tässä on eräs vanha ketju:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6679.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6679.0)
-
Lähinnä hämää tuo meno- ja paluuveden sama lämpötila? Ulkona nyt +2
Kompressorin taukojakson aikana meno- ja paluuveden lämpötilat on samat koska vettä ei lämmitetä.
Kun kompressori on käynnissä niin menoveden lämpö on korkeampi
Myös tuo keruupiirin meno ja paluu lämmöt ihmetyttävät?
Taukojakson aikana huonelämpötila alkaa nostaa keruunesteen lämpötilaa antureiden kohdalla.
Normaalilukemat myös siinä on vain kompressorin käydessä ;)
-
Tässä kuva 1984 putkista vuodelta 2014. Eivät vuotaneet käytössä mutta kun olivat pari viikkoa tyhjennettynä niin tuli pikaruostuminen. Jotenkin tuntuu että viimehetkillä tehtiin remontti. Putki oli runkolinjaa ja oli vaatekaapissa koteloituna, ei siis valussa. Itse vaihtaisin kaikki yli 30 vuotta vanhat tuotteet uusiin, patteritkin oli niin täynnä mustaa kurasontaa että vaikka veti juuresta poikki ja kantoi ulos niin vedet pysyi sisällä. Vain hulluna ravistamalla sai tyhjennettyä.
(http://i4.aijaa.com/t/00846/14343463.t.jpg) (http://aijaa.com/H80LRT)
Toi putki on syöpynyt kosteuden vaikutuksesta ulkopuolelta. Ei ole putken vika tuossa kohtaa... Taaempana näkyvä putki on myös ruostunut ulkoapäin.
-
Kiitos Matias! Mitäs tuo käyrä 39, käyrä +5, 0, -5 tarkoittaa? Entä huonekerroin? Integraali?
Varmaan olen näistä ollut paremmin perillä.. Muisti pätkii..
-
Tässä kuva 1984 putkista vuodelta 2014. Eivät vuotaneet käytössä mutta kun olivat pari viikkoa tyhjennettynä niin tuli pikaruostuminen. Jotenkin tuntuu että viimehetkillä tehtiin remontti. Putki oli runkolinjaa ja oli vaatekaapissa koteloituna, ei siis valussa. Itse vaihtaisin kaikki yli 30 vuotta vanhat tuotteet uusiin, patteritkin oli niin täynnä mustaa kurasontaa että vaikka veti juuresta poikki ja kantoi ulos niin vedet pysyi sisällä. Vain hulluna ravistamalla sai tyhjennettyä.
(http://i4.aijaa.com/t/00846/14343463.t.jpg) (http://aijaa.com/H80LRT)
No ei tuommonen ruostuminen tapahdu viikossa eikä kahdessa. Näyttää, että on pidempään saanut kosteutta ja syöpynyt ulkopäin.
-
Toi putki on syöpynyt kosteuden vaikutuksesta ulkopuolelta. Ei ole putken vika tuossa kohtaa... Taaempana näkyvä putki on myös ruostunut ulkoapäin.
Ainut vaan että putket on olleet ikänsä rutikuivan vaatehuoneen katonrajassa. Ja kun ovat vielä lämmitysputkia niin kondensoituminenkin tuntuu mahdottomalta. Onhan tuo putkien vika, komposiitille ei ikinä olisi käynyt noin.
-
No ei tuommonen tule viikossa eikä kahdessa. Näyttää, että on pidempään saanut kosteutta ja syöpynyt ulkopäin.
Ei tietenkään tule hetkessä mutta tarkoitin että kun öljyt ja patterit oli toiminnassa niin järjestelmä ei vuotanut. Sitten tyhjennettiin pannuhuone ja putkari imi imurilla linjaston tyhjäksi, eli vesi pois ja hapekas ilma tilalle. Sitten muutaman viikon päästä kun tuota kohtaa purettiin niin putket oli tuossa kunnossa, eli olisivat vuotaneet jos vedet olisi ajettu uudestaan sisään. Olisiko sisälle päässyt happi vähän kiihdyttänyt loppuhuipentumaa, en tiedä. Varmaa on vain että putket olivat kuivassa paikassa ja lämpimän patteriverkon 30-vuotta vanhoja rautaputkia.
-
Mitäs tuo käyrä 39, käyrä +5, 0, -5 tarkoittaa?
Yleensä menoveden lämpötilaa eri ulkolämpötiloilla (+5C--- 0C---- -5C on ulkolämpötiloja)
-
Ainut vaan että putket on olleet ikänsä rutikuivan vaatehuoneen katonrajassa. Ja kun ovat vielä lämmitysputkia niin kondensoituminenkin tuntuu mahdottomalta. Onhan tuo putkien vika, komposiitille ei ikinä olisi käynyt noin.
Ulkopuolelta kuivaa tuo ei ole nähnytkään! Liekkö sitten vuotanut sopivasti hitsisaumasta, että on kosteana pysynyt. Rautaputki kestää sisältäpäin hapettomissa ja ulkoapäin kuivissa olosuhteissa helposti 50v.
-
Ulkopuolelta kuivaa tuo ei ole nähnytkään! Liekkö sitten vuotanut sopivasti hitsisaumasta, että on kosteana pysynyt. Rautaputki kestää sisältäpäin hapettomissa ja ulkoapäin kuivissa olosuhteissa helposti 50v.
Voi olla huono hitsisauma tai hyvä hitsisauma->jännityskorroosio tai onhan noita eroosiokorroosiotapauksiakin ??? esiintynyt patteriverkoissa.
Mutta jos taloon vaihtaa patterit niin en näe kyllä yhtään syytä miksei samalla vaihtaisi putkiakin.
Ja vielä, jos hankkii patteritaloon maalämmön sanotaan vaikka 15000 eurolla ja pääsee reilun kolmosen hyötysuhteeseen niin eikö samalla kannata ihan automaattisesti laittaa toinen 15000 ja asennuttaa lattialämpö niin pääsee yli viitosen hyötysuhteeseen. Samalla asumisviihtyvyys nousee noin miljoonakertaiseksi ja saa rumilukset pois seinältä 8)
-
Voi olla huono hitsisauma tai hyvä hitsisauma->jännityskorroosio tai onhan noita eroosiokorroosiotapauksiakin ??? esiintynyt patteriverkoissa.
Mutta jos taloon vaihtaa patterit niin en näe kyllä yhtään syytä miksei samalla vaihtaisi putkiakin.
Ja vielä, jos hankkii patteritaloon maalämmön sanotaan vaikka 15000 eurolla ja pääsee reilun kolmosen hyötysuhteeseen niin eikö samalla kannata ihan automaattisesti laittaa toinen 15000 ja asennuttaa lattialämpö niin pääsee yli viitosen hyötysuhteeseen. Samalla asumisviihtyvyys nousee noin miljoonakertaiseksi ja saa rumilukset pois seinältä 8)
Mä olisin kyllä vähän eri linjoilla... Tuo lattialämmityksen asentaminen vain asentamisen riemusta, ei taida koskaan maksaa itseään takaisin... Eriasia sitten, jos jokatapauksessa lattiat on auki, tai vaihdon tarpeessa, silloin sen pexin upottaminen lattiaan ei ole kummoinenkaan kustannus.
Mä vaihdoin kaikki yksi levyset patterit kaksilevyisiin ja mahdollisimman suuriin, ja kovillakaan pakkasilla ei tarvitse 45°C lämpimämpää kiertovettä. En jaksa uskoa, että tuon muutaman satasen investoinnin muuttaminen lattialämmöksi ja vaikkapa 10k€ investoinniksi (lattioiden osalta) maksaa itseään ikinä takas parantuneena hyötysuhteena.
Patteriverkosto on kyllä pitkäikäinen, ja melko pieniriskinenkin vuotaessaan, toisin kun esim käyttövesiputki, joka voi tyhjentää koko kaivon jonnekkin. Patteriverkoston vuoto huomataan yleinsä painemittarista ja vettä on mahdollista vuotaa vain rajallinen määrä. Itselläni ainakin keskikerroksen putket tulevat patterille suoraan kellarista lattian läpi, joten välipohjassa ei ole hitsattuja liitoksia, jotka voisivat vuotaa. Ainoa paikka missä putket kulkevat välipohjassa myös vaakavetoina, ja siellä taatusti on myös hitsattuja liitoksia, on keskikerroksen ja yläkerran välinen välipohja, mutta tuolla ei pääse vuotamaan sitäkään vähää, mitä pääsee kellarissa tai keskikerroksen korkeudella.
En tarkoita, että asioihin pitäisi suhtautua välinpitämättömästi, mutta itse sijoittaisin toisen 15k€ paljon mieluummin johonkin muuhun kuin toimivaan pattereiden runkoverkkoon tai lattialämmitykseen.
-
Jos palataan aloittajan kysymykseen niin alla olevassa linkissä on tyypillisiä lvi-järjestelmien käyttöikiä, siitä voi vähän peilata milloin kannattaa mitäkin tehdä.
Tuo on kiinteistöalan sivusto ja hehän eivät tunnetusti hötkyillä noissa remonteissa.
http://www.taloyhtio.net/talotekniikka/vevi/elinkaaret/
-
Teinpä mielenkiinnosta karkean arvion (vanhat 1 levyiset -> Purmo C22) ja meillä pitäisi vaihtaa 8-9 keskeistä patteria.
Niiden hinta Talooncomissa n.2000€ lisäksi termareita, kannakkeita ja muita tarvikkeita ehkä 1000€.
Vaihtotyö HIRA-arvio 2000€, josta 40% kotitalousvähennystä. Eli kaikkeistaan maksettavaa n. 4200€.
Purmo patterien teknisten tietojen perusteella menolämpötilaa voi vaihdon jälkeen pudottaa ehkä 10C ja se parantaisi COPia n. 1 (nyt COP on 4:n huitteilla (logintutkijan mukaan)).
Nibe kuluttaa noin 8000kWh/v ja jos COP paranee 4->5, niin sähkölasku pienenee 1600kWh/v (n. 10sent/kWh).
-> TMA n. 26 vuotta.
Meillä on osatehokone ja sen puhti hiukan paranisi ja varmaan sähkövastuksenkin käyttö hiukan vähenisi, mutta enpä taida näillä luvuilla ryhtyä.
Vanha talo on myös sokkeloinen ja nyt on suunnilleen patterit balanssissa.
-
Teinpä mielenkiinnosta karkean arvion (vanhat 1 levyiset -> Purmo C22) ja meillä pitäisi vaihtaa 8-9 keskeistä patteria.
Niiden hinta Talooncomissa n.2000€ lisäksi termareita, kannakkeita ja muita tarvikkeita ehkä 1000€.
Vaihtotyö HIRA-arvio 2000€, josta 40% kotitalousvähennystä. Eli kaikkeistaan maksettavaa n. 4200€.
Purmo patterien teknisten tietojen perusteella menolämpötilaa voi vaihdon jälkeen pudottaa ehkä 10C ja se parantaisi COPia n. 1 (nyt COP on 4:n huitteilla (logintutkijan mukaan)).
Nibe kuluttaa noin 8000kWh/v ja jos COP paranee 4->5, niin sähkölasku pienenee 1600kWh/v (n. 10sent/kWh).
-> TMA n. 26 vuotta.
Meillä on osatehokone ja sen puhti hiukan paranisi ja varmaan sähkövastuksenkin käyttö hiukan vähenisi, mutta enpä taida näillä luvuilla ryhtyä.
Vanha talo on myös sokkeloinen ja nyt on suunnilleen patterit balanssissa.
Ainakaan taloon.comista ei niitä kannata ostaa, kallis kauppa. Kuulostaa kyllä muutenkin aika kalliilta tuo paketti.
Me saatiin patterit halvemmalla siltä firmalta joka työt teki kuin yhdestäkään nettikaupasta ois saanu.
Hankalahan sitä patterin vaihtoa on tma perustella.
Meillä tärkeintä oli asumismukavuus joka parani huomattavasti uusien myötä ja sitten toki se, että mlp toimii nyt paremmalla hyötysuhteella.
-
Joo, kannattaa kilpailuttaa hintoja... saattaa patterilla olla jopa satasen hintaero riippuen kaupasta...
bauhaussista saa myös purmoa huomattavasti edullisempia pattereita, luokkaa 120€ ja 140€ jos mitat vaan passaa...
-
Kun on omaan kattilaan tullut kurkistettua sisälle ja lämmitysputkia availtua, ei syöpymisestä ole merkkiäkään vaikka laitteilla ikää 27 vuotta. Minullakin on PEXiä lattioissa, jotka päästävät hiukan happea mutta ei paljon, kun se on kuitenkin jotenkin diffuusiosuojattua. Kattilan pohjalla ja pattereissa oli sakkaa, mutta vain sellainen pieni musta liri veden mukana. Ei tukevia kerroksia.
Pattereiden uusiminen paremman hyötysuhteen vuoksi voi olla perustelua, mutta vaikea kuvitella, että vanhat rautaputket olisivat syöpyneet sisältä päin, jos järjestelmä on normalia suljettua tyyppiä. Syöpymiset liittyvät aina hapen pääsyyn ja hapen tulo voi tapahtua esim avonaisen varaajan kautta tai jatkuvien vuotojen tuoman vedenlisäystarpeen vuoksi. Edes öljylämmityskattiloiden avoimet pasuntasäiliöt eivät ole normaalisti päästäneet niin paljon happea, että se olisi syövyttänyt putkia ja pattereita, mutta ovat ehkä tukenneet sen paisuntasäiliön putken ja syövyttäneet paisarin peltipöntön puhki.
Jos talossa on paljon 70 - 80 luvun happidiffuusiosuojaamattomia lattialämmityksiä tai vapaasti hengittävä suuri varaaja, sitten voi olla ruostumisen puolesta syytä huoleen. Sakkakerrostumat juoruavat hapen pääsy ongelmista.
73 vuonna ei muoviputkin rakennettuja lattialämmityksiä ole ollut. Putketkin tyypillisesti rautaa mutta se paisari ehkä avonainen kunnes on korvattu kalvopaisunnalla. Tuskimpa patterit enempää kuin putketkaan ovat syöpyneet vielä piloille mutta mitoitus voi olla sitten jo eri juttu. Vuosimallista päätellen lienee ollut öljylämmitteinen alun perin.
-
Ainakaan taloon.comista ei niitä kannata ostaa, kallis kauppa. Kuulostaa kyllä muutenkin aika kalliilta tuo paketti.
Me saatiin patterit halvemmalla siltä firmalta joka työt teki kuin yhdestäkään nettikaupasta ois saanu.
Hankalahan sitä patterin vaihtoa on tma perustella.
Meillä tärkeintä oli asumismukavuus joka parani huomattavasti uusien myötä ja sitten toki se, että mlp toimii nyt paremmalla hyötysuhteella.
Avasin aloittajan kysymykseen vain taloudellisen näkökulman ja kaikesta huolimatta pidän Talooncomia referenssihintana, kuten verkkokauppacomia elektroniikan osalta.
Jos saa halvemmalla, niin hyvähän se. Ja jos vaikka itse tekee niin sekin on hyvä.
Muista kaupoista saa varmasti halvempaa tavaraa, mutta patterit on kyllä sellainen investointi etten hinta edellä valitsisi.
Tavoitekäytöikä pitää olla samaa luokkaa kuin nyt käytössä olevat -60 luvun patterit. Ja Bauhausin oman ilmoituksen talouslaatu kyllä mietityttää, voi toki olla riittävääkin.
Ja jos/kun "hallitus" ilmoittaa että ne vaihdetaan, niin ei siinä TMA:ta tarvitse laskeskella ;)
-
..... Aika reilusti on saanut kiertoveden lämpöä tiputtaa tosin vanhat patterit oli niin tukossa nii päätettiin vaihtaa kaikki.
Kuinka paljon olet tiputtanut?
-
Kannattaa vaihtaa jos yksilehtiset. Kaksilehtisiä tuskin kannattaa vaihtaa. Kulumisen takia tuskin. Ja ei kai kuparia kannata patterinputkiin tuhlata. Olen töissä raksalla ja tehdään suurta julkista rakennusta kaupungille. Putkari vetää patterilinjoja mustasta raudasta. Joten kun tehdään kestävää otetaan se musta rautaputki käyttöön :D Itsellä 39v vanhat rautaputket ja ne oli niiltä osin mitä purin kun uusia.. noin 8 vuotta sitten.
Itsellä menossa yksilehtiset vaihtoon. Nyt vaatii +60 asteista kunnon pakkasilla kiertoon. Tuohon lämpöön on huono sovittaa pumppua. Viron poijaan patterit (11kpl) oli n. 1700€ jossain nettikaupassa kun laskeskelin. Tarjouksen otan varmaan Salomaalta jos eroa on vähän niin sieltä otan uudet. Tma on turha laskea joka rempasta ;)
-
Tiedän, takaisinmaksu aika voi olla pitkä. Usein näissä hommissa on just näin. Ei kannata vaihtaa ellei ole rikki tai lähes rikki. Tämä lähinnä rauhoittaisi mieltä ja parantaa hieman suorituskykyä.
Minulla mökissä pattereita 16 ja noin puolet yksilehtisiä. On ymmärtääkseni olemassa myös muita kilpailukykyisiä valmistajia kuin Purmo. Lähinnä ajattelin 7cm paksuja, olisiko C21? Putkari sanoi että ei vaihtaisi niitä, Huuhtelisi vaan.
-
...Itsellä 39v vanhat rautaputket ja ne oli niiltä osin mitä purin kun uusia.. noin 8 vuotta sitten.
.. Nyt vaatii +60 asteista kunnon pakkasilla kiertoon. Tuohon lämpöön on huono sovittaa pumppua.
Täällä on perusrunko -60 laitettua 2" vapaankierron putkea ja ei ole tullut mieleenkään vaihtaa sitä, tai pienempää putkistoa uuteen varmuuden vuoksi.
Luultavasti +60C vaatii jo vastusten käyttöä, niin tuohan on lähes raskauttava tekijä ;)
Ikivanhojen yksi- ja kaksilehtisten patterien luovutustehoa en helposti löytänyt. Se helpottaisi kannattavuuden arviointia.
Joo, ei TMA ole ainoa tarkasteltava näkökulma, mutta tuo oman lisänsä pohdintaan.
-
Vieläkö joku tekee pattereita edullisesti "mittojen mukaan"? Mulla on lattiasta tulevat putket niin lähellä seinää että sellainen kaksilehtinen missä liitokset on patterin päissä keskellä lehtien välissä ei noihin sovi. Vai pitääkö kötöstää joku 90-mutkaviritys?
-
Vieläkö joku tekee pattereita edullisesti "mittojen mukaan"? Mulla on lattiasta tulevat putket niin lähellä seinää että sellainen kaksilehtinen missä liitokset on patterin päissä keskellä lehtien välissä ei noihin sovi. Vai pitääkö kötöstää joku 90-mutkaviritys?
Meillä osassa pattereista tulee putket ihan seinän vierestä ja niihin tehtiin 90 mutka osilla heitot.
-
Vieläkö joku tekee pattereita edullisesti "mittojen mukaan"? Mulla on lattiasta tulevat putket niin lähellä seinää että sellainen kaksilehtinen missä liitokset on patterin päissä keskellä lehtien välissä ei noihin sovi. Vai pitääkö kötöstää joku 90-mutkaviritys?
Radiaattoritehdas Salomaalta voisi kysäistä. Edullisuudesta en tiedä. Uurrelevyltä ainakin sai sisempään levyyn kiinnityksen tilauksesta. Mutta se firma ei taida olla toiminnassa vaikka nettisivut on pystyssä.
-
Maalämmön kanssa tuo patterinvaihto ajattelu kyllä pitää ottaa ihan uusiksi. On ihan turha aina ottaa esiin se tma. Vanhoissa öljyaikaisissa patterijärjestelmissä löytyy runsaasti myös sellaisia mitoituksia, että ne vain yksinkertaisesti ei käy ollenkaan maalämpö hommiin. Tarvitaan selvästi tehokkaampi lämmönluovutus, että saadaan hyödynnettyä maalämpöä parhaalla mahdollisella tavalla. Matalat lämpötilat myös säästävät koneen rasitusta huomattavasti ja saadaan maalämpökoneelle pidempi käyttöikä. Kannattaa siis laittaa niin suuret patterit kuin mahdollista ja vielä ovat ulkonäöllisesti hyvät. 60 cm korkeista ja C22 luokasta saa koottua todella tehokkaan lämmönluovutus järjestelmän, joka jo kilpailee joidenkin lattialämmitys hommien kanssa.
-
Maalämmön kanssa tuo patterinvaihto ajattelu kyllä pitää ottaa ihan uusiksi. On ihan turha aina ottaa esiin se tma. Vanhoissa öljyaikaisissa patterijärjestelmissä löytyy runsaasti myös sellaisia mitoituksia, että ne vain yksinkertaisesti ei käy ollenkaan maalämpö hommiin. Tarvitaan selvästi tehokkaampi lämmönluovutus, että saadaan hyödynnettyä maalämpöä parhaalla mahdollisella tavalla. Matalat lämpötilat myös säästävät koneen rasitusta huomattavasti ja saadaan maalämpökoneelle pidempi käyttöikä. Kannattaa siis laittaa niin suuret patterit kuin mahdollista ja vielä ovat ulkonäöllisesti hyvät. 60 cm korkeista ja C22 luokasta saa koottua todella tehokkaan lämmönluovutus järjestelmän, joka jo kilpailee joidenkin lattialämmitys hommien kanssa.
Täysin samaa mieltä. Nykyisillä tiedoilla lähtisin itse kans rakentaan patteriverkoston noilla c22 malleilla, niillä pääsee jo aika alhaisiin menoveden lämpöihin. Jos olisin aikoinaan älynnyt jotain näistä niin noita olisin laittanut, nyt on vaan pari noita, kun älysin viime hetkellä muuttaa vähän suunnitelmia.
-
Kyllä se TMA on hyvä pitää mukana, ettei tee tonnilla kympin hyötyä.
-
Kyllä se TMA on hyvä pitää mukana, ettei tee tonnilla kympin hyötyä.
Mutta jos sillä tonnilla saa roppakaupalla mukavuutta, niin kyllä sen tma:n saa unohtaa...aivan liian usein tuota tma:ta otetaan esiin. Lähtökohtaisesti se on jo hoidossa kun on valinnut maalämmön. :)
-
Sepä se, maalämpö teki aika monesta energiainvestoinnista täysin kannattamattoman TMA:n kannalta. Mutta mukavuus ja muut seikat edelleen painaa... Ne joko maksaa itsensä heti takaisin tai eivät maksa koskaan. Ei kiinnosta, jos pitää tehdä niin pitää tehdä.
-
Kyllä täällä meilläpäin on patterit mitoitettu niin ettei ongelmia lämmönjaon kanssa tule. Itse vaihtaisin keskeiseltä alueelta olohuone, keittiö patterit uusiin ja menisin C21 mallilla jos C22 on ruma. Purmon uudet puhallinpatterit on siistit ja järkevän kokoiset. Saavutettu hyötysuhde ero eli esim käyrän pudottaminen 34->30 ei hirveitä näy kulutuksessa joten kannattaa miettiä tuota ulkonäköäkin.
-
Kyllä täällä meilläpäin on patterit mitoitettu niin ettei ongelmia lämmönjaon kanssa tule. Itse vaihtaisin keskeiseltä alueelta olohuone, keittiö patterit uusiin ja menisin C21 mallilla jos C22 on ruma. Purmon uudet puhallinpatterit on siistit ja järkevän kokoiset. Saavutettu hyötysuhde ero eli esim käyrän pudottaminen 34->30 ei hirveitä näy kulutuksessa joten kannattaa miettiä tuota ulkonäköäkin.
Olet laittanut noita Purmon uusia, onko totta että ne liitetään keskeltä...ei ole siis semmosia että olis putkipaikat oikeassa päädyssä?
Tuota kysysnyt sähköisesti Purmolta, mutta ei mitään vastausta, aika heikko esitys tuolta osin...kohta lähtee sposti heidän yhteydenottolomakkeen tarkoituksesta :o >:( ;)
-
Mutta jos sillä tonnilla saa roppakaupalla mukavuutta, niin kyllä sen tma:n saa unohtaa...aivan liian usein tuota tma:ta otetaan esiin. Lähtökohtaisesti se on jo hoidossa kun on valinnut maalämmön. :)
Tottakai TMA:n (investoinnin TakaisinMaksuAika) saa unohtaa jos haluaa, silti se on olemassa.
Ehkä on turhaa "jankata" että TMA on yksi tekijä päätöksenteossa, siinä kun mainitut parempi COPPI, kompressorin parempi kestävyys, putkien/patterien todellinen kunto, putkien/patterien oletettu kunto, ulkonäköseikat, mukavuus (mitä ikinä tuo onkin), huolten väheneminen, talon arvon lisäys, mahdollinen vastuskäytön väheneminen, hyvä tilaisuus uusimiselle (muut rempat yms.), hallituksen mielipide, jne. .... Ehkä kaivon lisäkuormittuminenkin on huomioitava.
Maalämpö on niin halpa lämmitysmuoto vanhanaikaisilla pattereillakin (olkaamme toki tyytyväisiä siitä), että TMA:sta tulee hävyttömän pitkä :o ettei siitä juuri ole perusteeksi.
Tuo menoveden lämpötilan 10C pudottaminen vaihdossa saattaa olla jopa realistinen.
Taulukoin asiaa ja...
H10 - malli Purmolta saattaa vastata vanhaa yksilevyistä ja laitoin paksumpienkin tehoja taulukkoon.
-
Kyllä täällä meilläpäin on patterit mitoitettu niin ettei ongelmia lämmönjaon kanssa tule. Itse vaihtaisin keskeiseltä alueelta olohuone, keittiö patterit uusiin ja menisin C21 mallilla jos C22 on ruma. Purmon uudet puhallinpatterit on siistit ja järkevän kokoiset. Saavutettu hyötysuhde ero eli esim käyrän pudottaminen 34->30 ei hirveitä näy kulutuksessa joten kannattaa miettiä tuota ulkonäköäkin.
Mä halusinkin ottaa esille sen, että joissakin paikoissa saattaa olla tilanne, että maalämpö on kyllä saatu myytyä ja asiakas, kun ei välttämättä ymmärrä, mitä edes osti, niin haluaisi vielä saada sen lämmityksen toimimaan. Tilanne vastaa pahimmillaan sitä, että lämmöt olisi järkevää saada pudotettua 80 => 40 edes. 60:kään ei aina riitä ja koneet huutaa viimeistä päivää, koneet hajoaa ja lopuksi vielä haukutaan maalämpö syvimpään hlvettiin. Eli tuollaisessa tapauksessa monesti ei pysty puhumaan mistään tma:sta, kun ei alunalkaenkaan ole koko lämmönjakojärjestelmä kelpuullinen. Saahan sitä jokainen yrittää keplotella rimaa hipoen, mutta sitten pitää hyväksyä, että tma:n kustannuksella laitteiden kestoaika romahtaa. Säästän 2000 € ja maksan myöhemmin sitten 2000 € + 3000 €, ja vielä lisäksi elämisen laadusta tinkien.
-
Tässä eräs vanhempi topic pattereista. Tämä ehkä kiinnostaisi myös ketjun aloittajaa: Patteriverkoston vaikutus anto- ja ottotehoon sekä hyötysuhteeseen (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6679.msg84967#msg84967)
-
Olet laittanut noita Purmon uusia, onko totta että ne liitetään keskeltä...ei ole siis semmosia että olis putkipaikat oikeassa päädyssä?
Tuota kysysnyt sähköisesti Purmolta, mutta ei mitään vastausta, aika heikko esitys tuolta osin...kohta lähtee sposti heidän yhteydenottolomakkeen tarkoituksesta :o >:( ;)
Eikös tuosta linkin kuvasta selviä?
http://www.taloon.com/lammityspatteri-purmo-compact-c21-400-1000-mm/LVI-5418428/dp?openGroup=4204 (http://www.taloon.com/lammityspatteri-purmo-compact-c21-400-1000-mm/LVI-5418428/dp?openGroup=4204)
-
Tässä eräs vanhempi topic pattereista. ... Patteriverkoston vaikutus anto- ja ottotehoon sekä hyötysuhteeseen (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6679.msg84967#msg84967)
Tässähän on saman suuruusluokan lukuja kuin hira-arviossani.
Eli n. 10C pudotus menoveden lämpötilaan on hyvinkin realistista.
-
Houkuttaisi itseänikin vaihtaa muutama patteri tehokkaampaan versioon.
Nythän meillä on alakerta täynnä yksilehtisiä vanhoja versioita.
Mutta miten tuo oikea teho lasketaan?
Että minkä kokoinen ja tehoinen riittää mihinkin tilaan?
Tietysti riippuu pitkälti huoneen ominaisuuksista, mutta oliko tähän jotain karkeaa laskentakaavaa?
Vai otanko tilalle samankokoiset, mutta vaihdan jokaisen esim. C22 kokoluokkaan ja johan pitäisi alkaa tehoja löytymään?
Toinen juttu, mitä mietin on se, että millä tavoin pumpun tehojen riittävyyteen ja hyötysuhteisiin vaikuttaa se, jos vaihtaa ainoastaan pari kolme patteria kriittisiltä paikoilta, eikä kaikkia kerralla.
Nyt jos minulla on kaikki patterit ilman termareita ja uusin vaikka kolme kpl uusiksi ja isken niihin termarit kiinni, niin saako muut patterit enemmän virtausta (kun uudet selviää vähemmällä ja termarit sulkeutuvat) ja kokonaisuudessaan lämpöpumppu selviää helpommalla?
Stiebelihän mittaa paluuveden mukaan käyrän ja lämmitystarpeen, eli mitenhän tämä homma oikein toimisi?
Osasinkohan taas selittää...
-
Houkuttaisi itseänikin vaihtaa muutama patteri tehokkaampaan versioon.
Nythän meillä on alakerta täynnä yksilehtisiä vanhoja versioita.
Mutta miten tuo oikea teho lasketaan?
Että minkä kokoinen ja tehoinen riittää mihinkin tilaan?
Tietysti riippuu pitkälti huoneen ominaisuuksista, mutta oliko tähän jotain karkeaa laskentakaavaa?
Vai otanko tilalle samankokoiset, mutta vaihdan jokaisen esim. C22 kokoluokkaan ja johan pitäisi alkaa tehoja löytymään?
Toinen juttu, mitä mietin on se, että millä tavoin pumpun tehojen riittävyyteen ja hyötysuhteisiin vaikuttaa se, jos vaihtaa ainoastaan pari kolme patteria kriittisiltä paikoilta, eikä kaikkia kerralla.
Nyt jos minulla on kaikki patterit ilman termareita ja uusin vaikka kolme kpl uusiksi ja isken niihin termarit kiinni, niin saako muut patterit enemmän virtausta (kun uudet selviää vähemmällä ja termarit sulkeutuvat) ja kokonaisuudessaan lämpöpumppu selviää helpommalla?
Stiebelihän mittaa paluuveden mukaan käyrän ja lämmitystarpeen, eli mitenhän tämä homma oikein toimisi?
Osasinkohan taas selittää...
Minä tein niin, että laitoin suurinpiirtein samankokoisia kuin vanhat mutta paksumpia ja vähän pidempiä jos oli mahdollista.
Onhan noihin laskukaavoja joita vähän käytin mutta aikalailla maalaisjärjellä mentii nyt.
Meillä ongelmana on iso olohuone jossa isot ikkunat ja yksi toinen huone, jos niissä olisi tehokkaammat patterit c22set vielä niin pystyisi laskemaan lisää käyrää.
Olisi pitänyt tajuta ottaa niihi c22 mutta en älynny.
Meillä ei ole kuin yhdessä makuuhuoneen patterissa termari ja muuten on menty pumpun käyrällä. Virtaukset säädetty niin isoksi kuin mahdollista. Ihan tasaisesti lämpiää huoneet nykyisellä systeemillä eli ihan onnistuneet koot tuli pattereihin paitsi ne kolme patteria.
Aurinko lämmittää jo melkoisesti niin välillä pitäny termareita tosin lisätä käyttöön.
Kyllä meillä vanhoihi pattereihin vrt varmaan sen 15 astetta tippu menovesi.
Saisko tuolta mitää apua:
http://cleverheating.fi/kysymykset/kuinka-lasketaan-lampopatterin-mitoitus/
-
Mutta miten tuo oikea teho lasketaan?
Että minkä kokoinen ja tehoinen riittää mihinkin tilaan?
Tietysti riippuu pitkälti huoneen ominaisuuksista, mutta oliko tähän jotain karkeaa laskentakaavaa?
Ei siihen taida olla mitään valmista laskentapohjaa. Sellainen olisi sinänsä kyllä aika helppo tehdä.
Pitää laskea kunkin huoneen lämmitystarve laskelmalla huoneesta ulos tapahtuva lämpövuoto.
Huoneen ulkoilmaa vasten olevien seinien
johtumishäviöteho (P) = seinän pinta-ala (m2) x seinän U -arvo x (sisälämpötila - kylmin ulkolämpötila)
Samoin lasketaan kylmää tilaa vasten olevan katon ja lattian kautta tapahtuvan lämpövuodon teho.
Huoneen ulkovaipan kautta tapahtuva johtumishäviöteho on noiden yllä olevien summa.
Summaan on vielä lisättävä ilmanvaihdon kautta tapahtuvan lämpöhäviön teho,
joka tulee huomioiduksi, kun johtumishäviöteho kerrotaan luvulla 1,25.
Tässä asia on yksinkertaistettu melkoisesti, kun ei ole huomioitu esimerkiksi sitä, millainen ilmanvaihto kohteessa on.
Lisäksi on vielä muutamia muitakin asiaan vaikuttavia tekijöitä, joita patterikoon mitoittamisessa olisi otettava huomioon.
Ei ole ihan yksinkertainen laskettava ja häviöteho on laskettava jokaiselle huonetilalle erikseen.
Asiaa helpottaa se, että huoneiden lämpötilaerot tasoittuvat avoimien ovien kautta.
Siksi patterin tehon mitoittaminen ei olekaan niin kovasti tarkkuutta vaativaa.
Tärkeämpää on, että pattereiden lämmönluovutuskyky on suuri, jotta päästäisiin mahdollisimman alhaiseen kiertoveden lämpötilaan.
-
Käy katsomassa purmon laskuria. Valitset siitä jonkun menoveden lämpötilan ja deltan. Sitten voit verrata millä lämpötilalla saavutat saman lämmönluovutustehon eri patterimallilla.
-
Pitääpä tutkiskella noita linkkejä ja laskentakaavoja.
Alakerta meillä on siis maanvarainen tuplabetonilaatta ja välissä on lecapapua.
Ulkoseinät on n. 37 cm paksut, ulompi osa valettua betonia ja sisempi tiiltä, välissä ilmarako. Ja rinnetonttihan oli kyseessä, yksi seinä kokonaan maata vasten ja etupuoli kokonaan avoin. Sivut sitten jotain siltä väliltä.
Parashan olisi laittaa alakertaankin lattialämmitys, mutta ei huvittaisi ruveta roilottamaan betonia. Ja muut ratkaisut ovat huonekorkeuden takia melkein poissuljettuja.
Ajatuksissa on, että vaikka iskisin noiden vanhojen tilalle c21-luokan patterit saman kokoisina, niin tehothan moninkertaistuvat.
Mutta ei kai noita kannata liikaa ylimitoittaakaan.
-
Ei ole ihan yksinkertainen laskettava ja häviöteho on laskettava jokaiselle huonetilalle erikseen.
Tärkeämpää on, että pattereiden lämmönluovutuskyky on suuri, jotta päästäisiin mahdollisimman alhaiseen kiertoveden lämpötilaan.
Sen verran voin itse täsmentää, että on syytä huomioida myös kiertoputket. Itselläni pattereissa riittäisi ihan kivasti tehoa mutta siitä on vähän iloa, kun pattereille ei tule riittävästi vettä.
Useimmat patterien lämmityskierrot on tehty ihan oikein ja kaikki piiriin kytketyt patterit lämpenevät. Näissä on yleensä 3-4 patteria. Sitten on yksi lenkki, jossa on peräti 5 patteria ja näistä vielä kaksi on suuria 2 -lehtisiä. Ne ottavat kaiken lämmön ja kaksi viimeistä patteria eivät enää lämpöä luovuta, kun ei ole mitä luovuttaa. Lämpenevät kyllä hyvin, kun pistää ensimmäisiä kiinni. Kierto on toteutettu ns. yksiputkijärjestelmällä.
Eli sattuu niitä virheitä ammattilaisillekin. Korjaaminen on vaikeaa, kun PEXit kulkevat lattian sisässä ja suojaputkien reitit kulkevat piirretyn ja rakennetun reitin mukaan. Ehkä ne voisi vaihtaa halkaisijaltaan numeron verran suurempiin mutta pattereiden jakotukit ovat kyllä Ø15 mm putkelle tarkoitettuja.
-
Eikös nuo yksiputkijärjestelmä ole tarkoitettu sellaiseen paikkaan missä kiertoveden lämpötila on todella korkea eikä sinällään tarkoitettu järjestelmään missä halutaan matalalämpöinen lämmiyysverkko?
-
Sen verran voin itse täsmentää, että on syytä huomioida myös kiertoputket. Itselläni pattereissa riittäisi ihan kivasti tehoa mutta siitä on vähän iloa, kun pattereille ei tule riittävästi vettä.
Useimmat patterien lämmityskierrot on tehty ihan oikein ja kaikki piiriin kytketyt patterit lämpenevät. Näissä on yleensä 3-4 patteria. Sitten on yksi lenkki, jossa on peräti 5 patteria ja näistä vielä kaksi on suuria 2 -lehtisiä. Ne ottavat kaiken lämmön ja kaksi viimeistä patteria eivät enää lämpöä luovuta, kun ei ole mitä luovuttaa. Lämpenevät kyllä hyvin, kun pistää ensimmäisiä kiinni. Kierto on toteutettu ns. yksiputkijärjestelmällä.
Eli sattuu niitä virheitä ammattilaisillekin. Korjaaminen on vaikeaa, kun PEXit kulkevat lattian sisässä ja suojaputkien reitit kulkevat piirretyn ja rakennetun reitin mukaan. Ehkä ne voisi vaihtaa halkaisijaltaan numeron verran suurempiin mutta pattereiden jakotukit ovat kyllä Ø15 mm putkelle tarkoitettuja.
Meillä on tuossa talon toisen pään lyhyessä lenkissä se ongelma, että, kun putket on aikoinaan saneerattu pintaan niin se on tehty liian ohkasella putkella. Kyllä nuo patterit saa lämpiään tosin lenkin viimeinen iso patteri ei meinaa lämmetä riittävästi ja toisena ongelmana tulee melkoiset kohinat tuohon putkistoon, kun kierto isolla ja pienet putket. Vanha pitkä lenkki pelaa kuin unelma mutta siinä onkin riittävän isot runkoputket ja putket pattereille ja ne ei myöskään kohise.
-
Sen verran voin itse täsmentää, että on syytä huomioida myös kiertoputket. Itselläni pattereissa riittäisi ihan kivasti tehoa mutta siitä on vähän iloa, kun pattereille ei tule riittävästi vettä.
Useimmat patterien lämmityskierrot on tehty ihan oikein ja kaikki piiriin kytketyt patterit lämpenevät. Näissä on yleensä 3-4 patteria. Sitten on yksi lenkki, jossa on peräti 5 patteria ja näistä vielä kaksi on suuria 2 -lehtisiä. Ne ottavat kaiken lämmön ja kaksi viimeistä patteria eivät enää lämpöä luovuta, kun ei ole mitä luovuttaa. Lämpenevät kyllä hyvin, kun pistää ensimmäisiä kiinni. Kierto on toteutettu ns. yksiputkijärjestelmällä.
Eli sattuu niitä virheitä ammattilaisillekin. Korjaaminen on vaikeaa, kun PEXit kulkevat lattian sisässä ja suojaputkien reitit kulkevat piirretyn ja rakennetun reitin mukaan. Ehkä ne voisi vaihtaa halkaisijaltaan numeron verran suurempiin mutta pattereiden jakotukit ovat kyllä Ø15 mm putkelle tarkoitettuja.
Vaikea tapaus. Lämmitysvesi viilenee liikaa 5-patteri-lenkissä noissa isoissa pattereissa ennen kuin tulee loppupään pieniin. Noita isoja tuskin voi pienentää, silloin ei riitä lämpöteho siinä kohtaa. Virtausta ei saa suurennettua koska koko lenkki (patterista seuraavaan) vissiin samaa 15 putkea - tulee vaan kohinaa. Onko mahdollista vetää uudet lämpöjohdot, meno-/paluu, ja erotta esim 2 suurta omaksi ryhmäksi ja ne 3 pienempää omaksi? Tai joku muu ryhmittely miten nyt saisi uudet putket parhaiten menemään, senällä?, isosta lämmönjako-"tukista" patterille. Siis niin että saisi "tasisemman" virtaus-(teho-)tarpeen eri yksiputkiryhmien välillä kun lisätään yksi uusi yksiputkipiiri järjestelmään. (Yksiputkijärjestelmässä lämmitysvesi tulee lämpimämpänä eka patteriin, viilenee vähän, ennekuin tulee seuraavaan patteriin jne.) Jos suurennetaan 5-ryhmän viimeiset pienet patterit taitaa lämmitysvesi kutenkin viilentynyt liian kylmäksi niille.
Aloitin itse välttää yksiputkijärjestelmää, vaikea tehdä vaikkapa jälkeenpäin muutoksia ja herkkä säädöille koska koko lenkin patterit riippuvaisia toisistaan.
Tämä vain yksi korjaus-ajatus.
-
Vaikeapa sitä on korjata. Ovat kaukana lämmönjakopaikasta ja molemmissa päissä noin 15 m veto. Jos putket kulkevat putkissaan, letkut voisi vaihtaa suurempiin. Muuten on aika toivoton tapaus, kun pitäisi koko kerroksen läpi vedellä nuo putket. Sekin auttaa jos laittaa ne pari autotallin kaksilehtistä aika pienelle niin sitten lämmintä riittää paremmin viimeisiin, joista niistäkään pieniä ei ole yksikään. Lenkissä on paitsi eniten pattereita, myös pisimmät vedot. Letkut tosiaan Ø15 mm. Tuossa lenkissä ei kannata pattereita enää suurennella. Jos ongelma olisi lähempänä pannuhuonetta, uudet vedot voisi varmaan kohtuu helpolla tehdäkin.
-
Nimimerkki "Korruptio" ihmetteli miten saa yksilehtisen patterin tilalle asennettua monilehtisen, kun liitokset ovat eri etäisyydellä seinästä.
Putkiliikkeesä myydään tähän tarkoitukseen ^joustoliitin patteriverkostoon^, joka on eräänlainen taipuisa vaijeriputki.
-
Nimimerkki "Korruptio" ihmetteli miten saa yksilehtisen patterin tilalle asennettua monilehtisen, kun liitokset ovat eri etäisyydellä seinästä.
Putkiliikkeesä myydään tähän tarkoitukseen ^joustoliitin patteriverkostoon^, joka on eräänlainen taipuisa vaijeriputki.
Voi olla, että muistan väärin mutta minulla on sellainen muistikuva, että tällaisia virityksiä ei saisi/kannattaisi käyttää tai sitten tarkoitat jotain muuta liitintä?
Kyllähän tuohon ongelmaan, kun putket tulevat lähellä seinää on useampikin ratkaisu olemassa, mm erilaisia putkikulmia yms vaikka millaisia joilla heitot voi tehdä.
-
Sain mielestäni hyvän tarjouksen LVI-liikkeeltä. Komposiittiputket pintaan ja patterit menisi uusiksi. Nyt mietinkin putkien läpimittaa. Liikkeen mukaan suurin osa putkituksesta olisi ulkomitaltaan 20mm. Vain ekalle patterille tulisi ulkomitaltaan 25mm putket. Mielestäni tuo kakskymppinen kuulosta pieneltä? Varsinkin kun patterien koko suurenisi. Paine kasvaisi kovaksi ja riittäisikö puhti viimeisille putkille? Putkilinjaan tulisi kolme haara. Yksi autotalliin 2 patteria, toinen sisätiloihin jossa 4 patteria, kolmas sisätiloihin jossa 7 patteria. Ongelmana lähinnä miten saada 25mm mahtumaan kun 20mm tekee jo tiukkaa monessa kohtaa. Käyttövesiputket monasti tiellä.
Miillä koolla lähdetään yleensä pumpulta? Naapurilla urakan teki yksi suurista firmoista ja mielestäni lähtivät heti pannuhuoneesta pienillä putkilla?
-
Mä oon ratkassu ongelman näin:
(https://s16.postimg.org/44nxjoas5/vga_20160219_145422.jpg)
Patteri siirtyy hieman etäämmälle pystyputkista, joten sen on oltava hieman kapeampi, jos tilaa rajoittaa seinä, tai ovi, kuten tässä tilanteessa. Tässä siis alunperin ollut n. 160cm leveä patteri, joka on poistettu kun tuohon on tehty ovi terassille. Putket oli 10v tulpattuna, mutta tilasin sitten viimein tuohon sopivan patterin, ja nyt vesi kiertää myös tuossa kohtaa, ja pieni mahdollisuus vesien jäätymiseen on estetty.
-
Jatkona edelliseen... Kannattaako asentaa termostaatit vai jatkaa ilman? Nyt sisätila- sekä ulkoanturi.
-
Mulla on tossa ihan normaali termostaattiventtiili... Se helpottaa jatkossa jos tarvii jotain muutoksia tehdä... saa meno ja paluu putken kiinni.
Mutta termostaatti on paikoillaan vain olohuoneessa, kun siellä on takka, ja yläkerrassa, jonka lämpötilan pidän alempana kun ei siellä tällähetkellä kukaan asu.
-
Sain mielestäni hyvän tarjouksen LVI-liikkeeltä. Komposiittiputket pintaan ja patterit menisi uusiksi. Nyt mietinkin putkien läpimittaa. Liikkeen mukaan suurin osa putkituksesta olisi ulkomitaltaan 20mm. Vain ekalle patterille tulisi ulkomitaltaan 25mm putket. Mielestäni tuo kakskymppinen kuulosta pieneltä? Varsinkin kun patterien koko suurenisi. Paine kasvaisi kovaksi ja riittäisikö puhti viimeisille putkille? Putkilinjaan tulisi kolme haara. Yksi autotalliin 2 patteria, toinen sisätiloihin jossa 4 patteria, kolmas sisätiloihin jossa 7 patteria. Ongelmana lähinnä miten saada 25mm mahtumaan kun 20mm tekee jo tiukkaa monessa kohtaa. Käyttövesiputket monasti tiellä.
Miillä koolla lähdetään yleensä pumpulta? Naapurilla urakan teki yksi suurista firmoista ja mielestäni lähtivät heti pannuhuoneesta pienillä putkilla?
Teen isommalla jos suinkin on mahdollista. Meillä on talon toisen pään kierto uusittu pintaa liian ohkasella putkella ja ei saa yhtä hyvää kiertoa sinne kuin vanhaan piiriin toiseen päätyyn taloa.
-
Paljonko sinulla putkenpaksuus ongelmakohdassa?
-
Mä oon ratkassu ongelman näin:
(https://s16.postimg.org/44nxjoas5/vga_20160219_145422.jpg)
Patteri siirtyy hieman etäämmälle pystyputkista, joten sen on oltava hieman kapeampi, jos tilaa rajoittaa seinä, tai ovi, kuten tässä tilanteessa. Tässä siis alunperin ollut n. 160cm leveä patteri, joka on poistettu kun tuohon on tehty ovi terassille. Putket oli 10v tulpattuna, mutta tilasin sitten viimein tuohon sopivan patterin, ja nyt vesi kiertää myös tuossa kohtaa, ja pieni mahdollisuus vesien jäätymiseen on estetty.
Meillä putkimies laittoi aikoinaan tuulikaapin patterin "kyljelleen" kun oli ahdas paikka.Molemmat putket menee patterin alaosaan ja lämpiää normaalin tuntuisesti.
-
...Ongelmana lähinnä miten saada 25mm mahtumaan kun 20mm tekee jo tiukkaa monessa kohtaa. Käyttövesiputket monasti tiellä.
Mikä estää käyttämästä noissa kohdissa pienempää putkea?
-
Meillä putkimies laittoi aikoinaan tuulikaapin patterin "kyljelleen" kun oli ahdas paikka.Molemmat putket menee patterin alaosaan ja lämpiää normaalin tuntuisesti.
Joo, ei sillä ole väliä missä asennossa se partteri on, veden virtaus saa lämmön kyllä leviämään koko patterin alalle, vaikka se hullulle tuntuukin :D
-
Siellä ois eräässä nimeltä mainitsemattomassa nettikaupassa aika hyvät tarjoukset Purmoista, on ollut jo jonkun aikaa. Onko muut huomannu?
38 % alea ja sitä luokkaa.
Saas vaan nähdä kauanko jatkuu hintakarkelot. Luultavasti käy siten, että kun itse alkaa ostamaan, niin tarjoukset on just loppunu!
-
Tilanne vastaa pahimmillaan sitä, että lämmöt olisi järkevää saada pudotettua 80 => 40 edes. 60:kään ei aina riitä ja koneet huutaa viimeistä päivää, koneet hajoaa ja lopuksi vielä haukutaan maalämpö syvimpään hlvettiin.
Onko tuosta mitään selvää näyttöä, kuinka paljon lämpötilatason nosu lyhentää koneen käyttöikää? Lähinnä ajattelen, että tietty käyttötuntimäärä varmaan pitää paikkansa ja tuo tuntimäärä myös tuppaa nousemaan mutta onko lämpötilalla tähän vaikutusta ja kuinka paljon ehkä.