Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: JK. - 15.02.17 - klo:09:40
-
Hei
Olen siirtymässä pelletistä maalämpöön vielä tämän vuoden puollela toivottavasti, alustavia tarjouksia ja mitoituksia kysellytkin jo eri toimijoilta, mitoitukset eriävät toisitaan enemmän ja vähemmän joten ajattelin vielä täältäkin kysellä mielipiteitä, niben 16kw invertteripumppua olen pääasiassa laitteeksi tässä ajatellut, eli minkä kokoista kaivoa ja laitekokoonpanoa suosittelisitte ?, kiitos jo etukäteen !
- 1964 rakennettu rinnetalo kahdessa kerroksessa 100+100 m2, lämpimiä neliöitä näistä yhteensä noin 150m2
-seinissä on 100 mm villa kahden tiilen välissä, ikkunat uudet, yläpohjassa puhallusvillaa toista metriä
-pelletin kulutus ollut vuodessa noin 5-6 tuhatta kiloa ja menoveden lämpötila suurimmillaan ollut 65 asteista kovilla pakkasilla
-ylekerrassa on patteriverkko alakerrassa noin 50 m2 alalla on lattialämpö ja loput pattereilla
-lähivuosina tontille valmistuu autotalli/verstas tila jossa lämpimiä neliöitä noin 100 ja normaali huonekorkeus, sisälämpö tila täällä tulisi olemaan maks 20 astetta ja lattialämmityksellä, tänne tulisi noin 15 metriä lämpökanaalia talosta.
-talon keskuslämmityskattila on hankittu 2005, jämän vaihtopolttokattila jossa vesitilaa 250l, tämän säilyttämistä puskurivaraajana on ehdoteltu myös, kattilasta valmiit lähdöt ja sekoitukset lattia ja patteripiireille, mutta ei liene järkevä vaihtoehto säilyttää tätä käytössä enää.
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7367.0;attach=6338).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne.
Olen saattanut ymmärtää kohteen tietoja väärin. Korjaaminen on helppoa...
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 13 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä.
Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
Tässä voisi riittää yksi, yli 300 metriä syvä lämpökaivo, mutta silloin autotalli pitäisi olla erittäin hyvin eristetty.
Ilman autotallia riittäisi ilmeisesti yksi noin 260 aktiivimetrin syvyinen lämpökaivo.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Lämmitettävää 250 m2 655 m3
Vuotuinen lämmitystarve: ( PATTERILÄMMITYS )
- Kiinteistö 3,4 COP 39 729 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,8 COP 4 800 kWh
- Yhteensä 3,3 COP 44 529 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 13,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho 13,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -32 C
▪ Maasta kerätään ( 3,4 COP) 9,2 kW 31 159 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 13 180 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 190 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä 13 370 kWh
Tarvitaan 2 x 204 m = 408 aktiivimetriä lämpökaivoja
• Ulkoinen painehäviö 0,31 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,25 bar (25 kPa)
• Ulkoinen painehäviö 0,31 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,15 bar (15 kPa)
• Ulkoinen painehäviö 0,31 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,09 bar (9 kPa)
Tai vaakakeruupiiri KOSTEA SAVI 886 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitos Tomppeli nopeasta vastauksesta!, perehdyn tähän paremmin vielä tänään :)
-
- 1964 rakennettu rinnetalo
yläpohjassa puhallusvillaa toista metriä
Kauanko tuo villamäärä on tuolla ollut? Onko minkälainen höyrynsulku katossa, muovitettu, ilmansulkupaperi, joku muu, ei mitään? Onko ilmanvaihto minkälainen? 2-kerrosta niin yläkerta lienee väkisin ylipaineinen, onko tietoa? Sorry, kysely ikä, mutta ollaan ennätyspaksuudessa niin kiinnostaa toimivuus ja rakenne.
-
Yläpohjassa kaikki ei siis ole tuota puhallusvillaa vaan entisten purujen ja villojen päälle on lisätty noin 60cm puhallusvillaa, aivan räystäiden reunoilla tuota metrin vahvuutta ei tietenkään mahdu olemaan, purut ovat siellä olleet varmasti rakennusvuodesta asti niin että alimmaisena on paperipintainen villa sitten purua noin 30cm ja sitten taas villaa ja näiden päällä tuo selluvilla:), ei siis mitään varsinaista toimivaa höyrynsulkua ole, kohdallani tuo lisäeristys ei pelletin kulutukseen vaikuttanut mitenkään joten meni ehkä ne rahat vähäsen hukkaan:/,
Ilmastointi tosiaan painovoimainen ja mitään ongelmia sen kanssa ei ole ollut tähän mennessä
-
Kaikki on varmasti hyvin siellä yläpohjassa. Mutta on myös mahdollista että rakenteiden kosteuskäyttäytyminen ei ole enää hallinnassa. Siellä on kolmenlaista eristettä neljässä kerroksessa jos oikein oivalsin. Sinun täytyy seurata yläpohjan kosteuskäyttätymistä ja kannattaa myös kysyä joltain tutulta rakennusalan ammattilaiselta, kokeneelta rakennusmestarilta tai inssiltä mielipidettä tuon rakenteen toimivuudesta. Ja mieluummin aika nopeasti, jos tuolla on ongelmia niin ne pitää pikaisesti hoitaa kuntoon.
Mutta ei kannata huolestua tästä kirjoituksestani, olen yleensä väärässä asioissa jotka eivät ole osaamisalueellani.
-
Jepjep, kyllä tuosta lisäeristyksestä keskusteltiin parinkin ammattilaisten kanssa ja on tuolla yläpohjassa tullut pöyhittyä villan lisäyksen jälkeenkin johtoja vetämässä, ei ainakaan ekan kahden vuoden jälkeen mitään näkyvää ongelmaa ollut, lisäeristys tehtiin siis neljä vuotta sitten, suurin huoli oli että tuulettuuko yläpohja enää riittävästi mutta ei ole näemmä sitä haitannut, räystäiden puolilla kuitenkin on tuulenohjauslevyt ja vähemmän villaa:)
-
Nytten kerkisin lperehtymään paremmin tuohon laskelmaan, antamani lähtötiedot näyttäisi olevan siellä kaikki oikein,
semmoinen unohtui mainita että talossa myös varaava takka yläkerrassa jota lämmitetään joka toinen päivä pakkasilla, puuta mennyt siinä noin 3-4kuutiota, ja alakerran huonekorkeus ei ole kuin 2,2 metriä lieneekö näillä suurta merkitystä ?
Vertailin jo saatuihin tarjouksiin, ainoa asia mikä herätti kysymyksiä on kaivon suuresti vaihteleva pituus, tämän laskelman mukaan tulisi siis 408 m kahdella kaivolla m tai 350 m yhdellä kaivolla, saaduista tarjouksissa syvyydeksi on ilmoitettu 250-350 metriä, ja vain yksi tarjous viidestä oli tuon yli 300 metrin kannalla, ja loput 250 metrin molemmin puolin.
kuinkahan paljon tähän vaikuttaisi jos tuo suuniteltu 100 neliön autotalli olisikin vain puolilämpöinen kuitenkin mak 15 asteinen
Paljon pähkäilyä ja kysymyksiä taas, mutta haluan olla täysin varma tuon kaivon mitoituksesta ja saada mahdollisimman useita mielipiteitä asiaan :)
-
Korjailin laskelmaa vieläkin, pudotin sen tallin lämpötilan +12 C arvoon ja muuttui taasen vähän:
Lämmitettävää 250 m2 650 m3
Vuotuinen lämmitystarve: ( PATTERILÄMMITYS )
- Kiinteistö 3,4 COP 31 475 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,8 COP 6 000 kWh
- Yhteensä 3,3 COP 37 475 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 13,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho 13,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -34 C
▪ Maasta kerätään ( 3,4 COP) 9,2 kW 26 172 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 11 258 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 45 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä 11 303 kWh
Tarvitaan 1 x 292 m = 292 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,75 l/s
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Keruun painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3 K 2,04 bar (204 kPa)
• Keruun painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3 K 1,11 bar (111 kPa)
• Keruun painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3 K 0,61 bar (61 kPa)
Tai vaakakeruupiiri KOSTEA SAVI 742 m
Tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei ole mikään takuumitoitus!
Kaivoista menit nyt alle 300 metriä. Sen tekeminen onnistuu lähes kaikilta porareilta.
Tulisi huomattavasti edullisemmaksi. Mutta, keruuputki pitää olla 50 mm putkea, jossa on sileä sisäpinta.
Turbokollektorilla tulee liian suuri painehäviö.
Vaihtoehtoisesti:
Tarvitaan 2 x 174 m = 348 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,75 l/s
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:
• Keruun painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3 K 0,3 bar (30 kPa)
• Keruun painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3 K 0,17 bar (17 kPa)
• Keruun painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3 K 0,1 bar (10 kPa)
Ja tähän vaihtoehtoon käy mikä tahansa noista kollektoreista, myöskin se ns. Turbokollektori.
-
Kiitos taas nopeasta konsultoinnista ! :), oliko tässä viimeisessä laskelmassa siis myös huomioitu tuo autotallin puolilämpö mistä mainitsin ? :)
-
Otin senkin huomioon.
Laitan uudesta laskelmasta PDF tulosteen aloitusviestiisi..
-
Puusilmä minä, lukihan se tuossa ensimmäisenä että senkin huomioit:D, yllättävän vähä tuo autotallin lämmön lasku vaikuttaa asiaan, nibellä tuota invertteriä maks 12kw ja 16kw malleina,tuo 12kw jäänee pieneksi tapauksessani, mutta ei noilla onneksi suurta hintaeroa ole:)
-
Minä se oikea puusilmä olen.
Jatkuvasti jää jotain vaille huomiota laskelmissa.
Siksi pyydänkin, että minulle huomautettaisiin mokailuistani.
Tulee tehtyä laskelmia liian kiireesti ja jotain sitten jää aina vaille huomiota...
-
Täällä saatiin laitteisto viime viikolla starttailtua. Pumpuksi valikoitui niben F1255 4-16 kw invertteri jonka kaveriksi jätettiin pelletti käytössä ollut jämän kattila puskurivaraajaksi.
Tontille saatiin helpohkosti mahtumaam vaaka keruupiiri jota tuli kolmeen piiriin yhteensä 900 metriä, maaines oli tähän passelia saven sekaista märkää silttiä.
Nytten kun tulisi vaan pakkaset niin pääsisi niitä optimiasetuksia koneelle hakemaan.
Onneksi on tämä mainio foorumi josta löytyy apua tähän ! :)