Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: jhh - 20.01.16 - klo:07:32
-
Nibe F1245-10kW vaihtoventtiilikone vanhan patteriverkotolla olevan talon eteisessä. Maalämpöpumpun jälkeen on 100 litrainen puskurivaraaja (ylhäällä kaksi kytkentää, jossa toinen tulo pumpulta ja toinen lähtee patteriverkolle). Puskurivaraajan jälkeen on heti alasunttaus talon pesuhuoneelle (ECS 40), jonka jälkeen on parin metrin päässä myös toinen alasunttaus kanaalille, joka menee erilliseen autotalliin. Tämän jälkeen menoputki kiertää talon patteriverkoston.
Kun patteriverkosto tulee takaisin pumpulle, niin siinä on pumpun kanssa samassa tilassa patteriverkoston erillinen kiertovesipumppu, JONKA JÄLKEEN vasta tulee paluuputki kanaalilta sekä paluuputki talon pesuhuoneen lattialämmitykseltä. Tämä kaikki paluuvesi menee sitten puskurivaraajan alaosaan ja sieltä varaajan alaosan toisesta liitännästä menee paluuputki maalämpökoneelle.
Tämä kytkentä on varamasti väärin (vedet menee ihan sekaisin, sekoittaa varmaan menopuolellekin paluuvettä), koska eilen talon pattereille piti mennä noin 45 asteien vesi, mutta menikin vaan 30-35 asteinen vesi. Vastus on vähän väliä päällä, vaikka todellisuudessa tarvetta ei olisi. Mulle kerrottiin, että kaikki alasunttauksen paluut pitäisi olla kytkettynä ENNEN patterilinjan erillistä kiertovesipumppua. Oletteko samaa mieltä?
Ja mitä olette mieltä, kannattaako paluuvesi patteriverkosta ajaa suoraan yksistään maalämpökoneelle, vai laittaa vielä lisäksi paluuputkesta T-haaralla liitäntä puskurivaraajan alaosaan?
-
Meneekö suntattuihin piireihin sen lämpöistä vettä kuin niihin halutaan ja
palaako niistä järkevän lämpötilaista vettä ?
-
Meneekö suntattuihin piireihin sen lämpöistä vettä kuin niihin halutaan ja
palaako niistä järkevän lämpötilaista vettä ?
Ongelma on se, että puskurivaraajan jälkeen on patteriverkon menoputkessa BT25-anturi ja se näyttää ok (esim eilen 45-astetta), mutta sen jälkeen on haaroitettu meno autotallin lattialämmitykselle ja tuon haaroituksen jälkeen menee itse patteriverkkoon enää 30-35 asteinen vesi (vaikka autotallin haaroituksessa on vielä ennen kanaalia kolmitie-suntti joka on säädetty todella pienelle). Joku sekaa tätä hommaa. Vaikka laitan autotalliin menevän suntin kiinni, niin edelleenkään ei patteriverkon lämpö nouse niin korkealle kuin se ennen autotallin haaroitusta on.
Niin kuin patteriverkkoon menisi jostain esimerkiksi autotallin paluuvettä???
Autotallissa on oma jakotukki ja kiertovesipumppu...
-
Ongelma on se, että puskurivaraajan jälkeen on patteriverkon menoputkessa BT25-anturi ja se näyttää ok (esim eilen 45-astetta), mutta sen jälkeen on haaroitettu meno autotallin lattialämmitykselle ja tuon haaroituksen jälkeen menee itse patteriverkkoon enää 30-35 asteinen vesi (vaikka autotallin haaroituksessa on vielä ennen kanaalia kolmitie-suntti joka on säädetty todella pienelle). Joku sekaa tätä hommaa. Vaikka laitan autotalliin menevän suntin kiinni, niin edelleenkään ei patteriverkon lämpö nouse niin korkealle kuin se ennen autotallin haaroitusta on.
Niin kuin patteriverkkoon menisi jostain esimerkiksi autotallin paluuvettä???
Autotallissa on oma jakotukki ja kiertovesipumppu...
Joo ei tunnu toimivan, joku kiertää väärään suuntaan.
Eikö tuo ennen toiminut ?
Kuvauksesi oli hyvä, mutta piirtäisitkö kuvan kytkennästä. Väärinymmärtämisen vaara pienenee.
Mitä täydellisempi, se parempi.
Onkä käytettavissäsi IR mittari?
-
Joo ei tunnu toimivan, joku kiertää väärään suuntaan.
Eikö tuo ennen toiminut ?
Kuvauksesi oli hyvä, mutta piirtäisitkö kuvan kytkennästä. Väärinymmärtämisen vaara pienenee.
Mitä täydellisempi, se parempi.
Onkä käytettavissäsi IR mittari?
Jos kone käy tauotta niin se tarkoittaa että johonkin tuo lämpö silti menee. Tässätapauksessa jonkun tilan olisi lämmettävä enemmän kuin pitäisi. Jos lämpövajausta on syntynyt jos pitkän aikaa niin niin shuntit voivat olla tällöin "levällään" ja ajaa kaiken lämmön suoraan betoniin.
Ja juu ilman kuvaa on melko hankala ymmärtää kytketää aivan varmasti oikein.
-
Joo ei tunnu toimivan, joku kiertää väärään suuntaan.
Eikö tuo ennen toiminut ?
Kuvauksesi oli hyvä, mutta piirtäisitkö kuvan kytkennästä. Väärinymmärtämisen vaara pienenee.
Mitä täydellisempi, se parempi.
Onkä käytettavissäsi IR mittari?
Autotalli on kytketty kanaaleineen tuohon järjestelmään vasta loppuvuodesta 2015, eli uudet kytkennät. Eikö tuo sillä selviäisi, että jos laitan autotallin omasta suntista (joka sijaitsee pumpun vieressä teknisessä tilassa) hanan kiinni ja sammutan tallin oman kiertovesipumpun, niin eikö sitten pattereille menevä vesi pitäisi olla sama kuin BT25:sen arvo?
-
Autotalli on kytketty kanaaleineen tuohon järjestelmään vasta loppuvuodesta 2015, eli uudet kytkennät. Eikö tuo sillä selviäisi, että jos laitan autotallin omasta suntista (joka sijaitsee pumpun vieressä teknisessä tilassa) hanan kiinni ja sammutan tallin oman kiertovesipumpun, niin eikö sitten pattereille menevä vesi pitäisi olla sama kuin BT25:sen arvo?
Tuo kannattaa kokeilla... ainakin aiemmin shunttiventtiilit eivät olleet 100% pitäviä.... mutta muutoksen varmaan huomaa noinkin. (tää saattaa olla vanhaa hapatusta).
Ovatko molemmat shuntatut piirit Niben ohjauksessa ?
-
Tuo kannattaa kokeilla... ainakin aiemmin shunttiventtiilit eivät olleet 100% pitäviä.... mutta muutoksen varmaan huomaa noinkin. (tää saattaa olla vanhaa hapatusta).
Ovatko molemmat shuntatut piirit Niben ohjauksessa ?
Talon pesuhuoneen pieni lattialämmityspiiri on Niben (ECS 40) ohjauksessa, mutta tuosta "autotallihässäkästä" ei Nibellä ole mitään tietoa.
-
Ainiin. Kun shuntit ll-piireistä ovat auki niin tällöin niidenkin kierto menee enenevässä määrin puskurin läpi. Tämä näkyy laskevana menoveden lämpönä. Syy tässäkin on siinä että kierrossa ei ole lämpöä tarpeeksi tarjolla. Tuollaista järjestelmää ei paranisi päästää kovin jäähtymään...
-
Pystyisikö varaajasta lähtevän veden sekoittumista vähentämään jotenkin?
Esim. pienentämällä ll-piirien pumppujen virtauksia tai isontamalla mlp:n latauspumpun virtausta?
-
Jos kytkentä on oheisen kuvan mukainen, niin pisteessä B on suurempi paine kuin pisteessä A.
Tällöin vesi kiertää pesuhuoneessa väärin päin ja sekoittuu suntin A jälkeen päävirtaukseen jäähdyttäen sitä.
Pumpun oikea paikka on kohdassa C.
ATS
-
Jatkoa edelliseen:
Shuntin A jälkeen pesuhuoneen linjassa pitäisi olla sama lämpötila kuin mitä on BT25.
Onko? Ellei niin vesi kiertää väärään suuntaan.
ATS
-
Pystyisikö varaajasta lähtevän veden sekoittumista vähentämään jotenkin?
Esim. pienentämällä ll-piirien pumppujen virtauksia tai isontamalla mlp:n latauspumpun virtausta?
Niben teknisestä tuesta kerrottiin, että jos haluaa välttää paluupuolen veden lämpenemisen (tai jopa väärinpäinkierron), niin patteriverkoston kiertovesipumppu pitää ehdottomasti siirtää paluupuolelta menopuolelle (eli alasunttausten jälkeen heti pumppu siihen). Kertoivat että tällä tavalla ko tapahtuma saadaan estettyä... latauspumppu mulla taitaa olla automaatilla.
ps. ja hyvä idea Tomppelilta, että kun patteriverkosto on mullakin pääverkosto ja lämpinin "verkostoista", niin voihan noita alasunttausten lähtöjä vielä hieman kuristaa.
-
Jatkoa edelliseen:
Shuntin A jälkeen pesuhuoneen linjassa pitäisi olla sama lämpötila kuin mitä on BT25.
Onko? Ellei niin vesi kiertää väärään suuntaan.
ATS
Itse asiassa pesuhuoneen sunttaus on ihan heti UKV:n varaajan jälkeen ja sen jälkeen on vasta tuo BT25 patteriverkoston menoputkessa. Haittaako?
-
Jos kytkentä on tuollainen kuin sepaant on piirtänyt, niin eihän se voi toimia, vai?
Miten tuonne patterilinjaan saadaan lämminvesi?
Miten nuo shuntatut piirit toimivat?
Tyhmä ei ymmärrä ::)
Voisiko aloittaja piirtää itse kuvan kytkennästä?
-
On samantyyppinen järjestelmä mutta shunttaus vain lattialämmölle ja ohjattu erikseen (ei Niben kautta). Asennettaessa oli ongelma virtausten ja siten myös lämpötilojen kanssa. Kiertovesipumput pitää olla menopuolella ja vielä siten että haaroitus lattiapiirille otetaan varaajalta lähtevästä menoputkesta patterikierron kv-pumpun jälkeen. Sitten on lattiapiirillä oma kv-pumppu shunttauksensa jälkeen.
Molempien piirien paluut suoraan Nibelle, ei siis puskurivaraajaan. Varaajassa siis vain tulo Nibeltä ja lähtö piireille. Toimii hyvin, ja lattialämpö säätyy oman huonetermarinsa kanssa (+käyrä Oumanissa).
-
.................
Tyhmä ei ymmärrä ::)
......................
Tuo tarkoitti minua eikä ketään muuta.
Tämä vaan ettei tule väärinkäsityksiä.
-
Onko se sitten kytketty näin?
Jos lämpötilat ovat tosiaan näin, niin silloin ei ole muuta mahdollisuutta kuin että autotallissa vesi menee väärään suuntaan.
Onko autotallin pumppu väärin päin?
Lämmönjaon pumppu on joka tapauksessa väärässä paikassa.
ATS
-
Mittaa lämpötilat kuvaan piirretyistä kohdista (1-10)
ATS
-
Onko se sitten kytketty näin?
Jos lämpötilat ovat tosiaan näin, niin silloin ei ole muuta mahdollisuutta kuin että autotallissa vesi menee väärään suuntaan.
Onko autotallin pumppu väärin päin?
Lämmönjaon pumppu on joka tapauksessa väärässä paikassa.
ATS
Kyllä on kytketty juuri näin. Autotallin pumppu on oikein päin. Juu, putkimies kävi äsken ja ensi viikolla laitetaan pumppu samaan kohtaan, mutta menopuolelle kahden alasunttauksen jälkeen.
-
Mittaa lämpötilat kuvaan piirretyistä kohdista (1-10)
ATS
Mittaustulukset ovat sinnepäin, koska joka kerta antaa eri tuloksen (kokeiltu kahta eri mittaria). Mustaa tarraa kupariputkissa mittauskohdissa.
1. = 43 astetta
2. = 44 astetta
3. = 32 astetta
4. = 29 astetta
5. = 14 astetta
6. = 24 astetta
7. = 19 astetta
8. = 18 astetta
9. = 24 astetta
10. = 28 astetta
-
Ja tässä vielä liitteenä valokuva tältä päivää Niben teknisestä tuesta, kun kysyin että miten alasunttaukset pitää olla mun tapauksessa liitettynä ja minne tulee patterikierron kiertovesipumppu (ja siis kerroin että ongelma on että kone tekee lämpöä, mutta en saa sitä kaikkea pattereille)?
(http://i38.photobucket.com/albums/e117/Buikki/Nibe%20F1245-10R/kiertovesipumpun%20kytkentauml_Nibe_zpsj3mwt3xy.jpg) (http://s38.photobucket.com/user/Buikki/media/Nibe%20F1245-10R/kiertovesipumpun%20kytkentauml_Nibe_zpsj3mwt3xy.jpg.html)
-
Jos kytkentä on oheisen kuvan mukainen, niin pisteessä B on suurempi paine kuin pisteessä A.
Tällöin vesi kiertää pesuhuoneessa väärin päin ja sekoittuu suntin A jälkeen päävirtaukseen jäähdyttäen sitä.
Pumpun oikea paikka on kohdassa C.
ATS
perskatti en saanut seppaantin kuvaa tähän, mutta sehän on ATS viestiin liitetty. (Nyt äkkiä siihenkin onkin ilmestynyt pumppu Nibe-tuen versiossa, kuin lisätty pumppu patteriverkostolle.)
Joo, mutta tuo Nibe kuva on minusta parempi koska siihen myös pesuhuoneen shunttipiiriin piirretty pumppu. Sitten tietty piirien säätö..
Ja tässä vielä liitteenä valokuva tältä päivää Niben teknisestä tuesta, kun kysyin että miten alasunttaukset pitää olla mun tapauksessa liitettynä ja minne tulee patterikierron kiertovesipumppu (ja siis kerroin että ongelma on että kone tekee lämpöä, mutta en saa sitä kaikkea pattereille)?
(http://i38.photobucket.com/albums/e117/Buikki/Nibe%20F1245-10R/kiertovesipumpun%20kytkentauml_Nibe_zpsj3mwt3xy.jpg) (http://s38.photobucket.com/user/Buikki/media/Nibe%20F1245-10R/kiertovesipumpun%20kytkentauml_Nibe_zpsj3mwt3xy.jpg.html)
Tuntuu varmemmalta, vai oliko jhh:lla pumppu jo siinä?, vaikkei eka kaaviossa näkynyt
-
Jos roiskin kuvaan seppaantin pyytämistä lämpötiloista kaikki oikein niin tämä kyllä näyttäsi vahvasti sille että jäähtyminen tapahtuu mittauspisteiden 10 ja 5 välissä joka taitaa olla autotalli... mittauspisteiden 9 ja 6 välissä taitaa olla myös oma kiertovesipumppu... Ymmärtaisin myös että nibe kuvaan nyt ainoa ero on se että patteripiirin pumppu on tällähetkellä pattereiden jälkeen ja niben kuvassa se on pattereita ennen...
Mahtaako sitten olla kyse muusta kuin tehon puutteesta? Oman käsitykseni mukaan jos pumpusta loppuu ryki kesken niin ensimmäisenä kärsijäksi joutuu patteriverkosto ja sen lämpötila koska muualla shuntit aukeavat vain lisää ja rohmuavat lisää lämpöä. Tämä on omaa mutua ja saattaa olla että olen väärässäkin. ::)
(http://i.imgur.com/EjKRWki.png)
-
Onkos tuossa nyt mitään eroa jos pumppu on pattierien jälkeen tai ennen pattereita?
Noissa shuntti piireissä täytyy tosiaan pumput olla.
Eipä tuossa muuta eroa taida olla. Ensi viikolla putkimiehen kanssa vaihdetaan patterilinjan kiertovesipumppu menopuolelle. Ja toinen asia mikä samalla tehdään, niin vaihdetaan puskurivaraajan alalähdöt T-malliseksi, eli pattariverkoston paluu suoraan maalämpökoneelle ja puskurivaraajan alaosasta vaan haara tähän paluuseen.
ps. ajattelin fiksata vielä puskurivaraajan alaosan siten, että laitamme tuohon puskrivaraajalta tulevaan haaraan venttiilin, että testausmielessä voin sitten testata että mitä eroa on jos (laitan venttiilin kiinni ja patteriverkoston kiertovesipumpun pois päältä) ja ajan patteriverkoston paluun suoraan maalämpökoneelle (eli käytän konetta ilman hullunkiertoa). Näkisi ainakin että onko mitään eroa tai alkaako patterit kylmenemään tai alkaako patterit napsumaan. Vai onko väliä vaikka siinä tapauksessa lähdöt jääkin ainoastaan puskurivaraajan yläosaan (pumpulta tulo ja pattereille meno)?
-
Jos roiskin kuvaan seppaantin pyytämistä lämpötiloista kaikki oikein niin tämä kyllä näyttäsi vahvasti sille että jäähtyminen tapahtuu mittauspisteiden 10 ja 5 välissä joka taitaa olla autotalli... mittauspisteiden 9 ja 6 välissä taitaa olla myös oma kiertovesipumppu... Ymmärtaisin myös että nibe kuvaan nyt ainoa ero on se että patteripiirin pumppu on tällähetkellä pattereiden jälkeen ja niben kuvassa se on pattereita ennen...
Mahtaako sitten olla kyse muusta kuin tehon puutteesta? Oman käsitykseni mukaan jos pumpusta loppuu ryki kesken niin ensimmäisenä kärsijäksi joutuu patteriverkosto ja sen lämpötila koska muualla shuntit aukeavat vain lisää ja rohmuavat lisää lämpöä. Tämä on omaa mutua ja saattaa olla että olen väärässäkin. ::)
(http://i.imgur.com/EjKRWki.png)
Sekin on totta, että ko koneeni on osatehoinen ja "vähän kintaalla" nyt näihin kasvaneisiin lämmitysmääriin, mutta eikö tässä nyt kumminkin mun kannata ainakin ensin laittaa ko järjestelmä toimimaan kuten sen pitäisikin toimia ja katsoa sen jälkeen kuinka huonosti lämmöt riittää? Nimittäin kierron kanssa on ollut ongelmaa jo ennen autotallia ja autotallin liittämistä tähän järjestelmään. Eli vaikka olen säätänyt viime vuosina maalämpökoneesta käyrää suuremmaksi, niin pattereiden menoläpötila ei ole muuttunut oikeastaan radikaalisti mihinkään.
Ja talon noin 20 neliönlattialämmityspiiri (lämmityspiiri 2) on säädetty ympäri vuoden 39 asteelle. Ja tuo autotallin suntti on käsisäätöinen (ensin maalämpökoneen vierestä on kanaalille meno suntattu alhaisemmaksi kuin pattereille meno ja sitten on vielä autotallin päässä jakotukissa käsisäätöinen suntti millä tehdään vielä lopullinen säätö)
-
Jos roiskin kuvaan seppaantin pyytämistä lämpötiloista kaikki oikein niin ....
JHH:
Onko kuva varmasti oikein ? Kaikkine yksityskohtineen.
Olisi parempi että itse piirtäisit sen ! Näe se vaiva. Skitsi riittää.
Nyt on ristiriitaa Niben - kuvan ja seppaant - kuvan välillä, ainakin yhden pumpun verran.
-
Eikös BT25 paikka pitäisi olla heti UKV:n jälkeen?
Paikka ei vaikuta tähän virtauscaseen, mutta kesäaikaiseen veden tekemiseen lattioille.
-
JHH:
Onko kuva varmasti oikein ? Kaikkine yksityskohtineen.
Olisi parempi että itse piirtäisit sen ! Näe se vaiva. Skitsi riittää.
Nyt on ristiriitaa Niben - kuvan ja seppaant - kuvan välillä, ainakin yhden pumpun verran.
Tässä itse piirtämäni periaatekuva järjestelmästäni. Yritin ainakin. =)
(http://i38.photobucket.com/albums/e117/Buikki/Nibe%20F1245-10R/Laumlmmoumlnjako_koti_zpsgdjrqlcr.jpg) (http://s38.photobucket.com/user/Buikki/media/Nibe%20F1245-10R/Laumlmmoumlnjako_koti_zpsgdjrqlcr.jpg.html)
-
Itseä tuossa ihmetyttää, että miten tilanne muuttuu jos pumppu siirretään tuolla shunttien takana toiseen kohtaan? Samallalailla se imee noiden shunttipiirien kautta puskurin ohi tavaraa uudelle kierrokselle. Laitan tähän liitteeksi Niben dynaamisesta kytkentäkaaviosta. F1245 ei ole tuollaista useamman shuntin kytkentäkaavioa, mutta kiinteistöpuolella on. Tuo kolmeputkinen kytkentä UKV:ssa lienee käytännössä sama kuin neljäputkinen virtauksien kannalta. Tuon perusteella pumppu olisi heti UKV:n jälkeen, mikä äkkiseltään itsestä tuntuisi järkevälle ajatukselle.
Olisiko ulkoisen menoanturin järkevin jälkimmäisen shunttilähdön jälkeen? Olettaen, että sinne tarvitaan lämpöisin menovesi. Tuolloin lämmitys säätyisi todellisen pattereihin menevän veden mukaan, shuntit ottaa sitten omansa ensin. Tuossa kiinteistöpuolen kaaviossa sitä ei ole, kun jostain syystä on tuossa jo ennen puskuria, saa sen säätämällä varmasti toimimaan niinkin? Mutta informatiivisin olisi tuolla patterimenossa niin tietäisi millainen vesi todellisuudessa menee lämmitykseen.
Tässä vielä linkki noihin kytkentöihin. Itse käytin tuota F1345 dynaamista.
http://www.nibe.fi/Jalleenmyyjillemme/Kytkentakaaviot/
-
Eikös BT25 paikka pitäisi olla heti UKV:n jälkeen?
Paikka ei vaikuta tähän virtauscaseen, mutta kesäaikaiseen veden tekemiseen lattioille.
Ja anteeksi, kuvasta jäi pois BT25, joka sijaitsee talon pesuhuoneen ja autotallin alasunttausten välissä.
Sen takia olen laittanut BT25:sen vasta kun pesuhuonesunttauksen jälkeen, koska pesuhuonesunttaus lähtee ihan heti UKV:n jälkeen ja siinä ei ollut oikein tilaa anturille (jos ei sitten olisi laittanut heti UKV:n pattereille menevän lähtöputken ulostuloon).
-
Jokin tässä yhtälössä mättää pahemman kerran.
Sekä minun että jhh:n kuvissa shuntti ei ole shuntti.
Shuntti on kolmitieventtiili, jossa sekoitetaan kaksi eri lämpöistä virtausta keskenään ja saadaan kolmatta lämpötilaa olevaa vettä.
jhh: Kuinka monta putkiyhdettä on näissä shunteissa ? kaksi vai kolme?
Näissä kaavioissa ainoastaan säädetään sivuhaaraan menevää virtausta, jolloin sekä tulevan että kahden lähtevän virtauksen lämpötilojen tulee olla samat. Mittausten mukaan näin ei ole.
Jokin mättää, mitaustekniikka? kytkentä on jotain muuta kuin kuvissa?
Jos lämpötiloja mitataan IR-mittarilla tulee putkien pinnalle kaikkiin mittauskohtiin laittaa samanlainen tumma ohut teippi jotta mittaukset ovat vertailukelpoisia.
Kiertovesipumpulla on kaksi virtausteknisesti samanarvoista paikkaa.
-UKV:n ja pesuhuoneen shuntin välissä
-Pesuhuoneen paluulinjan ja UKV:n välissä
ATS
-
Ja anteeksi, kuvasta jäi pois BT25, joka sijaitsee talon pesuhuoneen ja autotallin alasunttausten välissä.
Sen takia olen laittanut BT25:sen vasta kun pesuhuonesunttauksen jälkeen, koska pesuhuonesunttaus lähtee ihan heti UKV:n jälkeen ja siinä ei ollut oikein tilaa anturille (jos ei sitten olisi laittanut heti UKV:n pattereille menevän lähtöputken ulostuloon).
Suosittelen siirtämään anturin BT25:n sinne UKV:n "ulostuloon".
Sen pitää mitata lämmitysjärjestelmille lähtevän veden lämpötilaa, jotta osaa startata ja pysäyttää pumpun.
-
Jokin tässä yhtälössä mättää pahemman kerran.
Sekä minun että jhh:n kuvissa shuntti ei ole shuntti.
Shuntti on kolmitieventtiili, jossa sekoitetaan kaksi eri lämpöistä virtausta keskenään ja saadaan kolmatta lämpötilaa olevaa vettä.
jhh: Kuinka monta putkiyhdettä on näissä shunteissa ? kaksi vai kolme?
Näissä kaavioissa ainoastaan säädetään sivuhaaraan menevää virtausta, jolloin sekä tulevan että kahden lähtevän virtauksen lämpötilojen tulee olla samat. Mittausten mukaan näin ei ole.
Jokin mättää, mitaustekniikka? kytkentä on jotain muuta kuin kuvissa?
Jos lämpötiloja mitataan IR-mittarilla tulee putkien pinnalle kaikkiin mittauskohtiin laittaa samanlainen tumma ohut teippi jotta mittaukset ovat vertailukelpoisia.
Kiertovesipumpulla on kaksi virtausteknisesti samanarvoista paikkaa.
-UKV:n ja pesuhuoneen shuntin välissä
-Pesuhuoneen paluulinjan ja UKV:n välissä
ATS
Pääsen vasta taas illasta taas mittailemaan, eli noissa paikoissa jossa virtausteknisesti saman arvoiset paikat, niin niissäkö pitäisi mennä samanasteinen vesi?
1. Talon lattialämmityksessä on tuo laite http://www.nibe.fi/Documents/haato_fi/ECS%2040%20FI%201006-1.pdf (http://www.nibe.fi/Documents/haato_fi/ECS%2040%20FI%201006-1.pdf). Eli vissiinkin kolmitie shuntti.
2. Autotallissa on ja jakotukki, jossa menolinjassa enne jakotukkia normaali huonetermostaatti (eli 2-tie).
3. Ja maalämpökoneessa ennen kanaalia lähtevä shuntti on kolmitie, eli tämäkö sekaa koko hässäkän? Päästää väärään suuntaan vettä patterilinjan menopuolelle? Voi helvata.
ps. anteeksi kun en osannut piirtää mikä on "huonetermostaatti" ja mikä "suntti"
-
Valokuvatkin voisivat auttaa tilanteen selvittämisessä. Helppo ottaa ja jakaa.
-
jhh, yksi kysymys noista lämmöistä?
Kuinka korkea on ollut korkein lämpö jonka olet Nibeltä saanut kiertoon?
Nyt tai joskus aikaisemmin.
Itse painiskelen hiukan samanlaisen ongelman kanssa, josta olen kirjoittanut toisaalla.
Tuo maksimi lämpö kiinnostaa, koska itsellä taitaa olla n.40 astetta suurin mitä onnistun verkostoon ajamaan.
Tuo lämpö ei riitä patteriverkostossa.
Kytkentä itsellä samanlainen mutta yksi shunttauspiiri lattiakiertoon.
Bt-25 on heti ukv:n jälkeen ja sen jälkeen on pumppu (patteriverkosto).
Pumpun jälkeen haara lattiapiirille jossa shunttaus.
Mielestäni tuo patteripiirin pumppu pitäisi ollla juurikin tämän (lattiapiirin) haaran jälkeen.
Aivan kuten tuossa Niben teknisentuen kuvassa.
Sitä en tiedä vaikuttaako pumpun sijainti lämpöihin vaiko tuo ukv:n kytkentä.
Itsellä ukv kytketty niin, että Nibeltä tulee lämminvesi alas ukv:lle ja verkoston paluu t-haaralla alas.
Ylhäältä lähtee putki lämmönjakoverkostoon ja toisessa yläyhteessä on kalvopaisunta-astia.
Tällä kytkennällä ei lämpöjä tosiaankaan saa nousemaan yli 40 asteen.
Elikkä ne max. lämmöt mitä olet pystynyt pumpulla verkkoon ajamaan?
Pitkä sepustus, mutta liittyy kuitenkin aiheeseen.
-
Heitetään välillä ilmoille sellainen kysymys että oletetaan että järjestelmän lämmöntuotto jää vajavaiseksi mutta muuten toimisi normaalisti. Mikä lämmitys tällöin kärsii? Onko se 45 asteinen patteriverkosto, 40 asteinen lattialämmitys vai 15 asteinen talli?
Mielestäni tuossa voi käydä niin että lopulta lämpöä ei enää riitä kuin talliin jos siellä on vaikka ovi selällään.
-
Sitä en tiedä vaikuttaako pumpun sijainti lämpöihin vaiko tuo ukv:n kytkentä.
Itsellä ukv kytketty niin, että Nibeltä tulee lämminvesi alas ukv:lle ja verkoston paluu t-haaralla alas.
Ylhäältä lähtee putki lämmönjakoverkostoon ja toisessa yläyhteessä on kalvopaisunta-astia.
Meillä on kytkentänä puskurissa ns. läpivirtauskytkentä eli puskuri on menopuolella, ylhäältä sisään ja alhaalta pattereille. Helposti ajetaan +60 C pattereille jolloin paluu on n. 50 C. Eikös tule "monimutkaisempi" puskurin kytkentä tarkoita että siellä aina sekoittuu pumpulta tuleva ja pattereilta palaava vesi --> ei saada millään maksimilämpöistä vettä pattereille?
-
ps. anteeksi kun en osannut piirtää mikä on "huonetermostaatti" ja mikä "suntti"
Onko kuva nyt oikein?
(http://i.imgur.com/ZPhgtdk.png)
-
Onko kuva nyt oikein?
(http://i.imgur.com/ZPhgtdk.png)
Kyllä. Maalämpökoneen kummassakin alasunttauksessa on kolmitieventtiilit. Ja autotallissa sisällä olevassa jakotukissa on vielä menopuolella 2-tie huonetermostaatti kuristamassa virtausta (jos haluaa vielä tuollakin päässä säätää).
-
Ensin jm82, pumppu paluu vai meno:
Molemmat toimii käytännössä. Itse henk.koht vain pidän enemmän että pumppu on menopuolella syynä että silloin jää enemmän painetta käytettäväksi verkon laitteille (esim. säätölaitteille) kuin että ne jäävät pumpun "imu"-puolelle.
Sitten ATS-skitsiin ja tarkasteluun. Siitä samaa mieltä.
Sitten maalämmittää ehdotukseen että tunteva menovesianturi pitäisi saada buffertin/varaajan jälkeen, sitäkin funtsin silloin ja olen samaa mieltä.
Sitten tuohon jhh:n skitsiin:
Näyttää siltä siis että vain eka piiri on varustettu shuntilla ja pumpulla. Oliko tämä nyt pesuhuone.
Toka piirissä ei siis ole shunttia?. Vissiin autotalli.
Kolmannessa pattereille pumppu on paluujohdossa pattereilta.
Voiko esim tuolla kytkennällä pesuhuoneen paluu kiertää varaajan kautta ja kylmentää sen vesi ja sen menovettä?
No. Minä sijoittaisin pumpun taas menoputkeen pesuhuone- ja autotallipiirin väliin, MIKÄLI autotallispiirissä ei ole omaa pumppua?
Joka tapauksessa yrittäisin saada menovesianturin siirrettyä varajasta lähtevään menovesiputkeen.
Mutta ennen kaikkea toivoisin että jhh voisi ehtiä skitsata sekä meno että paluuputket sekä pumput uuteen skistiin missä myös kaikki 3-tieventtiilit (josta siis lähtee 3 putkea) näkyy.
Muuten tämä on niin arvailua!
(Sekin tuntuu että autotallipiirissä voisi olla 3-tie, vaikka käsinshunttauksella ja lisäksi pumppu. Vaik eikö ole valiä minkä lämpöistä vettä menee putkille? (jos sinulla vaikka lattialämmitystä?
-
Kyllä. Maalämpökoneen kummassakin alasunttauksessa on kolmitieventtiilit. Ja autotallissa sisällä olevassa jakotukissa on vielä menopuolella 2-tie huonetermostaatti kuristamassa virtausta (jos haluaa vielä tuollakin päässä säätää).
Mikä ohjaa tallin lattialämmitykseen lähtevän menoveden käyrää? Onko käyrä kovinkin jyrkästi nouseva? Vai meneekö piiriin aina tasalämpöinen vesi?
-
Olisiko tämä nyt oikein?
Kuvassa on nuo eiliset lämpötilamittaukset, edelleenkään ne eivät ole loogisia.
Autotallin kytkentä:
Onko autotallin pumppu kuvan mukaisessa paikassa? ja muutenkin onko kytkentä näin?
Patteripiirin kiertovesipumppu No4 on väärässä paikassa.
Ennen pattereita No 3 kohta on yhtä huono.
No1 ja 8 ovat samanarvoiset ja oikeat paikat
ATS
-
Olisiko tämä nyt oikein?
Kuvassa on nuo eiliset lämpötilamittaukset, edelleenkään ne eivät ole loogisia.
Autotallin kytkentä:
Onko autotallin pumppu kuvan mukaisessa paikassa? ja muutenkin onko kytkentä näin?
Patteripiirin kiertovesipumppu No4 on väärässä paikassa.
Ennen pattereita No 3 kohta on yhtä huono.
No1 ja 8 ovat samanarvoiset ja oikeat paikat
ATS
Se on juuri noin kytketty, mutta autotallissa on tuo 2-tie huonetermostaattityylinen-termotaatti menopuolella ENNEN jakotukkia, kiertovesipumppu on integroituna autotallin jakotukkiin (oli semmoinen paketti missä kaikki tuli samassa jakotukki-paketissa).
-
Sitten tuodaan esille vielä yksi asia.
Autotallin lattia.
Noin 90m2 ja laatan vahvuus on kertomasi perusteella 20cm. Tällöin laatan tilavuus on 18m3. Massaa tuolle saadaan 39600kg. Yhden asteen lämpötilan muutos vaatii energiaa 29700kJ/K = 8,25kWh/K
Nyt jos oletetaan että koneen antoteho on vaikka 9kW ja siitä talo rohmuaa 6kW. Tällöin käytettäväksi jää 3kW lämmitystehoa josta siitäkin osa lähtee tallin/kanaalin lämpöhäviönä pois. Oletetaan tällöin että reserviksi jää tällöin 0,5kW lämmitystehoa. Nyt jos tuo laatta on kovastikin jäähtynyt tai käyrä haluaa sen lämpötilan muuttuvan niin tälläisellä yhtälöllä laatan energia lataaminen on tuskaisen hidasta. Jos käyrä olisi halunnut saada laatasta asteen lämpöisemmän niin kone joutuu puurtamaan pienellä energiaylijäämällään tuota satsia 16h.
Tällä halusin tuoda esiin sen että tuo tallin vahva valu on todella hidas reagoimaan mihinkään muuhun järjestelmässä olevaan osaan nähden ja jos ylimääräistä energiaa ei ole niin tällöin aikaa vaaditaan paljon jotta lämpötilassa voisi tapahtua muutoksia. Ja riippuen säädöistä jossain kohtaa shuntti saattaa ajatella että nyt mennään aivan liian viileillä vesillä jolloin se ryöstää tämän energian sitten talosta.
Ehkä shuntille voisi olla hyvä saada mahdollisimman tasainen käyrä ja muutenkin jotenkin rajoittaa virtausta paljonko talliin lämpöä voi mennä. Ajatuksia?
-
Mikä ohjaa tallin lattialämmitykseen lähtevän menoveden käyrää? Onko käyrä kovinkin jyrkästi nouseva? Vai meneekö piiriin aina tasalämpöinen vesi?
Autotalliin menee aina samanasteinen vesi (noin 20-25 asteinen). Eli se ei säädy minkään automatiikan kanssa.
-
Elikkäs meinaan ensi viikolla putkimiehen kanssa tehdä muutoksen Seppaantin ohjeen mukaan (eli alasunttausten paluut yhdistetään ENNEN patterilinjan kiertovesipumppua).
Mulla BT25 anturin ja patterilinjan alkupään välillä (jossa Vikan mekaninen lämpömittari) on 1,5-2 metriä samassa teknisessä tilassa ja saattaa olla että lämpötilaero on tuolla matkalla noin 15 astetta. Mun mielestä vaikka pumppu ei riittäisikään ko rakennusten lämmitykseen, niin ei kait se voi noin pienellä matkaa noin paljoa pudota? Haluan epäillä edelleen että alasunttauksista sekoittuu kylmää paluuvettä patterilinjaan... Edes jonkin verran =)
-
Piirtelin oheisiin kaavioihin systeemin eri kohdissa olevia paineita vaihdellen patteripiirin kiertovesipumpun paikkaa.
UKV:een on kytketty paisunta-astia, jossa on 1 bar paine.
Paineet eivät varmasti ole oikeita mutta paineiden käyttäytymisen pitäisi olla näin.
A nykyinen kytkentä
B Niben ehdottama pumpun paikka
C pumppu menojohdossa heti UKV:n jälkeen
D pumppu paluujohdossa heti ennen UKV:a.
Kytkennöissä A ja B on paluujohdossa suurempi paine kuin menojohdossa. Nämä ovat virtausteknisesti samanlaisia.
Tämä mahdollistaa kylmän paluuveden virtaamisen menojohtoon etenkin autotallipiirin kautta riippuen shuntin rakenteesta ja asennosta. Varsinkin silloin, jos virtausta on kuristettu paljon itse autotallissa.
Kytkennät C ja D ovat virtausteknisesti samanlaisia.
Näissä kytkennöissä on selvästi korkeampi paine menojohdossa kuin paluujohdossa. Näissä kytkennöissä ei ole mahdollista, että kylmä paluuvesi menisi nurinpäin menojohtoon.
ATS
-
Elikkä koska kytkentä on noin, niin autotallin shuntin kautta tulee kylmää autotallin paluuvettä pattereille. Sen verran mitä putkistossa on paine-eroa. Autotallin pumppulla ei ole riittävää virtausta/tehoa ja shuntin kautta pääsee virtaamaan tuota autotallin sekä pattereiden paluuvettä uudelleen pattereille.
Shuntti päästää vettä kolmeen eri suuntaan, siinä ei mitään takaiskuja ole. Eli riippuu shuntin asennosta mihin vesi pääsee menemään. Ainoastaan jos shuntti on aivan kokokaan kiinni, tai aivan kokonaan auki, niin silloin on vain kaksi putkea käytössä ja kolmas putki kokonaan tukossa.
Esim täällä on shuntti aivan kokonaan auki, niin vesi ei pääse menemään tuota "hullunkieroputkea" pitkin. Jos shuntin pyöräyttää 90 astetta nurin niskoin, niin patterit ei lämpeä ollenkaan, vesi kiertää suoraan menoputkesta paluuputkeen.
Kolmas säätö jos shuntin laittaa aivan kokonaan kylmälle, silloin varaajasta ei mene yhtään vettä lämmitykseen, silloin pitää laittaa shuntin jälkeen oleva kiertovesipumppu päälle ja silloin vesi kiertää kehää pattereissa, mutta yhtään uutta lämmintä vettä ei tule tilalle.
Noissa väliasennoissa vesi voi mennä ihan mihin suuntaan tahansa paineista riippuen.
edit:
Otin kuvan tuosta täällä olevasta vanhasa esbe 3-tie shuntista. Kuuma menee etupuolella vasemmalle ja kylmä taaempana oikealla. Shuntti on asennossa 10 ja vesi ei pitäisi liikkua yhtään tuossa alaputkessa. Shuntti pyörii mihin suuntaan vaan, esim klo 9 on sellainen että vesi kiertää menoputkesta suoraan paluuputkeen. klo 3 eli shuntti aivan kylmällä pattereissa pyörii kylmä vesi, ei tule yhtään kuumaa vettä varaajasta. Tällöin pitää käynnistää tuo vanha punainen kiertovesipumppu. Kuvassa näkyy myös dt25 anturin eristeet ja teippaus :) Meno pattereille oli 49C ja paluu 44C.
Ne väliasennot välillä klo 3-9 on sellaisia että vesi pääsee menemään kolmeen eri suuntaan.
Esimerkkikuva netistä:
(http://www.esbe.eu/dk/en/~/media/ESBE%20PIM_ESBE%20sync%20BR/Images/Flow%20drawings/png%20400x400%20px/GB/3way%20mixing_GB_A-01.ashx?mw=200)
(http://i10.aijaa.com/t/00622/14079777.t.jpg) (http://aijaa.com/hiHJvk)
edit2:
Tuossa vielä Seppantin kuvaan laitettu mistä se vesi voisi kiertää? Periaatteessa toinen paikka voisi olla pesuhuoneen shuntti myös.
(http://i5.aijaa.com/t/00947/14079801.t.jpg) (http://aijaa.com/yqHx6K)
-
Tuossa vielä Seppantin kuvaan laitettu mistä se vesi voisi kiertää?
Saa sen varmaan noinkin kiertämään jos shuntin luisti on väärin.
Yleensä shuntti kierrättää vettä säädettävässä piirissä ja siinä pitää olla oma kiertopumppu.
Kun tuohon piiriin tarvitaan lisää lämpöä niin shuntti ottaa menovesilinjasta sopivan määrän kuumaa vettä sekaan kiertoon ja vastaava määrä vettä menee paluuputkeen
-
Piirtelin oheisiin kaavioihin systeemin eri kohdissa olevia paineita vaihdellen patteripiirin kiertovesipumpun paikkaa.
UKV:een on kytketty paisunta-astia, jossa on 1 bar paine.
Paineet eivät varmasti ole oikeita mutta paineiden käyttäytymisen pitäisi olla näin.
A nykyinen kytkentä
B Niben ehdottama pumpun paikka
C pumppu menojohdossa heti UKV:n jälkeen
D pumppu paluujohdossa heti ennen UKV:a.
Kytkennöissä A ja B on paluujohdossa suurempi paine kuin menojohdossa. Nämä ovat virtausteknisesti samanlaisia.
Tämä mahdollistaa kylmän paluuveden virtaamisen menojohtoon etenkin autotallipiirin kautta riippuen shuntin rakenteesta ja asennosta. Varsinkin silloin, jos virtausta on kuristettu paljon itse autotallissa.
Kytkennät C ja D ovat virtausteknisesti samanlaisia.
Näissä kytkennöissä on selvästi korkeampi paine menojohdossa kuin paluujohdossa. Näissä kytkennöissä ei ole mahdollista, että kylmä paluuvesi menisi nurinpäin menojohtoon.
ATS
Kiitos Seppaant hyvistä piirroksista. Hieman lisäkysymystä ko kuviin liittyen:
1. Nyt kun mulla on vielä mahdollisuus vaikuttaa minne siirrän tuon patteriverkon kiertovesipumppuni, niin laitanko sen kohtaan C vaiko D? Vai laitanko sen vaan noista kahdesta siihen, mihin se on helpommin kytkettävissä? Eli onko käytännössä eroa?
2. Ja toinen kysymys vielä, kun samalla tekee muitakin muutoksia. Elikkäs kun laitan samalla puskurivaraajan alaosan T-haaralla, niin kannattaisiko samalla tehdä sellainenkin viritys puskurivaraajan kytkentään, että halutessani (testimielessä) voisin sulkea puskurivaraajan alaosasta tulevan haaran patteriverkosta maalämpökoneelle palaavaan linjaan. Ja maalämpökoneelta olisikin tällöin myös sellainen kytkentämahdollisuus, että hullunkiertoa ei olisi, vaan puskurivaraajan olisikin meno alhaalta ja paluu patteriverkostoon ylhääältä. Ajattelin vaan että tuollaista olisi mielenkiinnosta helppo joskus testata pelkästään irroittamalla patterilinjan ulkoisen kiertovesipumpun johto seinästä ja sulkemalla puskurivaraajalta kaksi venttiiliä ja avaamalla yhden?
Vai onko tässä mun järjestelmässä pakko olla aina pyörimässä tuo patteriverkoston kiertovesipumppu? Ja hullunkierto? Että tämä järjestelmä toimii kuten pitääkin...
(http://i38.photobucket.com/albums/e117/Buikki/Nibe%20F1245-10R/UKV-kytkennaumlt_koti_zpsmovr9pnj.jpg) (http://s38.photobucket.com/user/Buikki/media/Nibe%20F1245-10R/UKV-kytkennaumlt_koti_zpsmovr9pnj.jpg.html)
-
Ennen kuin tuon pumpun paikan päättää pitää miettiä UKV:n käyttötarkoitus ja kytkentä.
Tällaista säiliötä voidaan käyttää noin kolmeen eri tarkoitukseen.
1) Varaaja, säiliöön varataan energiaa myöhempää tarvetta varten. 100 litran säiliö on tähän tarkoitukseen aivan liian pieni.
2) Puskuri, puskurilla lisätään järjestelmän vesitilavuutta sekä tasataan lämpöpumpun käynnistymisen ja pysähtymisen aiheuttamia nopeita lämpötilatransientteja. Tällä vähennetään patterien mahdollista napsumista.
3) Hullunkierto, tällä hoidetaan se että lämpöpumpun tehdessä käyttövettä kierto ei pysähdy lämmönjakopiirissä. Samalla tasataan lämpötilatransientteja.
Kytkentä riippuu siitä mihin tarkoitukseen haluat UKV:ä käyttää.
Jos Nibessä on ulkoinen kiertovesipumppu, niin pysähtyykö vai jääkö sisäinen kiertovesipumppu käyntiin silloin kun Nibe ei käy?
ATS
-
Ennen kuin tuon pumpun paikan päättää pitää miettiä UKV:n käyttötarkoitus ja kytkentä.
Tällaista säiliötä voidaan käyttää noin kolmeen eri tarkoitukseen.
1) Varaaja, säiliöön varataan energiaa myöhempää tarvetta varten. 100 litran säiliö on tähän tarkoitukseen aivan liian pieni.
2) Puskuri, puskurilla lisätään järjestelmän vesitilavuutta sekä tasataan lämpöpumpun käynnistymisen ja pysähtymisen aiheuttamia nopeita lämpötilatransientteja. Tällä vähennetään patterien mahdollista napsumista.
3) Hullunkierto, tällä hoidetaan se että lämpöpumpun tehdessä käyttövettä kierto ei pysähdy lämmönjakopiirissä. Samalla tasataan lämpötilatransientteja.
Kytkentä riippuu siitä mihin tarkoitukseen haluat UKV:ä käyttää.
Jos Nibessä on ulkoinen kiertovesipumppu, niin pysähtyykö vai jääkö sisäinen kiertovesipumppu käyntiin silloin kun Nibe ei käy?
ATS
Tuo 100 litran puskurivaraaja on laitettu alunperin sitä varten, että että patterit eivät napsuisi ja että pattereiden lämpötilaero ei olisi liian iso (puskurivaraajan laittoon syy alunperin oli sekin, että kun yläkerta ei ole tehtynä, niin varaajalla lisättiin vesikapasiteettia, ja talliakaan ei ollut alunperin). Eli kun tuo varaaja on noinkin pieni, niin mikä on nyt järkevin kytkentä?
Niben sisäinen kiertopumppu on muistaakseni automaatilla (sammuu silloin?) ja tuo patterilinjan ulkoinen kiertovesipumppu pyörii koko ajan. Myös nuo alasuntattujen piirien pumput pyörii koko ajan.
-
Tuo 100 litran puskurivaraaja on laitettu alunperin sitä varten, että että patterit eivät napsuisi ja että pattereiden lämpötilaero ei olisi liian iso (puskurivaraajan laittoon syy alunperin oli sekin, että kun yläkerta ei ole tehtynä, niin varaajalla lisättiin vesikapasiteettia, ja talliakaan ei ollut alunperin). Eli kun tuo varaaja on noinkin pieni, niin mikä on nyt järkevin kytkentä?
Niben sisäinen kiertopumppu on muistaakseni automaatilla ja tuo patterilinjan ulkoinen kiertovesipumppu pyörii koko ajan. Myös nuo alasuntattujen piirien pumput pyörii koko ajan.
Ainiin tähän liittyen. Kun sinulla ei aikaisemmin ollut BT25:sta asennettuna niin tällöin koneen sisäinen menoveden anturi hoiti laskennan lämmitystarpeesta. Siksi sisäisen pumpu piti pyöriä. Nyt kun sinulla on BT25 olemassa niin tällöin sisäisen pumpun ei tule pyöriä kun kone ei käy. Pyöriessään se vain sekoittaa varaajaa.
-
1. Nyt kun mulla on vielä mahdollisuus vaikuttaa minne siirrän tuon patteriverkon kiertovesipumppuni, niin laitanko sen kohtaan C vaiko D? Vai laitanko sen vaan noista kahdesta siihen, mihin se on helpommin kytkettävissä? Eli onko käytännössä eroa?
2. Ja toinen kysymys vielä, kun samalla tekee muitakin muutoksia. Elikkäs kun laitan samalla puskurivaraajan alaosan T-haaralla, niin kannattaisiko samalla tehdä sellainenkin viritys puskurivaraajan kytkentään, että halutessani (testimielessä) voisin sulkea puskurivaraajan alaosasta tulevan haaran patteriverkosta maalämpökoneelle palaavaan linjaan. Ja maalämpökoneelta olisikin tällöin myös sellainen kytkentämahdollisuus, että hullunkiertoa ei olisi, vaan puskurivaraajan olisikin meno alhaalta ja paluu patteriverkostoon ylhääältä. Ajattelin vaan että tuollaista olisi mielenkiinnosta helppo joskus testata pelkästään irroittamalla patterilinjan ulkoisen kiertovesipumpun johto seinästä ja sulkemalla puskurivaraajalta kaksi venttiiliä ja avaamalla yhden?
Vai onko tässä mun järjestelmässä pakko olla aina pyörimässä tuo patteriverkoston kiertovesipumppu? Ja hullunkierto? Että tämä järjestelmä toimii kuten pitääkin...
Olen sitä mieltä että paikat C ja D ovat prosessiteknisesti samanarvoiset paikat pumpun uudeksi paikaksi.
Eli pumppu siihen mihin on helpompi asentaa.
Sinun ehdottamalla kytkennällä (sama oheisessa kuvassa) voidaan UKV:a käyttää sekä puskurina että hullunkiertoon.
Minun mielestä tuo läpivirtaus-puskuri on varmatoimisempi. Siinä voidaan ainakin kesäajaksi pysäyttää ulkoinen kiertovesipumppu.
Jotta hullunkiertokytkentä toimisi kunnolla:
-Hullunkierto-kytkennässä Niben käydessä pitää Niben sisäisen pumpun virtauksen olla suurempi kuin ulkoisen pumpun. Tämä virtausehto voi olla vaikea toteuttaa, koska shuntatut pesuhuone ja autotalli vaikuttavat ulkoisen piirin virtaukseen.
-Niben seistessä pitää sisäinen pumppu pysäyttää
ATS
-
Olen sitä mieltä että paikat C ja D ovat prosessiteknisesti samanarvoiset paikat pumpun uudeksi paikaksi.
Eli pumppu siihen mihin on helpompi asentaa.
Sinun ehdottamalla kytkennällä (sama oheisessa kuvassa) voidaan UKV:a käyttää sekä puskurina että hullunkiertoon.
Minun mielestä tuo läpivirtaus-puskuri on varmatoimisempi. Siinä voidaan ainakin kesäajaksi pysäyttää ulkoinen kiertovesipumppu.
Jotta hullunkiertokytkentä toimisi kunnolla:
-Hullunkierto-kytkennässä Niben käydessä pitää Niben sisäisen pumpun virtauksen olla suurempi kuin ulkoisen pumpun. Tämä virtausehto voi olla vaikea toteuttaa, koska shuntatut pesuhuone ja autotalli vaikuttavat ulkoisen piirin virtaukseen.
-Niben seistessä pitää sisäinen pumppu pysäyttää
ATS
Kiitos Seppaant. Eli jos kytketään tuolla läpivirtaus-kytkennällä tuo mun järjestelmä, eikä hullunkiertoa täten tule, niin:
1. Asetusta säädettävä siten, että Niben ollessa pysähdyksissä ei Niben sisäinen lämmönjakopumppu pyöri?
2. Saako patterilinjan ulkoinen kiertovesipumppu silti olla jatkuvasti päällä (24/7)? Minne se silloin pumppaa vettä jos ja kun Nibe ei tee mitään (tai jos se tekee käyttövettä)?
-
http://www.nibe.fi/nibedocuments/15661/M10789fi-4.pdf
Täältä löytyy Niben malli 1245 kytkennöille.
Kuva yhdelle lisäpiirille mutta toiset kytketään samanlailla kuin tuo ensimmäinenkin.
Myös UKV:n kaksi-ja kolmiputki kytkennät näkyvät.
Kaksiputki kytkennässä ei ole ulkoista pumppua patterikierrolle.
Kolmiputki kytkennässä ulkoinen pumppu on shunttauspiirin haaran jälkeen patteripuolen menoputkessa.
-
Eli jos kytketään tuolla läpivirtaus-kytkennällä tuo mun järjestelmä, eikä hullunkiertoa täten tule, niin:
Kiertovesipumpun, sisäinen tai ulkoinen, ollessa käynnissä, pitää sillä aina olla avoin virtausreitti.
1. Asetusta säädettävä siten, että Niben ollessa pysähdyksissä ei Niben sisäinen lämmönjakopumppu pyöri?
Jomman kumman, sisäisen, ulkoisen tai molempien, tulee aina käydä muutenhan ei asteminuuttilaskenta toimi
2. Saako patterilinjan ulkoinen kiertovesipumppu silti olla jatkuvasti päällä (24/7)? Minne se silloin pumppaa vettä jos ja kun Nibe ei tee mitään (tai jos se tekee käyttövettä)?
Käyttövettä tehtäessä ulkoinen pumppu ei saa käydä
Nibeben ollessa seis ulkoinen pumppaa Niben läpi samaa reittiä kuin sisäinen
ATS
-
Täällä käy suunnilleen samanlaisella kokoonpanolla (lataus ylhäältä ja patterille alhaalta):
1. Sisäinen lj-pumppu on automaatilla ja huilijaksolla minimillä (1%).
2. Ulkoinen pumppu käy koko ajan (lämmityskaudella II-lla ja kesällä 1-llä).
Käyttövettä tehtäessä siis ulkoinen käy ja pitää virtauksen UKV - patterit - UKV käynnissä ja laskee asteminuutit.
-
Täällä käy suunnilleen samanlaisella kokoonpanolla (lataus ylhäältä ja patterille alhaalta):
1. Sisäinen lj-pumppu on automaatilla ja huilijaksolla minimillä (1%).
2. Ulkoinen pumppu käy koko ajan (lämmityskaudella II-lla ja kesällä 1-llä).
Käyttövettä tehtäessä siis ulkoinen käy ja pitää virtauksen UKV - patterit - UKV käynnissä ja laskee asteminuutit.
Miksi toisilla on Nibeltä UKV:lle meno ylhäältä ja pattereille alhaalta ja toisilla toisin päin. Kumpi parempi?
Ja toiseen alapäässä olevaan yhteeseenkö sulla on pattereilta paluu?
-
Miksi toisilla on Nibeltä UKV:lle meno ylhäältä ja pattereille alhaalta ja toisilla toisin päin. Kumpi parempi?
Ja toiseen alapäässä olevaan yhteeseenkö sulla on pattereilta paluu?
Puskurisäiliön pääasiallisin tehtävä on lämpötransienttien vaimentaminen. 10 kW pumpulla vaihtuu 100 litran säiliön vesi kerran n. 5-6 minuutissa.
Kun lämmin vesi tulee ylhäältä ja lähtee pattereille alhaalta, on vaarana että vesi kerrostuu ja kun kylmän ja kuuman rajapinta saavuttaa säiliön pohjan (menoyhde pattereille) tapahtuu pattereille menevässä linjassa nopea lämpötilan nousu.
Kun lämmin vesi menee säiliöön alhaalta ja lähtee pattereille ylhäältä on kerrostuminen epätodennäköistä. Lämmin vesi sekoittuu koko säiliön kylmään veteen niin koko säiliön lämpötila nousee tasaisesti hitaammin kuin edellisessä tapauksessa. Pattereille lähtevän veden lämpötilan nousu tapahtuu n. 5-6 min aikana.
ATS
-
Eli jos ...
1. ...
2. Saako patterilinjan ulkoinen kiertovesipumppu silti olla jatkuvasti päällä (24/7)? Minne se silloin pumppaa vettä jos ja kun Nibe ei tee mitään (tai jos se tekee käyttövettä)?
Käyttövettä tehtäessä ulkoinen pumppu ei saa käydä
Nibeben ollessa seis ulkoinen pumppaa Niben läpi samaa reittiä kuin sisäinen
ATS
Asiasta toiseen, voiko tuo 2. kohta olla noin? Olen ollut siinä luulossa että ainakin minun ulkoinen patteripumppu käy aina, ainakin niin halunnut. Jos kiertää MLP:ssä niin kiertää aika pienellä virtauksella sitten koska MLP:ssä sen verran putkivastuksia varaajaan nähden. (mutta minulla 4-putki, tai oikeastaan 5-putkikytkentä).
Lainaus jm82: ... "kun pumppu tekee käyttövettä niin virtaus pysähtyy kokonaan. Vaihtoventtiili tukkii virtausreitin"... Eikös tapahdu näin?
-
Tässä käsitellään puskurisäiliötä, jossa on 2-putkikytkentä.
ATS
-
Jep. Noin siinä käy kun irroitan lauseita asiayhteydestä. (Patenttiratkaisuja ei ole.) :o
-
Puskurisäiliön pääasiallisin tehtävä on lämpötransienttien vaimentaminen. 10 kW pumpulla vaihtuu 100 litran säiliön vesi kerran n. 5-6 minuutissa.
Kun lämmin vesi tulee ylhäältä ja lähtee pattereille alhaalta, on vaarana että vesi kerrostuu ja kun kylmän ja kuuman rajapinta saavuttaa säiliön pohjan (menoyhde pattereille) tapahtuu pattereille menevässä linjassa nopea lämpötilan nousu.
Kun lämmin vesi menee säiliöön alhaalta ja lähtee pattereille ylhäältä on kerrostuminen epätodennäköistä. Lämmin vesi sekoittuu koko säiliön kylmään veteen niin koko säiliön lämpötila nousee tasaisesti hitaammin kuin edellisessä tapauksessa. Pattereille lähtevän veden lämpötilan nousu tapahtuu n. 5-6 min aikana.
ATS
Seppaant, onkos se niin että jos testaan varaajaa läpivirtaavana esittämälläsi tavalla, niin:
1. Tuo mun järjestelmäkö ei voi toimia kahden alasunttauksen kanssa ilman tuota patteriverkoston kv-pumppua?
2. Eli se on vissiin niin, että kv-pumppu täytyy asentaa Nibeen siten, että Nibe ohjaa myös tuota ulkoista patteriverkon
kv-pumppua? Eli kun hullunkiertoa ei ole, niin ulkoinen kv-pumppu täytyy pysähtyä silloin kun käyttövettä tehdään?
-
Miksi toisilla on Nibeltä UKV:lle meno ylhäältä ja pattereille alhaalta ja toisilla toisin päin.
Kumpi parempi?
Ja toiseen alapäässä olevaan yhteeseenkö sulla on pattereilta paluu?
Epäilen että Niben ohjeet eivät ole täsmällisiä ja käyttötarkoituksia on useita, niin siitä asentaja sitten "arpoo".
Kaipa molemmat saa toimimaan, kannattaa kuitenkin valita ns. varmoja ratkaisuja.
Täällä pattereille lähtee 2C viileämpi vesi, kuin Nibestä lähtee. Sen verran UKV tasoittaa.
Liitteenä kuva lämmityssyklistä. Ei näyttäisi kerrostelevan.
Paluu pattereilta on ylös, takaisku estää ettei MLP ota puskurista.
-
Seppaant osaa sanoa oikean vastauksen.
Mutta mielestäni.
1. Kyllä toimii ilman pumppua. Koska UKV100 olisi läpivirtaava, niin nibe pumppaa veden joka paikkaan. Samoin kuin tekisi se ulkoinen pumppu.
Toimii, mutta lämmityskierto pysähtyy, kun tehdään käyttövettä -> aiheuttaa "putkistohiljaisuuden" taloon.... ei hyvä, kokemusta on.
-
Seppaant, onkos se niin että jos testaan varaajaa läpivirtaavana esittämälläsi tavalla, niin:
1. Tuo mun järjestelmäkö ei voi toimia kahden alasunttauksen kanssa ilman tuota patteriverkoston kv-pumppua?
2. Eli se on vissiin niin, että kv-pumppu täytyy asentaa Nibeen siten, että Nibe ohjaa myös tuota ulkoista patteriverkon
kv-pumppua? Eli kun hullunkiertoa ei ole, niin ulkoinen kv-pumppu täytyy pysähtyä silloin kun käyttövettä tehdään?
1. Kyllä järjestelmä toimii pelkällä Niben pumpulla ilman ulkoista pumppua.
Ajattelin vain onko siinä tarpeeksi tehoa riittävän virtauksen aikaansaamiseksi sekä pattereille, pesuhuoneeseen että autotalliin.
2. Juuri näin.
Napsuuko patterit nykyisellä kytkennällä? Jos napsuu, niin napsuuko häiritsevästi?
Minun mielestä kannattaa tehdä sellainen kytkentä, missä UKV:ä voidaan ajaa läpivirtaavana tai hullunkiertona.
ATS
-
1. Kyllä järjestelmä toimii pelkällä Niben pumpulla ilman ulkoista pumppua.
Ajattelin vain onko siinä tarpeeksi tehoa riittävän virtauksen aikaansaamiseksi sekä pattereille, pesuhuoneeseen että autotalliin.
2. Juuri näin.
Napsuuko patterit nykyisellä kytkennällä? Jos napsuu, niin napsuuko häiritsevästi?
Minun mielestä kannattaa tehdä sellainen kytkentä, missä UKV:ä voidaan ajaa läpivirtaavana tai hullunkiertona.
ATS
Seppaant (ja muutkin), kiitos taas...
1. Eli mun kannattaa joka tapauksessa tehdä sellainen kytkentä puskurivaraajan (se mun aiemmin postaamani piirros), että saan vivuilla käännettyä sen puskurisäiliön läpivirtaavaksi jos haluan (ja siis toinen asento on se hullunkierto). Ja tällöin läpivirtaavana otan vaan pattereiden ulkoisen kiertovesipumpun sähköt pois seinästä (kiertovesipumppu ei ole kytketty Niben ohjaukseen)? Helppo testailla kummankin vaihtoehdon toimivuutta.
2. Ja eikös tuossa hullunkiertokytkennässä mun kannata laittaa puskurivaraan puskuri alapäähän (T-haaraan) sekä pattereille lähtevään ylälähtöön kunnolliset mittarit, että voin säätää järjestelmän siten, että varaajaan tulee saman lämpöistä vettä kuin sieltä lähtee? Tuollaisella IR-mittarilla ei saa kunnon tarkkoja tuloksia (antaa joka kerta eri lämpötilan)
3. Ja mitä haittaa on, jos siihen puskurivaraajan alaosan T-haaraan (joka menee varaajalle) niin laittaisi takaiskuventtiilin? Tällöin kait ei vettä menisi väärään suuntaan (eli ei menisi hullunkierron aikana puskurivaraajan lämmintä vettä Niben paluupuolelle)
-
Kun pakkaset laski niin lähtikö lämpötilat nousemaan ja pumppu huilimaan välillä vai mikä on nykyinen tilanne?
-
1. Eli mun kannattaa joka tapauksessa tehdä sellainen kytkentä puskurivaraajan (se mun aiemmin postaamani piirros), että saan vivuilla käännettyä sen puskurisäiliön läpivirtaavaksi jos haluan (ja siis toinen asento on se hullunkierto). Ja tällöin läpivirtaavana otan vaan pattereiden ulkoisen kiertovesipumpun sähköt pois seinästä (kiertovepumppu ei ole kytketty Niben ohjaukseen)? Helppo testailla kummankin vaihtoehdon toimivuutta.
Näin minä tekisin
2. Ja eikös tuossa hullunkiertokytkennässä mun kannata laittaa puskurivaraan puskuri alapäähän (T-haaraan) sekä pattereille lähtevään ylälähtöön kunnolliset mittarit, että voin säätää järjestelmän siten, että varaajaan tulee saman lämpöistä vettä kuin sieltä lähtee? Tuollaisella IR-mittarilla ei saa kunnon tarkkoja tuloksia (antaa joka kerta eri lämpötilan)
Mittauksia ei ole koskaan liikaa.
Eikö pattereille lähtevä ole sama kuin BT25?
3. Ja mitä haittaa on, jos siihen puskurivaraajan alaosan T-haaraan (joka menee varaajalle) niin laittaisi takaiskuventtiilin? Tällöin kait ei vettä menisi väärään suuntaan (eli ei menisi hullunkierron aikana puskurivaraajan lämmintä vettä Niben paluupuolelle)
Silloinhan säiliö ei enää toimi lainkaan varaajana koska Nibeltä tuleva kaikki vesi oikaisee suoraan lämmönjakoon.
Tätä hullunkiero-ominaisuutta tarvitaan vain silloin kun Nibe tekee käyttövettä.
ATS
-
Kun pakkaset laski niin lähtikö lämpötilat nousemaan ja pumppu huilimaan välillä vai mikä on nykyinen tilanne?
Moi, edelleen vaikka välillä oli kelit melkein nollassa, niin patteriverkostoon menee 5-10 astetta viileämpää vettä kuin mitä BT25 näyttää. Eli kyllä pahasti näyttää siltä että viileämpää vettä sekoittuu pattereien menoveteen... Juu ja nyt kun kelit on helpottuneet, niin pumppu kyllä huilailee välillä.
-
1. Eli mun kannattaa joka tapauksessa tehdä sellainen kytkentä puskurivaraajan (se mun aiemmin postaamani piirros), että saan vivuilla käännettyä sen puskurisäiliön läpivirtaavaksi jos haluan (ja siis toinen asento on se hullunkierto). Ja tällöin läpivirtaavana otan vaan pattereiden ulkoisen kiertovesipumpun sähköt pois seinästä (kiertovepumppu ei ole kytketty Niben ohjaukseen)? Helppo testailla kummankin vaihtoehdon toimivuutta.
Näin minä tekisin
2. Ja eikös tuossa hullunkiertokytkennässä mun kannata laittaa puskurivaraan puskuri alapäähän (T-haaraan) sekä pattereille lähtevään ylälähtöön kunnolliset mittarit, että voin säätää järjestelmän siten, että varaajaan tulee saman lämpöistä vettä kuin sieltä lähtee? Tuollaisella IR-mittarilla ei saa kunnon tarkkoja tuloksia (antaa joka kerta eri lämpötilan)
Mittauksia ei ole koskaan liikaa.
Eikö pattereille lähtevä ole sama kuin BT25?
Joo kyllä pattereille meno on juuri tuo BT25, eli en tarvi mittaria kuin siihen T-haaran putkeen (joka menee UKV:n alaosaan). Siitä varmaan ei ole haittaa vaikka ennen BT25:sta on se haaroitus pesuhuoneen lattialämmitykselle? Kumminkin se kuumin vesi mikä menee patterilinjalle hullunkierron aikana pitää olla saman asteista kuin UKV:hen palaava vesi. Muullahan hullunkierron aikana ei ole merkitystä?
3. Ja mitä haittaa on, jos siihen puskurivaraajan alaosan T-haaraan (joka menee varaajalle) niin laittaisi takaiskuventtiilin? Tällöin kait ei vettä menisi väärään suuntaan (eli ei menisi hullunkierron aikana puskurivaraajan lämmintä vettä Niben paluupuolelle)
Silloinhan säiliö ei enää toimi lainkaan varaajana koska Nibeltä tuleva kaikki vesi oikaisee suoraan lämmönjakoon.
Tätä hullunkiero-ominaisuutta tarvitaan vain silloin kun Nibe tekee käyttövettä.
ATS
-
Putkitusten muutostyöt tehty tässä viestiketjussa annettujen ohjeiden mukaan:
- kahden alasuntatun lattiapiirin (pesuhuone sekä autotalli) paluuvesien yhteet siirretty patteriverkoston kiertovsipumpun imupuolelle (Seppaantin ohjeistus ja laskelma)
- puskurivaraajan alaosasa nyt sulkuventtiilillä varustettu T-haara hullunkiertoa varten
- puskurivaraajan yläosassa meno Nibeltä sekä puskurivaraajan yläosaan tai vaihtoehtoisesti alaosaan (ventiileillä voi sulkea toisen)
Eilen puoliltaöin kun saatiin putkityöt tehtyä, niin laitoin järjestelmän siten, että patteriverkoston kiertovesipumppu on luonnollisesti paikoillaan, mutta pois päältä. Puskurivaraajan venttiilit on kytketty siten, että Nibeltä meno on puskurin alaosaan ja pattereille meno puskurin yläosasta. Pattereilta paluu on suoraan Nibelle eli se puskurivaraajan alaosan T-haara on suljettu venttiilillä puskurivaraajaan päin. Eli puskurivaraaja toimii nyt läpivirtavana. Ja patteriverkon vettä pyörittää ainoastaan Niben oma kiertovesipumppu. Pesuhuoneessa ja autotallissa tosin pyörii omat kiertovesipumput.
Ennen kuin alan vastamaan näihin muihin aiempiin kysymyksiin, niin miten ko järjestelmä olisi paras ilmata? Ilmaa on järjestelmässä aika lailla. Lorinaa kuuluu ja talon patteriverkoston kauimmaiset pattereit eivät lämpene. Pattereista ei tule ilmaa. Patterilinjat ovat siten. että pattereiden meno ja paluu "runkolinjat" menee katon rajassa ja siitä on vaan pudotukset pattereille.
- Pitääkö patteritermostaatit olla kiinni kun pattereita ilmataan?
- Pitääkö Nibe olla sammutettuna kun patteriverkostoa ilmataan?
- Pitääkö ulkoiset kiertovesipumput olla sammutettuna kun ilmataan?
-
-
Kun olen ilmannut, niin en ole tehnyt mitään muutoksia.
Jos Nibe on sattunut käymään, niin on käynyt.
-
Järjestelmän ylimmissä kohdissa (meno ja paluu) pitäisi olla ilmausventtiilit joiden kautta ilmaus onnistuu helpoiten. Olennaisen tärkeää on että sinulla on riittävästi vettä verkostossa eli painemittarista katsoen päästät sinne niin paljon että paine nousee lähelle sallittua maksimia, mikähän se sinulla on? Meillä on -70 luvun talossa yksi pitkä patteri josta sanottiin että ei ehkä kestä yli 1.5 baria.
-
Järjestelmän ylimmissä kohdissa (meno ja paluu) pitäisi olla ilmausventtiilit joiden kautta ilmaus onnistuu helpoiten. Olennaisen tärkeää on että sinulla on riittävästi vettä verkostossa eli painemittarista katsoen päästät sinne niin paljon että paine nousee lähelle sallittua maksimia, mikähän se sinulla on? Meillä on -70 luvun talossa yksi pitkä patteri josta sanottiin että ei ehkä kestä yli 1.5 baria.
Kiitos tiedosta. Mulla on patterien "runkolinjassa" meno ja paluupuolella palloventtiilit T-haaralla, eli ne ovat luultavasti korkeimmalla kohtaa tällä hetkellä.
Painetta mulla on verkostossa tällä hetkellä noin 1,5 baria.
1. Pitääkö pesuhuoneen sekä autotallin piirit sulkea siksi aikaa kun patteriverkostoa ilmataan?
2. Ja vissiin kannattaa sammuttaa maalämpökone ennen ilmausta ja odotella 10-15 minuuttia, että ilma siirtyisi pattereista tuonne ylimpään kohtaan?
-
1. Pitääkö pesuhuoneen sekä autotallin piirit sulkea siksi aikaa kun patteriverkostoa ilmataan?
2. Ja vissiin kannattaa sammuttaa maalämpökone ennen ilmausta ja odotella 10-15 minuuttia, että ilma siirtyisi pattereista tuonne ylimpään kohtaan?
Aloita ilmaus sulkematta muita piirejä. Jos tulee ongelmia niin sitten yrität ilmausta "yksi haara" kerrallaan. (Toivottavasti sinulla on riittävästi sulkuventtiilejä järjestelmässä).
Ilmauksen ajaksi kaikki kiertovesipumput seis, eli myös MLP. Pysäytyksen jälkeen odottelu on toki ok, mutta "kaikilla on kiire" ja "elämä on niin lyhyt" että 10 minuuttia on ihan liikaa :) . Itsellä, syksyllä ilmatessa järjestelmää, kuului aina "kiva ääni" kun kiertovesipumpun sammuttamisen jälkeen ilmakuplat ryntäsivät putkissa järjestelmän korkeimpiin paikkoihin. Se tapahtui ihan puolessa minuutissa, arvioisin. Tuon ilmauksen sai toistaa useita kertoja, ennen kuin putkisto hiljeni.
-
- Pitääkö patteritermostaatit olla kiinni kun pattereita ilmataan?
- Pitääkö Nibe olla sammutettuna kun patteriverkostoa ilmataan?
- Pitääkö ulkoiset kiertovesipumput olla sammutettuna kun ilmataan?
Minä ilmaisisin seuraavasti:
Yksi piiri kerrallaan, muut erotettuna.
-Patterit
-Pesuhuone
-Autotalli
Aluksi kierrätetään vettä suurella virtauksella Niben pumppu ja ulkoinen pumppu molemmat yhtä aikaa käynnissä.
Sitten pysäytetään molemmat pumput ja hetken päästä ilmataan.
Tämä toistetaan muutamaan kertaan ja vaihdetaan seuraavaan piiriin.
ATS
-
Moi!
ISO KIITOS kaikille avustaneille. Nyt putkityö-muutosten jälkeen pattereille menee suurinpiirtin samanasteinen vesi kuin BT25-anturinkin kohdalla (1-2 astetta ehkä puuttuu, mutta voihan se olla mittarivirhekin). Nyt tosin on vain 6 astetta pakkasta, joten en tiedä vielä miten järjestelmä toimii sitten kovilla pakkasilla. Ja laiton UKV:n läpivirtaavaksi, eli Nibeltä menee vesi UKV:n alaosaan ja UKV:n yläosasta patterilinjaan. UKV:n alaosan T-haara sekä YKV:n yläosaan tulo Nibeltä ovat suljetut palloventtiileillä sekä patteriverkon ulkoinen KV-pumppu on pois päältä.
Jotenkin tuntuu, että tällä tyylillä tämä mun järjestelmä toimii ehkä parhaiten. Laitoimme kyllä UKV:n alaosan T-haaraan taskun ja mittarin, mutta jotenkin näyttää siltä että hullunkierrolla puskurivaraajaan menee paljon kylmempää vettä kuin sieltä lähtee, niin mun mielestä se ei ole tarkoitus ja vedet sekoittuu. Parempi mun mielestä antaa kylmän paluuveden mennä Nibelle ja antaa lämpimän menoveden mennä pattereille (ja lattiaan).
Vai mitä mieltä olette?
ps. vielä yksi patteri talossa (linjan viimeinen) on vielä kylmänä, sieltä pitäisi saada vielä ilmalukko pois
-
ps. vielä yksi patteri talossa (linjan viimeinen) on vielä kylmänä, sieltä pitäisi saada vielä ilmalukko pois
Täällä oli myös joskus kauimmainen patteri tukkeentuneena eikä lämmennyt ollenkaan. Sammutin kiertovesipumpun ja laitoin kaikki muut patterit termostaateista kiinni. sitten kiertovesipumppu päälle, eli kaikki vesi kiersi tuon tukkeutuneen patterin kautta. Sai lämpeämään ainakin täällä, mutta täällä patteriputket menee alakautta, niin ihan varma en ole että tehoaako.
Kokeile laittaa ensin myös ulkoinen pumppu päälle, jos Niben omassa pumpussa ei tehot riitä yksinään.
Kannattaa tarkastaa että termostaattiventtiilien karat eivät ole jumissa. Minulla ainakin useampi takerteli jo 35 vuoden käytön jälkeen.
Termostaatti irti ja pihdeillä liikuttelee karaa edes takaisin kunnes jousivoima palauttaa karan täysin auki asentoon.
Jos ei vieläkään lämpiä, niin pesuhuone, autotalli ja muut patterit kiinni ja molemmat pumput päälle niin ihme ellei vesi kierrä.
ATS
-
Jatketaanpas saman aiheen koneen kanssa. Otin työpaikalta lainaksi lämpökameran, jolla katselin mitä lämpöä oikeasti putkissa "pannuhuoneessa" menee. UKV siis läpivirtaavana.
Mulla näytti tänään lämmityksen aikana BT3 anturi lukemaa 37 astetta. Mittasin lämpökameralla patteriveden paluuta kahdesta eri kohdasta ja se näytti kummallakin 30 astetta? Mitä ihmettä. Järki loppuu?
Mikä oikein mättää? Saako nuo anturit resetoitua jotenkin vai pitääkö koko Nibe palauttaa tehdasasetuksille?
-
Jatketaanpas saman aiheen koneen kanssa. Otin työpaikalta lainaksi lämpökameran, jolla katselin mitä lämpöä oikeasti putkissa "pannuhuoneessa" menee. UKV siis läpivirtaavana.
Mulla näytti tänään lämmityksen aikana BT3 anturi lukemaa 37 astetta. Mittasin lämpökameralla patteriveden paluuta kahdesta eri kohdasta ja se näytti kummallakin 30 astetta? Mitä ihmettä. Järki loppuu?
Mikä oikein mättää? Saako nuo anturit resetoitua jotenkin vai pitääkö koko Nibe palauttaa tehdasasetuksille?
No niin. Ja nyt meni Nibe vikatilaan. Antoi virheilmoituksen korkea lahd. paluu. Mitäs nyt?
-
No niin. Ja nyt meni Nibe vikatilaan. Antoi virheilmoituksen korkea lahd. paluu. Mitäs nyt?
UKV -110 säiliön kautta pääsi oikovirtauksena NIBEn tuottamaa lämmintä kiertovettä alas ja takaisin NIBEn lämmityskierron paluuputkeen.
Oliko joku sulkuventtiili väärässä asennossa?
-
Mä tarkastan vielä nuo venttiilit. Tuossa se virheilmoitus...
(http://i38.photobucket.com/albums/e117/Buikki/Nibe%20F1245-10R/Nibe_zps8dz322fa.jpg) (http://s38.photobucket.com/user/Buikki/media/Nibe%20F1245-10R/Nibe_zps8dz322fa.jpg.html)
-
Paluulämpötila on aivan liian korkea, 57,2 C.
Pumpulta lähtevää vettä on päässyt oikovirtaamaan NIBElle tulevaan paluujohtoon.
Paluujohdosta NIBElle tulevan kiertoveden lämpötila pitäisi tällä ulkolämpötilalla olla patterilämmitteisessä talossa vähän päälle +30C.
Ehkä noin +32 C.
-
Oliko UKV "hullunkierto" kytkennässä ja ulkoinen pumppu seis.
Jos näin oli niin silloin ei ole virtausta BT25 mittauksen kautta mikä ilmeisesti ohjaa pumpun käyntiä?
ATS
-
Jatketaanpas saman aiheen koneen kanssa. Otin työpaikalta lainaksi lämpökameran, jolla katselin mitä lämpöä oikeasti putkissa "pannuhuoneessa" menee. UKV siis läpivirtaavana.
Mulla näytti tänään lämmityksen aikana BT3 anturi lukemaa 37 astetta. Mittasin lämpökameralla patteriveden paluuta kahdesta eri kohdasta ja se näytti kummallakin 30 astetta? Mitä ihmettä. Järki loppuu?
Mikä oikein mättää? Saako nuo anturit resetoitua jotenkin vai pitääkö koko Nibe palauttaa tehdasasetuksille?
Infrapuna lämpömittarilla tai samaan tekniikkaan perustuva lämpökameralla mittaaminen on "taitolaji"
Nämä IR-tekniikkaan perustuvat mittarit ovat ronkeleita mitattavan kohteen pinnanlaadun suhteen.
Mittausten tarkkuuksia ja vertailtavuutta parantaa esim mittauskohtien maalaaminen mattamustalla maalilla tai tumma teippi mittauskohteisiin.
ATS
-
No niin. Kun UKV:ssa nyt on kumpikin asento mahdollinen (läpivirtaava ja puskuri), ja talon peräpään patterit ei meinaa edelleenkään lämmetä kunnolla (ajattelin olisiko apua ulkoisesta kiertovesipumpusta). Kokeilin taas vaihteeksi laittaa patteriverkoston ulkoisen kiertovesipumpun päälle ja UKV:n hullunkirrolle.
1. Miksi tuntuu, että patteriverkoston kiertovesipumpun kolmella eri asennolla ei ole mitään merkitys mittauksiin (katselen Niben mittaustuloksia paneelista)? Tuntuu että mikään arvo ei muutu vaikka asentoja vaihtaa (3 eri asentoa, Grundfos 25-60 180)?
2. Katsokaa alla olevaa kuvaa (ei just otetu kuva, mutta näette mitä tarkoitan), onko järkevämpää (tärkeämpää), että Niben kiertovesipumppu säädetään siten, että BT2 ja BT3 välinen delta on 5-7 astetta, VAI säädänkö kiertovesipumpun siten, että BT2 ja BT25 näyttää samaa? Jos säädän BT2 ja BT25 näyttämään samaa, niin delta on noin 3 astetta? JA jos annan olla deltan 5-7 asteessa, niin BT3 ja BT25 välinen ero on noin kolme astetta.
3. Ja mitä mieltä olette siitä, että onko tässä mun tapauksessa (kahden alasunttauspiirin kanssa) pakollista oikean toiminnan takaamiseksi, että mulla on käytössä tuo patteriverkoston kiertovesipumppu?
(http://i38.photobucket.com/albums/e117/Buikki/Nibe%20F1245-10R/Nibe%202_zpskbehkrsq.jpg) (http://s38.photobucket.com/user/Buikki/media/Nibe%20F1245-10R/Nibe%202_zpskbehkrsq.jpg.html)
-
No niin. Kun UKV:ssa nyt on kumpikin asento mahdollinen (läpivirtaava ja puskuri), ja talon peräpään patterit ei meinaa edelleenkään lämmetä kunnolla (ajattelin olisiko apua ulkoisesta kiertovesipumpusta). Kokeilin taas vaihteeksi laittaa patteriverkoston ulkoisen kiertovesipumpun päälle ja UKV:n hullunkirrolle.
1. Miksi tuntuu, että patteriverkoston kiertovesipumpun kolmella eri asennolla ei ole mitään merkitys mittauksiin (katselen Niben mittaustuloksia paneelista)? Tuntuu että mikään arvo ei muutu vaikka asentoja vaihtaa (3 eri asentoa, Grundfos 25-60 180)?
2. Katsokaa alla olevaa kuvaa (ei just otetu kuva, mutta näette mitä tarkoitan), onko järkevämpää (tärkeämpää), että Niben kiertovesipumppu säädetään siten, että BT2 ja BT3 välinen delta on 5-7 astetta, VAI säädänkö kiertovesipumpun siten, että BT2 ja BT25 näyttää samaa? Jos säädän BT2 ja BT25 näyttämään samaa, niin delta on noin 3 astetta? JA jos annan olla deltan 5-7 asteessa, niin BT3 ja BT25 välinen ero on noin kolme astetta.
Lämpöpumpun toiminnan kannalta Dt 5-7 C olisi hyvä mutta samalla BT2 ja BT25 tulisi näyttää samaa.
Jos BT25 näyttää vähemmän kuin BT2, latautuu säiliö alhaalta päin kylmällä paluuvedellä, tämähän ei ole tarkoitus.
3. Ja mitä mieltä olette siitä, että onko tässä mun tapauksessa (kahden alasunttauspiirin kanssa) pakollista oikean toiminnan takaamiseksi, että mulla on käytössä tuo patteriverkoston kiertovesipumppu?
Hullunkiertokytkennässä tulee ulkoisen pumpun käydä kokoajan.
Shunttipiirien oikean toiminnan varmistamiseksi pitäisi mitata oheisen kuvan keltaisten täppien lämpötilat.
1, 3 ja 5 pitäisi näyttää samaa sekä 2 ja 4 kylmempää.
ATS
-
1, 3 ja 5 pitäisi näyttää samaa...
Lattialämmitysten kolmitiesekoittajat lisäävät lattiakiertoon paluuvettä,
kylläkin lämmitystilanteen mukaan, mutta
paluuveden lisäämisen takia 3 ja 5 pisteissä on vähän alempi lämpötila, kuin pisteessä #1 .
-
Lattialämmitysten kolmitiesekoittajat lisäävät lattiakiertoon paluuvettä,
kylläkin lämmitystilanteen mukaan, mutta
paluuveden lisäämisen takia 3 ja 5 pisteissä on vähän alempi lämpötila, kuin pisteessä #1 .
Olet oikeassa.
Jos 1, 2 ja 3 tai 1, 4 ja 5 näyttää samaa, niin silloin ei toimi oikein
-
Tuntui vähän pahalta kirjoitella tuo.
Sinä et yleensä tee virheitä, kuten minulla on tapana.
Hienoa, että viitsit kirjoitella foorumille!
Kiitos ja hyvää loppuvuotta..! :)
-
Alkuperäinen kysyjä taas kysyy...
Nibe kytkentöineen pelaa mun mielestä nyt hyvin, mutta tulipa näin lämpöisillä keleillä esiin seuraavanlainen ongelma. Mulla kun on patteriverkosta otettu kaksi lattiapiirien alasunttausta (pesuhuone ja autotalli). Pesuhuone on alasuntattu Niben omalla ECS40-alasunttausjärjestelmällä. Nyt ongelmana on sellainen, että kun lämmityspiiri 1 (talon patterilämmitys) sekä lämmityspiiri 2 (pesuhuoneen lattialämmitys) on kumpikin asetettu minimilämmitys 37 astetta. Nyt talossa patterilämmityksen piirissä on vähän liian lämmin tällaisilla muutaman asteen (+1 - +3) plussakeleillä (sisällä noin 22.5-23 astetta). Miten tuota olisi järkevä säätää? Vai onko mitään mahdollisuuksia? Toki en haluaisi kauheasti pienentää lattialämmitystäkään... Sisäsäätö(kerroin) ei ole käytössä, eli ei säätö päällä, ainoastaan näyttö.
-
Minimilämpötilaa vaan alemmas.
Jos siltikin vielä liian kuuma niin sitten käyrän kimppuun.
-
Minimilämpötilaa vaan alemmas.
Jos siltikin vielä liian kuuma niin sitten käyrän kimppuun.
No niin. Nyt on Tomppelin konsultoinnin mukaan säädetty lämmityspiirien 1 ja 2 minilämpötila 22 asteeseen... Katsotaan miten vaikuttaa.
-
No niin. Nyt on Tomppelin konsultoinnin mukaan säädetty lämmityspiirien 1 ja 2 minilämpötila 22 asteeseen... Katsotaan miten vaikuttaa.
Tuossa sitten lämmityskauden ulkopuolella lattia kylmenee kylppärissä. 26 - 28 tuntuu jotenkuten vielä lämpöiselle, meillä 24 ja kesällä lattia on viileähkö. Toki nyt varmaan menee hyvin, mutta keväämmällä tulee tuo eteen. Kannattanee hakea pienin mahdollinen millä lattia vielä on riittävän lämmin, ja loppu sitten patteritermostaateilla kun tuo minimilämmön mukainen menovesi pitäisi kämpän liian kuumana (niinkuin nyt on käynyt).
-
Tuossa sitten lämmityskauden ulkopuolella lattia kylmenee kylppärissä. 26 - 28 tuntuu jotenkuten vielä lämpöiselle, meillä 24 ja kesällä lattia on viileähkö.
Kysyjällä, jhh, tuo alin lämpötila on myöskin patteriverkon lämpötila.
Lattiakierron lämmitys otetaan patterikierrosta.
Kesälämpöisillä 26 - 28 on aika paljon talon lämpöpattereissa.
-
Kysyjällä, jhh, tuo alin lämpötila on myöskin patteriverkon lämpötila.
Lattiakierron lämmitys otetaan patterikierrosta.
Kesälämpöisillä 26 - 28 on aika paljon talon lämpöpattereissa.
Juu, siksi totesinkin, että keväällä ja kesällä tarvittaneen patteritermostaatteja jos haluaa pitää lattiat lämpöisenä. :) eli silloin vesi kiertää pääsääntöisesti vain noiden shunttipiirien ja tarvittaessa oikaisee ukv:n kautta, jos oli mahdollisuus siihen vapaakiertoon.
-
Juu, siksi totesinkin, että keväällä ja kesällä tarvittaneen patteritermostaatteja jos haluaa pitää lattiat lämpöisenä. :) eli silloin vesi kiertää pääsääntöisesti vain noiden shunttipiirien ja tarvittaessa oikaisee ukv:n kautta, jos oli mahdollisuus siihen vapaakiertoon.
Termostaattien sulkeutuminen saattaa aiheuttaa pumpulle liian vähäisen lämpökuorman ja
se puolestaan aiheuttaa liian korkean lauhdutinlämpötilan tai yläpainepresson laukeamisen.
-
Termostaattien sulkeutuminen saattaa aiheuttaa pumpulle liian vähäisen lämpökuorman ja
se puolestaan aiheuttaa liian korkean lauhdutinlämpötilan tai yläpainepresson laukeamisen.
Niin voi toki käydä, kesä näyttää. Tuon vapaakiertoisen puskurin kautta toki voi vettä myllyttää niin pysyy lauhdutinvirtaus riittävänä. Ei tuota puskuria nyt kovin helpolla saa kesälläkään 58-asteiseksi jos ei asteminuuttirajaa käynnistykseen ihan poskettoman matalalle laita.
En nyt halunnut ottaa kantaa siihen mikä olisi järkevintä pumpun toiminnan ja optimaalisen hyötysuhteen kannalta. Totesin vain realiteetin jos toiveena olisi kuitenkin lämmin lattia kylpyhuoneessa myös kesällä.
-
Vanhaan aiheeseen takaisin...
Eli kaikki on mennyt pumpun kanssa ihan hyvin, kun tehtiin viime keväänä "pannuhuoneessa" muutokset Seppant-käyttäjän piirroksen mukaan (katso ylempää tästä viestiketjusta). Ainut ongelma on edelleen, että päärakennuksessa patterilinjan viimeinen patteri pysyy ilmauksen jälkeen hetken lämpimänä, mutta yleensä parin päivän sisällä viimeistään sko patteri on viimeistään taas jääkylmä. Ulkoinen kv-pumppu on 1-asennolla ja lämmityksessä Niben oma pumppu näyttää pyörivän 1% teholla. Joskus on alkanut viimeisin patteri lämmetä kun on samasta linjasta väännellyt muita pattereita kiinni. Neuvoja kaivataan mitä täytyisi tehdä?
- lämmitysverkossa on 1 bar paine (liian vähän? ylipaineventtiili on 1,5 bar)
- muut patterit lämpee hyvin
- kylmän patterin termostaatti ei ole jumissa
- välillä kylmästä patterista ei edes tule ilmaa, mutta ei silti lämpene
- lämmitysverkon paine ei vuoden aikana seilaa kuin max 0,2 bar (mittarin mukaan, paineastia siis toimii ok?)
-
Vanhaan aiheeseen takaisin...
Eli kaikki on mennyt pumpun kanssa ihan hyvin, kun tehtiin viime keväänä "pannuhuoneessa" muutokset Seppant-käyttäjän piirroksen mukaan (katso ylempää tästä viestiketjusta). Ainut ongelma on edelleen, että päärakennuksessa patterilinjan viimeinen patteri pysyy ilmauksen jälkeen hetken lämpimänä, mutta yleensä parin päivän sisällä viimeistään sko patteri on viimeistään taas jääkylmä. Ulkoinen kv-pumppu on 1-asennolla ja lämmityksessä Niben oma pumppu näyttää pyörivän 1% teholla. Joskus on alkanut viimeisin patteri lämmetä kun on samasta linjasta väännellyt muita pattereita kiinni. Neuvoja kaivataan mitä täytyisi tehdä?
- lämmitysverkossa on 1 bar paine (liian vähän? ylipaineventtiili on 1,5 bar)
- muut patterit lämpee hyvin
- kylmän patterin termostaatti ei ole jumissa
- välillä kylmästä patterista ei edes tule ilmaa, mutta ei silti lämpene
- lämmitysverkon paine ei vuoden aikana seilaa kuin max 0,2 bar (mittarin mukaan, paineastia siis toimii ok?)
Voi olla tyhmä kysymys, mutta kai patteriventtiilit on esisäädetty? Vika viittaa aivan, että ei.