Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: Tero Paananen - 10.04.16 - klo:23:18
-
LämpöÄssä 9v vm 2003 ja keruupiirin paisuntasäiliö vuotaa. Pakko saada sähkövastus nyt päälle.
-
Osateho päälle huoltovalikosta ja kompressorin moottorinsuoja off.
Saattaa lähteä sähkövastus, katsotaan...
-
Lähti ainakin sähkötaulussa valo vilkkuu vimmatusti
-
6.4 kWh palaa nyt sähköä :(
-
Ota luvut ylös. Saa helposti laskettua coppelot.
-
6.4 kWh palaa nyt sähköä :(
Tällä näin mitä menee juuri nyt sähköä
Electricity Usage by Tero Paananen
https://appsto.re/fi/_VkAab.i
(Tein itse ja säästin)
-
Kyllä hyvin antaa sähkövastus lämmintä vettä, pelkäsin että lämmin vesi kortilla, mutta ei sitä ongelmaa. Hyvin toimii!
Maapiirin paisari poistetaan kokonaan käytöstä.
-
Maapiirin paisari poistetaan kokonaan käytöstä.
Siis mitä tuo tarkoittaa?
Pakkohan siinä on paisari olla, kun lämpötilan vaihtelut muuttaa nesteen tilavuutta.
Onko se ollut kalvopaisunta-astia vai tasopaisunta-astia (muovinen "pullo")?
-
Maapiiri on paineeton siinä on se valkoinen täyttöpullo. Siksi paisaria ei tarvita.
-
Ahaa, siinä on valkoinen pullo eli tasopaisunta-astia. Se hoitaa saman asian.
Minkähän vuoksi siihen on joskus sitten laitettu myös kalvopaisari? Eihän se tee mitään, jos on paineeton systeemi.
-
Kas vaan, meillä oli samanikäisessä koneessa sama vuoto viime keväänä. Tilalle laitettiin uusi kalvopaisuntaastia koneen ulkopuolelle kylkeen kiinni koska siihen alkuperäiseen ei oikein pääse käsiksi.
Syy miksi sitä kalvopaisuntaastiaa tarvitaan ainakin lämpöässän asentajan mukaan on tilanteet jos pumpun ja lämmitettävien alueiden välissä on korkeuseroja. Meillä pumppu autotallin varastossa, noin 6m alempana kuin varsinainen asunto.
-
Juuri näin, meilläkin kun on katossa ässäcooling tekemässä kylmää, niin maapiiri on paineellinen ja järjestelmässä on kalvopaisunta-astia.
-
Tottakai kalvopaisunta-astiaa käytetään esimerkiksi, jos on korkeuseroja (minullakin on sellainen). Tasopaisunta-astia (valkoinen muovipullo) tarvitsee saada korkeimpaan kohtaan.
Kysymykseni oli, että miten Terolla saattoi olla molemmat alunperin yhtäaikaa?
Ei niitä yleensä voi olla molempia yhtäaikaa. Kalvopaisunta-astian toiminta edellyttää paineistusta ja tasopaisunnan kanssa taas ei ole paineistusta. (Tiedän, että kikkailemalla on mahdollista laittaa vähän painetta tasopaisunta-astiankin kautta, mutta silti ei käytetä molempaa tyyppiä yhtäaikaa.)
-
Tottakai kalvopaisunta-astiaa käytetään esimerkiksi, jos on korkeuseroja (minullakin on sellainen). Tasopaisunta-astia (valkoinen muovipullo) tarvitsee saada korkeimpaan kohtaan.
Kysymykseni oli, että miten Terolla saattoi olla molemmat alunperin yhtäaikaa?
Ei niitä yleensä voi olla molempia yhtäaikaa. Kalvopaisunta-astian toiminta edellyttää paineistusta ja tasopaisunnan kanssa taas ei ole paineistusta. (Tiedän, että kikkailemalla on mahdollista laittaa vähän painetta tasopaisunta-astiankin kautta, mutta silti ei käytetä molempaa tyyppiä yhtäaikaa.)
Valkoinen täyttöpönttö on asennettu minulle jälkeenpäin. Alunperin maapiiri oli paineellinen, mutta nykyään siis ei. Pönttö ja itse MLP on korkeammalla mitä itse reikä.
-
Paisari meni täälläkin. Nyt tarvii miettiä maanantaihin asti, pidetäänkö piiri paineellisena vai pannaanko täyttöastia. Pumppu on kyllä selvästi korkeimmalla paikalla ja vaakapiiri laskee tasaisesti alaspäin peltoa pitkin. Kuinkas tuo lämpölaajeneminen? Pikaisesti laskettuna 0 (talvi) - 12 (kesä) lämpölaajeneminen on melkein prosentin luokkaa, eli aika paljon. Minkälaisiin asennuksiin oikeasti tarvitaan kalvopaisunta-astia? Mielelläni en sellaista paisetta ottaisi enää pumpun kylkeen.
-
Minkälaisiin asennuksiin oikeasti tarvitaan kalvopaisunta-astia? Mielelläni en sellaista paisetta ottaisi enää pumpun kylkeen.
Ainakin silloin, kun maapiirissä on viilennyskonvektoreita paisaria huomatttavasti ylempänä. Näin ainakin meillä.
-
Kuinkas tuo lämpölaajeneminen? Pikaisesti laskettuna 0 (talvi) - 12 (kesä) lämpölaajeneminen on melkein prosentin luokkaa, eli aika paljon.
Putkimuovin ja maaviinan lämpölaajeneminen ovat lähes yhtä suuret. Jolloin paisunta-astiassa ei juurikaan näy tilavuuden muutosta.
ATS
-
Manuaalissa sanotaan tuollaista.On siinä jonkinlainen täyttöpullo tarpeen mutta keruuta ei tartte välttämättä paineistaa
Maapiirissä oleva täyttöpullo toimii samalla ns. liuosvaraajana ja sen kautta
on myöhemmin helppo lisätä nestettä ottamalla varoventtiili pois hetkellisesti. Nesteen
lisäyksen yhteydessä täyttöpullon venttiili on pidettävä suljettuna.
HUOM !! Maapiirissä ei täyttöpullon vuoksi tarvitse olla painetta. Varmistettava kuitenkin, että
täyttöpullo on korkeimmalla kohtaa järjestelmää.
https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/08/Lampoassa_V_8-15_2004_05.pdf
-
Putkimuovin ja maaviinan lämpölaajeneminen ovat lähes yhtä suuret. Jolloin paisunta-astiassa ei juurikaan näy tilavuuden muutosta.
ATS
Paljonko viinan ja putken lämpölaajenemiskerroin on, 0.00018 vai?
-
28% vesi-etanoliseoksen tilavuuden lämpölaajenemiskerroin lämpötila-alueella 0 - +10 C =0,00048/C
PE-muovin tilavuuden lämpölaajenemiskerroin PE-laadusta riippuen = 0,00045/C - 0,00069/C
Esim. 350m 40mm keruuputkessa on viinaa 330 l.
Jos lämpötila nousee 0 ->10 C kasvaa viinan tilavuus 1,58 litraa
ja vastaavasti putken tilavuus kasvaa 1,48 - 2,27 litraa.
Tilavuuden nettomuutos on välillä -0,10 - +0,69 l
ATS
-
28% vesi-etanoliseoksen tilavuuden lämpölaajenemiskerroin lämpötila-alueella 0 - +10 C =0,00048/C
PE-muovin tilavuuden lämpölaajenemiskerroin PE-laadusta riippuen = 0,00045/C - 0,00069/C
Esim. 350m 40mm keruuputkessa on viinaa 330 l.
Jos lämpötila nousee 0 ->10 C kasvaa viinan tilavuus 1,58 litraa
ja vastaavasti putken tilavuus kasvaa 1,48 - 2,27 litraa.
Tilavuuden nettomuutos on välillä -0,10 - +0,69 l
ATS
Mistä olet katsonut nuo lämpölaajenemiskertoimet, etrat ja vinkit ym. näyttää pe muoville luokkaa 0.0002 ?
Samoin tuo viina, vesihän on noin 0.0002 ja etanoli noin 0.0001 ainakin jossainpäin googlea, olisiko seos sitten noinkin paljon ?
-
Kuten edellisessä viestissä mainitsin kertoimet ovat tilavuuden lämpölaajenemiskertoimia
Sinulla lienee pituuden lämpölaajenemiskertoimia?
ATS
-
Aah, joo niin on. Toisaalta eikö silloin aikoinaan lukiofyssassa putken tilatuuden muutos laskettu pituuden lämpölaajenemiskertoimella? Siis että esim, putken kymmenen sentin ympärysmitta venyy vähän ja se vaikuttaa halkaisijaan/säteeseen>tilavuuteen. Ja sitten se aine putkessa laskettiin tilavuuden lämpötilakertoimella. Näin muistelisin.
-
Minulle on taas opetettu että tilavuuden lämpölaajenemiskerroin on 3 * pituuden kerroin.
Ja putken tilavuuden muutos lasketaan tilavuuden kertoimella.
ATS
-
No höh, varmaan sinä tiedät ja muistat paremmin. Vaikka minä olen kyllä muistavinani oikeinkin hyvin tämä asian.
Ja ajatteleppas tilannetta että putken halkaisija on vaikka 10 metriä ja materiaalin paksuus 1mm niin eikö siinä yhtään hiivi mieleen että laskiskos kuitenkin pituuden kertoimella?
-
Laske molemmilla ja vertaa tuloksia
-
Laskin itse.
10m putki seinämä 1mm pituus 100m, lämpötilan muutos 10C, pituuden lämpölaajenemiskerroin 0,000012
Alkutilavuus = 7853,981 634 m3
Tilavuus laskettu pituuden kertoimella = 7856,809 067 m3
Tilavuus laskettu tilavuuden kertoimella = 7856,809 407 m3
Tilavuus muuttuu 2,827 433 m3
Eroa näiden kahden laskutavan välillä on 0,000 339 m3 eli 0,339 litraa, eli 0,012%
ATS
-
Vaihdettiin teräkseen.
Hyvä että sinä laskit, minäkin yritin sitkeästi mutta ei siitä näytä mitään tulevan. :-[
Minä sain tuon sinun pituuden kertoimen tuloksen kun laskin tilavuuden kertoimella ja pituuden kertoimella kehän kautta laskettuna tulos oli jotain ihan muuta.
-
Osateho päälle huoltovalikosta ja kompressorin moottorinsuoja off.
Saattaa lähteä sähkövastus, katsotaan...
Osatehon saa ohjeen mukaan huoltovalikosta, mutta en pääse sinne kun huoltovalikko on suojattu salasanalla.
Haluaisin testata vastuksen toimintaa varakeinona. Mistähän salasanan saisi?
-
Ei pitäisi olla tarvetta kytkeä osateholle vastuksen testaamisen takia. Kompressorin moottorisuojakytkin vaan off asentoon ja odottelemaan. Saattaa kestää pidemmän aikaa ennenkuin kytkeytyy sähkölle.
Vanhemmissa Lämpöässissä on lisäksi kytkin Auto/0/Maalämpö, sen pitää olla Auto asennossa.
-
Ei pitäisi olla tarvetta kytkeä osateholle vastuksen testaamisen takia. Kompressorin moottorisuojakytkin vaan off asentoon ja odottelemaan. Saattaa kestää pidemmän aikaa ennenkuin kytkeytyy sähkölle.
Vanhemmissa Lämpöässissä on lisäksi kytkin Auto/0/Maalämpö, sen pitää olla Auto asennossa.
Auto-asento ei ole luotettava, se putoaa välillä kokonaan enkä yleensä käytä sitä. Toinen asia siinä on alhainen hystereesiasetus, eli varaajan lämmön pitää mennä todella alas ennen kytkeytymistä, ja ymmärtäisin Oumanin ohjeesta että sen pitää tapahtua jokaisella lämmitysjaksolla. Miten tämä Auto-asento pitäisi asettaa varaajan lämpötilan osalta jotta se toimisi järkevästi?
Osatehoinen tuntuu Oumanin manuaalissa järkevämmältä vastuksella lämmittämiseen.
-
Mikä L-Ässä ja miltä vuodelta?
ATS
-
Mikä L-Ässä ja miltä vuodelta?
ATS
Melkein sama kuin ketjun aloittajalla, eli V9 vm 2002
-
Osatehon saa ohjeen mukaan huoltovalikosta, mutta en pääse sinne kun huoltovalikko on suojattu salasanalla.
Vuoden 2002 V-malli on ns. vanhempaa V-sarjaa.
Minulla on uudempaa V-sarjaa vm 2007 ja näissä oli salasanana 1324 kokeile sitä
ATS
-
Kiitos! Koodi toimii. Pohdin vaan miten tuo varaajan asetus toimii vastuksella ilman tulistusta.