Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Saneeraus maalämmölle => Aiheen aloitti: Kpa - 01.05.16 - klo:16:32
-
Moi,
Pistetään tässä hieman speksiä ja ajatuksia, kun olisi tarpeen ruveta maalämpöprojektia suunnittelemaan.
Omakotitalossa siis asutaan ja alunperin ollut täysitiilitalo, jossa 2 kerrosta. Pohjan pinta-ala on 120m^2/kerrosala. Taloa on remontoitu 2006 niin, että tuli kolmas kerros ja sinne lämminta pinta-alaa 78m^2
Öljyä on kulunut seuraavasti viime vuosina kun olen näitä kirjaillut:
2011 3552l
2012 3162l
2013 3209l
2014 3162l
2015 3623l
Viimeinen kulutus vähän kova kun alakertaan lattialämmityksen remontoin ja hieman oli säädöt poskellaan. Toki oli kylmä talvikin joka varmaan lisäsi kulutusta. Muissa kerroksissa toistaiseksi patterilämmitys. Käyrän mukaan ei juuri 45C korkemmalle ole mennyt lähtevä vesi, mutta pakkastakaan ei paljon yli 20C ole ollut. Öljykattila alkuperäinen vm. 80
Sisälämpötilakin on talvella vähän turhan kova ollut eli helposti 23-24C, kun on hieman hankalasti ollut säädettävissä eri kerrosksiin sopivaksi varsinkin, jos ulkolämpötila paljon pumppaa.
Tom Allen laskelman antoi ja 10kw pumppua ja 180m kaivoa. Näillä lähtötiedoilla varmaan aika kohdillaan kuvittelisin olevan arvion, mitä olen foorumeilta lueskellut.
Pistetään vielä tarkemmat tiedot tarjouksessa lisäten:
Pumppu: Danfoss DHP-L OPTI 10
100l puskurisäiliö
300l lämminvesivaraaja
2 aikuista ja 2 lasta asuu taloudessa ja 200l amme olisi tarkoitus laittaa myös tulevaisuudessa.
Ajatuksia kokoonpanon järkevyydestä?
-
... Omakotitalossa siis asutaan ja alunperin ollut täysitiilitalo, jossa 2 kerrosta. Pohjan pinta-ala on 120m^2/kerrosala. Taloa on remontoitu 2006 niin, että tuli kolmas kerros ja sinne lämminta pinta-alaa 78m^2
Öljyä on kulunut seuraavasti viime vuosina kun olen näitä kirjaillut:
2011 3552l
2012 3162l
2013 3209l
2014 3162l
2015 3623l
Viimeinen kulutus vähän kova kun alakertaan lattialämmityksen remontoin ja hieman oli säädöt poskellaan. Toki oli kylmä talvikin joka varmaan lisäsi kulutusta. Muissa kerroksissa toistaiseksi patterilämmitys. Käyrän mukaan ei juuri 45C korkemmalle ole mennyt lähtevä vesi, mutta pakkastakaan ei paljon yli 20C ole ollut. Öljykattila alkuperäinen vm. 80
Sisälämpötilakin on talvella vähän turhan kova ollut eli helposti 23-24C, kun on hieman hankalasti ollut säädettävissä eri kerrosksiin sopivaksi varsinkin, jos ulkolämpötila paljon pumppaa.
Tom Allen laskelman antoi ja 10kw pumppua ja 180m kaivoa. Näillä lähtötiedoilla varmaan aika kohdillaan kuvittelisin olevan arvion, mitä olen foorumeilta lueskellut.
Pistetään vielä tarkemmat tiedot tarjouksessa lisäten:
Pumppu: Danfoss DHP-L OPTI 10
100l puskurisäiliö
300l lämminvesivaraaja
2 aikuista ja 2 lasta asuu taloudessa ja 200l amme olisi tarkoitus laittaa myös tulevaisuudessa...
Ajatuksia kokoonpanon järkevyydestä?
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6950.0;attach=5300).
Laskelma nojautuu lämmitysöljyn vuosikulutukseen.
Vuosikulutuksissa oli epäjohdonmukaista vaihtelua, joka johtunee siitä, että öljyn täytöt eivät tapahdu kalenterivuosittain.
Laskin vuosikulutuksen summaamalla vuosien 2011-2015 kulutukset ja
summasin noiden vuosien lämmitystarveluvut ja normioin vuosikulutuksen normaalivuoden lt -luvulla.
Näin sain normikulutukseksi 3 710 litraa/vuosi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 10,3 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Jos suunnitelmissa on 200 litraisen ammeen hankinta, pitäisi lämpöpumpun tehon olla ainakin 10 kW ja
lämpimän käyttöveden varaajan tulee olla isompi, kuin on tavanomaisissa kompaktipumpuissa.
Kompaktipumpuista tulisi kysymykseen esimerkiksi Lämpöässän Vmi 11, jossa on 430 litrainen varaaja.
Vmi koneen varaaja on yhteinen sekä lämmitysvedelle, että lämpimälle käyttövedelle.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Kpa” VANTAA
Lämmitettävää 288 m2 699 m3
Vuotuinen lämmitystarve:
- Kiinteistö 28 311 kWh
- Lämmin käyttövesi 4 000 kWh
- Yhteensä 32 311 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 10,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho 10,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -28,5 C
▪ Maasta kerätään ( 3,15 COP) 7,0 kW 21 719 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 10 592 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Tarvitaan yksi 205 aktiivimetrin syvyinen porakaivo.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Ota kaivoa 220 m. Kotitalousvähennys kannattaa hyödyntää täysimääräisenä, joten kaivometrit on puoliksi jo ilmaisia. Kannattaa myös kysyä, josko ne suostuisi huuhtelemaan koko vanhan jörjestelmän ennen maalämmön kytkentää. Nimimerkillä parempi ennen, kuin jälkikäteen.
-
Kiitoksia kommenteista ja laskelmasta. Öljymäärä on hieman kyllä tosiaan eri vuosina vaihdellut, vaikka tilausaika on kuukauden sisällä ollut joka vuosi sama. Aika paljon kelien mukaan heitellyt tuo kulutus kyllä, mutta oman lisänsä varmaan tuonut tuo säätöjärjestelmä. Säätäminen ei kovin optimisti koskaan ole toiminut.
Sain vielä toisen tarjouksen Niben invertteripumpulla, kun sellasita pyysin. Pumppu NIBE 1155-12 (3-12 KW) ja kaivon syvyys tuossa 200m. Hintaa oli pari tuhatta enemmän, mutta 20m syvempi kaivokin niin ei pumpun hinta tuossa kovin paljon kasva. Kumpihan olisi parempi vaihtoehto kun tuon NIBE 1155-12 vai DANFOSS DHP-L OPTI 10.
Hintaaa tosiaan tulee varmaan n. 1300€ jos kaivon syvyys olisi sama molemmissa tapauksissa. Onko siis inverter pumpun edut tuon erotuksen verran vai maksanko turhasta jos tuon Niben valitsen?
-
Niben inventer pumppuun nyt päädyin eli NIBE 1155-12 (3-12 KW)
-
Nyt on porari reikää kairaamassa ja ensi viikolla olisi pumpun asennus. Vanhojen öljysäiliöiden purku on jonkin tason ongelma, kun niissä on vielä yli 1000l öljyä jäljellä. Pitänee yrittää myydä muovipöntöt sisältöineen jos joku ne ostaisi.
-
Nyt on porari reikää kairaamassa ja ensi viikolla olisi pumpun asennus. Vanhojen öljysäiliöiden purku on jonkin tason ongelma, kun niissä on vielä yli 1000l öljyä jäljellä. Pitänee yrittää myydä muovipöntöt sisältöineen jos joku ne ostaisi.
Nopeeta tori.fi:n ilmoitus. Tuosta mustasta kullasta saa vielä rahaakin.
Eräällä tutulla meinas tulla oviaukolla ruuhkaa kun laittoi edullisen ilmoituksen nettiin niin tyhjentäjiä oli yhtä-äkkiä liikaakin...
-
Juu tarkoitus oli toriin laittaa nuo pöntöt myyntiin ja jos menisi sisältöineen kaupaksi niin ei tarvitsisi erikseen tuota öljyä myydä, mutta toki nuo erikseenkin saa myytyä.
-
Nyt on tiistaista asti Niben pumppu hyrissyt ja tuottanut lämminta vettä. Vielä kun jäähdytysjärjestelmän saisivat kytkettyä niin kaikki olisi kunnossa.
-
Viilennysysteemi kytketty pe 5.8 ja nyt kaikki rupeaa olemaan kunnossa. kiinnostaisi saisiko tuohon systeemiin jotenkin aurinkokeräimen kytkytettyä kun varaajana NIBE VPB 300 R ja ainakin mainosten mukaan siihen käy myös aurinkolämpö. Tällöin ei tarvitsisi pumppua käyttää ollenkana kesäaikaan ja lattialämmitykset hoituisi kivasti auringon avulla.
-
Nyt on viimeisetkin rippeet öljylämmityksestä purettu, kun säiliö tyhjensin ja purkasin. Nopeasti meni säiliöt kaupaksi.
-
Ai niin piti raportoida kulutuksista. 2017 meni 15500kWh sähköä sähkölaitoksen mukaan, joten aika lähellä laskelmia ollaan. 7000kWh ollut peruskulutus öljylämmityksen aikaan aika monta vuotta eli vähän yli tuplaantui sähkölasku.
-
Viilennysysteemi kytketty pe 5.8 ja nyt kaikki rupeaa olemaan kunnossa. kiinnostaisi saisiko tuohon systeemiin jotenkin aurinkokeräimen kytkytettyä kun varaajana NIBE VPB 300 R ja ainakin mainosten mukaan siihen käy myös aurinkolämpö. Tällöin ei tarvitsisi pumppua käyttää ollenkana kesäaikaan ja lattialämmitykset hoituisi kivasti auringon avulla.
Lämmitys pitää sitten shuntata ja moottorit kiertoon myös, jos aurinkoa laittaa. 300 L on yhden kennon varaaja. Ehkä pystyy 2 laittamaan Tuurilla. Jos lämpenee liikaa ja kierto menee poikki, niin katolla kennojen lämpö nousee helposti yli 220 asteen ja seuraavana on glykolin lisäys, kun höyryt on loppu. Käyttövedelle esilämmityskierukka on hyvä, niin saa kunnolla esilämmitettyä vettä vähentämään käyttösyklejä.