Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => IVT / Bosch => Aiheen aloitti: luokyio - 18.02.16 - klo:18:16
-
Aloitetaanpa nyt tälle uusi ketju, kun ei tuo alkutaival ihan ruusuilla tanssien ole lähtenyt.
Viime viikolla asennettiin hajonneen vanhan puukeskuslämmityksen tilalle myyjän kehujen tuloksena olevinaan uusin ja paras malli, IVT Geo 312c. Hintaeron uskottelin itselleni tulevan takaisin on/offeja paremman energiatalouden muodossa jollain aikavälillä. Ei näitä kuitenkaan toivottavasti kovin usein tarvitse uusia, joten mennään nyt kerrankin sellaisella laitteistolla, minkä pitäisi olla kerralla hyvä. 100-litrainen puskurivaraaja kyljessä, kun se kuulemma on oltava, että vältytään ongelmilta. Väliaikainen putkiasennus kaivolta pumpulle on maan päältä, joka muutetaan roudan loputtua sitten normaalisti maan alle.
Menihän se ensimmäinen lähes viikko ihan kivasti, mitä nyt neljän pienen lapsen perheellä saunoessa ja penskojen kylpyammeita täytellen meinasi loppua lämmin vesi kesken. Otin asetuksista vaihtokäytön pois päältä, eli käyttövesi on ensi sijalla jos on lämmitystarvetta sekä pattereilla että käyttövedellä. Toista kertaa ei olla vielä ehditty tuhlata yhtä paljoa kuumaa vettä, joten vaikutus on vielä testaamatta.
Pari iltaa sitten kolasin vielä lumet noiden putkien päälle parantaakseni eristystä (näin myyjä neuvoi). Seuraavana aamuna olikin meno- ja tulolämpötilat nousseet huomattavasti, aiemman 0/+3°C sijaan yhtäkkiä taulussa olikin +5/+9°C. Mistään mitään ymmärtämättömänä ajattelin, että tämähän on vain hyvä merkki, eristys pelasi.
Eilisaamuna herättiin 18-asteiseen taloon, ja siitäpä alkoi ihmettely. Menovesi patteriverkoston putkille oli vain 18 astetta, vaikka pumppu tahkosi ihan normaalisti lämmintä. Käyttövettä ja lattialämmitystä (eri lähdöllä kuin patterit) riitti hyvin, mutta patterit pysyi kylmänä. Parin tunnin päästä koko pumppu meni vikatilaan.
Vikamuistista löytyikin varsin paljon tavaraa, näitä satunnaisin lukumäärin ja ajankohdin:
A01/5507 - Laitehäiriö
Varoitus Z1 MR1 korkeapainevaroitus
A01/5512 - Laitehäiriö
Varoitus Z1 lauhtumislämpötila säätöalueen ulkopuolella
A01/5667 - Laitehäiriö
Varoitus Z1 Keruupiir. kiertovesipumpun häiriö
A01/5310 - Estävä
Varoitus Z1 liian korkea kuumakaasun lämpötila
A01/5366 - Laitehäiriö
Varoitus Z1 jäähdytysaineen liian suuri kuumeneminen
ja jokunen asennusajankohdan jännitehäiriö, jotka lienevät merkityksettömiä kun eivät olleet uusiutuneet käyttöönoton jälkeen.
Asennusliikkeeltä sain ohjeet puhdistaa magneettisihti patterilinjasta, ja olihan se varsin ison möykyn kerännyt. Tällä akuutti vikatilanne poistui ja pumppu lähti viiveen jälkeen taas normaalisti päälle. Patteritkin oli viime yönä lämmenneet taas normaaliin. Siitä huolimatta vikamuistiin oli kertynyt muutaman tunnin välein vikoja kuumakaasun ja jäähdytysnesteen vääristä lämpötiloista. Viimeisimpänä veti äsken vikatilaan, muistissa "Jäähdytysnesteen liian pieni kuumeneminen" sekä "Jäähdytysnesteen liian suuri kuumeneminen". Boottauksella näytti menneen vaiva ohi taas toistaiseksi, mutta kyllä tämän kanssa kohta alkaa hermot mennä. Melkein voi sanoa, että puukeskus oli pienempitöisempi. :-\ Muutamaan kertaan olen tuota sihtiäkin putsaillut, koko ajan siihen vähän jotain tuntuu kertyvän. Kai sen töhnän olisi pakko joskus loppua.
Huomenna lupasi asennusliikkeestä tulla katsomaan ja kaivelemaan syytä. Ehkä tämä vielä tästä ja pääsen siihen tilanteeseen, että maalämpö olisi yhtä huoleton lämmitysmuoto mitä on kehuttu....
-
Eikös ivt:llä ollut taannoin invertteri joka vedettiin pois markkinoilta? Sama juttu tais olla nibellä?
-
10vuotta kompuralle ja muuten kuusi vuotta takuu :-[ Ei paha.
-
10vuotta kompuralle ja muuten kuusi vuotta takuu :-[ Ei paha.
Jep, yksi iso tekijä miksi päädyin tähän. Oletin vaivattomuutta, toistaiseksi todellisuus jotain muuta. :(
Aamulla kävi asentaja, puhdisteli sihdit, ei mitään selkeää vikaa. Ei muuta kuin boottia ja kaikki toimii hyvin. Kunnes asentaja lähtee pihasta pois, samantien vikatila (korkeapainevaroitus) päälle... Puhelua perään ja asentaja kertoo käyvänsä keskustelun IVT:n kanssa. Nyt kuulemma maanantaina tai tiistaina tulee tuohon puskurivaraajaan joku vaihtoventtiili (?), jonka myötä pitäisi ongelmien poistua. Kädet ristiin, ja toivotaan että viikonlopun yli toimii edes boottailujen avulla.
-
Paljonko tuolla on pyyntinä lämpimälle vedelle? Tuon voisi ainakin laittaa varmuudeksi 50 asteeseen toistaiseksi. Kuumuudet voisi viitata, että yrittää työntää kompuralla jatkuvasti varaajaa yli omien kykyjen ja vastukset ei tule peliin ollenkaan. Jos pattereille on menovesi 18 ja pumppu käy normaalisti, niin se tekee käyttövettä, joka on prioirisoituna. Jos käyttöveden pyynti on tolkuttoman korkealla, niin se tilttaa jatkuvasti kuumiin kaasuihin. Varsinkin, jos vielä estettynä sähkövastukset. Voit muuten varautua tulevaisuutta ajatellen, että yhdistelmäkoneen lämmin vesi tulee olemaan ehkä kortilla.
-
Paljonko tuolla on pyyntinä lämpimälle vedelle? Tuon voisi ainakin laittaa varmuudeksi 50 asteeseen toistaiseksi. Kuumuudet voisi viitata, että yrittää työntää kompuralla jatkuvasti varaajaa yli omien kykyjen ja vastukset ei tule peliin ollenkaan. Jos pattereille on menovesi 18 ja pumppu käy normaalisti, niin se tekee käyttövettä, joka on prioirisoituna. Jos käyttöveden pyynti on tolkuttoman korkealla, niin se tilttaa jatkuvasti kuumiin kaasuihin. Varsinkin, jos vielä estettynä sähkövastukset. Voit muuten varautua tulevaisuutta ajatellen, että yhdistelmäkoneen lämmin vesi tulee olemaan ehkä kortilla.
Kiitokset vinkistä. Lämpimän veden pyynnit on muistaakseni ihan tapissaan, ja lisävastukset tosiaan estettynä. Muutellaanpa asetuksia nyt viikonlopuksi, niin jos se suostuisi toimimaan maanantaihin asti, kunnes tuleevat laittamaan tuon venttiilin paikalleen. Aamulla pattereiden menovesi oli luokkaa 26°C, talo sinällään sopivan lämpöisenä.
Aika ikävä kuulla tuo viimeinen lause, sillä tämä myytiin nimenomaan sillä perustelulla, että lämmintä vettä riittää joka lähtöön, ja vastuksia ei tarvitsisi koskaan käyttää...
-
Tuo homma menee niin, että jo 60 asteinen menovesi lauhduttimelta saa kompuran ähkimään lähes joka koneella. Sen lisäksi tuo käyttövesi tuotetaan poikkeuksetta epäsuoralla lämmityksellä, josta seuraa väistämättä, että tuosta 60 asteesta täytyy varata vähintäin 3 astetta lämpötilaaero siihen käyttöveteen. Usein se Dt on kyllä 5-6 astetta ja tuolloin tulee käyttöveden varaajan lämpötilaksi n max 55 astetta varaajan yläosaan. Tätä ei kuitenkaan kauppias usein viitsi mainita, kun kaupat pitää saada tehtyä. Hyvä Hommahan olisi siis ottaa käyttövesivaraajan koko sellaisella 4-500 L luokalla ja sen jälkeen voi kauppias puhua hyvästä käyttövesi määrästä ilman, että suorastaan valehtelee asiakkaalle. Epäilen, ettei sun pumpussa ole mitään vikaa, vaan jälleen kerran kauppias elää siellä omassa maailmassaan ja kauppa akti kun on tehty, niin kohti uusia tuulia taas. Mulla on erinomaiset kokemukset siitä, että mitä tarkoittaa, kun pitää varautua alhaisempaan lämpötilaan käyttöveden varauksessa ja halutaan säilyttää tilanne hyvänä lämmitysmuodon vaihdon jälkeenkin. Tuttu saa maksaa sillä omalla kompaktin 180 L yhdistelmällään niistä myyjien kaunopuheista ja valittaa sitten mulle. Sillä kun oli ennen 300 L boileri ja silläkin sai vähän jo lämpöjä pitää ylempänä.
-
Ja laitetaan tuosta 50 asteen pyynnistä vielä reaalimaailman lukuja tännekin, niin ei tule monelle elettyä ihan harhamaailmassa.
Mulla on siis tuollainen 390 L käyttövesivaraaja, jota tuo 17 kW pumppu lämmittää kuumavesikierukalla. Keskivälissä pönttöä on lämpötila anturi, johon siis pyrin saamaan tuon 50°C vettä. Tällöin varaajan yläosa on kyllä huomattavasti lämpimämpi ja toisaalta pohjalla sitten viileämpi. Tuohon 50° pääsemiseksi pumppu syöttää kierukalle 58-59 asteisen veden aivan lopussa, max menoveden säädön ollessa 62°C. Tuossa ei ole enää montaa astetta otettavissa, jos yrittää pitää hieman edes tolkkua tuolle kompuran työlle. Mulla on lämpimän veden COP 3,1, jota pidän siitä syystä hyvänä, ettei ihan viimeiseen tappiin kone vielä mene. Tuohon jos ottaisi esim 3 astetta lisää saattaisi COP painua jo reilusti alle 3:n ja sille lämmölle ei kyllä ole näillä vesimäärillä edes tarvetta. Tuossa kohtaa mulla on jo kyllä ihan mainio määrä lämmintä vettä, koska anturi on tuossa ½ välissä. Ja lisäksi mulla on siis esilämmitys porakaivo vedelle lämmitysvaraajassa. Monella saattaa vesi olla enemmän kortilla, jos anturi on siellä yläosassa. Joskus aivan alussa sain pyyhkäistyä tuohon varaajan puoleenväliin 58 asteen lämmöt, kun kaivon tulo oli liuokselle +5°.n. Tällöin katolla ollut reilusti päälle 60 asteen lämpöjä. Enää ei kyllä tartte haaveilla tuollaisista lämmöistä tulevaisuudessakaan.
-
Ja laitetaan tuosta 50 asteen pyynnistä vielä reaalimaailman lukuja tännekin, niin ei tule monelle elettyä ihan harhamaailmassa.
Ootko katsonut millainen kompressori pumpun sisällä hyrisee? ZH-sarjan kompressorit tiristävät paljon paremmin lämpöä kuin ZP-sarjan kompressorit... Itseä hiukan harmittaa kun omassa laitteessa on tuo ZP-sarjan kompressori mutta ainahan tekniikka kehittyy ja jatkuvasti markkinoille tulee parempia laitteita jolle ei sinällään voi mitään...
-
Päivän aikana ei yhtään häiriötä, kun kukaan ei ollut kotona käyttämässä vettä... Pattereille lähtevä lämpökin oli pompannut 38 asteeseen. Eli voinet hyvinkin olla oikeassa, että ei tuossa varsinaista vikaa ole, vaadin vain liikaa siltä. Pudotin nyt pyynnin ylärajan 63 -> 57 ja otin käyttöveden ensisijaisuuden pois päältä. Katsotaan miten pärjätään viikonlopun yli, kunnes tulevat laittamaan tuon venttiilin.
Suorastaan ikävä sitä 3000 litran varaajaa. Eipä loppunut ikinä lämmin kesken vaikka miten lotrasi, kunhan muisti hoitaa puuhommat.
-
Laita tuo käyttöveden priorisointi vain päälle ja voit vieläkin joutua laskemaan tuota pyyntiä, mutta ehkä tuo 57° vielä uudella kaivolla menee helposti. Parhaiten näet tuon homman toimivuuden, kun se käyttövesi saa toimia johtajana ja laite tottelee siten, kuin sen on tarkoitettukin.
-
Kiitos vinkistä, nyt on kytkentälämpötila 47, poiskytkentä 55 ja priorisointi päällä. Katsotaan kumpi tulee ensin, hellasärö vai vikatila. ::)
-
No mulla on 43/50 ja se on näillä vesi järjestelyillä aika paljon yli tarpeen. Mä vain haluan, että keittiössä rasvat häviää lautaselta ja se on ehdoton raja. Sullahan tuo ylälämmön tarve riippuu paljon sen anturin sijainnista, että kuinka paljon sinne tulee sitten lopulta energiaa. Vastuksetkin voi olla ihan paikallaan, jos tulee lennonjohtajalta palautetta liian kylmästä menosta.
-
Hmph, taas oli tullut tutut koodit muistiin vaikka pyynnit on paljon alempana kuin aiemmin. Ei tuo voi olla normaalia. Pudotin vielä alaspäin ja laitoin vuorokäytön päälle, niin ei toivottavasti yön aikana mene tilttiin ja jäähdytä taloa.
-
Onko tuossa uutuudessa mantteli vai miten vesi lämmitetään?
https://www.youtube.com/watch?v=gYrtXBpExck
Tuossa jotain sisuskaluista. Eristykset ainakin on kondiksessa :)
-
Hmph, taas oli tullut tutut koodit muistiin vaikka pyynnit on paljon alempana kuin aiemmin. Ei tuo voi olla normaalia. Pudotin vielä alaspäin ja laitoin vuorokäytön päälle, niin ei toivottavasti yön aikana mene tilttiin ja jäähdytä taloa.
Eli ainakin lämmitys pelaa, mutta kuumavesi aiheuttaa koko koneen tiltin. Siellähän saattaa olla erikseen vielä toinenkin mutasihti, kuten mulla on molemmissa lämmöissä. Mulla on siis sihdit tavallisen näköisessä pallosulussa sellaisen ison mutterin takana, eikä ne edes näytä miltään mutasihdeiltä. Ja tuketta on ollut molemmissa joskus.
-
Lyhytpinnaisempi voisi jo hermostua, 18-asteiseen taloon taas herättiin. Löin vastukset yksin päälle, katsotaan mitä tapahtuu.
Eilen asentaja näytti sen kaivosta tulevan nesteen mutasihdin, mutta vain yhden. Äsken putsasin taas sen patterikierron sihdin, olihan siihenkin taas jotain tarttunut, mutta ei mitään niin paljon, että kierto voisi häiriintyä.
Mantteleista en osaa sanoa, olen ihan untamo vielä näiden kanssa. ::)
-
Omasta kokemuksesta voin sanoa että itsellä järjestelmä sekoili ensimmäisen viikon aikana johtuen järjestelmäässä olevasta ilmasta. Lämmityskiertoon laitettiin kaksi ylimääräistä ilmanpoistoventtiilliä jonka jälkeen ongelmat loppui kuin seinään. Näitä venttiileitä ei ollut missään ohjeissa mutta asentajan kanssa pääteltiin koska ilma ei poistunut tarpeeksi tehokkaasti yläkerran jakotukeista olevista venttiileistä. Samat ongelmat oli tutulla mutta ja kyseeessä oli patteritalo. Hän teki saman lisäsi yhden automaattiventiillin ongelmakohtaan niin häiriötilanteeet hävisi.
Näm oli vaan omia kokemuksia...
-
Joo, näyttäisi ongelman olevan enemmänkin tuossa kierrossa kuin itse laitteessa. Patterien menolämpö ei noussut edes vastuksilla, vastuksetkin sammuivat pois vaikka menolämpö edelleen alle 20. Näin maalaisjärjellä ajateltuna nuo vikatilat ovat enemmänkin oireilua tuolta puolelta kuin varsinaisia vikoja... Maanantaita odotellessa...
-
Olipas muuten aivan loistava ohjevideo kerrankin laitettu jakoon. Tuossa tuo Pekin linkki vielä.
Sillä kaverilla on muuten sellainen kromattu pallofix kädessä siinä kohtaa, kun se näyttää siellä katolla olevia liitoksia. Tuossa videolla näkyy se mutterikin hyvin, jonka takana se mutasihti siinä pallofixissä on.
https://www.youtube.com/watch?v=gYrtXBpExck
-
Voihan tuo olla ilmavaivaakin kuten aikaisemmin joku jo totesikin.
-
Voihan tuo olla ilmavaivaakin kuten aikaisemmin joku jo totesikin.
Melkoisella varmuudella on ilmaa koska kestää hetken kun lämmityskierrosta on kaikki ilma puristunut pois nesteestä. Tämä reaktion huomaa parhaiten jos omistaa akvaarion ja täyttää suoraan hanasta sitä niin lasi ym. pinoille muodustuu ilmakuplia hetken aikaa.
-
Kävin vielä kertaalleen jokaisen patterin läpi ja ilmasin. Yhdestäkään ei tullut havaittavasti yhtään ilmaa ulos. Jännä että toimi kuitenkin melkein viikon ihan hyvin. Varmaan ilmakuplilla oli aikaa etsiä mahdollisimman haitallinen kohta jäädä jumiin...
-
Kattoitko tuon videon? Siellä on ilmauksistakin hyvät ohjeet. Suosittelen vilkaisemaan sen läpi. Video taitaa olla ihan virallisesti laitettu jakeluun.
-
Tuo ruotsi taipuu sen verran huonosti, että pakko varmistaa: tuossa kuuden minuutin jälkeenkö tuossa ilmataan?
-
Jos tarkoitat sitä ruuvia siellä katolla ja sitä hukkaputkea, niin eiköhän se ole juuri tuota ilman poistoa. Eli siitä letkusta pitäisi lopuksi lirahtaa nesteet, kun ilmat on pois.
-
Jos vaan saat kämpän pysymään lämpimänä muuten niin kannattaa odottaa huollon kaveria.
Ominpäin ei kannata paljoo korjailla jos ei tiedä mitä on tekemässä.
Pari auton sisätilan lämppäriä on ihan hyvä apu tai ilmanvaihtokoneen vastus auttaa kummasti.
-
Joo, en uskalla kyllä purkaa yhtään tuota laitetta... Huomenna tulee kuitenkin asentamaan sitä venttiiliä joten ei tässä enää pitkään keittiön puu-uunin ja parin sähköpuhaltimen varassa tarvitse olla.
-
Vuorokaudella myöhästyi toimitus, mutta tänään ilmestyi pömpelin päälle tällainen:
(https://lh3.googleusercontent.com/-YJ-MgxrYbJw/VsxxytFzGVI/AAAAAAAAI98/CfELH3NMxQQ/s640-Ic42/IMG_20160223_152247.jpg)
Ja nyt virtaa lopulta lämmin vesi pattereihin. 8)
-
No eihän tuo ollu paljosta kiinni. ;D
-
Näyttäisi pelaavan kuten pitää. Tänään laitettiin käyttöveden riittävyys taas testiin, pyynti 55 edelliskerran 63 sijaan, mutta ensisijaisuus asetettu käyttövedelle. Eipä loppunut lämmin lähellekään, kylpemisen päätteeksi näytti vielä 45 astetta. Eiköhän tämä tästä asetu uomaansa lopultakin.
-
Näyttäisi pelaavan kuten pitää. Tänään laitettiin käyttöveden riittävyys taas testiin, pyynti 55 edelliskerran 63 sijaan, mutta ensisijaisuus asetettu käyttövedelle. Eipä loppunut lämmin lähellekään, kylpemisen päätteeksi näytti vielä 45 astetta. Eiköhän tämä tästä asetu uomaansa lopultakin.
Hyvä. Ottasitko kuvan vähän kauempaa tuosta vaihtovenasta. Näkisi paremmin että mihin tuon laittoivat.
Tuo vena on ainakin omien kokemusten mukaan toimintavarmin.
Onko kone hiljainen?
-
Onko tämän koneen toimintaperiaatteesta sen parempaa tietoa?
Onko kone perus vaihtoventtiilikone vai jotain muuta?
Onko sam68:lla parempaa tietoa?
-
(https://lh3.googleusercontent.com/-Pyet1thWfCk/Vsxxus2nTJI/AAAAAAAAI98/LuznN2GDOIs/s800-Ic42/IMG_20160223_152435.jpg)
Tulipas surkea kuva, mutta tuossa pumpun päällä vasemmassa reunassa.
Ei ole muita tullut kuunneltua joten en osaa oikein verrata. Jos tuo asuintiloissa hyrisisi, olisi varmasti ärsyttävä ainakin normaaliasetuksilla. En ole kokeillut vaikuttaako miten jos vaihtaa hiljainen-asetuksen päälle, kun tuo pannuhuone on jälkikäteen rakennettu talon alkuperäisten seinien ulkopuolelle, niin äänellä ei ole mitään väliä.
-
(https://lh3.googleusercontent.com/-Pyet1thWfCk/Vsxxus2nTJI/AAAAAAAAI98/LuznN2GDOIs/s800-Ic42/IMG_20160223_152435.jpg)
Tulipas surkea kuva, mutta tuossa pumpun päällä vasemmassa reunassa.
Ei ole muita tullut kuunneltua joten en osaa oikein verrata. Jos tuo asuintiloissa hyrisisi, olisi varmasti ärsyttävä ainakin normaaliasetuksilla. En ole kokeillut vaikuttaako miten jos vaihtaa hiljainen-asetuksen päälle, kun tuo pannuhuone on jälkikäteen rakennettu talon alkuperäisten seinien ulkopuolelle, niin äänellä ei ole mitään väliä.
Kiitos.
Kai tuo vaihtovenakone on kun ohjauskin löytyy. Taisi asentaja vain unohtaa tuon vaihtovenan asennuksen :-\
Saa vähän tilaa kuorien sisälle kun venttiilin asennus on ulkopuolella. Ihan järkevää.
Vieläkin kiinnostaisi onko mantteli ja onko hullunkierto?
-
Taisi asentaja vain unohtaa tuon vaihtovenan asennuksen :-\
Saa vähän tilaa kuorien sisälle kun venttiilin asennus on ulkopuolella. Ihan järkevää.
Vieläkin kiinnostaisi onko mantteli ja onko hullunkierto?
Selitys ainakin oli, että asennusohje ei käskenyt asentamaan, mutta mistäs tiedän totuuden ::) Nähtävästi ensimmäinen tätä mallia jonka ovat asentaneet tuossa firmassa...
Vastaisin mantteliin ja hullunkiertoon jos ymmärtäisin kysymyksen :D
-
Selitys ainakin oli, että asennusohje ei käskenyt asentamaan, mutta mistäs tiedän totuuden ::) Nähtävästi ensimmäinen tätä mallia jonka ovat asentaneet tuossa firmassa...
Vastaisin mantteliin ja hullunkiertoon jos ymmärtäisin kysymyksen :D
No kukapa seppä syntyessään. Eiköhän jossain vaiheessa tule salat julki.
-
Siis oliko sulla kylpyamme, vai lotrottelitko vesiä vain lasten pyttyihin? Jos on amme ja täytit sen ja vielä hienosti vedet riittää, niin se on hyvä juttu kyllä ja vedet on hyvällä tolalla. Olipa kyllä hieno homma, että selvisit noin yksinkertaisella säätelyllä tuosta.
-
Ihan uteliaisuudesta, mitä ivtn sivuilta lainattu tarkoittaa:
Kylve huoletta!
IVT Geo 312C on varustettu 185 litran käyttövedenvaraajalla, joten nyt kylpemisestä voi huoletta nauttia vaikka koko perhe! IVT Geo 312C on poikkeuksellinen maalämpöpumppu, joka lämmittää latausveden ennen käyttövettä, jolloin käyttövesi ei ehdi jäähtymään. Lämmintä vettä siis syntyy tehokkaasti ja edullisesti juuri silloin kuin sitä tarvitset.
http://www.ivt.fi/tuotteet/maalampo/ivt-geo-312c/esittely/
-
Ihan uteliaisuudesta, mitä ivtn sivuilta lainattu tarkoittaa:
Kylve huoletta!
IVT Geo 312C on varustettu 185 litran käyttövedenvaraajalla, joten nyt kylpemisestä voi huoletta nauttia vaikka koko perhe! IVT Geo 312C on poikkeuksellinen maalämpöpumppu, joka lämmittää latausveden ennen käyttövettä, jolloin käyttövesi ei ehdi jäähtymään. Lämmintä vettä siis syntyy tehokkaasti ja edullisesti juuri silloin kuin sitä tarvitset.
http://www.ivt.fi/tuotteet/maalampo/ivt-geo-312c/esittely/
Viittaisi mantteliin, mutta onko jotain oikeesti uutta sittenkin keksineet?
Tuo mantteli on oikeesti ihan ok muoto tehdä käyttövettä. Täytyy vaan ymmärtää idea.
-
Puhdasta mutua. Epäilen että tuossa asennuksessa on ryssitty jotain eikä sitä ole tehty alunperin aivan bythebook. Sitten jälkikäteen tuo on saatu paikattua asentamalla tuo koneen ulkopuolinen vaihtoventtiili. Varaaja näyttää tyypiltään manttelille.
Tässä on koneen asennusvideosta pari kuvaa jossa näkyy koneen sisälle selvästi ja siellä on jo vaihtoventtiili. Jos nyt oikein tulkitsen niin tuo uusi vaihtoventtiili on hullunkiertoputken sekä puskurivaraajaan lähtevän putken välissä korvaamassa normaalia t-haaraa. Itseltä kyllä menee tuon funktio ohi.
(http://i.imgur.com/6Fr8KmP.png)
Vanhemman koneen kytkentähän on neuvottu tekemään näin...
(http://i.imgur.com/0FSAe10.png)
Saisiko tuosta asennuksesta vielä muutaman kuvan eri kulmista jos siitä saisi pääteltyä käytetyn kytkennän?
-
Siis oliko sulla kylpyamme, vai lotrottelitko vesiä vain lasten pyttyihin? Jos on amme ja täytit sen ja vielä hienosti vedet riittää, niin se on hyvä juttu kyllä ja vedet on hyvällä tolalla. Olipa kyllä hieno homma, että selvisit noin yksinkertaisella säätelyllä tuosta.
Ei ole isoa ammetta, neljä lasten vannaa vain lotroteltiin täyteen plus pitkiä kuumia suihkuja.
Ainut mikä ihmetyttää on se, että miksi tuo toimi lähes viikon asennuksen jälkeen ihan hyvin, ja sen jälkeen vasta alkoi ongelmat? Jos siitä puuttui tärkeä osa niin kuinka ongelmat eivät alkaneet heti vaan vasta viiveellä?
Saisiko tuosta asennuksesta vielä muutaman kuvan eri kulmista jos siitä saisi pääteltyä käytetyn kytkennän?
Näköjään pömpelin sisällä on toinen samanlainen:
(https://lh3.googleusercontent.com/-2V-B4Qj3sBU/Vs6XtOqkylI/AAAAAAAAI-k/uDWJEa5FcnM/s1024-Ic42/IMG_20160225_075258.jpg)
Ja kuvia tuosta ulkoasennuksesta:
(https://lh3.googleusercontent.com/-iOLnOs_H_dQ/Vs6XzZuyNFI/AAAAAAAAI-o/zARKPD2caXw/s1440-Ic42/IMG_20160225_075232.jpg)
(https://lh3.googleusercontent.com/-DWivPRWvSSE/Vs6X4-WVGwI/AAAAAAAAI-s/0NMPyEjMAsc/s1440-Ic42/IMG_20160225_075218.jpg)
(https://lh3.googleusercontent.com/-FqQTC_1IDl8/Vs6X-UAZwVI/AAAAAAAAI-w/I3qj4igQm10/s1440-Ic42/IMG_20160225_075209.jpg)
Hankala näköjään saada tarkkaa yleiskuvaa tuossa kopissa...
-
Viittaisi mantteliin, mutta onko jotain oikeesti uutta sittenkin keksineet?
Tuo mantteli on oikeesti ihan ok muoto tehdä käyttövettä. Täytyy vaan ymmärtää idea.
oops ... mantelia niillä tuskin enää on se on ihan liian vanhaa tekniikkaa.
-
No tuota oikosulkuputkea on kyllä aika vaikea mieltää järjestelmän osana tuossa IVT:ssä. Eli mitä sen on ajateltu tekevän?
-
Nyt alkaa jo hyvin erottua putket.
eli tuo vaihtoventtiili kääntyy silloin kun kone lämmittää käyttövettä ja vaihtoventtiilin ansiosta vesi kiertää käyttöveden lämmityksen aikanakin pattereissa ja lattialämmityksessä?
Pikkuhiljaa oppii itsekin näkemään edes vähän miten mikäkin toimii. Yhtenä uutena ahaa-havaintona tajusin, että lattialämmitys toimii käyttövedellä. En tiedä vaikuttaako johonkin kytkentöihin jollain tavalla...
-
No tuota oikosulkuputkea on kyllä aika vaikea mieltää järjestelmän osana tuossa IVT:ssä. Eli mitä sen on ajateltu tekevän?
http://doc.ivt.se/download.asp?pt=pdf&fn=Install_Geo312C_6720817257_01.pdf (http://doc.ivt.se/download.asp?pt=pdf&fn=Install_Geo312C_6720817257_01.pdf)
"Bypass
Bypassledningen används bland annat för att optimera driften för den
interna och externa cirkulationspumpen. Den krävs också för att värme-
pumpens styrning skall fungera."
Tuolla taidetaan tehdä sama mihin itse tarvin 500l varaajan ;)
Ideana voisi olla että aina tarvitaan ulkoinen kiertopumppu, eikä sisäisellä pumpulla tehdä kuin lauhduttimelle sopiva virtaus.
Ohitusputkessa meno- ja paluuvedet sekoittuu riippuen virtausten suhteista. Ihan mielenkiintoinen idea, mutta ei varmasti ole ihan helpoin
saada toimimaan, varsinkin jos lämmityspiirin virtaus vaihtelee paljon (l. sisältää termostaatteja).
edit. typoja
-
oops ... mantelia niillä tuskin enää on se on ihan liian vanhaa tekniikkaa.
Paha tuosta on mennä sanomaan kun missään sitä ei selvästi lue. Ilmavesi pyssyissä on myös tapahtunut tuo sama muutos että varaaja on alhaalla ja kylmäyksikkö ylhäällä. Myös niissä on tuo sama varaaja.
(http://i.imgur.com/RMHMJaA.png)
(http://i.imgur.com/SbwEO8o.png)
edit. Tässä asennusohjeessa olevassa kuvassa tuo näyttää kierukkavaraajalle. Pienenä lisähuomiona asennusohjeessa ivt:t tapa kytkeä lisäkäyttövesivarajaa on näköjään laittaa toinen varaaja sarjaan alkuperäisen varaajan kanssa(samaa ideaa voinee käyttää joku muukin jos käyttövesi ei riitä ja haluaa jälkikäteen asiaan parannusta). Asennusohje on täällä: http://doc.ivt.se/download.asp?pt=pdf&fn=Install_Geo312C_6720817257_01.pdf (http://doc.ivt.se/download.asp?pt=pdf&fn=Install_Geo312C_6720817257_01.pdf)
Tässä asennusohjeessa ei tosin ole puskurivaraajaa ollenkaan.
(http://i.imgur.com/v8IZbwc.png)
Eräs mielenkiintoinen asia tässä on myös se että kompressorin tyyppi on twin rotary ja se on mitsubishin valmistama. Taitaa olla ensimmäinen mlp missä olen kuullut että majailee tuollainen kompressori. Kylmäaine näyttää olevan R410A. Samoin koneesta näyttää löytyvän jo elektroninen paisuntaventtiili.
Tälläinen on tuo twin rotary kompressori.
https://www.youtube.com/watch?v=diY6teQ34Ss (https://www.youtube.com/watch?v=diY6teQ34Ss)
Ainiin ja jos joku ti-mies kaipaa ivt-varaosia tai hintoja niin niitä löytyy mm täältä http://jsenergi.com/category/350/reservdelar-varmepump-ivt-bosch-ivt-ivt-premiumline-eq-e10 (http://jsenergi.com/category/350/reservdelar-varmepump-ivt-bosch-ivt-ivt-premiumline-eq-e10)
-
Ja kuvia tuosta ulkoasennuksesta:
Saisko jotain kuvaa vielä tuosta puskurin päältä?
Osaatko selittää mitkä putket lähtevät pattereille ja mitkä lattialämmitykseen?
Onko tuolla käyttöveden kierto?
-
Pikkuhiljaa oppii itsekin näkemään edes vähän miten mikäkin toimii. Yhtenä uutena ahaa-havaintona tajusin, että lattialämmitys toimii käyttövedellä. En tiedä vaikuttaako johonkin kytkentöihin jollain tavalla...
Minkä verran lämmitettävää pinta-alaa rakennuksessa on ja miten se jakautuu patteri- ja lattialämmityksen kesken? Miten lattialämmityksellä säädetään huonelämpötilaa? Minkä ikäinen asuinrakennus on kyseessä? Ilmeisesti käyttöveden kierto käytössä, montako vesipistettä, onko kuivaustelineitä kierrossa mukana, jatkuva vai ajastettu kierto käytössä?
-
Taitaa olla tosiaan aivan uusi varaaja ja kompressori myös, sekä kylmäaine.
Varmvatten
Volym varmvattenberedare l 190
Tillgänglig volym varmvatten +40 °C l 280
SCOP högtemperatursystem kallt klimat – 4,1 P-design 10kW
SCOP lågtemperatursystem kallt klimat – 5,6 P-design 11kW
Kompressortyp – Twin Rotary
Vikt köldmedium R410A kg 2,39
-
Saisko jotain kuvaa vielä tuosta puskurin päältä?
Osaatko selittää mitkä putket lähtevät pattereille ja mitkä lattialämmitykseen?
Onko tuolla käyttöveden kierto?
(https://lh3.googleusercontent.com/-ndDphkEGoRk/Vs8mNPSk4iI/AAAAAAAAJAA/wVM0gX_SIrg/s640-Ic42/IMG_20160225_175912.jpg)
Siinä puskurin päältä kuvaa, mutta tuosta ei siis lähde lattialämmitykselle lainkaan puskurivaraajalta. Pattereille lähtee luonnollisesti tuosta kiertovesipumpun putkesta, ja tuo kauimmainen on paluu.
Lattioille lähtee tuosta käyttöveden putkesta:
(https://lh3.googleusercontent.com/-4MxVQNqeBG0/Vs8kHAXESzI/AAAAAAAAI_s/oqLo58EC8L0/s912-Ic42/IMG_20160225_175212.jpg)
Käyttövedellä ei ole kiertoa.
Minkä verran lämmitettävää pinta-alaa rakennuksessa on ja miten se jakautuu patteri- ja lattialämmityksen kesken? Miten lattialämmityksellä säädetään huonelämpötilaa? Minkä ikäinen asuinrakennus on kyseessä? Ilmeisesti käyttöveden kierto käytössä, montako vesipistettä, onko kuivaustelineitä kierrossa mukana, jatkuva vai ajastettu kierto käytössä?
~180 neliötä, lattialämmitystä ehkä 30 m2 (kosteat tilat + niiden "eteinen"), loput pattereilla. Kymmenisen neliötä maakellaria, jossa patterilla pidetään +12 kesät talvet.
Lattialämmityksessä "patteritermostaatit", mikä lie oikea nimi? Käytännössä pidettävä viittä vaille täysin kiinni, muuten menee kuumaksi sillä lämmitetyt tilat.
1971 tehty talo, ikkunat uusittu 2011, muuten eristys lienee kutakuinkin alkuperäistä. Tiiliverhoiltu puurakenteinen talo. Ei kiertoa, vesipisteitä 2x suihkut, 1x vessa, 1x keittiö, 1x vesipiste pannuhuoneessa. Ei kuivaustelineitä.
-
Puhdasta mutua. Epäilen että tuossa asennuksessa on ryssitty jotain eikä sitä ole tehty alunperin aivan bythebook. Sitten jälkikäteen tuo on saatu paikattua asentamalla tuo koneen ulkopuolinen vaihtoventtiili. Varaaja näyttää tyypiltään manttelille.
Tässä on koneen asennusvideosta pari kuvaa jossa näkyy koneen sisälle selvästi ja siellä on jo vaihtoventtiili. Jos nyt oikein tulkitsen niin tuo uusi vaihtoventtiili on hullunkiertoputken sekä puskurivaraajaan lähtevän putken välissä korvaamassa normaalia t-haaraa. Itseltä kyllä menee tuon funktio ohi.
(http://i.imgur.com/6Fr8KmP.png)
Vanhemman koneen kytkentähän on neuvottu tekemään näin...
(http://i.imgur.com/0FSAe10.png)
Saisiko tuosta asennuksesta vielä muutaman kuvan eri kulmista jos siitä saisi pääteltyä käytetyn kytkennän?
Mulla on tuon oikosulkuputken tilalla varaaja. Eli jos piirtäisi sen kaavioksi, niin tuo oikosulkuputki olisi jatkettu piirroksen toiseen laitaan, jolloin ylös tulee syöttö ja alas paluu. Siitä yläputkesta on sitten otettu T-haaralla 2 lämmityspiiriä siitä puolesta välistä, jotka omilla moottoreillaan pumppaa shuntin säätämänä tavaraa lämmitykseen. Moottorit on imupuolella ja siis työntää vettä alhaalla olevaan paluuputkeen, jos shuntti sattuu olemaan auki. Aika herkkä taitaa tuollainen oikosulku olla pienimmällekin viivyttelylle lämmityksessä. Ja termostaatit on varmaan ihan viimeinen vaihtoehto kierrossa.
-
Siinä puskurin päältä kuvaa, mutta tuosta ei siis lähde lattialämmitykselle lainkaan puskurivaraajalta. Pattereille lähtee luonnollisesti tuosta kiertovesipumpun putkesta, ja tuo kauimmainen on paluu.
Lattioille lähtee tuosta käyttöveden putkesta:
~180 neliötä, lattialämmitystä ehkä 30 m2 (kosteat tilat + niiden "eteinen"), loput pattereilla. Kymmenisen neliötä maakellaria, jossa patterilla pidetään +12 kesät talvet.
Lattialämmityksessä "patteritermostaatit", mikä lie oikea nimi? Käytännössä pidettävä viittä vaille täysin kiinni, muuten menee kuumaksi sillä lämmitetyt tilat.
No niin nyt alkaa selkenemään. Mitä nämä putket ovat?
(http://i.imgur.com/h7gsojU.png)
Mikä on syy että lattialämmitystä lämmitetään käyttövedellä? Johtuuko se siitä että käyttövesiputket hanoille ja lattialämmitykselle menevät aluperin samoja linjoja pitkin? Ja näinollen jommalle kummalle olisi tarvinnut vetää uudet putket kokonaan jotta nuo olisi saanut toisistaan erille?
-
Nuo putket menee tuossa pumpun vieressä olevalle patterille, joka lisättiin tässä asennuksen yhteydessä. Aiemmin ei tarvinnut patteria, kun puukeskus vuoti niin paljon lämpöä muutenkin huoneeseen.
Sitä en tiedä miksi on käyttövedestä tehty aikanaan, lattian paluu yhdistyy jossain seinien sisällä tuohon putkeen, mistä tulee kylmä vesi pumpulle.
-
Nuo putket menee tuossa pumpun vieressä olevalle patterille, joka lisättiin tässä asennuksen yhteydessä. Aiemmin ei tarvinnut patteria, kun puukeskus vuoti niin paljon lämpöä muutenkin huoneeseen.
Sitä en tiedä miksi on käyttövedestä tehty aikanaan, lattian paluu yhdistyy jossain seinien sisällä tuohon putkeen, mistä tulee kylmä vesi pumpulle.
ok. Sitten tuo onkin selvää pässinlihaa.
Käyttövedellä minkään lämmittäminen maalämmön yhteydessä ei ole oikein koskaan hyvä ratkaisu. Käyttövesi tehdään aina huonommalla hyötysuhteella määlämmöllä ja myös korkeampilämpöisempi vesi käy enemmän kompressorin päälle. Siksi tuosta olisi aina hyvä päästä eroon mahdollisuuksin mukaan. Lisääntyneiden käynnistysten ongelmaa tässä koneessa ei pitäisi olla mikäli kone vain osaa toimia niin kuin sen on periaatteessa mahdollista toimia eli käydä kokoajan ja vaihtaa automaattisesti käyttöveden sekä lämmitysveden välillä.
Jahka kerkeen niin piirustan jonkun kaavion, funtsitaan sitten mikä tuon ylimääräisen vaihtoventtiilin virka on.
-
Legionella kuumennusta saisi ehkä tehdä viikottain. Koska kytkentä on tuollainen missä vesi pääsee jäähtymään.
Tai joku sen suuntainen epäilys itsellä ainakin olisi. Välillä saisi ottaa termostaatit pois ja legionella kuumennus päälle. Eli legionella tappo noille lattialämmitysputkille myös. Putket kestää onneksi aika kuumaa vettä hetkellisesti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Legionella
Lämpötila on tärkeä legionellabakteerien kasvuun vaikuttaja. Legionellat pystyvät lisääntymään kun lämpötila on 20-45 °C. Parhain kasvulämpötila-alue legionellalle on 30-37 °C bakteerikannan mukaan vaihdellen. Legionelloja on havaittu vesinäytteistä, joiden lämpötilat ovat olleet 6-66 °C, mutta legionellasolujen vaurioituminen alkaa jo kun lämpötila on tasaisesti pitkään yli 46 °C:n. Suurin osa elinkykyisistä legionelloista tuhoutuu muutamassa tunnissa 50 °C:ssa. Tasaisesti 60 °C lämpöinen vesiympäristö ei enää sisällä eläviä legionellabakteereja.
Legionella tarttuu vain bakteereja hengittämällä keuhkojen kautta. Juomavedessä oleva legionella bakteeri kuolee ruuansulatusjärjestelmässämme.
Suomen rakentamismääräysten mukainen 55 asteinen lämmin käyttövesi ei käytännössä voi enää levittää legionellabakteeria
-
Tässä. Jätin selkeyden vuoksi ylimääräisen patterin yms muuta roipetta pois. Myöskään käyttövedellä lämpiävä lattia ei taida liittyä tähän mitenkään... se saa vaan käyttöveden määrän alhaisemmaksi koska varaaja tuppaa sekoittumaan herkästi kierron takia.
Tämä kuvan perusteella mielestäni tuota yhdysputkea ei olisi tarvittu alunperinkään koska puskuri on kytketty noin. Mitä mieltä muut ovat?
(http://i.imgur.com/DmCMJXB.png)
-
Sitä en tiedä miksi on käyttövedestä tehty aikanaan, lattian paluu yhdistyy jossain seinien sisällä tuohon putkeen, mistä tulee kylmä vesi pumpulle.
Hyvin oudolta kytkentä kuulostaa lattialämmityksen osalta. Mikä kierrättää vettä lattiapiirissä? Paluu lattapiiristä ei oikein voi olla sama kuin kylmän käyttöveden tulo mlp varaajalle.
-
Legionellakuumennukset on vakionakin viikottain joten en koske siihen.
Lattiapiirillä on oma kiertovesipumppunsa. Voin olla toki väärässä tuon paluun kanssa, mutta mikä on vaihtoehto? Kolme käyttövesiputkea tulee pumpulle, kylmä sisään, kuuma ja lattia ulos.
-
Lattiapiirillä on oma kiertovesipumppunsa. Voin olla toki väärässä tuon paluun kanssa, mutta mikä on vaihtoehto? Kolme käyttövesiputkea tulee pumpulle, kylmä sisään, kuuma ja lattia ulos.
Ettei putket olisi näin:
lämmin ulos >-----(kiertovesipumppu)--------(lattia+termostaatti)---> kierto sisään
kylmä sisään
Normaalisti nuo kaikki liitännät ovat pumpussa.
Jos käyttövesi tulee jotakuinkin välittömästi ilman odotteluja joka hanasta niin tällöin siellä on myös jonkinlainen kierto olemassa käyttövedelle tuon lattialämmityksen lisäksi. Sama pumppuhan sitäkin voi hoidella...
-
Odotusaika on kauimmaisissa hanoissa pitkä. Yksi putki kolmesta häviää heti tuon pannuhuoneen seinän takana, jossa on siis nuo lattialämmitykset. Siitä eteenpäin menee vain kaksi putkea vesipisteille.
Koetan ottaa selventäviä kuvia vielä, oma ymmärrykseni näistä asioista kun on erittäin rajallinen, jos ei vielä ole käynyt ilmi :D
-
Katsoin tuon laitteen liitännät läpi ja tosiaan näyttäisi ettei siinä ole käyttöveden kierrolle paluuta erikseen. Usein käyttövedenkierrolle on paluu erikseen varaajan puoleen väliin sen takia ettei varaajan kerrostumat menisi kokonaan sekaisin. IVT:n inssit in näköjään ole kokenut tuota tarpeelliseksi. ::)
Kerrostumia on ainakin varaajaan aivan turha odotella... Mutta ehkäpä invertteri klaaraa tuon käyttöveden teon hyvin muutenkin? Ja esim on-off koneilla mahdollisia pakollisia stoppeja käynnitysten välissä ei tule ollekaan koska kone käy kokoajan ainakin lämmityskaudella.
-
Odotusaika on kauimmaisissa hanoissa pitkä. Yksi putki kolmesta häviää heti tuon pannuhuoneen seinän takana, jossa on siis nuo lattialämmitykset. Siitä eteenpäin menee vain kaksi putkea vesipisteille.
Koetan ottaa selventäviä kuvia vielä, oma ymmärrykseni näistä asioista kun on erittäin rajallinen, jos ei vielä ole käynyt ilmi :D
Tämä kytkentäsi on hauska mysteeri, mikä sen mukavampaa kun kimpassa katsella ja ihmetellä, varsinkin nyt kun kämpässäsi riittää lämpöä ja lämmintä vettä.
Väritin kuvaasi asennusohjeen mukaiset kylmän ja kuuman käyttöveden putket. Pikkuputki joka lähtee sekoittimen varoventtiililiitännästä lähtee kylmältä puolelta.
Voisiko se olla jonkun lähimmän vesipisteen kylmän veden menoputki? Onko sekoittimen toisella puolella varoventtiili ja sen hukkaputki?
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/IMG_20160225_175212_zpslfbo1lbd.jpg)
-
Lattiapiirillä on oma kiertovesipumppunsa. Voin olla toki väärässä tuon paluun kanssa, mutta mikä on vaihtoehto? Kolme käyttövesiputkea tulee pumpulle, kylmä sisään, kuuma ja lattia ulos.
Menisiköhän tuo "lattia ulos" tuohon yläpuolen kuvan siniseen haaraputkeen? Lattialämmityksen kiertovesipumppu olisi siis paluuputkessa.
Otin kuvan miten täällä menee. Punaisessa on ollut näköjään pientä vuotoa. Kuuma vesi lähtee kahteen eri suuntaan eri vesipisteisiin. Käyttövesi kierto on tulpattu. isot mustat on liuosputkia. Ei ole putkimies asentanut, kun oon ite vääntänyt :D Varaajasta käyttöveden esilämmitys ja käyttöveden ylipainekin on siellä pannuhuoneessa jossa on jonkunlainen lattiakaivo.
(http://i7.aijaa.com/t/00941/14109144.t.jpg) (http://aijaa.com/ndcIPa)
-
Joo se on nimenomaan se lattialämmön lähtö, ja toiselta puolelta lähtee hukkaputki lattialle. Luulin itse asiassa että nuo on toisinpäin, mutta kylmältä puoleltahan se tosiaan lähtee.
Tässä lähempi kuva
(https://lh3.googleusercontent.com/-XfSl9qqERUc/Vs9h8Fy_VMI/AAAAAAAAJBE/qvW5Q1HIWYk/s800-Ic42/IMG_20160225_221556.jpg)
-
Pistetään tännekin yksi tyhmä kysymys.
Mitä jos tuossa uudessa pumpussa onkin tehty ns.käänteinen mantteli.
Eli varaava osa onkin kv-pönikän keskellä.
Kierukalla ei tuota IVT:n mainostamaa varaavuutta käyttövedellä voi selittää.
-
Joo se on nimenomaan se lattialämmön lähtö, ja toiselta puolelta lähtee hukkaputki lattialle. Luulin itse asiassa että nuo on toisinpäin, mutta kylmältä puoleltahan se tosiaan lähtee.
Oletko varma, että tuo liittyy lattialämmitykseen?
Se näyttää erittäin paljon varoventtiililtä ja sen purkuputkelta. Samoin sijoitus kylmälle puolelle viittaa siihen.
Jos se on varoventtiili, niin toivottavasti tuo putki johtaa viemäriin.
Sent from my iPhone using Tapatalk
-
Oletko varma, että tuo liittyy lattialämmitykseen?
Se näyttää erittäin paljon varoventtiililtä ja sen purkuputkelta. Samoin sijoitus kylmälle puolelle viittaa siihen.
Jos se on varoventtiili, niin toivottavasti tuo putki johtaa viemäriin.
Tässä on tuosta kikkareesta pdf.
Vasemmanpuoleisessa osassa on takaisku sisäänrakennettuna. Kuvaa kohti oleva putki on kierrolta palaava putki.
http://www.hals.ee/public/files/LK%20548%20valve%20combination.pdf (http://www.hals.ee/public/files/LK%20548%20valve%20combination.pdf)
-
Tässä on tuosta kikkareesta pdf.
Vasemmanpuoleisessa osassa on takaisku sisäänrakennettuna. Kuvaa kohti oleva putki on kierrolta palaava putki.
Näköjään se on sitten sellainen.
Missä tuossa systeemissä on lämpimän käyttöveden varoventtiili? Sen pitäisi olla tuon takaiskun ja varaajan välissä kylmällä puolella. Onko IVT:n koneessa sellainen koneen sisäpuolella?
EDIT: Se taitaakin olla tuon paluuputken toisella puolella. Toisessa aiemmassa kuvassa näkyy hieman sitä ja ilmeisesti purkuputkea.
-
Toisella puolella tuota viimeisintä kuvaa on varoventtiili, plus putki joka päättyy lattialle (tuossa huoneessa on siis lattiakaivo).
(https://lh3.googleusercontent.com/-RfNbZsWlyDg/VtCZiPMbOBI/AAAAAAAAJCI/FLe3ROHOl3o/s800-Ic42/IMG_20160226_174841.jpg)
-
Päivitellään nyt tätäkin. Sen jälkeen kun tuo lähti toimimaan, on menty (lähes) ongelmitta. Kahdesti on paineet pudonneet sen verran patteriverkostossa, että heitti vikatilan. Vikatila lähtenyt heti kun on himpun laskenut lisää vettä kiertoon. Jos vielä putoaa niin varmaan joutuu epäilemään jo vuotoa jossain? Luulisi ilmojen olevan tulleen pois jo pikkuhiljaa.
Lämmin vesi ei ole meidän käytöllä loppunut kertaakaan. Päivisin ja öisin pidän käyttöveden asetuksilla 40/48, ja illaksi nousee 48/55. En tiedä vaikuttaakohan miten käytännössä sähkön kulutukseen, mutta eipä tuo käytössäkään ole haitannut. Lämmintä on aina saatavilla kun tarvitaan.
-
Mikä virka tuolla vaihtoventtiilillä on tuossa kytkennässä? eikö tuo pelais myös samoilla kytkennöillä muuten, mutta ilman tuota yhdysputkea ja vaihtoventtiiliä?
-
kyseessä on IVT Geo 312 C
pukkaako tuo dataa ulos ja missä muodossa vai pitääkö antureita asennella jotta saisi lämpötilat jakeluun
-
Pumppu on pelannut varsin hyvin. Kesäksi katkaisin lämmityskäytön kokonaan, ettei turhaan lämmittele kylminä öinä. Maalis-syyskuussa sähkönkulutus on ollut 4602 kWh isompi kuin vuotta aiemmin, eli n. 650 kWh kuussa enemmän verrattuna puukeskuslämmitysaikaan.
Neljä-viisi kertaa olen joutunut lisäämään kiertoon vettä, eli joku mättää jossain. Pahin skenaario on tietysti vuoto patteriverkostossa. Kuuluuko tuon painesäiliön koputellessa kuulostaa ihan tyhjältä? Luulisi että jos siellä vettä on, ei se "soisi"? Edelleen amatöörikysymys, antakaa anteeksi jos on ihan tyhmä kysymys :)
-
Pistetään tännekin yksi tyhmä kysymys.
Mitä jos tuossa uudessa pumpussa onkin tehty ns.käänteinen mantteli.
Eli varaava osa onkin kv-pönikän keskellä.
Kierukalla ei tuota IVT:n mainostamaa varaavuutta käyttövedellä voi selittää.
Juttelin tällä viikolla maahantuojan edustajan kanssa ja kysyin tästä pumpusta ja sen varaajasta ja on kuulemma kierukkavaraaja.
Ei manttelia enää.
-
Juttelin tällä viikolla maahantuojan edustajan kanssa ja kysyin tästä pumpusta ja sen varaajasta ja on kuulemma kierukkavaraaja.
Ei manttelia enää.
Taisin tuossa arvella samaa: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6817.msg88904#msg88904
-
Nyt täydet 12 kk takana niin, että saa katsottua jo uskottavasti kulutuslukemia. Helmikuu 2016 kun meni häslätessä, niin sitä ei vielä voinut ottaa laskuihin mukaan. Maaliskuu 2016-helmikuu 2017 kulutettu 20130 kWh koko talossa, kun vuoden 2015 aikana (kun puulämpö toimi vielä kuten piti) meni 9142 kWh. Eli pyöreät 11 000 kWh noussut sähkönkulutus. Mitoituslaskelma arvioi aikanaan kulutukseksi 8160 kWh, eli aika reippaasti yli mentiin. Joskin silti reilusti halvempaa kuin ostopuilla lämmittäminen, eikä kyllä sitä työmäärääkään ole ikävä.
Toki vaihtelua voi olla käyttösähkössäkin ties minkä verran, mm. kaivovesipumppu meni uusiksi viime vuonna käytyään poikkeuksellisen usein ja pitkiä aikoja varmaan puolen vuoden ajan, joten turhaa sähköä paloi senkin kanssa taistellessa.
Lämpöä on piisannut kelistä riippumatta, kertaakaan ei ole talo tai vesi kylmentynyt mitenkään havaittavasti. Vastusten käyttö on ollut estettynä, eli hyvin tuntuu riittävän kolmenkympin pakkasillakin.
Summa summarum, ei kaduta etten uusinut puukattilaa.
-
Nyt täydet 12 kk takana niin, että saa katsottua jo uskottavasti kulutuslukemia. Helmikuu 2016 kun meni häslätessä, niin sitä ei vielä voinut ottaa laskuihin mukaan. Maaliskuu 2016-helmikuu 2017 kulutettu 20130 kWh koko talossa, kun vuoden 2015 aikana (kun puulämpö toimi vielä kuten piti) meni 9142 kWh. Eli pyöreät 11 000 kWh noussut sähkönkulutus. Mitoituslaskelma arvioi aikanaan kulutukseksi 8160 kWh, eli aika reippaasti yli mentiin. Joskin silti reilusti halvempaa kuin ostopuilla lämmittäminen, eikä kyllä sitä työmäärääkään ole ikävä.
Toki vaihtelua voi olla käyttösähkössäkin ties minkä verran, mm. kaivovesipumppu meni uusiksi viime vuonna käytyään poikkeuksellisen usein ja pitkiä aikoja varmaan puolen vuoden ajan, joten turhaa sähköä paloi senkin kanssa taistellessa.
Lämpöä on piisannut kelistä riippumatta, kertaakaan ei ole talo tai vesi kylmentynyt mitenkään havaittavasti. Vastusten käyttö on ollut estettynä, eli hyvin tuntuu riittävän kolmenkympin pakkasillakin.
Summa summarum, ei kaduta etten uusinut puukattilaa.
Minkä kokoinen talo kyseessä kun kulutus kuulostaa varsin suurelle?
Pikaisesti taaksepäin kelaamalla löytyi että käytössä on käyttöveden kierto(vai lämpeskö lattia samalla vedellä? ei muista eikä jaksa hakea). Olethan ajastanut sen ja mahdollisesti kiertopumppu vielä katkottaisella käynnillä(jos lattia ei lämpene)?
-
152 neliötä lämmintä sisätilaa + joku reilu 10 neliötä puolilämpöistä (+12°C) maakellaria. Käyttöveden kiertoa ei ole, mutta kylppäriosaston (mitähän lie, 30-40 neliötä?) lattialämmitys tapahtuu energiaa hukaten käyttövedellä. Ei ole ajastettu mitenkään...
-
Kulutus kuulostaa kyllä isolta. Voiko tuo käyttövesilämmitys selittää noin isoa kulutusta?
-
Ettei pumppu nyt syystä tai toisesta toimisi poikkeuksellisen huonolla hyötysuhteella esim jonkun kytkennässä olevan fiban takia?
Paljonko puuta on aikaisemmin mennyt ja millaisen energia määrän mukaan laskelma on tehty?
-
Lattialämmitys 35m2 ja jos kv-varaajasta ottaa niin huonosti käy.
Suurentamalla hystereesiä vois jotain apua saada.
Minkä takia tuossa on kaksi vaihtovenaa, jäi epäselväksi?
-
(https://c1.staticflickr.com/3/2892/32386229103_beb758d145_h.jpg) (https://flic.kr/p/RkRTAp)
Oman mittarinsa mukaan mennyt kuitenkin vähemmän, tuossakin mukana jo myös jonkin verran viime vuoden helmikuussa poltettua.
Puuta meni raa'an arvion mukaan n. 30 pinokuutiota, josta osa saunaan ja uuniin. Nyt mennyt pari-kolme maalämmön aikana enää.
Vaihtovenasta ei mitään käsitystä, mutta toimii...
29000 kwh energiamääräarvio tarjouksessa.
-
Terve,
Täältä ilmottautuu yksi Geo 312c käyttäjä mukaan keskusteluun.
Vuonna 2017 valmistunut omakotitalo.
185m2 asuinneliöitä sekä 80m2 talli.
Torpassa +22 astetta lämmintä ja tallissa +16.
näillä 0 keleillä pumppu huileilee jo aika paljon ja jos käy niin kompuran teho 2.6kw.
Talossa iso takka jossa polttelen pesällisen kerran päivässä.
Pumppu makuuhuoneen seinän takana eikä ole mainittavaa meluhaittaa.
Ilmanvaihto peittää hyvin äänet.
Ei voi olla kuin tyytyväinen ainakin näin entisenä sähkölämmittäjänä :)
-
Eli pyöreät 11 000 kWh noussut sähkönkulutus. Mitoituslaskelma arvioi aikanaan kulutukseksi 8160 kWh, eli aika reippaasti yli mentiin.
Monilla alan kauppiailla on taipumus kaunistella lukuja asiansa edistämisen takia.
Moraali on selvästi paranemaan päin.
Eikä se ole pelkästään moraalista kiinni.
Alalla on edelleenkin tietotaito hataraa.
Olisi kovastikin koulutuksen paikka maalämpöalalla. SULPU tilaamaan koulutuspaketteja yrityksilleen!
Muodostui myöskin uusi ongelma, kun porakaivoyritykset alkoivat tekemään syvempiä, yli 200 metrisiä lämpökaivoja.
Ei osata vaihtaa keruuputkistoa läpimitaltaan isompaan.
Maalämpökoneen oma maapiirin kiertopumppu ei jaksa kierrättää tarpeeksi suurella nopeudella maaviinaa, kun keruupiirin virtausvastus kasvaa liian suureksi.
Tämän seurauksena lämpöpumppu ei saavuta luvattuja COP -arvoja.
Kaiken lisäksi pumppu saattaa mennä vikatilaan ja lämmitys pysähtyy kokonaan.
Kovalla pakkasella sellainen olisi katastrofi, jos asukkaat sattuvat olemaan matkoilla ja palaavat jäätyneeseen kotiinsa!
-
Täällä sama masiina Boschina viime vuoden puolelta käyneenä. Koneen oman laskurin mukaan COP kokolailla 4:ssä. Ja käyttöveteen mennyt toki todella pienempi osa. Eli verkosta otettu n. 3000 kWh, josta lämmitykseen 11800 kwh ja käyttöveteen 530 kwh. Oma järjestelmä ei COP optimoiva, koska varaajaan kytkettynä ja aurinkosähköllä ajetaan välillä kaasu pohjassa kaivo kylmänä.
-
Maaliskuun sähkönkulutus 850kw..
Pistää pienen hymyn huulille :)
-
Maaliskuun sähkönkulutus 850kw..
Pistää pienen hymyn huulille :)
Asutaanko jo? Entä meteli?
-
Maaliskuun sähkönkulutus 850kw..
Pistää pienen hymyn huulille :)
Ei täälläkään hymy hyydy, 703 kWh. ;D
-
Asutaanko jo? Entä meteli?
Juu asustellaan jo. Helmikuun lopussa muutettiin.
IVT makuuhuoneen seinän takana, väliseinä 125mm, kakki välit koitettu tilkitä villalla, yhtenäinen betonilaatta.
Ei häiritsevää meteliä. Äänet peittyy ilmanvaihdon huminaan.
Olen saatänyt niin että ei ala tekemään käyttövettä illalla/yöllä.
-
Juu asustellaan jo. Helmikuun lopussa muutettiin.
IVT makuuhuoneen seinän takana, väliseinä 125mm, kakki välit koitettu tilkitä villalla, yhtenäinen betonilaatta.
Ei häiritsevää meteliä. Äänet peittyy ilmanvaihdon huminaan.
Olen saatänyt niin että ei ala tekemään käyttövettä illalla/yöllä.
Onnea uuteen kotiin :) Hemmetin vähän kyllä vie tuo teidän kompinaatio.
Kirjoittele jatkossakin.
-
ihan mielenkiinnosta kysymys, kun tämmöinen pumppu ilmestyi tuttavapiiriin..
Onko teillä muilla sähkön kulutusmittausta pumpulle? jos löytyy niin mikä on ns lepokulutus kun pumppu on huililla?
-
ihan mielenkiinnosta kysymys, kun tämmöinen pumppu ilmestyi tuttavapiiriin..
Onko teillä muilla sähkön kulutusmittausta pumpulle? jos löytyy niin mikä on ns lepokulutus kun pumppu on huililla?
IVT Greenline HT Plus C vm. 2007, kulutus käyntijaksojen välillä 0,037 kWh.
-
Tuo on varmaan ihan niinkun kuuluukin, mutta täällä on kulutus käyntijaksojen välillä luokkaa 0,4kWh koko ajan ja tietty kompuran pyöriessä enempi (0,8kWh-->ylöspäin).
Lienee joku vika vai vaan asetus pielessä?
-
Lienee joku vika vai vaan asetus pielessä?
Pyörisikö keruupumppu koko ajan?
ATS
-
Jaa-a. Jos se tehdasasetuksilla on oletuksena kokoajan pyörimässä niin sitten se varmaan pyörii. Mielestäni se oli automaattiasetuksella.
Pääsen muutaman päivän päästä vilkaisemaan asiaa. Eli sen voi turvallisin mielin muuttaa pyörimään vain kun kompurakin on käynnissä? Kai sieltä asetukset sitten löytyy.. Käyttöyksikkö näissä HMC-300.
Isohko pumppu muuten ???
-
Joissain nibeissähän on öljyille vastus kompuran kyjessä ja tuo joskus lämpesi kokoajan kun pumppu huilii. Mikä on sen toiminnan laita nykyään niben invertterissä? Voiko ivtssä olla samanlainen?
-
Millaisella mittarilla nuo kulutukset on mitattu? Eihän samassa mittauksessa ole esim. IV-kone? Lkv-kiertopumppu? Erillisiä sähkölämmityksiä esim. kylppärissä?
-
Efergy e2 mittarilla. Pidän näitä ihan riittävän luotettavana näihin hommiin. Esim itsellä juuri samanmoinen mittari sähkökattilan syötössä ja reagoi kyllä hyvin jo kiertovesipumpun nopeuden muutokseen, noin esimerkkinä.
Tässä tapauksessa ei ole muuta kulutusta maalämpöpumpun sulakkeiden takana, ei edes kiertovesipumppua.
Senverran tiedusteltu IVT:ltä tänään että n 20w luokkaa pitäisi olla "lepokulutus" ja maapiirin sekä lämmityspiirin pumput on seis "auto" asennolla kun kompura ei käy.
-
Itse epäilisin kyllä mittaria, 400W teho on huikea jos pumppu ei lämmitä. Mitä verkkoyhtiön tuntimittauksista näkyy matalimmiksi tuntikulutuksiksi?
-
Efergy e2 mittarilla. Pidän näitä ihan riittävän luotettavana näihin hommiin. Esim itsellä juuri samanmoinen mittari sähkökattilan syötössä
Aika tyrmääviä oli käyttäjien kommentit tuolla Clas Ohlssonin sivuilla.
Vastuskäytössä näyttänee kohtuullisesti mutta moottorikäytössä näyttää mitä sattuu.
ATS
-
Juu tottakai pitää tutkia asia ja kaikkea pitää epäillä. Itsellä noita vastaavia mittareita kaksi, toinen tuossa kattilassa ja toinen invertteri vilpissä, ihan asiallisia/järkeviä lukemia molemmissa ainakin näyttäneet tähänasti. Senpuoleen itse epäilisin jotain muuta, mutta kaikki on toki mahdollista.
Lähinnä nuo asetukset tuossa pumpussa kiinnostelee, että onko siellä jotain lämmityksiä, jäätymissuojia tms, kun nuo käyttöohjeet on hieman vajavaiset. .
Samalla kiinnostaa mikä on alin ottoteho mihin kys pumppu taipuu?
Valitettavasti itsellä ei ole pääsyä tutkimaan toisten sähköliittymiä verkkoyhtiön nettisivuille, ehkä sieltä jotain voisi nähdä, mene ja tiedä.
Pitää palata asiaan jos/kun jotain selviää.
-
Lepokulutus 400W tekee 3500kWh vuodessa ja se nyt uudella pumpulla ei voi pitää paikkaansa. Talon päämittarilta voisi kellottaa ledin välkähdyksien(tai muutaman) välin ja laskea verrokiksi hetkellisen keskitehon siitä. Ottaa vaikka muut laitteet sulaketaululta virrattomaksi siksi aikaa.
-
Tuohon efergyn lukemaan ei kannata liikoja luottaa. Mm lampopumput.infossa on juttua siitä.
-
Joissain nibeissähän on öljyille vastus kompuran kyjessä ja tuo joskus lämpesi kokoajan kun pumppu huilii. Mikä on sen toiminnan laita nykyään niben invertterissä?
Oman Nibe pikkuinvertterin sähköt tulee sähkölaitoksen vanhan mittarin lävitse, joten kulutuksen näkee kohtalaisen tarkasti.
Pumpun pysähtyessä tulee ensimmäinen pulssi mittarilta (500 pulssia/kWh) 3h 14minuutin kuluttua, joten tyhjäkäyntikulutus on ehkä jossain watin maastossa.
Tämän jälkeen käynnistyy kompressorin lämmitysvastus jota ohjataan jonkun anturin mukaan, mutta käytännössä noin 1h on / 1h off. Vastuksen ollessa päällä
on Niben kulutus hieman yli 30 Wattia. Niben varaosaluettelon mukaan lämmitysvastus on 24 Wattinen. Efergyn pihtimalli näytti näille kulutuksille ihan hevon hömppää.
-
Joo taitaa loisia nuo invertteripumput tosiaan. Mikälie sit parempi mittari tähän käyttöön?
-
Reilun vuoden verran on Geo 312C ollut kodissamme (rintamamiestalo) ja kulutus noin 7500kwh. Toki takkakin löytyy, mutta siitäkin huolimatta on energiankulutus ollut hyvin maltillista.
Sellainen ongelma ilmeni viime kesänä, että en kyennyt käyttämään kosteiden tilojen lattialämmitykselle tarkoitettua lämmityspiiriä ilman, että olisin laittanut päälle lämmityksen myös patteredin lämmityspiirille. Kummassakin lämmityspiirissä on oma pumppunsa, mutta 2-piirin (lattialämpö) pumppu näyttäisi vaativan toimiakseen myös piirin 1-piirin (patterit) pumpun päälläolon.
Olen yrittänyt kysyä useampaan otteeseen ohjetta järjestelmän asentaneelta suurehkolta läntisellä Vantaalla toimivalta yhtiöltä saamatta mitään vastausta. Löytyisikö täällä komenttia miten itsenäisesti näiden lämpöpiirien pitäisi toimia...
-
Reilun vuoden verran on Geo 312C ollut kodissamme (rintamamiestalo) ja kulutus noin 7500kwh. Toki takkakin löytyy, mutta siitäkin huolimatta on energiankulutus ollut hyvin maltillista.
Sellainen ongelma ilmeni viime kesänä, että en kyennyt käyttämään kosteiden tilojen lattialämmitykselle tarkoitettua lämmityspiiriä ilman, että olisin laittanut päälle lämmityksen myös patteredin lämmityspiirille. Kummassakin lämmityspiirissä on oma pumppunsa, mutta 2-piirin (lattialämpö) pumppu näyttäisi vaativan toimiakseen myös piirin 1-piirin (patterit) pumpun päälläolon.
Olen yrittänyt kysyä useampaan otteeseen ohjetta järjestelmän asentaneelta suurehkolta läntisellä Vantaalla toimivalta yhtiöltä saamatta mitään vastausta. Löytyisikö täällä komenttia miten itsenäisesti näiden lämpöpiirien pitäisi toimia...
Takkuu hommia takkuu hommia, sen takia ne toimittajat eivät vastaile mitään.... pitää reklamoida 'virallisesti' ennen takuitten loppumista ja saattaa homma kuntoon.
Ei voi olla niin että lämmityspiirit vaativat ristiin toistensa pumppujen päällä olon edes puoliksi.
-
morjesta.
onnistuin vahingossa näppäilemään LKV puolelta vastukset pois pelistä, kuinkahan ne mahtais saada takaisin ::)
Eli tuosta kuvan kohdasta, olen melko varma että tuossa "rajoita LV-käytön tehoa" kohdassa oli 9kW. nyt en saa muutettua sitä takaisin :'(
(http://i9.aijaa.com/t/00018/14485641.t.jpg) (http://aijaa.com/OPblDk)
(http://i7.aijaa.com/t/00628/14485644.t.jpg) (http://aijaa.com/KZvoGN)
oisko apuja?
-
morjesta.
onnistuin vahingossa näppäilemään LKV puolelta vastukset pois pelistä, kuinkahan ne mahtais saada takaisin ::)
Eli tuosta kuvan kohdasta, olen melko varma että tuossa "rajoita LV-käytön tehoa" kohdassa oli 9kW. nyt en saa muutettua sitä takaisin :'(
(http://i9.aijaa.com/t/00018/14485641.t.jpg) (http://aijaa.com/OPblDk)
(http://i7.aijaa.com/t/00628/14485644.t.jpg) (http://aijaa.com/KZvoGN)
oisko apuja?
Ei ole kuin vanhemmasta Ivt:stä kokemusta jossa Rego1000 mutta onko tässä uudemmassa Ivt:ssä asetuksissa kohta käyttäjätaso?
Jos on niin siihen laitat ensiksi kk ja sitte päivän esim tänää 1119.
Jos tuo onnistuu uskoisin, että saat lisää asetuksia näkymään.
-
Niin tämä on Rego2000/HMC300. Tässä on tietääkseni vain Menu, Info ja Huoltotaso. Huoltotasolle pääsee painamalla pitkään Menu näppäintä.
Pumppu tosiaan vanhempieni talossa niin en ihan päivittäin tuota pääse näpelöimään. Tarttee tutkailla tuokin vaihtoehto.
eipä tuossa muuten mitä varsinaista ongelmaa, mutta aiheuttaa hälytyksen, kun terminen desinfiointi elikkäs legionellakuumennus ei onnistu,
eli tämmöistä
(http://i7.aijaa.com/t/00496/14486268.t.jpg) (http://aijaa.com/swvk07)
-
"Tehdasasetukset" varmaan löytyy.. Menee kyllä säädöt siinä sivussa :-[
-
Onneksi ei tehdasasetuksia tarvinnut palauttaa.
Kyselin asiaa IVT:n servicedeskistä niin hyvät ohjeet sain ja homma taas ok :P
Eli perusasetuksista käytin "sähkölämmitin sarjassa" off ja takaisin on asentoon niin tuohon ihmettelemääni valikkoon olikin pompannut kaikki kohdalleen itsestään.
Jospa tämä tästä :)
-
Pääosin saanut unohtaa koko pumpun olemassaolon. Edelleen joutuu välillä (ehkä 5 kertaa vuodessa) lisäämään vettä kiertoon himpun. Pari kertaa nyt tämän talven pikkupakkasilla meinannut loppua lämmin vesi kesken kun saunailtana on lutrattu lasten vannoihin paljon vettä yms. Edellistalvena ei ollut vastaavaa kertaakaan, ja tänä talvena nyt ei ole vielä kunnon pakkasia näillä leveysasteilla nähtykään.
2017 kulutus 20127 kWh koko talolla, 2016 20003 kWh. Pitää vielä tarkistaa mitä pumpun oma mittari on mieltä. Eli käytännössä noussut jonkin verran edellisvuoteen, etenkin kun ottaa huomioon että tammi-helmikuu 2016 meni käytännössä sähkövastuksilla. Helmikuussa olisi ensimmäinen huolto edessä, katsotaan löytääkö jotain säädettävää/korjattavaa.
-
Laitahan näkyviin pumpun otot / tuotot / käyttötunnit yms niin ihmetellään.
Tosiaan porukoilla sama pumppu syksystä lähtien lämmittänyt -60luvulla rakennettua okt:ta. Talossa ihan alkuperäiset eristeet yms, eli lämpösaneerausta ei ole senkummemmin tehty.
Muita ongelmia ei ole pumpun kanssa ollut kun tuo mitä tuossa ylempänä ihmettelin + alussa sihti/magneetti jarrutteli senverran kiertoa että siitä tuli erinäisiä hälytyksiä.
Pari kertaa sitä/tätä kysellyt sähköpostillla IVT:ltä ja joka kerta on soitettu vastausmielessä, erittäin hyvä maku jäänyt tähänmennessä palvelusta.
-
hirveästi tekisi mieli säätää/kokeilla jotain asetuksia pumpussa :)
Mitäs tämmöisestä invertterikoneesta kannattaa säätömielessä tehdä/koittaa? asteminuutteja ei löydy, jotain lämpötilaeroja tms?
-
Nyt on reilu vuosi eletty IVT Geo 312c:n kanssa.
200m porakaivo. Pumppu toiminut ilman häiriöitä. Sakka sihdit olen kerran putsannut.
Lämmitykseen paloi energiaa 4050kwh (ei sis. käyttövettä)
Rakennuksien kokonaisenergian kulutus n. 10500kwh.
4 henkinen perhe jossa pyykinpesukone ja kuivausrumpu käy jokapäväivä.
sähkö sauna (10.5kw) saunotaan 4kertaa/ viikko.
rakennukset valmistuneet 2017.
energialuokka B jota vähän ylieristetty. puhallusvillaa 60cm talossa ja tallissa.
Talo: 190m2 jossa 3600kg takka mitä lämmitetään päivittäin (omasta mettästä puut)
Talli: 80m2 16 astetta lämmintä.
-
Onkos näissä joku tietty aikaraja kun sammuttaa pumpun, että asetukset nollaantuu?
Ukko halusi lämmittää hakevarastoa pois niin useamman päivän varmaankin nyt kone olisi sammuksissa..
Virrat pois siis pääkytkimestä seinässä. Vai oliko tuolla asetuksissa/valikossa joku kohta mistä saa pumpun hallitummin sammuksiin?
-
Pumpussa vakiona ilmeisesti vain CAN-väylä?
Onko hankittava ivt/bosch CAN/LAN muuntomokkula - vai onko tee-se-itse CAN ratkaisuja joilla saa tiedot talteen omaan verkkoon?
kiitos vastauksista.
-
Tänään jostain syystä huoneenlämmön asetusarvo oli tipahtanut 21C:hen - normaalisti 22 tai 23.
Toimiiko IVT Geo 312c niin että sähkökatkon tms. resetin jälkeen asetusarvot palautuvat joihinkin vakioarvoihin??
käytössä on "optimoitu käyttö", joten pelkkä ratin pyöritys etusivulla pitäisi riittää? ei tarvitse mennä lämmitysvalikkoon laittamaan samaa lukua sinne?
https://www.lviraty.fi/data/ivt/kaytto-ohjeet/IVT_HMC-300_kayttoohje.pdf
-
Mitä tuossa porukoiden pumppua seurannut niin ei näyttäis sähkökatkoilla olevan vaikutusta asetuksiin. On maaseudulla niin 1-6 tunnin katkoja on kyllä kuukausittain.
Talvella oli 2 päivää pois päältä pumppu, sekään ei sotkenut asetuksia.
Haluaisin kyllä tietää voiko tuon sammuttaa jotenkin hallutummin, kun "turvakytkimestä" vaan virrat pois?
Se rulla on kyllä tosi herkkä siinä näytössä ja sitä saattaa pyöräyttää puolivahingossa helpostikin jolloin asetus muuttuu, tosin tarvitseehan se hyväksynnän vielä
-
Vuosi takana pumpulla. Ihan ok pelannut.
Jotain lukemia:
Kompuran ottoteho 6976kw josta lämmitykseen 5991kw ja Käyttövesi 960kw
Tuotettu kokonaisteho 24586kw josta lämmitys 21985kw ja käyttövesi 2577kw
kompuran käyttötunnit lämmitys 5041 ja KV 400
käynnistysten lukumäärä lämmitys 855 ja KV 586
Vastuksille ei mennyt kertaakaan lämmityksessä, legionellatapossa viikoittain 290kw edestä vuoden aikana
Nämä siis pumpun omaa dataa, tarkka sähkönkulutuksen mittarointi alkoi jonkunveran myöhemmin, pitää päivittää sekin aikanaan. Joskus tuota hieman seurasin niin kyllähän tuo pumppu melko tarkkaan samoja lukuja laskee mitä pumpun syötössä oleva sähkölaitoksen vanha mittarikin.
edit: tosiaan kohteesta jotain tietoja, muutenhan noilla lukemilla ei ole paljoa virkaa :)
-60luvun 2krs+kellari, lämmintä alaa n 170m2.
Patterilämmmitys.
Ei ikkuna tms lämpösaneerausremontteja tehtynä.
Lämpökaivoa 210m.
-
Vuosi takana pumpulla. Jotain lukemia:
Kompuran ottoteho 6976kw josta lämmitykseen 5991kw ja Käyttövesi 960kw
Tuotettu kokonaisteho 24586kw josta lämmitys 21985kw ja käyttövesi 2577kw
Vastuksille ei mennyt kertaakaan lämmityksessä, legionellatapossa viikoittain 290kw edestä vuoden aikana
edit: tosiaan kohteesta jotain tietoja, muutenhan noilla lukemilla ei ole paljoa virkaa :)
-60luvun 2krs+kellari, lämmintä alaa n 170m2.
Patterilämmmitys.
Ei ikkuna tms lämpösaneerausremontteja tehtynä.
Lämpökaivoa 210m.
minulla juhannuksen tienoilla asennettu - vasta 2 kk muistiinpanoja tallessa.
Samzan luvuista luovutettu/kulutus energia = "COP" (?) = 3,52
Omat lukemat toistaseksi lokakuu 3,3 ja marraskuu 3,2 (carunan ilmoittamat ulkolämpötilat +7,3 ja +3,4 C)
LKV sähkövastus-energiaa kulunut 16 ja 20 kWh/kk eli tekisi vuodessa jotain 192-240 kWh.
Patterilämmitys, sisällä +22-23C ja LKV vakio-asetuksessa +60C.
Lämmityskäyrää säädin lämpimämmälle kun ulkolämpötilat kävivät nollan-lähellä ensimmäistä kertaa - sen jälkeen sisälämpötila on täsmännyt OK asetusarvon kanssa.
pitää seurata vuosi ja raportoida sitten lisää lukemia ;)
Pumpun CAN-väylästä numeroita lukeva Arduino olis hyvä projekti - sitten talvella kun on aikaa (toive ajattelua :P)
-
Raportoi ihmeessä, kyllä ainakin täällä kiinnostusta löytyy miten muilla laitteet pelaa. Ja jos jotain säätövinkkejäkin löytyy niin mielenkiinnolla otan vastaan.
Tuossa porukoiden pumpussa ei ole sisäanturia kytketty, joten ulkolämpötila ohjatulla käyrällä mennään. Olikohan viimetalvena käyrän maksimit 55/53 ast -30 ulkolämpötilassa. Kesällä oli n 2kk lämmitys off manuaalisesti, eli pelkkää LKV jostain kesäkuun puolestavälistä elokuun loppupuolelle.
Logitelu hommiin saattaisi löytyä kiinnostusta täältäkin, olikohan näihin mitä muuta kun tuota Husdatan maksullista versiota tarjolla? varmaan muuten sen voisin investoida, mutta ei tuo Ruotsi taivu sitten minkään vertaa niin olkoon ;D
Minulla on itsellä tuo IVT:n kännyappsi käytössä ja siitä olenkin seurallut kohtuu ahkeraan pumpun toimintaa, mutta siitäkään ei noita anturitietoja oikein ulos saa.
-
Törmäsin tälläiseen sivustoon, muta mitään tietoa sen enempää sen paikkaansa pitävyydestä ei ole?
http://www.maalämpöpumppu.org/maalampopumput-vertailu-180/ (http://www.maalämpöpumppu.org/maalampopumput-vertailu-180/)
Bosch olisi tuon mukaa huono SCOP:n puolesta? Lähinnä kiinnostaa tämä sen takia kun sain tarjouksen 3-12kw Boschista olen tällä hetkellä saanut todella kilpailukykyisen tarjouksen.
-
Törmäsin tälläiseen sivustoon, muta mitään tietoa sen enempää sen paikkaansa pitävyydestä ei ole?
http://www.maalämpöpumppu.org/maalampopumput-vertailu-180/ (http://www.maalämpöpumppu.org/maalampopumput-vertailu-180/)
Bosch olisi tuon mukaa huono SCOP:n puolesta? Lähinnä kiinnostaa tämä sen takia kun sain tarjouksen 3-12kw Boschista olen tällä hetkellä saanut todella kilpailukykyisen tarjouksen.
Ei liene sama pumppu kyseessä mitä sulle tarjottu!?
Muutenkin taitaa olla vanhaa dataa (ainakin osaksi) vaikka puhutaan 2017 ::)
-
äkkiä vilkaistuna vaan tuo "voittaja" pumppu on invertteri malli, muut on-off koneita.
-
äkkiä vilkaistuna vaan tuo "voittaja" pumppu on invertteri malli, muut on-off koneita.
siksipä tuolla oleva maininta särähtää korvaan pahasti... :o
Riippumaton Maalämpöpumpun Vertailu Testit
-
Tervehdys kaikille foorumilaisille
IVT GEO 312C on jauhanut 4 päivää lämpöä. Tänä aamuna menoveden lämpötila laski aamulla 48 asteeseen, jonka jälkeen alkoi nousu. Sitten tuli virhekoodi A01-5366. Veden lämpötilavaihtelu on ollut 54 - 64. Mistä mahtaa olla kyse?
Mylly tekee kuitenkin edelleen lämpöä.
-
Tämän manuaalin https://jseducation.se/files/pages/service-manual--ivt-geo-312-c-bosch-compress-7000-.pdf
sivulla #20 on tuon koodin selostus.
-Warning Z1 Low superheat of refrigerant
- Warning if suction gas overheating < 2 degreees and the discharge gas overheating < 20 degrees.
-Defective expansion valve etc...
-
Kiitos tiedosta täytyy keskustella kun käyttökoulutus tulee. Onko normaalia kun kyseisen pumppun teho seilaa 2-9 kw välillä näillä keleillä taloa lämmitettäessä? Seuranta-aikana ei ole käytetty lämmintä vettä.
Käyntikertoja on ollut 9 neljän päivän aikana. Mielestäni niitä ei pitäisi olla yhtäkään kun kyseessä on invertteri?
-
Tuolta läytyy aika kattavasti noita suomenkielisiä ohjeita, myös tuo "vikakoodilista" https://www.lviraty.fi/ivt-kayttoohjeet
-
Kolme vuotta takana tällä. Ihmettelin yksi päivä, kun hanasta tulee TODELLA kuumaa vettä pyydettäessä. Normilämmöt kuitenkin tulee pidettyä aika alhaalla, jotta en tuolla vedellä näppejään ole pystynyt polttamaan. Vikatilassahan masiina oli, valitti mm. että ulkolämpömittarilta ei saa dataa. Windows-tyyliin boottia kehiin ja kaikki taas toimii yhtäkkiä normaalisti. Liekö joku oletus, että lyödään lämmöt täysille jos anturi ei anna signaalia? Erikoinen logiikka...
Muuten ei ole ollut valittamista. Pitääkin katsoa kun muistaa, mitä on kokonaiskulutus. Vuoteen palaa n. 18 000 kWh sisältäen käyttösähkön.
Edit: 33 000 kwh, josta 1600 vastuksien osuus. Eli about 11 tuhatta kilowattituntia palaa vuoteen.
-
päivitetäänpä. 2 vuotta pumpulla nyt takana. Oikein mukavasti pelannut ja saanut olla käytännössä koskematta koko tämän vuotta.
Numeroita suoraan pumpun valikosta:
Kompuran ottoteho 7239w josta lämmitykseen 6427kw ja Käyttövesi 782kw
Tuotettu kokonaisteho 25793kw josta lämmitys 23578kw ja käyttövesi 2194kw
kompuran käyttötunnit lämmitys 5411 ja KV 332
käynnistysten lukumäärä lämmitys 989 ja KV 451
legionella/LKV 263kw
-
Mulla meinaa tästä loppua lämminvesi. Kaksi aikuista ja yksi lapsi saunoo ja suihkuttelee niin seuraavalle menijälle ei riitä enää lämmintä vettä. Lämpimän veden teko kestää n. 1.5h. Miten muilla? Aiemmin oli maininta että ongelmaan auttoi ylimääräinen vaihtoventtiili tuon kiertoputken juureen? Osa kuvista ei enää toimi.. Mutta onko muilla siis tuollainen pumpun ulkopuolinenkin vaihtovena koneessa? Kuorien sisältä löytyy kyllä yksi. Lämminvesikierto löytyy mutta asetuksista "kiertojärjestelmä" lukee "Pois". Mihn lie liittyy..
-
porukoilla on se ulkoinen vaihtovena koneen päällä. Mielestäni se liittyy kyllä jotenkin puskurisäiliön lämmitykseen, mutta enpä ole enemmälti perehtynyt aiheeseen. Eli välillä tekee lämmitysverkkoon (puskurisäiliöön) suoraan ja välillä manttelinvaraajan? kautta esilämmittäen samalla käyttöveden. Jotenkin näin olen tuon tulkinnut, voi olla että meni metsäänkin???
voisiko sitä lämmityksen/lv-valmistuksen priorisointia muuttaa, tai tarkistaa? tai lämpötiloja hieman nostaa? onhan siinä pumpussa se ekstra lämminvesinappikin olemassa, mutta se taitaa sähköllä sitten autella reilummin..
-
Muutin lämmitysvesimoodin Comfortille mutta pidin lämpötilarajat ennallaan. Koneen käytös muuttui niin että heti kun lämpimän veden alaraja saavutetaan, kompressori hyppää 10kw tienoille. Veden teko kestää nyt vain 30min tms. Normaalilla lupsuttelee siellä jossain 4kw tienoilla sitten pidempään.
-
Neljä vuotta ja risat takana. 45660 kWh polteltuna tähän mennessä, keskimäärin 11 000 kWh siis polttelee vuoteen edelleen. Mutta huolettomasti mennyt, ei ole vaatinut mitään. Parin vuoden välein huolto, mutta ei ole vaatinut osien vaihtoa silloinkaan jne.
-
Maalämpökoneen ottama kWh määrä on aika iso.
Voisiko syynä olla se, että kovimmlla pakkasilla kone rajoittaa vähän lämmitystehoaan säästääkseen energiakaivoa viilenemästä liikaa?
Jos kone tekee noin, käyttää se silloin hiukan sähkölämmitystä apunaan ja se voisi nostaa vähän energian kulutusta.
-
Maalämpökoneen ottama kWh määrä on aika iso.
Voisiko syynä olla se, että kovimmlla pakkasilla kone rajoittaa vähän lämmitystehoaan säästääkseen energiakaivoa viilenemästä liikaa?
Jos kone tekee noin, käyttää se silloin hiukan sähkölämmitystä apunaan ja se voisi nostaa vähän energian kulutusta.
Edellisessä raportissa kolmen vuoden kulutus 33000kWh josta vastuksia vain 1600kWh. Eli ei tuo selitä miksi menee noin tuplasti "normaaliin" verrattuna.
-
Maalämpökoneen ottama kWh määrä on aika iso.
Voisiko syynä olla se, että kovimmlla pakkasilla kone rajoittaa vähän lämmitystehoaan säästääkseen energiakaivoa viilenemästä liikaa?
Jos kone tekee noin, käyttää se silloin hiukan sähkölämmitystä apunaan ja se voisi nostaa vähän energian kulutusta.
Johtunee vain siitä, että tuolla oli melko isolla pinta-alalla lattialämmitya käyttövedellä. Edellisellä sivulla olevassa kuvassa käyttöveden osuus kompuran sähkönkulutuksesta yli 40% ja järjettömän suuri eli yli 4000 kWh. Käyttövesipuolelta otetaan 12 000 kWh lämpöä? Taitaa joutua kompura koville.
Millainen on eristys tuossa lattialämmityksessä käyttövedellä? Meillä oli rivarissa ennen tuollainen ja laskeskelin, että käyttövedennkierto, jolla lämmitettiin 10% pinta-alasta vei 1/3 koko kaukolämmöntarpeesta.
-
Lisälämmitintä käytetty koko aikana vain 2087 kWh. Käyttöveteen 17836 ja lämmitykseen 25774. Eli tuo kamala lattialämmitys on varmastikin syypää. Rempattu 2001, ei hajuakaan miten. Olisi muutenkin remontoinnin tarpeessa tuo lattialämmitetty tila, tipahtaisi varmaan ihan kivasti kulutus kun tekisi lämmityksen uusiksi siltä osin samalla.
-
Laitetaas vähän omia kokemuksia ja lukujakin tänne.
Pumppu ollut käytössä nyt reilu 3v jonka aikana ongelmia ei ole ollut.
lisälämmitin on poissa päältä joten sinne ei sähköä ole kulunut.
nyt ulkona -27 pakkasta ja pumppu puhaltelee 9.6kw tehoilla.
Talo ja talli valmistunut 2017 (kämppä 190m2 ja talli 80m2)
Takkaa poltettu aika harvoin. Kovilla pakkasilla vähän useammin.
En osaa sanoa paljonko puita mennyt kun pihasaunaan menee suurin osa.
Tuotettu kokoneisteho: 81942kwh Lämmitykseen: 69491kwh lkv: 12437kwh
Otettu kokonaisteho: 19039kwh Lämmitykseen: 14813kwh lkv: 4211kwh
-
olisko kenellä kokemusperäistä faktaa heittää mitä maksaa huone anturi? voisi investoida ellei hirmu kallis ole, tähän asti kyllä pärjäillyt ilmankin..
varmaan Boscheisssa sama?
-
https://www.maalampotukku.fi/product/3370/bosch-rt2000-huonesaadin-rego-2000
Tuoko?
Langaton ilmeisesti vain 7001i:lle eli Geo 500:lle:
https://www.maalampotukku.fi/product/3371/langaton-huone-anturi-bosch-7001i-mlp
-
no tuo rego 2000 malli se ilmeisesti olisi ja raaskin jopa investoida , tänks :)
tuossa oli vielä tuo LVI-numerokin mikä on oikein hyvä :)
edittiä. kävin Onniselta ko säätimen. numero nro siis LVI-5360958 jos joku kaipailee.
-
ja sitten itse itselleni vastaten, ei toimi tuo Boschin säädin IVT:ssä vaikka kuinka rinnakkaismalleja ovatkin. Piti hommata IVT:n oma säädin. Onneksi Onniselle kelpasi vanha takaisin ja ivt:n oma oli vain n 10 eur kalliimpi, joten eipä tuossa vahinkoa käynyt.
Miten te, joilla on tuo huonesäädin ja etäohjaus puhelimessa; saatteko säädettyä lämpötilaa normaalisti apsilla? Itsellä tähänmennessä toiminut apsilla nosto/lasku ongelmitta, mutta tuon sisäanturin jälkeen ei oikein pelaa. Ainoastaan lomatilan kautta saan tiputettua lämpötila pyyntiä. Tämä varmaan Boschin apissa sama, ainakin ihan identtisiä ovat. Jopa tuota IVT:n pumppua pystyy tuolla Boschin EasyRemotella hallinnoimaan. Mietin vaan onko tossa joku bugi, vai vaan jokin asetus väärin vielä..
-
ja sitten itse itselleni vastaten, ei toimi tuo Boschin säädin IVT:ssä vaikka kuinka rinnakkaismalleja ovatkin. Piti hommata IVT:n oma säädin. Onneksi Onniselle kelpasi vanha takaisin ja ivt:n oma oli vain n 10 eur kalliimpi, joten eipä tuossa vahinkoa käynyt.
Miten te, joilla on tuo huonesäädin ja etäohjaus puhelimessa; saatteko säädettyä lämpötilaa normaalisti apsilla? Itsellä tähänmennessä toiminut apsilla nosto/lasku ongelmitta, mutta tuon sisäanturin jälkeen ei oikein pelaa. Ainoastaan lomatilan kautta saan tiputettua lämpötila pyyntiä. Tämä varmaan Boschin apissa sama, ainakin ihan identtisiä ovat. Jopa tuota IVT:n pumppua pystyy tuolla Boschin EasyRemotella hallinnoimaan. Mietin vaan onko tossa joku bugi, vai vaan jokin asetus väärin vielä..
Mulla toimii kyllä ihan normaalisti lämmön säätö apilla vaikka on huone-anturi. Saattaa olla softabugi. Ohjelmiston poisto/asennus voisi auttaa.
-
juu ok pitää tuokin koittaa vielä. Tosiaan senverran kokeilin sitä Boschin appia että samat kuviot oli sillä, mutta voihan nuo poistaa ja asentaa uusiksi.
Sinulla ilmeisesti Boschin pumppu, onko siinä sisäinen vai ulkoinen IP-moduuli(siis se nettipurkki)? tässä ivt:ssä se on lisävarusteena ja erikseen joutui senkin hankkimaan
-
juu ok pitää tuokin koittaa vielä. Tosiaan senverran kokeilin sitä Boschin appia että samat kuviot oli sillä, mutta voihan nuo poistaa ja asentaa uusiksi.
Sinulla ilmeisesti Boschin pumppu, onko siinä sisäinen vai ulkoinen IP-moduuli(siis se nettipurkki)? tässä ivt:ssä se on lisävarusteena ja erikseen joutui senkin hankkimaan
Joo 7001i pumppu, suoraan verkkopiuhalla nettiin. Tuon boxin kautta toimii varmaankin erilailla. Harmi vaan jos ei lähde toimimaan, toisaalta kun löytää oikean huoneanturin vaikutuksen säädön, minun ei tarvinnut koko talvena lämpötilaa säätää :) Pumppu piti tasaista 24 astetta sisällä joka oli pyynti huolimatta suurista lämpötilan vaihteluista.
-
ja sitten itse itselleni vastaten, ei toimi tuo Boschin säädin IVT:ssä vaikka kuinka rinnakkaismalleja ovatkin. Piti hommata IVT:n oma säädin. Onneksi Onniselle kelpasi vanha takaisin ja ivt:n oma oli vain n 10 eur kalliimpi, joten eipä tuossa vahinkoa käynyt.
Taitaa kuitenkin olla niin, että nykyistä Bosch 7001i sarjaa vastaa IVT Geo500 sarja. Sitä ei käsittääkseni myydä Suomessa.
-
Taitaa kuitenkin olla niin, että nykyistä Bosch 7001i sarjaa vastaa IVT Geo500 sarja. Sitä ei käsittääkseni myydä Suomessa.
juu tarkoitin tässä yhteydessä tuota tämän ivt:n rinnakkaismallia bosch 7000 lwm . siinä kumminkin sama tuo rego2000 "käyttis" pumpussa.
-
päivitelläänpä, tuo appsi rupesi sitten itsekseen ajan kanssa toimimaan ilman sen kummempia. Viikon päivät seurailin pumppua Boschin EasyRemotella, näköjään täysin IVT:n Anywhere appsia vastaava.
Nyt on tullut käyteltyä/seurattua tuolla uudella IVT Anywhere2 apilla . Hieman kehitystä tapahtunut, mitä on porukat mieltä joko Boschin Homecom Easystä kerennyt kokemuksia karttumaan? Lähinnä uusi layout, googlen säätiedoilla höystettynähän tuo on. Toki noita kulutustietoja näkee entistä paremmin mutta siihenpä ne uudistukset taisi ollakin..
-
Tilasin omaan IVT geo 312c:hen husdata.se:stä H60 tiedonkeruupalikan (138 eur sis. postikulut) joka reilussa viikossa tuli perille.
Sain tänään asennettua pujottamalla johdon pumpun kannen yhdestä putkiläpiviennistä, ja sitten elektroniikka-laatikkoon sisään käyttämättömästä kaapeliläpiviennistä. Kytketään 3.5mm DIN kuulokeliittimellä ohjauksen "BBT" pinneihin joissa oli jo valmiiksi DIN naarasliitin - eli mitään johtoja ei tarvinnut ruuvailla tms. vain kytkeä liitin.
Laite kytkeytyy wifi-verkkoon ja näyttää kotisivullaan kaikki pumpun parametrit (esimerkkejä tuolla https://husdata.se/userlist.asp )
husdata:lta saa tilaamalla (300SEK/vuosi) tiedonkeruun nettiin - tai jos ehdin/jaksan pitää miettiä omaa koti-palvelinta tiedonkeruuta varten... (MQTT rajapinta jota ilmeisesti useampi älykoti-ratkaisu tukee)
Minun pumpussa ei tullut sisälämpötila-anturia mukana. Talossa kuitenkin isot ikkunat ja aurinko lämmittää merkittävästi keväällä/kesällä. Onko tietoa mikä on sisä-anturin tilauskoodi ja voiko sen asentaa itse?
Asennettu kesällä 2018, joten n. 3 vuoden tilastot. Espoossa. Alkuvuodesta 2019 oli kylmää jolloin käytti 11 kWh sähkövastuksia lämmitykseen, kuten myös 2021 alkuvuodesta 8 kWh. Muuten käsittääkseni sähkövastus-kulutus on LKV 'legionella-tappoa' jota pumppu tekee minulla ti yöllä muistaakseni.
6C50 Total op. time 26172 h
5C51 Supp energy tot 81713 kWh
5C52 Supp energy heating 79562 kWh
5C53 Supp energy hotwater 2149 kWh
5C54 Compr. consump. tot 26676 kWh
5C55 Compr. cons. heating 25848 kWh
5C56 Compr. cons. hotwat 821 kWh
5C57 Aux consumption tot 611 kWh
5C58 Aux cons. heating 19 kWh
5C59 Aux cons. hot water 588 kWh
6C60 Compr. Runtime 17378 h
-
Moro. Asensin sen sisäanturin tuossa keväällä. voi asentaa itse ja on ihan simppeli homma.
Anturin numero on 7738110094 ja ovh hinta 0 alvilla jotain vajaa 60 euroa. Anturin hommaamisen kanssa oli hieman haastetta, kun tuota ei oikein saa yksityinen muutakun IVT-huolloista ja ilmeisesti myyvät asennettuna, en tiedä. No tuttu sähkömies sai sen Onnisen kautta tilattua ivt:ltä ja välitti minulle. Melkeinpä tilaisin ruotsista / hattu kouraan ja IVT-jälleenmyyjältä kyselemään.
Boschin anturi ei toiminut, se tuli kokeiltua ensin.