Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto => Aiheen aloitti: sljk - 16.01.16 - klo:15:46
-
Rakentelen maaviileää "rinsikkaan", jossa on maalämpö jo olemassa. Carrierin GWC008 kattokasettiyksikkö on jo asennettu paikoilleen (yläkertaan). Laite antaa speksien mukaan kylmää n. 4 kW teholla, kun vesipiirin lämpötilat on 7/12 "C.
Mulle ei vaan auennut tuo paras mahdollinen kytkentätapa MLP-järjestelmään ja siksi muutama kysymys
Jos viilennyksellä on oma pumppu, niin miksi kierrättää maalitkua jäähyn aikana MLP:n kautta?
Jos maalitku kierrätetään viilennyksellä MLP:n kautta, niin eikö silloin voisi hyödyntää MLP:n omaa pumppua?
Kuis olette ratkaisseet merkittävästi MLP-laitteistoa korkeammalla (7,5 m) olevan puhallinpatterin täytön ja ilmauksen? Tuleeko tuosta ongelmia?
-
Pitää olla kalvopaisunta säiliö, jotta saa maapiiriin tarpeeksi painetta.
-
Mulle ei vaan auennut tuo paras mahdollinen kytkentätapa MLP-järjestelmään ja siksi muutama kysymys
Oheisen kuvan mukainen kytkentä on oikeastaan ainoa aidosti toimiva kytkentä
Jos viilennyksellä on oma pumppu, niin miksi kierrättää maalitkua jäähyn aikana MLP:n kautta?
Eipä siitä haittaakaan ole
Jos maalitku kierrätetään viilennyksellä MLP:n kautta, niin eikö silloin voisi hyödyntää MLP:n omaa pumppua?
Lämpöpumpun oma kiertopumppu on tarpeettoman tehokas ja kuluttaa tarpeettomasti sähköä
Kuis olette ratkaisseet merkittävästi MLP-laitteistoa korkeammalla (7,5 m) olevan puhallinpatterin täytön ja ilmauksen? Tuleeko tuosta ongelmia?
Jos numeron 1 kohdalta löytyy venttiili, niin sen sulkemalla ja käynnistämällä lämpöpumpun kierrätyspumpun ja viilennyspumpun niin silloin saa tarpeeksi painetta että liuos nousee 7,5 m korkeuteen. Tietenkin samalla pitää lisätä nestettä paisuntasäiliöön.
7,5 metriä on jo aika paljon joten kalvopaisunta on varmempi valinta.
ATS
-
Kiitos replystä ja infosta sepparaant
Mietin vielä vaihtoehtoa, jossa juttu toimisi MLP:n omalla pumpulla. Niben 1245 mallissa keruupumpun nopeus on vapaasti valittavissa ja ohjattavissa.
Jos toteutan "jäähyn" MLP:n omalla keruupumpulla, niin olisiko kytkentä mielestäsi edelleen sama?
-
Jos viilennyksellä on oma pumppu, niin miksi kierrättää maalitkua jäähyn aikana MLP:n kautta?
Eipä siitä haittaakaan ole
Itse asiassa, jos vaihtoehtona on viilennyspiirin rinnankytkentä MLP:n kanssa, siinä helposti MLP:n käydessä neste ei kiertäisi juuri lainkaan viilennyskonvektorissa, kun MLP:n kiertopumppu on niin paljon tehokkaampi.
Kytkentä sarjaan on nimenomaan oikea ratkaisu, kun tällöin MLP:n kiertopumppu avustaa nesteen kierrätyksessä kaivosta hyödyttäen myös viilennyspiiriä.
-
Mietin vielä vaihtoehtoa, jossa juttu toimisi MLP:n omalla pumpulla. Niben 1245 mallissa keruupumpun nopeus on vapaasti valittavissa ja ohjattavissa.
Jos toteutan "jäähyn" MLP:n omalla keruupumpulla, niin olisiko kytkentä mielestäsi edelleen sama?
Yhdellä keruupumpulla ongelmallinen kohta on tuo viilennyspiirin "ohitusputki", eli jäsen seppaantin piirtämässä kuvassa kohta, jossa on takaiskuventtiili viilennyspiirin haarojen välissä. MLP:tä varten käytännössä tarvitsee olla tuo viilennyspiirin ohitus, kun kaikkea nestettä ei voi kierrättää viilennyspiirin kautta.
Jos on vain yksi kiertopumppu, olisi vaikeaa saada ohjattua sopiva virtaus kulkemaan tuossa viilennyshaarassa (teoreettisesti mahdollista jollain sopivasti ohjatulla shuntilla, mutta helpompi olla se toinen kiertopumppu).
Kuitenkin jos MLP:n kiertopumppua pystyy ohjaamaan noin vapaasti ja siihen saisi eri nopeuden kytkettyä viilennyskäyttöön, niin sen käyttämisestä viilennyshaaran pumpun lisäksi saattaisi olla hyötyä. Ainakin jos viilennyspiirin pumppu sattuisi olemaan hieman alitehoinen, niin lisätehoa saisi tuolta toiselta.
-
Jos maalitku kierrätetään viilennyksellä MLP:n kautta, niin eikö silloin voisi hyödyntää MLP:n omaa pumppua?
Katso Nibe Cool-In asennusohje. Sillä näyttäisi saavan mahdollisuuden käyttää MLP:n omaa keruupumppua konvektorin käskyillä, mutta mukana on kyllä ulkoinenkin Wilo.
Ihmettelin aivan samaa viime kesänä kuin sinä, mutta siinä pitäisi virittää magneettiventtiili tuohon yksisuuntaventtiilin paikalle jos haluaa pelkällä MLP:n keruupumpulla hoitaa homman. Luovuin propellihattumeiningistä ja menin tuolla Niben ja seppäantin kuvaamalla kytkennällä. Toimii kuin Siperian pakkaset.
-
Ihmettelin aivan samaa viime kesänä kuin sinä, mutta siinä pitäisi virittää magneettiventtiili tuohon yksisuuntaventtiilin paikalle jos haluaa pelkällä MLP:n keruupumpulla hoitaa homman.
Epäilen, että magneettiventtiili ei riittäisi ratkaisuksi. Riippuu miten mittavaa viilennysjärjestelmää aikoo laittaa. Jos kyseessä on yksi puhallinkonvektori, niin sen läpi voi olla vaikeaa saada riittävää virtausta MLP:lle. MLP tarvitsee kuitenkin aika suuren virtauksen höyrystimelle.
-
Miten mahtais jäähy toimia, jos puhallinpatterin (Carrier kattokasetti) kytkis suoraan rinnan maapiirin (kaivo) kanssa?
Silloin virtaukset maapiirin ja puhallinpatterin välillä jakaantuisivat virtausvastusten mukaisesti. Luonnollisesti jäähylle tulevan veden lämpötila ei olisi silloin alin mahdollinen. Toki patterin virtausta voi helposti kuristaa.
Kaivolinjan kokonaispituus on 175 m (putkipituus tietenkin tuplana) ja puhallinpatterin painehäviö 0,2 l/s nimellisvirtaamalla on 15 kPa. Kuis mahtais virtaamat noilla arvoilla jakaantua?
Käytössä olevan Nibe 1245-8:n keruupumpun pyörimisnopeus jäähykäytöllä on valikosta vapaasti valittavissa välillä 0...100 %..
Kuinka paljon jäähdytysteho tippuisi verrattuna sarjakytkentään?
-
Tämähän saattaisi toimia
8 kW lämpöpumpun keruupiirin nimellisvirtaus on n. 0.45 l/s
Oman hankaluutensa laskentaan antaa se että jäähdytyspatterin virtausvastus on todennäköisesti mitattu 20C vedellä. Maaviinan viskositeetti on huomattavasti suurempi kuin vedellä.
Kaivoputkistossa virtaus vaihtuu n. 0,40 l/s paikkeilla laminaarista turbulentiksi.
Ohessa suuruusluokkatarkastelu virtausten jakaantumisesta eri virtauksilla.
Kaivo 0,08 0,20 0,27 0,34 0,38 0,41
Jäähd 0,10 0,15 0,18 0,20 0,25 0,30
Summa 0,18 0,35 0,45 0,54 0,63 0,71
ATS
-
Kiitokset taas tiedoista/laskelmista
Taidan koplata jäähyn kokeeksi esittämälläni tavalla rinnan maapiirin kanssa. Annan toki foorumille palautetta sen toiminnasta, mutta siihen hetkeen saattaa kulua vielä tovi.
Kikkailemalla tuosta kytkennästä saattaisi kesäaikaan saada myös parannusta LKV-tuotannon COP-arvoon (merkityksetön vaikutus).
-
Rinnan kytketyn toimimattomuutta minäkin olen kerran ihmetellyt paikanpäällä. Eikö olisi helpompi kytkeä tuo heti sillätavalla joka toimii varmasti?
-
Epäilen, että magneettiventtiili ei riittäisi ratkaisuksi. Riippuu miten mittavaa viilennysjärjestelmää aikoo laittaa. Jos kyseessä on yksi puhallinkonvektori, niin sen läpi voi olla vaikeaa saada riittävää virtausta MLP:lle. MLP tarvitsee kuitenkin aika suuren virtauksen höyrystimelle.
Tässä siis tuo magneettiventtiili avautuu kun MLP alkaa toimia eli tilanne on sama kuin ennen koko jäähdytyshaaraa. Kun MLP sammuu ja konvektori käskee MLP:n keruupumpun päälle, sulkeutunut magneettiventtiili pakottaa kierron menemään viilennyshaarasta.
Kyllä tuo ainakin paperilla toimii.
-
Rinnan kytketyn toimimattomuutta minäkin olen kerran ihmetellyt paikanpäällä. Eikö olisi helpompi kytkeä tuo heti sillätavalla joka toimii varmasti?
Komppaan fraattia, ehkä kannattaa tehdä se dokumentoidun tiedon pohjalta. Ohessa Niben ohjeen kytkentäkaavio ja toimii.
-
Komppaan fraattia, ehkä kannattaa tehdä se dokumentoidun tiedon pohjalta. Ohessa Niben ohjeen kytkentäkaavio ja toimii.
Tuossa näyttää olevan shunttaus mukana. Onko sinulla se käytössä? Äkkiseltään en osaa kyllä sanoa mitä hyötyä tuosta shunttauksesta olisi... ::)
-
Rinnan kytketyn toimimattomuutta minäkin olen kerran ihmetellyt paikanpäällä. Eikö olisi helpompi kytkeä tuo heti sillätavalla joka toimii varmasti?
Seppaantin esittämien painehäviölaskelmien/virtausten ja puhallinpatterin "speksien" mukaan tuosta patterista irtoaa rinnankytkennälläkin jäähyä yli 2 kW. Kokeillaan nyt alkuun kuinka se riittää.
Kun putkityöt tekee itse, niin takuukorjauksen osoitekin on tiedossa.
-
Tuossa näyttää olevan shunttaus mukana. Onko sinulla se käytössä? Äkkiseltään en osaa kyllä sanoa mitä hyötyä tuosta shunttauksesta olisi... ::)
Sama diagnoosi tältäkin tohtorilta. Shunttaamisella ei saatane mitään hyötyä.
-
Tuossa näyttää olevan shunttaus mukana. Onko sinulla se käytössä? Äkkiseltään en osaa kyllä sanoa mitä hyötyä tuosta shunttauksesta olisi... ::)
Ei ole shunttia. Tuo Sabianan ohjaus: puhallinnopeus 1-2-3 ja pumppu on/off on kyllä aivan riittävä.
[edit] mikä eniten pännii on se, että kylmäpumppu Wilo on kierroslukuohjattu ja sitten mennään on/off taktiikalla. Ei varmaan olisi iso juttu sallia 0-10V ulkoinen säätö, tjms jotta konvektori voisi säätää kokonaisuutta. Mutta sehän olisi aivan liian asiakasystävällistä ja järkevää!! :'(
-
Ei ole shunttia. Tuo Sabianan ohjaus: puhallinnopeus 1-2-3 ja pumppu on/off on kyllä aivan riittävä.
[edit] mikä eniten pännii on se, että kylmäpumppu Wilo on kierroslukuohjattu ja sitten mennään on/off taktiikalla. Ei varmaan olisi iso juttu sallia 0-10V ulkoinen säätö, tjms jotta konvektori voisi säätää kokonaisuutta. Mutta sehän olisi aivan liian asiakasystävällistä ja järkevää!! :'(
Mulla konvektorin termostaatti kytkee sekä laitteen että kiertovesipumpun pois päältä kun jäähdytystarvetta ei ole. Tuo wilo yonos pico 25/1-6 on ollut jatkuvasti täysillä ja jäähdytysteho on riittänyt aina. Tarvetta on ollut itseasiassa niin vähän että en ole edes kokeillut mitä tuo pumpun nopeuden säätäminen olisi vaikuttanut lopputulokseen.
Miksi haluiaisit säätää pumpun nopeutta sen pumpun kyljessä olevan säätimen lisäksi?
-
Miksi haluiaisit säätää pumpun nopeutta sen pumpun kyljessä olevan säätimen lisäksi?
Vähän harrasteluosastoa, mutta tuolla "inverter" lähestymisellä litku kiertäisi aina, edes vähän. Kun jäähdytystarve on rajoilla, Sabiana katkoo Wiloa. Tämä aiheuttaa havaittavan ja hieman ärsyttävän kosteuden nousun ja kuivuvan lauhduttimen "tuoksun" vaikka lämpötila onkin ihan ok.
Mulla saattaa olla yhtä numeroa liian iso konvektori, ehkä korostaa yllä kuvattua.
Oikeasti itse konvektorin puhallin pitäisi olla kierroslukuohjattu ja sitten vasta haaveilla tehonsäädöstä kiertovesipumpulla.
Pikkuasioita, mutta niin pienestä kiinni että kirvoittaa kirjoittamaan!
-
Vähän harrasteluosastoa, mutta tuolla "inverter" lähestymisellä litku kiertäisi aina, edes vähän. Kun jäähdytystarve on rajoilla, Sabiana katkoo Wiloa. Tämä aiheuttaa havaittavan ja hieman ärsyttävän kosteuden nousun ja kuivuvan lauhduttimen "tuoksun" vaikka lämpötila onkin ihan ok.
Mulla saattaa olla yhtä numeroa liian iso konvektori, ehkä korostaa yllä kuvattua.
Oikeasti itse konvektorin puhallin pitäisi olla kierroslukuohjattu ja sitten vasta haaveilla tehonsäädöstä kiertovesipumpulla.
Pikkuasioita, mutta niin pienestä kiinni että kirvoittaa kirjoittamaan!
Mullon nimellisteholtaan 6kW kone. Tuon kanssa en ole huomannut "tuoksua". Puhallin on aina pienimmällä nopeudella koska tällöin aiheuttaa vähiten haittaa ja teho piisaa silti... Nimellistehon puolesta ykkösnopeudella saavutetaan 4,2kW jäähdytysteho ja III:lla 6kW.
-
Tässä siis tuo magneettiventtiili avautuu kun MLP alkaa toimia eli tilanne on sama kuin ennen koko jäähdytyshaaraa. Kun MLP sammuu ja konvektori käskee MLP:n keruupumpun päälle, sulkeutunut magneettiventtiili pakottaa kierron menemään viilennyshaarasta.
Kyllä tuo ainakin paperilla toimii.
Toimiihan se silloin, kun MLP:n kompressori ei käy. Silloin kun kompressori käy (käyttövettä varten), viilennystä ei ilmeisesti kovin paljon tule.
Vaikka eihän se kompressori kesällä paljon käy, joten ehkä homma on OK noinkin.
-
Miten mahtais jäähy toimia, jos puhallinpatterin (Carrier kattokasetti) kytkis suoraan rinnan maapiirin (kaivo) kanssa?
Silloin virtaukset maapiirin ja puhallinpatterin välillä jakaantuisivat virtausvastusten mukaisesti. Luonnollisesti jäähylle tulevan veden lämpötila ei olisi silloin alin mahdollinen. Toki patterin virtausta voi helposti kuristaa.
Kaivolinjan kokonaispituus on 175 m (putkipituus tietenkin tuplana) ja puhallinpatterin painehäviö 0,2 l/s nimellisvirtaamalla on 15 kPa. Kuis mahtais virtaamat noilla arvoilla jakaantua?
Käytössä olevan Nibe 1245-8:n keruupumpun pyörimisnopeus jäähykäytöllä on valikosta vapaasti valittavissa välillä 0...100 %..
Kuinka paljon jäähdytysteho tippuisi verrattuna sarjakytkentään?
Lisäkysymys:
Kuinka pitkät ja mikä halkaisija on puhallinpatterille menevillä putkilla?
ATS
-
Lisäkysymys:
Kuinka pitkät ja mikä halkaisija on puhallinpatterille menevillä putkilla?
ATS
Ajattelin tehdä putkituksen 22 mm Cu-putkella tai sisähalkaisijaltaan vastaavalla PEXillä. Mittaa vedolle edestakaisin syntyy n. 12 m.
Vaihtoehtoisena kytkentätapana harkitsen vielä liitteenä olevassa kuvassa esitettyä kytkentää. Siinä maalitku kulkisi varsinaisella lämmityskaudella ohitusventtiilin kautta suoraan pumpulle.
Kesällä jäähytarpeen tullessa käsikäyttöinen ohitusventtiili suljettaisiin. Silloin vesi kulkisi Carrierissa vakiona mukana olevan 3-tie mg-ventiilin kautta joko puhallinpatterin kautta tai sen ohi. Venttiilin ohjaustapa olisi ohitus, kun kompressori käy.
Carrierin mukana oleva mg-ohjattu 3-tieventtiili on sovitettu 18 mm kupariputkelle, eli sellainen supistus maapiiriin tulisi. Supistuksen pituus ei kuitenkaan olisi kovin pitkä (alle metri), sillä venttiili asentuisi suoraan käsikäyttöisen ohitusventtiilin rinnalle.
Kuis tuo mallikytkennöissä käytetty takaiskuventtiili vaikuttaa talviaikaan maapiirin virtauksiin MLP:n off-tilassa? Takaiskuventtiilillä on tietty avautumispaine ja se estänee vapaakierrolla olevan maalitkun pyörähtämisen kaivossa(kylmä alas lämpiämään ja lämmin ylös tilaan).
-
Kuis tuo mallikytkennöissä käytetty takaiskuventtiili vaikuttaa talviaikaan maapiirin virtauksiin MLP:n off-tilassa? Takaiskuventtiilillä on tietty avautumispaine ja se estänee vapaakierrolla olevan maalitkun pyörähtämisen kaivossa(kylmä alas lämpiämään ja lämmin ylös tilaan).
Tätä pitikin joskus kysyä sepaant:ilta. Yleensä hänellä on ollut näihin asioihin jo vastaus valmiiksi tuumittuna. :)
Käytitkö DN25 kokoista vai suurempaa takaiskuventtiiliä?
Mitä jousen poisto vaikutti tuohon?
Pitävätkö tässä taulukossa olevat arvot paikkansa?
(http://i.imgur.com/7wl1xlul.png)
-
Tätä pitikin joskus kysyä sepaant:ilta. Yleensä hänellä on ollut näihin asioihin jo vastaus valmiiksi tuumittuna. :)
Käytitkö DN25 kokoista vai suurempaa takaiskuventtiiliä?
Mitä jousen poisto vaikutti tuohon?
Pitävätkö tässä taulukossa olevat arvot paikkansa?
Käytin DN25 venttiiliä, koska seuraava koko oli meidän putkikaupassa jo jumalattoman kallis.
Virtausaukko on tuossa venttiilimallissa yllättävän pieni ja virtausteknisesti huonosti muotoiltu.
Viilasin aukon niin suureksi kuin mahdollista.
En enää muista paljonko vieterin poisto vaikutti virtaukseen, ei kuitenkaan merkittävästi.
Vieterinhän poistin koska venttiili piti melkomoista jurinaa.
Taulukon arvoihin en uskalla sanoa muuta kuin että ne on todennäköisesti mitattu vedellä (20C?)
Jähmeämmällä maaviinalla vastus on suurempi.
Minulla taulukon mukaisilla arvoilla olisi alkuperäinen takaisku lisännyt wiinapiirin virtausvastusta n.16% , 62->72 kpa
ATS
-
Toimiihan se silloin, kun MLP:n kompressori ei käy.
Juu ja yllättävän paljon muuten kompressorin käydessäkin. Mulla on viilennyshaarassa yli 20m veto (eli siis 40m letkua) ja jos käy niin, että jäähdytyskiertopumppu pois ja MLP käy, niin kovektorista tulee ihan reilun viileätä ilmaa. Ei toki kylmää, mutta viileätä. En tiedä onko mun yksisuuntaventtiili sitten viallinen, liian pieni, MLP keruupumppu voimakas vai mikä, mutta ihan reilu osa litkusta päättää mennä tuon pidemmän lenkin kautta.
-
Tuo taitaa johtua siitä että haara voi toimia ejektorin tavoin seka takaiskun eripuolilla vaikuttaa erilaiset paineet. Jos takaiskun eri puolilla on paineessa eroa 10kPa tuo varmasti saa liuoksen liikkeelle jos magneettiventtiiliä tai sulkua ei ole...
-
Kuis olette toteuttaneet maaviileän putkieristykset?
Kondenssiveden synnyn ehkäisyyn riittänee melko ohutkin eristekerros?
-
Kuis olette toteuttaneet maaviileän putkieristykset?
Kondenssiveden synnyn ehkäisyyn riittänee melko ohutkin eristekerros?
Tuota meni: Armaflex XG putkieriste 9mm / 22mm putkelle, oli kohtuullinen työ asentaa. Armaflexin liimaa (bostikin oloista) kanssa jolla pätkät sai toisiinsa kiinni. Kulmakappaleisiin ja muihin erikoisjuttuihin ohuempaa solukumieristeteippiä.
-
En jaksa enää pelleillä LVI firmojen kanssa yli 3 vko taikinoitu tarjouksien kanssa ja ei edes tarjousta ole saanut, lupauksia kyllä, joten tilaan itse osat ja asenna "hollille"
talo on rakennettu vuonna 2011, alpha innotec pumppu+porakaivolla 167m
1.asennuspaikka keittiöön hyllynpäälle (tiedän että voi rasvottua)
2.amenan isoin konvektori http://www.maalampotukku.fi/product/2301/amena-puhallinkonvektori-wx18mpvh-cwa (http://www.maalampotukku.fi/product/2301/amena-puhallinkonvektori-wx18mpvh-cwa)
3.putkeksi http://www.taloon.com/muoviputki-siniraita-pelm-25-10-100m/LVI-1812025/dp?nosto=nosto_tuotelistaus_ryhman_suosituimmat&openGroup=3348 (http://www.taloon.com/muoviputki-siniraita-pelm-25-10-100m/LVI-1812025/dp?nosto=nosto_tuotelistaus_ryhman_suosituimmat&openGroup=3348)
4.Vesipumppu???? ehdotuksia
5.Putkihaarat lämpökaivon putkiin+ sulkuhanat?
6.kolmitieventtiili http://www.maalampotukku.fi/product/2305/amena-3-tieventtiili--34-ohitus-vtx21pps102 (http://www.maalampotukku.fi/product/2305/amena-3-tieventtiili--34-ohitus-vtx21pps102) Tarviiko? Koko??
7.Mitä muita tarvikkeita?
ideoita otetaan vastaan, ja jos löytyis kaikki suunnilleenkaan samasta paikasta, niin ei tule postikuluja enempää
ps. ja whiski pullo on melkein täynnä
-
4.Vesipumppu???? ehdotuksia
5.Putkihaarat lämpökaivon putkiin+ sulkuhanat?
6.kolmitieventtiili http://www.maalampotukku.fi/product/2305/amena-3-tieventtiili--34-ohitus-vtx21pps102 (http://www.maalampotukku.fi/product/2305/amena-3-tieventtiili--34-ohitus-vtx21pps102) Tarviiko? Koko??
7.Mitä muita tarvikkeita?
ideoita otetaan vastaan, ja jos löytyis kaikki suunnilleenkaan samasta paikasta, niin ei tule postikuluja enempää
4. täällä toimii Wilo Yonos Pico 25/1-6 180m kaivolla. Kokemusta muista pumpuista tai kaivon pituuksista ei tietenkään ole, mutta tämä pumppu oli melko kohtuuhintainen.
5. piirrä paperille koko viilennyshaaran suunnittelemasi looginen rakenne sulkuineen, haaroineen, maalämpöpumppuineen ja muine venttiileineen ja laita kuva tänne. Saat varmasti hyviä kommentteja. Jätin oman kauppalistan (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5504.msg78212#msg78212) näkyville viime kesänä ideoita antamaan itserakentajille. Tuo ei ollut lopullinen vaan sinne tuli jotain lisäyksiä kuten magneettiventtiili tänä keväänä.
6. kolmitieventtiili oli täällä ainakin kyseenalainen varuste kun konvektori osaa käskyttää vain on/off. Magneettiventtiili on kuten mainittu. Tämä estää konvektorin lauhduttimen hikoilun kun konvektori ei ole päällä ja MLP kierrättää litkua viilennyshaarassa. Onko tuolla hikoilulla väliä kun konvektorin viemäröinti on kunnossa? En osaa sanoa, mutta se alkoi ärsyttämään siinä määrin että jälkiasensin sen magneettiventtiilin.
7. Muista ilmausnipat kylmähaaran korkeimpaan kohtaan. Myös viinan lisäykseen tarvittava pumppu lienee paikallaan. Kalvopaisunta lienee myös paikallaan ellei sitä ole (vaikka seppaantilla on hyvä täyttöohje ilman kalvopaisuntaa)
En saanut millään kaikkia samasta paikasta.
-
tähän tyyliin suunnittelin, jos joku lvi puolen taitaja laskisi, putkien koon ja vesipumpun mitoituksesta jotai tietoa
amenan tiedot
jäähdytysteho: 3,56 kW - 4,85 kW
lämmitysteho max: 6,42 kW
vesivirta max: 830 l/h
vesipuolen painehäviö max: 38,5 kPa (viilennys)
vesipuolen painehäviö max: 31 kPa (lämmitys)
omakäyttöteho: 20 W
äänenpaine 36-46 dB(a)
mitat (LxKxS): 1147 mm x 315 mm x 245 mm
paino: 21 kg
-
Hyvä kuva! Yksi huomio mikä lienee paikallaan tarkistaa: Amenan sallima alin sisään tulevan litkun lämpötila. Omassa taisi olla +5C jonka alle manuaalin mukaan sammuttaa kierron. Nyt kun otat viilennyksen MLP jälkeen saattaa tuollainen raja jopa tulla vastaan, ainakin teoriassa.
-
no miten konvektori toimii jos keruulta tulee 3-4 asteista talven jäljiltä?en löytänyt nyt mitään minimi lämpötilaa amenan konvektorista,entä tuo lämmönmittaus/tiedonkeruu putkista nyt olisi helppo tehdä.......
-
no miten konvektori toimii jos keruulta tulee 3-4 asteista talven jäljiltä?en löytänyt nyt mitään minimi lämpötilaa amenan konvektorista,entä tuo lämmönmittaus/tiedonkeruu putkista nyt olisi helppo tehdä.......
Juu, aivan, mutta kaivoon menossa se on koneen käydessä tuosta kuitenkin sen 2-4 astetta kylmempi eli siksi vaan mainitsin. Omassa Sabianassa tosiaan manuaalissa tämä rajoite mainitaan mutta en kyllä silmällä erottanut mistä se sen mittailee - jos mittailee lainkaan. Jos siellä ei ole mitään mainintaa rajasta, niin tuskinpa haittaa tuo MLP:n jälkeen kylmäpiirin otto.
-
miten nuissa pumpuissa lasketaan tuotto? kaavalla ilmeisesti, mutta mitä nuo luvut tarkottavat 25/1-8, nostokorkeushan on max 3 metriä. putkien pituus yhteensä noin 20 metriä pistän tilaukseen ainakin tuo konvektorin ja pumpun, entä venttiilien koko . mag venttiilit ja hanat, samasta paikasta saisi
edit eli nostokorkeutta 1-8 ja tuottoa melkein 2x 1-6 ja 1-8 välillä
-
miten nuissa pumpuissa lasketaan tuotto? kaavalla ilmeisesti, mutta mitä nuo luvut tarkottavat 25/1-8, nostokorkeushan on max 3 metriä. putkien pituus yhteensä noin 20 metriä pistän tilaukseen ainakin tuo konvektorin ja pumpun, entä venttiilien koko . mag venttiilit ja hanat, samasta paikasta saisi
Suljetussa kiertopiirissä ei laitteiden fyysisillä korkeuseroilla ole merkitystä.
Koko kiertopiirin virtausvastus on ratkaiseva.
Konvektorin spekseistä löytyy tarvittava nimellisvirtaus ja virtausvastus. Pitää vielä laskea putkiston varusteineen virtausvastus.
Näiden ja pumppukäyrästön avulla määrittelet tarvittavan pumpun.
ATS
-
Siksi minä kyselinki laskijaa , koska itselle tämä lvi puoli on vielä aika outoa, vaikka hydrauliikka asentaja olenkin, tuolls spekseissä nämä olivatkin jo
vesivirta max: 830 l/h
vesipuolen painehäviö max: 38,5 kPa (viilennys)
Muista venttiileistä on vielä vaikea sanoa
-
Sähkötöitä tehdä vähän ennakkoon ennenkuin sähkäri tulee
Kaavion luvussa problremaa
L=240V
N=nolla
N=Nolla venttiili
C=linjansulku venttiilin 240v
Entäs vesipumppu? Otetaanko herätevirta, venttiilin johdosta?
-
Power supply -merkinnällä oleva L on syötön vaihe ja N nolla.
Valve-merkinnällä oleva N on magneettiventtiilin nolla ja C on magneettiventtiilin vaihe.
Jos on vain yksi konvektori, kiertopumpun ohjausjännitteen voi toisiaan ottaa magneettiventtiilin C:stä, mutta syöttö releen/kontaktorin kautta.
Suomalaisessa järjestelmässä johtimien värit on: sininen nolla, kelta-vihreä suojamaa (earth merkintä tuossa kaaviossa) ja musta/ruskea/harmaa vaihe.
Varsinaiset kytkennät on tietysti sähkärin hommaa, mutta kaapelit voi tietysti vetää valmiiksi odottamaan paikalleen. Tuolle riittänee yksi 5x1,5S MMJ-kaapeli konvektorille, jos on erillinen kytkentärasia, missä syötön, venttiilin ja kiertopumpun kytkennät tehdään.
-
Just näin aattelin kiitoksia
-
Entäs vesipumppu? Otetaanko herätevirta, venttiilin johdosta?
Minä kytkin suoraan tuohon lähtöön magneettiventtiilin sekä kiertovesipumpun. Konvektori tosin taitaa olla erilainen (technibel) mutta lähdössä piisas potku molempien ohjaamiseen ilman relettä/kontaktoria...
-
Pumppu vie 70w ja magneetti varmaan 2, joten eihän tuonne kuormitusta paljontule, pitää vielä varmistaa scanofficelta
-
Maalämpötukkuun soitin ja käskin kysyä scano-officelta, melkein heti soitti takas ja väitti vain heräte virraksi tota, eli myyvär kyllä tavaraa mutta kukaan ei tiedä miten toimivaa..... soittelen vielä lvi liikkeeseen ,joka nuita on asennellut, ja en usko pelkäksi herätteeksi, oliko sulla amenan konekkin?
-
...en usko pelkäksi herätteeksi, oliko sulla amenan konekkin?
Sori, poistin viestin kun vasta huomasin että siihenhän oli vastattu jo aika päivää sitten samalla sisällöllä. Ehdit huomaamaan ja vastaamaan siihen.
Mulla on Sabiana, ja 2A rele siellä naksutti tuota vastaavaa samaa lähtöä. 5 x 1,5m2 MMJ:llä syöttö ylös konvektorille ja pumppu/venttilli linja takaisin pannuhuoneeseen vapaalla karvalla ja siitä pistorasiaan.
-
En tiedä sähköistä mitään mutta tuo magneettiventtiilihän on kela, ihan miehekäs sellainen. Ja käsittääkseni kela aiheuttaa voimakkaan induktiivisen kuorman sinne mistä virtaa katkotaan.
Ennen vanhaan keloihin laitettiin aina rele, joka on halvempi vaihtaa kun se herätteen antaja.
Kela siis voi rikkoa jopa releen kärjet, siellä kun on tapana kipinöidä. Kelahan se relekin on mutta aika paljon mopompi. Jos kipinöistä halusi kokonaan eroon piti vielä käyttää diodia tai tyristoria tai jotain vastaavia. Ongelma on siis nimen omaan kela, ei moottori. Kannattaa tosiaan kysyä joltain joka tietää, minä voin olla täysin väärässäkin, tai ainakin vanhaa tietoa omaava.
-
En tiedä sähköistä mitään mutta tuo magneettiventtiilihän on kela, ihan miehekäs sellainen. Ja käsittääkseni kela aiheuttaa voimakkaan induktiivisen kuorman sinne mistä virtaa katkotaan.
Relekoskettimien yli pitäisi asentaa RC -suodin
(http://www.electronics-tutorials.ws/io/io25.gif?81223b) (http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=48_849_2700&products_id=18382)
tappamaan kipinöinti, muutoin releestä tulee lyhytikäinen.
-
Joo, varmaan tuommoinen konkka/vastus piirikin toimii.
Ja jos ei ole edes relettä niin ohjauslähteestä tulee lyhytikäinen.
-
En saanut täyttä varmuutta tarviiko relettä, joten laitoin releen ettei ainakaan vahinkoa tule, kaikki asensin itse, putkimies kävi liittämässä puristus liitokset ja toi pumpun ja oli noin 2 tuntia paikalla, viilennys tuntuu toimivan kun veden tekokin on menossa, tulee kyllä melko viileää, 0 asteista.. vielä loppu siistimisiä vaille, ilmauspidteitä ei ole kuin konvektorin oma ja tuntui ilmautuvan sillä, yläpohjassa ei ole sitten liitoksia ainuttakaan
-
konvektori on ollut nyt käytössä, ja olen todella tyytyväinen
+viilentää nopeasti siedettäviin lukemiin talon
-hiljainen tuo ei ole, mutta itseä ei haitta koska asennettu keittiöön
tässä lopullinen hinta, muoviputki liittimiä on liikaa ja putkeahan tuli se 100 metriä,