Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => STIEBEL ELTRON => Aiheen aloitti: pete1 - 26.11.16 - klo:00:08
-
Järvessä 305m keruuputkea ja maaosuus 90m. Talo 175m2 Lammin kivitalo 2007/2009 (350mm harkko), 2-kerrosta (alempi puolittain maan alla). Tomppeli laski vuosi sitten mitoituksen.
Lähtötilanne aamullla: Lattiat 20 c, kun lämmitetty ilpillä odottaessa maalämmön starttia. Kosteattilat olivat kylmät, kun Tehowaatti oli 3 päivää pois käytöstä. Pumpun varaajan vesi oli 30 asteista. WPC07 starttasi aamulla 10:30 ja alla olevat lukemat/liiteenä olevat kuvat otettu 21:20. varaajan pyynti 50c ja lattiat 26c. Pakkasta -2.8c,. Käynnistyksiä 9 kpl.
lämmitys: 47.5 kWh/7.94 kWh = cop5,98
käyttövesi: 5.7 kWh/1.63 kWh = cop 3.50
Cop yht.5.60
Lukemat yllättivät minut . Järvestä keruuneste tuli 5.2.c ja ja koneen mukaan lämpö oli 3.6c . Miltä kuulostaa näin n.11h lukemat startista?
-
Viitosen tulolla ja lattialämmityksellä voisin kuvitella että pääset yli kutosen lämmitys coppiin kun tilanne vakiintuu. Noihin Stiebelin omiin lukemiin kannattaa ainakin aluksi suhtautua epäileväisesti, sinulla toki näyttää nyt järkeviä lukemia. Päivälukemista Stiebelin ohjekirja sanookin jotenkin tyyliin että älä usko niitä, katso kokonaislukemista.
-
Ensimmäisen kuukauden lukemat:
Lämmitys: 2504 / 479 kWh = cop 5.23
Vesi: 128/49 kWH = cop 2.61
Z: cop 5.02
Lämmitykseen meni 319h ja vedenlämmitys 13 h ja startit 670 kpl , vastus 1 : 0h.Keskilämpötila oli -2.8 .
Veden kulutusta en katsonut mutta on vaihdellu 3-5 m3 /kk
-
Paljonko viinapiirin tulo ja menolämmöt on nyt lattialämmitysjakson loppuhetkillä?
-
Koneen mukaan 2.5 'C viimeset minuutit ja siihen asti 3'C. Kiinan alle euro mittareilla kupariputkesta eristeen alla 3.8/ -0.8 'C. Miltä kuulostaa arvot??
Viinapiirin lämpötilat olleet toisesta päivästä asti samat koko kuukauden .
-
Kaivo eli vesistö vaikuttaa olevan kunnossa, samoin lämpötilaerokin täyttää just just vaatimukset. Jos kuitenkin viinapumpussa on mahdollisuus lisätä nopeutta niin laita toki potkua lisää niin että Stiebelin suosittelema kolmen asteen lämpötilaero toteutuu.
Käyttöveden cop on jostain syystä aika vaatimaton, hyvän matkaa yli kolmen on normaalimpi lukema.
Ja kyllä lämmityksenkin cop voisi ehkä olla muutaman kymmenyksen korkeampi. Onko sinulla termostaatteja kuinka monta käytössä?
Korostan että varmasti ei ole mitään syytä muuta kuin nauttia säästöistä, mutta ehkä jostain voisi vielä jotain extraa löytyä.
-
Eikös tässä uudessa wpc 07 ole automaattisesti säätyvät pumput? Nuo Viinapiirin mittarit vaihdan parempiin jossain välissä.
Käyttöveden coppia laskee 3 kertaa tehty legioonatoiminto ja siinä käyttetty vastus. Termareita ei ole yhtään. Talon yläkerta vaatii energiaa paljon enempi kuin maan alla oleva alakerta. Käyrä 0.29 ja 22 mukavuus. ( ylhäällä paljon lasipintaa)15 'C Pakkasessa ylhäällä näillä 21.5 ja olkkarissa 20.8
Lainaan virtausmittarin jossain välissä, kun jotenkin yläkerran virtaus ja etenkin olkkari ahdistaa. Pintamittarilla ollkkariin päin mentäessä piirin vaihtuessa parketiin pintalämpötila tippuu asteella.
-
Lainaan virtausmittarin jossain välissä, kun jotenkin yläkerran virtaus ja etenkin olkkari ahdistaa. Pintamittarilla ollkkariin päin mentäessä piirin vaihtuessa parketiin pintalämpötila tippuu asteella.
Sen kummemmin lattiamateriaaleistasi tietämättä muistutan että esim parketti toimii eristeenä ja sillä et saa yhtä korkeaa lattian pintalämpötilaa kuin laatalla jos kierrossa on sama menoveden lämpötila. Toki parketti voi jalan alla tuntua lämpöisemmältä, mutta lattian pintalämpötila on se mikä määrää lämmitystehon...
-
Sama materiaali kaikkialla paitsi kosteissa tiloissa
-
Monella täälläkin on vertailuissa lattialämmityksellä lähes kaikki vedetty laatalla ja on aikalailla lähes optimi tasolla mahdollista työntää vettä lämmitykseen. Pitää muistaa, että monet päällysteratkaisut on lähes tuhoon tuomittuja haettaessa samaa toimivuutta lämmitykseltä. Esim lautaparketti aluseristeineen saattaa jo vaatia lähes 15 asteen korotuksen kiertovesiin, puhumattakaan jos vielä vedetään kipsisoiroamalla ja ilman lämmönluovutus peltejä, niin siihen vielä lisäasteet. Eli erityisen huonosti lämpöä luovuttava lattiajärjestelmä saattaa vastata jo pattereilla toteutettua lämmitystä. Mulla on sellainen n 50 neliön sali laitettu liimatulla sauvaparketilla ja vielä 9 mm paksuna toimii juuri ja juuri asiallisesti. Laminaatitkin on jo huonoja, jota on vielä 2:ssa huoneessa ja odottaa toimenpiteitä tulevaisuudessa. Sauvaparketin seuraava elämä on päätetty kaatopaikalle ja se piikataan, tasoitetaan ja vinyyliä tilalle. Ja se ei tule laminaattina, vaan pontti soiroina suoraan tasoitteen päälle. Ja uusille remontoijille vielä tiedoksi, että älkää missään nimessä väheksykö lämmönluovutus levyjen voimaa. Niitä kannattaa ehdottomasti käyttää ja niin paljon, kuin on mahdollista laittaa.
-
Minkäläinen tuo vinyylilattiapinta on rakenteeltaan? Korkki,puukuitulevy ja muovipinta vai minkälaista?
Eroaako se jotenkin oleellisesti parketista tai laminaatista lämmönjohtamisominaisuuksiltaan?
Onko laittaa linkkiä, saattaa olla kiinnostava tuote kun tuo laatta tuntuu kylmältä kovimpia pakkasia lukuunottamatta.
-
Paksuus n. 4-5 mm ja click ponttisena. Saatavilla on erinomaisesti lämpöä johtava askeläänen vaimennusmatto esim bauhausista. Se on se kallis ja painava oranssi rulla. Mikään muu ei oikeestaan ole järkevä alunen vinyylille. Loistava keittiölattia materiaali. Älkääkä sitten kattelko niitä laminaatti vinyyleitä, vaan tuo 5 mm laatta click on todella helppoa vetää. Yksi linkki on tuossa. Kattelkaa lisää.
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/gerflor-virtuo-55-clic-1,76-m2-orea-vinyylilaatta
Laitetaan edittiä vielä lattiamateriaaleista.
Laatalla saattaa helposti uusimmissa rakennuksissa päästä lähemmäs 6 COP arvoja. Paksulla lautaparketilla ja 3 mm korkkipahvilla ja vielä levittämällä matot lattioille joka paikkaan on COP varmaan lähellä 3,5-4. Ja jonkun verran on siis jo kokemustakin taustalla, joka on ohjannut muutamiin parannuksiin ja lisää on odottamassa. Alkanut jo melkein jurppia koko betonimassa varaajana, kun on erinomaiset kokemukset myös nopeasti reagoivasta laattalattiasta 130 neliön osalta. Aurinkokennojen takia, kun varaaja lämmitykselle on, niin se alkaa näyttää 1000-0 paremmalta paikalta varata lämpöä, kuin tuo 20 kuution betoni köntti. Varaajan optimi koko olisi kyllä 750-1000 L ja yksi kenno katolle lisää.
Tuossa vielä parempi linkki.
http://kuluttajamyynti-lattiat.tarkett.fi/sites/tarkettb2c_fi/files/productimage/Bureau/Media_Library/RESILIENT_RESIDENTIAL/Documents/Brochures/Starfloor/BR_FI_Starfloor_Click.pdf
-
Katselkaa hiukan millaisia lämpöjä esim. parkettin alle lattiaan suositellaan ennenkuin niitä kauhean korkealle nostatte. Tuollaisten uusien kunnollisten vinyylien alle ei tarvita mitään askelääni eristystä, koska useammissa se on jo valmiina vai rakennusmuovi alle jos sitäkään.
-
Vinyylilaatoissa ei ole minkäänlaista askeläänen eristystä valmiina ja kehoitan vielä uudemman kerran välttämään niitä laminaattivinyyleitä, joilla ei ole mitään tekemistä näiden 5 mm paksujen uusien click laattojen kanssa. Riippuen asennuspohjasta askeläänen vaimennuksen voi hyvinkin jättää pois. Ainoastaan kerrostalossa on välttämätön. Lastulevy alustalle kyllä laittaisin.
-
En tarkoita, että tuon vinyylin pohjassa olisi erikoinen eriiste. Laatan/laudan pinta ja muu rakenne on sellainen, että se ei pidä ääntä niinkuin parketit ja laminaatit!
Kannataa lukea valmistajan asennusohjeet ennen asennusta. Jotkut eivät edess suosittele sitä muovia alle!
Asennusohjeesta löytyy myös suositellut pintalämpötilat materiaaleille.
Hyvää Uutta Vuotta kaikille!!
-
Vinyylilaatoissa ei ole minkäänlaista askeläänen eristystä valmiina ja kehoitan vielä uudemman kerran välttämään niitä laminaattivinyyleitä, joilla ei ole mitään tekemistä näiden 5 mm paksujen uusien click laattojen kanssa.
Pistin kesällä uusien yläkerran lattian suoraan betonilaatan tasoitteen päälle Upofloor Dream Click Pro-vinyylilankuilla. Sellaisia 5mm paksuja. Ainakin mainostavat vaimentavan askelääntä. Tosin jos lapset hyppii pituutta sohvalta lattialle, niin kuuluuhan se. Hyvin tulee lämpö läpi, ei tarvinnut muuttaa säätöjä liimatun linoleumin jäljiltä. Jalalle lämmin kesälläkin, toisin kuin alakerran laattalattia.
-
Eikös tässä uudessa wpc 07 ole automaattisesti säätyvät pumput?
Onkohan muuten, ei minulla ole ainakaan 2015 mallissa joka on uudempaa mallia? Selvitäppä asia jostain valikon syövereistä tai ohjekirjasta? Vai tietääkö joku muu??
-
toisen kuukauden lukemat 25.12.2067 - 25.1.2017: kokonaiskulutus 25.11.2016 - 25.1.2017:
Lämmitys: 2695 / 511 kWh = cop 5.27 kokonaiskutus: 5199 / 990 kWh = cop 5.25
Vesi: 104/42 kWH = cop 2.48 232 / 91 kWh = cop 2.55
Z: cop 5.06 cop =5.02
Lämmitykseen meni 349/668 h ja vedenlämmitys 11/ 24 h ja startit 569/1239 kpl , vastus 1 = 0 h (päällä vain tulistuksissa 2 viikon välein vähän ) .Keskilämpötila oli -3.4 .
Veden kulutus 2.5 m3 /kk, kämppä oli jaksolla 2 viikkoa tyhjillään ja lämpötila n.1 asteen pienmpi.
Koneen näytön mukaan 1.9 astetta paluulämpö viimeiset 2min. Sitä ennen 2.5 astetta pitkään.
-
Hyvät lukemat.
Järvi on varsin lämmin. Tulo sieltä lienee 5C.
Käyttövesi COP on hieman alhainen. Minulla himpun yli kolme. Tosin kone vanhempi.
Odotas kun järvenpohja tuosta lämpenee 10-15 asteiseksi ja lattiaan teet 23-25C :-)
-
Halvan pintamittarin mukaan tule järvestä 3,2 -3.8. Oon huomannu et, jos käyttää enemmän lämmitä vettä ni cop nousee yli 3. Nyt 2 viikkoa oli täysin ilman veden käyttöä. Mut kahella hengellä veden käyttö piäntä muutenkin vaikka molemmat käy pari kertaa päivässä suihkussa, kun toinen kerta tulee yleensä salilla tai muualla.
-
Toi eroitus vois olla jossakin 3,5 astetta. Nyt näemmä 1,-1,9, joten ota muutama prosentti pois keruupiirin pumpun nopeudesta tai soita asentaneelle liikkeelä ja kysy neuvoa.
-
Siis tulo vaihtelee 3.2-3.8asteen välillä ja lämpötilaero meno/ paluu vaihtelee 3.7-4,1 asteen välillä. Noi arvot on mitattu halvoilla ebayn euron mittareilla. Pumppu täysillä ero ei tuu pienemmäx ja putkeahan 390m kaikiaan maassa/ järvessä.
-
Sitten ihan ok.
Hyvin säästää!
-
kolmannen kuukauden kulutus 25.1 - 25.2.2017: kokonaiskulutus 25.11.2016 - 25.2.2017
Lämmitys : 2694 / 530 = cop 5.08 Lämmitys : 7888 / 1520 kWh = cop 5.19
vesi : 148 / 52 = cop 2,85 Vesi : 380 / 143 kWh = cop 2,66
z : 2842 / 582 = cop 4,88 z : 8270 / 1663 kWh = cop 4,97
Lämmitys; 351/ 1019 h , käyntiaste 47%, vesi : 17 / 41 h, vastukset 0h , startit 497 / 1736 kpl, tulistus 2 kertaa, Keskilämpötila -3,3c, Vettä kului 4m3
Palaava keruuneste järveen käyntijakson lopulla 2.5 c
säädin dyn 30 tiputtaa starttien määrää ja ilmeisesti vähän myöskin coppia vrt 1 kuun kulutus
-
säädin dyn 30 tiputtaa starttien määrää ja ilmeisesti vähän myöskin coppia vrt 1 kuun kulutus
Tähän tulokseen minäkin olen tullut kun vähän testailin. Omassa talossa näyttäs menevän jotenkin seuraavasti stiebelin lukemista katsoen.
Dyn 30-cop 5.4
Dyn 20-cop 5.6
Dyn 10-cop 5.8
Näihin sitten suhtaudutaan varauksella, koneen antamasta tuotetusta energiasta kun on laskettu.
Tuo sinun käyttöveden cop on matalanpuoleinen kuten todettu jo aiemmin. Voisko tuo olematon kulutus vaikuttaa sen laskentaan?
-
Tiputin säädin dynin 20 ja kyl cop vähän paranee.
Toi veden cop paranee mitä enemmän vettä käyttää. En kyl ymmärrä miksi. Mut eipä se veden lämmitys montaa kWh viä kuukaudessa. Ennen se kulutti n.200kWh/kk
-
Neljännen kuukauden kulutus 25.2 - 25.3.2017: kokonaiskulutus 25.11.2016 - 25.3.2017
Lämmitys : 2081 / 393 = cop 5,30 Lämmitys : 9969 / 1913 kWh = cop 5.21
vesi : 122 / 44 = cop 2,78 Vesi : 502 / 187 kWh = cop 2,69
z : 2203 / 437 = cop 5,04 z :10471 /2100 kWh = cop 4,99
Lämmitys; 217h/kk/ 1286 h yhteensä , käyntiaste 33/kk%, vesi : 13h/kk / 54 h yhteensä , vastukset 0h , startit 651 kpl/kk / 2387 kpl yhteensä, tulistus 2 kertaa, Keskilämpötila -0,5c, Vettä kului 4,3m3
Palaava keruuneste järveen käyntijakson lopulla 2.9 c
Maaliskuussa ( -0,5 C) dyn 20 keskimääräinen käynti aika 20min. ja helmikuussa( -3,4C) dyn 30 keskimääräinen käyntiaika 42 min. Säädin dyn nosto 20-30 vähentää selvästi startteja n. 5 kpl päivässä sekä laskee coppia.
Mikähän olisi optimaalinen arvo?
-
kolmannen kuukauden kulutus 25.2 - 25.3.2017: kokonaiskulutus 25.11.2016 - 25.3.2017
Lämmitys : 2081 / 393 = cop 5,30 Lämmitys : 9969 / 1913 kWh = cop 5.21
vesi : 122 / 44 = cop 2,78 Vesi : 502 / 187 kWh = cop 2,69
z : 2203 / 437 = cop 5,04 z :10471 /2100 kWh = cop 4,99
Lämmitys; 217h/kk/ 1286 h yhteensä , käyntiaste 33/kk%, vesi : 13h/kk / 54 h yhteensä , vastukset 0h , startit 651 kpl/kk / 2387 kpl yhteensä, tulistus 2 kertaa, Keskilämpötila -0,5c, Vettä kului 4,3m3
Palaava keruuneste järveen käyntijakson lopulla 2.9 c
Maaliskuussa ( -0,5 C) dyn 20 keskimääräinen käynti aika 20min. ja helmikuussa( -3,4C) dyn 30 keskimääräinen käyntiaika 42 min. Säädin dyn nosto 20-30 vähentää selvästi startteja n. 5 kpl päivässä sekä laskee coppia.
Mikähän olisi optimaalinen arvo?
Mikä mahtaa olla tuon pumpun oikea ottoteho?
Manuaaleista ei löytynyt kuin levareiden pinta-alat.
Näistä varmaan on helpompi päätellä ja laskea oikeat COPit :-[
Melkein tekisi mieleni sanoa että näissä Saksalaisissa on joku uusi EN- standardi.
-
Todellista ottotehoahoa en tiedä, mutta talon kokonaissähkön kulutus maaliskuussa jää alle 1000 kWh. Kun taas 2016 kesäkuussa meni 1026 kWh, heinäkuussa 949kWh ja elokuussa 967kWh . Kyseisten kuukausien keskilämpötila 15-17 ja tämän maaliskuun jää lähellä nollaa. Kyl stiebel säästää
-
Todellista ottotehoahoa en tiedä, mutta talon kokonaissähkön kulutus maaliskuussa jää alle 1000 kWh. Kun taas 2016 kesäkuussa meni 1026 kWh, heinäkuussa 949kWh ja elokuussa 967kWh . Kyseisten kuukausien keskilämpötila 15-17 ja tämän maaliskuun jää lähellä nollaa. Kyl stiebel säästää
Laskin tuon oman samantehoisen pumpun tunnit 21.11-21.3 väliseltä ajalta ja
1273h josta käyttöveteen arviolta 180h. Tosin meillä menee varmaan vettäkin enemmän.
Sähköä tullee menemään aika tarkka 900kwh tässä kuussa.
Neljän kuukauden kulutus noin 4180kwh.
Sen takia kaivelen kun niin moni asia on melko lähellä, mutta meidän COP on
huono jos vertaa Stiebeliin laskuriin.
Lähinnä tuo ottotehon ero, 2.05kwh ja Stiebelin 1.49kwh hämmästyttää.
Meillä startteja noin 180kpl kk.
-
Ei tuosta ottotehoista oikein mitään coppia voi laskea kun se vaihtelee lämpötilojen mukaan, sama kun puoliksi arvaisi. Ohjekirjan mukaan tuon ottoteho on 1,55 kilowattia 0/35 olosuhteissa. Mutta Petellä on keruu järvessä ja lattialämmitys niin ollaan varmaan lähempänä tilannetta 4/30 jolloin ottoteho vielä pienenee ja kun käyttöveden kulutus on tosi pientä niin kyllä se todellinen keskimääräinen ottoteho voi olla tuota luokkaa. Miten peki laskit tuon Stiebelin 1.49 lukeman?
-
Ei tuosta ottotehoista oikein mitään coppia voi laskea kun se vaihtelee lämpötilojen mukaan, sama kun puoliksi arvaisi. Ohjekirjan mukaan tuon ottoteho on 1,55 kilowattia 0/35 olosuhteissa. Mutta Petellä on keruu järvessä ja lattialämmitys niin ollaan varmaan lähempänä tilannetta 4/30 jolloin ottoteho vielä pienenee ja kun käyttöveden kulutus on tosi pientä niin kyllä se todellinen keskimääräinen ottoteho voi olla tuota luokkaa. Miten peki laskit tuon Stiebelin 1.49 lukeman?
1913kwh/1286h=1,49kwh
Tuon käyttöveden ottoteho on kyllä posketon, 3,46kwh :-[ 187kwh/54h.
-
No katopas vaan, tosiaan pelkkä lämmitys. No sehän voi helpostikin olla tuon 1.49 tuolla järvikeruu/lattialämpö yhdistelmällä jos ilmoitettu 1.55kwh B0/W35 pitää kutinsa.
Käyttöveden mittariin Stiebeli laittaa kiertovesipumppujenkin kulutuksen, näin olen päätellyt.
Edit.
Ohjekirjan kuvaajan mukaan maksimi ottoteho 60 asteista vettä tehdessä on vähän yli 2.5 kw.
-
No katopas vaan, tosiaan pelkkä lämmitys. No sehän voi helpostikin olla tuon 1.49 tuolla järvikeruu/lattialämpö yhdistelmällä jos ilmoitettu 1.55kwh B0/W35 pitää kutinsa.
Käyttöveden mittariin Stiebeli laittaa kiertovesipumppujenkin kulutuksen, näin olen päätellyt.
Hyvä kun selviää nämä epäkohdat :)
Paljonkohan Petellä on mennyt kokonaisuudessaan sähköö neljässä kuukaudessa?
Tuo 20min käyntiaika tekee sen että keruulta tulee optimaalinen lämpö pumpulle.
Tekisi mieli itsekkin ajella vähän tiheämmällä käyntivälillä, mutta ohjaimen rajoitteet
tekee asian vaikeaksi. Hyvä noin että Stiebelin ohjain on toimiva.
-
Maaliskuussa ( -0,5 C) dyn 20 keskimääräinen käynti aika 20min. ja helmikuussa( -3,4C) dyn 30 keskimääräinen käyntiaika 42 min. Säädin dyn nosto 20-30 vähentää selvästi startteja n. 5 kpl päivässä sekä laskee coppia.
Mikähän olisi optimaalinen arvo?
Tuohon ei varmasti kellään ole antaa oikeaa lukemaa. Foorumilla on useassa yhteydessä juttua pätkäkäynnista, lähinnä mikä on pätkäkäyntiä ja mitä se ehkä vaikuttaa. Ehkä jonkinlaisena miniminä täällä pidetään yhtä käynnistystä tunnissa eli 24 starttia vuorokaudessa, mutta kukapa tuosta mitään varmaa tietää. Stiebelissähän on pakkolepo 20min joka lienee tärkeämpi kuin varsinaiset starttien määrät joten eiköhän vaan oteta maksimi copit irti ja nautitaan säästöistä ja lämmöstä.
-
Tuon käyttöveden ottoteho on kyllä posketon, 3,46kwh :-[ 187kwh/54h.
Aika miehekäs on antotehokin käyttövettä tehtäessä: 502kWh / 54h -> n. 9.3kW, ihan hyvin 7kW pumpulta :)
-
Aika miehekäs on antotehokin käyttövettä tehtäessä: 502kWh / 54h -> n. 9.3kW, ihan hyvin 7kW pumpulta :)
Tuo mantteli on vielä parempi. 0,24l/s ja dt lauhduttimella 12C ;)
-
25.11.2016-25.3.2017 Talon sähkön kulutus: 5251kWh, josta tallin ilppi 1150 kWh, ilmastointi 380 kwh, panospuhdistamo 360 kWh. Mulla toi yläkerran lattialämmityskierto ahdistaa ja joudun ajaan yllättävän lämmintä vetta lattiaan ja alhaalla joudun sunttaan paljon. Pitäs ite paneutua kesällä virtausmittarin kans piirien kiertoihin. (ei tunnu ammattilaisilla olevan kiinnostusta ko. asiaan kun olen kysynyt.)
-
25.11.2016-25.3.2017 Talon sähkön kulutus: 5251kWh, josta tallin ilppi 1150 kWh, ilmastointi 380 kwh, panospuhdsitasmo 360 kWh
Mullon myös panospuhdistamo, uponor clean 1. Muistelisin että sille vuotuiseksi sähkönkulutukseksi oli ilmoitettu jotain tuollaista... minkä merkkinen laite on?
-
Wehoputs 5, Siinä vielä 130 wattinen kompura. Vaihtuu 55 tai 60 w kesällä huollon yhteydessä
-
25.11.2016-25.3.2017 Talon sähkön kulutus: 5251kWh, josta tallin ilppi 1150 kWh, ilmastointi 380 kwh, panospuhdistasmo 360 kWh. Mulla toi yläkerran lattialämmityskierto ahdistaa ja joudun ajaan yllättävän lämmintä vetta lattiaan ja alhaalla joudun sunttaan paljon. Pitäs ite paneutua kesällä virtausmittarin kans piirien kiertoihin. (ei tunnu ammattilaisilla olevan kiinnostusta ko. asiaan kun olen kysynyt.)
No ei tuo ottoteho kovin paha noinkaan ole.
Yllättävän identtisesti teillä ja meillä tuon hupisähkön osuus koko kakusta.
Onko sähkökiuasta?
-
Mulla toi yläkerran lattialämmityskierto ahdistaa ja joudun ajaan yllättävän lämmintä vetta lattiaan ja alhaalla joudun sunttaan paljon. Pitäs ite paneutua kesällä virtausmittarin kans piirien kiertoihin. (ei tunnu ammattilaisilla olevan kiinnostusta ko. asiaan kun olen kysynyt.)
Kuinka tuo oli toteutettu ylä- ja alakerrassa? Olikos kyseessä uusi talo?
-
Minkä vuosimallin pumppu tässä on kyseessä?
Itsellä ainakin tehot näyttivät aika järjettömiä lukuja, kunnes MFG-yksikkö päivitettiin uuteen ja lisäksi on siirretty se anturi uuteen kohtaan, joka mittaa lauhduttimelle palaavan veden lämmöt.
Liitteessä näkyy oman koneen lukuja. Keltaisella on tehot ajalta, ennen kuin lauhduttimen anturi oli siirretty uuteen paikkaan.
Tässä oli se tilanne, että käyttövettä tehtäessä pumpulla ei ollut mitään hajua minkä lämpöistä vettä lauhduttimelle palaa, eli delta väärin.
Sinisellä näkyy anturin muutoksen jälkeinen tilanne, jolloin todettiin, että MFG-yksikkö on rikki.
Seuraavaksi vaihdettiin MFG-yksikkö ja sen jälkeiset tulokset alkavat olemaan jo oikean näköisiä.
Toki käyttöveden puolella pienet tunnit sotkevat viikkokohtaisia tuloksia, mutta oikeassa luokassa ollaan.
Ja edelleen: kiertovesipumppujen ottamat tehot kertyy sinne samaan laskuriin, josta nähdään vastusten tuottama teho. Eli ne tulee sitten ynnätä tuohon päälle jos haluaa koko totuuden esiin. Toki tätä sotkee se, jos siellä on seassa myös vastusten käyttöä...
EDIT: Päivitin liitettä ja otin muutaman tuoreemmankin otoksen mukaan, kun nuo käyttöveden kilowatit näyttävät aika hurjilta joissain kohdissa.
Yli neljä kW tehoa ottanut... hmmm... tuo johtuu pienistä tunneista, eli menee pyöristysvirheeseen?
-
Teknisestä tilassa 2m. matkaa Stiebelistä alakerran jakotukille ja n.10-12m. yläkerran jakotukille. Uponorin putket isommat halkaisijaltaan. Ei termostaatteja piireissä. Suntti kuristaa alakertaa ja menopuolta kuristettu lisäksi. Jos laittaa säädöt lasketa-arvoihin 0 c ,2-3 astetta ylhäällä viileämpää ja kasvaa pakkasen kiristyessä.
Talo 2007-2009 Lamminharkkosta eMH- 350. U-arvo huono olisko 0,29
4kk perusteella näyttää vastukset 0h
-
On 9 kW kiuas ja sitä on lämmitetty 1 -2 kertaa kuukaudessa, kun rantasauna lämpiää puilla.
edit.
Olen ollut tyytyväinen maalämpöön. Takan lämmittely on jäänyt pois ja ilppi ei käy enää. Parasta on tasainen lämpö ja LÄMPÖSET lattiat. Tuonut paljon asumismukavuutta, joka ei näy euroina missään.
-
Teknisestä tilassa 2m. matkaa Stiebelistä alakerran jakotukille ja n.10-12m. yläkerran jakotukille. Uponorin putket isommat halkaisijaltaan. Ei termostaatteja piireissä. Suntti kuristaa alakertaa ja menopuolta kuristettu lisäksi. Jos laittaa säädöt lasketa-arvoihin 0 c ,2-3 astetta ylhäällä viileämpää ja kasvaa pakkasen kiristyessä.
Talo 2007-2009 Lamminharkkosta eMH- 350. U-arvo huono olisko 0,29
4kk perusteella näyttää vastukset 0h
Putket betonissa ylhäällä ja alhaalla? Voi olla että tämä oli jo aikaisemmin kysytty mutta oliko lattia materiaaleissa oleellista eroa ala ja yläkerran kesken?
Onko tuloilmaräppänöitä merkittävästi enemmän ylä kuin alakerrassa? Onko yläpohjan höyrynsulku jotakuinkin tiivis?
-
Ylhäällä parketti, alhaalla laminaatti ja 20m2 kosteissatiloissa laattaa. Ylhäällä paljon ikkunoita, alakerrassa vähän + osittain maan alla. Putket valussa n.10cm. Virtaukset Max virtaus oli viimex mitattu YK/AK 280/250 ton jälkeen alkertaa kuristettu ja yläkertaa vähä avattu. Katon höyrynsulun ja yläjuoksun ja harkon väli tiivistetty sikafleksilla varuiksi ja ekovillaa 60 cm. Ilmanvaihtokone ilto 440
Suurin ongelma on miitoitus, koska putket menee molemmissa kerroksissa samanlailla, vaikka yläkerran energiantarve on paljon suurempi. Olohuoneessa on paljon ikkunaa ja se on 1-1.5 astetta viileämpi kun pakkanen lähentelee 20c.
-
Ylhäällä parketti, alhaalla laminaatti ja 20m2 kosteissatiloissa laattaa. Ylhäällä paljon ikkunoita, alakerrassa vähän + osittain maan alla. Putket valussa n.10cm. Virtaukset Max virtaus oli viimex mitattu YK/AK 280/250 ton jälkeen alkertaa kuristettu ja yläkertaa vähä avattu. Katon höyrynsulun ja yläjuoksun ja harkon väli tiivistetty sikafleksilla varuiksi ja ekovillaa 60 cm. Ilmanvaihtokone ilto 440
Suurin ongelma on miitoitus, koska putket menee molemmissa kerroksissa samanlailla, vaikka yläkerran energiantarve on paljon suurempi. Olohuoneessa on paljon ikkunaa ja se on 1-1.5 astetta viileämpi kun pakkanen lähentelee 20c.
Voisit kokeilla sovittaa siihen alakertaan pari huonetermostaattia. Tai sitten vaihtaa nuo lattiamatskut
keskenään. Meillä on alakerrassa tuo parketti ja yläkerran lami kyllä vuotaa enempi lämpöä.
Foorumilla on hehkutettu tuota termostaattien tarpeettomuutta, mutta on kyllä halpa ja helppo
tasaaja mielestäni.
-
Foorumilla on hehkutettu tuota termostaattien tarpeettomuutta, mutta on kyllä halpa ja helppo tasaaja mielestäni.
Riippuu siitä mistä roikkuu, toiset saa systeemit hyvin säätöihin ilman termostaatteja ja toisilla niille saattaisi olla tarvetta. Tässä yhden huoneen kuukauden lämpötila. Lämpötila on varsin hyvin halutussa lämpötilassa vaikkei termostaatteja olekaan. Pumpun hystereesi ja lattiamateriaalit yms tietysti vaikuttavat...
(http://i.imgur.com/m4k2CR8.jpg)
-
25.11.2016-25.3.2017 Talon sähkön kulutus: 5251kWh, josta tallin ilppi 1150 kWh, ilmastointi 380 kwh, panospuhdistamo 360 kWh. Mulla toi yläkerran lattialämmityskierto ahdistaa ja joudun ajaan yllättävän lämmintä vetta lattiaan ja alhaalla joudun sunttaan paljon. Pitäs ite paneutua kesällä virtausmittarin kans piirien kiertoihin. (ei tunnu ammattilaisilla olevan kiinnostusta ko. asiaan kun olen kysynyt.)
Tässä hyvä esimerkki.
COP päälle viiden.
-
Viidennen kuukauden kulutus 25.3 - 25.4.2017: kokonaiskulutus 25.11.2016 - 25.4.2017
Lämmitys : 2072 / 385 = cop 5,38 Lämmitys : 12041 / 2298 kWh = cop 5.24
vesi : 151 / 52 = cop 2,90 Vesi : 653 / 239 kWh = cop 2.73
z : 2223 / 437 = cop 5,09 z :12694 /2537kWh = cop 5,00
Lämmitys; 260h/kk/ 1546 h yhteensä , käyntiaste 35%/kk, vesi : 16h/kk / 70 h yhteensä , vastukset 0h , startit 772 kpl/kk / 3159 kpl yhteensä, tulistus 1 kerta, Keskilämpötila 1 c, Vettä kului 5m3. Coppi nousi edelleen . säädin dyn 20
Palaava keruuneste järveen käyntijakson lopulla 2.9 c
Säädin dyn nosto 20-30 vähentää selvästi startteja n. 5 kpl päivässä sekä laskee coppia.
-
Kuudennen kuukauden kulutus 25.4 - 25.5.2017: kokonaiskulutus 25.11.2016 - 25.5.2017
Lämmitys : 1551 / 280 = cop 5,54 Lämmitys : 13592 / 2578 kWh = cop 5.27
vesi : 128 / 46 = cop 2,78 Vesi : 781 / 285 kWh = cop 2.74
z : 1679 / 326 = cop 5,15 z :14373 /2863kWh = cop 5,02
Lämmitys; 184h/kk/ 1730 h yhteensä , käyntiaste 25%/kk, vesi : 13h/kk / 83 h yhteensä , vastukset 0h , startit 613 kpl/kk / 3772 kpl yhteensä, tulistus 1 kerta, Keskilämpötila 7,2 c, Vettä kului 4m3. Coppi nousi edelleen .
säädin dyn 25
Palaava keruuneste järveen käyntijakson lopulla 6 c
-
Todella mainioita lukemia. Kyllä järvestä saat hienosti energiaa ja sähköä säästyy. Vettä teillä kuluu kyllä todella vähän, mutta turha sitä on lutratakkaan jos noin vähällä pääsee. Huomaat varmaan, että kun järvi lämpiää, niin tuo lämpimän veden teko tulee rivakaksi ja COPpi vaan nousee hurjaa tahtia.
Itselläni nyt kuumina päivinä konvektorin lämmittäessä viinaa on maalämpöpumpulle mennyt 8 asteinen litku ja olenkin pistänyt käyttöveden aloitus-pysäytysalueen laajaksi 36-45 astetta. Tällä haen paljon pidempiä käyttöveden lämmitysjaksoja. Talvella lämmitysaikana käytössä on parin-kolmeen asteen ero 42-44/45 astetta, jotta käyttöveden lämmitys olisi rivakkaa talon lämmityksen siitä liikaa kärsimättä.
-
Itselläni nyt kuumina päivinä konvektorin lämmittäessä viinaa on maalämpöpumpulle mennyt 8 asteinen litku ja olenkin pistänyt käyttöveden aloitus-pysäytysalueen laajaksi 36-45 astetta. Tällä haen paljon pidempiä käyttöveden lämmitysjaksoja. Talvella lämmitysaikana käytössä on parin-kolmeen asteen ero 42-44/45 astetta, jotta käyttöveden lämmitys olisi rivakkaa talon lämmityksen siitä liikaa kärsimättä.
Eri pumppumerkeillä on erilaiset säätömahdollisuudet. Meidän pumppu lämmittää käytöveden aina pressostaatin katkaisuun asti eli käytännössä johonkin 58-59 asteeseen. Alalämpö eli käynnistymislämpö on säädettävä ja siinä 38 astetta on hyväksi havaittu raja. Kun pressostaatti katkaisee lämmityksen, on alalämpö noin 52 astetta.
-
Tohon veden käyttöön vielä. Se on kahden aikuisen veden käyttö. Tallin ja pihasaunan kulutus eivät ole tossa määrässä( ne menee mittarin ohi, koska niihin vesi mene suodattimien ohi), mut ei niissä paljoa kulu. Kasteluvesi tulee järvestä.
-
Seitsemännen kuukauden kulutus 25.5 - 25.6.2017: kokonaiskulutus 25.11.2016 - 25.6.2017
Lämmitys : 678 / 136 = cop 5,00 Lämmitys : 14270 / 2714 kWh = cop 5.26
vesi : 145 / 49 = cop 2,96 Vesi : 926 / 334 kWh = cop 2.77
z : 823 / 185 = cop 4,45 z :15196 /3048kWh = cop 4,99
Lämmitys; 75h/kk ja 1805 h / 7kk ,
vesi : 14h/kk ja 97 h/7kk. , vastukset 0h ,käyntiaste 12,6%/kk,
startit 480 kpl/kk / 4252 kpl yhteensä, tulistus 1 kerta, Kuukauden keskilämpötila 12c, Vettä kului 4,5m3.
Coppi kääntyi laskuun, koska lyhimmät käyntijaksot lämmityksessä ovat nyt vain 8-10minuuttia
säädin dyn 30
Palaava keruuneste järveen käyntijakson lopulla 11 c
-
1. täysi vuosi lämmitystä takana Stiebelillä 25.11.2016 - 24.11.2017
Lämmitys : 20542 / 3870 kWh = cop 5.31
Vesi : 1581 / 576 kWh = cop 2.74
z :22123 /4446kWh = cop 4,98
Lämmitykseen 2523 h ja veden lämitykseen 160 h -->käyntiaste 30,6% Vastus päällä 2h, Startit 6536kpl. Sähköyhtiön sivuilta katsottuna kokonaiskulutus on ollut 10950 kWh ja siitä , kun ottaa tallin ilpin 1700 kWh pois niin alkaa oleen pienet kulutus lukemat kohillaan entiseen verrattuna. Takkaa polttamalla ja ilppiä hyödyntämällä viimevuodet Elenian sivuilta 19500-21500 kWh. Lisäetuna lämpöiset lattiat ja tasainen lämpö koko talven . Alakerrassa oli lämmöt päällä koko kesän, niin ei ollut kylmät lattiat kesälläkään.
säädin dyn 20
-
kone asennettu 10.6.15.
Lämmitys : 25965 / 6365 kWh = cop 4.07
Vesi : 17448 / 5836 kWh = cop 2.98
käntiaika lämmitys:3803h
käntiaika vesi:1045
-
kone asennettu 10.6.15.
Lämmitys : 25965 / 6365 kWh = cop 4.07
Vesi : 17448 / 5836 kWh = cop 2.98
käntiaika lämmitys:3803h
käntiaika vesi:1045
Millainen talo ? Paljonko vettä kuluu,koska energiaa menee noin paljon sen lämmitykseen? Meillä mennyt vettä kaikkiaan 13.10.2013 alkaen 237m3. Lämmönkeruu järvestä taitaa näemmä olla hyvä vaihtoehto
-
170neliötä , 70 luvun yksikerros, vanhat patterit,4 henkeä, vettä kuluu noin 15 kuutiota/kk teinit >:(
Vastukset muuten 13/2/11h.
Mielestäni kyllä aika vähän kuluu noilla tiedoilla sävköä noin pumpun osalta.