Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: Vittis86 - 25.12.16 - klo:11:31
-
Morjens.
Jos varovaisesti täältä kyselisin, paljon mahtaa tollaseen 2007 vuosimallin v7 maksaa kompuran vaihto töineen? :'(
Huoltoon laitettu eillen yhteydenotto pyynti mutta menee varmaan tiistaille ennen kuin kuuluu mitää.
Onneks on lauhaa ja takka niin saa sähkövastuksetki välillä hengähtää.
Vikahan ilmaantu eillen niin, että sulaketaulusta kuulu napsahdus ja vikavirtahan siellä oli pompannu. Nopeasti vika paikallistu pumppuun ja kompuran kytkimen kun napsautti nollaan, niin anto taas laittaa virrat päälle.
Kompuralle menevän johdon ku otti irti sai kytkimen napsauttaa päälle ilman vikavirran puuttumista peliin.
Mittailin johtoja mutta mikään ei suoraan menny maihin (paitsi suojamaa). Toki ei oo sellasta mittaria kotona millä sais lyötyä vähä jännitettä perään.
Mites muitten joulu😅
-
Mulla on mlp ilman vikavirtasuojaa. Samoin oli pakko ottaa kuivausrummusta, jossa on kompura, vikavirtasuoja pois. Syytä en tarkkaan tiedä, mutta kuivausrumpu on Siemensin maahantuojan mukaan kunnossa ja toimii normaalisti ilman vikavirtasuojaa.
-
Mulla on mlp ilman vikavirtasuojaa. Samoin oli pakko ottaa kuivausrummusta, jossa on kompura, vikavirtasuoja pois. Syytä en tarkkaan tiedä, mutta kuivausrumpu on Siemensin maahantuojan mukaan kunnossa ja toimii normaalisti ilman vikavirtasuojaa.
Ei se vikavirtasuojan puuttuminen laitteen toimintaan vaikutakkaan vaan sähköturvallisuuteen. Jos vikavirtasuoja ei kestä päällä, on laitteen tai asennuksen eristyksessä vikaa tai saman vikavirtasuojan perässä on liikaa laitteita.
-
Ei se vikavirtasuojan puuttuminen laitteen toimintaan vaikutakkaan vaan sähköturvallisuuteen. Jos vikavirtasuoja ei kestä päällä, on laitteen tai asennuksen eristyksessä vikaa tai saman vikavirtasuojan perässä on liikaa laitteita.
Vikavirtasuoja ei ota kantaa ylikuormaan, siihen tarkoitukseen on erikseen ylensä ylikuormasuoja/johdonsuoja...
-
Vikavirtasuoja ei ota kantaa ylikuormaan...
Juuri näin. Kaikki laitteet vuotavat jonkin verran virtaa maihin eristyksien kautta. Jos ryhmässä on liikaa laitteita, kokonaisvuotovirta ylittää vikavirtasuojan laukaisurajan vaikka kaikki yksittäiset laitteet ovat kunnossa.
-
No voisi laittaa sitten sellaisen karjasuojiin tarkoitetun version, eli luokkaa 300-500 mA, niin saattaa olla oikea versio. Lämmityslaitteissa, jotka on veden kanssa jotenkin tekemisissä, ja joissa on sekaisin 400 V ja 230 V kytkentöjä tuppaa olemaan looppeja, jotka on liian haasteellisia 30 mA vikasuojaukselle. Joten itse laittaisin joko ilman, tai sen karja/palo suojauksen. Olen laittanut nimenomaan ainakin lämmityksen ja jääkaapit ja pakastimet ilman vikavirtaa. Senhän nyt voi kokeilla ainakin, jos maadoitukset on kunnolliset ja kaikki jatkuvuudet testattuna. Ylivirtasuojat on sitten toinen asia. Turvallisuudesta voi huolehtia myös selektiivisesti markkinoilla saatavilla yhdistelmä suojilla, jotka vaativat vain 1 paikan ja toimivat sekä johon suojana, että vikavirran valvojina. Eli myös yksittäisen automaatin voi taulussa vaihtaa vikavirtasuojattuun yhdistelmään. Hintaa on tietysti jo yli 50 €/ kpl, mutta on ne kyllä käteviä jälkiasennukseen tarvittaessa.
-
Ylikuormaa ei ole, mutta eihän sitä tiedä jos vikavirta kojeeseen ois tullu vika?
Tiistaina huoltomiehen pitäisi tulla mittailemaan mutta siihen asti uskottelen itselleni että se kompura on poks.
Siten säilyy mahdollisuus yllättyä positiivisesti.
Osasin kyllä odottaa että lähivuosina tulee remppaa koneeseen koska pumppu on pyöriny tehdasasetuksilla 9 vuotta ja viimesen puoli vuotta täältä foorumilta haetuilla ja mielestäni on toiminut näillä paremmin.
Entisen omistajan mukaan käynnistysrele on vaihdettu mutta muuta ei ole tehty. Kertooko tuo osaltaan sen että käynnistys kertoja on ollut paljon?
-
Ei tartte vikavirroissa olla mitään vikaa. Nuo lämpölaitteet vain on aika usein riesoja noille perussuojaimille. Pieni viivästyskin olisi jo hyvä toiminnassa, niin saattaisi käydä hyvinkin. Varsinkin erilaiset taajuusmuuntimet saattaa tulla ongelmaksi ja paras ratkaisu olisi vetää sellainen erillinen pikkukeskus pumpulle. Mulla menee jo maalämpökoneelle 7 johdonsuojaa ja aurinko ja valoille ja keskuspölyimurille 2 lisää. 2 rivinen keskus, mittarilla, vikavirtasuojalla, pääkytkimellä ja syöttöjohdolla kustansi 400 €. Ja siis rivit on 2 x 12, jotka täytetty kokonaan. Ylijännitesuoja oli pakko laittaa 4 moduulin koteloon keskuksen yläpuolelle. Tuo keskus käy nykyisin siis myös turvakytkimestä, kun kattovalo tulee toisen keskuksen valaisin jaosta.
-
Jos varovaisesti täältä kyselisin, paljon mahtaa tollaseen 2007 vuosimallin v7 maksaa kompuran vaihto töineen?
Minulla on sama kone ja saman ikäinen.
Käyttötunteja 24248.
Entä sinulla?
Minkälaisilla lämpötiloilla kone on käynyt?
ATS
-
Ei tartte vikavirroissa olla mitään vikaa. Nuo lämpölaitteet vain on aika usein riesoja noille perussuojaimille.
Mutta siltikin epäilyttää toi että johtuis vaan ja pelkästää vuotovirroista. Meinaan ku on 2007 vuodesta asti pelannu.
Lisäykseks vielä että silloin on myös laitettu uusi 3x25 kaappi, missä vikavirta ja lämpöpumpun + kodinkoneitten lähdöt.
Mutta en ole sähkäri joten en väitä vastaankaan, tiistaina toivottavasti selviää vika.
seppaant, näkyykö kokonais tunnit muualla kuin siinä mittauskset valikossa? Tällä hetkellä siellä on vaan 825h.
Arvot on nyt:
Ylämin 47
Alamin 30
Sähköyläero 4
Varaajayläero 4
Alaero 7
Kuumakaasut muistaakseni 90+
Tosin 2007 viime kesään asti ollut tehdasasetuksilla ja ne oli jotai
Ylämin55
Alamin 45
-
Kompuralle menevän johdon ku otti irti sai kytkimen napsauttaa päälle ilman vikavirran puuttumista peliin.
Jos käynnistimenä on Danfoss MCI 12 CH pehmokäynnistin niin kannattaa tarkistaa myös sen kunto ennen kompressorin vaihtoa.
On mahdollista että siinä on vikaa ja se näkyy samalla tavalla kuin Vittiksen testissä.
Eli kun kompressorin johto on irti niin vikavirtasuoja ei laukaise mutta kun kompressorin johto on kiinni niin vikavirtasuoja laukaisee vaikka kompressori ei käy.
Tuossa Danfoss MCI 12 CH pehmossa menee yksi vaihe suoraan moottoriin jatkuvasti ja kaksi vaihetta kytkeytyy kun käynnistyskäsky tulee.Eli pehmo kytkee ja katkaisee vain kaksi vaihetta.
Kun käynnistys ei ole päällä niin yksi vaihe kiertää moottorin käämien ja tähtipisteen kautta takaisin pehmon liittimiin ja jos pehmossa on vikaa niin se laukaisee vikavirtasuojan.
Sähkäri voi testata pehmon toiminnan aika helposti ;)
http://www.mandmcontrols.co.uk/images/products/Danfoss_MCI_CH_pdf.pdf
-
No tuo pehmokäynnistinkin unohtu jo ajatelmasta niistä riskitekijöistä. Eli ilman vikavirtasuojaa pitäisi lämpösuojankin saada jo toimia, niin pysyisi edes hätälämmöt vastuksilla päällä ja lämmitys jatkuisi varakäytöllä. Aika hyytävä 2 viikon lämpöloma hiihtolomalla Irakin helteeseen ja vikavirta laukeaa 25 asteen pakkasella. Kotiin tullessa voi olla alakerta jäätynyt ikkunoita myöden köntiksi. Tuo vikavirta homma on mainio renki ei kiinteissä asennuksissa, mutta ei saa kyllä unohtaa muitakaan käyttökelpoisia turvajärjestelmiä. Ja se on nimenomaan juuri henkilösuojan nimelläkin. Kiinteille asennuksille, pesutilat poislukien, ei ole välttämätöntä. Itse pidän lämpöjärjestelmää sen verta kriittisenä, ettei vikavirtasuojausta henkilösuojaustasolla ole järkevää laittaa. Sama koskee kylmälaitteita. Palosuojaustasolla 300-500 mA käy, mutta laitteet jo ittessään sisältää mittavasti turvajärjestelmiä ylilämpöjen, ylivirtojen ja ylijännitteiden varalta. Niitten olisi hyvä saada tehdä tehtävänsä myös. No ans kattoo nyt ensin mitä tuossa on vialla. Loistava pointti kuitenkin Matiakselta tuo pehmo, lisänä niihin riskeihin.
-
Mutta miten joku vikavirtasuoja laukee jos pehmo hajoaa?? Tai kompura?
-
Danfoss MCI 12 CH
Juurikin tämä pehmo on. Itsellä kävi sama mielessä mutta tietotaito asian selvittämiseen loppui itseltä. Sen verran sain mitattua että pehmon tuloihin tuli 400 kaikille vaiheille mutta moottorin lähtöihin 175-250v, riippuen mistä mittas.
Minkä verran ton pehmon pitäis korvakuulolla starttia pehmentää?
Kuulostanu vaan siltä et 0-100 kerta rysäyksellä.
-
No tuo pehmokäynnistinkin unohtu jo ajatelmasta niistä riskitekijöistä. Eli ilman vikavirtasuojaa pitäisi lämpösuojankin saada jo toimia, niin pysyisi edes hätälämmöt vastuksilla päällä ja lämmitys jatkuisi varakäytöllä. Aika hyytävä 2 viikon lämpöloma hiihtolomalla Irakin helteeseen ja vikavirta laukeaa 25 asteen pakkasella. Kotiin tullessa voi olla alakerta jäätynyt ikkunoita myöden köntiksi. Tuo vikavirta homma on mainio renki ei kiinteissä asennuksissa, mutta ei saa kyllä unohtaa muitakaan käyttökelpoisia turvajärjestelmiä. Ja se on nimenomaan juuri henkilösuojan nimelläkin. Kiinteille asennuksille, pesutilat poislukien, ei ole välttämätöntä. Itse pidän lämpöjärjestelmää sen verta kriittisenä, ettei vikavirtasuojausta henkilösuojaustasolla ole järkevää laittaa. Sama koskee kylmälaitteita. Palosuojaustasolla 300-500 mA käy, mutta laitteet jo ittessään sisältää mittavasti turvajärjestelmiä ylilämpöjen, ylivirtojen ja ylijännitteiden varalta. Niitten olisi hyvä saada tehdä tehtävänsä myös. No ans kattoo nyt ensin mitä tuossa on vialla. Loistava pointti kuitenkin Matiakselta tuo pehmo, lisänä niihin riskeihin.
Alkaa toi euroshopperinki pointti menemään kaaliin.
Nimittäin oltiin reissussa, ja hetki kerettiin olla kotosalla ku tilanne iski päälle. Meinaan jos oltais lomia vielä jatkettu niin viileetä ois ollu. No, eipähän ois pakastin sulanu niin äkkiä, samassa vikavirta jutskassa ku oli.😅
-
Minkä verran ton pehmon pitäis korvakuulolla starttia pehmentää?
Kuulostanu vaan siltä et 0-100 kerta rysäyksellä.
Ihan oikea havainto
Manuaalista löytyy "ramp time 0,2s" eli 0,2 sekuntia,kaiketi samaa luokkaa kuin iskuvoiman ero jos lyödään metalli- tai kumivasaralla. ;)
-
Ihan oikea havainto
Manuaalista löytyy "ramp time 0,2s" eli 0,2 sekuntia,kaiketi samaa luokkaa kuin iskuvoiman ero jos lyödään metalli- tai kumivasaralla. ;)
Tietämättä mitään tuosta pehmosta, mutta kaverilla pannuhuoneessa ollessani pehmo kyllä ainakin omaan korvaan vaikutti käyvän monta sekuntia.
-
Jos vaiheiden välillä tulee summa virraksi jotain muuta, kuin nolla, toleranssilla se 30 mA, niin se laukaisee kytkimen. 0-johdin ei tarvitse olla mukana ollenkaan, koska virta kulkee 400 V järjestelmässä pelkästään vaihejohtimissa. Sama koskee hajonnutta kompuraa siltä osin, kun sähkön syöttö on epäsymmetristä. Jos virtaa vuotaa mistä tahansa vaiheesta kulkematta kokonaan suojan kautta, niin suoja laukeaa. Jos kompurasta on mäntä puhki, niin vikavirtasuoja ei toimi jne...
Ja tietysti riippuu muutenkin vikatyypistä. Maadoitushan suojaa kelluvilta vaarallisilta jännitteiltä ja ne on varmistettuja asennuksessa.
-
Tietämättä mitään tuosta pehmosta, mutta kaverilla pannuhuoneessa ollessani pehmo kyllä ainakin omaan korvaan vaikutti käyvän monta sekuntia.
Jos ramppiaikaa nostetaan, niin käynnistysvirta nousee. Monta sekuntia kuulostaa kompuralle huonolta valinnalta ja saattaa näkyä jo talon jännitteiden niiaamisena.
-
5h tullu vastus aikaa vuorokaudessa, ei paha.
Sitä vielä et, mikä sieltä seraavaksi ois antanu periksi jos vikavirtaa ei olisi käytössä? Tarkoitan lähinnä tuota pehmon vikaa. Moottorinsuoja varmaan napsahtaa aika herkästi jos vaihe on pois pelistä? Näytti 6A olevan säädetty.
-
Moottorisuoja on hidas.
Sen vastukset lämpenevät hitaasti ja sen lisäksi vastusten lämmön pitää siirtyä bi -metalliliuskaan.
Aikaa siihen kuluu sekunteja.
Laukaisuviive riippuu ylivirran suuruudesta.
-
5h tullu vastus aikaa vuorokaudessa, ei paha.
Sitä vielä et, mikä sieltä seraavaksi ois antanu periksi jos vikavirtaa ei olisi käytössä? Tarkoitan lähinnä tuota pehmon vikaa. Moottorinsuoja varmaan napsahtaa aika herkästi jos vaihe on pois pelistä? Näytti 6A olevan säädetty.
Moottorisuojakytkin valvoo kompressorin käyntivirtaa ja katkaisee jos asetettu virta ylittyy,yhden vaiheen puuttuminen laukaisee ko suojan n 2min aikana.
Johdonsuojina on sulakkeet jotka katkaisee sähkön jos johdon suurin sallittu virta ylittyy.
Molemmissa noissa suojissa on magneettinen laukaisu joka oikosulkutilanteessa toimii välittömästi ja terminen laukaisu joka toimii jos suojan nimellisvirta ylittyy.
Yleensä maalämpöpulla on sähköpuolen suojina vain sulakkeet ja moottorisuojakytkin.
Vittiksen tapauksessa kannattaa kokeilla käynnistystä ilman vikavirtasuojausta,sulake ja/tai moottorisuojakytkin katkaisee sähköt jos järjestelmässä on oikeasti vikaa.
Vikavirtasuojakytkimen hankaluutena on herkkyys tahattomaan laukaisuun joten siksi ei oikein sovellu maalämpöpumpun suojaksi,jos kuitenkin haluaa käyttää siin vikavirtasuojausta niin 30mA:n suojan asemesta kannattaa käyttää 300-500mA suojaa.
Tuossa linkissä Tukesin näkemystä vikavirtasuojista
-
Tässä kohtaa voisi vielä ottaa esille, että automaattisesti toimivat vikavirtakytkimien palautuslaitteet on erinomainen lisä juurikin johonkin satunnaiseen vuotoon toimivina. Voi olla vaikka höyry, tai pöly ym. , joka ei vielä ole suorastaan vika. Laite siis testaa esim 3 eri kertaa kytkentää ja asettuu vikatilaan vasta jos ei pysy päällä viimeisen kerran jälkeen ja tekee tarvittaessa asetetun hälytyksen. Koko talon laittaminen myös yhden vikavirran varaan ei ole järkevää.
-
Korjaaja sieltä soitteli ja aamusta lupas olla paikalla.
Mutta joo, sähköt tässä kämpässä on vähä niin ja näin, on vanhaa ja uutta sekasi. Vikavirta näyttäs olevan justii noissa missä ei tarttis olla, paitsi kylppärin koneiden osalta.
Pitääpä noistaki keskustella jonku viisaamman kanssa miten ne kannattais olla. Jos vaikka samalla sais jonku tarkastuspöytäkirjan noista kytkennöistä.
-
Tässä kohtaa voisi vielä ottaa esille, että automaattisesti toimivat vikavirtakytkimien palautuslaitteet on erinomainen lisä juurikin johonkin satunnaiseen vuotoon toimivina. Voi olla vaikka höyry, tai pöly ym. , joka ei vielä ole suorastaan vika. Laite siis testaa esim 3 eri kertaa kytkentää ja asettuu vikatilaan vasta jos ei pysy päällä viimeisen kerran jälkeen ja tekee tarvittaessa asetetun hälytyksen. Koko talon laittaminen myös yhden vikavirran varaan ei ole järkevää.
Lämpöässä v7 ominaisuuksiin kuuluu häiriötilanteessa yrittää automaattisesti uudelleenkäynnistystä jotain 5-6 kertaa ennenkuin häiriö lukittuu ja lämpöpumppu siirtyy automaattisesti varalämmitys (sähkövastus) käytölle.
Jos säädin on antanut kompressorille käyntiluvan, mutta käyntitietoa mittaukseen ei tule, annetaan poikkeamahälytys “Kompr. Käynti”
ja säädin poistaa kompressorin käyntiluvan. Kompressoria yritetään käynnistää uudelleen 5 min kuluttua ja tämän jälkeen 60 minuutin välein,
mikäli sähkövastus ei ole päällä. Jos kompressori käynnistyy, pitää kompressorin pysyä vähintään 2 minuuttia käynnissä, jotta kompressori-
hälytys poistuu. Hälytyksen voi aiheuttaa: ylipainepressostaatti, kompressorin tai maalämpöpumpun ylivirtasuoja (kuittaa sähkökeskuksesta)
tai
alipainepressostaatti (kuittaa pressostaatti).
Tämä ominaisuus ei voi toimia jos syöttöön lisätty vikavirtasuoja katkaisee sähköt lämpöpumpulta,silloinhan varalämmityskään ei toimi ennenkuin vikavirtasuoja on manuaalisesti viritetty uudestaan
-
No joo, korjaaja kävi. Uutta pehmoa kokeiltiin mut kompurahan sieltä oli poksahtanu, jumissa oli :'(
Mutta nyt on sentäs tehty tarvittavat muutokset sähkökaappiin ja vikavirta menee enää kylppärin koneisiin.
Kustannus arvio 2000-2500e
Tuossa hinnassa on muutakin palikkaa kun vaan pakolliset osat.
HuhHuh :-[
-
No joo, korjaaja kävi. Uutta pehmoa kokeiltiin mut kompurahan sieltä oli poksahtanu, jumissa oli :'(
Mutta nyt on sentäs tehty tarvittavat muutokset sähkökaappiin ja vikavirta menee enää kylppärin koneisiin.
Kustannus arvio 2000-2500e
Tuossa hinnassa on muutakin palikkaa kun vaan pakolliset osat.
HuhHuh :-[
Niben ohjeesta luin että jos on vikavirtasuoja, niin se pitää olla erillinen maalämpöpumpulle. Mutta jos vikavirta napsahtaa, niin lämmitys ei tietysti toimi ollenkaan koska vastukset ei toimi. Eli turha varmaan olla koko vikavirtaa?
Toinen kohta: jos käytetään varokeautomaattia, sen on oltava moottorikäyttöön sopiva ("D" kompressorikäyttö).
Kolmas kohta: maalämpöpumpun moottorinsuojauksen tulee olla automaattiasennossa (A).
------
On kyllä harmillisen kallista :-[ Itse maksoin 3050€ koko höskästä, mutta ilman työtä. Oli leimojen mukaan 6 vuotta vanha ja vuoden oli ollut käyttämättä autotallissa. Kompura kuulemma maksaisi jotain 500€ tilattuna, mutta työt tietysti maksaa...aaa.
-
Tuohon on oli kompura 1500. Lämpötorilta kattelin noita kompuroita ja siellä 7kw makso kans jotai 500e, kerkesin jo huokasemaan helpotuksesta mut nopeasti tuli paluu maanpinnalle.
Mutta jos kompura, paisuntaventtiili ja muuta pientä vaihetaan niin eikö tuo taas palvele pitkän aikaa?
-
Mutta jos kompura, paisuntaventtiili ja muuta pientä vaihetaan niin eikö tuo taas palvele pitkän aikaa?
Kannattaisiko samalla vaihtaa keruupiirin pumppu uuteen energiatehokkaaseen?
On sen verran hankalassa paikassa, jos joutuu erikseen vaihtamaan.
ATS
-
Kannattaisiko samalla vaihtaa keruupiirin pumppu uuteen energiatehokkaaseen?
On sen verran hankalassa paikassa, jos joutuu erikseen vaihtamaan.
ATS
Minkähän tehoinen siellä nyt mahtaa olla? Ja mitä on nykyään tarjolla tilalle?
Sai peilillä ite katsottua, 105-205w näytti olevan. Ja wilo merkkinen niinku kaikki muutki kiertovespumput.
-
Minkähän tehoinen siellä nyt mahtaa olla? Ja mitä on nykyään tarjolla tilalle?
Sai peilillä ite katsottua, 105-205w näytti olevan. Ja wilo merkkinen niinku kaikki muutki kiertovespumput.
Minulla keruupumppu on Wilo TOP-RL-25/7,5.
Tuo kannattaa kysyä suoraan L-Ässältä, että kannattaako vaihtaa ja jos kannattaa niin mikä pumppu tilalle.
ATS
-
Tuotanoinniin...oliskos mitään järkeä laittaa tämmönen tilalle/vierelle?:
http://www.maalampotukku.fi/product/917/nibe-f1255-6-15---6-kw-invertteri-maalampopumppu
Kuinka kauans se korjattu siinä toimii, eli onko vaikeat olosuhteet nykyiselle mallille?
Kustannusarvio 2500...lopullinen 3000€ ja uusi paikallaan 8000€?
ero 5k€...COP parannus sitä sitten vähän nakertaa, mutta jos yks ylimääränen kompuranvaihto estyy niin siinä se sitten korjaantuu se hintaero.
Saahan tuosta tarkempaakin laskelmaa aikaseksi...mutta siihen tarvitaan ehkä jo tajousta yms.
Nämä vaan semmosena helpottamaan päätöstä... ;)
-
Minulla keruupumppu on Wilo TOP-RL-25/7,5.
Tuo kannattaa kysyä suoraan L-Ässältä, että kannattaako vaihtaa ja jos kannattaa niin mikä pumppu tilalle.
ATS
Juu sama tuolla näytti olevan. Ja voishan tuota kysästä, samaan konkurssiin vaa kaikki.
Ois muute mukava tietää ton nykyisen laitteen käynnistyskerrat.
Edellinen omistaja kun on käyttänyt sitä mahdollisimman kuumana ja sitten vielä ruuvaillut termostaatteja kiinni auki.
-
Tuotanoinniin...oliskos mitään järkeä laittaa tämmönen tilalle/vierelle?:
http://www.maalampotukku.fi/product/917/nibe-f1255-6-15---6-kw-invertteri-maalampopumppu
Kuinka kauans se korjattu siinä toimii, eli onko vaikeat olosuhteet nykyiselle mallille?
Kustannusarvio 2500...lopullinen 3000€ ja uusi paikallaan 8000€?
ero 5k€...COP parannus sitä sitten vähän nakertaa, mutta jos yks ylimääränen kompuranvaihto estyy niin siinä se sitten korjaantuu se hintaero.
Saahan tuosta tarkempaakin laskelmaa aikaseksi...mutta siihen tarvitaan ehkä jo tajousta yms.
Nämä vaan semmosena helpottamaan päätöstä... ;)
Sehän siinä kun mitään varmuutta ei voi sanoa siitä että tuo kestää sen kummemmin. Tarinat kertovat että voiteluongelmia on yritetty ainakin paikata softapäivytyksillä ja inverttereitäkin on mennyt... fakta on se että tällähetkellä se koetelluin tekniikka lienee on-off koneet. Jotakuinkin jatkuvasti käyvät pilpit ovat usein ajaneet kompurat loppuun jo alle 10v ikäisinä. Hankalia kysymyksiä...
-
Ois muute mukava tietää ton nykyisen laitteen käynnistyskerrat.
Edellinen omistaja kun on käyttänyt sitä mahdollisimman kuumana ja sitten vielä ruuvaillut termostaatteja kiinni auki.
Käynnistyskertoja ei näe mistään.
Käyntituntimittari menee 10 000 h:ssa ympäri.
Minulla on menossa kolmas kierros.
Minkälainen kohde sinulla on?
-Patteri/lattialämmitys
-Pinta-ala
-Rakentamisvuosi
-Porakaivo/vaakakeruu syvyys/pituus
ATS
-
Käynnistyskertoja ei näe mistään.
Käyntituntimittari menee 10 000 h:ssa ympäri.
Minulla on menossa kolmas kierros.
Minkälainen kohde sinulla on?
-Patteri/lattialämmitys
-Pinta-ala
-Rakentamisvuosi
-Porakaivo/vaakakeruu syvyys/pituus
ATS
1.5 kerroksinen rintamamiestupa lisäsiivellä. 1962 on rakennettu.
Piiri 1 on pattereilla ja lämmitettävä ala on noin 140m2.
Piiri 2 on pesutilojen lattialämmitys ja neliöitä noin 15.
Porakaivo jossa syvyyttä 140m.
-
Kuinka on pumpun oma teho riittänyt?
Onko joutunut käyttämään sähkövastuksia?
Kaivo ei vaikuta kovin syvältä.
-
Kuinka on pumpun oma teho riittänyt?
Onko joutunut käyttämään sähkövastuksia?
Kaivo ei vaikuta kovin syvältä.
Itsellähän ei kyseisestä kapistuksesta ole kokemusta kuin puolisen vuotta ja en siten tiiä miten kovemmilla pakkas jaksoilla pelittää mutta tähän asti on hyvin lämpöä pukannut.
Sähkövastusta 9 vuodessa ennen tätä remonttia tarvittu reipas 50h.
-
Juu sama tuolla näytti olevan. Ja voishan tuota kysästä, samaan konkurssiin vaa kaikki.
Ois muute mukava tietää ton nykyisen laitteen käynnistyskerrat.
Edellinen omistaja kun on käyttänyt sitä mahdollisimman kuumana ja sitten vielä ruuvaillut termostaatteja kiinni auki.
Kysy paljonko maksaa erillisenä työnä pelkkä keruupumpun vaihdon työ?
Ja pohdi sitten kannattaako vaihtaa nyt vai sitten joskus kun on pakko.
ATS
-
Sehän siinä kun mitään varmuutta ei voi sanoa siitä että tuo kestää sen kummemmin. Tarinat kertovat että voiteluongelmia on yritetty ainakin paikata softapäivytyksillä ja inverttereitäkin on mennyt... fakta on se että tällähetkellä se koetelluin tekniikka lienee on-off koneet. Jotakuinkin jatkuvasti käyvät pilpit ovat usein ajaneet kompurat loppuun jo alle 10v ikäisinä. Hankalia kysymyksiä...
ajattelin vaan jos tuo edellinen on tik/tak tahtiin hakannu itsensä rikki ehkä olosuhteisiin sopimattomasta systeemistä johtuen, niin sais starttimäärän ns. haltuun ettei käy kylmät uudelleen ~9v kuluttua...
-
Käynnistyskertoja ei näe mistään.
Käyntituntimittari menee 10 000 h:ssa ympäri.
:o onkohan starttilaskuri tarkoituksella 'piilossa'... 8)
-
Kysy paljonko maksaa erillisenä työnä pelkkä keruupumpun vaihdon työ?
Ja pohdi sitten kannattaako vaihtaa nyt vai sitten joskus kun on pakko.
ATS
Juu, pitää huomenna kysellä ku korjaaja saapuu pelipaikalle.
-
ajattelin vaan jos tuo edellinen on tik/tak tahtiin hakannu itsensä rikki ehkä olosuhteisiin sopimattomasta systeemistä johtuen, niin sais starttimäärän ns. haltuun ettei käy kylmät uudelleen ~9v kuluttua...
Mistä päättelet, että tämä kone olisi "pätkäkäyntikone"? Lämmitysvesivaraaja on noin 420L, eikä pumpun mitoituskaan ole ainakaan yläkanttiin. Mikäli tähän kohteeseen olisi aikoinaan asennettu vaihtoventtiilikone, todennäköisesti siinä ei olisi 400L puskurivaraajaa.
-
Mistä päättelet, että tämä kone olisi "pätkäkäyntikone"? Lämmitysvesivaraaja on noin 420L, eikä pumpun mitoituskaan ole ainakaan yläkanttiin. Mikäli tähän kohteeseen olisi aikoinaan asennettu vaihtoventtiilikone, todennäköisesti siinä ei olisi 400L puskurivaraajaa.
siitä että kompura kosahti rikki...eikä mielestäni mitään muutakaan selitystä ole ;)
Meleko kuumana käynyt, kaivo päässyt helpolla: 8)
....
Tosin 2007 viime kesään asti ollut tehdasasetuksilla ja ne oli jotai
Ylämin55
Alamin 45
-
siitä että kompura kosahti rikki...eikä mielestäni mitään muutakaan selitystä ole ;)
Huono selitys, luulo ei ole tiedon väärtti.
ATS
-
Huono selitys, luulo ei ole tiedon väärtti.
ATS
heitä parempi...
-
heitä parempi...
Koneeni on otettu käyttöön 10.7. 2007 ja se oli tehdasasetuksilla 22.10.2007 asti.
Muistiinpanojeni mukaan elo- lokakuussa 2007 oli tehdasasetuksilla keskimäärin käyntijakson lämpötilat:
- Ala varaaja 42 - 53 C
- Ylä varaaja 52 - 58 C
- Kuumakaasu 78 - 110 C
- Keskimääräinen käyntiaika 51 min.
Pätkää ei käynyt mutta öljyt sai "siipeensä" ja kunnolla.
Minulla kone kävi näillä arvoilla vain 3 kk 12 päivää.
Mutta jos "Vittis86":n kone on käynyt 9 vuotta samoissa olosuhteissa, niin syytä tulee hakea lähinnä piloille ajetuista öljyistä ja laakerivauriosta.
ATS
-
No joo, nyt ois taas kompuraki pelissä mukana. Oishan ton harjaantunut korva kuullut jo kaukaa että vanhassa oli jotai vikaa, sen verran pehmoista on käynti nyt. Ei vaan ollu itsellä mitään mihin verrata.
Sitä keruu puolen pumppua ei nyt vaihdettu kun vanhassa ei ollut mitään vikaa ja uuden saa kuulemma vaihdettua kohtuu nopsaa paikalleen päin.
Kompuran lisäksi uutta tuli paisuntaventtiili, kuivain ja Lj1-piirin kiertovespumppu (alpha2 L).
Vanhan kompuran aukaisen ja kattelen mitä se on syöny, kunhan vaa kerkiän.
-
Vanhan kompuran aukaisen ja kattelen mitä se on syöny, kunhan vaa kerkiän.
Minäkin purkasin tuollaisen ja löydät täältä yhdestä fileeratusta kuvia.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6855
Suosittelen poraamaan edellisenä päivänä jo reijän pohjaan jotta öljyt saavat valua kaikessa rauhassa ulos eikä sotke jokapaikkaa. Laitahan kuvia projektista vaikka tuonne samaan ketjuun koska kiinnostaa itseäkin kuvat joista voi mahdollisesti tunnistaa rikkoontuneen paikan. Kuvia voi laittaa vaikka www.imgur.com osoitteeseen jossa ne tuntuvat säilyvän todella hyvin moneen muuhun paikkaan verrattuna.
-
Kustannus arvio 2000-2500e
Tuossa hinnassa on muutakin palikkaa kun vaan pakolliset osat.
HuhHuh :-[
Miten kotivakuutus suhtautuu kustannusten jakamiseen?
Täyttyyhän tässä ehto että vahinko on "äkillinen ennalta arvaamaton sähköilmiö"
-
Copeland - emerson lupaa kompuran kestävän 10 käynnistystä tunnissa ja 30000-40000h...
Messuilta kuultua.
-
Tuohon ikuisuuskysymykseen siitä että kumpi rikkoo kompurat: startit vai käyttötunnit saadaan tulevaisuudessa lisää vertailudataa invertteripumppujen yleistyessä.
Tälle vuodelle näyttäis tulevan invertterillä melkein 5600h käyntiä ja 700kpl käynnistyksiä. Kompura on tosin Mitsu, mutta scrolli kuitenkin.
Mitsun kataloogissa ei puhuta käyttötunneista mitään, mutta käynnistysmääräksi luvataan 250 000kpl ja tiheydeksi samat max 10kpl/h.
-
Miten kotivakuutus suhtautuu kustannusten jakamiseen?
Täyttyyhän tässä ehto että vahinko on "äkillinen ennalta arvaamaton sähköilmiö"
Vakuutukseen menee vaan kompuran vaihto ja siihen kuuluvat pakolliset toimenpiteet töineen, loput ihan omasta pussista. No, eipä sieltä vakuutuksestakaan paljon saa kun tuota ikää jo laitteella on.
Niin ja laiterikko tais olla nimike millä asiaa ajetaan eteenpäin.
-
Minäkin purkasin tuollaisen ja löydät täältä yhdestä fileeratusta kuvia.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6855
Voinhan mä lisäillä tuonne kuvia (jos osaan), mutta en mä ihan noin tarkkaa selontekoa jaksa tehdä :)
-
Voinhan mä lisäillä tuonne kuvia (jos osaan), mutta en mä ihan noin tarkkaa selontekoa jaksa tehdä :)
Muutamat kuvat riittänee jos sen verran jaksat.
Kuvien laittaminen menee nykyään jotakuin näin:
-> www.imgur.com
-> newpost
-> valitse kuva tietokoneelta (browse)
-> sitten oikea yläkulma 1. ja hiiren vasenta nappia klik.
-> 2. ja klik.
(http://i.imgur.com/Eddo6ia.png)
-> 3. ja vasenta nappia klik, jolloin teksti maalautuu vihreäksi.
-> 4. OIKEAA nappia ja "kopioi"
(http://i.imgur.com/y4ZKAe4.png)
Sitten vaan foorumille kursori sopivaan kohtaan ja OIKEAA hiirennappia klik ja "liitä" ;D
(http://i.imgur.com/Peodtz4.png)
Foorumille voinee laittaa suoraan myös jonkun kokoisia kuvia mutta en osaa sanoa kauanko ne pysyvät hengissä sitten tai kuinka suuria kuvia saa lisättyä.
-
Voiko tulistusta säätää siitä alemmasta hanasta, eli kolmas ylhäältä? Se toinen ylhäältä vuotaa, jos on jossain muussa kuin täysin auki- asennossa.
-
Voiko tulistusta säätää siitä alemmasta hanasta, eli kolmas ylhäältä? Se toinen ylhäältä vuotaa, jos on jossain muussa kuin täysin auki- asennossa.
Voi säätää.
Yleensä keskipakopumpun virtausta säädetään painepuolen venttiilillä mutta tässä tapauksessa voi säätää myös imupuolen venttiilillä.
Ohessa V-mallin periaatteellinen putkistokytkentä.
Mitkä ovat tämänhetkiset asetusarvot?
Entä oloarvot normaalin käyntijakson alussa ja lopussa?
-
Voi säätää.
Yleensä keskipakopumpun virtausta säädetään painepuolen venttiilillä mutta tässä tapauksessa voi säätää myös imupuolen venttiilillä.
Ohessa V-mallin periaatteellinen putkistokytkentä.
Mitkä ovat tämänhetkiset asetusarvot?
Entä oloarvot normaalin käyntijakson alussa ja lopussa?
No hyvä. Venttiiliä on kuristettu nyt noin 50% ja mittarissa oli max. lämpötila 59 C.
Itse en ole aikasemmin säätänyt ja korjaaja sano että ne oli molemmat täysin auki.
Latauspumpun laitoin samalla II-asetukselle.
Arvot on:
Ylämin43
Alamin30
Yläero4
Alaero6
Lj1 pumppu on PP1 asetuksella
-20=45C
0=35C
+20=18C
Lisäksi tmr/p ja kompensointi 4C
Lj2 pumppu 1:llä
-20=40C
0=35C
+20=24C
Laitan noita olo-ja käynti arvoja huomenna, kun nyt ei kerkiä oikeen ajatuksen ja ajan kanssa istumaan tuolla kopissa.
-
Tuossa ois muutama kuva L-ässä V7 kompurasta. Malli oli ZH21
Öljyä tuli pois about litra, oli mustaa ja haju paha. Muutenki oli koko sisusta "palaneen" oloinen. Pyöri hyvin, välystä ei ollut, eli laakerit oli ihan jees kunnossa.
Löyty selvä vika, yksi vyyhti oli sulanut poikki.
Mikähän mahtaa olla syy?
http://i.imgur.com/F44GUbv.jpg
http://i.imgur.com/zB6yrie.jpg
http://i.imgur.com/FeqmHML.jpg
http://i.imgur.com/dErdjBL.jpg
http://i.imgur.com/JetgDHN.jpg
http://i.imgur.com/KBaDUbM.jpg
http://i.imgur.com/Vwoodgi.jpg
http://i.imgur.com/GrQelpa.jpg
Lisätty myös:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6855
-
Jos laakerit ja itse scroll ovat moitteetomia, niin tulee mieleen että rikkinäinen pehmo ei ole kytkenyt kunnolla kahta muuta vaihetta käynnistyksessä, ja jatkuvasti päällä oleva vaihe on ollut reilusti ylivirtainen. Kääminpää ollut yli 155'C ja eristeet palanut, lopuksi vaihe- ja maasulku. Onko klixoni toisessa kääminpäässä kuin palaneessa?
-
Onkohan tuossa liitekuvan kohdassa peltinen tms metalliosa joka on koskettanut käämivyyhteä?
Jos on niin siitä on ajan myötä lakkaeriste rikkoutunut ja valokaari on polttanut vyyhden osittain poikki.
Eristevika (http://aijaa.com/1s1hGQ)
-
Jos laakerit ja itse scroll ovat moitteetomia, niin tulee mieleen että rikkinäinen pehmo ei ole kytkenyt kunnolla kahta muuta vaihetta käynnistyksessä, ja jatkuvasti päällä oleva vaihe on ollut reilusti ylivirtainen. Kääminpää ollut yli 155'C ja eristeet palanut, lopuksi vaihe- ja maasulku. Onko klixoni toisessa kääminpäässä kuin palaneessa?
Samassa päässä oli kuin klixoni.
Pitääpäs muuten mittailla pehmon jännitteitä, se meinaan on sama vanha.
Mittailin pehmoa kun kompura kävi ja ~3A otti per vaihe. Voltit oli +400.
Onkohan tuossa liitekuvan kohdassa peltinen tms metalliosa joka on koskettanut käämivyyhteä?
Jos on niin siitä on ajan myötä lakkaeriste rikkoutunut ja valokaari on polttanut vyyhden osittain poikki.
Eristevika (http://aijaa.com/1s1hGQ)
Tutkin huomenissa paremmin.
Ei ollut peltiä, se oli sitä kovaa muovia mitä on vyyhtien ympärillä suojana, kun ne menee tuon rautamöltin läpi. 4 karvaa oli vyyhdestä poikki.