Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: lehtihen - 26.08.15 - klo:21:08
-
Esi11 ja Akvaterm 700l tulistusvaraaja tai Jäspi 500l GTV Hybrid?
tuli Esi11 ja Akvaterm GEO Solar 1000 + Jäspi Ecopuu 25
Tuollaista paria olen suunnitellut. Onko jollakulla kokemuksia tuosta Esi mallista ja sen "ominaisuuksista" sekä mielipidettä noista varaajista. Hintaeroa noilla varaajilla on lähes puolet Jäspin hyväksi mutta vähän tuo 500l koko ja sen riittävyys arveluttaa.
Tuohon olisi mahdollisesti tarkoitus laittaa myös aurinkokeräimet kun tuota aurinkoa etelärinteesä riitää, mutta sitä pohdintaa ei vielä ole viety ajatusta pedemmälle.
Aika heikosti tuntuu noista erillisvaraajallisista oleven käyttökokemuksia, vai toimivatko vain niin hyvin ettei niistä kirjoitella?
-
Lämpöässän etuna on se, että se on tulistusvaraajallinen tulistuspumppu.
Se tekee lämpimän käyttöveden paremmalla hyötysuhteella.
-
Se tekee lämpimän käyttöveden paremmalla hyötysuhteella.
Joka sitten vähän toteutuksesta/tapauksesta riippuen menetetään kiinteistön lämmityksen huonompana hyötysuhteena.... :-X
-
Joka sitten vähän toteutuksesta/tapauksesta riippuen menetetään kiinteistön lämmityksen huonompana hyötysuhteena.... :-X
??
-
Joka sitten vähän toteutuksesta/tapauksesta riippuen menetetään kiinteistön lämmityksen huonompana hyötysuhteena.... :-X
Juurikin tuonsuuntaista ja toisekseen kovin pieniä cop arvoja lukee dokuissa vrt muihin pumppuihin...ei se tulistus mikään ihmeitä tee...
-
Itsellä ollut vuoden käytössä esi14 ja ässän 500l varaaja patteritalossa. Vajaa 800m.keruuputkea pellossa.55 asteeseen nostaa lämmöt varaajassa. Kovilla pakkasilla varaajan yläosassa 80 astetta. Pumpun käyntiaika n.20-30min kerrallaan. 13 henkeä ja lämmintä vettä riittää. Ei ole tarvinut käyttää "saunamoodia". Itsellä matala tila niin ei onnistunut isompi varaaja mutta ihan järkevän mittaiset pumpun käynnit tuollakin. Varaajan otin kolmannen luukun aurinkoa varten mutta tuskinpa tulee laitettua kun aurinkoenergiaahan tuo nykyiselläänkin on. :) :) Mutta toimiva paketti tämä on
-
Lämpöässän hyötyihin kuuluu myös se, että sitä voi ohjata Modbus:in kautta kiinteistön ohjausjärjestelmällä.
Täällä on suunnitelmissa rakentaa ainakin automaattinen lämpimän käyttöveden lisätuotto, joka aktivoituu kun saunan lämpötila saavuttaa rajan 50°C. Pois ohjaus vaikka ajastuksella tai valaistuksen ohjaamana. Käytännössä tuon toiminnan parhaiten näkee.
-
Lämpöässän hyötyihin kuuluu myös se, että sitä voi ohjata Modbus:in kautta kiinteistön ohjausjärjestelmällä.
Onko siinä ModbusTCP?
Onko niiden rekisteri-lista dokumentoitu, siis se mitä pääsee hanskaamaan (luku/kirjoitus)?
-
Ei ilmeisesti ole TCP vaan normi sarjasysteemi . En ole vielä päässyt testaamaan, joten ei ole tarkkaa tietoa.
Myöhemmin on havaittu, että jos pumpussa on Ässäcontroll etähallinta, niin ethernet kortissa on myös Modbus-TCP server
Tuota voi testailla vaikka koneela Ananas Modbus-TCP Reader/client softalla (löytyy netistä ilmaiseksi) http://www.tuomio.fi/ananas/
Tuossa noita muutujia. Liitteenä myös Excel taulukkona.
Säätöarvo (IN/OUT) Modbus rekisteri (Carel BMS+5001) Modbus tyyppi Carel BMS indeksi Carel Tyyppi
Säätökäyrät
Lämmönjakopiiri 1 -20˚ 5039 Register 38 Integer
Lämmönjakopiiri 1 -13˚ 5040 Register 39 Integer
Lämmönjakopiiri 1 -7˚ 5041 Register 40 Integer
Lämmönjakopiiri 1 0˚ 5042 Register 41 Integer
Lämmönjakopiiri 1 7˚ 5043 Register 42 Integer
Lämmönjakopiiri 1 13˚ 5044 Register 43 Integer
Lämmönjakopiiri 1 20˚ 5045 Register 44 Integer
Lämmönjakopiiri 2 -20˚ 5046 Register 45 Integer
Lämmönjakopiiri 2 -13˚ 5047 Register 46 Integer
Lämmönjakopiiri 2 -7˚ 5048 Register 47 Integer
Lämmönjakopiiri 2 0˚ 5049 Register 48 Integer
Lämmönjakopiiri 2 7˚ 5050 Register 49 Integer
Lämmönjakopiiri 2 13˚ 5051 Register 50 Integer
Lämmönjakopiiri 2 20˚ 5052 Register 51 Integer
Lämmönjakopiiri 3 -20˚ 5157 Register 156 Integer
Lämmönjakopiiri 3 -13˚ 5191 Register 190 Integer
Lämmönjakopiiri 3 -7˚ 5210 Register 209 Integer
Lämmönjakopiiri 3 0˚ 5192 Register 191 Integer
Lämmönjakopiiri 3 7˚ 5190 Register 189 Integer
Lämmönjakopiiri 3 13˚ 172 Register 171 Integer
Lämmönjakopiiri 3 20˚ 5038 Register 37 Integer
Käyttöveden Ohjaus
Käyttöveden lämpötilan rajoitus 26 Register 26 Analog
Varaajan asetukset
Ylä max 78 Register 78 Analog
Ylä min 77 Register 77 Analog
Ala max 72 Register 72 Analog
Ala min 71 Register 71 Analog
Hälytys (OUT) Modbus rekisteri (01 read coils) Modbus tyyppi Carel BMS indeksi Carel Tyyppi
Kompressoripiiri 1 Lämpösuoja 57 Coil 57 Boolean
Kompressoripiiri 2 Lämpösuoja 58 Coil 58 Boolean
Kompressorin 1 sisäinensuoja 59 Coil 59 Boolean
Kompressorin 2 sisäinensuoja 60 Coil 60 Boolean
Matalapaine pressostaatti 1 61 Coil 61 Boolean
Korkeapaine pressostaatti 1 62 Coil 62 Boolean
Korkeapaine pressostaatti 2 63 Coil 63 Boolean
Matalapaine pressostaatti 2 64 Coil 64 Boolean
Vaihevahti 65 Coil 65 Boolean
Varaajan lämpötilaa ei saavutettu asetetussa ajassa. 66 Coil 66 Boolean
Pehmokäynnistin 69 Coil 69 Boolean
Ulkolämpötila-anturin vika 178 Coil 178 Boolean
Kuumakaasuanturi 1 vika 180 Coil 180 Boolean
Kuumakaasuanturi 2 vika 181 Coil 181 Boolean
Varaajan alaosan anturi vika 182 Coil 182 Boolean
Varaajan yläosan anturi vika 183 Coil 183 Boolean
Lämmönjakopiiri 1 anturi vika 184 Coil 184 Boolean
Lämmönjakopiiri 2 anturi vika 185 Coil 185 Boolean
Käyttöveden mittauksen anturi vika 186 Coil 186 Boolean
Huonelämpömittauksen anturi vika 187 Coil 187 Boolean
Nesteen liuospiirin virtaushälytys 191 Coil 191 Boolean
Ulkoinen hälytys 201 Coil 201 Boolean
Sähkövastus käynyt täystehon yhteydessä 218 Coil 218 Boolean
Lukuarvo (OUT) Modbus Rekisteri Modbus tyyppi Carel BMS indeksi Carel Tyyppi
Lämpötila mittaukset
Ulkolämpötila 1 Register 1 Analog
Sisälämpötila 74 Register 74 Analog
Kuumakaasu 1 2 Register 2 Analog
Kuumakaasu 2 3 Register 3 Analog
Varaajan lämpötila Ylä 18 Register 18 Analog
Varaajan lämpötila Ala 17 Register 17 Analog
Lämmönjakopiiri 1 5 Register 5 Analog
Lämmönjakopiiri 2 6 Register 6 Analog
Lämmönjakopiiri 3/käyttöveden lämpötila 117 Register 117 Analog
Säätäkäyrän pyytämät arvot
Lämmönjakopiiri 1 pyyntilämpötila 19 Register 19 Analog
Lämmönjakopiiri 2 pyyntilämpötila 20 Register 20 Analog
Lämmönjakopiiri 3 pyyntilämpötila 115 Register 115 Analog
Maapiirin mittaukset
Maapiiri 1 tulo lämpötila 98 Register 98 Analog
Maapiiri 1 meno lämpötila 99 Register 99 Analog
Maapiiri 2 tulo lämpötila 105 Register 105 Analog
Maapiiri 2 meno lämpötila 100 Register 100 Analog
Huom. Lämpötilamittauksissa on 1 desimaali mukana. Lukuarvo on jaettava kymmenellä.
Kompressorien Käyntiajat BMS+5001
Kompressori 1 tunnit 5254 Register 253 Integer
Kompressori 1 tuhannet tunnit 5253 Register 252 Integer
Kompressori 2 tunnit 5257 Register 256 Integer
Kompressori 2 tuhannet tunnit 5256 Register 255 Integer
Kompressori 3 tunnit 5260 Register 259 Integer
Kompressori 3 tuhannet tunnit 5259 Register 258 Integer
Kompressori 4 tunnit 5263 Register 262 Integer
Kompressori 4 tuhannet tunnit 5262 Register 261 Integer
Kompressori 5 tunnit 5266 Register 265 Integer
Kompressori 5 tuhannet tunnit 5265 Register 264 Integer
Kompressori 6 tunnit 5269 Register 268 Integer
Kompressori 6 tuhannet tunnit 5268 Register 267 Integer
Kompressori 7 tunnit 5272 Register 271 Integer
Kompressori 7 tuhannet tunnit 5271 Register 270 Integer
Kompressori 8 tunnit 5275 Register 274 Integer
Kompressori 8 tuhannet tunnit 5274 Register 273 Integer
Kompressori 9 tunnit 5278 Register 277 Integer
Kompressori 9 tuhannet tunnit 5277 Register 276 Integer
Kompressori 10 tunnit 5281 Register 280 Integer
Kompressori 10 tuhannet tunnit 5280 Register 279 Integer
Vastusten ajat
Vastus 1 tunnit 45 Register 45 Analog
Vastus 1 tuhannet tunnit 101 Register 101 Analog
Vastus 2 tunnit 47 Register 47 Analog
Vastus 2 tuhannet tunnit 46 Register 46 Analog
Vastus 3 tunnit 70 Register 70 Analog
Vastus 3 tuhannet tunnit 82 Register 82 Analog
Vastus 4 tunnit 83 Register 83 Analog
Vastus 4 tuhannet tunnit 48 Register 48 Analog
Laitteen asetukset
Slave 1
19200 Baud
8 Data bits
None parity
2 Stop Bit
Kytketään porttiin:J25 BMS 2
protocol 33
-
No nyt on kaivo porattu, pumppu tilattu ja varaajakin valittu. Kaivoa tui 250m, josta aktiivisysyyttä 247m.
Tuollaista kokonaisuutta olisi nyt tarkoitus alkaa kasaamaan. Kyseessä oma esisuunnitelma, joten osa varusteista varmaan muuttuu paremmin kohteeseen sopiviksi (pumput)
Harrastukseksi tuo alkaa jo vahvasti muuttua :)
(http://hja.servehttp.com/lammonjako.jpg)
-
Upeaa suunnittelua. Hyvä lämmityssysteemi tulossa. Kaivokin riittää.
Mielestäni lämmönjakoon tarvitaan yksi kiertopumppu lisää.
Lattiayksiköt kyllä kierrättävät vettä omissa piireissään,
mutta tarvitaan mielestäni yksi pumppu lisää lämmönjaon yhteiseen lähtö- tai paluulinjaan.
Kiertopumppujen määrä nousee isoksi. Olisiko mahdollista yhdistää joitakin lattiapiirejä?
-
Tuo pumppujen määrä tuossa itseäkin hirvittää.
En ole kuitenkaan keksinyt kytkentää, jossa yhdellä pumpulla voitaisiin kierrättää useampaa piiriä, joissa olisi omat sunttauksensa. Joissain teollisuus-sovelluksissa tuollaisia ilmeisesti tehdään joillain säätöventtiilikytkennöillä, mutta 1 pumppu / 1 piiri tuntuu varmatoimisemmalta.
Sunttauksia tuossa taas on hankala yhdistellä.
Asuinrakennuksessa pitää mielestäni olla se 2 piiriä, 1 asuintiloille ja toinen kosteille tiloille, jota lämmitetään sitten kesälläkin jonkinverran.
Sitten tuossa on tuo pihavaraston puhallinkonvektorilla ja ehkä parilla paterilla toteutettu lämmityspiiri joka tarvitsee oman säätönsä.
Ja ettei koko remonttia tarvitse itse maksaa, niin emännän mieliksi ja miksi ei muutenkin, tulee tuonne tila jossa on mahdollisesti hydrauliikkaputkesta rakennetut vesikiestoiset kuivausritilät.
Tämän piirin säädön olen ajatellut toteuttaa ihan termostaattisella sekoitusventtiilillä.
Näistä ei oikein mitään pysty yhdistämään, kun ovat luonteeltaan niin erilaisia.
Tuosta yhteisestä lisäsyöttöpumpusta noille lämmityspiireille kysyisin. Mikä on tuon tarkoitus / tarve? Onko tuossa riski, että vesi lähtee kiertämään jossain tilanteessa väärään suuntaan?
En ole tuollaiseen missään esimerkkikytkennöissä törmännyt.
Esimerkiksi Lämpö-ässän kuvissa, joissa on nuo kolme ässä-controlin ohjaama sunttauspiiriä, tuollaista ei ole.
Eikö tuo kierto varaajan kautta tapahdu pakotettuna siten, että kun piiriin suntataan lisää vettä, poistuu samanverran vastaventtiilin läpi vettä paluukierrosta varaajaan.
Toki sunttien ja varaajan väliset putket tulee tehdä isohkolla putkella, jotta ei tässä ei tapahdu turhaa virtausvastusta, sillä paine-ero joka vettä varaan kautta kierrättää aiheutetaan ymmärtääkseni sunttiventtiilin "lyhyttä" kiertoa kuristamalla niin paljon että virtausvastus varaajan kautta kiertäen on pienempi ja näin ollen osa vedestä kiertää varaajan kautta tuoden lisää lämmintä vettä piiriin.
Tai sitten olen taas tavanomaiseen tapaan aivan hakoteillä :'(
Kaivon tuossa tulisi kyllä riittä vaikka ei virtaakkaan yli kuten lähiseudun raakavesikaivot.
Porausta aloitettaessa porari pelkäsi, että kuinkahan suuria vesimääriä kaivosta nousee sillä noin 30m päässä olevassa raakavesikaivosta tulee käyttämättömänä vettä hiljallen yli kuten naapurinkin kaivosta. Alue on pohjavesialuetta. No tässähän kävi niin että kaivosta ei tullut vettä lainkaan ja pölynsidontaan kului vettä niin paljon että 60m porakaivo meni tyhjäksi ja vanhasta pintakaivostakin alkoi vesi loppua, kun siitä alettiin uppopumpulla vettä pölynsidontaaan ottamaan.
-
Lattiapiirissä kiertää vesi,
mutta siihen ei tule uutta lämmintä vettä yhteisestä syöttölinjasta, eikä poistu mitään,
kun pumpulta tulevan ja sinne palaavan linjan välillä ei ole muuta paine-eroa,
kuin mahdollinen varaajasäiliön sisäisen lämpökerrostuman aikaan saama konvektiovoima.
Konvektiovoima on mielestäni liian heikko aikaansaamaan kiertoa.
Siksi mielestäni tarvitaan yhteinen kiertopumppu, jolla aikaansaadaan paine-eroa tulo- ja paluuputkien välille.
-
Eikö tuo sunttiventtiilin avaaminen aiheuta virtausvastusta (kuristusta) tuohon kiertopiiriin jolloin osa kiertopumpun aiheuttamasta virtauksesta kiertää helpommin varaajan kautta.
Ymmärtääkseni kun 3-tie venttiiliä säädetään niin tällöin avataan toista kanavaa ja toista suljetaan. Eli jos suntti avataan täysin, kiertää kaikki vesi varaajan kautta koska toinen kanava on suljettuna. Paine-eron aiheuttaa tuo piirin kiertovesipumppu.
-
Eikö tuo kierto varaajan kautta tapahdu pakotettuna siten, että kun piiriin suntataan lisää vettä, poistuu samanverran vastaventtiilin läpi vettä paluukierrosta varaajaan
Just näin,jokaiselle shuntille tarvitaan oma kiertopumppu niin vakiovirtaus säilyy shuntin asennosta riippumatta
-
Just näin,jokaiselle shuntille tarvitaan oma kiertopumppu niin vakiovirtaus säilyy shuntin asennosta riippumatta
Olen luultavasti väärässä.
Silti epäilen, että kierto voisi olla liian heikko ilman yhteistä kiertopumppua.
-
Jos nyt oikein zoomailin niin periaate tuossa kuvassa on ihan sama kuin omassa vain yhden shuntin/pumpun järjestelmässä.
Sen verran mitä shuntti ottaa varaajasta palautetaan toisestä päästä takas, lämmityspiirissä vakiokierto ja lämpöä otetaan tarpeen mukaan.
(Mulla itse asiassa shunttia käytetään vain mlp:n muuttuvan lauhdutinvirtauksen ja lämmityspiirin virtausten tasapainoittamisiin, mutta se oma topikkinsa)
Ainut ero omaani on että täällä on shuntin ja paluuputken välissä yksisuunteisventtiili, ettei tule turhaa lämmityspiirin ohitusta.
Oliskohan tuossakin tarpeen ettei lässä tai puukattila ladatessaan pääse hörppään varaajan keskivettä lämmityspiirien ohitse jos shuntit on osittain auki?
-
Ainut ero omaani on että täällä on shuntin ja paluuputken välissä yksisuunteisventtiili, ettei tule turhaa lämmityspiirin ohitusta.
Oliskohan tuossakin tarpeen ettei lässä tai puukattila ladatessaan pääse hörppään varaajan keskivettä lämmityspiirien ohitse jos shuntit on osittain auki?
Nyt menee kyllä täysin ohi ymmärrykseni ???
Mitä kautta nuo lämmityslaitteet pystyisivät tuota keskivettä imaisemaan?
Nuohan on kytketty erillisillä linjoilla (eri puolille varaajaa) varaajan vapaaseen vesitilavuuteen.
Ei kai tuolla lämmönjakopiirillä ole mitään tekemistä virtausteknisesti lämmöntuottopiirin kanssa mitä nyt vedet sekoittuvat samassa varaajatilassa?
-
Mitä kautta nuo lämmityslaitteet pystyisivät tuota keskivettä imaisemaan?
Painovoimaisella luonnokierrolla varaajan keskeltä lämmityslaitteen läpi (kattila tai lauhdutin) varaajan alaosaan.Ainakin meillä tuollainen virtaus muodostui ja yksisuuntaventtiilillä loppui
-
Onkos tuossa kuvassa tuo kolmen rypäs yksisuuntaventtiili? Eli vesi ei pääse kiertämään väärään suuntaan shunttipiireissä?
Jos nyt oikein katsoin niin kuvassa "Lattialämmityskierto Kuivaustila" shuntilta tulee kuuma vesi, mutta kylmä vesi ei pääse minnekkään? Taitaa puuttua tuo kylmä paluuputki ja takaisku?
Ei siihen varmaan mitään syöttöpumppua tarvitse koska pumpputehoa on jo 4x Alpha2 25-40 verran. Täällä on patterilinjassa 15-60 ja liuospumppuna 25-80. Pienen öljy/puukattilan latauspumppuna 25-40. Riittäköhän tuollainen 25-40 esim lattialämmitys asuintilat pinta-alalle?
Ehkä tuo varaajasta kolmelle ensimmäiselle shuntille menevä putki saisi olla vähän isompaa että ei tulisi turhaa virtausvastusta pumpuille? Samoin yhteinen paluuputki varaajaan. Mutta luulisi toimivan sellaisella normaali putkellakin.
Kyllä nuo kolme venttiiliä tuossa yrittävät yksisuuntaventtiileitä (takaiskuja) kuvata. (kuvan saa isommaksi klikkaamalla tai hiiren oikean alta valikosta, näytä kuva)
Näyttää muuten tosiaan puuttuva tuo 4. piirin paluuputki kokonaan, täytyy korjata. On jäänyt piirtämättä kun jälkikäteen tuon kuivauspiirin tuohon lisäsin.
-
Sinulla näyttää olevan viilennyksen yhteet eri puolella kuin Lämpöässän esittämissä asennuskuvissa, kerrotko miksi? Lämpöässän LVI-piirustuksissa yhteet ovat koneen (höyrystin+liuospumpun) jälkeen maahan paluun puolella, tällöin saadaan kompressorin käydessä viileämpää nestettä puhalinkonvektorille viilennykseen.
-
Sinulla näyttää olevan viilennyksen yhteet eri puolella kuin Lämpöässän esittämissä asennuskuvissa, kerrotko miksi? Lämpöässän LVI-piirustuksissa yhteet ovat koneen (höyrystin+liuospumpun) jälkeen maahan paluun puolella, tällöin saadaan kompressorin käydessä viileämpää nestettä puhalinkonvektorille viilennykseen.
Olet oikeassa, näinhän se on että kytkemällä viilennyksen yhteet pumpun jälkeen saa kylmempää jäähdytykseen.
Sitten taas jos jäähdytyksen kytkee pumppua ennen, vastavuoroisesti pumpun hyötysuhde kasvaa lämpimämmän keruuliuoksen johdosta. Ei taida tuolla kuitenkaan olla loppupeleissä paljoa merkitystä sillä kesällä tuo pumppu kuitenkin käy harvakseltaan.
Toki tuossa omassa systeemissä voin ohjausjärjestelmästä käskyttää pumpun käymään kun aletaan viilentää ja näin ollen saada tuosta enemmän hyötyä. 1000l varaajaan lämpöä vähän mahtuisikin.
Kummallakin tavalla näyttäisivät noita kykeskelevä, jotkut jopa rinnalle.
Paras varmaan olisi laitta magn.venttiili jolla voisi vaihtaa rinnalle tai sarjaan riippuen siitä käykö pumppu. Mutta edelleen jäisi auki että kummalle puolelle pumppua kun oltaisiin sarjakytkennällä. Joku varmaan osaisi laskea että kumpi olisi kokonaisenergian kannalta taloudellisempaa, mutta ei taida isoja eroja olla.
Mutta kysymyksen vastauksena, vaikka siksi että kaaviossa mahtuu tuolle puolelle paremmin ;)
-
Jos päätarkoitus puhallinkonvektorin käyttöön on viilennys kuumimpaan kesäaikaan, niin tällöin suosittelen kytkemään mlp jälkeen maahan/kaivoon palaavaan haaraan, saat kompressorin käydessä maksimi viilennystehon käyttöön :).
-
Jos päätarkoitus puhallinkonvektorin käyttöön on viilennys kuumimpaan kesäaikaan, niin tällöin suosittelen kytkemään mlp jälkeen maahan/kaivoon palaavaan haaraan, saat kompressorin käydessä maksimi viilennystehon käyttöön :).
Muutin nuo maaviileän liitännät lähtöpuolle. Muutenkin korjailin kosmeettisia virheitä.
Noista lämpimän käyttöveden kierron ongelmista tuntuu olevan paljonkin keskustelua ja mielipiteitä.
Jos tuollaisen saisi rakentaa ilman mitään teknisiä ja taloudellisia rajoitteita (joku kohtuus nyt sentään),
niin miten tuosta saisi parhaiten toimivan niin että varaajan toiminta ei siitä kohtuuttomasti häiriintyisi ja kuitenkin kokonaisenergiankulutus olisi järkevä.
(http://hja.servehttp.com/lammonjako.jpg)
-
Noista lämpimän käyttöveden kierron ongelmista tuntuu olevan paljonkin keskustelua ja mielipiteitä.
Jos tuollaisen saisi rakentaa ilman mitään teknisiä ja taloudellisia rajoitteita (joku kohtuus nyt sentään),
niin miten tuosta saisi parhaiten toimivan niin että varaajan toiminta ei siitä kohtuuttomasti häiriintyisi ja kuitenkin kokonaisenergiankulutus olisi järkevä.
Hyvin(tai kohtuullisesti) lämpöeristetyt käyttövesiputket kierron osalle.
-
Hyvin(tai kohtuullisesti) lämpöeristetyt käyttövesiputket kierron osalle.
Lähdetään liikkeelle eristämisestä.
Vesiputket pitää asentaa suojaputkeen jonka ulkohalkaisija esim 28mm.
Tuon päälle sopii esim
http://products.onninen.com/product/ABL739_FIN1.html?onnshop=1 (http://products.onninen.com/product/ABL739_FIN1.html?onnshop=1)
KIVIVILLAKOURU HVAC ALUCOAT T T 60-30, jolla eristepaksuus ilmeisesti 15mm 60mm.
Mutkissa tuo ei ole kovin näppärä asentaa ja vajaan 10€/metri tuosta joutuu köyhtymään.
Vastaavasti http://products.onninen.com/product/AAN749_FIN1.html?onnshop=1 (http://products.onninen.com/product/AAN749_FIN1.html?onnshop=1)
SOLUKUMIERISTE ARMAFLEX XG-19x028 maksaisi jotain 5€ metri ja asennuskin olisi helpompaa kunhan vain pujottaa nuo putkiin jo asennusvaiheessa niin ei tarvitse liimailla kuin päät.
Jokui laittaa Bilteman solumuovi eristettä http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/LVI/Putket-ja-putkiosat/Tarvikkeet/Putkieriste-2000023027/ (http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/LVI/Putket-ja-putkiosat/Tarvikkeet/Putkieriste-2000023027/)
28mm 13mm seinämällä on 2,99/pätkä, ei varmaan pärjää armaflexille mutta jotain tuokin eristää.
Äkkiseltään tuntuu tuo kivivillakouru kalliilta kohtuuhintaiselta kuten myös Armaflex XG kohtuuhintaiselta.
Millä noita käyttövesiputkia ylensä eristellään, jos hyvin halutaan eristää?
Edit kivivillakourun eristepaksuuden olin ymmärtänyt väärin. 15mm ->60mm
-
Jos tuossa esitetyt arvot pitää paikkansa niin 20m käyttövesiputkea hukkaa lämpöhäviöinä 17,8kwh/vrk kun putkessa kiertää 55C vesi.
Lasketaan esimerkkinä lämpimän käyttöveden putki, koko 28 mm. Putkessa olevan veden lämpötila on +55 °C ja ympäristön lämpötila +20 °C. Eriste on PAROC Hvac Section AluCoat T.
Täysin eristämättömän putken lämpöhäviö on 37 W/m. Kun eristeen eristepaksuus on ohjeen LVI-10345 mukaisesti 60 mm, on lämpöhäviö ainoastaan 4,1 W/m. Mikäli eristepaksuutena olisi vain 20 mm, on lämpöhäviö 7,2 W/m.
Verrataan energiakustannussäästöä vuodessa eristepaksuuksien 60 mm ja 20 mm välillä esim. 10 m putkella. Energiahinnalla 10 snt/kWh saavutettava säästö on noin 27 euroa. Kun säästö on vuosittaista, on selvää, että paksumpi eriste maksaa itsensä takaisin varsin nopeasti.
http://www.omataloyhtio.fi/artikkelit/12134/eristaminen_putkiremontin_yhteydessa.htm
-
Vihdoin yli 200 päivää edellisen viestin jälkeen viimeyönä olen saanut Modbus-yhteyden toimimaan pummun ja automaatiosysteemin kanssa.
Lopputulema on se että yhteys on Modbus/TCP, perinteinen modbus ei koskaan lähtenyt toimimaan.
Eilen kuitenkin huomasin, että jos pumpussa on Ässä Control etäohjaus eli yhteys nettiin tai edes Ethernet kortti niin tuossa samaisessa kortissa on myös Modbus/TCP. Hyvin onnistuu lukeminen, kirjoittamista en ole vielä kokeillut.
Talo ja talli on pumpulla jo lämmennyt noin 3kk
-
Nyt kun pumpulla on hetki taloa jo lämmitelty olen alkanut ihmettelemään, että milläköhän logiikalla tuo pumpun ohjaus toimii?
Näyttäisi käyrien perusteella lämmittävän alavaraajan veden jokakerta reilusti yli alavaraajan ylärajan.
Onko mitään ideoita tuohon?
(https://cwokag.dm2304.livefilestore.com/y3mJiBzsRioB4QT_IT80VrEiZWml7B3ALYY7EjC5joaIno03QG3yhliubcpcmxi7Fr3CUn7O08mzeOE3xwUJRiJAWfqCVQGkicj6fLXrJhQlU_OMlzeOfIH-BTT-xQ1hxxDcHauScX2SpcXTDk6EYVhZBuD_7YRotK_j4sfMLiywx8?width=1024&height=600&cropmode=none)
-
Hienoa käppyrää niinku käppyrämielessä...tarttis tuon VM11 miehenkin tuolla toisessa ketjussa saada Lässästä ulos tommonen, tommonen käyrä kertoo tosi paljon.
Noi lämpötilat on mielestäni hyvin tyypillisiä tulistuspumppujen käyriä (tämäkin lienee kun yläpää pysyy tommosena), eli lämmitysosuutta ajetaan aina kun ajetaan reippaasti kuumenpana kuin lämmityspiirit tarvitsee, tässäkin max tarve ~32ºC ja keskimäärin taitaa olla 40ºC menolämpötila 1000L varaajaan. Taitaa olla lattialämpöjä eikä ne olis moksiskaan jos annettais valua lämmöt alemmas...
-
Lopputulema on se että yhteys on Modbus/TCP, perinteinen modbus ei koskaan lähtenyt toimimaan.
Eilen kuitenkin huomasin, että jos pumpussa on Ässä Control etäohjaus eli yhteys nettiin tai edes Ethernet kortti niin tuossa samaisessa kortissa on myös Modbus/TCP. Hyvin onnistuu lukeminen, kirjoittamista en ole vielä kokeillut.
ookei, eli kokeilit vain ja alako pelittään perus Modbus/TCP asetuksilla!? ;D
Niin mikä se automaatiosysteemi sulla oli?
-
Joo vähän sekavasti on tullut kirjoiteltua ???
Mutta lopputulema on että modbusTCP toimii lämpöpumpun ja Schneiderin M340 teollisuuslogiilkan välillä.
Valloxin IV kone MV110 taas on kytktty perinteisellä modbussilla. Se lähti toimimaan heittämällä heti. :D
Tuolla logiikalla ohjataan valaistuksia ja lokitellaan vähän kaikkea mitä mitattua saadaan 8)
Päiväpäivältä jotain uutta.
Tällaisia...
(https://p0zzrw.dm2304.livefilestore.com/y3m5ErFtlQo5aLvUmKbiGVrUGQuca2Sh82qCCK-UVwrRpIZCaMjaQuqx7uXGQsNiwVRYXx895kZG4z2V6IDv_PeMpGdD-b37PdAO3nV4kS95N5Jcg_3Ltiu0cgm8vrsqij8Dx6k52KBtB1cbCsIgP1n-hZIRpm4U0sLLtlmXMreR4k?width=660&height=375&cropmode=none)
(https://bu78xw.dm2304.livefilestore.com/y3mpXvg0ZJepexXoSfJUv3GRUbb5mQp8-fkMQt7uH24LKMxCxM4QaXNE9Ue_GJJm_Mosbe48ua0yVI9S0kuCe6p1nuI53Uqrtf3DaBgVoec-r_6umS0GhUn--L4qZXEqtq8xGNc3UjX-eCrUlt6QVqCt_R2fTobxiwhrVBAghOR2PI?width=660&height=375&cropmode=none)
(https://pndlpq.dm2304.livefilestore.com/y3m67R9mjq80cLyTGEJZ37XdXTbXUPh6p8HCSaxmSQKJOMZ3ukfI_ItTIjtZRaU5XLjr5Z3mKEk5wJxulVLf-4JJpiq6LKrILGxDxQzFlZNJ_oCp-jdckC1N7LWvCPx4fKTZR37tNJ_KaBx84OdNV3HvdGRGZ_EsApta815UCb0g04?width=660&height=375&cropmode=none)
-
Lisäillään nyt tännekin tietoja siitä mitä uutta on tullut asennettua/asennutettua.
Loppukeväästä järjestelmään kytkettiin 5.4kWp Aurinkopaneelisysteemi.
Nyt heinäkuusta saakka pumppua on päivällä ohjattu aurinkopaneeleilta tulevan tehon mukaan (on/off)
Kun pumpulla on lämmöt saatu alavaraajassa 58 ast aletaan ylävaraajan vastuksilla lämmittämän vettä lisää.
Käytössä on tehoportaat 1, 2 ja 3kW joista valitaan oikea, paneeleilta ko. hetkellä saatavan tehonmukaan.
PLC:lle tulee Gefreader purkilta Modbus-TCP väylän yli hetkellisestä paneelien tehosta. (tästä lasketaan kasa erilaisia liukuvia keskiarvoja ohjaustarpeisiin)
500W varataan talon pohjakulutuksen käyttöön, joten 1.5kW tuotolla kytketään 1kW vastus ja niin edelleen.
Jos varaajan yläosa saavuttaa 98ast lämpötilan, käynnistetään vieressä olevan puukattilan kiertovesipumppu, jolla saadaan kerrostumia sekoitettua ja yläosan lämmittämistä voidaan jatkaa turvalisemmin. Pihalle ilmestyi vuosi sitten 3m³ "palju", jonka lämmitystä ja suodatusta myös priorisoidaan hetkeen, jolloin aurinkoenergiaa on tarjolla.
Paneelien tuotannon seuranta:
https://vision.gef.fi/f8dd1a6c-f6c6-45b5-903c-df96ae26f804/d/
-
Lisäillään nyt tännekin tietoja siitä mitä uutta on tullut asennettua/asennutettua.
Loppukeväästä järjestelmään kytkettiin 5.4kWp Aurinkopaneelisysteemi.
Nyt heinäkuusta saakka pumppua on päivällä ohjattu aurinkopaneeleilta tulevan tehon mukaan (on/off)
Kun pumpulla on lämmöt saatu alavaraajassa 58 ast aletaan ylävaraajan vastuksilla lämmittämän vettä lisää.
Käytössä on tehoportaat 1, 2 ja 3kW joista valitaan oikea, paneeleilta ko. hetkellä saatavan tehonmukaan.
PLC:lle tulee Gefreader purkilta Modbus-TCP väylän yli hetkellisestä paneelien tehosta. (tästä lasketaan kasa erilaisia liukuvia keskiarvoja ohjaustarpeisiin)
500W varataan talon pohjakulutuksen käyttöön, joten 1.5kW tuotolla kytketään 1kW vastus ja niin edelleen.
Jos varaajan yläosa saavuttaa 98ast lämpötilan, käynnistetään vieressä olevan puukattilan kiertovesipumppu, jolla saadaan kerrostumia sekoitettua ja yläosan lämmittämistä voidaan jatkaa turvalisemmin. Pihalle ilmestyi vuosi sitten 3m³ "palju", jonka lämmitystä ja suodatusta myös priorisoidaan hetkeen, jolloin aurinkoenergiaa on tarjolla.
Paneelien tuotannon seuranta:
https://vision.gef.fi/f8dd1a6c-f6c6-45b5-903c-df96ae26f804/d/
Oikein hienot systeemit, harmi että tämän ketjun kuvat eivät enää toimi.
Pieni kysymys sinulle lehtihen, yritin myös ottaa yhteyttä modbus tcp:llä käyttäen tuota ananas-ohjelmaa. Kuitenkin yhteyden muodostuminen epäonnistuu heti. Menemällä suoraan pumpun ip-osoitteeseen selaimella, tuo kysyy paria vaihtoehtoa ja jos jompaa kumpaa klikkaa, niin salasanaa (jota en tiedä). Pumpussa on käytössä ässäcontrolin pilvi. Lieköhän tuo modbus disabloituna vai pitäisikö sen toimia suoraan? Toki voi olla, että teen jotain pahemman kerran pieleen tässä modbus-yhdistämisessä.
Edit:
Jatkoin vielä ihmettelyä ja vaikuttaisi siltä, että tuo PcoWeb-palikka ei vastaa millään tavalla modbus tcp:hen portissa 502. Yhteyden muodostaminen epäonnistuu samantien, ennenkö pääsee yrittämään mitään rekistereitä. Ananas kertoo vain, että Modbus connection creation failed. Liekö tuosta palikasta kytketty modbus pois käytöstä? Oliko Lehtihen sinulla käytössä ässäcontrolin pilvi? Lähinnä, että onko se sen takia disabloitu vai onko tietoturvaa tms paranettu.
-
On mulla pilvi käytössä ja juuri testasin kun taas kotiin pääsin, että kyllä se ananas edelleen saa yhteyden.
Tuossa kuvassa kysellään osoitteita 1-3
Selaimella aukeaa sitten tuollainen ikkuna.
-
On mulla pilvi käytössä ja juuri testasin kun taas kotiin pääsin, että kyllä se ananas edelleen saa yhteyden.
Tuossa kuvassa kysellään osoitteita 1-3
Selaimella aukeaa sitten tuollainen ikkuna.
Mielenkiintoista. Täällä tulee tällainen aloitussivu (toki myös ne carelin logot yms). Näyttäisi siltä, että tässä on uudempi firmware.
-
Oletko kysynyt suoraan laitevalmistajalta?
Silloin kun mä tuota värkkäilin siellä oli vielä sellainen kaveri hommissa, joka innolla selitti ton toiminnan mulle.
Hän toki sieltä lähti sitten pois ja hänen seuraajan kanssakin tuota käytiin läpi.
Avulias hänkin oli, mutta toki huomasin, että kaikki ei olut silloin alussa vielä niin tuttua hänelle.
Siitä kuka noiden kehityksestä nykään vastaa niin ei ole mitään hajua.
Kysymällä se kuitenkin selviää ja yleensä nämä kaverit ovat vain innoissaan, jos joku heiltä jotain kysyy. Toki aspa ei heille välttämättä puheluita mielellän siirrä. Ei kuulu heidän hommiin asiakkaiden neuvominen.
-
Morjesta!
Onko Lehtihen niin, että sinuklla on ESI11 laitteessa PCO5+ logiikka? Oilonin (lämpöässä) asiantuntiija kertoi, että minun koko logiikka täytyisi päivittää PCO3 > PCO5+ jotta saisin modbus yhteyden. Ja hän väitti, että silloinkin ainut tapa on BMS2 ja modbus RTU. Eli hänen mukaansa modbus TCP ei ole edes mahdollinen ässäcontrollissa.
Olen opiskellut tätä hommaa nyt melko pitkään ja juttelisin mielelläni jonkun asiaan perehtyneen kanssa. Arvostaisin erittäin paljon jos voisit Lehtihen heittää mulle sähköpostia manundi ät gmail. Kiinnostais ottaa puhelu ja selvittää homma lopultakin kuntoon. Homman selvittyä lupaan kirjata kaiken selvittämäni asian ylös ja pistää jakoon, jotta muut assäcontrollin kanssa taistelevat pääsevät helpommalla.
-
Koitan ensiviikolla kaivaa sen logiikan tyypin ja muut tiedot.
Nyt oon Ylläksellä talvilomalla ja pumppu painaa tuolla 1000km päässä lämpöä torppaan.
Mutta sen osaan heti sanoa, että käytössä on Modbus-TCP jä ässäcontrol.
Etänäkin pystyn sitä käskyttämään sieltä pilven kautta, eli tuo aiemmin mainittu ei pidä paikkaansa.
2016 loppuvuodesta on tuo asennettu ja siitä asti nuo toiminnot ovat olleet käytössä.
-
Koitan ensiviikolla kaivaa sen logiikan tyypin ja muut tiedot.
Nyt oon Ylläksellä talvilomalla ja pumppu painaa tuolla 1000km päässä lämpöä torppaan.
Mutta sen osaan heti sanoa, että käytössä on Modbus-TCP jä ässäcontrol.
Etänäkin pystyn sitä käskyttämään sieltä pilven kautta, eli tuo aiemmin mainittu ei pidä paikkaansa.
2016 loppuvuodesta on tuo asennettu ja siitä asti nuo toiminnot ovat olleet käytössä.
Ei sulla Lehtinen satu löytymään tuota Ananas -softaa? Alkuperäinen linkki, mistä se löytyi (tuomio.fi/ananas) ei enää toimi. Olisi kiva päästä koittamaan onnistuisiko itselläni Esi 14 pumpun ohjaus Modbus-TCP:llä (ja sitä kautta Home Assistantin välityksellä). Nyt käytössä ainoastaan Ässäcontrol, ja jos sisäverkossa menen pumpulle annettuun IP-osoitteeseen, aukeaa pCO Webin nettisivu.
-
Ei sulla Lehtinen satu löytymään tuota Ananas -softaa? Alkuperäinen linkki, mistä se löytyi (tuomio.fi/ananas) ei enää toimi. Olisi kiva päästä koittamaan onnistuisiko itselläni Esi 14 pumpun ohjaus Modbus-TCP:llä (ja sitä kautta Home Assistantin välityksellä). Nyt käytössä ainoastaan Ässäcontrol, ja jos sisäverkossa menen pumpulle annettuun IP-osoitteeseen, aukeaa pCO Webin nettisivu.
ananas software download
tuon kun kirjoittaa Googleen, niin tulee osumia PALJON ...?!
-
Qmod modbus ohjelmalla pitäis kans toimia: https://qmodbus.sourceforge.net/
-
ananas software download
tuon kun kirjoittaa Googleen, niin tulee osumia PALJON ...?!
Kiitos vaan huomiostasi, mutta olen itse sen verran paranoidi täysin tuntemattomien binäärien ajoon omalla koneellani, ettei tule mieleenkään ajaa täysin tuntematonta softaa, koska se vain sattui löytymään googlesta.
Qmod modbus ohjelmalla pitäis kans toimia: https://qmodbus.sourceforge.net/
Kiitos paljon, mennään tällä!
-
Morjesta!
Onko Lehtihen niin, että sinuklla on ESI11 laitteessa PCO5+ logiikka? Oilonin (lämpöässä) asiantuntiija kertoi, että minun koko logiikka täytyisi päivittää PCO3 > PCO5+ jotta saisin modbus yhteyden. Ja hän väitti, että silloinkin ainut tapa on BMS2 ja modbus RTU. Eli hänen mukaansa modbus TCP ei ole edes mahdollinen ässäcontrollissa.
Olen opiskellut tätä hommaa nyt melko pitkään ja juttelisin mielelläni jonkun asiaan perehtyneen kanssa. Arvostaisin erittäin paljon jos voisit Lehtihen heittää mulle sähköpostia manundi ät gmail. Kiinnostais ottaa puhelu ja selvittää homma lopultakin kuntoon. Homman selvittyä lupaan kirjata kaiken selvittämäni asian ylös ja pistää jakoon, jotta muut assäcontrollin kanssa taistelevat pääsevät helpommalla.
Vastaan vaikka minulta ei kysytty. Minulla 2014 käyttöönotettu ESi 14, jota olen toistaiseksi ohjannut Ässäcontrollin avulla.
En tiedä PCO:n versiota, mutta mentäessä pumpun IP-osoitteeseen selaimella avautuu pCO Web:in nettisivu punaisella bannerilla varustettuna ja, ja kerrotaan mm. firmware versioksi A1.4.11 - B1.2.4 (kts. liite alla). Portscannerilla näen, että pumpun IP:llä auki portti 502 (kuten myös mm. portit 21 (FTP), 23 (Telnet), 80 (HTTP)). Nyt muutaman päivän hakenut Modbus TCP:n välityksellä dataa Home Assistanttiin ja hienosti näyttää pelaavan. Vielä en ole rohjennut koittaa rekistereihin kirjoittamista, mutta kun hieman keräilen rohkeutta ja mietin mikä olisi paras logiikka ohjata konetta perustuen esim. pörssisähkön hintaan, ja aurinkovoimalan tuottoon, se olisi seuraavaksi tarkoituksenani.
Oletko katsonut onko pumpullasi portti 502 auki, joka indikoisi Modbusin olevan käytössä?
-
Mulla ei siis ole ässäcontrollia vielä hankittuna. Eli Ethernet kortti puuttuu kokonaan yritän nyt siis varmistaa että hankkimalla carel pcoweb kortin saisin tuon kuvaamaan Hass integraation toimimaan. Oilon väittää että ei onnistu minun pco logiikka versiolla vaan se pitäisi kokonaan vaihtaa. Uskon että he ovat väärässä mutta haluaisin varmistaa asian ennen kuin ostan 400€ maksavan pcoweb kortin.
-
Mulla ei siis ole ässäcontrollia vielä hankittuna. Eli Ethernet kortti puuttuu kokonaan yritän nyt siis varmistaa että hankkimalla carel pcoweb kortin saisin tuon kuvaamaan Hass integraation toimimaan. Oilon väittää että ei onnistu minun pco logiikka versiolla vaan se pitäisi kokonaan vaihtaa. Uskon että he ovat väärässä mutta haluaisin varmistaa asian ennen kuin ostan 400€ maksavan pcoweb kortin.
Miten tuolla saisi ohjattua? Toki onko sulla tuohon käypänen logiikka?
https://lampotori.fi/tuote/carel-pco-rs485/
-
Mulla on toi fieldbus rtu kortti mutta en ole sillä saanut modbus viestejä kulkemaan. Oletus on että carelweb kortilla alkaa modbus TCPn kautta viestit kulkemaan.
-
Koitan ensiviikolla kaivaa sen logiikan tyypin ja muut tiedot.
Nyt oon Ylläksellä talvilomalla ja pumppu painaa tuolla 1000km päässä lämpöä torppaan.
Mutta sen osaan heti sanoa, että käytössä on Modbus-TCP jä ässäcontrol.
Etänäkin pystyn sitä käskyttämään sieltä pilven kautta, eli tuo aiemmin mainittu ei pidä paikkaansa.
2016 loppuvuodesta on tuo asennettu ja siitä asti nuo toiminnot ovat olleet käytössä.
Joko pääsit pohjoisesta? :)
-
Nyt ehdin kaivaa tuon PLC:n esille sieltä pumpun syövereistä ja tiedot siitä.
Se logiikka on mulla PCO5+ ja siinä on BMS card paikassa kiinni PCO Web kortti, jossa on tuo Ethernet johto.
Tuota kautta toimii sekä Ässäcontrol liikennöinti pilveen, että Modbus-TCP luenta mulla.
Pumppu on kasattu vuonna 2016 ja sähkökeskuksessa on tarrassa vuosi 2015
Tyyppinä sähkökeskuksella on: S Esi/Vmi6-11, Vsi6-14 P3 15C.
Kuva liitteenä...
-
Kiitos! Joo eli minulle asennetussa pumpussa siis vanha pco3 logiikka ja todennäköisesti Oilonin asiantuntija puhuu asiaa,että ei toimi modbus sillä mitenkään. Kiitoksia paljon vaivannäöstä.