Maalämpöfoorumi
Ongelmia maalämmön kanssa => Yleistä => Aiheen aloitti: Speedy - 09.12.16 - klo:11:00
-
Tuli tuossa sähkönsiirtolasku Elenialta marraskuulta ja ihmetykseksi nousi miten paljon sähköä on kulunut.
Marraskuussa kului sähköä 1879,20kWh ja nyt joulukuussa on vasta seitsemän päivän aikana kulunut sähköä jo 427,51kWh. Joulukuussa ei meillä sähkökiuskaan ole ollut kertaakaan päällä ja varaavaa takkaakin on tullut lämmitettyä lähes joka päivä. Vertailuksi esim: heinäkuussa sähköä meni keskimäärin 25kWh päivässä, mutta silloin oli päiviä jolloin emme olleet kotona 10kWh/päivässä ja sitten päiviä jolloin oli paljon vieraita ja sauna paljon päällä ja lämmintä vettä kulutettiin normaalia paljon enemmän.
Tietenkin Vallox digit SE LTO kuluttaa näin kylmällä sähköä kun se käyttää sitä lämmitysvastusta ja led valaistusta pidetään päällä, mutta muita kulutuksen lisääjiä maalämmön lämmityksen lisäksi en keksi.
Maalämpölähteenä on Geopro GS75 ja sen pitäisi lämmittää 2007 valmistunutta omakotitaloa jossa on 131 neliötä (+21-22 astetta) sekä erillistä autotallia/varastoa jossa on 32 neliötä joita pidetään 9 asteisena.
Etenkin se ihmettää että olemme asuneet asunnossa vasta maaliskuun lopusta lähtien ja sähköä on kulunut jo 9 860,41 kWh vaikka edellisten omistajien energiatodistuksessa oli vuotuinen kulutus vain 12 000kWh ja vasta kylmimmät kuukaudet ovat edessä. Tietenkin nelihenkinen lapsiperhe kuluttaa sähköä huomattavasti enemmän kuin eläkeläispariskunta, mutta näin suureen sähkönkulutuksen muutokseen en ollut varautunut :(
Kuluttaako maalämpö lämmitys tosiaankin noin paljon sähköä vai onko jossain jotain pahasti vialla ???
-
Meillä meni marraskuussa koko talon osalta 1652 kWh. -64 valmistunut harakanpesä talona.
Tietenkin käyttöveden kulutus vaikuttaa jonkin verran, mutta kyllä se suurin osa lämmityksestä talvella tulee.
Meillä ei sitten taas mitään ilmanvaihtolaitteita ole ja puukiuas, eli siitä tulee kyllä säästöä sähkössä.
Näetkö pumpusta itsestään mitään dataa, että paljon on maalämmön osuus?
Meillä se on ollut vuositasolla n. 10 000 kWh ja taloussähkö n. 5 000 kWh.
-
Minä pidän tuollaista kulutusta hyvin normaalina tavallisen perheen kulutuksena. Itselläni menee kesä, heinä ja elokuussa noin 1000 kwh/kk. Meillä ei sammutella valoja kesälläkään, leivät tehdään jääkaapin ovi auki, suihkua ei välillä sammutella, pleikka ja xbox hurisee 24/7/365, tv tai kaksi pauhaa koko illan ja muutenkin eletään ajattelemati sähkönkulutusta. Tämä kaikki sen takia että elämä on helppoa ja luultavasti kiihkeäkin säästö olisi ehkä parikolme kymppiä kuussa.
Joten jos haluaa ihan vaan elellä niin tuo kulutuksesi on ihan ok.
-
Aloittajan talo on kuitenkin on noin uusi niin kyllähän tuo kulutus hieman isohkolta kuulostaa. Referenssinä meillä oli vanhemmassa mutta pikkuisen pienemmässä kohteessa kesällä touko-syyskuun keskikulutus
kaikelle sähkölle 550kWh/kk ja tuo toteutui 2aikuista+2lasta taloudessa uhraamatta pihistelyllä ajatustakaan. Marraskuussa oli kokonaiskulutus noussut lukemaan 821.1kWh/kk. Takkaa poltan pakkasilla
pienen pesällisen kerran viikossa ja puukiuas lämpiää myös kerran viikossa. Hieman reilu 40kg meni polttopuita marraskuussa. Sisälämpötilana miellyttävä 22-23.
Ei kaikkea kulutusta tarvitse aina ajatella eurot edellä, ennemmin tuollainen reilu kulutus kannattaa selvittää oman mielenrauhansa vuoksi. Sitten kun tietää mihin sähkö menee niin voi tehdä rauhassa päätöksiä sen suhteen että tarvitseeko asialle tehdä jotain. Jos taustalta löytyy joku helposti korjattava säätövirhe joko maalämpöpumpussa tai iv-koneessa niin selvittelyllä pääsee helposti tuntipalkoille ja saa turhan kulutuksen kuriin. Turha on aina turhaa.
-
[quote author=k113635 link=topic=7243.msg95816#msg95816 date=1481277170
Ei kaikkea kulutusta tarvitse aina ajatella eurot edellä, ennemmin tuollainen reilu kulutus kannattaa selvittää oman mielenrauhansa vuoksi. Sitten kun tietää mihin sähkö menee niin voi tehdä rauhassa päätöksiä sen suhteen että tarvitseeko asialle tehdä jotain. Jos taustalta löytyy joku helposti korjattava säätövirhe joko maalämpöpumpussa tai iv-koneessa niin selvittelyllä pääsee helposti tuntipalkoille ja saa turhan kulutuksen kuriin. Turha on aina turhaa.
[/quote]
Juuri noin, asiaa kannattaa selvitellä. Mutta en pidä ihmeenä vaikka mitään energiatuhlaria ei löytyisikään, tuo voi olla ihan normitasolla normielämisellä.
-
Joo ei meilläkään nyt mitenkään niin säästellä kulutuksessa ja siitä kertoo hyvin nuo touko - syyskuun kulutukset jotka vaihtelevat 750 - 1000kWh/kk sisällä. Tuolloin tosin maalämpöpumpun vastukset olivat vielä aktiivisessa käytössä jolloin aina kun saunottiin tai peräjälkeen käytiin suihkussa niin silloin nuo 9kWh lisävastukset lähtivät päälle. Vastukset kytkin tuossa vajaa kuukausi sitten pois kun rupesi kiinnostamaan tuo maalämpöpumpun toiminnan seuraaminen.
Samoin jouduin maalämpöpumpusta laittamaan L1 ohjaustavan kiinni lämmintävettä tehdessä jolloin käyttövesi oikeasti lämpiää kun kävi niin että ilman vastuksia käyttövesi ei lämmennytkään vaan siitä se loppukin lämpö siirtyi taloon ja lämmin käyttövesi viileni 50:stä 35:een kunnes kompuran yli 12h käynnin jälkeen sai yllättäen veden taas nuosemaan 50 asteiseksi 1,5 tunnissa. (näin tuon tuosta talologgerin käppyrästä)
Tässä eniten ihmetyttää se että olen kuitenkin polttanut takassa 1,5 kuutiota kuivaa mäntyä tässä marras joulukuun aikana ja vaikka meidän käyttösähkö ja lämpöisen veden käyttö olisikin 1000kWh/kk niin loppu sähköstä menee sitten tuohon maalämpöpumpulla lämmitystehoon. Tässä kun on vielä reilu 3kk aikaa ennekuin selviää sähkön vuosikulutus ja se taitaa olla aika iso hyppäys tuohon talon energiatodistuksen määrään.
Tuosta maalämpöpumpusta kun ei näe mistään mikä tuon nykyinen hyötysuhde on. Maapiiriin lähtevän veden lämpötila on mukamas 2-6 astetta, mutta sekään ei voi pitää paikkaansa kun mittasin tuollaisella halvalla Lidlin infrapuna lämpömittarilla -2 astetta tuosta lähtöputkesta. Yritin tuossa myös laskeskella noita pumpun käynnistyskertoja lokista ja näyttää että käynnistyskertoja kertyi eilenkin 61kpl, tiedä siitä onko tuo hyvä vai paha määrä?
-
Joo ei meilläkään nyt mitenkään niin säästellä kulutuksessa ja siitä kertoo hyvin nuo touko - syyskuun kulutukset jotka vaihtelevat 750 - 1000kWh/kk sisällä. Tuolloin tosin maalämpöpumpun vastukset olivat vielä aktiivisessa käytössä jolloin aina kun saunottiin tai peräjälkeen käytiin suihkussa niin silloin nuo 9kWh lisävastukset lähtivät päälle. Vastukset kytkin tuossa vajaa kuukausi sitten pois kun rupesi kiinnostamaan tuo maalämpöpumpun toiminnan seuraaminen.
Samoin jouduin maalämpöpumpusta laittamaan L1 ohjaustavan kiinni lämmintävettä tehdessä jolloin käyttövesi oikeasti lämpiää kun kävi niin että ilman vastuksia käyttövesi ei lämmennytkään vaan siitä se loppukin lämpö siirtyi taloon ja lämmin käyttövesi viileni 50:stä 35:een kunnes kompuran yli 12h käynnin jälkeen sai yllättäen veden taas nuosemaan 50 asteiseksi 1,5 tunnissa. (näin tuon tuosta talologgerin käppyrästä)
Tässä eniten ihmetyttää se että olen kuitenkin polttanut takassa 1,5 kuutiota kuivaa mäntyä tässä marras joulukuun aikana ja vaikka meidän käyttösähkö ja lämpöisen veden käyttö olisikin 1000kWh/kk niin loppu sähköstä menee sitten tuohon maalämpöpumpulla lämmitystehoon. Tässä kun on vielä reilu 3kk aikaa ennekuin selviää sähkön vuosikulutus ja se taitaa olla aika iso hyppäys tuohon talon energiatodistuksen määrään.
Tuosta maalämpöpumpusta kun ei näe mistään mikä tuon nykyinen hyötysuhde on. Maapiiriin lähtevän veden lämpötila on mukamas 2-6 astetta, mutta sekään ei voi pitää paikkaansa kun mittasin tuollaisella halvalla Lidlin infrapuna lämpömittarilla -2 astetta tuosta lähtöputkesta. Yritin tuossa myös laskeskella noita pumpun käynnistyskertoja lokista ja näyttää että käynnistyskertoja kertyi eilenkin 61kpl, tiedä siitä onko tuo hyvä vai paha määrä?
Onkohan tuo aika tiuhaan käynnistellyt.
Onko laittaa jotain kättäpidempää näytille? Loggerista käyrää? sähköyhtiön palvelusta vourakausikohtaista kulutuskäppyrää jne. Nuo saattaisivat auttaa hahamottamaan mistä kyse...
Onhan ilmanvaihtokoneen kesäpelti oikeassa asennossa? Ettei tuo kone työnnä kokoajan täydellä höökillä lämpöä harakoille ja samalla käytä vastuksia.
-
Onhan ilmanvaihtokoneen kesäpelti oikeassa asennossa? Ettei tuo kone työnnä kokoajan täydellä höökillä lämpöä harakoille ja samalla käytä vastuksia.
Tämä sama tuli mieleen, sillä vaikka polttopuut on mäntyä ja olis minkälainen takka tahansa niin on tuosta puumäärästä pakosti jäänyt satoja kWh:eja talon sisälle. LTO:n poissaolo ja liian korkeaksi säädetty tuloilman lämpötila on ykkösepäilty. Vallox lienee pistokemallia, joten sen kulutus on helppo selvittää pistokkeeseen tulevalla kulutusmittarilla. Ei näillä keleillä vielä pikkukuutiokoneen pitäisi vastuksia tarvita jos LTO-kenno on käytössä?
-
Minä pidän tuollaista kulutusta hyvin normaalina tavallisen perheen kulutuksena. Itselläni menee kesä, heinä ja elokuussa noin 1000 kwh/kk. Meillä ei sammutella valoja kesälläkään, leivät tehdään jääkaapin ovi auki, suihkua ei välillä sammutella, pleikka ja xbox hurisee 24/7/365, tv tai kaksi pauhaa koko illan ja muutenkin eletään ajattelemati sähkönkulutusta. Tämä kaikki sen takia että elämä on helppoa ja luultavasti kiihkeäkin säästö olisi ehkä parikolme kymppiä kuussa.
Joten jos haluaa ihan vaan elellä niin tuo kulutuksesi on ihan ok.
Tuollaisella sähkönkulutuksella kyllä saa sähköä kulumaan todella paljon.
Mutta aloittajalla 131 neliön talo jossa 21-22C. Autotalli 9C. 4 asukasta, eli ei älyttömän paljon. Vertailuksi kahden hengen kulutusta täältä. marras 579kWh, joulu 733kWh. Eli jotain on pielessä 1880 kWh kulutuksen takia. Isoin kulutus, tammikuu 1050kWh. Sähkökiuasta ei ole.
Eläkeläisiltä tuluu ainakin kuumaa käyttövettä paljon vähemmän kuin 4 henkiseltä perheeltä.
Led valot vielä vähän sähköä. Geopro GS75 pumpun suuntaan arvelisin syyllistä, ja ehkä pientä apua saisi säätämällä asetuksia.
-
LTO:n poissaolo ja liian korkeaksi säädetty tuloilman lämpötila on ykkösepäilty....
Hyvä että muistit tuon tuloilman lämpötilan koska itselle iski dementia tekstiä kirjoittaessa vaikka oli kyllä mielessä kun oli lukenut tekstin... ;)
Eli tarkistahan koneella oleva tuloilman lämpötila. Se kannattaa pitää niin alhaisena kuin mahdollista koska poistoilmasta saatava energia ei riitä pakkasilla siihen mitä tarvitaan tuloilman saamiseksi tarpeeksi lämpöiseksi. Ensimmäisenä tuloilman lämpötila alkaa laskemaan ja seuraavaksi tarvitaan lisäenergiaa jotta tuloilman lämpötila ei putoa liikaa. Tuloilman lämpötila pidetään pakkasilla sitten vastuksilla koneesta määritellyssä lämpötilassa. Jotta suurin osa talon lämmitystarpeesta katettaisiin maalämmöllä kannattaa tällöin tuloilman lämpötila pitää mahdollisimman matalana. Eli sellaisena että se ei kuitenkaan vielä aiheuta vedon tunnetta. Täällä tuloilman lämpötila 17 astetta on ok...
-
Onhan ilmanvaihtokoneen kesäpelti oikeassa asennossa? Ettei tuo kone työnnä kokoajan täydellä höökillä lämpöä harakoille ja samalla käytä vastuksia.
Tuo on hyvä pointti ja olen minä sinne sellaisen kulutusmittarin laittanut, mutta kun en muistanut milloin minä sen sinne vein niin eilen illalla kävin nollaamassa sen ja tänään illalla pitäisi sitten muistaa käydä katsomassa mitä mittari näyttää niin saisi suurinpiirtein vuorokausikulutuksen nollakelissä.
Pyynti on tuolla laitteella muistaakseni 17 tai 18 astetta ja jälkilämmitys on päällä. Olen käsittänyt että kesäpelti on "automaattinen" näissä Valloxin koneissa. Ohjekirjassa lukee: "Automaattinen lämmöntalteenottokennon (LTO) ohitus" sekä "Painikkeesta kytketään jälkilämmitys päälle ja pois. Merkkivalon palaessa jälkilämmitys on päällä. Kesätoiminto on päällä, kun merkkivalo ei pala". Minulla palaa tuo jälkilämmitysvalo.
Puhalluksen olen laittanut kakkoselle kun maksimi on 8.
Tässäpä vielä näitä maalämpöpumpun ja elenian käppyröitä eiliseltä:
http://imgur.com/1pVv0ua
http://imgur.com/2l3Iw7D
(huom tuossa klo 4:00 pumppu tekee turhan vedenlämmityksen kun bakteerien tappo on päällä torstaisin, mutta nyt ei sähkövastukset olleet päällä. klo 18:00 jälkeen kävimme suihkussa siitä tuo lämpimän veden notkahdus)
-
Tässäpä vielä 1.9 elenian kulutus vertailuksi:
(tuokin oli arkitorstai ja mikään muu ei ole muuttunut kuin lämpötila)
http://imgur.com/jbKZXxs
Ilmeisesti se lämpötilan tippuminen 16 asteella tuplaa sähkönkulutuksen vaikka takkaa lämmitetään. Mitähän tapahtuu sitten kun tulee -25 tai enemmän pakkasta?
-
Samoin jouduin maalämpöpumpusta laittamaan L1 ohjaustavan kiinni lämmintävettä tehdessä jolloin käyttövesi oikeasti lämpiää kun kävi niin että ilman vastuksia käyttövesi ei lämmennytkään vaan siitä se loppukin lämpö siirtyi taloon ja lämmin käyttövesi viileni 50:stä 35:een kunnes kompuran yli 12h käynnin jälkeen sai yllättäen veden taas nuosemaan 50 asteiseksi 1,5 tunnissa. (näin tuon tuosta talologgerin käppyrästä)
Tää jotenkin ihmetyttää, että toimiiko pumppu oikein?
Jos siis vastuksia joutuu käyttöveden yhteydessä tuolla tavalla hehkuttamaan...
Ja siis siirtyikö käyttöveden lämmöt talon puolelle? Eikös se silloin ole merkki vaihtoventtiiliviasta, vai ymmärsinkö tämän nyt ihan väärin?
-
Tuo on hyvä pointti ja olen minä sinne sellaisen kulutusmittarin laittanut, mutta kun en muistanut milloin minä sen sinne vein niin eilen illalla kävin nollaamassa sen ja tänään illalla pitäisi sitten muistaa käydä katsomassa mitä mittari näyttää niin saisi suurinpiirtein vuorokausikulutuksen nollakelissä.
Tuosta pitäisi selvitä vastusten käyttöaika. Riippuen koneen säädöistä niin tuolla kakkospuhalluksella pelkät puhallinmoottorit kuluttavat jotain n. 1.5kWh/vrk, jos tulee tuota isompi lukema niin se on vastuksia.
Vallox tosiaan liikuttelee peltiään automaagisesti, mutta ei olis varmaan eka yksilö jossa tuo automagiikka on jumissa.. Kurkkaa koneen sisällä ja katso ettei pelti ole kennoa vasten, näillä keleillä ei ohituksen
pitäisi olla missään tilanteessa päällä, koska oletan että koneesi tekee sulatukset tulopuhallinta pysäyttämällä.
-
Täytyisi perehtyä että mikä on Geopro GS75 pumpun toimintaperiaate. Toki tuo ilmanvaihtokone kannattaa "säätää" eli se kesäpelti tarkistaa. Jos on automaattinen, niin toimiiko enää 10 vuotta vanha automaatti? Ja jotenkin se tuloilma "kylmälle". Muut osaa neuvoa :) Eli tarkoitus olisi lämmittää maalämmöllä, ei sillä ilmanvaihtokoneen sähkövastuksella.
mittasin tuollaisella halvalla Lidlin infrapuna lämpömittarilla -2 astetta tuosta lähtöputkesta. Yritin tuossa myös laskeskella noita pumpun käynnistyskertoja lokista ja näyttää että käynnistyskertoja kertyi eilenkin 61kpl, tiedä siitä onko tuo hyvä vai paha määrä?
On paha määrä. Käynnistyskertoja saisi olla paljon vähemmän päivässä. Täällä yritin säädellä ja nyt käynnistyy jotain 7-10 kertaa päivässä. Esim sähkönseurannasta näkee ihan selvästi että milloin komprura on startannut. Teillä on kulutus jatkuvaa koska kompura käynnistyy niin tiheästi. 61 kpl kertoo ehkä siitä, että ei ole säädetty Geopron asetuksia varmaan tuskin koskaan. Hyvä että sait sen sähkövastuksen kytkettyä jotenkin pois päältä, eli sähköä pitäisi kulua ainakin vähän vähemmän nyt.
Jos joka päivä käynnistyisi 61 kertaa, niin kymmenessä vuodessa tekisi 222 000 käynnistystä. Ei se vielä haittaa jos kompressori on vielä ehjä. Mutta jollain konstilla tuota määrää olisi hyvä pienentää. Täällä 8 vuotta vanhassa on muistaakseni 37 000 käynnistystä.
-
Tää jotenkin ihmetyttää, että toimiiko pumppu oikein?
Jos siis vastuksia joutuu käyttöveden yhteydessä tuolla tavalla hehkuttamaan...
Ja siis siirtyikö käyttöveden lämmöt talon puolelle? Eikös se silloin ole merkki vaihtoventtiiliviasta, vai ymmärsinkö tämän nyt ihan väärin?
Minulle ei ole vielä oikein selvinnyt tuon pumpun toiminta täysin, mutta mitä minä ymmärsin niin kyseessä on jonkin sortin "manttelivaraaja" viritys jossa LV varaaja (170 litraa) on sisällä keskellä ja sen ympärillä on 48 litran lämmitysvaraaja jolla lämmitetään tätä LV varaajaa seinän läpi ja samalla tätä lämmintä vettä sekoitetaan mukaan talon lämmityskiertoon. Pumpun erikoisuutena on se että normiasetuksilla menoveden lämpötilan ei pitäisi paljoa vaihdella koska se siirtää lämpöä pois tuosta pikkuvaraajasta LV veden lämmityksen aikanakin. No minulla maalämpöpumppu ei jaksa nostaa pakkasella tuon ulkovaraajan veden lämpötilaa tarpeaksi niin lämpö siirtyy tietenkin käyttövedenvaraajasta pois tähän lämmitysvaraajaan.
Pumpun spekseissä on kuitenkin:
Ottoteho (0°C/+35°C) kW 1,83
Lämpöteho (0°C/+35°C) * kW 7,5
Olenkin tässä miettynyt voiko maalämpöpumppu menettää tehoaan? Esim jos se ei nyt annakkaan 7.5kWh lämpötehoa vaan vaikkapa vain 3-4kWh... vähän kuin auton väsähtänyt ilmastointilaite: Uutena se työnti hetkessä sisäilman kierrolla jääkylmää ilmaa ja sitten vanhempana se oli kuin lehmän hönkäys eikä saanut auton sisustaa jäähdytettyä edes sisäilman kierto päällä.
-
Minulle ei ole vielä oikein selvinnyt tuon pumpun toiminta täysin, mutta mitä minä ymmärsin niin kyseessä on jonkin sortin "manttelivaraaja" viritys jossa LV varaaja (170 litraa) on sisällä keskellä ja sen ympärillä on 48 litran lämmitysvaraaja jolla lämmitetään tätä LV varaajaa seinän läpi ja samalla tätä lämmintä vettä sekoitetaan mukaan talon lämmityskiertoon.
Ilmeisesti osittain sama kuin nibessä. 160L/45L mantteli. Mutta tuo 205 litraa on pelkästään käyttövedelle ja vaihtoventtiilin kautta lämmittää pattereita/lattiaa.
Teho kyllä laskee mitä kuumempaa vettä tarvitsee. Eli teho on 7.5kW jos tuleva vesi on 30C ja lähtevä vesi 35C. Täällä 10kW teho on 35C vedelle ja teho on 8.5kW 50C vedelle. Eli tulo noin 43C ja lähtö 50C. Tuleva keruuliuos tulee olla 0C tai yli, mutta kaivo ilmeisesti toimii.
En tiedä sitten voiko se kompressoriteho jotenkin vain hiipua? Jos olisi vaikka liian vähän kylmäainetta? Kylmäaine ei kyllä pääse minnekään karkaamaan.
edit:
Periaatteessa jos täällä pitäisi lämmittää käyttövettä ja taloa yhtä aikaa niin tehoa tarvitsisi olla 2x 8.5kW eli tuplat. Että lämmitys toimisi "riittävän nopeasti".
-
Kovahko kulutus. Täällä marraskuussa 1420 kWh, josta pumpun osuus 932 kWh. Edellisenä vuonna vastaavasti 1148 ja 651 kWh.
-
Tuo on hyvä pointti ja olen minä sinne sellaisen kulutusmittarin laittanut, mutta kun en muistanut milloin minä sen sinne vein niin eilen illalla kävin nollaamassa sen ja tänään illalla pitäisi sitten muistaa käydä katsomassa mitä mittari näyttää niin saisi suurinpiirtein vuorokausikulutuksen nollakelissä.
Pyynti on tuolla laitteella muistaakseni 17 tai 18 astetta ja jälkilämmitys on päällä. Olen käsittänyt että kesäpelti on "automaattinen" näissä Valloxin koneissa. Ohjekirjassa lukee: "Automaattinen lämmöntalteenottokennon (LTO) ohitus" sekä "Painikkeesta kytketään jälkilämmitys päälle ja pois. Merkkivalon palaessa jälkilämmitys on päällä. Kesätoiminto on päällä, kun merkkivalo ei pala". Minulla palaa tuo jälkilämmitysvalo.
Puhalluksen olen laittanut kakkoselle kun maksimi on 8.
Tässäpä vielä näitä maalämpöpumpun ja elenian käppyröitä eiliseltä:
http://imgur.com/1pVv0ua
http://imgur.com/2l3Iw7D
(huom tuossa klo 4:00 pumppu tekee turhan vedenlämmityksen kun bakteerien tappo on päällä torstaisin, mutta nyt ei sähkövastukset olleet päällä. klo 18:00 jälkeen kävimme suihkussa siitä tuo lämpimän veden notkahdus)
Valloxin koneissa se automaatti kesäpelti oli muistaakseni helposti rikki.
Eikös siinä ole Oumannin ohjain eli TREND kiinni. Koodilla 1324 voi muuttaa alaeron maksimiin. Tuo pumppu on kyllä aika maailmanlopun vehje eli mitään huippu COPpia ei kannata odottaa.
-
Lueskelin tuossa taannoin myös juttua tuosta näkölasista ja sitäkin seurailin tuossa iltojen ilona.
Mitään "kuohuntaa" en mielestäni nähnyt siellä, mutta jotain pientä liikettä siellä oli. Aluksi se oli pari minuuttia aktiivista ja sitten parin minuutin jälkeen vielä vähäistä ja viiden minuutin jälkeen katosi kokonaan.
Tässä video siitä kun kompura on hyrrännyt noin pari minuutttia:
https://www.youtube.com/watch?v=DutPFq5iMfE
Osaako joku tästä sanoa kuuluuko se olla tälläinen? Vai pitääkö ottaa pidempi video?
-
Saisitko kuukausittaiset sähkön kulutukset koko siltä ajalta minkä olet talossa asunut?
Trendistä kun katselee niin tyypilliset käyntiajat ovat 5-10 minuuttia ja keskimäärin 2,6 käyntiä tunnissa.
Käyntiajat ovat aivan liian lyhyitä ja käyntikertoja on aivan liikaa.
Geopro GS:ssä on sen verran ovela tuo prosessikytkentä että on mahdollista se että koneen käydessä vesi kiertää lähes "hullunkiertoa" ja lämmöt nousee nopeasti pysäytysrajalle.
ATS
-
Heitetäänpä tähän vielä tämä vakiokysymys:
Onko käyttöveden kierto?
ATS
-
Ihan vertailun vuoksi. om maalämpötalo. 220m2 + uimalassa ym jne....
Lämmitys ja KV = 7000-8000kwh vuosi viim 12v. eli suhtellisen vähän...
ja sitten
muu sähkönkulutus n 12-15000kwh/vuosi.
ja mistä tuo syntyy.
sähkökiuas. 2-3rkt viikko.
2 tietokonetta 24h päällä. kulutus n 400w/h
1-2 tietokonetta päällä n 3-4h/vrk yht n 1000w
2 akvaariota (4500litraa kellarissa jossa 40 karppia ja 470litraa) pumput ja suodattimet 1kwh/24/365
Tv:t, videotykit, ym elämine loput.
keskimääräinen vrk muu sähkönkulutus ~50kwh/vrk.
Konkurssia ei ole tullut joten ei harmita moine kulutus.
"Elämme tätä elämää ja latiakaan emme mukaan saa"
-
Ohessa osasuurennos trendistä 8.12.2016 sekä putkistokaavio.
Lämmitysjakson käyntiajat ovat vain n. 5 - 8 min.
Käyntiaika on niin lyhyt, että systeemi ei ehdi siinä ajassa stabiloitua.
Mikä lämmittää lämmitysvaraajan lämmitysjaksolla menoveden lämpötilaa korkeampaan lämpötilaan?
Onko lämmitysvaraajassa ilmausmahdollisuutta? Jos on niin ilmaa.
Lyhyisiin käyntiaikoihin on mahdollisesti syynä se että järjestelmän varauskapasiteettia ei hyödynnetä täysimääräisesti.
Mitenkä on hoidettu autotallin matalampi lämpötila? Pelkästään termostaateilla ? Vai onko järjestelmässä alas shunttaus?
Avaa mahdollisimman paljon termostaatteja täysin auki ja katso vaikutus käyntiaikoihin ja -kertoihin.
ATS
-
Nyt kun pääsin kotiin niin kävin katsomassa että yksi sähkösyöppö paikannettu eli tuo Valloxin LTO. Se oli kuluttanut nyt nollakelillä reilussa vuorokaudessa 7.3kWh. Lämpötila asetus olikin 19, joten laskin sitä heti 17:sta. Katsotaan mitä se vaikuttaa. Käyttöpaneelin muut tiedot: ulko -1, sisä 18, tulo 18, jäte 10.
"Onko käyttöveden kierto?"
Ei ole vaan lämmintä vettä joudutaan odottamaan talon toisessa nurkassa aika kauan...
"Saisitko kuukausittaiset sähkön kulutukset koko siltä ajalta minkä olet talossa asunut?"
Voinhan yrittää ensiviikolla kysellä noita edelliseltä omistajalta.
"Mitenkä on hoidettu autotallin matalampi lämpötila? Pelkästään termostaateilla ? Vai onko järjestelmässä alas shunttaus?"
Autotallin ja varaston lämpötila on hoidettu pelkästään termostaateilla. Tosin tuossa autotallin kanaaliin menevässä putkessä on myös sellainen kuristin jossa valittuna isoin numero (olikohan se 8)
"Mikä lämmittää lämmitysvaraajan lämmitysjaksolla menoveden lämpötilaa korkeampaan lämpötilaan?"
Tätä kysymystä en kyllä oikein ymmärtänyt. Olen kieltänyt oumanin säätimestä sähkövastuksen käytön niin kyllä se lämmitysvaraajan vesi lämpiää ihan kompressorilla tuonne vähän päälle 50:een asteeseen josta se lämpö siirtyy säiliön seinän läpi tuohon LV varaajaan. Kun sähkövastus oli käytössä niin bakteerintappoaikana tuon lämmitysvaraajan lämpötila nousi yli 70:een asteeseen ja lv varaaja 63:een.
"Onko lämmitysvaraajassa ilmausmahdollisuutta? Jos on niin ilmaa."
Itse lämmitysvaraajasta en tiedä, mutta olen tässä tällä viikolla ilmannut tuota L1 kiertoa (joku ilmausventtiili ennen M1 säädintä), kun siellä on ilmaa ja paineet olivat alhaalla 0,2bar. Edellisellä omistajalla autotalli/varasto oli jäänyt hieman kesken ja hän ei ollut kytkenyt lämmitystä autotalliin vaan minä hommasin keväällä putkimiehen kytkemään putket kanaalista autotallin/varaston lattialämmitysputkiin. Ilmeisesti putkimies ei ollut ilmannut systeemiä ainakaan kokonaan. Itse huomasin tuon ilman putkistossa vasta tällä viikolla kun satuin olemaan teknisessä tilassa ja tuo M1 säätöventtili aukesi jolloin kuulin kun ilmaa meni putkistoon ja vähän ajan päästä tuli takaisin. Sehän tietysti aiheuttaa pätkäkäyntiä jos tuolla lämmitysvaraajassa ei ole tarvittavaa määrää vettä lämmitettävänä. Poistuukohan ilma tuolta varaajasta itsekseen vai täytyyköhän sille tehdä jotain?
-
Nyt kun pääsin kotiin niin kävin katsomassa että yksi sähkösyöppö paikannettu eli tuo Valloxin LTO. Se oli kuluttanut nyt nollakelillä reilussa vuorokaudessa 7.3kWh. Lämpötila asetus olikin 19, joten laskin sitä heti 17:sta. Katsotaan mitä se vaikuttaa. Käyttöpaneelin muut tiedot: ulko -1, sisä 18, tulo 18, jäte 10.
Ei ole kovin sähkösyöppö Vallox tuollaisella kulutuksella,siellä on 2kpl puhaltimia á 20-40w joten jälkilämmitykselle jäisi n 200w/h kulutus.
Toi 7,3kwh/vrk kun on tunnissa n300w ja kuukaudessa 219kwh
-
Moi,
laitetaan nyt omakin marraskuun kulutus tähän, kun on samana vuonna valmistunut talo, jos jotain pystyt vertailemaan.
160 m2, kuutioita yli 800, joten vie lämmitysenergiaa. Pumppuna Ekowell 752, 9 kW, vastukset aina pois päältä. 2+2 henkilöä, kotona käytännössä aina joku käyttämässä lämmintä vettä ja sähköä, pesukone ja kuivausrumpu päivittäin käytössä + viihde-elektroniikka. Sisälämpötila 22, ei lämpimän käyttöveden kiertoa. Sauna harvoin päällä, mutta vastaavasti takkaakaan ei käytetä. Lisäksi 15 neliön varasto n. 10 astetta, siellä kaapelit lattiassa. IV-kone Pingvin, ei vielä jälkilämmitystä käytössä.
Juuri maksoin marraskuun sähkölaskun, 1795 kWh, 214 euroa. Vuodessa n. 15 500 kWh.
Joten mutulla sanoisin, että aika lailla sinun järjestelmäsi vie sähköä, mutta niin vie meilläkin ainakin mitä ihmisten kulutuksiin vertailee. Itse kuitenkin olen ihan tyytyväinen, vaivatonta lämmittämistä ja esim. suorasähköön säästö on varmasti merkittävä ja kuten joku sanoikin, aika marginaalista on muutaman kympin kuukausimeno verrattuna siihen että lämpöä riittää ja on helppoa. Mutta sinulla voi saada jollain säädöillä kulutusta laskemaan, ainakin nuo vastuskäytöt hieman kummastuttaa. Toivottavasti löydät jotain parannuksia.
-
Ei ole kovin sähkösyöppö Vallox tuollaisella kulutuksella,siellä on 2kpl puhaltimia á 20-40w joten jälkilämmitykselle jäisi n 200w/h kulutus.
Toi 7,3kwh/vrk kun on tunnissa n300w ja kuukaudessa 219kwh
Onhan tuo nyt paljon...7,3 keskiarvolla on 220kWh/kk, itse pääsen tuolla määrällä ½ vuotta, vanhemmassa ja samansuuruisessa talossa, kylläkin kone vaihdettu. Edellisellä Valloxilla (kuutiokenno) meni luokkaa 1000kWh/vuodessa.
Hyvinkin saattaa tuo pudotus 19>17 vaikuttaa paljonkin...
Oma marraskuu meni kaikineen 1053kWh:lla, eli 5.3kWh/m2 (lämmin neliö) vm.1990 talo pattereilla pääosin.
-
Lämmitysjakson käyntiajat ovat vain n. 5 - 8 min.
Käyntiaika on niin lyhyt, että systeemi ei ehdi siinä ajassa stabiloitua.
Ensimmäinen toimenpide on mielestäni käyntiaikojen saaminen pidemmiksi.
Se tuskin kovinkaan paljon vaikuttaa sähkönkulutukseen mutta vaikuttaa kompressorin elinikään.
Sitten lisää kysymyksiä:
Kuinka talon lattioihin menevän veden lämpötilaa säädetään?
Mistä kohtaa mitataan menoveden lämpötila?
Onko autotallin piirissä viestin No 23 kuvan mukainen M1 säädin?
Sähkön kuukausikulutuksiksi riittää kulutukset siltä ajalta minkä olette asuneet talossa.
Syöläänkö Sahalahlella vielä sulen lihaa?
ATS
-
Minun mielestä tuo aloittajan kulutus on vähän reiluhko. Onko pumppu ja lämmitysjärjestelmä säädöissä?
No laitetaan tähän vielä meidän marraskuun kokonaiskulutus 1240kwh vaikkakin on kyllä huonoa verrata näinkin erilaisia kohteita.
Meillä 1970 valmistunu huonosti eristetty patteritalo, jossa noin 170m2, kaksi aikuista ja kolme pientä lasta.
-
"Tomppeli"
Vs: invertteri vs.on-off pumppu
« Vastaus #135 : 05.12.16 - klo:11:03 »
Tämä menee aloittajan aiheesta sivuun, mutta silti vähän lisää tuosta ominaiskulutuksesta.
Tyypilliset arvot ovat suunnilleen tämän tyyppisiä ilman lämmintä käyttövettä:
- 2010 ja uudemmat = noin 6 - 7 Wattia / ilmakuutiometri / astepäivä
- 2000 - 2009 = noin 7 -8 Wattia / ilmakuutiometri / astepäivä
- 1980 - 1999 = noin 10 Wattia / ilmakuutiometri / astepäivä
- 1970 - 1989 = noin 12 - 15 Wattia / ilmakuutiometri / astepäivä
- ennen 1970 = noin 13 - 20 Wattia / ilmakuutiometri / astepäivä
Ominaiskulutukseen vaikuttaa kerrosten lukumäärä.
Yksikerroksisen talon ominaiskulutus on on noin 20 % suurempi, kuin sama kuutiomäärä 2 - 3 kerroksisessa rakenteessa.
Uusissa taloissa ilmanvaihdon suhteellinen osuus on kasvanut, kun ulkovaipan eristystaso on parantunut merkittävästi.
Siksi hyvä ilmanvaihdon hukkalämmön talteen otto tärkeää.
Lämpimän käyttöveden suhteellinen osuus kasvaa myöskin muiden lämmönhukkakomponenttien vähentyessä.
Ominaiskulutus pitäisi laskea koko vuodelle, jos siinä on lämmin käyttövesi mukana.
Lämpimän käyttöveden osuus on jatkuvasti suunnilleen vakio, mutta rakennuksen lämmitystarve muuttuu sään mukana
Oheisen taulukon mukaan 2007 rakennetun talon ominaiskulutus on n.7,5 Wh/m3/LTL
Jos 9C autotallin pinta-alasta otetaan 1/3 mukaan saadaan kokonaispinta-alaksi n. 140m2
Ja 2,5 m huonekorkeudella tilavuudeksi 350 m3
Marraskuun lämmitystarveluku oli 558 (Tampere)
Näistä laskien saadaan talon lämmitysenergian kulutukseksi marraskuussa 1465 kWh
Lähes kymmenen vuotta vanhan Geopron hyötysuhteeksi oletetaan lattialämmitystalossa COP=3,5
Edelleen laskien saadaan lämmityksen ostoenergiaksi 420 kWh
Ja edelleen oletetaan että heinäkuun koko kulutus 775 kWh on keskimääräinen kuukauden taloussähkön määrä.
Saadaan että marraskuussa Geopro olisi kuluttanut 1104 kWh
Tämän mukaan Geopro kuluttaa 2,6 kertaisesti määrän mitä talon laskennollisen kulutuksen mukaan sen pitäisi kuluttaa.
Jos näin on, on Geopron COP 1,3
Ylläolevat laskelmat sisältävät paljon oletuksia mutta siitä huolimatta jokin mättää ja pahasti
ATS
-
Oltiin tuossa reissussa viikonloppuna joten ei tullut takkaa lämmitettyä lauantaina ja vielä kun pakkanen kiristyi niin nyt ei kompura joutunut pätkäkäynnille:
http://imgur.com/IUUl6X1
(sai pumppu sentään pidettyä lämmön yllä. Tiedä sitten miten käy jos pakkanen tästä kiristyy)
"Hyvinkin saattaa tuo pudotus 19>17 vaikuttaa paljonkin..."
Ei tullut oikein hyvää vertailua kun pakkanen kiristyi. Perjantai illan klo 20:n ja sunnuntain klo 17 välisenä aikana LTO kulutti 15,2kWh.
"Kuinka talon lattioihin menevän veden lämpötilaa säädetään?"
Pesuhuone ja tekninen tila on ilman termostaatteja (sellaiset säätöhatut jakotukilla) ja muihin tiloihin on termostaatit.
"Mistä kohtaa mitataan menoveden lämpötila?"
Menovesi mitataan putkesta noin metrin tuon M1 säätimen jälkeen.
"Onko autotallin piirissä viestin No 23 kuvan mukainen M1 säädin?"
Autotalli on samassa L1 piirissä talon kanssa. M1 säätimen ja talon jakotukin välissä on lähtö kanaalille ja kanaalin toisessa päässä on autotallin jakotukki termostaateilla.
"Sähkön kuukausikulutuksiksi riittää kulutukset siltä ajalta minkä olette asuneet talossa."
Maaliskuu 398,49 kWh
Huhtikuu 1 306,55 kWh
Toukokuu 869,94 kWh
Kesäkuu 909,91 kWh
Heinäkuu 752,13 kWh
Elokuu 806,43 kWh
Syyskuu 1 020,49 kWh
Lokakuu 1 489,76 kWh
Marraskuu 1 879,20 kWh
Joulukuu 587,64 kWh
(Tuolla elenian sivuilla kun katsoin noita kesä, heinä ja elokuun päivien tuntikulutuksia niin kaikkina päivinä jolloin olemme olleet poissa talon tyhjäkäyntikulutus on ollut 0,37kWh)
"Syöläänkö Sahalahlella vielä sulen lihaa?"
Ei olla vielä niin hyvin tutustuttu täkäläisiin että tiedetään mitä täkäläiset täällä syö :-\ Isot Saarioisen ja Atrian tehtaat täällä näyttää olevan (mutta ei paljoa muuta). Tuli muutettua Tampereelle töiden perässä ja sitten lopulta hommattua kämppä Sahalahdelta halvemman hintatason ja lapsille rauhallisemman seudun takia...
-
Kannattaisi laittaa maalämpökoneelle oma kwh mittari niin siitä näkisi lämpöpumpun kulutuksen tarkasti.
Nykyisin on saatavana edullisia elektronisia kwh mittareita joissa kumuloituvan sähkönkulutuksen(kwh) lisäksi näkee reaaliaikaisen kulutuksen(kw) joka on lämpöpumpun ottoteho sähköverkosta sillä hetkellä.
Esim joku tuollainen http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5946.msg95165#new
-
Kannattaisi laittaa maalämpökoneelle oma kwh mittari niin siitä näkisi lämpöpumpun kulutuksen tarkasti.
Nykyisin on saatavana edullisia elektronisia kwh mittareita joissa kumuloituvan sähkönkulutuksen(kwh) lisäksi näkee reaaliaikaisen kulutuksen(kw) joka on lämpöpumpun ottoteho sähköverkosta sillä hetkellä.
Esim joku tuollainen http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5946.msg95165#new
Juu, eivätkä maksa kauheita. Naapurfoorumilla oli esim. tuollaisia myynnissä:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=22143.0 (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=22143.0)
-
"Hyvinkin saattaa tuo pudotus 19>17 vaikuttaa paljonkin..."
Ei tullut oikein hyvää vertailua kun pakkanen kiristyi. Perjantai illan klo 20:n ja sunnuntain klo 17 välisenä aikana LTO kulutti 15,2kWh.
Joku tossa mättää, täällä mennyt kokonaista 12kWh koko Joulukuussa...ettei vaan anturointi anna väärää tietoa ja pitää vastuksia suotta päällä.
Pystytkö mittaamaan mitä koneen lähimmästä tuloventtiilistä on tulevan ilman lämpö?
Oliko tossa vehkeessä etuvastus (ulkoilman esilämmitys sähköllä, jäätymisen estoa varten), jos on ja se wörkkii huonosti niin se romuttaa myös talteenottoa ja sitä kautta kulutusvaikutus voi 'ylitsevuotava'...
-
Omassa Valloxissa, samanlainen oli peltimoottori hajonnut ja tämän huomaa kun avaa sen etuseinän
ja pellin pitäisi olla poispäin siitä kennosta. Eli ilma kulkee näin sen kennon läpi.
Ei tuo kulutuksen kannalta ihan kylmää päästä sisään, mutta jonkin kilowatin saisi ehkä pois.
Siinä peltimoottorissa on musta nappula vasemmalla sivulla jota painamalla saa moottorin reagoimaan ja voit tarkistaa
toimiiko härpäke. Moottori on oranssin värinen siellä takaseinässä kuution takana.
Laita ruuvimeisseli kannen oikeassa alakulmassa olevaan koloon niin mikrokytkin luulee että kansi on päällä.
Milloin suodattimet on vaihdettu?
-
Joku tossa mättää, täällä mennyt kokonaista 12kWh koko Joulukuussa...ettei vaan anturointi anna väärää tietoa ja pitää vastuksia suotta päällä.
Pystytkö mittaamaan mitä koneen lähimmästä tuloventtiilistä on tulevan ilman lämpö?
Oliko tossa vehkeessä etuvastus (ulkoilman esilämmitys sähköllä, jäätymisen estoa varten), jos on ja se wörkkii huonosti niin se romuttaa myös talteenottoa ja sitä kautta kulutusvaikutus voi 'ylitsevuotava'...
Sulla tekee 50 W/h 100% käyntiajalla eli pelkät puhaltimet. Vastus pois päältä kokonaan?
-
Meillä mennyt sähköä 2+2 perheessä marraskuussa ~1380kWh, maalämpökoneeseen en huomannut katsoa erikseen marraskuuta mutta 16.10-28-11. meni 1000kWh (siis lämmitykseen). Jouluussa 1.12-7.12. meni koko taloon sähköä 357kWh.
Kesäaikainen kulutus aloittajalla on noin 800kWh/kk joka on minusta aika paljon. Meillä on ollut 2015 ja 2016 kesinä (touku-syyskuu) 460-590 kWh/kk ja käytössä on ILP vintin viilennykseen ja kellarissa ilmankuivain. Viittaisiko tuo siihen, että aloittajan MLP ei tee käyttövettäkään kovin hyvin? Jos kerran mitään merkkittäviä HC-kotiteattereita ei ole päällä kesällä.
Talossa on plasmatelkkari (300W?, päällä 1-4 tuntia päivässä) ja vintissä pari pientä sähköpatteria, ne ehkä vievät osansa mutta siltikin suhteessa vähemmän kuin aloittajan talo? Talo sigussa ja alue on sama..
----
Tuli mieleen IV-LTO:sta, että meillä Vallox 95:n koneessa jälkilämmitysvastus on aina ollut pois kokonaan. Tänään aamulla mittailin IR-mittarilla siten, että alakerran lattia oli ~19,8C, katto 20,5C ja tuloilmaventtiili noin 12C :) Onko tuosta erityistä haittaa jos ei koeta vedon tunnetta? Huonelämpötilaa pidetään 20-21,5C välissä. Lämpöisempää en halua ( ainakaan itse ::))
-
Oltiin tuossa reissussa viikonloppuna joten ei tullut takkaa lämmitettyä lauantaina ja vielä kun pakkanen kiristyi niin nyt ei kompura joutunut pätkäkäynnille:
http://imgur.com/IUUl6X1
(sai pumppu sentään pidettyä lämmön yllä. Tiedä sitten miten käy jos pakkanen tästä kiristyy)
Näyttäisi siltä että jossain -15C pakkasella Geopron puhti loppuu.
Perstuntumalla 7,5 kW:n pumpun pitäisi riittää johonkin -30 C pakkasille.
Lueskelin tuossa taannoin myös juttua tuosta näkölasista ja sitäkin seurailin tuossa iltojen ilona.
Mitään "kuohuntaa" en mielestäni nähnyt siellä, mutta jotain pientä liikettä siellä oli. Aluksi se oli pari minuuttia aktiivista ja sitten parin minuutin jälkeen vielä vähäistä ja viiden minuutin jälkeen katosi kokonaan.
Tässä video siitä kun kompura on hyrrännyt noin pari minuutttia:
https://www.youtube.com/watch?v=DutPFq5iMfE
Osaako joku tästä sanoa kuuluuko se olla tälläinen? Vai pitääkö ottaa pidempi video?
Minusta näyttäisi siellä näkölasissa menevän koko ajan kuplia.
Vajaan minuutin aikana kompressorin käynnistymisestä pitäisi näkölasin kirkastua ja silloin siinä ei tosiaan näy mitään eloa.
Jos näkölasissa näkyy koko ajan kuplia, on tämä merkki siitä että on vajausta kylmäaineessa.
Ja tämä syö taas antotehoa.
Tarkasta kaikki kylmäainejärjestelmän putket ja liitokset. Vuotokohdassa on yleensä myös öljyä.
Jos herää epäilys kylmäainevuodosta, niin korjaustyöt ovat ammattitaitoisen kylmäkoneasentajan hommia.
Sinun kannattaa hankkia lämpöpumpulle tuolla aiemmin mainittu sähkömittari.
Sitten voit erotella lämpöpumpun, ilmastoinnin ja taloussähkön kulutukset toisistaan.
ATS
-
Kylmäainejärjestelmän kunnon selvittämiseksi pitäisi tietää muutamia lämpötiloja normaalin lämmitysjakson loppupuolella:
- Keruuliuos keruulta
- Keruulle
- Vesi ennen lauhdutinta
- Lauhduttimen jälkeen
- Kuumakaasu
Mikä kylmäaine?
Voiko tuohon trendiin lisätä uusia mittauksia?
ATS
-
Kannattaisi laittaa maalämpökoneelle oma kwh mittari niin siitä näkisi lämpöpumpun kulutuksen tarkasti.
Otan harkintaan tuollaisen hommaamisen. Eihän tuollainen paljoa maksaisi, mutta suurin vaiva onkin siinä sähkömiehen saamisessa paikalle ja en tiedä olisiko tuolle enää tilaa enää sähkökaapissa ja seinälläkin ylimääräinen tila on vähissä. Tällä hetkellä kun vastukset ei ole päällä niin maalämpöpumpun kulutus on suht helppo arvioida kun talologgerista saa kohtalaisen tarkasti prosentit kuinka paljon pumppu ollut päällä vuorokaudessa. Lisäksi tiedän että tunti kulutus pumppu kokoajan päällä on 2.8kWh, kun se kesällä oli 0.37kWh kun pumppu ei ollut käynnissä (mutta tuo kuitenkin sisältää 93W lämmityskierron vesipumpun). Tietenkin tuosta 2.8kWh:sta 250-350kWh on LTO:n lämmitysvastuksen lisää joten pumpun tuntikulutus kaikkine kiertopumppuineen on noin 2.1 - 2.4kWh.
Omassa Valloxissa, samanlainen oli peltimoottori hajonnut ja tämän huomaa kun avaa sen etuseinän
ja pellin pitäisi olla poispäin siitä kennosta. Eli ilma kulkee näin sen kennon läpi.
Ei tuo kulutuksen kannalta ihan kylmää päästä sisään, mutta jonkin kilowatin saisi ehkä pois.
Siinä peltimoottorissa on musta nappula vasemmalla sivulla jota painamalla saa moottorin reagoimaan ja voit tarkistaa
toimiiko härpäke. Moottori on oranssin värinen siellä takaseinässä kuution takana.
Laita ruuvimeisseli kannen oikeassa alakulmassa olevaan koloon niin mikrokytkin luulee että kansi on päällä.
Milloin suodattimet on vaihdettu?
Suodattimet vaihdoin syyskuussa. Eilen näytti että kesäpelti oli pystyssä seinää vasten (eikä sitä kuutiota vasten). Pakkasta oli sen verran etten viitsinyt testailla enempää tuota kesäpeltiä. Pitää testailla sitä sitten kunhan kelit lämpiää että toimiiko tuo moottori tuolla.
Nyt Valloxin vuorokausi kulutus oli 7.3kWh 17 asteen pyynnillä. Tosin ulkolämpötilakin vaihteli -8 ja -16 asteen välillä tuona aikana.
Kylmäainejärjestelmän kunnon selvittämiseksi pitäisi tietää muutamia lämpötiloja normaalin lämmitysjakson loppupuolella:
- Keruuliuos keruulta
- Keruulle
- Vesi ennen lauhdutinta
- Lauhduttimen jälkeen
- Kuumakaasu
Mikä kylmäaine?
Voiko tuohon trendiin lisätä uusia mittauksia?
Tuo maalämpöpumppu tukee vielä paria mittauspaikkaa esim. L1 paluulämpö ja maaliuoksen tulolämpö, mutta noita varten pitäisi jostain saada ostettua sopivat lisäanturit tuohon oumanin säätimeen.
"Keruuliuos keruulta & Keruulle"
Eilen illalla keittiörempan jälkeen yritin mittailla noita putkia lidlin laser käsimittarilla ja sain lämpötiloja maan ja taivaan väliltä. Sitten luin täältä tuosta maalarinteippikikasta ja sillä sain -2.0 astetta molemmista putkista kun kierrätin manuaalikäytöllä maaliuosta kun kompura sattui just pitämään pitkää paastoa pitkän käyntijakson jälkeen. Tosin tuo pumpun näyttö näytti maaliuksen (keruulle) lämpötilaksi +2 astetta, eli kumpaa mittaria tässä nyt uskoa? Laser mittaria pidin suoraan kiinni teipissä kun muuten se tuntui arpovan lukuja teipistä huolimatta.
Tänään aamulla ennen töihinlähtöä kävin myös mittaamissa lämpötiloja. Menovesi analogia mittari näytti 34 ja pumpun näyttö näytti 34 astetta ja mittarilla sain siitä 32 astetta. Keruulta sain mittarilla -0.7 astetta ja keruullu sain mittarilla -3.7 astetta. Pumppu oli käynyt 3h yhtäjaksoisesti loggerin mukaan. En muistanut katsoa mitä pumpun näytössä oli maaliuksen lämpötilana, mutta loggerin mukaan se olisi ollut -0.2 astetta (siis keruulle lähtevä).
Laitteen kylmäaineesta en tiedä yhtään mitään.
Lisäksi "Vesi ennen lauhdutinta & Lauhduttimen jälkeen & Kuumakaasu" mittauspisteet ovat vielä vähän hakusessa eli en oikein tiedä mistähän kohti ja mitähän putkea sieltä koneen sisältä pitäisi mittailla.
Eilen myös putsasin sen mutasihdin. Ihan pikkaisen siellä oli jotain limaa. Lisäksi ilmasin lämmitysvaraajan. Siellä oli ilmaa myöskin vähäsen.
-
Keruun (höyrystimen) ja lauhduttimen Dt kertoo jo aika paljon laitteen toiminnasta.
Absoluuttiset arvot eivät niinkään ole tärkeitä kunhan Dt olisi mahdollisimman oikea.
Keruun (höyrystimen) Dt 3,0 C on hyvä lukema.
Vielä kun saisi lauhduttimen lämpötilat ja Dt:n sekä kuumakaasun lämpötilan niin niistä voisi arvioida jo aika hyvin koneen kuntoa.
Mitkä kaikki mittaukset löytyvät Oumannista?
Kylmäaine saattaa olla merkitty koneen arvokilpeen mutta käyttöohjeesta se pitäisi ainakin löytyä.
ATS
-
Keruun (höyrystimen) ja lauhduttimen Dt kertoo jo aika paljon laitteen toiminnasta.
Absoluuttiset arvot eivät niinkään ole tärkeitä kunhan Dt olisi mahdollisimman oikea.
Keruun (höyrystimen) Dt 3,0 C on hyvä lukema.
Vielä kun saisi lauhduttimen lämpötilat ja Dt:n sekä kuumakaasun lämpötilan niin niistä voisi arvioida jo aika hyvin koneen kuntoa.
Mitkä kaikki mittaukset löytyvät Oumannista?
Kylmäaine saattaa olla merkitty koneen arvokilpeen mutta käyttöohjeesta se pitäisi ainakin löytyä.
ATS
Pitää yrittää illalla mittailla noita lämpötiloja ja katsoa jos kompuran kyljessä on tietoa kylmäaineesta. Geopron manuaalit ovat sen verran syvältä etten usko niissä tuota tietoa olevan.
Vakiona oumanista löytyvät vain nämä mittaukset: (mittauspisteet näkyy kuvassa)
- TE 9: LV varaaja ylä
- TE 7: LV varaaja ala
- TE 8: maalius (lähtevä)
- TE 2: menovesi
- TE 10: lämm. alaosa
- ulkolämpötila
Lisävarusteena tuohon saa 4 mittausta lisää (huonelämpö, L1 paluu, L2 menovesi ja sitten mittaus 6 joka voi olla yksi näistä: palaava maalius, L2 Huone, Aurinko, Tuuli).
-
Otan harkintaan tuollaisen hommaamisen. Eihän tuollainen paljoa maksaisi, mutta suurin vaiva onkin siinä sähkömiehen saamisessa paikalle ja en tiedä olisiko tuolle enää tilaa enää sähkökaapissa ja seinälläkin ylimääräinen tila on vähissä. Tällä hetkellä kun vastukset ei ole päällä niin maalämpöpumpun kulutus on suht helppo arvioida kun talologgerista saa kohtalaisen tarkasti prosentit kuinka paljon pumppu ollut päällä vuorokaudessa. Lisäksi tiedän että tunti kulutus pumppu kokoajan päällä on 2.8kWh, kun se kesällä oli 0.37kWh kun pumppu ei ollut käynnissä (mutta tuo kuitenkin sisältää 93W lämmityskierron vesipumpun). Tietenkin tuosta 2.8kWh:sta 250-350kWh on LTO:n lämmitysvastuksen lisää joten pumpun tuntikulutus kaikkine kiertopumppuineen on noin 2.1 - 2.4kWh.
Suodattimet vaihdoin syyskuussa. Eilen näytti että kesäpelti oli pystyssä seinää vasten (eikä sitä kuutiota vasten). Pakkasta oli sen verran etten viitsinyt testailla enempää tuota kesäpeltiä. Pitää testailla sitä sitten kunhan kelit lämpiää että toimiiko tuo moottori tuolla.
Nyt Valloxin vuorokausi kulutus oli 7.3kWh 17 asteen pyynnillä. Tosin ulkolämpötilakin vaihteli -8 ja -16 asteen välillä tuona aikana.
Tuo maalämpöpumppu tukee vielä paria mittauspaikkaa esim. L1 paluulämpö ja maaliuoksen tulolämpö, mutta noita varten pitäisi jostain saada ostettua sopivat lisäanturit tuohon oumanin säätimeen.
"Keruuliuos keruulta & Keruulle"
Eilen illalla keittiörempan jälkeen yritin mittailla noita putkia lidlin laser käsimittarilla ja sain lämpötiloja maan ja taivaan väliltä. Sitten luin täältä tuosta maalarinteippikikasta ja sillä sain -2.0 astetta molemmista putkista kun kierrätin manuaalikäytöllä maaliuosta kun kompura sattui just pitämään pitkää paastoa pitkän käyntijakson jälkeen. Tosin tuo pumpun näyttö näytti maaliuksen (keruulle) lämpötilaksi +2 astetta, eli kumpaa mittaria tässä nyt uskoa? Laser mittaria pidin suoraan kiinni teipissä kun muuten se tuntui arpovan lukuja teipistä huolimatta.
Tänään aamulla ennen töihinlähtöä kävin myös mittaamissa lämpötiloja. Menovesi analogia mittari näytti 34 ja pumpun näyttö näytti 34 astetta ja mittarilla sain siitä 32 astetta. Keruulta sain mittarilla -0.7 astetta ja keruullu sain mittarilla -3.7 astetta. Pumppu oli käynyt 3h yhtäjaksoisesti loggerin mukaan. En muistanut katsoa mitä pumpun näytössä oli maaliuksen lämpötilana, mutta loggerin mukaan se olisi ollut -0.2 astetta (siis keruulle lähtevä).
Laitteen kylmäaineesta en tiedä yhtään mitään.
Lisäksi "Vesi ennen lauhdutinta & Lauhduttimen jälkeen & Kuumakaasu" mittauspisteet ovat vielä vähän hakusessa eli en oikein tiedä mistähän kohti ja mitähän putkea sieltä koneen sisältä pitäisi mittailla.
Eilen myös putsasin sen mutasihdin. Ihan pikkaisen siellä oli jotain limaa. Lisäksi ilmasin lämmitysvaraajan. Siellä oli ilmaa myöskin vähäsen.
Ajelin vajaan vuorokauden 17 pyynnillä vastus kytkettynä ja kulutus olisi ollut minullakin noin 6kwh vuorokaudessa.
Meillä ehkä hivenen korkeampi sisälämpö selittänee tuon eron.
15C pyynnillä kulutus tippui kolmeen kilowattiin vrk.
-
Vielä kun saisi lauhduttimen lämpötilat ja Dt:n sekä kuumakaasun lämpötilan niin niistä voisi arvioida jo aika hyvin koneen kuntoa.
Kylmäaine saattaa olla merkitty koneen arvokilpeen mutta käyttöohjeesta se pitäisi ainakin löytyä.
Eilen tuli mittailtua pumpun sisältä lämpötiloja:
1. 40C (lauhde pumpun luota)
2. 35C (näkölasin vierestä)
3. 15C (höyrystimen ja kompressorin väliltä. Mittasin sen siitä lähtevästä pikkuputkesta kun se iso putki oli niin hyvin eristetty)
4. 81C (kuumakaasu?)
Merkkasin tuohon kuvaan pisteet mistä mittasin lämpötilat:
http://imgur.com/Na0Dt8F
Saakos nyt näistä arvoista mitään käsitystä vai oliko nuo mittapisteet väärät?
-
Eilen tuli mittailtua pumpun sisältä lämpötiloja:
1. 40C (lauhde pumpun luota)
2. 35C (näkölasin vierestä)
3. 15C (höyrystimen ja kompressorin väliltä. Mittasin sen siitä lähtevästä pikkuputkesta kun se iso putki oli niin hyvin eristetty)
4. 81C (kuumakaasu?)
Merkkasin tuohon kuvaan pisteet mistä mittasin lämpötilat:
http://imgur.com/Na0Dt8F
Saakos nyt näistä arvoista mitään käsitystä vai oliko nuo mittapisteet väärät?
Tulkitsin näin
1. 40C Lämmitysvesi lauhduttimen jälkeen
2. 35C Lauhde (kylmäaine) lauhduttimen jälkeen
3. 15C putki painekytkimelle, lämpötila ei kerro mitään koska putkessa ei ole virtausta.
Kylmäaine höyrystimen jälkeen pitää mitata vieressä olevasta paksusta eristetystä putkesta.
4. 81C Kuumakaasu (kylmäaine kompressorin jälkeen)
Jos kylmäaine on R407C, niin arvot näyttävät tolkullisilta.
Lisäksi pitäisi saada samanaikaisesti.
- Lämmitysvesi ennen lauhdutinta
- Keruuliuos ennen ja jälkeen höyrystimen.
- Kylmäaine höyrystimen jälkeen
Mittaustekniikasta:
-teippiä vain yksi kerros ja tiukkaan kiinni putken pintaan
-tussilla mustaksi
Kaikki mittaukset samalla mittarilla ja mittaustekniikalla, jotta ne olisivat vertailukelpoisia.
ATS
-
Vähän päivitystä tähän...
Elikkä kutsuin maalämpöpumpun huoltomiehen käymään. Mittareilla huoltomies huomasi että mittarin joku arvo oli vain 3.2 ja sen jälkeen kun kylmäainetta oli lisätty reilu 100g ja hetken kompuran paisuntasäätimen takana olevan ruuvin pyörittämisen jälkeen hän sai luvun nuosemaan 7.2:een. Huoltomiehen mielestä myös tämä maalämpöpumppu on hieman ylimitoitettu tähän kohteesen.
No nyt pitää odotella ja kerätä loggeriin dataa ja katsoa miten tämä säätäminen vaikuttaa sähkön kulutukseen ja kompuran tehoon.
-
Elikkä kutsuin maalämpöpumpun huoltomiehen käymään. Mittareilla huoltomies huomasi että mittarin joku arvo oli vain 3.2 ja sen jälkeen kun kylmäainetta oli lisätty reilu 100g ja hetken kompuran paisuntasäätimen takana olevan ruuvin pyörittämisen jälkeen hän sai luvun nuosemaan 7.2:een. Huoltomiehen mielestä myös tämä maalämpöpumppu on hieman ylimitoitettu tähän kohteesen.
Laitahan tänne vuorokauden trendi, jossa noin puolet on ennen ja puolet jälkeen huollon.
ATS
-
Elikkä kutsuin maalämpöpumpun huoltomiehen käymään. Mittareilla huoltomies huomasi että mittarin joku arvo oli vain 3.2 ja sen jälkeen kun kylmäainetta oli lisätty reilu 100g ja hetken kompuran paisuntasäätimen takana olevan ruuvin pyörittämisen jälkeen hän sai luvun nuosemaan 7.2:een. Huoltomiehen mielestä myös tämä maalämpöpumppu on hieman ylimitoitettu tähän kohteesen.
Todennäköisesti nuo lukemat ovat höyrystimen paineita ja ylipainetta.
R410A kylmäaine "kättelee" parhaiten näiden lukemien kanssa.
3,2 bar ylip vastaa -18 C höyrystymislämpötilaa.
7,2 bar ylip vastaa +2 C höyrystymislämpötilaa.
Säädön jälkeinen +2 C höyrystymislämpötila asiallinen lukema.
Ennen säätöä ollut -18 C lukema on aivan liian alhainen ja tarkoittaa sitä että paisuntaventtiili on kuristanut liikaa.
Tämä on pudottanut lämpöpumpun antotehoa.
ATS
-
R410A kylmäaine "kättelee" parhaiten näiden lukemien kanssa.
Eikö Geopro ole kuitenkin R407C-kone?
-
Eikö Geopro ole kuitenkin R407C-kone?
Ilmoittautukoon, jos jollakulla on varmaa tietoa.
ATS
-
On 407.
-
Elikkä kutsuin maalämpöpumpun huoltomiehen käymään. Mittareilla huoltomies huomasi että mittarin joku arvo oli vain 3.2 ja sen jälkeen kun kylmäainetta oli lisätty reilu 100g ja hetken kompuran paisuntasäätimen takana olevan ruuvin pyörittämisen jälkeen hän sai luvun nuosemaan 7.2:een. Huoltomiehen mielestä myös tämä maalämpöpumppu on hieman ylimitoitettu tähän kohteesen.
Todennäköisesti nuo lukemat ovat höyrystimen paineita ja ylipainetta.
R410A kylmäaine "kättelee" parhaiten näiden lukemien kanssa.
3,2 bar ylip vastaa -18 C höyrystymislämpötilaa.
7,2 bar ylip vastaa +2 C höyrystymislämpötilaa.
Säädön jälkeinen +2 C höyrystymislämpötila asiallinen lukema.
Ennen säätöä ollut -18 C lukema on aivan liian alhainen ja tarkoittaa sitä että paisuntaventtiili on kuristanut liikaa.
Tämä on pudottanut lämpöpumpun antotehoa.
ATS
Kirjoittanut: Alijohtaja
« : tänään kello 10:02 »
Lisää lainaus
On 407.
Jos kylmäaine on R407C, niin paineita nuo lukemat eivät voi olla.
Mitähän sitten?
ATS
-
Tämä on kyllä erikoinen tapaus. Mulla on tuo imukaasun paine juurikin aika vakiona se 7,2 bar ja sehän on tuolla r410 a aineella siis korkeampi, kun sen hermeettinen paineikkunakin on selvästi 407:ää korkeampi. Sellainenhan olisikin mielenkiintoista, että huoltomies on lisännyt sinne 410:ä ja paineistanut tuon 407 järjestelmän sen 410 mukaan. Tulee hienosti väärät öljyt ja saattaa hajota koko höskä. Tuo 407 ei kyllä taida hyvin kiehua yli 7 bar paineella ja 3 bar puolestaan 410 kiehuu jo paljon ennen höyrystintä reilusti. Jos on ruuvattu paisuntaventtiiliä lukujen 3 ja 7 muutoksiin, niin ei tuo kyllä voi olla muu, kuin lauhduttimen Delta, tai höyrystimen paine lukuarvona. Eikä tuo deltakaan oikein käy järkeen paisaria säätämällä.
-
Valloxin normaali vuorokausikulutus 0-keleillä riippuen puhallusnopeudesta lienee 2,16kW tai 3,0kW. Nämä siis puhallinnopeuksilla 3 tai 4.
Kaikki muu on sitten sähkövastuksien kulutusta, jos tehostustoimintoja tai muuttuvia puhallinnopeuksia ei käytetä.
Jälkilämmityspatteri on teholtaan 1kW, ja toimii on/off periaatteella.
Huonosti säädetty LTO voi kuluttaa kaksinkertaisen määrän sähköä vuodessa hyvin säädettyyn verrattuna.
Tarkoittaa numeroina vuositasolla esim. 1000kWh --> 2000kWh.
-
Laitahan tänne vuorokauden trendi, jossa noin puolet on ennen ja puolet jälkeen huollon.
ATS
Ollut kiirettä niin en ole ehtinyt tänne postailee, mutta nyt vihdoin tässä olisi näitä käppyröitä.
23.12 Päivältä jolloin huoltomies kävi yhdentoista maissa konetta säätämässä:
http://imgur.com/VN6GIfQ
31.12 Päivä jolloin olimme poissa kotoa eikä takkaa oltu lämmitetty muutamaan päivään. Elenian mukaan kulutus 31,41kWh (oli koko joulukuun pienin sähkönkulutus päivä):
http://imgur.com/sORHfIg
Tässä odottelen nyt pakkasia (luvattu tälle viikolle) että näen oikeasti mitä tuo säätö ja kaasun lisäys auttoi...
-
Melkein kyllä mykäksi vetää. 1000 L varaaja taitaisi olla lämmitykselle hieno homma. 20 000 käynnistystä vuoteen on kyllä aika rehvakka luku. No pienentyyhän tuo tietysti pakkasilla, mutta siitä huolimatta aivan liikaa. Ehkä termostaatit saisi jostain poistaa kokonaan.
-
23.12 Päivältä jolloin huoltomies kävi yhdentoista maissa konetta säätämässä:
http://imgur.com/VN6GIfQ
Silmämääräisesti trendiä katsottuna koneen käynnissä ei ole havaittavissa muutosta.
20 000 käynnistystä vuoteen on kyllä aika rehvakka luku. No pienentyyhän tuo tietysti pakkasilla, mutta siitä huolimatta aivan liikaa
Tälle pitäisi tehdä jotain.
Nykyinen järjestelmä ei hyödynnä ollenkaan laatan varauskykyä.
Koneen oma varaaja taas ei riitä mihinkään.
Onko koneessa Ouman ohjausjärjestelmä?
Jos on Ouman, niin silloin varmaankin olisi apua "Opation" modauksesta, mutta tästä kertokoon ne jotka tuntevat asian.
ATS
-
Nyt kun pääsin kotiin niin kävin katsomassa että yksi sähkösyöppö paikannettu eli tuo Valloxin LTO. Se oli kuluttanut nyt nollakelillä reilussa vuorokaudessa 7.3kWh. Lämpötila asetus olikin 19, joten laskin sitä heti 17:sta. Katsotaan mitä se vaikuttaa. Käyttöpaneelin muut tiedot: ulko -1, sisä 18, tulo 18, jäte 10.
Tuossakin on petraamista, sisä 18 kertoo että putkien eristys on aika heikko. Tuolla ulkolämpötilalla jos talossa on 22 lämmintä niin tuo sisä pitäisi olla mieluusti sama 22, tai korkeintaan asteen vähemmän. Itselläni esim. on vielä 10 asteen pakkasellakin sisälukema sama kun sisälämpötila, ja nollakelissä jopa asteen korkeampi kun ilmanpoistot on katossa ja siellä on tietty vähän lämpimämpää.
Niin onko talossa lattialämmitys?
-
Tuossakin on petraamista, sisä 18 kertoo että putkien eristys on aika heikko. Tuolla ulkolämpötilalla jos talossa on 22 lämmintä niin tuo sisä pitäisi olla mieluusti sama 22, tai korkeintaan asteen vähemmän. Itselläni esim. on vielä 10 asteen pakkasellakin sisälukema sama kun sisälämpötila, ja nollakelissä jopa asteen korkeampi kun ilmanpoistot on katossa ja siellä on tietty vähän lämpimämpää.
Täytyy tuohon vähän kommentoida, että huono eristys toimii myös toisinpäin.
Just nyt näyttää Niben sisäanturi 23.0 ja Vallox sisältä tulevan ilman lämpötilaksi 21.0. Sisään tulevalle vallox näyttää 16.3, mutta IR-mittarilla tulosuulakkeista saan yli 18-asteen lukemia.
20 vuodessa kokoonpainuneiden villojen möyhennys ja täydennys on ollut vähän mielessä, mutta toisaalta nykyisellään ei jälkilämmitystä tartte käyttää ollenkaan joten meinasin antaa olla..
-
Menee varmaan valloxin lämpötila-anturien piikkiin. Niiden tarkkuus on +-2 astetta.
-
Silmämääräisesti trendiä katsottuna koneen käynnissä ei ole havaittavissa muutosta.
Tälle pitäisi tehdä jotain.
Nykyinen järjestelmä ei hyödynnä ollenkaan laatan varauskykyä.
Koneen oma varaaja taas ei riitä mihinkään.
Onko koneessa Ouman ohjausjärjestelmä?
Jos on Ouman, niin silloin varmaankin olisi apua "Opation" modauksesta, mutta tästä kertokoon ne jotka tuntevat asian.
ATS
Ollut kiirettä niin en ole ehtinyt tänne kirjoittelemaan...
No ne kovat pakkaset tuli ja meni. Tuli todettua että ilman vastuksia tuon teho ei riittäisi kuin reiluun kymmeneen pakkasasteeseen. Eikä sillä "huollolla" tosiaankaan näyttänyt olevan mitään vaikutusta maalämpöpumpun tehoon :( Huoltomiehen mielestähän tuo pumppu oli jopa ylitehoinen tähän asuntoon, mutta minusta jos pumppu olisi vielä tehottomampi niin eihän se ehtisi muuta kuin lämmittäämään LV säiliötä.
Tässäpä vielä pari käppyrää noilta kylmiltä päiviltä:
5.1 Kytkin aamulla vastukset päälle noin 6:20 kun kämppä oli jo viilentynyt 2-3 astetta yön aikana joten vastusten energiaa meni laatan lämmitykseen:
http://imgur.com/Ytk5xnb
6.1 Tässä on varmaan jo tasaantunut:
http://imgur.com/JMoLKDd
(Tuo kaksoisvaippa LV varaaja systeemi tuntuu olevan todella huono ratkaisu. Noita kuvia kun vertaa nollakelin kuviin niin huomaa että LV säiliön lämpötila laskee paljon nopeammin kovalla pakkasella ilman veden käyttöäkin. Ilmeisesti tuolla lämmitys varaajan säiliössä on kovempi virtaus pakkasella ja lämpö johtuu LV varaajasta pois talon kiertoon joka taas laukaisee LV lämmityksen.)
Nyt olen tuosta viidennestä päivästä asti pitänyt vastus ohjausta automaatilla ja joka päivä pumppu on käyttänyt vastuksia.
Tuolla sitten mennään siihen asti kun se kilahtaa. Ei tuohon systeemiin sitten tulevaisuudessa ainakaan mitään kompuraremonttia kannata ruveta tekemään vaan siinä vaiheessa pitää sitten ruveta ihan kunnon pumppuja katselemaan. Eipä tuohon maalämpöpumppuun enempää roposia kannata uhrata. Mielummin ostan vaikkapa nykyaikaisen invertteri ilmalämpöpumpun jolla pystyy myös kesähelteillä viilentämään.
-
Silmämääräisesti trendiä katsottuna koneen käynnissä ei ole havaittavissa muutosta.
Tälle pitäisi tehdä jotain.
Nykyinen järjestelmä ei hyödynnä ollenkaan laatan varauskykyä.
Koneen oma varaaja taas ei riitä mihinkään.
ATS
Tuo kaksoisvaippa LV varaaja systeemi tuntuu olevan todella huono ratkaisu. Noita kuvia kun vertaa nollakelin kuviin niin huomaa että LV säiliön lämpötila laskee paljon nopeammin kovalla pakkasella ilman veden käyttöäkin. Ilmeisesti tuolla lämmitys varaajan säiliössä on kovempi virtaus pakkasella ja lämpö johtuu LV varaajasta pois talon kiertoon joka taas laukaisee LV lämmityksen.
Kannattaisi kokeilla käyttöä siten että suljetaan LV varaajan kautta menevä putki (ks ylempi liitekuva)
-
Voisikohan tässä kohtaa todeta, että tuo Geopro on ihan yksinkertaisesti rehellistä jätettä. Laita se Niben 12 kW 1255 invertteri ja unohda turhan korjaaminen. Pitäähän sillä elämiselläkin joku laatu pitää ja laskee tuon Geopron vain suoraan mittatappioiksi talokaupassa.
-
Mitä Geoprolle tätä nykyä kuuluu?
ATS
-
Mitä Geoprolle tätä nykyä kuuluu?
ATS
Siellähän teknisessä tilassa se edelleen käydä hurisee ;)
Ja nyt kun on ilmat lämmenneet niin käynti on huomattavasti vähentynyt (tänään kun helleraja on rikottu niin loggerin käyntiaste näyttää jo alle 10 prosenttia).
Tuossa käppyrää eiliseltä:
http://imgur.com/a/nGxaq
Käyttöveden lämmitykseen menee meillä paljon energiaa kun tuota vettä kuluu lapsiperheessä paljon (noin 20m^2 /kk).
Viime viikonloppuna olimme poissa niin talon tyhjäkäyntikulutus tippui 27kWh:iin/päivä. Tosin silloin oli vielä yöpakkasia eikä päivätkään olleet mitään lämpimiä.
Samoin nyt on olemme vuoden asuneet tuossa asunnossa sain selville sähkön vuosikulutuksen joka oli pari kilowattia vajaa 16MWh.
-
Päivitystä tämän laitteen tilaan... Vaimo kävi eilen teknisessä tilassa ja siellä "lainehti" :o
No ei nyt sentään lattialla ollut mitään kerrosta vettä kun siellä on lattiakaivo, mutta matto oli imenyt itsensä täyteen vettä.
Aluksi kun vaimo tuosta minulle töihin soitti niin ajattelin että kondensiovettä se vaan on kun kylmät putket hikoilevat lämmössä, mutta illalla kotona sitten kun availin geopron kansia niin kuumaa vettä tuli jatkuvana virtana säiliön yläosan lämpötila-anturin johtojen reijistä. Eipä tuolle itse oikein mitään osannut/pystynyt tekemään :(
Tänään sitten soitto huoltomiehelle ja propsit siitä että iltapäivällä jo huoltomies kävikin laitetta katsomassa. Tosin huoltomiehellä ei ollut osia tämän vian korjaamiseen vaan hän laittoi ne samantien tilaukseen ja ensi maanantaina tulee sitten tuota korjaamaan jos osat siihen mennessä tulevat.
-
Käyttöveden lämmitykseen menee meillä paljon energiaa kun tuota vettä kuluu lapsiperheessä paljon (noin 20m^2 /kk).
Tämä on jännä homma miten erilaisia määriä käyttövettä lopulta tarvitaan. Meidän 2+2 henkinen talous käyttää noin 90 kuutiota vuodessa vettä. Se on 7,5 kuutiota kuukaudessa. Suihkussa käydään päivittäin, lapset vähän harvemmin (6v + 9v). Vedenkulutus on kyllä nousussa sitä mukaa kun lapset kasvavat ja suihkuttelun frekvenssi nousee. Suihkuvarsi on Grohen, vettä hyvin paljon säästävä malli. Ehkä kannattaisi harkita jotain sellaista? Tuollainen parempi suihkuvarsi maksaa aika äkkiä investoinnin takaisin ihan vesikuutioiden hinnan kautta, jos ei sähkön määrää miettisikään.
-
Tämä on jännä homma miten erilaisia määriä käyttövettä lopulta tarvitaan. Meidän 2+2 henkinen talous käyttää noin 90 kuutiota vuodessa vettä. Se on 7,5 kuutiota kuukaudessa. Suihkussa käydään päivittäin, lapset vähän harvemmin (6v + 9v). Vedenkulutus on kyllä nousussa sitä mukaa kun lapset kasvavat ja suihkuttelun frekvenssi nousee. Suihkuvarsi on Grohen, vettä hyvin paljon säästävä malli. Ehkä kannattaisi harkita jotain sellaista? Tuollainen parempi suihkuvarsi maksaa aika äkkiä investoinnin takaisin ihan vesikuutioiden hinnan kautta, jos ei sähkön määrää miettisikään.
Älä huoli, kyllä se siitä kääntyy kasvusuuntaan. ;D Meilläkin oli viisi vuotta sitten vuosikulutus 100 m3 nurkilla, nyt menee jo reilu 130 kuutiota ja vesilaitoksen vuosiennuste näyttää 142 kuutiota.