Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: akott - 05.01.17 - klo:17:36
-
Rakennetaan uutta taloa jossa kellari, isot ikkunat aurinkoon yläkerrassa ja vielä erillinen saunasiipi. Maalämpö ja vesilattialämmitys. Ja sitten vielä maaviileäkin sotkemassa.
Miten ihmeessä tämmöisessä saa vesikiertoisen lattialämmityksen toimimaan. Mikä käynnistää pumpun? Jos lämpötila-anturi, missä sen paikka olisi? Pumpuksi olen kaavaillut stiebel eltron wpf.
Varmaan tarvitaan useampi erillisestiohjattu piiri, mutta miten ne saa kätevästi toteutettua?
Ja millaisia piirejä olisi hyvä olla?
Toimivatko langattoman esim Danfoss link systeemit?
Miten estää lattialämmitys, kun viilennys käytössä? Onko yhdistelmäsäätimiä?
Kiitos jo etukäteen.
-
Yleensä jokaisessa lattialämpöpiirissä ja muissakin lämmityspiireissä, on oma virtauksensäätöventtiili. Omassa talossa kyseiset säätöventtiilit ovat lämmönjakotukissa. Kerran kun saa säädettyä kohdilleen niin ne voi unohtaa. Lämpötila säätyy järjestelmässä kiertävän veden lämmön mukaan, joka taas omassa järjestelmässä säätyy ulkolämpöanturin ohjaamana.
On meidän talossa myöskin huonetermostaatit jotka toimii on/off tyylillä, kaksi vuotta tappelin niiden ja ylikuuman paluuveden aiheuttaman vikakoodin kanssa, joten nyt kaikki huonetermostaatit on säädetty täysille.
Ainoastaan olohuoneessa oleva huonetermostaatti on vielä käytössä takan käytön takia, sekin olisi tarkoitus jättää pois käytöstä sen jälkeen kun saan aikaiseksi asennettua olohuoneeseen lämpötila-anturi, joka yhdessä ulkolämpötila-anturin kanssa jatkossa säätää järjestelmässä kiertävän lämmitysveden lämpöä.
Kiertovesipumppu on meillä jatkuvasti päällä kesät/talvet.
Ps. ota yhteyttä johonki pumppu toimittajaa, he osaavat selittää järjestelmän toiminnan (yleensä). :)
-
Terve.
Tiedän kyllä miten peruslattialämmitys ja maalämpöpumppu toimii. Edellisissäkin talossa oli maalämpö ja lattialämmitys ja kellari. Aina sai ruuvata säätöjä vuodenajan mukaan. Ajattelin nyt tehdä hieman säätöä. Musta näitä ei ole mietitty kunnolla.
Ajatus perussäädössä lienee että tehdää riittävän kuumaa vettä kylminpäänkin tilaan ja katkaistaan virtaus termarilla niistä tiloista, joissa riittävä lämpötila saavutettu.
Haluaisin myös viilennyksen ja lämmityksen ohjaukseen käytännöllisyyttä.
Noi mainitsemasi myyvät liikeet, eivät pääsääntöisesti tiedä yhtään mitään. Olen varma että tältä palstalta löytyy osaamista ja mietittyjä sovelluksia.
Ammatillisessakin mielessä tämä kiehtoo ja onhan näitä mukava pohtia ja ideoida :)
-
Terve.
Tiedän kyllä miten peruslattialämmitys ja maalämpöpumppu toimii. Edellisissäkin talossa oli maalämpö ja lattialämmitys ja kellari. Aina sai ruuvata säätöjä vuodenajan mukaan. Ajattelin nyt tehdä hieman säätöä. Musta näitä ei ole mietitty kunnolla.
Ajatus perussäädössä lienee että tehdää riittävän kuumaa vettä kylminpäänkin tilaan ja katkaistaan virtaus termarilla niistä tiloista, joissa riittävä lämpötila saavutettu.
Haluaisin myös viilennyksen ja lämmityksen ohjaukseen käytännöllisyyttä.
Noi mainitsemasi myyvät liikeet, eivät pääsääntöisesti tiedä yhtään mitään. Olen varma että tältä palstalta löytyy osaamista ja mietittyjä sovelluksia.
Ammatillisessakin mielessä tämä kiehtoo ja onhan näitä mukava pohtia ja ideoida :)
Kun käyrä ja esisäädöt on säädetty kohdalleen niin silloin ei tarvi rukata mitään vuoden aikojen takia. Termostaatit kannattaa mieluiten unohtaa...
-
Kun käyrä ja esisäädöt on säädetty kohdalleen niin silloin ei tarvi rukata mitään vuoden aikojen takia. Termostaatit kannattaa mieluiten unohtaa...
Saattaa jossain perustalossa toimiakkin ihan ok. Meillä ei tule näin yksinkertaisesti onnistumaan.
Esim keväällä olohuoneen ikkunoista 4 kpl 2m x 3m tulee valtavasti lämpöä sisään ja yläkerta on kuuma. Alakerta taas maan alla ja viileä. Toista pitäisi jäähdyttää ja toista lämmittää. Betonielementyiseinät kyllä tasaa lämpöä, mutta jotain erillistä säätöä musta tarvitaan.
En myöskään halua että käsin käännellään venttiileitä kiinni ja auki vuodenajan mukaan, mikä on myyjien ajatus.
Monimuotoisessa 300m2 talossa on erilaisia tarpeita ja olosuhteita, joita pitää säätää eritavoin.
-
Mulla on kohtuu erimuotoinen talo lämmitysvaatimusten mukaan. Aurinkolämpö vaatii varaajan ja siten shunttauksen lämmityspiireille. Homma toimii siten, että on 3 piiriä. Varaaja on oma piirinsä ja lämmitykselle tulee sitten 2 omaa piiriä. Yläkerta ja alakerta on shuntattu eri käyrillä ja niissä on molemmissa omat kiertovesipumput suljetussa kierrossa. Shuntti päättää minkä lämpöistä vettä kiertää ja varaajasta otetaan lisää lämpöä taukojen aikana. Yläkerran lattia tarvitsee huomattavasti alemman kiertoveden lämmön, kuin alakerran massiivibetoni ja se on nopeasti reagoiva asennus. Eli laatat on liimattu suoraan alumiinipeltiin kiinni. Termareita on käytössä ja kiertovesipumppu reagoi automaattisesti vaihdellen tarvittavaa tehoa kuristuksen mukaan. Tavoitteena on pitää kierto shuntin sisällä mahdollisimman suurena ja lämpö tasaisena. Shuntti saa säätää kierron lämmön ulkoanturin mukaan. Ei ne termaritkaan mikään kirous ole, jos on muuta kuminauhaa systeemissä ja lämmönjako ei ole pelkän latauspumpun varassa. Mulla toimii nuo kiertopumput jatkuvalla kierrolla ympäri vuoden melkein ja lataus elää omaa elämäänsä auringon kanssa. Lämmitysvaraajasta otetaan tietysti esilämmitys käyttövedelle kierukalla. Yhteenvetona voisi sanoa, että kun laittaa sellaisen n. 500-1000 L varaajan ja shuntteja, niin homma toimii yllättävän hienosti. Shunttauksenhan voi siis laittaa toimimaan sen korkeinta lämpöä vaativan piirin mukaan, eli varaaja ja kuuma piiri on käytännössä samalla käyrällä. Pieni ylilämpö on kyllä järkevää laittaa, muttei siitä mitään tuhlaria tartte tehdä ylilyönneillä.
-
Saattaa jossain perustalossa toimiakkin ihan ok. Meillä ei tule näin yksinkertaisesti onnistumaan.
Esim keväällä olohuoneen ikkunoista 4 kpl 2m x 3m tulee valtavasti lämpöä sisään ja yläkerta on kuuma. Alakerta taas maan alla ja viileä. Toista pitäisi jäähdyttää ja toista lämmittää. Betonielementyiseinät kyllä tasaa lämpöä, mutta jotain erillistä säätöä musta tarvitaan.
En myöskään halua että käsin käännellään venttiileitä kiinni ja auki vuodenajan mukaan, mikä on myyjien ajatus.
Monimuotoisessa 300m2 talossa on erilaisia tarpeita ja olosuhteita, joita pitää säätää eritavoin.
Tuollaiseen ikkunapatteriin kannattaa jo muutenkin laittaa lasiksi jotain sellaista missä on pinnoite aurinkoa vastaan. Tai sitten kalvoa.
Täällä jäähdytyksen hoitamiseen on piisannut katossa olevan konvektori termostaatti ohjattuna. Eikä tarvi koskea jos ei halua. Samalla tavalla voisi ohjata myös ivn jäähdytys patteria jolla tehoa voi ohjata myös vaikka pelkästään yläkertaan.
Itse mlp:ssa ohjaus taitaa olla sen verran aneeminen että se ei osaa hoitaa samanaikaista lämmitystä ja jäähdytystä vaan kuvittelee että tuossa vain kulkee jokin maaginen raja koska jäähdytetään ja koska lämmitetään. Ainakin jos ajatelleen sitä että halutaan pitää pesutiloja lämpöisenä ja muualla jäähdytellä. Siksi voi olla järkevää pitää nuo erossa toisistaan. Termostaatiksi voisi olla järkevää valita jotain muuta kuin on-off mallia, sillä esim invertterin kanssa saattaa olla että tuollaiset hitaasti sulkeutuvat reagoivat niin hitaasti ettei koko pumppu mene sekasin. Varmin tapa tietysti on suuri varaaja jolloin ei ole merkitystä onko termostaatteja tai ei... tuohon ei taas välttämättä invertteri ole parhaimmillaan...
Lattimateriaali valinnat tietysti myös vaikuttavat kuinka lämpötilat käyttäytyvät eri tiloissa. Massivisesta betonilaatasta sopivalla materiaalilla höystettynä tulee automaattisesti jäähdytin jos kierrossa olevan veden lämpötila on alempi kuin huoneilma... Tullut itse huomattua koska sopivalla lämmityskäyrien rukaamisella jäähdytystarpeet on pudonneet tosi pieniksi...
Jäähdytyksestä ja lämmityksestä puheenollen on tullut sellainkin tapaus nähtyä että herra haluaa lämpöiset laattalattiat ja lattian alin lämpötila on säädetty 24 asteseen. Samaan aikaan ihmetellään miksi asunnossa on 27 vaikka kattokonvektori on puhaltanut 2vkoa yhtäsoittoa....
Ainiin ja termostaatteja joilla saa myös jäähdytyksen ohjattua on olemassa.
-
Termostaatiksi voisi olla järkevää valita jotain muuta kuin on-off mallia, sillä esim invertterin kanssa saattaa olla että tuollaiset hitaasti sulkeutuvat reagoivat niin hitaasti ettei koko pumppu mene sekasin.
Ainakaan Wehofloorin kytkentärajalla päälle/pois edestakaisin nytkyttelävät termostaatit ei oikein ole invertteriystävällisiä, meillä toimis puhtaasti on/offf tyyppiset paremmin invertterin ja varaajan kanssa,
mutta paksu varaava laatta ja sen hitaat reagointiajat ovat kohtuu haastava yhdistelmä.
Olen itse viettänyt kohtalaisen paljon aikaa saavuttaakseni tasaisen sislämpötilan, tosin talo on pieni ja yhdessä tasossa joten kaikki on paljon yksinkertaisempaa. Mutta rajana tuolle tasalämpöisyyden tavoittelulle
tulee myös jossain kohtaa fysiikan lait. Juniori on tänä talvena innostunut PC-pelaamisesta ja kun kone tuottaa pieneen huoneeseen lämpöä, puhumattakaan innostuneista teineistä, niin edes näin -24
pakkasilla ei sisäilman nousua ehdi/voi pelkästään lattialämmitystä rajoittamalla estää. Paksun laatan kanssa lattia reagoi niin hitaasti (n. 8h siitä kun termostaatti katkaisee virtauksen alkaa huonelämpötila tippua)
että oikeastaan tuosta säätämisen yrityksestä on melkein enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä tilanne jää aika helposti värähtelemään. Helpomalla pääsee avaamalla hetkeksi ikkunan pelisession päätteeksi :)
Suurin apu tasaisena pysyvään sisäilämpötilaan on saada eri piirien virtaukset ja lämpöpumpun käyrä(t) säädettyä siten että termostaatteja tarvitaan vain poikkeustilanteissa. Olen itsekin kuullut tämän mantran monta
kertaa, mutta sitä on hyvä toistella, sillä se pitää hillittömän hyvin paikkansa.
-
Ainakaan Wehofloorin kytkentärajalla päälle/pois edestakaisin nytkyttelävät termostaatit ei oikein ole invertteriystävällisiä, meillä toimis puhtaasti on/offf tyyppiset paremmin invertterin ja varaajan kanssa,
mutta paksu varaava laatta ja sen hitaat reagointiajat ovat kohtuu haastava yhdistelmä.
Uponorin termostaatit taitaa olla pwm ohjattuja joten toimivat hiukan samalla tavalla kuin jakotukin esisäätö. Nuo voivat mielestäni killutella puolessavälissä päivätolkulla. Tälläin asian ainakin tulkitsin kun tutkin kaverin jakotukkeja sekä termostaatteja. Tätä ajattelin että tuolloin se ei välttämättä sekoittaisi asteminuuttilaskentaa kun toiminta olisi hiukan rauhallisempaa...
En tiedä mahtaako sitten olla jotain vastaavaa systeemiä olemassa jonkun muun kuin uponor merkkisenä.
-
Uponorin termostaatit taitaa olla pwm ohjattuja joten toimivat hiukan samalla tavalla kuin jakotukin esisäätö. Nuo voivat mielestäni killutella puolessavälissä päivätolkulla. Tälläin asian ainakin tulkitsin kun tutkin kaverin jakotukkeja sekä termostaatteja. Tätä ajattelin että tuolloin se ei välttämättä sekoittaisi asteminuuttilaskentaa kun toiminta olisi hiukan rauhallisempaa...
En tiedä mahtaako sitten olla jotain vastaavaa systeemiä olemassa jonkun muun kuin uponor merkkisenä.
Ongelmia noiden wehofloorien kanssa tulee enemmän lauhdutinpumpun automaattisen deltan/nopeudensäädön johdosta, jos lauhduttimen paluu vaihtelee kovasti niin säätö jää helposti värähtelemään.
Ongelma on pahempi kun kylmät piirit aukeilevat ensimmäisiä kertoja. Tuollainen hidas pwm joka ei katko virtausta vois toimiakin ihan ok.
-
Ongelmia noiden wehofloorien kanssa tulee enemmän lauhdutinpumpun automaattisen deltan/nopeudensäädön johdosta, jos lauhduttimen paluu vaihtelee kovasti niin säätö jää helposti värähtelemään.
Ongelma on pahempi kun kylmät piirit aukeilevat ensimmäisiä kertoja. Tuollainen hidas pwm joka ei katko virtausta vois toimiakin ihan ok.
Jokasuuntaan muuttuvat virtaukset ja varaaja on varsin mielenkiintoinen yhdistelmä ja tuossa invertterissa nuo virtaukset eivät varmaan useinkaan käytännössä mene niin kuin on ajatellut...
-
Jokasuuntaan muuttuvat virtaukset ja varaaja on varsin mielenkiintoinen yhdistelmä ja tuossa invertterissa nuo virtaukset eivät varmaan useinkaan käytännössä mene niin kuin on ajatellut...
Jos joku miettii invertteripumpun laittamista varaajan ja termarien kanssa niin helpommalla pääsee jos alusta asti on virtausmittauspisteitä riittävästi :)
-
Jos joku miettii invertteripumpun laittamista varaajan ja termarien kanssa niin helpommalla pääsee jos alusta asti on virtausmittauspisteitä riittävästi :)
Ei taida virtausmittareita löytyä kuin alle promilleista asennuksia... Varaaja ja invertteri on siis hankala yhdistelmä ainakin neli/kolmiputkikytkennällä. Mahtaisiko siten parempi vaihtoehto olla invertterin kanssa sarjaan kytketty puskuri? Jäisi monta mutkaa matkasta pois. Virtauskin voisi piisata kun lämmitystehokin on matala vaikka kesällä suurin osa piireistä on kiinni...
Tai sitten unohtaa invertterin kanssa varaaja haaveilut kokonaan... Onko niben asennusesimerkeissä esimerkkiä aurinkolämmityksen ja invertterin naittamisesta keskenään?
-
Ei taida virtausmittareita löytyä kuin alle promilleista asennuksia... Varaaja ja invertteri on siis hankala yhdistelmä ainakin neli/kolmiputkikytkennällä. Mahtaisiko siten parempi vaihtoehto olla invertterin kanssa sarjaan kytketty puskuri? Jäisi monta mutkaa matkasta pois. Virtauskin voisi piisata kun lämmitystehokin on matala vaikka kesällä suurin osa piireistä on kiinni...
Tai sitten unohtaa invertterin kanssa varaaja haaveilut kokonaan... Onko niben asennusesimerkeissä esimerkkiä aurinkolämmityksen ja invertterin naittamisesta keskenään?
Virtausmittarit jakotukissakin auttaa jo pitkälle ja uusissa Niben invertteripumpuissa on virtausmittari lauhdutinkierrossa.
Jollei ole kv-esilämmitykselle tai jollekin muulle ulkopuoliselle varaukselle (aurinko/pörssisähkö, aurinkolämpö) tarvetta niin onhan varaajaton järjestelmä aina yksinkertaisempi ja halvempi.
Enkä pistäisi noita ongelmia pelkästään invertterin niskoille, neliputkinen kytkentä automaattisella lauhdutinpumpun säädöllä ja huonetermareilla on riittävä haaste on/off pumpullekin,
jos haluaa saada järjestelmästä, täysin automaagisesti ja ympäri vuoden säätöihin koskematta, optimaalisesti toimivan. Katselee vaan foorumin kirjoituksia aina pakkasten alkaessa.
On Nibelläkin omat lisävarusteensa sekä aurinkolämmölle että aurinkosähkölle, mutta fysiikan lait tulee niissäkin vastaan. Suomessa ei tuottoa aurinkovehkeissä vaan ole näin talvikaudella
ja kesällä aurinkolämpö tarttis huomattavasti isomman varaajan kuin 500l jotta se olis järkevää ja taas toisaalta aurinkosähkön ongelma on se että mitä teet kun kompressorin on just saanut
potkastua käyntiin ja taivas meneekin pilveen.. Joku 0.5kWh akkusysteemi ja 260Wp paneeli olis aika optimi pikkuinvertterin kanssa, sillä pilven tullessa väärään aikaan vois kuitenkin tehdä
joko 2h lämpöä tai kv-jakson loppuun, mutta nykyisillä akkujen+siihen vaadittavien lataussysteemien hinnoille tuo ei ole mielekästä miltään kantilta katsottuna.
Tilanne muuttuu oleellisesti jos sähkön tuottajatahot rupeavat netottamaan pienkuluttajien kulutusta/tuottoa tai aurinkosähkön varastointi muuttuu käytännöllisemmäksi (esim. sähköautojen myötä).
Tästä aasinsiltaa takas aiheeseen. Vaikka lattialämmitysjärjestelmään pystyy varastoimaan ylimääräistä energiaa kohtalaisen paljon, niin tuossa tulee aina vastaan asumismukavuus.
Varaajaan on helpompi varastoida lämpöä jota haluaa käyttää myöhemmin, mutta järjestelmän hallinta monimutkaistuu.
-
Kyllä se invertteri ja 3/4-putkikytkentä mikään ongelma ole mutta kun tavotellaan jotains viimesiä %-osia optimoinneissa, niin siitä saadaan ehkä monimutkaista aikaiseksi.
Mutta täytyy myöntää että ainakin Niben invertteri-ohjauksissa on ehkä yritetty tehdä tässä vaiheessa semmosta 'purkka' tai 'laastari' korjausta tuon on/off koneen asteminuutti softapohjalle jotta saatais invertteri-ohjaus aikaiseksi. Ne on niin erilaiset käyttäytymiseltään ja invertteri mahdollistaa aika paljon uusia mahdollisuuksia.
Miksei vaikka lämpökäyrä voisi olla ulkolämpötila/teho(hertsi)- käyrä jota tavoitellaan, vaikka lämmöt vähän heiluisikin jonkun käyttövesipiikkien takia ja saa ne lämpöheitot kompensoituakin tehoon jos vähän viilaa fiksummaksi. Ja voishan systeemi oppiakin vuoden aikana sisuksiinsa asennusympäristö käyttäytymistä tietyillä ulkolämmöillä ('fussy') tjms.
-
Kyllä se invertteri ja 3/4-putkikytkentä mikään ongelma ole mutta kun tavotellaan jotains viimesiä %-osia optimoinneissa, niin siitä saadaan ehkä monimutkaista aikaiseksi.
Mutta täytyy myöntää että ainakin Niben invertteri-ohjauksissa on ehkä yritetty tehdä tässä vaiheessa semmosta 'purkka' tai 'laastari' korjausta tuon on/off koneen asteminuutti softapohjalle jotta saatais invertteri-ohjaus aikaiseksi. Ne on niin erilaiset käyttäytymiseltään ja invertteri mahdollistaa aika paljon uusia mahdollisuuksia.
Miksei vaikka lämpökäyrä voisi olla ulkolämpötila/teho(hertsi)- käyrä jota tavoitellaan, vaikka lämmöt vähän heiluisikin jonkun käyttövesipiikkien takia ja saa ne lämpöheitot kompensoituakin tehoon jos vähän viilaa fiksummaksi. Ja voishan systeemi oppiakin vuoden aikana sisuksiinsa asennusympäristö käyttäytymistä tietyillä ulkolämmöillä ('fussy') tjms.
Mulla on täällä käsi pystyssä liiallisen virittelyvirheen merkiksi, mutta puhut kyllä asiaa.
Pelkästään toisen anturin lisääminen käynnistys/lopetuskäskyn antajaksi mahdollistaisi paljon. Nyt kun yhdellä ja samalla menotiedolla säädetään sekä käynnistystä että ajonaikaista tilannetta on kaikki paljon hankalampaa.
Paljon on myös puhetta Älykodeista ja Esineiden interneteistä, mutta käytännön sovellukset ovat tuosta vielä tooosi kaukana. Esimerkkinä tämä f1255 Nibe, jossa on talon jokaisessa vaihejohdossa anturit mittaamassa eri vaiheiden virtoja ihan vaan siksi ettei lisäystä käytettäessä polteta minkään vaiheen pääsulaketta. Mutta jos on siivouspäivä ja tupa on kuluttanut 10kWh ylimääräistä sähköä (joka ei energian säilymisen lakien mukan katoa mihinkään vaan muuttuu lämmöksi sisätiloissa) niin jonkun käydessä liian pitkässä suihkussa tuupataankin taloon vielä lisää lämpöä :'( Tuosta on älykkyys kaukana.
Vehkeellä olis riittävästi tietoa jotta voisi tehdä valistuneempiakin ohjauksia, mutta ymmärrettävästi kehitysresurssit on rajalliset ja kohteet niin erilaisia että ohjauksen on pakko olla vähän tyhmä. Koskakohan seuraavan sukupolven, oikeasti älykkäämmät ohjaukset, ilmestyy markkinoille.
Sitä odotellessa saa/täytyy itse kikkailla noita ohjauksia paremmiksi. :)
-
Onhan pumpun valmistajilla lisävarusteena vaikka mitä jo nytkin saatavilla.
Vaikkapa nibe NIBE ECS 40.
Tämän lisävarusteen avulla voit jakaa lämpöpumpun tuottaman lämmön jopa neljään eri lämmitysjärjestelmään. Tämä on ihanteellinen ratkaisu, jos esimerkiksi alakerrassa on lattialämmiyts ja yläkerrassa on patterilämmitys.
http://www.nibe.fi/tuotteet/maalampopumput/nibe-f1145/#accessories
-
Onhan pumpun valmistajilla lisävarusteena vaikka mitä jo nytkin saatavilla.
Vaikkapa nibe NIBE ECS 40.
Tämän lisävarusteen avulla voit jakaa lämpöpumpun tuottaman lämmön jopa neljään eri lämmitysjärjestelmään. Tämä on ihanteellinen ratkaisu, jos esimerkiksi alakerrassa on lattialämmiyts ja yläkerrassa on patterilämmitys.
http://www.nibe.fi/tuotteet/maalampopumput/nibe-f1145/#accessories
Tuo lisäshunttisarja auttaa lämmönjakoon, mutta ei (välttämättä) niinkään lämmöntekoon. Tutulla on ison f1255 invertterin kanssa
lattia+patteri kohde juurikin tuollaisen ECS satsin kanssa, mutta startteja tulee +1500 vuodessa, eli eipä tuo mitenkään
turhan älykkäästi Niben tehonohjauksen kanssa integroidu.
-
Mulla on täällä käsi pystyssä liiallisen virittelyvirheen merkiksi, mutta puhut kyllä asiaa.
Tuohan on erittäin hyvä että olet täällä virittämässä, sehän lisää tietoutta runsaasti 'itse kullekin säädylle' :)
Nuo asteminuutit ainakins sais invertterin kanssa laittaa romukoppaan, nehän on luotu simuloimaan lämmityssysteemin toimintaa on/off maailmassa.
Ei tuo invertterikone +++ tilpehöörit nyt niin monimutkaista ole, muutama säätöpiiri vaan hommiin eri tilanteisiin, vaihtoehoja ei kumminkaan aivan äärettömasti ole.
Kysymyshän on periaatteessa siitä että koneelle pitäis vaan kertoa kunkin kohteen käyntiolosuhteet, varaajat tai ei , lattia , käyttövesi tapa yms. ja sitten menoksi parhaalla
mahdollisella toiminnalla ja se viimenen COPin osa vois unohtaa esmes niissä virtaus/dT hommissa.
-
Tuo lisäshunttisarja auttaa lämmönjakoon, mutta ei (välttämättä) niinkään lämmöntekoon. Tutulla on ison f1255 invertterin kanssa
lattia+patteri kohde juurikin tuollaisen ECS satsin kanssa, mutta startteja tulee +1500 vuodessa, eli eipä tuo mitenkään
turhan älykkäästi Niben tehonohjauksen kanssa integroidu.
Olisi kiva ominaisuus jos ohjaujäejestelmä, voisi säätää myös pumppua. Danfoss link taitaa tehdä niin. Mitenköhän Uponorin systeemi toimii, sen voi liittää Stiebel Eltroniin ja varmaan muihinkin pumppuihin.
-
Saattaa jossain perustalossa toimiakkin ihan ok. Meillä ei tule näin yksinkertaisesti onnistumaan.
Esim keväällä olohuoneen ikkunoista 4 kpl 2m x 3m tulee valtavasti lämpöä sisään ja yläkerta on kuuma. Alakerta taas maan alla ja viileä. Toista pitäisi jäähdyttää ja toista lämmittää. Betonielementyiseinät kyllä tasaa lämpöä, mutta jotain erillistä säätöä musta tarvitaan.
En myöskään halua että käsin käännellään venttiileitä kiinni ja auki vuodenajan mukaan, mikä on myyjien ajatus.
Monimuotoisessa 300m2 talossa on erilaisia tarpeita ja olosuhteita, joita pitää säätää eritavoin.
Tuollainen ikkunamäärä puskee kevätauringolla 8-10kW lämpökuormaa sisään. Tälläistä lämpökuormaa ei saa millään järkevällä konstilla pois pienestä tilasta, joten termostaattien tai ohjausten kanssa näpertely ei tuo toivottavaa tulosta. Samaan sarjaan kuuluu piirien sulkemiset. Ei tuo mitään apua.
Ekaksi tekisi mieli kysyä miksi suunnitella asumiskelvoton talo, mutta ehkä tuon saa markiiseilla, kalvotuksella, verhoilla tai niiden yhdistelmillä jotenkin haltuun. Vastaavanlainen viritys on tuttavaperheellä ja varaan vierailulle helmikuussakin shortsit mukaan siltä varalta että tulee aurinkoinen keli :D Sisälämpö siinä 28-32 astetta iltapäivällä. Niin ja samaan aikaan ulkona 20-25 astetta pakkasta.
Talo on rakennettu Lammi-harkoista ja kesällä sinne ei voi mennä lainkaan koska kun betoniseinät kerran lämpenevät niin talo on minun mittapuulla vierailukelvoton. Betoniseinien "lämmöntasauskyvyllä" voi suoraan heittää vesilintua. Tarkoittaa selkokielellä että talo on pitempään tulikuuma, eikä jäähdy kerran lämmettyään millään ilveellä.
Tuollainen lasimäärä vaatii siihen ikkunoiden alle lattiaan paljon lämpöä. Tuttavaperheellä siinä on "oja" jossa on lämpöpatteri lattialämmityksen täydentäjänä. Lattialämpöfirma ei tulle ikkunamäärää huomioimaan ellei sitä erikseen vahdi (myös asennusvaiheessa).
Yläkerran tilasta ei kannata missään tapauksessa katkaista lattiakiertoa vaan antaa kuuman veden kiertää alakerran kylmemmissä tiloissa. Veden on kierrettävä 24/7/365 lattioissa ja sama vesi sekä ylä-, että alakerrassa. Tämä auttaa jonkun verran meillä (rinnetalo myös) eli lattiaviilennys kellarilla.
-
Tuollainen ikkunamäärä puskee kevätauringolla 8-10kW lämpökuormaa sisään. Tälläistä lämpökuormaa ei saa millään järkevällä konstilla pois pienestä tilasta, joten termostaattien tai ohjausten kanssa näpertely ei tuo toivottavaa tulosta. Samaan sarjaan kuuluu piirien sulkemiset. Ei tuo mitään apua.
Ekaksi tekisi mieli kysyä miksi suunnitella asumiskelvoton talo, mutta ehkä tuon saa markiiseilla, kalvotuksella, verhoilla tai niiden yhdistelmillä jotenkin haltuun. Vastaavanlainen viritys on tuttavaperheellä ja varaan vierailulle helmikuussakin shortsit mukaan siltä varalta että tulee aurinkoinen keli :D Sisälämpö siinä 28-32 astetta iltapäivällä. Niin ja samaan aikaan ulkona 20-25 astetta pakkasta.
Talo on rakennettu Lammi-harkoista ja kesällä sinne ei voi mennä lainkaan koska kun betoniseinät kerran lämpenevät niin talo on minun mittapuulla vierailukelvoton. Betoniseinien "lämmöntasauskyvyllä" voi suoraan heittää vesilintua. Tarkoittaa selkokielellä että talo on pitempään tulikuuma, eikä jäähdy kerran lämmettyään millään ilveellä.
Tuollainen lasimäärä vaatii siihen ikkunoiden alle lattiaan paljon lämpöä. Tuttavaperheellä siinä on "oja" jossa on lämpöpatteri lattialämmityksen täydentäjänä. Lattialämpöfirma ei tulle ikkunamäärää huomioimaan ellei sitä erikseen vahdi (myös asennusvaiheessa).
Yläkerran tilasta ei kannata missään tapauksessa katkaista lattiakiertoa vaan antaa kuuman veden kiertää alakerran kylmemmissä tiloissa. Veden on kierrettävä 24/7/365 lattioissa ja sama vesi sekä ylä-, että alakerrassa. Tämä auttaa jonkun verran meillä (rinnetalo myös) eli lattiaviilennys kellarilla.
:'( :'( :'(
Tietenkin lämpeneminen on huomioitu. Tuttaviesi ratkaisuihin en ota mitään kantaa.
-
:'( :'( :'(
Tietenkin lämpeneminen on huomioitu. Tuttaviesi ratkaisuihin en ota mitään kantaa.
Niin hassulta kuin se tuntuukin niin portaikon päällä oleva kattotuuletin on hyvä ja edullinen lämmöntasaaja. Teho riippuu hiukan tietysti talon pohjaratkaisusta.
-
Rakennetaan uutta taloa jossa kellari, isot ikkunat aurinkoon yläkerrassa ja vielä erillinen saunasiipi. Maalämpö ja vesilattialämmitys. Ja sitten vielä maaviileäkin sotkemassa.
Miten ihmeessä tämmöisessä saa vesikiertoisen lattialämmityksen toimimaan. Mikä käynnistää pumpun? Jos lämpötila-anturi, missä sen paikka olisi? Pumpuksi olen kaavaillut stiebel eltron wpf.
Varmaan tarvitaan useampi erillisestiohjattu piiri, mutta miten ne saa kätevästi toteutettua?
Ja millaisia piirejä olisi hyvä olla?
Toimivatko langattoman esim Danfoss link systeemit?
Miten estää lattialämmitys, kun viilennys käytössä? Onko yhdistelmäsäätimiä?
Kiitos jo etukäteen.
Yläkerran tilasta ei kannata missään tapauksessa katkaista lattiakiertoa vaan antaa kuuman veden kiertää alakerran kylmemmissä tiloissa. Veden on kierrettävä 24/7/365 lattioissa ja sama vesi sekä ylä-, että alakerrassa. Tämä auttaa jonkun verran meillä (rinnetalo myös) eli lattiaviilennys kellarilla.
Kellarin lattiastahan saisi tosiaan lattiaviilennyksen yläkertaan. Eli jatkuva kiertoveden kierto joka siirtää kellarin "kylmää" lattialampöä yläkerran lämpöpöiseen lattiaan. Eli tasaa ylä ja alakerran lämpötilaa. Lämmitys sitten taas saisi varmaan olla niin että kellarissa olisi vapaa kierto, mutta yläkerrassa lämpöä rajoitettaisiin tarvittaessa niillä termostaateilla.
Miten se maaviileä on tarkoitus laittaa? Tuleeko yläkerran olohuoneeseen joku konvektori? Eli maaviileällä saisi yläkertaa lisää viilennettyä, jos se kellarista tuleva lattiaviilennys ei vielä riitä tarpeeksi.
-
Kellarin lattiastahan saisi tosiaan lattiaviilennyksen yläkertaan. Eli jatkuva kiertoveden kierto joka siirtää kellarin "kylmää" lattialampöä yläkerran lämpöpöiseen lattiaan. Eli tasaa ylä ja alakerran lämpötilaa. Lämmitys sitten taas saisi varmaan olla niin että kellarissa olisi vapaa kierto, mutta yläkerrassa lämpöä rajoitettaisiin tarvittaessa niillä termostaateilla.
nips
Ei termostaatteja voi laittaa yläkertaan sillä sitten kierto pysähtyy ja lämpö ei siirry alakertaan. Homma täytyy toteuttaa sisälämpötila-anturilla joka lopettaa koko talon lämmittämisen kun yläkerrassa on kuuma. Toki alakerrassa voi kosteat tilat olla omalla piirillään.
En tiedä mikä pumppu tuohon taipuu, mutta esim. 500 litran "hybridivaraaja/puskuri" josta suntataan Oumanilla lattioihin vesi. Samasta pöntöstä sitten käyttöveden esilämmitys esimerkiksi kierukalla. Oumaniin sisätila-anturi ja ulkoanturi aurinkoiseen paikkaan. Kun aurinko paistaa niin ouman pudottaa heti menoveden lämpötilaa ja sisätila-anturi viimeistään jos sisälämpötila nousee.
Laittaisin ulkoanturin pitkän johdon päähän ja etsisin sopivan paikan niin että anturi saa aurinkoa vaikka iltapäivän aluksi jolloin kuumuus alkaa muodostumaan. Tai anturin siirto pari kertaa vuodessa. Kaksikin anturi voi olla ja yksinkertainen vaihtokytkin.
Nykyaikaiset KV-pumput kuluttavat niin vähän energiaa että se on yks ja sama vaikka järjestelmässä pyörii esim. omat pumput kosteille ja ei kosteille tiloille.
Toki tämä tarvitsee konvektorin tai kaksi sitten vielä yläkertaan joka tapauksessa. Pelkällä kellarilla ei yläkertaa viilennetä vaikka se lämpöä tasaakin.
-
Kellarin lattiastahan saisi tosiaan lattiaviilennyksen yläkertaan. Eli jatkuva kiertoveden kierto joka siirtää kellarin "kylmää" lattialampöä yläkerran lämpöpöiseen lattiaan. Eli tasaa ylä ja alakerran lämpötilaa.
Minulla on noin. Vanha talo, isot ikkunat, 4kpl noin 2x2m ja musta lattia. Kolminkertaise lämpölasit, lämpöä tulee mutta tilanne pysyy hyvin hallinnassa kun kierrättää vettä 24/7/365. Talon on kyllä massiivinen, esim kerrosten välinen laatta on yli 30cm paksu ja viime kesänä ei tainnut 23 astetta ylittyä olkkarissa vaikka jäähdytyslaitteistoa ei olekaan.
-
Kellarin lattiastahan saisi tosiaan lattiaviilennyksen yläkertaan. Eli jatkuva kiertoveden kierto joka siirtää kellarin "kylmää" lattialampöä yläkerran lämpöpöiseen lattiaan. Eli tasaa ylä ja alakerran lämpötilaa. Lämmitys sitten taas saisi varmaan olla niin että kellarissa olisi vapaa kierto, mutta yläkerrassa lämpöä rajoitettaisiin tarvittaessa niillä termostaateilla.
Miten se maaviileä on tarkoitus laittaa? Tuleeko yläkerran olohuoneeseen joku konvektori? Eli maaviileällä saisi yläkertaa lisää viilennettyä, jos se kellarista tuleva lattiaviilennys ei vielä riitä tarpeeksi.
rk
Moi
Konvektori tulossa ylös, toiselle varaus. Kaikkiin tiloihin termostaatit, jotka katkaisee lämmön kun tavoitelämpö saavutettu. Kun jäähdytetään katkaistaan yläkerran lämmitys. Sälekaihtimet, markiisivaraus ja pinnoitetut lasit. Isot ikkunat ei ole suoraan pahimpaan aurinkoon, mutta paljon niistä lämpöä tulee, sen tiedän. Ei ole eka talo mitä rakennutetaan, mutta tässä kyllä eniten lasia. Sitten olohuoneen kaverina on vielä viherhuone, jossa myös isoa lasia ja ikkunat etelään, mutta sen saa eistettyä muusta tilasta. Kokoa on reilu 300m2, josta kellaria n. 120m2. Betonielementtiä tulee seinät, eli varauskapasiteettia kyllä riittää.
Alakerran viileän hyödyntäminen on mielenkiintoinen sovellus.
-
Minun lattia tuntuu kyllä jalkapohjaan aika ikävän kylmältä kesällä. Lämmitys on kesänkin päällä ja vilpoisina kesäpäivinä tuo pumppu lämmittääkin välillä. Joskus öljy ja patteriaikaan alakerran senaikainen kivilattia oli suorastaan hirveä, pintalämpö kaskellä kesää oli alle 18 astetta. Nythän tilanne on kuitenkin parempi kun tosiaan saa tuolla lattiakierrolla tasoitettua koko talon lattian yli 22 pintalämpöiseksi kesälläkin, vaikka kivilattia tuntuu ikävältä vielä sen lämpöisenä. Sitä oikeeta lattiakylmää en ymmärrä, ikimaailmassa en huolisi. No, makuasioita.
-
Minun lattia tuntuu kyllä jalkapohjaan aika ikävän kylmältä kesällä. Lämmitys on kesänkin päällä ja vilpoisina kesäpäivinä tuo pumppu lämmittääkin välillä. Joskus öljy ja patteriaikaan alakerran senaikainen kivilattia oli suorastaan hirveä, pintalämpö kaskellä kesää oli alle 18 astetta. Nythän tilanne on kuitenkin parempi kun tosiaan saa tuolla lattiakierrolla tasoitettua koko talon lattian yli 22 pintalämpöiseksi kesälläkin, vaikka kivilattia tuntuu ikävältä vielä sen lämpöisenä. Sitä oikeeta lattiakylmää en ymmärrä, ikimaailmassa en huolisi. No, makuasioita.
Lattiaviilennyksessä viilennetää vain puuparkettilattioita pari astetta, jota jalan pohja ei huomaa. Viilennysteho kuitenkin luokkaa 20-25W/m2 eli 100 neliötä + 2 kW viilennystä. Äänetöntä ja ei puhallusta.
-
Lattiaviilennyksessä viilennetää vain puuparkettilattioita pari astetta, jota jalan pohja ei huomaa. Viilennysteho kuitenkin luokkaa 20-25W/m2 eli 100 neliötä + 2 kW viilennystä. Äänetöntä ja ei puhallusta.
Asteenkaan lattian jäähtyminen ei saa niitä ainakaan tuntumaan lämpöisemmiltä, se on aivan varma. Tosin saattaa olla että pinta-ala on niin suuri että jo aste pari alkaa antamaan tulosta. Aiemmin ketjussa sanoin itsekin että säätämällä lämmityskäyrä niin että lattia toimii "jäähdyttimenä", jäähdytystarve pienenee merkittävästi. Tuosta on omakohtaista kokemuksta tuon konvektorin rinnalta... Täällä se tarkoittaa että lämmityskatkeaa kun ulkolämpötila on yli 17 astetta ja toki niillä nurkilla lämmityskin on melko vaatimatonta muutenkin
Asukkaasta se on kiinni millaista tilaa viilennetään ja se minkä kohteen minä tiedän on jotakuinkin pelkästään laattaa... Huonosti lämpöäjohtavalla materiaalilla myös kiertoveden täytyy olla alhaisempi...
Lattiajäähdytyksestä taisi olla jo joku muukin ketju täällä...
Minun lattia tuntuu kyllä jalkapohjaan aika ikävän kylmältä kesällä.
Mitä lattian alla on eristeenä?
Itse olen järkeillyt tämän näin että uusissa taloissa eritettä on sen verran enenmmän että myös pinta-lämpötila lattiassa on korkeampi myös silloin kun tiloja ei lämmitetä. Olen ainakin itse mitannut kesällä pintalämpömittarilla jotakuinkin samoja lämpöjä lattiasta kuin mitä huoneilman lömpötila on...
-
Hei,
lainaan hiukan ketjua...
Itsellä Geopro SH15+ SHAK700 varaaja. Toinen piiri menee talliin ja toinen taloon. Halusin nostaa ph+s lattialämpötilaa, joten nostin käyrää alkuun 3 astetta.
Kuristin muita piirejä ensin 1/4 kierrosta, mutta jo aamulla huomasi että ei riitä, laitoin vielä 3/4 lisää kiinni, eli 1 kierros lähtötilanteesta. Uponorin tukit. Olisiko jollain näppituntumaa paljonko pitää muita piirejä kuristaa? Toki moni asia vaikuttaa tähän, mutta hiukan suuntaa..
-
Kirjoitetaan vaikka tähän osioon kun kysessä on murheita lattialämmityksen kanssa. Ongelma on yläkerran lattia. Rakenne tämä surullisen kuuluisa puurakenne ja kipsilevy. Elikkä alakerrassa joka huoneessa normaalit lämmöt. 21-22 astetta. Yläkerrassa aula ja wc nyt ihan ok noin 20. Putkiyläkerta ja molemmat pääty makuuhuoneet ovat 17-18.
Tehtyjä asioita ovat:
Alakertaa hieman kuriatettu
Yläkerran virtaukset täysilla mutta ei tahdo nousta virtaukset siltikään.
Paineet 1.5bar
Sihdit putsattu.
Pumppu on siis nibe 1245-6
Pumppu sijatsee autotallissa josta noin 25m kanaalia.
Asunnossa 135 neliötä ja autotallissa 50.
Voisiko ulkoisesta kiertovesipumpusta olla hyötyä jos tuo niben oma on liian pieni? Lepotilassa asetus on 40 ja lämmityksen aikana auto ja tuolloin melkein täysillä mennää. Noin75-95 pumppu seilaa. Ehdotuksia otetaan vastaan
-
Kirjoitetaan vaikka tähän osioon kun kysessä on murheita lattialämmityksen kanssa.
Missäpäin Suomenmaata tämä kohde sijaitsee?
-
Kirjoitetaan vaikka tähän osioon kun kysessä on murheita lattialämmityksen kanssa. Ongelma on yläkerran lattia. Rakenne tämä surullisen kuuluisa puurakenne ja kipsilevy. Elikkä alakerrassa joka huoneessa normaalit lämmöt. 21-22 astetta. Yläkerrassa aula ja wc nyt ihan ok noin 20. Putkiyläkerta ja molemmat pääty makuuhuoneet ovat 17-18.
Tehtyjä asioita ovat:
Alakertaa hieman kuriatettu
Yläkerran virtaukset täysilla mutta ei tahdo nousta virtaukset siltikään.
Paineet 1.5bar
Sihdit putsattu.
Pumppu on siis nibe 1245-6
Pumppu sijatsee autotallissa josta noin 25m kanaalia.
Asunnossa 135 neliötä ja autotallissa 50.
Voisiko ulkoisesta kiertovesipumpusta olla hyötyä jos tuo niben oma on liian pieni? Lepotilassa asetus on 40 ja lämmityksen aikana auto ja tuolloin melkein täysillä mennää. Noin75-95 pumppu seilaa. Ehdotuksia otetaan vastaan
Ovatko kaikki lattialämmitykset (talo+talli) yhteisellä kiertovesipumpulla? Mikäli näin on, saattaa hyvinkin olla että kiertopumpun teho ei riitä. Pari asiaa tuli mieleen, jota voisi kokeilla:
- Lattialämmityspiirin ilmaus
- Varmista, ettei termostaatit rajoita kiertoa. Ota vaikka jakotukilta toimilaitteet kokonaan pois, ja varmista ettei kara ole jumissa.
- Voisi kokeilla sulkea tallin lämmityspiirit, ja katsoa riittääkö virtaus paremmin päärakennukseen. Testin ajaksi talli lämpeämään sähköpuhaltimella, ettei jäädy.
-
Talo sijaitsee etelä suomessa. Ilmattu on piirit ja ovat kaikki samalla pumpulla.
-
En tiedä osaako joku viisaampi laskea tai onko mahdollista lattialämmitysputkien pituuksista että riittääkö kiertovesipumppu.
No laitan kuitenkin tänne tietoa eli
Yläkerta 199m 14mm putkea
Alakerta 363m 16mm putkea
Autotalli 166m 16mm putkea
Nibe 1245-6 kiertovesi pumppu on ilmeisesti grundfors upm2 25-75.
Autotallin lattian korko on taloon nähden 80cm alempana joten yläkerran lattiaan tulee nousua noin 3.4m.
-
Pumpun teho on ilmeisesti aika tavalla kohdallaan.
Kaivo saattaa olla hiukan niukka.
Millainen on lämpökanaalin putkitus? Se saattaa aiheuttaa liian suuren virtausvastuksen lämmityksen kierrolle.
Yläkerrassa on vain 14 mm lattiaputkitus, sekin aiheuttaa vähän suuremman virtausvastuksen kiertovedelle.
Tästä saattaisi aiheutua liian heikko virtaama yläkerran lattiakiertoon.
Millainen on lattian pintakerros kipsilevyn päällä?
Jos lämmön siirtyminen pintakerroksen läpi on huonohko, vaatii se vähän korkeamman kiertoveden lämpötilan.
-
En tiedä osaako joku viisaampi laskea tai onko mahdollista lattialämmitysputkien pituuksista että riittääkö kiertovesipumppu.
No laitan kuitenkin tänne tietoa eli
Yläkerta 199m 14mm putkea
Alakerta 363m 16mm putkea
Autotalli 166m 16mm putkea
Nibe 1245-6 kiertovesi pumppu on ilmeisesti grundfors upm2 25-75.
Autotallin lattian korko on taloon nähden 80cm alempana joten yläkerran lattiaan tulee nousua noin 3.4m.
Vertailun vuoksi, meillä on seuraavanlainen kokoonpano yhdellä Grundfos 25-60 kiertovesipumpulla. Talo on kahdessa kerroksessa + erillinen talli ja välissä 23m lämpökanaalia. Neliöitä yhteensä yhdelle pumpulle on noin 160+50=210m2. Kaikki lattiat on tehty 14x2 lattialämmitysputkella. Jos tämän perusteella yrittää arvioida, pumpun koko olisi riittävä teidän tapauksessanne.
Alakerran ja tallin jakotukkeja voisi hieman kuristaa lisää, ja lämpökäyrää voisi hieman nostaa kuten Tomppeli jo mainitsikin. Lattioiden korkeuseroilla ei ole merkitystä suljetussa systeemissä.
Onko lattialämmitykseen tehty piirikohtaiset esisäädöt suunnitelman mukaisesti?
-
Kanaali on uponorin eriatettyä. Putkikoko 25mm. Kipsilevyn päällä on laminaatti. Esisäädöt on suoritettu ja niistä on lähdetty kuristamaan.
-
6 kW lämpöteho kanaaliputkessa meno / paluuerotuksella 5 K on virtaaman oltava noin 0,3 l/s.
Painehäviön laskelminen on hankalaa, kun ei tiedä putkitusten mittoja ja määriä.
Jos PEX25x2,2 mm putkea on kierrossa taloon yhteensä 60 metriä, syntyy jo siinä noin 36 kPa painehäviö.
Kun lämpötilaerotus on on 7 K, tarvitaan vähintään 0,2 l/s virtaama ja silloin pelkästään 60 m x PEX25x2,2 mm putkessa syntyy noin 20 kPa painehäviö.
Lisäksi tulee jakotukkien, kuristimien ja lattiaputkistojen painehäviöt.
Näistä voi kertyä yhteensä liian suuri painehäviö, josta johtuen kierto ei riitä.
Mikä on nyt kierron menon ja paluun lämpötilojen erotus?
-
Erotus on lämmityksen aikana 6-7 astetta.
-
Erotus on lämmityksen aikana 6-7 astetta.
Tuon perusteella lämmityksen kierron painehäviö ei olisi kohtuuttoman suuri.
Kiertopumppu kannattaa pitää täysillä.
-
Entä sitten lepotilassa tuo kiertovesipumppu? Onko 30% hyvä vai onko järkeä nostaa? Lämpöä ei ilmeisesti siirry silloin kamalan paljonlattiaan?
-
Jos lämmönjaossa ei ole varaajaa, on tarpeetonta kierrättää vettä käyntitauon aikana,
koska silloin yläkerran lattiasta siirretään lämpöä muualle.
Toisaalta,
pitkän tauon aikana saattaa taasen käynnistä olla hyötyäkin, koska lattian betonista voisi hiukan siirtyä lämmintä yläkertaan.
Lienee parasta kokeilla asiaa.
-
Saatko mitattua käyntijakson lopulla yläkertaan menevän ja sieltä poistuvan veden lämpötilat?
Sama myös alakerrasta?
ATS
-
Eli juurikin kun lämmitys jakso on loppumaisillaan?? Saan mitattu tuolla infrapunamottarilla kyllä.
-
Juuri niin lämmitysjakson lopulla.
Infrapunamittarilla mittaaminen on oma "tieteenalansa".
- Kaikki mittaukset pitäisi tehdä samanlaisista putkenosista.
- Mieluummin metallista kuin muovista
- Kiiltävä metalli antaa epämääräisiä tuloksia ja siksi mittauskohtaan on laitettava esim tumma teippi tai vielä parempi olisi maalata siihen täplä mattamustalla maalilla tai tussilla.
Ja jos jaksat jatkaa harjoituksia niin silloin voisit mitata talon kaikkien piirien lämpötilat.
ATS
-
Mittailin muoviputkesta lukemia.
Yläkerta 30.2-31 meno ja paluu 22-24.
Alakerta 25-27 meno ja paluu 18-21
Laskettu menolämpötila on 31 ja kone näyttää syöttävän 34 meno ja 27 paluu
Ja lattianpintaan kun mittaa nii yläkerta 20 astetta ja alakerta 23,3 astetta
-
Ongelma lienee olevan yläkerran lattian heikko lämmönluovutus...
Kipsiin jemmatuista putkista vs lämmönluovutuslevyt lienee ollut aikaisemminkin tarinaa täällä..
Eipä tuossa taida muuta vaihtoehtoa olla kuin saada ylös virtausta enemmän tai kuumempaa menovettä.
Kokeilitko mitä sama kiertovesipumpun nopeus myös koneen lepäillessä vaikuttaa?
Yläkerrassa taitaa usein olla enemmän makkareita ja myös tuloilmaräppänöitä. Onko tuloilman lämpötilaan mahdollisuutta vaikuttaa ilman että vastus lämmittelee ilman? Tässä ei tainnut vielä tulla ilmi millainen iv-kone löytyy ja onko siinä mahdollisesti jotain pattereita tms...
-
Mittailin muoviputkesta lukemia.
Yläkerta 30.2-31 meno ja paluu 22-24.
Alakerta 25-27 meno ja paluu 18-21
Laskettu menolämpötila on 31 ja kone näyttää syöttävän 34 meno ja 27 paluu
Ja lattianpintaan kun mittaa nii yläkerta 20 astetta ja alakerta 23,3 astetta
Näiden mittausten perusteella ei voi tehdä oikeastaan mitään johtopäätöksiä, koska muoviputkista mitatut lämpötilat ovat alakerrassa n. 8C ja yläkerrassa n. 4 C matalampia kuin koneen näyttämät lukemat.
Dt:t saattavat kuitenkin olla lähellä oikeita mutta varma ei voi olla.
ATS
-
Ehkä tuota menovedenlämpötilaa ei viitsisi tuosta enää nostaa? Iv kone on swegon casa r120 ilman jälkilämmityspatteria. Kokeilen tuota lepotilan kiertovesipumpun eri nopeutta vielä.
-
Ehkä tuota menovedenlämpötilaa ei viitsisi tuosta enää nostaa? Iv kone on swegon casa r120 ilman jälkilämmityspatteria. Kokeilen tuota lepotilan kiertovesipumpun eri nopeutta vielä.
Eikö se olisi pääasia että jokapaikassa olisi niin lämmin kuin halutaan, oli menoveden lämpötila mitä hyvänsä?
-
Siis lähinnä tuo että hos -3 ulkolämpö tilassa puskee tuon lämpöistä vettä niin entäa sitten kun on -20. Eikös siinä ole joku max mitä lattioihin saa puskea?
-
Jos et halua nostaa menoveden lämpötilaa, niin ainoaksi konstiksi jää virtauksen kasvattaminen.
Mittaustesi mukaan
- Dt yläkerta = n. 7,6 C
- Dt alakerta = n. 6,5 C
Lämmön luovutus huonetilaan on (suoraan) verrannollinen putkessa olevan veden ja huonelämpötilan eroon.
Kun menovesi on 34 C, koneen mittauksen mukaan, on putken alkupäässä ero n. 14 C ja loppupäässä n. 6 C.
Putken loppupään teho on vain n. 40% alkupään tehosta.
Putken loppupään lämpötilaa ja tehoa saadaan nostettua lisäämällä virtausta.
Toimenpiteet:
- Kiertovesipumppu täysille.
- Lepojakson virtauksen lisäys ei ainakaan paranna tilannetta.
- Alakerran piirejä kuristettava niin paljon kun "sielu sietää".
- Yläkerran piirejä avattava vastaavasti.
ATS
-
Mulla toimii lämmönjako loistavasti 2:lla shunttipiirillä. Kierto on jatkuvasti ns. tapissa. Varaaja tietysti pitää olla. Eli lämpöpumpun latauspumppu pyörii vain käydessä ja 2 grundfossin alpha 1:stä pyörii sen lisäksi koko ajan. En pysty oikein kuvittelemaan, että miten tämän saisi muutoin toimimaan näin hyvin. Eli vaikka shuntti menee kiinni, niin kiertoa on rutkasti ja lisää lämpöä tulee kiertoon, kun shuntti alkaa aueta. Tasaista lämpöä riittää joka paikkaan ja termareitakin on käytössä useampi.