Maalämpöfoorumi
Tarjouspyynnöt => Lämpöpumput => Aiheen aloitti: weijo - 02.09.16 - klo:10:02
-
Olen pyytänyt tarjouksia maalämmöstä. Tomppeli täällä foorumilla laski kaivon syvyydeksi 198m. Järjestään kaikki tarjoukset ovat kuitenkin 140-160 m. Mistä moinen ero voi johtua?
Osa tarjonnut 5,7 kW (Viessmann Vitocal 333-G) pumppujakin, jotka mielestäni aivan liian pieniä. Nibe 1245-8 kW on muutama tarjonnut. Onko järkeä miettiä invertteripumppua? Tomppeli laski tarvittavaksi tehoksi 7,20 kW.
-
Lämpökaivon syvyydestä ei kannata tinkiä, on tämän tomppelin mielipide.
Matalampi kaivo toimii tyydyttävästi alkuvuosina.
Kaivo kuitenkin viilenee vähitellen ja sen lämpötila on 10 - 15 vuoden kuluttua noin 1,5 - 2 astetta alempi, kuin alkuvuosina.
Kylmästä kaivosta saadaan vähemmän lämpöä. Kaivo ei saisi jäätyä.
-
1.5-6kW invertteristä saa myös isomman maksimitehon päälle, eli vajaa 8kW.
edit:
Tuossa olikin tuo talon linkki. Itse varmaan laittaisin vielä "varman päälle" 5-10 metriä lisää, eli 170 m. Omasta mielestä invertteri voisi olla aika hyvä koska neliöitä ei ole kovin paljoa "126,5 m2" ja talokin on aivan uusi.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7039.msg92117#msg92117
-
Olen pyytänyt tarjouksia maalämmöstä. Tomppeli täällä foorumilla laski kaivon syvyydeksi 198m. Järjestään kaikki tarjoukset ovat kuitenkin 140-160 m. Mistä moinen ero voi johtua?
Osa tarjonnut 5,7 kW (Viessmann Vitocal 333-G) pumppujakin, jotka mielestäni aivan liian pieniä. Nibe 1245-8 kW on muutama tarjonnut. Onko järkeä miettiä invertteripumppua? Tomppeli laski tarvittavaksi tehoksi 7,20 kW.
Kysyppä invertteripumppuja kauppaavilta "asiantuntijoilta" mikä on invertteripumpun COP osateholla?
-
Kysyppä invertteripumppuja kauppaavilta "asiantuntijoilta" mikä on invertteripumpun COP osateholla?
Ainakin omien ekan käyttövuoden lokitusten mukaan pumpun hyötysuhde riippuu huomattavasti voimakkaammin lämmönkeruun ja lauhduttimen lämpötiloista kuin kompressorin taajuudesta. Edellisten 4kk ajalta ei COP ole laskenut lämmityskäytössä kertaakaan alle 6:n. Tämä siis n.7-asteisella kaivovedellä tehtyä n. 28-asteista lämmitysvettä.
edit. Edellinen 4kk on siis menty invertteripumpun tyhjäkäynnillä 20Hz, joka joidenkin "asiantuntijoiden" mukaan olisi hyötysuhteeltaan huonoin.
-
Laitappas kuule tänne ne sinun "loggaustiedot" niin katsotaan.
-
1.5-6kW invertteristä saa myös isomman maksimitehon päälle, eli vajaa 8kW.
edit:
Tuossa olikin tuo talon linkki. Itse varmaan laittaisin vielä "varman päälle" 5-10 metriä lisää, eli 170 m. Omasta mielestä invertteri voisi olla aika hyvä koska neliöitä ei ole kovin paljoa "126,5 m2" ja talokin on aivan uusi.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7039.msg92117#msg92117
Moro
neliöitä on siis tuo 167, tuo 126,5 m2 on ulkoseinien pinta-ala ei huoneiston. Hinnallisestihan ei sinällään ole merkitystä pitkässä juoksussa ottaako 160m vai 170m vai jopa tomppelin laskeman 190 m. Se että jos pumppu käy "väärillä" kierroksilla ja joutuu sen vaihtamaan ennen kuin ikää tulee 10v niin investointina maalämpö ei ole enää kannattava.
Inventteripumppua perustelisi se, että se istuu paremmin vaihteleviin ilmastoihin (lue: joulukuussa lämpöisempää kuin kesäkuussa) mutta sitten taas kyseessä suht uusi tekniikka, ei kamalasti kokemuksia. Hinnallisesti aikas samoissa kuitenkin pyöritään ns. kiinteän kanssa.
-
Ainakin omien ekan käyttövuoden lokitusten mukaan pumpun hyötysuhde riippuu huomattavasti voimakkaammin lämmönkeruun ja lauhduttimen lämpötiloista kuin kompressorin taajuudesta. Edellisten 4kk ajalta ei COP ole laskenut lämmityskäytössä kertaakaan alle 6:n. Tämä siis n.7-asteisella kaivovedellä tehtyä n. 28-asteista lämmitysvettä.
edit. Edellinen 4kk on siis menty invertteripumpun tyhjäkäynnillä 20Hz, joka joidenkin "asiantuntijoiden" mukaan olisi hyötysuhteeltaan huonoin.
eipä paljoa näy näitä "asiantuntevia" "loggaustietoja" missä aletaan jo muuttamaan kompuran ominaisuuksia. ;D ;D ;D
-
Moro
neliöitä on siis tuo 167, tuo 126,5 m2 on ulkoseinien pinta-ala ei huoneiston. Hinnallisestihan ei sinällään ole merkitystä pitkässä juoksussa ottaako 160m vai 170m vai jopa tomppelin laskeman 190 m.
Alkuperäisessä laskelmassani oli umpiulkoseinän neliöitä vähän liikaa, eli 144,7 m2. Kaivon aktiivimetrejä sinä laskelmassa tuli 198.
Johtui siitä, että olin ilmeisesti käyttänyt liian suurta huonekorkeutta laskelmassani.
Pudotin nyt huonekorkeuksia ja sain umpiulkoseinän alaksi 128 m2. Nyt kaivon aktiivimetrejä tuli 193.
Riskillä voi tehdä 160 metrisenkin kaivon, mutta saako siitä sitten vielä 10 - 20 vuoden kuluttua riittävästi lämpöenergiaa taloasi varten?
Se riippuu siitä, kuinka suotuisa on kallioperän laatu kohteessasi.
Maalämpöpumppujen hyötysuhde tulee luultavasti paranemaan vuosien saatossa.
Jos joskus 15 - 20 vuoden kuluttua vaihdetaan uudempi maalämpöpumppu,
saattaa se toimia huomattavasti nykyistä paremmalla hyötysuhteella.
Silloin kaivosta tarvitaan nykyistäkin enemmän lämpöenergiaa.
Kukapahan sitä noin pitkälle viitsii pohtia...
-
eipä paljoa näy näitä "asiantuntevia" "loggaustietoja" missä aletaan jo muuttamaan kompuran ominaisuuksia. ;D ;D ;D
Mitä ominaisuuksia tässä nyt on muutettu. Niben ilmoittama hyötysuhde F1255-6 pumpulle on EN 14511 mukaan:
0/45 3.61 10/45 4.79
0/35 4.72 10/35 6.49
joten lineaariapproksimaatiolla 10/25 hyötysuhde voisi olla jotain 6.49 ja 8.16 välillä.
Näin varsinaisen lämmityskauden ulkopuolella tehdään n. 27-28 lämmitysvettä lauhduttimelta ja keruun keskiarvo on n. 6 astetta joten samalla anaaliapproksimaatiolla voitaisiin olla jossain n. 7 COP lukemissa.
Voin pistää tarkempia lokitietoja kotiuduttuani reissulta, mutta vuoden lokitusten mukaan on 6-7/27-28 20Hz lämmitysteho yli 1.5kW ja Niben ottoteho n. 240W joka asettuu aika hyvin tuohon teoreettiseen haarukkaan. Mikä tässä on ihmeellistä, mun mielestä kone toimii valmistajan antamien speksien mukaan mikä on ennemmin minimivaatimus.
-
Mitä ominaisuuksia tässä nyt on muutettu. Niben ilmoittama hyötysuhde F1255-6 pumpulle on EN 14511 mukaan:
0/45 3.61 10/45 4.79
0/35 4.72 10/35 6.49
joten lineaariapproksimaatiolla 10/25 hyötysuhde voisi olla jotain 6.49 ja 8.16 välillä.
Näin varsinaisen lämmityskauden ulkopuolella tehdään n. 27-28 lämmitysvettä lauhduttimelta ja keruun keskiarvo on n. 6 astetta joten samalla anaaliapproksimaatiolla voitaisiin olla jossain n. 7 COP lukemissa.
Voin pistää tarkempia lokitietoja kotiuduttuani reissulta, mutta vuoden lokitusten mukaan on 6-7/27-28 20Hz lämmitysteho yli 1.5kW ja Niben ottoteho n. 240W joka asettuu aika hyvin tuohon teoreettiseen haarukkaan. Mikä tässä on ihmeellistä, mun mielestä kone toimii valmistajan antamien speksien mukaan mikä on ennemmin minimivaatimus.
Onhan tuo vähän uskomatonta mutta totta :)
Eli invertterikompressori, liuospumppu, kiertovesipumppu ja pumpun muut sähköt vie 240W.
Kaivosta tulevan veden lämpötila 6-7C ja lähtevän lämmitysveden lämpötila 27-28C.
Eli noin arvaamalla lähellä lukemia 10C keruu/35C lämmitysvesi jolloin cop olisi 6.49.
Hyvän cop:in osasyy varmaan on tuo invertteripumpun tosi pieni minimiteho joka on noin 1.5kW. Kun kaivoa rasittaa (lähes) kokoajan pienellä teholla, niin liuoskin pysyy aika lämpöisenä.
-
Mitä ominaisuuksia tässä nyt on muutettu. Niben ilmoittama hyötysuhde F1255-6 pumpulle on EN 14511 mukaan:
0/45 3.61 10/45 4.79
0/35 4.72 10/35 6.49
joten lineaariapproksimaatiolla 10/25 hyötysuhde voisi olla jotain 6.49 ja 8.16 välillä.
Näin varsinaisen lämmityskauden ulkopuolella tehdään n. 27-28 lämmitysvettä lauhduttimelta ja keruun keskiarvo on n. 6 astetta joten samalla anaaliapproksimaatiolla voitaisiin olla jossain n. 7 COP lukemissa.
Voin pistää tarkempia lokitietoja kotiuduttuani reissulta, mutta vuoden lokitusten mukaan on 6-7/27-28 20Hz lämmitysteho yli 1.5kW ja Niben ottoteho n. 240W joka asettuu aika hyvin tuohon teoreettiseen haarukkaan. Mikä tässä on ihmeellistä, mun mielestä kone toimii valmistajan antamien speksien mukaan mikä on ennemmin minimivaatimus.
niin kauan kun ei ole virtausmittareita toisiopuolella nämä pelkkään ottotehoon perustuvat "mittaukset" voi jättää omaan arvoonsa.
-
niin kauan kun ei ole virtausmittareita toisiopuolella nämä pelkkään ottotehoon perustuvat "mittaukset" voi jättää omaan arvoonsa.
Ja mistä päättelit ettei toisiopuolella ole virtausmittareita? Tuolla on Q1.5 pollucom toisiossa joka vahvistaa tulokset.
-
Mitä ominaisuuksia tässä nyt on muutettu. Niben ilmoittama hyötysuhde F1255-6 pumpulle on EN 14511 mukaan:
0/45 3.61 10/45 4.79
0/35 4.72 10/35 6.49
joten lineaariapproksimaatiolla 10/25 hyötysuhde voisi olla jotain 6.49 ja 8.16 välillä.
Niben mukaan 0/35 on siis 4,72. Tuota on hyvä verrata muihin.
-
Niben mukaan 0/35 on siis 4,72. Tuota on hyvä verrata muihin.
Vertailun tekee haasteelliseksi se että f1255 standardin mukaiset mittaukset tehdään 50Hz taajuudella. Nykyisestä lokikannasta katsottuna oma pumppu on toiminut tuolla 50Hz:llä 19h viimeisestä 4867 käyttötunnistaan siis alle 0.4% ajastaan. Standardin tuloksista ei voi päätellä onko hyötysuhde eri taajuuksilla parempi, huonompi tai edes erilainen. Itse en usko siihen että hyötysuhde pysyy koko taajuusalueen 20-120Hz samana.
-
Vertailun tekee haasteelliseksi se että f1255 standardin mukaiset mittaukset tehdään 50Hz taajuudella. Nykyisestä lokikannasta katsottuna oma pumppu on toiminut tuolla 50Hz:llä 19h viimeisestä 4867 käyttötunnistaan siis alle 0.4% ajastaan. Standardin tuloksista ei voi päätellä onko hyötysuhde eri taajuuksilla parempi, huonompi tai edes erilainen. Itse en usko siihen että hyötysuhde pysyy koko taajuusalueen 20-120Hz samana.
Niinpä kaikki ovat vertailukelpoisa standardin mukaisella mittauksella. Standardin mukaisella taajuudella.
Ei tietenkään COP ole sama koko tajuusalueella. Ei se ole myöskään jos Pekka keksiikin mitata lämpötiloilla 0/35 sijaan 0/33 ja Matti 2/28 jne...
EN 14825 stanadardi ottaa käsittääkseni huomioon muutakin.