Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto => Aiheen aloitti: tk- - 12.05.16 - klo:11:43
-
Kirjoittelenpa tänne aiheesta, mistä aikanaan yritin itsekin kovasti löytää tietoa, mutta taitaa olla aika harvakseltaan toteutuksia vielä olemassa. Eli kyseessä siis allekirjoituksen mukainen rivitalo, missä ei jäähdytysmahdollisuutta oltu rakennusvaiheessa otettu huomioon. Taloyhtiön maalämpöjärjestelmä on sijoitettu erillisen autokatoksen päässä olevaan tekniseen tilaan, mistä on noin 3 metrin matka talon päätyseinään.
Viilennystä pitkään suunniteltiin, ilp-kauppiaat kertoivat kuinka maaviileä ei tule toimimaan ja hyvin harvat urakoitsijatkaan halusivat lähteä järjestelmää edes suunnittelemaan.
Järjestelmä toteutettiin siten, että 40mm putkella tehtiin ns. runkolinja, mikä menee maan kautta seinälle, nousee katonrajaan ja kulkee pihan puolella olevien parvekkeiden kattorakenteissa. Asunnoille on otettu runkolinjasta viilennyshaarat, joissa jokaisessa magneettiventtiili. Putket menevät ilp-tyylisesti pintavetona seinäkonvektorille (Amena). Konvektori ohjaa magneettiventtiilit auki, ja magneettiventtiileistä lähtee myös ohjauskäsky kiertopumpun käynnistymiselle.
Jäätymisen ja jumittumisen estämiseksi järjestelmässä on vielä kellorele mikä pyöräyttää pumppua kahdesti vuorokaudessa. Myös magneettiventtiilit aukeaa tuolloin, jotta asuntoihin menevät haarat pyörähtävät. Viileäkierrossa näyttää kiertävän vesi myös Niben käydessä jonkinlaisella nopeudella.
Nyt sitten odotellaan helteitä!
-
Itse mielenkiinnosta testasin tammikuun -25 pakkasilla onko viilennyshaara jäässä (putket ylöpohjassa). Avasin vain sulun, en laittanut viilennyshaaran pumppua edes päälle, koneen keruupumppu piti liikettä yllä. Ensimmäiseen puoleentuntiin ei juuri kiertänyt eli litku saattoi olla hieman kohmeessa. Lähti kuitenkin pyörimään ilman väkivaltaa. Eipä kait siellä villojen välissä -25C taida olla.
-
Ei kai tuossa kovin suuri jäätymisriski olekaan. Asennusliikkeen edustajakin kertoi, että seisoessaan tuossa kävisi niin, että etanoli ja vesi hieman erottuu toisistaan ja etanoli kevyempänä nousisi ylemmäs, eli juuri tuonne ulkona menevään putkiosuuteen. Putki kuitenkin menee täysin ulkotilassa alumiinivillakourulla eristettynä, joten ehkä tuo kerran päivässä pyöräyttäminen on perusteltua varmuuden vuoksi.
-
Saitko samalla muuten laitettua mittauspisteitä sinne eli jäähdytyslinjan tulevaa ja menevää lämpötilaa jne.. mielenkiintoista sondia?
-
On tuossa meno- ja paluulinjassa teknisessä tilassa jo 1-wire-anturit eristeen sisään tungettuna, pitäisi vielä innostua kunnolla teippaamaan putkeen kiinni, tällä hetkellä näyttää 4-5 astetta enemmän kuin Niben lauhdutin. Missattiin datapiuhan veto koko matkalle kun parvekkeet oli vielä katoista auki, mutta ensimmäisen asunnon haaran luo saatiin ujutettua. Tarkoitus olisi siihen laittaa anturit konvektorin meno- ja paluuhaaroihin jos tuo suostuu toimimaan 20 metrin piuhan perästä!
-
Minä otin suunnitteluperusteeksi, että putket jäätyvät talvella.
Siksi erotin viilennyssysteemin varsinaisesta keruupiiristä lämmönvaihtimella.
Ainakin paisunta-astia oli tammikuun pakkasilla jäässä.
Nyt ilmojen lämmitessä testasin ja toimi normaalisti.
ATS
-
Asennusliikkeen edustajakin kertoi, että seisoessaan tuossa kävisi niin, että etanoli ja vesi hieman erottuu toisistaan ja etanoli kevyempänä nousisi ylemmäs, eli juuri tuonne ulkona menevään putkiosuuteen.
Tuo onkin mielenkiintoinen väite. Olisi kiva tietää, missä määrin pitää paikkansa.
Jos antaa kossupullon olla hyllyllä rauhassa pitkään, nouseeko siinäkin etanoli pintaan? Kun sitten kaataa varovasti, niin saako ekat paukut vahvempina? :)
Itse aiheesta: etanolin vesiliuos jähmettyy asteittain ja muuttuu sitten kiinteäksi mahdollisesti ilman, että sen tilavuus kasvaa samoin kuin puhtaalla vedellä. Jähmettyminen on ehkä siksi vähemmän vaarallista kuin vedellä.
-
Nyt alkaa jo hieman olla käyttökokemuksiakin. Systeemiin riittää oma kiertopumppunsa, sähkönkulutus tunnissa lisäntyy noin 0,18kWh viilennyksen ollessa käytössä. Toistaiseksi kuumimmillaan kaivovesi on käynyt noin 8,5 asteessa, joten vielä ei toteudu viimeiseen asuntoon ilp:n asentaneen henkilön ennustukset. Kuulemma maaviileä toimii maksimissaan juhannukseen saakka minkä jälkeen keruupuoli on lämmennyt liikaa.
Tuo Amenan konvektori ei mikään järin hiljainen ole, mutta kyllä sen kanssa nukkumaankin pystyy. 2-kerroksisen asunnon yläkerran pienestä porrasaulasta tuo viileä leviää riittävän hyvin koko asuntoon.
-
Kuulemma maaviileä toimii maksimissaan juhannukseen saakka minkä jälkeen keruupuoli on lämmennyt liikaa.
Tarkoittiko hän siis maapiiriä, eikä kalliokaivoa? Itse en huomaa yhtään mitään lämpenemistä kaivossa - ainakaan vielä. Täytyisi kait olla melkoinen kasa konvektoreita ennen kuin kallio siitä lämpenisi.
-
...Kuulemma maaviileä toimii maksimissaan juhannukseen saakka minkä jälkeen keruupuoli on lämmennyt liikaa....
Porakaivon jäähtymisen / lämpenemisen määrittää kaivon ja keruujärjestelmän kokonaisuuden terminen vastus.
Se vastus on yhtä suuri ja sama sekä lämmitykselle, että viilennykselle.
Menon ja paluun lämpötilaero ei silti ole sama.
Sen delta t riippuu siirrettävästä tehosta ja kiertonesteen massavirtauksesta.
Viilennyksen kaivoon siirtämä lämpöenergia on ilmeisesti pienempi, kuin lämmityksen kaivosta ottama lämpöenergia.
Näiden tehojen suhteesta voi päätellä kaivon lämpötilan muuttumista.
Edit.: Korjasin kirjoitusvirheeni, puuttui yhdestä sanasta genetiivin "n"
-
Täällä on ihmetystä herättänyt se ettei jäähdytystä ole tarvittu vielä kertaakaan tänä kesänä. En tiedä mahtaako sillä olla jotain tekemistä että muutin lämmityskäyriä ja lämmitysrajaa viimevuodesta alemmaksi 15 asteeseen... ::)
Tietysti asunnot ovat kaikki erilaisia mutta tässäkin on olkkarissa 12m2 ikkunaa ilman kaihtimia tms suoraan ulos joista luulisi lämmön siirtyvät asuntoon. Saattaa tosin olla että tuo laattalattia imee tuota lämpöä sitten tehokkaasti itseensä...
(http://i.imgur.com/iSqBQvj.png)
Toissakesänä konvektori tahkosi melko paljon 2 vkon aikana. Tuolloin liuoksen lämpötila nousi muutaman asteen tilapäisesti.
-
Porakaivon jäähtymisen / lämpenemisen määrittää kaivon ja keruujärjestelmän kokonaisuuden terminen vastus.
Se vastus on yhtä suuri ja sama sekä lämmitykselle, että viilennykselle.
Menon ja paluun lämpötilaero ei silti ole sama.
Sen delta t riippuu siirrettävästä tehosta ja kiertonesteen massavirtauksesta.
Viilennyksen kaivoon siirtämä lämpöenergia on ilmeisesti pienempi, kuin lämmityksen kaivosta ottama lämpöenergia.
Näiden tehojen suhteesta voi päätellä kaivon lämpötilan muuttumista.
Edit.: Korjasin kirjoitusvirheeni, puuttui yhdestä sanasta genetiivin "n"
Tarkoittiko hän siis maapiiriä, eikä kalliokaivoa? Itse en huomaa yhtään mitään lämpenemistä kaivossa - ainakaan vielä. Täytyisi kait olla melkoinen kasa konvektoreita ennen kuin kallio siitä lämpenisi.
En oikein tiedä mitä tuossa on aiemmin tarkoitettu, vai onko ollut vain asennuttajan henkilökohtaista asenteellisuutta. Mutta yllättävän moni kyllä systeemiä suunnitellessa varoitti, ettei teho tule millään riittämään, eikä millään tapaa eritellyt kaivo vs. maapiiri. Maapiirin kanssa voisin uskoakin, ettei loppukesästä enää välttämättä saa riittävän kylmää liuosta. No, toistaiseksi viilennyksen piirissä on 3 asuntoa mahdollisesta, eli alle puolet talon pinta-alasta, joten varmasti ei tule ongelmaa tehon kanssa.
Meidän asunto on talon keskellä, eli ulkopintaa on vain noin 5 metriä edessä ja takana molemmissa kerroksissa. Katto kuumenee kovasti auringossa, joten se lienee syy tuohon jäähdytyksen tarpeeseen, toki tuo konvektori kyllä hyvin myös raikastaa kosteaa ilmaa kun sateisena päivänä nousee jo lähemmäs 60%. Mukavuuslämmitys talossa on alhaallakin pienellä alalla joten se kyllä toki hieman nostaa lämpöjä.