Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: stiebel käyttäjä - 10.05.16 - klo:22:08
-
6 neliötä lattiaa kylppäriremppa...
Kumpi kannattaa,
Sähköllä vai shunttaus stiebelin puskurilta lattialämmitys.?
-
Käyttökustannuksissa halvemmaksi tulee vesikiertoinen ja shunttaus puskurilta, mutta kannattavuus riippuu paljon asennuskustannuksista.
Onko putket kuinka vaikea vetää? Shuntti ja sen ohjaus maksaa kanssa. 6 neliötä on aika pieni ala tehdä erillinen shunttaus.
Sähköllä saat varmaan edullisesti lattialämmityksen asennettua. Käyttökuluissa sitten maksaa hieman enemmän.
Pystytkö laskemaan, kuinka paljon toteutus tulisi maksamaan vesikiertoisena vs sähkölämmityksenä?
Sent from my iPhone using Tapatalk
-
Huomenna saa tietää shunttihässäkän hinnan...jos tietäis paljonka noin suurin piirtein sähköä kuluttaisi sähkölämmitys .
-
...jos tietäis paljonka noin suurin piirtein sähköä kuluttaisi sähkölämmitys .
Kerro lämpöpumppusi vuotuinen sähkön kulutus 3 :llä (=SCOP -avo), jaa se luku talosi lämmitettävien veliöiden määrällä ja kerro se osamäärä puolestaan tuolla läämitettävän lattian pinta-alla, joka on 6 ja tämä kerrot arvolla 0,5*.
Lattialämmityksen sähkön määrä:
= sähköllä lämmitettävät neliöt [m2] x 0,5 x 3 [SCOP] x kaikki pumpun ottama vuosikulutus [kWh] / kaikki lämpimät neliömetrit [m2]
*) Kerroin 0,5 on peräisin ympäristöministeriön E -todistuksen laskentaohjeesta. Tällä otetaan huomioon lämmin käyttövesi ja muualta huoneiden välisissä ilmaviroissa tapahtuva lämmön siirtyminen.
Lopullinen kulutus riippuu kovasti siitä, kuinka kovasti lämmität lattiaa.
Jos kuivatat lattiaa sähkölämmöllä, saa tuon kertoimen korvata ehkäpä arvolla 1,0, eli jättää siis pois kokonaan.
-
Täällä on nyt lattialämmitys pois kaikkialta muualta paitsi pesuhuone+sauna ll-piiristä, jonka n. 8-neliön lämmittämiseen
näyttäisi menevän karkeasti arvioiden (mittausjärjestelmien tarkkuus ei oikein riitä kun kiertoa on koko lattialämmityspiirissä
vain 1.5l/min) n. 4kWh/vrk eli n. 20W/m^2. Tuolla lämmitysteholla lattia on n. 24.5 asteinen (menovesi 26.0, paluu 24.5),
joka täyttää omat ja vaimoväen kriteerit mukavuudesta ja tila kuivuu mukavan nopsaan suihkuttelun jälkeen.
Sähköä lämmityskäytössä mlp-pumppu ottaa n. 1kWh vuorokaudessa ja tuottaa tuon mukavuuslämmityksen lisäksi
käyttöveden esilämmitykseen käytettävää lämpöä varaajaan n. 2kWh/vrk.
Eli näin kesällä on kulutusten suhde sähkö vs. vesi/mlp n. 4kWh/vrk vs. 0.67kWh/vrk. Talvella mlp:n hyötysuhteen
laskiessa suhde huononee, mutta absoluuttinen säästö suurenee. Virtaukset hieman muuttuu kun kaikki piirit on
auki, mutta karkea arvoi on että tammikuussa meni pesutiloihin n. 60W/m^2 jolloin sähkönä n. 5 COP:illa se olisi
ollut 11,5kWh/vrk vs. 2.3kWh/vrk.
Nämä siis -97 speksin mukaan eristetyssä maanvaraisessa betonilaatassa, erot kohteiden ja mieltymysten välillä
ovat varmasti isoja, mutta ajattelin että noista tiedoista voisi olla jotain apua.
-
Kyllähän näistä apua on...kiitos
-
Kerro lämpöpumppusi vuotuinen sähkön kulutus 3 :llä (=SCOP -avo), jaa se luku talosi lämmitettävien veliöiden määrällä ja kerro se osamäärä puolestaan tuolla läämitettävän lattian pinta-alla, joka on 6 ja tämä kerrot arvolla 0,5*.
Lattialämmityksen sähkön määrä:
= sähköllä lämmitettävät neliöt [m2] x 0,5 x 3 [SCOP] x kaikki pumpun ottama vuosikulutus [kWh] / kaikki lämpimät neliömetrit [m2]
*) Kerroin 0,5 on peräisin ympäristöministeriön E -todistuksen laskentaohjeesta. Tällä otetaan huomioon lämmin käyttövesi ja muualta huoneiden välisissä ilmaviroissa tapahtuva lämmön siirtyminen.
Lopullinen kulutus riippuu kovasti siitä, kuinka kovasti lämmität lattiaa.
Jos kuivatat lattiaa sähkölämmöllä, saa tuon kertoimen korvata ehkäpä arvolla 1,0, eli jättää siis pois kokonaan.
Oikeastaan tuo 0,5-kerroin tarkoittaa että jos ei sähköisen mukavuuslämmityksen määrää muutoin lasketa niin puolet koko tilojen lämmitysenergian kulutuksesta lasketaan sähköisen mukavuuslämmityksen energiankulutukseksi. Juurikin oletetaan toisinpäin että märkätiloista lämpöä johtuu muihin tiloihin (kuten johtuukin). Eli kaava menisi tällöin Lattialämmityksen sähkön määrä = SCOP X pumpun vuosikulutus (-kv:n osuus) * 0,5. Ymmärrettävästi kaava antaa epäuskottavan tuloksen, joka on liian suuri. Tarkoituksena on kai saada suunnitteluvaiheessa erilliset lämmitysjärjestelmät päälämmitysjärjestelmän piiriin. Ehdolla olevassa RakMk-uudistuksessa laskentaan on tulossa tarkemmat ohjeet miten sähköisen mukavuuslämmityksen osuutta voidaan laskea tarkemmin (dynaaminen laskenta, ei onnistune kotikonstein helposti).
http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Lausuntopyynnot_ja_lausuntoyhteenvedot/2016/Lausuntopyynto_luonnoksesta_hallituksen_(38540) (http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Lausuntopyynnot_ja_lausuntoyhteenvedot/2016/Lausuntopyynto_luonnoksesta_hallituksen_(38540)) ja sieltä
"Luonnos ympäristöministeriön asetukseksi uuden rakennuksen energiatehokkuudesta" , 27§.
Tässä tapauksessa kannattanee arvioida pumpun vuosikulutuksesta käyttöveden osuus, jakaa loppu asuinneliöillä ja kertoa aiotulla sähkölämmityksen osuudella. Vähän kannattaa arvioida jollain kertoimella extraa, koska lämpöä johtuu kyllä jonkin verran muihin tiloihin ja ilmanvaihto lienee ilman lto:ta tuolta osalta. Tietysti voi vielä miettiä, että missä märkätilat sijaitsee - onko ylä- ja alapohja vastaavaa kuin muualla kiinteistössä jne. Märkätilojen osuus voi olla yllättävän suurikin, vaikkei ehkä kuitenkaan tuota puolta koko lämmitysenergiasta...
Yt,
M
-
Lämmitys lienee pois päältä per kesä max n. 30pv?
Näin ainakin minulla.
Montaa satasta en laittais shunttaukseen, puskuriin, putkiin ja niiden vetoon jne.
Ja kun siellä on se sähkökaapeli, niin lämpöpumppu hoitaa vain käyttöveden.
-
Käyttökustannuksissa halvemmaksi tulee vesikiertoinen ja shunttaus puskurilta, mutta kannattavuus riippuu paljon asennuskustannuksista.
Onko putket kuinka vaikea vetää? Shuntti ja sen ohjaus maksaa kanssa. 6 neliötä on aika pieni ala tehdä erillinen shunttaus.
Sähköllä saat varmaan edullisesti lattialämmityksen asennettua. Käyttökuluissa sitten maksaa hieman enemmän.
Pystytkö laskemaan, kuinka paljon toteutus tulisi maksamaan vesikiertoisena vs sähkölämmityksenä?
Sent from my iPhone using Tapatalk
Sähkölattia kuuluis hintaan...shunttaus setti noin 1000e lisää hintaa urakkaan.sähköön olisin kallistumassa mutta en ole varma...jos jollain lähelläkään saman kokoinen lattialämmitys sähköllä voi vapaasti pistää kulutus tietoja.
-
Minulla on sähkövastus(kin) pesuhuoneessa. Vastus on 400 tai 420 wattinen. En ole sitä käyttänyt kun tuli koko talo laitettua laatalla ja se on jalkaan niin epämiellyttävä kylmänä että pidän lämmöt päällä kesälläkin koko talossa. Mutta voisin kyllä tieteen nimissä suorittaa kulutusmittauksia jos haluat, tuli kytkettyä tuo termostaatti pistorasian kautta joten mittarin saa helposti asennettua. Talot on tietty erilaisia, minulla on pesuhuoneessa maanvarainen lattia ja 20 cm styroksia ja kokoa vajaa kuusi neliöö.
Paljonko pannaan laatan lämmöksi?
-
28c-30 jos viittit tstata ois hienoa.
-
Ok. Eilen laitoinkin jo lattiapiirin kiinni ja sähköt päälle. Termarissa ei ole astelukemia, laitoin illalla sen noin kakkoselle ja nyt on 26 laatan lämpö. Laitan vähän lisää ja lämmön vakiinnuttua reiluun 28 asteeseen laitan energiamittauksen käyntiin, ehkä jo tänä iltana jos tuo pikkuvastus kerkeen halutun lämmön laattaan ajamaan. Lukemia seuraa muutaman päivän kuluttua.
-
Kiitos teet ison palveluksen nakke.
-
No niin, siinä kävi niin että laatalla taisi kestää pari päivää saavuttaa tasainen 29 asteen lämpö. Tuo eka päivän lukema oli niin iso että varmaan oli vielä lämmönnosto menossa. Minulla on siis puolitoista vuotta sitten rempattu pesuhuone, lattiasta kaikki pois ja uudet tilalle, siis sepeliä ja styroksia ja uusi valu vesieristeineen ja laattoineen nykynormien mukaisesti. Kylppäri, kuutisen neliöö, on tiiliseinien sisällä joten sähkö lämmittää varmasti vähän seinien alaosaakin. Ovi saunaan, jossa heti valmis kiuas, on aina kiinni. Samoin ovi pukuhuoneeseen on aina kiinni jolloin kosteus ei karkaa taloon, eikä nyt testilämpökään. Koneellinen ilmanvaihto on aina isolla, valloxi vitosella, jolloin tila kuivuu hetkessä mutta lämpökin varmaan vähän karkaa. Kylppäri on keskellä taloa, joten ulkoseinää ei tarvitse lämmittää.
Ja viimeinen 24h kulutus oli 4,37 kwh. Otan vielä pari päivää lisätestiä jotta saa luotettavamman otannan ja sitten voisi testata 28-27-26-25 asteiden sähkökulutuksen huvin vuoksi. Toi 29 on varmaan joka makuun riittävän lämmin, ehkä tuollainen 27:kin riittäisi useimmille.
-
Hyvä hyvä...saa kunnon tuloksia niin voi sitten miettiä kumpaan päätyy.
Kiitos.
-
Nyt livahti puolitunti pitkäksi, eli 24h 30 min kulutus oli 4.28 kwh. 29 edelleen pintalämpö.
-
Nyt livahti puolitunti pitkäksi, eli 24h 30 min kulutus oli 4.28 kwh. 29 edelleen pintalämpö.
Kiitos omastakin puolesta mielenkiintoisesta aiheesta.
Paljonko kylppärin huonelämpötila on näin helteillä?
-
Vein aamulla pari mittaria kylppäriin, keskellä tilaa 1,5m korkeudessa näyttävät 25.8 ja 25.9
Ja vaihteeksi jämpti 24h kulutus, 4.18 kwh. Eli uskotaan että tuo on suuruusluokka 29 pintalämmöllä.
Nyt koitan tiputtaa asteen pintalämpöö ja ilmoittelen kun kulutus on vakiintunut johonkin, meneepi selvästikin muutama päivä.
-
Vein aamulla pari mittaria kylppäriin, keskellä tilaa 1,5m korkeudessa näyttävät 25.8 ja 25.9
Ja vaihteeksi jämpti 24h kulutus, 4.18 kwh. Eli uskotaan että tuo on suuruusluokka 29 pintalämmöllä.
Nyt koitan tiputtaa asteen pintalämpöö ja ilmoittelen kun kulutus on vakiintunut johonkin, meneepi selvästikin muutama päivä.
Kiitos, ihan siedettävänä pysyy huonelämpökin.
-
nakke on ottanut tosiaan asiakseen selvittää kulutuksen sähköllä...iso kiitos siitä.
mahtaakohan kulutus pakkasilla nousta minkä verran?
olettaisin että jonkun verran.
mutta tämä on tärkeä testi koska kumminkin on päätettävä kumman kautta lattialämmön ottaa
se on kylmillä harmillista huomata että sähköä kuluukin esim 3x määrä verrattuna vesikiertoon vaikka kustannus olisikin asennettaessa suurempi.
sähköhän ei halpene.
-
Pintalämpötila, jota itse käytän kesämökin kosteissa tiloissa on 26C.
-
Täytyy koittaa olla palstalla vielä pakkasillakin ja mittailla sitten uudestaan, nyt en voi kun arvailla.
Arvaan että minun tapauksessa vain vähän, ehkä jotain 20% maksimissaan syystä että kylppäri ei ole ulkoseinällä.
Muuten olen tuolla kulutuksella sitä mieltä että sähkövastus kannattaa laittaa ainakin lattialämmitys taloihin kesää varten. Johan se varaajapönttö falskaa vuodessa melkein sen mitä tuo vastus kuluttaa kesässä. Eikä se kiertovesipumppukaan ilmaiseksi pyöri.
Ja tuo 26 lämmön kulutus selviää parin viikon sisään.
-
Tuo aste kerralla lämmön tiputus kävi hermoihin joten siirryin suoraan 26 laattalämmön tavoitteluun.
Siinä luotettava lukema on 2.8 kwh/vuorokausi. Kiinnostuneet laskeskelee nuo väliset lämmöt itse.
Mittalaitteina on muuten 3M merkkinen pintalämpätilamittari ja clas ohlssonnin pistorasiamittari.
Lämpömittari on mallia pro, mutta energiamittari on mallia harraste, tosin lienee aika tarkka kun näyttää vastuksen olevan 410 wattinen.
-
Tuo aste kerralla lämmön tiputus kävi hermoihin joten siirryin suoraan 26 laattalämmön tavoitteluun.
Siinä luotettava lukema on 2.8 kwh/vuorokausi. Kiinnostuneet laskeskelee nuo väliset lämmöt itse.
Mittalaitteina on muuten 3M merkkinen pintalämpätilamittari ja clas ohlssonnin pistorasiamittari.
Lämpömittari on mallia pro, mutta energiamittari on mallia harraste, tosin lienee aika tarkka kun näyttää vastuksen olevan 410 wattinen.
Pyöreesti 10€ kuussa.
-
Halpaa, toisaalta neliöö kohden kallista. Jos pitäisin koko talon laatan sähköllä noin lämpimänä nyt kesällä niin se maksaisi suoralla matikalla melkein 500€ kuussa. Noin suoraanhan se ei kai kaksikerroksissa menisi mutta tulisihan sille hintaa kuitenkin aikalailla.
Mutta tuosta kylppärin 10 eurostakin saisi vielä ehkä paljonkin pois jos olisi huonosti lämpöä johtavat kipsilevy väliseinät tiiliseinien tilalla. Painovoimainen ilmanvaihtokin säästäisi varmaan runsaastikin, varsinkin kun sellainen ei kesällä käytännössä toimi ollenkaan.
-
Juu meilläkin tosiaan kylppäri pohjoisseinällä ja painovoimainen vaihto oletan että jos sähköllä haluaa hoitaa lattian niin viimeistään lämmityskaudella kalliiks tulee ja kesällä joutuis pitään ainakin 30c lattiassa jotta vaihtuis ilma...remppaa ei vielä aloitettu.
kiitos testauksista nakke
-
Juu meilläkin tosiaan kylppäri pohjoisseinällä ja painovoimainen vaihto oletan että jos sähköllä haluaa hoitaa lattian niin viimeistään lämmityskaudella kalliiks tulee ja kesällä joutuis pitään ainakin 30c lattiassa jotta vaihtuis ilma...remppaa ei vielä aloitettu.
kiitos testauksista nakke
Lämmityskaudella lämpöpumpullla ja hellekausina lämpöpumppu seis autpmaattisestia. Silloin kylppärissä lattia sähköllä lämmin 10€/kk.
Halvin ja paras ratkaisu.
-
Lämmityskaudella lämpöpumpullla ja hellekausina lämpöpumppu seis autpmaattisestia. Silloin kylppärissä lattia sähköllä lämmin 10€/kk.
Halvin ja paras ratkaisu.
Mutta maalämpöpumpulla vesikiertoisena vieläkin halvempaa ja lämpö tasaisempaa. Eli siinä on se halvin ja paras ratkaisu.
Kivaa vääntää näistä juupas jaapas keskusteluaiheista.
-
Mutta maalämpöpumpulla vesikiertoisena vieläkin halvempaa ja lämpö tasaisempaa. Eli siinä on se halvin ja paras ratkaisu.
Kivaa vääntää näistä juupas jaapas keskusteluaiheista.
mutta onhan näissä vääntämisissä hyvätkin puolensa taidan kallistua pumpulta vesikiertoon...kesällä piiri 1 asetetaan vaikka20c ja piiri 2 (lattia) vaikka 30c.
= piirille 1 ei tule lämmintä mutta 2 piirille tulee kesällä.
näin saataan automatiikka hoitamaan patterit ja lattia.
kävihän tuo sähkö+vesi myöskin mielessä.
-
Toisaalta voisihan pumpun omaa vastusta käyttää kesällä jos pelkää pätkäkäyntiä.
Kuka mittaa kulutuksen ;)
Onko missään pumpussa sellaista toimintoa että esimerkiksi voisi kytkeä vastuksen lämmitykselle ja kompura hoitaisi käyttöveden?
-
mutta onhan näissä vääntämisissä hyvätkin puolensa taidan kallistua pumpulta vesikiertoon...kesällä piiri 1 asetetaan vaikka20c ja piiri 2 (lattia) vaikka 30c.
= piirille 1 ei tule lämmintä mutta 2 piirille tulee kesällä.
Talvella tuo systeemi toimii hienosti, kun pattereille menee lämpimämpää kuin lattiaan.
Jäi nyt hieman mietityttämään tuo kesäajan käyttö. Jos tuo 6 neliötä lattiaa on ainoa lämmitettävä kohde, niin mitenköhän hyvin tuo toimii. Ilman puskuria se ei toimisi lainkaan, kun virtaus lauhduttimelle noin pienestä piiristä ei ole riittävä. Sinulla on 200 litran puskuri (kytkentätapa?), joten sen kanssa se toiminee jotenkin.
Mitenköhän lyhyiksi kompressorin käyntijaksot jäävät. Toisaalta niitä ei ehkä tarvita kovin usein. Saattaahan ne mennä käyttövesijaksojen yhteydessä, ehkä.
-
Talvella tuo systeemi toimii hienosti, kun pattereille menee lämpimämpää kuin lattiaan.
Jäi nyt hieman mietityttämään tuo kesäajan käyttö. Jos tuo 6 neliötä lattiaa on ainoa lämmitettävä kohde, niin mitenköhän hyvin tuo toimii. Ilman puskuria se ei toimisi lainkaan, kun virtaus lauhduttimelle noin pienestä piiristä ei ole riittävä. Sinulla on 200 litran puskuri (kytkentätapa?), joten sen kanssa se toiminee jotenkin.
Mitenköhän lyhyiksi kompressorin käyntijaksot jäävät. Toisaalta niitä ei ehkä tarvita kovin usein. Saattaahan ne mennä käyttövesijaksojen yhteydessä, ehkä.
Niinpä... kyseessä 6 neliötä.
Jos kaapeli lattiaan maksaa kymppejä? ja käyttökulu keskimäärin 20€ vuosi (jos kaksi kuukautta hellettä :D ), niin en paljoo asiaa pohtisi.
Jos teen vielä uuden talon, niin laitan kylppäriin vesikiertoisen putkiston lisäksi kesää varten sähkövastusmaton klinkkerin alle.
-
sitähän on 9 neliötä lattiapintaa, tuo 6 oli virheellinen.
puskuri on 200 litraa
piirin 1 kiertopumppu kesällä kiinni.
ainoastaan toisella järjestelmällä olisi tuo lattia saatava lämpimäksi...ei se sähkökaapeli kesällä mitään kulutakkaan entäs kun tuee kylmät?
-
Moro.
Meillä molempia tapoja käyttössä:
Wc - suihkutila n. 4,5 m2 500W sähköllä, kulutusta en tiedä, menee taloussähkön kanssa.
Sauna - pesuhone - pukuhuone 12,5 m2 patterikierrosta shuntattu lattialämmitys omalla termostaatilla ja kiertopumpulla. Tähän saa lisävarusteena myös sähkövastuksen kesäajaksi, kun maalämpöpumppu huilailee. Kallis, mutta ehdottoman toimiva. Maksoi putkituksineen (ø12mm) päivineen n. 2000 e
Viimetalven pakkasetkaan ei hyydyttäneet tätä... :)
Alla vielä kuva kytkennästä
- Tapsa
-
Moro.
Sauna - pesuhone - pukuhuone 12,5 m2 patterikierrosta shuntattu lattialämmitys omalla termostaatilla ja kiertopumpulla. Tähän saa lisävarusteena myös sähkövastuksen kesäajaksi, kun maalämpöpumppu huilailee. Kallis, mutta ehdottoman toimiva. Maksoi putkituksineen (ø16mm) päivineen n. 2000 e
Viimetalven pakkasetkaan ei hyydyttäneet tätä... :)
- Tapsa
Piirroskuvasta ei oikein selviä minkälainen kytkentä/laitteet todellisuudessa ovat. Itselläni myös joskus tulevaisuudessa saunan ja pesuhuonetilojen remontin yhteydessä ajankohtaista miettiä nykyisen sähkölämmityksen korvaamista mahdollisesti vesikiertoisella lattialämmityksellä, muuten ollaan pattereilla maalämmön kanssa. Lieneekö kyse jostakin Danfoss:n viritelmistä tai Uponorin Push systeemistä vai mistä? Kiinostaisi tarkemmat kokemukset säädettävyydestä ja käytännön kokemukset siitä, pysyykö tasainen lämpötila lattiassa vai onko jatkuvaa säätämistä. Sinulla ilmeisesti vielä vaihtoventtiilipumppu ja pieni puskuri, joten ainakin kiertoveden lämpö seilaa jonkin verran koko ajan vai kuinka?
-
Jep. Uponorin systeemi kyseessä. Lämpötila lattiassa pysyy mielestäni aikalailla vakiona ja huonelämpötila tasaisena. Laite koostuu 3-tie venttiilistä, jota ohjataan termostaatilla, kiertopumpusta ja jakotukista. Termostaatti on varustettu huonelämpötila-anturilla. Meillä on 2 erillistä lämmityspiiriä laitteen perässä.
Laitetta ei tarvitse säätää oikeastaan ollenkaan, koska termostaatti lt-ohjauksella huolehtii siitä. Itse asiassa tuon tilan lämpötila on paljon tasaisempi kuin muun rakennuksen. Esisäädöt virtaukselle ja piirien tasapainotuksen teki ammattimies, ja ei niihin ole asennuksen jälkeen tarvinnut puuttua.
Ainoa miinus meillä on se, että en tullut ottaneeksi laitteesta sitä vastuksellista mallia. Olisi kesällä lattian kuivauskin saunan jälkeen varmempaa.
Kaikenkaikkiaan olen ollut erittäin tyytyväinen tuohon.
- Tapsa
Ps. Uponorin sivuilla on ihan hyvät esitteet ja kuvat. ☺
-
sitähän on 9 neliötä lattiapintaa, tuo 6 oli virheellinen.
puskuri on 200 litraa
piirin 1 kiertopumppu kesällä kiinni.
ainoastaan toisella järjestelmällä olisi tuo lattia saatava lämpimäksi...ei se sähkökaapeli kesällä mitään kulutakkaan entäs kun tuee kylmät?
Talvella, syksyllä ja keväällä lämpöpumppu lämmittää suihkutilat. Vain helteillä suljetaan koko lämmitys ja silloin kylpärin lattia sähköllä.
Kylppärissä on siis myös normaali vesikiertoinen, joka hoitaa hommat kun on normaalia lämmitystarvetta.
Millä sun kylppäri nyt lämpenee? Jos remontoit, niin laita joka tapauksessa sähkölämmitys lattiaan, kun ei se paljoa maksa. Saat sitten vatuloida miten parhaaksi näet.
Minä laittaisin molemmat, kuten yllä olen mietiskellyt kustannuksia....
-
Talvella, syksyllä ja keväällä lämpöpumppu lämmittää suihkutilat. Vain helteillä suljetaan koko lämmitys ja silloin kylpärin lattia sähköllä.
Kylppärissä on siis myös normaali vesikiertoinen, joka hoitaa hommat kun on normaalia lämmitystarvetta.
Millä sun kylppäri nyt lämpenee? Jos remontoit, niin laita joka tapauksessa sähkölämmitys lattiaan, kun ei se paljoa maksa. Saat sitten vatuloida miten parhaaksi näet.
Minä laittaisin molemmat, kuten yllä olen mietiskellyt kustannuksia....
patteriputket menee lattian alta...
onhan tässä jo muljattu ja vinkkejä+mittauksia saatu, eiköhän homma selviä.
-
No niin, nyt on mennyt 148 päivää, noin 21 viikkoa eli vajaa viisi kuukautta ja mittari näyttää 425kwh. Päivässä siis 2.9kwh, viikossa 20kwh ja kuukaudessa 86kwh. Kesän kustannukset minun sopparilla maksoi 46 euroa. Ei varmaan montaa kymppiä säästäisi vaikka olisi joku varaajapönttö vuotamassa pannuhuoneessa lämpöä ja kiertovesipumppu hurisemassa, ja vielä kompurakin joskus pyörähtäisi.
Vaikka oikeesti minulla kiertopumppu hurisee 24h kesän läpeensä mutta se on eri tarina.