Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto => Aiheen aloitti: rmt1947 - 26.09.16 - klo:14:04
-
Hei,
Olen valitsemassa tarjouksista maalämmön toimittajan. Yhtenä tärkeänä seikkana on rintamamiestalon yläkerran viilentäminen. Olen pohtinut sen yhdistämistä maalämpöprojektiin, jossa se asennettaisiin avaimet-käteen- hankkeessa. Yksi firma sanoi, että ei kannata yhdistää maalämpöön, vaan asentaa ilmalämpöpumpun erillisenä. Minulla ei ole suurta tietämystä ilpistä eikä maakylmästä.
Onko teillä esittää näkemys siitä, kumpi olisi fiksumpi ratkaisu?
1) hinnan kannalta
2) huoneen viilentämisen kannalta
Kiitos jo etukäteen! Tarkoituksena olisi siis vähintään viilentää yläkerta, ehkä myös tarvittaessa keskikerros joskus, mutta ennen kaikkea yläkerta, jossa makuuhuoneet
-
Asiaan vaikuttaa aika moni tekijä, eikä voi antaa yleispätevää vastausta. Joitain tarkentavia kysymyksiä:
- tuleeko maalämpöön porakaivo vai vaakakeruupiiri maahan? Vaakakeruupiiri saattaa lämmetä kesällä liikaa eikä pysty viilentämään tarpeeksi; porakaivossa pitäisi löytyä kapasiteettia viilentämiseen.
- miten helppoa on vetää eristetyt nesteputket maalämpöpumpun sijaintipaikalta (kellari?) yläkertaan puhallinkonvektorin sijaintipaikalle? Onko tämä helpompaa vai vaikeampaa kuin vetää (samaan paikkaan yläkerrassa sijoitetulta) ilmalämpöpumpun sisäyksiköltä putket ulkoyksikölle?
Laitteiden osalta hankintakustannukset molemmissa ratkaisuissa taitaa olla nykyään aika samaa luokkaa. Asennuskuluissa saattaa tulla eroa talosta riippuen, miten helposti putket saa paikoilleen.
Käyttökustannuksiltaan maaviileä on edullisempi kuin ilmalämpöpumppu. Eroa tasaa hieman se, että ilmalämpöpumpulla pystyisi lämmitämäänkin leudoilla keleillä todennäköisesti paremmalla hyötysuhteella kuin maalämpöpumpulla, joka on yhdistetty lämpöpattereihin (onko talossa lämmönjakona lämpöpatterit?). Kylmemmillä ilmoilla etu kääntyy maalämpöpumpun hyödyksi.
Huoneen viilentäminen tapahtuu molemmissa hyvin samankaltaisen laitteen avulla. Ilmalämpöpumpuissa sitä kutsutaan yleensä sisäyksiköksi ja maaviileässä puhallinkonvektoriksi, mutta se näyttää päälle päin hyvin samankaltaiselta eikä merkittävää eroa huoneen viilentämisen kannalta ole.
-
Asiaan vaikuttaa aika moni tekijä, eikä voi antaa yleispätevää vastausta. Joitain tarkentavia kysymyksiä:
- tuleeko maalämpöön porakaivo vai vaakakeruupiiri maahan? Vaakakeruupiiri saattaa lämmetä kesällä liikaa eikä pysty viilentämään tarpeeksi; porakaivossa pitäisi löytyä kapasiteettia viilentämiseen.
- miten helppoa on vetää eristetyt nesteputket maalämpöpumpun sijaintipaikalta (kellari?) yläkertaan puhallinkonvektorin sijaintipaikalle? Onko tämä helpompaa vai vaikeampaa kuin vetää (samaan paikkaan yläkerrassa sijoitetulta) ilmalämpöpumpun sisäyksiköltä putket ulkoyksikölle?
Laitteiden osalta hankintakustannukset molemmissa ratkaisuissa taitaa olla nykyään aika samaa luokkaa. Asennuskuluissa saattaa tulla eroa talosta riippuen, miten helposti putket saa paikoilleen.
Käyttökustannuksiltaan maaviileä on edullisempi kuin ilmalämpöpumppu. Eroa tasaa hieman se, että ilmalämpöpumpulla pystyisi lämmitämäänkin leudoilla keleillä todennäköisesti paremmalla hyötysuhteella kuin maalämpöpumpulla, joka on yhdistetty lämpöpattereihin (onko talossa lämmönjakona lämpöpatterit?). Kylmemmillä ilmoilla etu kääntyy maalämpöpumpun hyödyksi.
Huoneen viilentäminen tapahtuu molemmissa hyvin samankaltaisen laitteen avulla. Ilmalämpöpumpuissa sitä kutsutaan yleensä sisäyksiköksi ja maaviileässä puhallinkonvektoriksi, mutta se näyttää päälle päin hyvin samankaltaiselta eikä merkittävää eroa huoneen viilentämisen kannalta ole.
Kiitos erinomaisesta vastauksesta!
Muutama lisäkommentti:
Meillä on koneellinen ilmanvaihto (lähtö/tulo + lämmön talteenotto). Putkien vetäminen kellarista yläkertaan kuullostaa haastavammalle, kuin ilp-asennus. Maalämpö tulee porauksena, joten tältä osin kaikki kunnossa. Voisiko yksi vaihtoehto olla vetää putket talon ulkoseinästä ylös...
Lisäksi pohdin, voisiko koneellisen ilmanvaihdon putki"koloja" hyödyntää tässä, kuinka paksu eristetty nesteputki oikein on, joka vedetään ylös?
-
...ja lämpöpatterit siis käytössä
-
Maalämpö tulee porauksena, joten tältä osin kaikki kunnossa. Voisiko yksi vaihtoehto olla vetää putket talon ulkoseinästä ylös...
Jos tarkoitat tässä kaivolta tulevien putkien vetämistä taloon sisälle,
vedetään ne usein kellarikerroksen maan vastaiseen seinään poratun aukon kautta sisään kellariin ja pumpulle.
Jos pumpputilan lattia on vain vähän tai ollenkaan maan pintaa alempana,
voidaan kaivolta tulevat putket kääntää nousemaan seinää vasten ylös pumppuhuoneeseen.
Silloin 2 x 40 mm putkien ympärille tehdään tiivis kotelo, joka täytetään kostetutta sietävällä lämpöeristeellä.
Täällä on yksi esimerkki keruuputkien sisääntuomisesta. (http://3.bp.blogspot.com/-cpp8E2B1TFA/Vd9PFACuufI/AAAAAAAAD5Y/mLsAiT3pjyY/s640/SAM_6355.JPG)
Tuossa kohteessa on kaksi kaivoa ja siksi neljä putkea.
Teillä on vain yksi kaivo ja kaksi putkea.
-
Luulisin, että tarkoitettiin puhallinkonvektorin putkien vetämistä yläkertaan ulkotilan kautta.
Periaatteessa ehkä on mahdollista ulkokauttakin, ongelmana ehkä nesteen jähmettyminen kovimmilla pakkasilla. Täällä jäsen seppaantilla muistaakseni on kylmässä ullakkotilassa vedetty ilman isompia ongelmia.
Koneellisen ilmanvaihdon putkistohormit on hyvä sijoituspaikka. Putket olisi varmaankin 25 mm ulkohalkaisijaltaan + eriste ehkä minimissään noin sentin verran eli kokonaisuudessaan 45 mm. Kaksi kappaletta tällaista putkea (meno- ja paluu).
-
Luulisin, että tarkoitettiin puhallinkonvektorin putkien vetämistä yläkertaan ulkotilan kautta.
Periaatteessa ehkä on mahdollista ulkokauttakin, ongelmana ehkä nesteen jähmettyminen kovimmilla pakkasilla. Täällä jäsen seppaantilla muistaakseni on kylmässä ullakkotilassa vedetty ilman isompia ongelmia.
Koneellisen ilmanvaihdon putkistohormit on hyvä sijoituspaikka. Putket olisi varmaankin 25 mm ulkohalkaisijaltaan + eriste ehkä minimissään noin sentin verran eli kokonaisuudessaan 45 mm. Kaksi kappaletta tällaista putkea (meno- ja paluu).
Pahoittelut epätarkasta ilmaisustani, tarkoitin juuri puhallinkonvektorin putkein vetämistä yläkertaan. Pitää ottaa selvää, jos putket vietäisiin koneellisen ilmanvaihdon putkihormeja pitkin, voisi olla aika helppo homma. Kiitos vastauksista.
-
Jotenkin arvelisin, että maaviileän puhallinkonvektori voisi olla myös pitkäikäisempi yksinkertaisuutensa vuoksi.
-
Ehdottomasti yhden kesän kokemuksella ääni konvektorille, kaivon tuo toki vaatii toimiakseen. Maaviileässä on kuitenkin ulkoyksikön sijasta pelkkä kiertopumppu, joten siinä mielessä huomattavasti huoltovapaampi ja pitkäikäisempi ratkaisu.
Meillä menee rivitalossa "runkolinja" ulkotiloissa seinällä yläs parvekkeiden kattorakenteisiin. Talvi on vasta edessä, mutta jäätymiseen on varauduttu kelloreleellä mikä pyöräyttää maaviileäpumppua nykyasetuksella kahdesti vuorokaudessa.
-
Moi,
Onko teillä esittää näkemys siitä, kumpi olisi fiksumpi ratkaisu?
Tein edellisenä kesänä konvektoriasennuksen RMT:hen. Lienee mahdotonta sanoa objektiivisesti kumpi on fiksumpaa koska omat mieltymykset painavat, mutta listaan omat huomioni -=negatiivinen += positiivinen kysymykseen miksi konvektori?:
- MVL putkien vieminen kellarista yläkertaan oli melkoinen homma
+ ILPin tapauksessa putkitus lähes sama homma (siis minun sisäyksikön/konvektorin asennuspaikassa)
+ ei rumaa ulkoyksikköä ulkoseinässä
- ILPpien sisäyksikön puhalluksen hallinta kehittyneempää (tasavirtamoottorit, kierroslukuohjaus) verrattuna minun konvektorin low/med/hi nopeuksiin
- ylläolevasta johtuen luulisin ILPien olevan hiljaisempia jatkuvassa normikäytössä (mutta hankittu Sabiana on matalimmalla nopeudella melko rauhallinen)
+ lähes merkityksetön virrankulutus jatkuvassa käytössä (ja siksi se todella kannattaa pitää koko helteen päällä ==> rakenteet ja kalusteet viileät koko yläkerrassa ==> kyllä nukkuu)
+ konvektorini tehoreservi enemmän kuin riittävä RMT yläkertaan (vrt. ILP hurja teho joka mennee ehkä jopa hieman hukkaan)
Nyt 2 kesän kokemuksella olen todella tyytyväinen etten lähtenyt oikeastaan vakavasti edes harkitsemaan ILPiä, mutta tämä johtuu pääosin viherpiiperrysmentaliteetistani sekä putkitöiden mukanaan tuomasta mielihyvästä.
-
Auttaako asiaan yhtään jos maapiiriä on pidemmälti pellossa? Vai onko kaivo aina ehdoton vaatimus, että kannattaa edes harkita puhallinkonvektoria?
Entä puhallinkonvektorin sijoitus? Puolitoistakerroksisessa talossa yläkerran aulan kattoon?
-
Auttaako asiaan yhtään jos maapiiriä on pidemmälti pellossa? Vai onko kaivo aina ehdoton vaatimus, että kannattaa edes harkita puhallinkonvektoria?
MUTU: kaivo lienee ainoa mahdollisuus, näin olen foorumilta ymmärtänyt
Entä puhallinkonvektorin sijoitus? Puolitoistakerroksisessa talossa yläkerran aulan kattoon?
KOKEMUS: juuri tuossa aulassa/hallissa on ja hienosti jäähdyttää kummatkin huoneet ja jonkin verran jopa alakertaa kun kylmä ilma valuu rappusia alas. Itse otin suurimman mallin matalemman puhalluksen toivossa ja ihan hyvin se suurikin mahtuu sinne seinälle.
-
MUTU: kaivo lienee ainoa mahdollisuus, näin olen foorumilta ymmärtänyt
Entä jos kaivaisi yhden piirin syvemmälle maahan? Esimerkiksi viemärikaivanto olisi nyt auki. Tai sitten ihan oma kaivanto? En ole kyllä tarkemmin laskenut miltä näyttää kustannuspuolella, vaikka kaivuu tulisi omalla kaivurilla lähes ilmaiseksi.
-
Entä jos kaivaisi yhden piirin syvemmälle maahan?
GTK :n tutkija Nina Leppäharjun mukaan (sivulla # 4) (http://www2.jkl.fi/kaavakartat/uusiutuvat_energiamuodot_seminaari/jk_esitys_190809.pdf)
maaperän vuotuinen lämpötilan vaihtelu 2 metrin syvyydessä voi olla noin +2 C ... +8 C alueella.
Lämpötila riippuu sijainnista Suomessa ja kohteen maan pinnan laadusta sekä maanperän rakenteesta.
Pintamaastakin saa viilennystehoa, mutta kaivosta sitä saa enemmän.
-
GTK :n tutkija Nina Leppäharjun mukaan (sivulla # 4) (http://www2.jkl.fi/kaavakartat/uusiutuvat_energiamuodot_seminaari/jk_esitys_190809.pdf)
maaperän vuotuinen lämpötilan vaihtelu 2 metrin syvyydessä voi olla noin +2 C ... +8 C alueella.
Lämpötila riippuu sijainnista Suomessa ja kohteen maan pinnan laadusta sekä maanperän rakenteesta.
Pintamaastakin saa viilennystehoa, mutta kaivosta sitä saa enemmän.
Ja ilpillä saa vielä enemmän? MLP:n myyjät ovat lähes yhtämieltä siitä ettei peltopiiriin ole järkeä rakentaa jäähdytystä. Tästä asiasta on varmaan väännetty täällä foorumilla, mutta kysyn silti, että pystyykö tuota mietenkään laskemaan, että millaisen jäähdytystehon peltopiiristä saa? Asia riippuu tietysti kesästä.
-
Pystyy laskemaan, mutta laskelmaan jää liian paljon muuttujia, jotka ovat arvaamisen varassa.
Lataa tämä EXCEL -ohjelma (http://bergheat.ingalsuo.fi/COPlaskuri.xls) ja laske sen riviltä 26 alkavassa osiossa jäähdytysteho.
Laita
- soluun G27 maasta tulevan lämpötila.
- soluun G28 patterista poistuvan lämpötila.
- soluun G30 virtaama patterin läpi litraa/sekunti
Solussa H34 näkyy jäähdytysteho kilowatteina.
Kokeile käytettävissäsi olevilla arvoilla!
-
En erityisesti ole tähän perehtynyt, mutta käsittääkseni maaviileän teho vastaavan kokoisella sisäyksiköllä on merkittävästi huonompi kuin ILP:lla. Varsinkin ilman kuivausteho on pienempi.
-
Jos meillä olisi kesällä tuota konvektoria ajanut vuorokauden täysillä, niin vilu olisi tullut. Maksimitehoa ei käytännössä tarvita koskaan jos tarkoituksena on käyttää laitetta järkevästi eikä noin tunnin ajan vuorokaudessa. Suurempi ongelma on yhdellä konvektorilla saada levitettyä viileä koko asuntoon, oli lauhdutin konvektorissa jäähdytetty sitten ilp:lla tai porakaivossa kylmentyneellä viinalla.
-
Meillä yläkerrassa on Ultimaten ILP jäähdytystä varten. Sitä on käytetty 3-6 tuntia vuorokaudessa kuumimmilla keleillä, välillä yöllä on pitänyt laittaa päälle illan lisäksi.
Onko millaisia kokemuksia IV-koneella maaviileäjäähdyttämisestä? Meillä ei ole kanavat eristettyjä, olisiko mitään mahdollisuutta saada rintamamiestalon yläkertaa jäähdytettyä IV-koneella? Yläkerrassa on 3 makuuhuonetta ja kaikkiin tulee onneksi tuloilma. Kone on pienehkä Vallox 95 eikä ilmavirtojakaan täysillä ole pidetty.
50 l/s virtauksella jos laskee niin dT 7K antaa 450W jäähdytystä. Onko yhtään riittävä jos se on käytössä 24/7?
Miten maaviileän ohjaus tällaisessa tapauksessa yleensä tehdään?
-
Meillä yläkerrassa on Ultimaten ILP jäähdytystä varten. Sitä on käytetty 3-6 tuntia vuorokaudessa kuumimmilla keleillä, välillä yöllä on pitänyt laittaa päälle illan lisäksi.
Onko millaisia kokemuksia IV-koneella maaviileäjäähdyttämisestä? Meillä ei ole kanavat eristettyjä, olisiko mitään mahdollisuutta saada rintamamiestalon yläkertaa jäähdytettyä IV-koneella? Yläkerrassa on 3 makuuhuonetta ja kaikkiin tulee onneksi tuloilma. Kone on pienehkä Vallox 95 eikä ilmavirtojakaan täysillä ole pidetty.
50 l/s virtauksella jos laskee niin dT 7K antaa 450W jäähdytystä. Onko yhtään riittävä jos se on käytössä 24/7?
Miten maaviileän ohjaus tällaisessa tapauksessa yleensä tehdään?
Jos jäähdytys on ilmanvaihdon kautta niin tällöin tuloilmakanavat pitäisi olla kondenssieristetyt.
-
Jos jäähdytys on ilmanvaihdon kautta niin tällöin tuloilmakanavat pitäisi olla kondenssieristetyt.
No niinhän se on. Ilmeisesti edes 5 asteen jäähdytystä ei uskalla, kosteimmilla kesän keleillä taisi olla jopa reilussa 20 asteessa kastepiste...
-
Nyt täytyy muistaa että jos on oikein JÄÄHDYTYS IV:n kautta niin ehkä kondenssieristys tarpeen, mutta tämmänen maapiirikennojuttu ei kuulu kategoriaan JÄÄHDYTYS vaan lähinnä sillä tehdään kosteudenpoistoa tuloilmasta joka sekin on monasti riittävä kun se tahkoo 24/7.
Kehottaisin ottamaan näkö- ja kuuloyhteyden johonkin pätevään IV-suunnittelijaan eristystarpeiden ja tehojen riittävyyksien suhteen, semmonen joka voi vaikka katsastaa paikan.
-
Nyt täytyy muistaa että jos on oikein JÄÄHDYTYS IV:n kautta niin ehkä kondenssieristys tarpeen, mutta tämmänen maapiirikennojuttu ei kuulu kategoriaan JÄÄHDYTYS vaan lähinnä sillä tehdään kosteudenpoistoa tuloilmasta joka sekin on monasti riittävä kun se tahkoo 24/7.
Kehottaisin ottamaan näkö- ja kuuloyhteyden johonkin pätevään IV-suunnittelijaan eristystarpeiden ja tehojen riittävyyksien suhteen, semmonen joka voi vaikka katsastaa paikan.
Eiku nimenomaan sillä ei tehdä kosteuden poistoa vaan viilennystä. Jos kaivo käy yhtään lämpimäksi kesällä niin maaliuos ei kuivaa ilmaa vaan laskee sen lämpötilaa.
Kuivausta saadaan sitä tehokkaammin mitä kylmempää litkua on käytössä.
-
Eiku nimenomaan sillä ei tehdä kosteuden poistoa vaan viilennystä. Jos kaivo käy yhtään lämpimäksi kesällä niin maaliuos ei kuivaa ilmaa vaan laskee sen lämpötilaa.
Kuivausta saadaan sitä tehokkaammin mitä kylmempää litkua on käytössä.
;D hmmm...se kosteudenpoisto on juuri sitä viilennystä tuloilmalle vai mitä 'eikuttelet'?
Et saa kyllä koskaan kaivoa niin lämpöseksi ettei sillä litkulla patteri ottaisi kosteutta pois kuumasta tulo-kesäilmasta, teho saattaa hiukan laskea jos kaivo pari astetta nousee, maapiirin asteet voi viilennys hommissa nousta paljonkin. Kosteudenpoistolla on iso tunnevaikutus vaikka asteet ei paljoa heilahdakkaan alaspäin, tämän olen todennut ILP:n kanssa...sen kun laittaa vain kosteudenpoistolle niin ilmasto muuttuu äkkiä mukavan viileäksi vaikka asteet ei ole tippuneet oikeastaan ollenkaan...
-
;D hmmm...se kosteudenpoisto on juuri sitä viilennystä tuloilmalle vai mitä 'eikuttelet'?
Et saa kyllä koskaan kaivoa niin lämpöseksi ettei sillä litkulla patteri ottaisi kosteutta pois kuumasta tulo-kesäilmasta, teho saattaa hiukan laskea jos kaivo pari astetta nousee, maapiirin asteet voi viilennys hommissa nousta paljonkin. Kosteudenpoistolla on iso tunnevaikutus vaikka asteet ei paljoa heilahdakkaan alaspäin, tämän olen todennut ILP:n kanssa...sen kun laittaa vain kosteudenpoistolle niin ilmasto muuttuu äkkiä mukavan viileäksi vaikka asteet ei ole tippuneet oikeastaan ollenkaan...
Just näin. Kosteudenpoisto on se juttu ja jatkuva käynti.
-
hmm..2.
Oletetaan että viilennät tuloilman delta 7. Kun se tuloilma viilennetään se ei voi pitää sisällään enää yhtä paljon kosteutta, eli kosteus poistuu tuloilmasta jäähdytyspatterin kohdalla. Ei ongelmaa kunhan siinä on jonkinlainen tippuvesikaukalokohta missä vesi voi poistua (suljetusta kanavistosta).
Sen sijaan kun kylmennyt ilma etenee kanavassa niin kanavan pinta kylmänä sitoo kosteutta ympäröivästä lämpimämmästä huoneilmasta, ja kanavan ulkopinta kostuu. Vaikkapa ix-diagrammia (ilman vesipitoisuus eri lämpötiloissa) nyt en rupea katsomaan niin heittäisin että tuloilman lämpötila +16...17 alkaa olemaan rajamailla ettei kondensoidu kanavan ulkopintaan. Asteet riippuen siitä kuinka lämmin ilma kanavaa ympäröi. Tuloilman lämpötila nousee koneessa (puhallinmoottoreiden lämmöstä) ehkä +1 aste.
Jos aiot +5-asteisella vedellä jäähdyttää tuloilman niin millä konstilla hoidat sen ettei tuloilman lämpötila laske liian alas kanavistossa huonelämpötilaan nähden ettei se kanavan kondensoituminen alkaa?
Minusta vähän riskipeliä ilman tuloilmakanavan kondenssieristämistä.
KORJAAN
Sinulle ei taida ollakkaan kanavistoa vaan ILP:pi. Niin unohda minun kanavaeristyspohdinta. Sori.
-
kyllä siellä alspe:lla IV kone on...
Itse en perstuntumalla usko että keruupatterilla tulisi kanavistoon jotain kondenssi-erityistarpeita, mutta vain perstuntumalla...eli asiantuntijan puoleen kääntymällä varmistaisin kokonaisuuden.
Keruupatteri ei ole JÄÄHDYTYS.
-
Joskus lueskelin tällaista: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120919979 (http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120919979)
Mielestäni ihan hyviä jäähdytystuloksia saatu ilmanvaihdon kautta maakylmällä. Itselle pitäisi kesemmällä viritellä jäähdytys ilmanvaihdon kautta. Miettinyt myös jos vielä laittaisi viilennyspatterin jäteilmakanavaankin, sillähän latailisi kaivoa alkukeväästä pitkälle syksyyn. Hintaa tietty tuppaa tulemaan joten jäänee laittamatta.
-
;D hmmm...se kosteudenpoisto on juuri sitä viilennystä tuloilmalle vai mitä 'eikuttelet'?
Et saa kyllä koskaan kaivoa niin lämpöseksi ettei sillä litkulla patteri ottaisi kosteutta pois kuumasta tulo-kesäilmasta, teho saattaa hiukan laskea jos kaivo pari astetta nousee, maapiirin asteet voi viilennys hommissa nousta paljonkin. Kosteudenpoistolla on iso tunnevaikutus vaikka asteet ei paljoa heilahdakkaan alaspäin, tämän olen todennut ILP:n kanssa...sen kun laittaa vain kosteudenpoistolle niin ilmasto muuttuu äkkiä mukavan viileäksi vaikka asteet ei ole tippuneet oikeastaan ollenkaan...
Jäähdytyksessä osa tehoa on tuntuvaa tehoa ja loppu teho on sitä kun ilma kuivuu eli siitä kondensoi vettä pois. Mitä lämpimämpi on liuos eli jäähdytyspatterin pinta, sitä vähemmän se kuivaa ilmaa.
Kylmäaineeseen perustuva ILP kuivaa paremmin kuin liuoskierto jos liuos on liian lämmintä. Mutta sekin jäähdyttää ilmaa.
Riippuu lämpötiloista tosiaan, mutta ensin viilennetään ja JOS liuos on tarpeeksi kylmää niin voi sillä ilmaa saada myös kuivumaan.
-
Riippuu lämpötiloista tosiaan, mutta ensin viilennetään ja JOS liuos on tarpeeksi kylmää niin voi sillä ilmaa saada myös kuivumaan.
juuri päinvastoin, kosteudenpoisto toimii vikkelämmin ja saa nopeammin 'tuntumaan' viileemmältä ... oikea ilman viileminen tapahtuu joskus aikojen päästä jos tapahtuu ollenkaan...
tai no jos pidät ikkunoita ja ovia tjms auki niin sitten ei tapahdu oikein mitään :D
-
juuri päinvastoin, kosteudenpoisto toimii vikkelämmin ja saa nopeammin 'tuntumaan' viileemmältä ... oikea ilman viileminen tapahtuu joskus aikojen päästä jos tapahtuu ollenkaan...
tai no jos pidät ikkunoita ja ovia tjms auki niin sitten ei tapahdu oikein mitään :D
Juu ilma tuntuu viileämmältä JOS se saadaan kuivumaan. Mutta sitä ei saada jos litku ei ole tarpeeksi kylmää.
Esimerkiksi 20 asteisella litkulla 27 asteista ilmaa voi hivenen jäähdyttää, mutta kuivaamista sillä ei saa aikaan. Eli ensin ilma viilenee ja lopuksi kuivuu jos kuivuu.
Lue aiheesta muualta jos et minuu usko. 😉
-
Hommasin tollasen vanhan kattojäähdyttimen. Automatiikkaahan tossa ei ole ja haisi alkujaan navetanvintille, kun siellä ollut säilytyksessä.
Maapiirillä tarkotus jäähdyttää, kenno on aika kookas 15*70cm. Lisäksi löytys (kytkemättä vielä) ulkoilman esilämmitin. Sitä meinasin, jos ekana jäähdyttäs katto jäähdyttimellä ja maapiiri, kun tarpeeksi lämmennyt pistäis litkun vielä kiertämään esilämmittemälläkin, olikos joku 16 astetta raja ettei alkas kondensoimaa putkissa vai riskialtista puuhaa kun ei eristeitä, muuta, kuin puhallus villa. Putket on kyllä muovia.
-
Lue aiheesta muualta jos et minuu usko. 😉
Kyllä roorilla on nyt virheellinen käsitys asiasta ja sinä olet aivan oikeassa. Jotta ilmaa voidaan kuivata täytyy kennon pinnan olla alle ilman kastepisteen. Tällöin tiivistymisessä vapautuva energia siirtyy jäähdytyspatteriin ja sinällään ilman lämpötilalle ei tapahdu mitään tuon tiivistymisen osalta. Kun tiivistymistä tapahtuu niin tällöin ilma kuivaa ja lämpötila laskee.
Jos tiivistymistä ei tapahdu koska kennon pinnalla vallitsee yli kastepisteen oleva lämpötila niin tällöin ilman lämpötila laskee ja suhteellinen kosteus kasvaa...
Asiat on selvitetty mm näissä ketjuissa:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7093.msg93042#msg93042
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6740.msg87887#msg87887
-
Juu ilma tuntuu viileämmältä JOS se saadaan kuivumaan. Mutta sitä ei saada jos litku ei ole tarpeeksi kylmää.
Esimerkiksi 20 asteisella litkulla 27 asteista ilmaa voi hivenen jäähdyttää, mutta kuivaamista sillä ei saa aikaan. Eli ensin ilma viilenee ja lopuksi kuivuu jos kuivuu.
Lue aiheesta muualta jos et minuu usko. 😉
Muuttukoon musteeksi semmonen kaivo+IV esilämmitys (ei muuta vitkutinta) omistaja joka on joskus saanut litkunsa +20ºC lämpöisenä sinne esilämmityspatteriin!?
Tai no pudotetaan kynnystä +10ºC tasolle ja jos edelleen muste pysyy purkissa niin kirjottaa vaan asteet mihin korkeimmillaan kaivosta tulevan litkun on saanut 8)
-
Muuttukoon musteeksi semmonen kaivo+IV esilämmitys (ei muuta vitkutinta) omistaja joka on joskus saanut litkunsa +20ºC lämpöisenä sinne esilämmityspatteriin!?
Tai no pudotetaan kynnystä +10ºC tasolle ja jos edelleen muste pysyy purkissa niin kirjottaa vaan asteet mihin korkeimmillaan kaivosta tulevan litkun on saanut 8)
Kyse ei varsinaisesti ollut kyse tästä vaan siitä, että sinä sanoit että aina ensin kuivataan ja sitten jäähdytetään. Aivan kuin ilman kuivaaminen olisi tuosta vaan helppo teko.
Siihen en ota kantaa millaista litkua maasta saadaan pitkän kesän mittaan jos jäähdytys on päällä pitkään. Vaakakeruun kanssa ainakin sanotaan, että heikkoa on kuivaaminen vaikka varmasti vaakakeruusta saadaan sen verran viileää viinaa että se vähän ilmaa kesällä jäähdyttää. Ja tosiaan, suhteellinen kosteus NOUSEE jos ilmaa ei saada kuivatuksi.
-
Jos tiivistymistä ei tapahdu koska kennon pinnalla vallitsee yli kastepisteen oleva lämpötila niin tällöin ilman lämpötila laskee ja suhteellinen kosteus kasvaa...
Asiaa vielä mutkistaa kennon teho/pinta-ala ja ilmavirta. Jos jälkiviilennyspatteri on pieni suhteessa koneen ilmavirtaan niin kuivausta ei tapahdu vaikka patteri olisikin alle kastepisteen. Mut tänhän sä kyllä tiesitkin. ;)
ILP:ssahan kuivaus tapahtuu juurikin pudottamalla puhallinnopeutta.
-
Asiaa vielä mutkistaa kennon teho/pinta-ala ja ilmavirta. Jos jälkiviilennyspatteri on pieni suhteessa koneen ilmavirtaan niin kuivausta ei tapahdu vaikka patteri olisikin alle kastepisteen. Mut tänhän sä kyllä tiesitkin. ;)
ILP:ssahan kuivaus tapahtuu juurikin pudottamalla puhallinnopeutta.
Joo onhan noita tekijöitä. Patterin tapauksessa pinta-ala saattaa tulla ongelmaksi mutta konvektorilla tuskimpa....
Joskus kun luin jotain liittyen jäähdytykseen niin tuolla oli mainittu että konvektori mitoitetaan niin että oletetaan että kondensoitumista ei tapahdu. En tiedä miksi näin ja en äkkisellä hakemilla löytänyt tuota mainintaa uudestaan googlella. Aivan sama. Mulla ainakin kondensoi ja se siitä ;)
Epäilen että ilpin tapauksessa kuivauksella kennon lämpötila yritetään pitää mahdollisimman kylmänä ja samalla ilmavirta mahdollisimman pienenä jotta kenno pysyy vielä alimmassa mahdollisessa lämpötilassa. Pelkällä jäähdytyksellä sitten käytetään mahdollisesti suurempaa puhallinopeutta joka saattaa jo hiukan nostaa sisäyksikön kennon lämpötilaa ja kondessin määrä saattaa olla hiukan pienempi mutta teho on silti suurempi. Tämä siis omaa mutua. ::)
-
Itsellä Valloxin MLV250 patteri 200m kaivon perässä, koko kesän oli jäähdytys päällä. Kaivon puolesta ei mitään ongelmia jäähdytyksessä, iv-koneelle asetin talteenottolämpötilaksi 15 jottei sisään tule liian kylmää kondenssiriskin takia. Säätö toki on nestevirtaukselle, mutta laiskasti jaksoin väännellä ja säätimen piuhat roikkuivat vielä irrallaan. Sisäilma kuivaa hienosti, patterista tuli kesällä parhaimmillaan vettä melkein 10l vuorokaudessa (sattui olemaan ämpäri keskeneräisten asennusten takia keruuastiana...). Teho ei riitä pitämään kämppää igluna, mutta alle 24 oli kuumimpinakin päivinä ja kosteus reilusti matalampi kuin ilman jäähyä.
Ei ollut kondenssiongelmia, sisällä olevat putket ovat kuivemmassa ilmassa eivätkä järin kylmiä rajoituksen takia. Käytetäänhän sitä yöjäähdytystäkin jolloin sisään tuleva ilma voi olla vielä viileämpää. Yläpohjassa on teipatut foliovillat putkissa joka on riittävä kondenssieristys. Vaikka teippisaumakin vuotaisi, on riski aika pieni koska ilma ei juuri villoissa virtaa, mutta kukin omalla riskillä.
Ensi kesäksi on vielä konvektori tukemassa jos tarvetta on.
Näytti muuten wilon näyttö 7W tehoa, lähes minimiteholla mentiin (wilo yonos pico). Aika halpaa jäähdytystä.
-
Itsellä Valloxin MLV250 patteri 200m kaivon perässä, koko kesän oli jäähdytys päällä. Kaivon puolesta ei mitään ongelmia jäähdytyksessä, iv-koneelle asetin talteenottolämpötilaksi 15 jottei sisään tule liian kylmää kondenssiriskin takia. Säätö toki on nestevirtaukselle, mutta laiskasti jaksoin väännellä ja säätimen piuhat roikkuivat vielä irrallaan. Sisäilma kuivaa hienosti, patterista tuli kesällä parhaimmillaan vettä melkein 10l vuorokaudessa (sattui olemaan ämpäri keskeneräisten asennusten takia keruuastiana...). Teho ei riitä pitämään kämppää igluna, mutta alle 24 oli kuumimpinakin päivinä ja kosteus reilusti matalampi kuin ilman jäähyä.
Ei ollut kondenssiongelmia, sisällä olevat putket ovat kuivemmassa ilmassa eivätkä järin kylmiä rajoituksen takia. Käytetäänhän sitä yöjäähdytystäkin jolloin sisään tuleva ilma voi olla vielä viileämpää. Yläpohjassa on teipatut foliovillat putkissa joka on riittävä kondenssieristys. Vaikka teippisaumakin vuotaisi, on riski aika pieni koska ilma ei juuri villoissa virtaa, mutta kukin omalla riskillä.
Ensi kesäksi on vielä konvektori tukemassa jos tarvetta on.
Näytti muuten wilon näyttö 7W tehoa, lähes minimiteholla mentiin (wilo yonos pico). Aika halpaa jäähdytystä.
Kerros nyt kuinka 'kuumaksi' max sait kaivon liuoksen lämpenemään tuolla MLV:llä, alspe kun on jossain haavemaassa ja pelkää että kun se menee +20ºC lämpötilaan niin helposti ja loppuu ilman kuivautuminen ;D. Jos kerran koko kesän junnasi niin sehän nousi varmaan ihan sfääreihin 8) (=ei ).
Boldasin näkyviin, mitä tapahtuu tuloilmalle patterin ja kaivon yhdistelmällä...siis käytännössä.
-
^ rööri, 20c liuos oli vain heitto esimerkki asiavirheeseesi jossa väitit, että aina ensin kuivataan ilmaa (sitten vasta jäähdytetään).
-
^ rööri, 20c liuos oli vain heitto esimerkki asiavirheeseesi jossa väitit, että aina ensin kuivataan ilmaa (sitten vasta jäähdytetään).
Miksi tuommosia utopia-heittoja (=iso asiavirhe), miksei samalla 30ºC...asiahan muuttuu diipadaapaksi virheellisillä olettamuksilla...kannattaa pysyä maanpinnalla :D
'pade':n tarinahan tuossa toi hyvin esiin asian todelliset laidat...pääosassa on kosteuden poisto, asteiden tippumisella sivurooli.
-
Oliskohan kesällä käyty jossain +10 tms, ei tullut kauhean usein käytyä katsomassa kun ainoat anturit on viesmannissa. Virhettäkin varmasti tulee kun MLP on lämpimänä ja osa putkista oli eristämättä.
Naapurissa on myös ~200m2 uusi talo, omistaja myi konvektorin pois kun totesi "etujäähdytykseen" olleen riittävä.
Nukkumisen takia itse laitoin vielä konvektorin kaveriksi, katsotaan ensi kesänä paljonko mankelia tulee huudatettua, ehkei lainkaan. Vähän turhamaista, mutta kun halvalla sai.