Maalämpöfoorumi
Tarjouspyynnöt => Lämpökaivot => Aiheen aloitti: mkn016 - 18.04.15 - klo:14:02
-
Hei!
ensiksi kiitos hyvästä foorumista.
Kastelli rakensi meille omakotitalon tänne pohjoiseen(rovaniemi), ja lämmitysjärjestelmäksi valikoitui määlämpö. koneena Gebwell Qi8 pumppu talotoimittajan suosituksesta. Muuten on mennyt kaikki hienosti, mutta lueskeltuani aikani tätäkin foorumia heräsi pieni epäilys kaivostamme.
Kaivo on syvyydeltään 165m ja putkitettua osuutta tuli porarin puheiden mukaan n. 40metriä. Ennen porauksen aloitusta kysyin sekä pumppuvalmistajalta ja LVI urakoitsijalta että onko tämä riittävä syvyys, koska alueella on ollut paksusti maata ennen peruskalliota. Sehän ilmeisesti vaikuttaa hiean heikentävästi kaivon lämmöntuottoon? Molemmat vakuuttelivat että kyllä kaivon koko piisaa...
kiinteistön koko seuraava:
Lämmitä tilaa 105m2 ja kuutioita 260
Puolilämmintä 58,5 ja kuutioita 163
kokonaisenergiatarve on laskettu 20322kWh/v
Onkohan siis aihetta huolestua, tosin mitäpä se enää vaikuttaa kun kaivo on tehty ja järjestelmät asennettu. Sillä tässä lähinnä kyselen, kunluotin kahden "ammattilaisen" mitoitukseen ja nyt luettuani eri lähteitä alkoi vähän mietityttää, että meniköhän se kuitenkaan niin, niinkuin sanottiin.
Kertokaapa viisaammat mitä olette mieltä?
-
Kastelli rakensi meille omakotitalon tänne pohjoiseen(rovaniemi), ja lämmitysjärjestelmäksi valikoitui määlämpö. koneena Gebwell Qi8 pumppu talotoimittajan suosituksesta. Muuten on mennyt kaikki hienosti, mutta lueskeltuani aikani tätäkin foorumia heräsi pieni epäilys kaivostamme.
Kaivo on syvyydeltään 165m ja putkitettua osuutta tuli porarin puheiden mukaan n. 40metriä. Ennen porauksen aloitusta kysyin sekä pumppuvalmistajalta ja LVI urakoitsijalta että onko tämä riittävä syvyys, koska alueella on ollut paksusti maata ennen peruskalliota. Sehän ilmeisesti vaikuttaa hiean heikentävästi kaivon lämmöntuottoon? Molemmat vakuuttelivat että kyllä kaivon koko piisaa...
kiinteistön koko seuraava:
Lämmitä tilaa 105m2 ja kuutioita 260
Puolilämmintä 58,5 ja kuutioita 163
kokonaisenergiatarve on laskettu 20322kWh/v
Onkohan siis aihetta huolestua, tosin mitäpä se enää vaikuttaa kun kaivo on tehty ja järjestelmät asennettu. Sillä tässä lähinnä kyselen, kunluotin kahden "ammattilaisen" mitoitukseen ja nyt luettuani eri lähteitä alkoi vähän mietityttää, että meniköhän se kuitenkaan niin, niinkuin sanottiin.
Koetin tehdä laskelman. Se on liitteenä omassa viestissäsi.
Sain kylläkin kaivon syvyydeksi vähän enemmän, kuin tuo 165 metriä.
Tämä laskelma päätyi noin 190 metriin.
Voi olla, että kaivo tulee toimimaan aika kylmänä.
Seuraa kaivoa ensi talvena. Mittaa kaivosta tulevan maakiertonesteen lämpötila maasta tulevan putken pinnasta.
Mittaukseen voi käyttää kaupoista saatavissa olevaa jotain digitali -lämpömittaria, jossa on erillinen anturi.
(http://www.spelektroniikka.fi/images/digitaalinen_lampomittari_ulkoinen_anturi_p_1201_97c.jpg) (http://www.spelektroniikka.fi/tuotteet/elektroniikka-mittalaitteet-mittarit-jne-/digitaalinen-lampomittari-paneeliasennus-ulkoinen-anturi-104003)
Teippaa tuo anturin metalliosa putken kylkeä vasten.
Anturin ja putken väliin lämpöä johtamaan vaikkapa tavallista vaseliinia tekemään paremman lämpökontaktin putken ja anturin metalliosan välille.
Ja sitten koko putki paksun (ainakin 4-5 cm) lämpöeristeen sisälle.
Paketoit vaikkapa vuorivillalla sen kohdan. Armaflex putkieriste olisi sikäli parempi, että se ei kastu kondenssivedestä.
Maasta tuleva kiertoneste ei saisi mennä korkeintaan noin 3 astetta pakkaselle.
- 4C saattaa jo tarkoittaa jäätynyttä kaivoa.
Parempi olisi, että tuleva olisi korkeintaan 1 - 2 astetta pakkasella silloin, kun ulkona on kova, yli 20 asteen pakkanen.
Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava!
-
Ehtisikö Tomppeli tehdä myös meidän taloon mitoituslaskelman? Talo on rakennettu vuonna 2005, lämmitysmuotona maalämpö ja lämmönjakona lattialämmitys. Minulla on sellainen tuntemus, että lämpöpumppu on ylitehoinen ja vastaavasti kaivo hieman niukka. Olisi mielenkiintoista verrata nykyisiä kulutus arvoja Tomppelin laskelmaan. Talo sijaitsee Länsi-Suomessa. Taloudessa asuu 4 henkilöä.
Eli samaan lämmitykseen kuuluu talo, sekä erillinen puolilämmin autotalli. Lämpöpumppu sijaitsee tallissa ja rakennukset yhdistää 23m lämpökanaali.
Talon tiedot
- kerroksia 2
- alakerta huoneistoala 106 m2, tästä 25m2 on erillinen "erkkeri olohuone". Huonekorkeus alakerrassa on 2,7m, olohuoneella vino katto 2,5 / 4,2 m
- yläkerta huoneistoala 71 m2, vino sisäkatto (seinän vierestä huonekorkeus 1,7m ja keskeltä 3,2m)
- ikkunat alakerta 8m2 U=1.2, 13m2 U=1.0
- ovet alakerta 7m2 U=1.3
- ikkunat yläkerta 9m2 U=1.2
- ovet yläkerta 3,2m2 U=1.3
- ilmanvaihto koneellinen LTO kuutio kone, jälkilämmitys otetaan lattialämmityksestä
- tuulettuva alapohja
- rakennusmateriaali siporex, seinät 375mm, lattia siporex lankku 250mm + styrox, yläpohja siporex lankku + villa
Autotalli
- huoneistoala 48m2, huonekorkeus 2,5m
- nosto-ovi 2,5mx2,1m, uretaanieristeinen paksuus 50mm
- käyntiovia 3 kpl yht 6 m2
- seinät siporex 250 mm
- katto puhallusvilla 300 mm
- lattia maanvarainen, styrox 150 mm
- lattialämmitys
- painovoimainen ilmanvaihto
- lämpötila abt.15-16 astetta kovemmilla pakkasilla
Siporex rakenteiden U-arvoja:
- Seinä 375mm U=0,28, yläpohja U=0,16, tuuletettu alapohja U=0,20
Lämmityslaite on antoteholtaan esitteen mukaan 12-15 kW. Lämpökaivo 193m kolmiputkisella keräimellä. Kaivosta on 4 m maaporausta, kaivo on täynnä vettä. Käyttöveden kierto on ollut ajastimen takana, yhteensä ehkä 2h / vrk päällä.
Saisiko näistä tiedoista laskelmaa aikaiseksi, kiitos jo etukäteen.
-
Minulla on sellainen tuntemus, että lämpöpumppu on ylitehoinen ja vastaavasti kaivo hieman niukka. Olisi mielenkiintoista verrata nykyisiä kulutus arvoja Tomppelin laskelmaan.
Vaikka tätä ei minulta kysyttykkään, niin vastaan kuitenkin. :)
Tein laskelmat Bergheat46:lla, en nyt kuitenkaan liitä tähän laskelmia mukaan.
Pumppu ja kaivo tuntuisivat minun laskelmieni mukaan kummatkin oikean tehoisilta, ainakin Tampereen seudulle. Rannikolla pumppu on hieman ylimitoitettu kaivoon nähden.
Koko vuoden sähkönkulutukseksi laskelmani arvioi noin 12 MWh, josta pumppu veisi hieman alle 7 MWh.
-
Ehtisikö Tomppeli tehdä myös meidän taloon mitoituslaskelman? Talo on rakennettu vuonna 2005, lämmitysmuotona maalämpö ja lämmönjakona lattialämmitys. Minulla on sellainen tuntemus, että lämpöpumppu on ylitehoinen ja vastaavasti kaivo hieman niukka. Olisi mielenkiintoista verrata nykyisiä kulutus arvoja Tomppelin laskelmaan. Talo sijaitsee Länsi-Suomessa. Taloudessa asuu 4 henkilöä.
Eli samaan lämmitykseen kuuluu talo, sekä erillinen puolilämmin autotalli. Lämpöpumppu sijaitsee tallissa ja rakennukset yhdistää 23m lämpökanaali.
Talon tiedot
- kerroksia 2
- alakerta huoneistoala 106 m2, tästä 25m2 on erillinen "erkkeri olohuone". Huonekorkeus alakerrassa on 2,7m, olohuoneella vino katto 2,5 / 4,2 m
- yläkerta huoneistoala 71 m2, vino sisäkatto (seinän vierestä huonekorkeus 1,7m ja keskeltä 3,2m)
- ikkunat alakerta 8m2 U=1.2, 13m2 U=1.0
- ovet alakerta 7m2 U=1.3
- ikkunat yläkerta 9m2 U=1.2
- ovet yläkerta 3,2m2 U=1.3
- ilmanvaihto koneellinen LTO kuutio kone, jälkilämmitys otetaan lattialämmityksestä
- tuulettuva alapohja
- rakennusmateriaali siporex, seinät 375mm, lattia siporex lankku 250mm + styrox, yläpohja siporex lankku + villa
Autotalli
- huoneistoala 48m2, huonekorkeus 2,5m
- nosto-ovi 2,5mx2,1m, uretaanieristeinen paksuus 50mm
- käyntiovia 3 kpl yht 6 m2
- seinät siporex 250 mm
- katto puhallusvilla 300 mm
- lattia maanvarainen, styrox 150 mm
- lattialämmitys
- painovoimainen ilmanvaihto
- lämpötila abt.15-16 astetta kovemmilla pakkasilla
Siporex rakenteiden U-arvoja:
- Seinä 375mm U=0,28, yläpohja U=0,16, tuuletettu alapohja U=0,20
Lämmityslaite on antoteholtaan esitteen mukaan 12-15 kW. Lämpökaivo 193m kolmiputkisella keräimellä. Kaivosta on 4 m maaporausta, kaivo on täynnä vettä. Käyttöveden kierto on ollut ajastimen takana, yhteensä ehkä 2h / vrk päällä.
Saisiko näistä tiedoista laskelmaa aikaiseksi, kiitos jo etukäteen.
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Toivottavasti ymmärsin antamasi hyvät tiedot oikein.
Tarkkaan laskentaan tarvittaisiin rakennuksen piirustukset ja rakennetiedot.
Pumppu tosiaan vaikuttaa vähän ylitehoiselta ja kaivo vaikuttaa vähän alimittaiselta.
Janti oli ilmeisesti päätynyt suunnilleen samanlaiseen lopputulokseen.
Tämäkin laskelma on jälleen vain suuntaa antava.
-
Koetin tehdä laskelman. Se on liitteenä omassa viestissäsi.
Sain kylläkin kaivon syvyydeksi vähän enemmän, kuin tuo 165 metriä.
Tämä laskelma päätyi noin 190 metriin.
Voi olla, että kaivo tulee toimimaan aika kylmänä.
Seuraa kaivoa ensi talvena. Mittaa kaivosta tulevan maakiertonesteen lämpötila maasta tulevan putken pinnasta.
Mittaukseen voi käyttää kaupoista saatavissa olevaa jotain digitali -lämpömittaria, jossa on erillinen anturi.
(http://www.spelektroniikka.fi/images/digitaalinen_lampomittari_ulkoinen_anturi_p_1201_97c.jpg) (http://www.spelektroniikka.fi/tuotteet/elektroniikka-mittalaitteet-mittarit-jne-/digitaalinen-lampomittari-paneeliasennus-ulkoinen-anturi-104003)
Teippaa tuo anturin metalliosa putken kylkeä vasten.
Anturin ja putken väliin lämpöä johtamaan vaikkapa tavallista vaseliinia tekemään paremman lämpökontaktin putken ja anturin metalliosan välille.
Ja sitten koko putki paksun (ainakin 4-5 cm) lämpöeristeen sisälle.
Paketoit vaikkapa vuorivillalla sen kohdan. Armaflex putkieriste olisi sikäli parempi, että se ei kastu kondenssivedestä.
Maasta tuleva kiertoneste ei saisi mennä korkeintaan noin 3 astetta pakkaselle.
- 4C saattaa jo tarkoittaa jäätynyttä kaivoa.
Parempi olisi, että tuleva olisi korkeintaan 1 - 2 astetta pakkasella silloin, kun ulkona on kova, yli 20 asteen pakkanen.
Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava!
Juu. Näinpä vähän pelkäsinkin. En oikeen ymmärrä miksi suunnitteluporukka tinkas vastaan ja toitotti tuon 165m olevan riittävä...nähtäväksi jää. Taidampa ottaa yhteyttä tekijäporukkaan ja hieman keskustella asiasta...vaan eipä tämä ainoa asia ollut, missä meni perseelleen.
-
Kiitos mitoituslaskelmasta. Lopputulos vahvisti olettamukseni oikeaksi ylitehoisesta pumpusta. Kulutuslukemissa on kuitenkin eroavaisuutta aika paljon toteutumaan nähden. Lämpöpumppuna on vanhan mallinen "manttelivaraaja Lämpöässä", jossa tulistusominaisuus.
Toteutuneet kulutusarvot viimeisen 10 v aikana ovat lämmitykselle keskimäärin 11 000 - 12000 kWh / vuosi.
Voisiko ero laskelmaan johtua esim. seuraavista syistä?
- matalampi kaivo
- pumpun hyötysuhde, onko se huonompi kuin laskelma olettaa
Maalämpöpumpun käyntitunnit keskimäärin 2300-2400 h / vuosi. Olen miettinyt, että kannattaisiko pumppuun asentaa pienempi tehoinen kompressori, sitten kun nykyinen särkyy?
-
Laskelma muuttuu hiukan tuon tulistuspumpun ansiosta.
Tulistuspumppu tekee lämpimän käyttöveden korkeammalla hyötysuhteella.
Korjaan tämän tiedon laskelmaan ja vaihdan sen.
Laskelmassani ei myöskään ole Lämpöässä V10:n antoteho lattialämmityksellä oikein.
Olisiko oikea lämmitysteho noin 13 kW @ B0W35 olosuhteissa. Se arvo tarvittaisiin laskelmaan.
Kuinka paljon tuli eroja laskelman ja todellisuuden välille.
On hyvä huomata myöskin se, että laskelma on tehty keskiarvoiselle vuodelle.
Viime vuodet ovat olleet keskiarvoista lämpöisempiä.
-
Eroa laskelman ja toteutuman välillä on non 3000 kWh / vuosi. Paikkakunta on Rauma.
-
Eroa laskelman ja toteutuman välillä on non 3000 kWh / vuosi. Paikkakunta on Rauma.
Eli tuo minun laskema 12 MWh/v oli siis aika kohdillaa, vaikka olikin Tampereelle laskettu. :)
Ohessa alkuperäinen laskelmani 12 kW pumpulla (vaihtoventtiili) Tampereelle ja lisäksi Raumalle 13 kW (tulistus) pumpulla.
Bergheat46 laski väärin ja ei huomioinut autotallia ollenkaan. Nyt tässä uudelleen laskennassa on tuo huomioitu.
-
Missä kohtaa tuossa laskelmassa on lämpöpumpun kulutus 12MWh/v? Siinä lukee lämpö ja vesi yhteensä 6378 kWh?
-
Missä kohtaa tuossa laskelmassa on lämpöpumpun kulutus 12MWh/v? Siinä lukee lämpö ja vesi yhteensä 6378 kWh?
Ok, siis pelkkään lämmitykseen + LKV on mennyt 12 MWh ja sähkön kokonaiskulutus on vieläkin isompi. => Sitten on kyllä jotain mielestäni pielessä.
Kuinka paljon on ollut veden kulutus vuodessa?
Kun COPin laskee noin 3,0 niin päästään noihin 11-12 MWh/v lämmmitys+LKV kulutuksiin. :-[
Kaivo on laskelman mukaan noin 20-40 m vajaamittainen, laitteen COPista riippuen. Onko reikään menevä keruuneste pakkasella?
-
Veden kulutus on noin 150m3 /vuosi. Pakkasjaksolla kaivoon palaava keruuneste menee pakkasen puolelle, toistaiseksi se ei ole aiheuttanut mitään ongelmia.
-
Mulla on -07 rakennettu ja teitä isompi Jukka talo. 8200kwh meni 12kW pumpulla enimmillään. Nyt 10kW G3 vei 5700kwh. Lisänä nyt myös 6m2 aurinkokeräimet joilla myös pieni merkitys kulutukseen. Tosi pieni kylläkin..
Puhutaan SCOP erosta. 👍
-
Veden kulutus on noin 150m3 /vuosi. Pakkasjaksolla kaivoon palaava keruuneste menee pakkasen puolelle, toistaiseksi se ei ole aiheuttanut mitään ongelmia.
Jos tuosta veden kulutuksesta olisi 40% lämmintä käyttövettä, niin se olisi energiana noin 3500 kWh (900 kWh/hlö/v).
Eikös tuon laitteen (LÄ V10) ottoteho ole max. 3,9 kW kun kompura käy? => suoraan käyttötuntien perusteella MLP:n kulutus olisi ollut noin 9000-9400 kWh/V.
http://www.netikka.net/maalampo/PDF/Vmallin_esite.pdf
http://www.rakentaja.fi/pdf/lampoassa/OHJE_V_4-2005.pdf
Oliko tuo 12 MWh/v todellakin vain lämmitykseen+LKV mennyt sähkö vai oliko siinä sittenkin koko talon kokonaissähkönkulutus? Onko vastustunnit 0 h/v?
Tuohon voisi laittaa noin 80-100 m maapiirin sarjaan kaivon kanssa ennen kaivoa, jos vaan sille tilaa löytyy.
-
Tuo 3.6-3.9 kW on kompressorin ottoteho. Lisäksi tulee maakiertopumppu (460w), sekä pari kiertovesipumppua. Ottoteho vaihtelee vuodenajan mukaan, meillä se liikkuu välillä 4,5-6,8 kW. Vastukset eivät kytkeydy muuta kuin häiriötilanteessa, eli vastustunnit 0h ja 12 MWh/v on lämmitys+lkv.
-
Tuo 3.6-3.9 kW on kompressorin ottoteho. Lisäksi tulee maakiertopumppu (460w), sekä pari kiertovesipumppua. Ottoteho vaihtelee vuodenajan mukaan, meillä se liikkuu välillä 4,5-6,8 kW. Vastukset eivät kytkeydy muuta kuin häiriötilanteessa, eli vastustunnit 0h ja 12 MWh/v on lämmitys+lkv.
Asia selvä. Minkä lämpöistä on tuo kaivosta palaava neste käyntijakson lopussa?
Saisiko tontille 80-100 m maapiiriä vai pitääkö porata toinen kaivo avuksi? Kompura kannattaa vaihtaa pienempään tai koko laite vaihtoventtiililaitteeksi.
Eipä tuolle laitteelle luvata COPiksi kuin 3,0-3,2 ja nyt toteutunut vuosi-COP on laskelman mukaan noin 2,8. => Ei tuossa niin suurta eroa sittenkään ole laitteen suoritusarvoissa spekseihin verrattuna. Kaivo tuossa tuntuisi tuota COPia rajoittavan tai sitten on asetuksissa normaalia korkeammat pyyntilämpötilat.
Kompressori tämän mukaan Maneurop MTZ 65 tai Copeland ZH 38 tai ZR 61. http://www.rakentaja.fi/pdf/lampoassa/TT_V10_2005.pdf
Tuossa MTZ 65 speksejä http://www.elektronika-sa.com.pl/tcmodel.php?line=HCPSM-MTZ-2008&model=MTZ65&RID=2&Tab=2
-
Kovimmilla pakkasilla kaivosta palaava neste voi olla pahimmillaan noin -3 asteista. Kompressorina tässä koneessa on Copeland ZH scroll. Varaajan pyyntilämpötilat ovat matalat, ne tuskin huonontavat cop:ta.
Järkevintä lienee seuraavaksi laittaa pykälää pienempi kompura, senhän pitäisi hieman jopa parantaa hyötysuhdetta. Sitten joskus kun tuon härvelin uusii, niin luultavasti joku 10 kW nykyaikainen lämpöpumppu olisi riittävä.
-
Kovimmilla pakkasilla kaivosta palaava neste voi olla pahimmillaan noin -3 asteista.
Järkevintä lienee seuraavaksi laittaa pykälää pienempi kompura, senhän pitäisi hieman jopa parantaa hyötysuhdetta.
Tuo pahimmillaan pakkasella oleva paluuliuos aiheuttaa nyt tuon huonon COPin.
Tuohon ei mielestäni pienempi kompressori auta, koska pienemmällä kompressorilla on tavoitteena ottaa kaivosta vielä nykyistä enemmän lämpöä irti.
=> Itse lisäisin maapiirin ennen kaivoa tai sitten toisen lyhyemmän kaivon. Tämän voi tehdä jo ennen kompuran laukeamista ja toisesta reiästä saisi vielä kotitalousvähennyksen. ;)
-
Tuo pahimmillaan pakkasella oleva paluuliuos aiheuttaa nyt tuon huonon COPin.
Tuohon ei mielestäni pienempi kompressori auta, koska pienemmällä kompressorilla on tavoitteena ottaa kaivosta vielä nykyistä enemmän lämpöä irti.
=> Itse lisäisin maapiirin ennen kaivoa tai sitten toisen lyhyemmän kaivon. Tämän voi tehdä jo ennen kompuran laukeamista ja toisesta reiästä saisi vielä kotitalousvähennyksen. ;)
Jos joku väittää pumpun COPIN olevan melkein kolme ja talo vie 53kwh neliölle vuodessa niin jossain on vika. Joko laskelmassa tai
pumpussa.
Jos vertaa energialuokkaa niin Tipillä on sama suhdeluku kun mulla Tampereella vuonna 1960 rakennetun kämpän kanssa :-[
No onhan siinä uusi maali seinissä ja katossa :)
-
Jos joku väittää pumpun COPIN olevan melkein kolme ja talo vie 53kwh neliölle vuodessa niin jossain on vika. Joko laskelmassa tai
pumpussa.
Minä ja tomppeli olemme kummatkin omissa laskelmissamme päätyneet noin 32-33 MWh/v (noin 145 kWh/m2/v) lämmitysenergiantarpeeseen (sis. LKV:n). Tuosta ei nyt päästä tuohon Tipin ilmoittamaan toteutuneeseen 11-12 MWh/v (noin 52 kWh/m2/v) MLP-laitteen kulutukseen muuten kuin noin 3 COP-lukemalla.
Eli oliko nyt näkemys se että talon lämmitysenergiantarve on nyt laskettu liian pieneksi (vaiko ehkä liian suureksi) tomppelin ja minun toimesta?
Pitäisikö COPin olla nyt isompi vaiko pienempi, kuin mitä valmistaja on laitteelle ilmoittanut?
-
Minä ja tomppeli olemme kummatkin omissa laskelmissamme päätyneet noin 32-33 MWh/v (noin 145 kWh/m2/v) lämmitysenergiantarpeeseen (sis. LKV:n). Tuosta ei nyt päästä tuohon Tipin ilmoittamaan toteutuneeseen 11-12 MWh/v (noin 52 kWh/m2/v) MLP-laitteen kulutukseen muuten kuin noin 3 COP-lukemalla.
Eli oliko nyt näkemys se että talon lämmitysenergiantarve on nyt laskettu liian pieneksi (vaiko ehkä liian suureksi) tomppelin ja minun toimesta?
Pitäisikö COPin olla nyt isompi vaiko pienempi, kuin mitä valmistaja on laitteelle ilmoittanut?
Pieneksi mielestäni, tai eihän tuosta voi sanoa. Tipin kannattaisi varmaan ensimmäiseksi mitata kanaalin molemmista päistä litkun lämmöt.
On tuo kulutus aika kova 10 vuotta vanhaan taloon.
-
Pieneksi mielestäni, tai eihän tuosta voi sanoa.
Begheatillä on nyt kaksi eri ihmistä laskenut noista Tipin lähtötiedoista kulutukset ja kummatkin ovat päätyneet samalle hehtaarille. Nyt voisi joku kolmas laskea samoilla lähtötiedoilla reilut luvut. :)
-
Begheatillä on nyt kaksi eri ihmistä laskenut noista Tipin lähtötiedoista kulutukset ja kummatkin ovat päätyneet samalle hehtaarille. Nyt voisi joku kolmas laskea samoilla lähtötiedoilla reilut luvut. :)
Ei osaa, mutta jos tunteja katsoo, pumppu tuottaa 30550kw tehot jos antaa 13kw ulos. Pumppu siis näyttäisi toimivan ihan ok.
-
Mulla on -07 rakennettu ja teitä isompi Jukka talo. 8200kwh meni 12kW pumpulla enimmillään. Nyt 10kW G3 vei 5700kwh. Lisänä nyt myös 6m2 aurinkokeräimet joilla myös pieni merkitys kulutukseen. Tosi pieni kylläkin..
Puhutaan SCOP erosta. 👍
Mulla on 3 suurehkoa kennoa ja mulla on sellainen epäilys, että nuo tuo taloon sellaiset 1000-3000 kWh. Ja laitetaan verrokiksi 17 KW raakasti ylitehoinen pumppu ja vuosikulutus 8160 kWh. Epäilen ettet suhtaudu tarpeeksi optimistisesti tuohon auringon tuomaan lisään. Mulla on aika karkea tuo veden kulutuskin 8 hengen poppoolla vielä kaupan päälle. Niin ja mulla on tuo kulutus tietysti mittarilla vain kompuran osalta. Kiertovesipumppuja en mittaa.
-
Mulla on -07 rakennettu ja teitä isompi Jukka talo. 8200kwh meni 12kW pumpulla enimmillään. Nyt 10kW G3 vei 5700kwh. Lisänä nyt myös 6m2 aurinkokeräimet joilla myös pieni merkitys kulutukseen. Tosi pieni kylläkin..
Puhutaan SCOP erosta. 👍
Taisit hurauttaa myös samalla kaivoon lisämetrejä? -> suurempi virtaus ja korkeampi lämpötila -> parempi cop.
Olikos vanhassa mlp:ssa myös a-energialuokan kiertovesipumput? b0w35 cop vanhalla ja uudella laitteella?
Onko ko vuosien kulutuslukemien lämmöntarpeet vertailukelpoiset? Viimeksi kulunut vuosi taisi olla melko lämmin..
Lämmittääkö kerääjät sekä lämmitysvettä että käyttövettä ?
Jokatapauksessa vaikuttavia tekijöitä lienee melkoinen liuta. ::)
-
Keräinten vaikutus tulee n. 90% käyttöveteen. Vaikutus maalämmön kulutukseen ehkä n. 1000kwh. Tehottomuus oli iso yllätys.
-
Ei osaa, mutta jos tunteja katsoo, pumppu tuottaa 30550kw tehot jos antaa 13kw ulos. Pumppu siis näyttäisi toimivan ihan ok.
Päädyit sitten vielä pienempään energiantarpeeseen, kuin minä ja tomppeli. :)
Tuo MLP:n kulutus 11-12 MWh/v on pumpulle kuitenkin mielestäsi liikaa?
193 m syvyisestä kaivosta otettaisiin nyt COP 3 noin 20 MWh/v ja COP 4 vastaavasti yli 30 MWh/v. Kumpi on realistisempi?
Tässä oli tietoa Rauman kallioperästä http://tupa.gtk.fi/kartta/kallioperakartta100/kps_1132.pdf
Tuo Eurajoen reikä sivu 19 taitaa olla Raumaa lähinnä. Tuon mukaan kivilajin lämmönjohtavuuden pitäisi olla yli 2,5 W/m (Pori sivu 69 on hieman kauempana) http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/q18_95_1.pdf
Jos nyt oikeasti vuosi-COP olisi 2,7 eli energian tarve noin 30-32 MWh/v. Jotta päästäisiin 3,5 vuosi-COP, niin kaivosta pitäisi saada irti 21-23 MWh/v ja nyt saadaan vain noin 20 MWh/v reilusti pakkasella olevalla keruunesteellä. => Mielestäni ei ole muuta vaihtoehtoa kuin keruun kasvattaminen (= uusi reikä tai maapiiriä sarjaan nykyisen reiän kanssa), kompressorin pienentäminen ei nyt auta.
Helpoimmalla COPia saisi nostettua Tipin kohdalla asunnon lämmitystarpeen piennennyksellä esim. autotallin lämpötilan laskulla +10C, ilmanvaihtokoneen ajo pienemmällä nopeudella ja takan poltoa kovimmilla pakkasilla, tms.
Laskeskelin että autotallin lämpötilan pudotus 16C => 10 C vaikuttaisi jo noin 3000 kWh/v kulutusta laskevasti, ilmanvaihto ja takka voisivat olla kumpikin noin 1000 kWh/v.
-
Taisit hurauttaa myös samalla kaivoon lisämetrejä? -> suurempi virtaus ja korkeampi lämpötila -> parempi cop.
Olikos vanhassa mlp:ssa myös a-energialuokan kiertovesipumput? b0w35 cop vanhalla ja uudella laitteella?
Onko ko vuosien kulutuslukemien lämmöntarpeet vertailukelpoiset? Viimeksi kulunut vuosi taisi olla melko lämmin..
Lämmittääkö kerääjät sekä lämmitysvettä että käyttövettä ?
Jokatapauksessa vaikuttavia tekijöitä lienee melkoinen liuta. ::)
Vuosi -10 8750kWh, -11 7926kWh. -12 9300kWh. -13 8125kWh. -14 5934kWh.
G3 10kW asennus 12kW Diplomaatin tilalle 27.7.13. Tästä mentiin vuosi niin kulutus oli 6470kWh.
Keräimet päälle 21.5.14 eli kaksi kesäkuukautta oli keräimet apuna.
Tästä päivästä 21.4.15 vuosi takaisin päin 5695kWh.
Kaivo porattiin n. kuukausi sitten ja sisääntulevan liuoksen lpt nousi asteella. Nyt kv lämmitysjaksossa lpt on vain 2 astetta. Menee aika kauan ennen kuin tuo kaivo on toipunut. Minimissään tuli -1 asteista.
Pumpun vaihdon jälkeen eka talvena kaivo oli jo alkutalvesta -2 tulolämmössä ja 12kW pumpun aikana -1 oli tullut vain pitkän pakkasjakson jälkeen.
Keräimet lämmittää 390L varaajaa jonka lämpötila oli viime kesänä korkeimmillaan 82/58 (ylä/ala lpt) asteinen. Ilman kuormitusta eli onnettomat on tällaiset keräimet maalämmön rinnalla kun ajattelee miten lämmin kesä oli ja miten edullisesti G3 tekee tuon käyttöveden. En suosittele!
Toiselta foorumilta: Kohde -07 176m2+85m2 kolmen (-10 lähtien neljän) hengen talous Oulun seudulla. Tavalliset kuutio iv-koneet vesipatterilla molemmissa rakennuksissa ja lattialämmitys. Pienemmän osan kolmasosa/AT +14 astetta ja muissa siellä 20. Talossa asteita 23-21. Talon ja ulkorakennuksen välissä LR-Pex putkielementit, joissa kulkee kaikki vedet ja lämpimän käyttöveden kierto on siellä myös. Pumppuna nyt Thermia Diplomat G3 10kW(11/13 vaihdettu) Aiemmin Diplomat 12kW. Porakaivo 220m ja nyt myös extender 380L puskurivaraaja käyttöveden esilämmityksellä ja aurinkokierukalla joka ei vielä käytössä.
Talo on Jukka-talon suurelementti ja melkein matalaenergiatasoa.
-
Päädyit sitten vielä pienempään energiantarpeeseen, kuin minä ja tomppeli. :)
Tuo MLP:n kulutus 11-12 MWh/v on pumpulle kuitenkin mielestäsi liikaa?
193 m syvyisestä kaivosta otettaisiin nyt COP 3 noin 20 MWh/v ja COP 4 vastaavasti yli 30 MWh/v. Kumpi on realistisempi?
Tässä oli tietoa Rauman kallioperästä http://tupa.gtk.fi/kartta/kallioperakartta100/kps_1132.pdf
Tuo Eurajoen reikä sivu 19 taitaa olla Raumaa lähinnä. Tuon mukaan kivilajin lämmönjohtavuuden pitäisi olla yli 2,5 W/m (Pori sivu 69 on hieman kauempana) http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/q18_95_1.pdf
Jos nyt oikeasti vuosi-COP olisi 2,7 eli energian tarve noin 30-32 MWh/v. Jotta päästäisiin 3,5 vuosi-COP, niin kaivosta pitäisi saada irti 21-23 MWh/v ja nyt saadaan vain noin 20 MWh/v reilusti pakkasella olevalla keruunesteellä. => Mielestäni ei ole muuta vaihtoehtoa kuin keruun kasvattaminen (= uusi reikä tai maapiiriä sarjaan nykyisen reiän kanssa), kompressorin pienentäminen ei nyt auta.
Helpoimmalla COPia saisi nostettua Tipin kohdalla asunnon lämmitystarpeen piennennyksellä esim. autotallin lämpötilan laskulla +10C, ilmanvaihtokoneen ajo pienemmällä nopeudella ja takan poltoa kovimmilla pakkasilla, tms.
Laskeskelin että autotallin lämpötilan pudotus 16C => 10 C vaikuttaisi jo noin 3000 kWh/v kulutusta laskevasti, ilmanvaihto ja takka voisivat olla kumpikin noin 1000 kWh/v.
Juu, kulutus on kyllä ihmeen kova. Pumppu ottaa 12000kwh vuodessa ja antaa 30000kwh?
Ei tuota voi enempää pistää talon syyksi, kumminkin suht tuore tapaus.
Onkohan Tipillä estettynä keruun pumppu kun kompura on seis?
Kuka tuon on ylipäätänsä mitoittanut noin?
-
Maapiirin pumppu on päällä niinkuin pitääkin, eli vain kompressorin käydessä. Mikäli nykyiseen kokoonpanoon vaihdettaisiin 10 kW vaihtoventtiilipumppu, niin osaisiko joku laskea mikä olisi COP ja kuinka kylmälle selvittäisiin ilman vastuksia?
-
Maapiirin pumppu on päällä niinkuin pitääkin, eli vain kompressorin käydessä. Mikäli nykyiseen kokoonpanoon vaihdettaisiin 10 kW vaihtoventtiilipumppu, niin osaisiko joku laskea mikä olisi COP ja kuinka kylmälle selvittäisiin ilman vastuksia?
-22 C saakka pärjättäisiin 10 kW laitteella. Sähkönkulutus lämmitykseen pysyisi samana, koska vastustehoa tulisi hieman. Laitteen COP ei muutu, koska kaivosta ei saada yhtään enempää energiaa irti pienemmällä pumpulla/kompressorilla. COP saattaa huonontua, koska pienemmällä kompressorilla ei saada keruunestettä yhtä viileäksi kuin mitä isolla kompressorilla sai ja näin reiästä saadaan vähemmän lämpöäenergiaa irti.
Jos halutaan vuosi-COPia kasvattaa pitää kaivoa syventää tai porata toinen kaivo rinnalle tai sitten maapiiri. Helpoin tapa COPin parantamiseen on lämmitysenergiankulutuksen laskeminen, koska silloin tarvitsee nykyistä kaivoa kuormittaa vähemmän ja kaivo ehtii elpyä käyntijaksojen välillä.
tomppeli tämän Tipin jutun voisi erottaa omaksi aloitukseksi. Nyt tämä on täällä "Tarjouspyynnöt - Lämpökaivot" alla. Parempi paikka voisi olla "Ongelmia maalämmön kanssa"
-
Ei nyt sattunut silmään, mutta paljonko Tipillä on kaivon tulo ja meno lämmöt?
-
Tällä hetkellä tulo kaivolta noin +1, pakkasjaksolla voi mennä pahimmillaa -3 asteeseen. Lämpötilaero on noin 3 astetta.
-
tomppeli tämän Tipin jutun voisi erottaa omaksi aloitukseksi. Nyt tämä on täällä "Tarjouspyynnöt - Lämpökaivot" alla. Parempi paikka voisi olla "Ongelmia maalämmön kanssa"
Ei ole mitenkään tarpeen repiä rikki tätä ketjua, siinä se juoni pysyy hyvin kasassa.
-
Tällä hetkellä tulo kaivolta noin +1, pakkasjaksolla voi mennä pahimmillaa -3 asteeseen. Lämpötilaero on noin 3 astetta.
Siis onko meno kaivolle jo alle -6 asteen? Ei kai tuossa paljon sitte tarvii pähkäillä. Pienempi pumppu ei kyllä auta mitään. Kaivosta otetaan vaan liikaa energiaa tuottokykyyn nähden. Mulla saa myös tuon n. 3 asteen lämpöeron liuospiiriin virtaamalla 3500 L/h. Pudotin virtaaman 2400 L/h ja tulon lämpö nousi reilusti yli asteella. Meno tietysti kylmeni saman verran ja Dt on reilusti yli 5. Keskilämpö kuitenkin lienee sama. Valmistaja sanoo, että tulolämmön noustessa laitteen teho nousee entisestään ja taitaa COP nousta samalla. Eihän tuo sun -6 asteen meno ole muuten hankala, mutta kun meillä kaivot on vettä täynnä, eikä massattuja, niin se jää voi olla paha juttu. Sulla on vissiin 3 putkea kaivossa, niin se kyllä hieman vie jäältä voimaa, isoon reikään ja 2-putki keräimeen verrattuna. Menopuolen maapiiri varmaan hoitaisi homman kotiin, kun sulla on pumpussa kunnolla tehoa kierrättää. Samalla kai tuohon kävisi tulolenkkikin vielä. Kesäaikaan tietty menolenkki elvyttää kaivoa vielä.
-
Siis onko meno kaivolle jo alle -6 asteen? Ei kai tuossa paljon sitte tarvii pähkäillä. Pienempi pumppu ei kyllä auta mitään. Kaivosta otetaan vaan liikaa energiaa tuottokykyyn nähden. Mulla saa myös tuon n. 3 asteen lämpöeron liuospiiriin virtaamalla 3500 L/h. Pudotin virtaaman 2400 L/h ja tulon lämpö nousi reilusti yli asteella. Meno tietysti kylmeni saman verran ja Dt on reilusti yli 5. Keskilämpö kuitenkin lienee sama. Valmistaja sanoo, että tulolämmön noustessa laitteen teho nousee entisestään ja taitaa COP nousta samalla. Eihän tuo sun -6 asteen meno ole muuten hankala, mutta kun meillä kaivot on vettä täynnä, eikä massattuja, niin se jää voi olla paha juttu. Sulla on vissiin 3 putkea kaivossa, niin se kyllä hieman vie jäältä voimaa, isoon reikään ja 2-putki keräimeen verrattuna. Menopuolen maapiiri varmaan hoitaisi homman kotiin, kun sulla on pumpussa kunnolla tehoa kierrättää. Samalla kai tuohon kävisi tulolenkkikin vielä. Kesäaikaan tietty menolenkki elvyttää kaivoa vielä.
Niin mutta kun Tipillä on tuo tuntimäärä pumpulla ihan ok, jopa alakanttiin? Pienempi kompura antaa tehoa vähemmän, mutta
kaivonkin rasitus on pienempi ainakin hetkellisesti.
Tipi teki vissiin tuon opan modauksen, paheniko tilanne tämän jälkeen?
-
Tällä hetkellä tulo kaivolta noin +1, pakkasjaksolla voi mennä pahimmillaa -3 asteeseen. Lämpötilaero on noin 3 astetta.
Onko kaivopiirin sihti puhdas / onko ilmaa? Voiko noissa kolmiputkisissa tulla ilmalukko yhteen (toiseen) putkeen? Tuleeko ne kolmena putkena sisälle? Pääsekö kaivolle katsomaan?
Uhraa myös euro sähkönkulutukseen ja pyöritä pelkkää maaliuospumppua pitemmän aikaa, niin näkee josko lämpötila nousisi.
yt,
m
-
Nimenomaan noin. Tuo pitää ilmata niin, että siihen yksinäiseen putkeen työnnetään koosta paineella ja ne tupla putket siis tuo ilmat pellolle. Paras olisi, kun pystyisi vuorotellen vaihtamaan suuntaa ilmauksella. Tuo ilma on kyllä ihan varteenotettava vaihtoehto.
-
Maapiirin sihti on puhdas, ja sisälle tulee kaksi putkea. Putkien liitokset on tehty huoltokaivossa. Kaivo on noin metrin alempana kuin pumppu, ja putket tulee nousevasti pumpulle. Ilmaus on tehty aikanaan ammattilaisen toimesta ulkoisella pumpulla. Jos nyt olisi sellainen tilanne, että toisessa alaspäin menevässä putkessa ei neste kiertäisi, niin mitkä olisivat oireet?
-
Kaivon teho laskee näennäisesti, koska toinen putki alaspäin ei osallistu lämmönvaihto työhön täysitehoisesti. Ja kyllähän se ammattimies o, varmaan huolehtinut, että kierrättää litkut molempiin suuntiin, kun on kerran 3 putkea. Mulla on 4 putkea pannuhuoneessa ja ne ilmattiin kaivo kerrallaan. MIELESTÄNI tuo kaivon ilmaus pitäisi tehdä aina niin, että pumpataan ensin ilmat poi toiseen suuntaan ja vaihdetaan sen jälkeen pumppaussuunta. Itsellä kun sattui niin, että puolen tunnin pumppaamisen jälkeen alkoi tulla sellaista vielä täysin valkoista liuosta usean minuutin ajan, jonka päättelin olevan ihan mikrokuplivaa ilmaseosta. Tätä ennen jo näytti litku selkeältä, mutta sanoi kaverille, että mennääs kahville ja annetaan pyöriä. Kahteen suuntaan pumppaus vaatii hieman enemmän työtä, mutta on kyllä täysin varma menetelmä ja myös nopeampi suorituksena. Seuraavan kerran tiedän kyllä, mitä vaatia niiltä. Ja tossa 3 putki versiossa on vielä lisä riesana alaspäin menevän putken huomattavasti laiskempi virtaus ylöstuloon verrattuna, joka vielä tehostaa ilman jäämistä putkiin. Mutta onhan tietysti voinut ne pumpata myös toisin päinkin, jos ei ole esim takaiskuja asennettu kiertoon. Onhan täällä jollakin 3 putki kaivo 20 kW pumppu suunnilleen samoilla metreillä ja homma pelaa mallikkaasti.
-
Helpoin tapa selvittää, onko putkissa ilmaa, on paineistaa keruupiiri.
Nostettaessa paine esim 1 bar:iin laskee paisunta-astian pinta putkien venymisestä johtuen 4-5cm (muovinen läpikuultava pönttö).
Jos pinta laskee huomattavasti enemmän, on keruupiirissä ilmaa.
Esim metrin ilmalukko putkessa pudottaisi paisunta-astian pintaa 1 bar:illa toiset 4-5cm.
ATS
-
No niin. Alkuperäiseen aiheeseen tuli jotain vastauksia.
Eli gebwell oli yhteydenottoni jälkeen aluksi sitä mieltä, että onhan se liian lyhyt tuo kaivo. Asia otettiin "vakavasti" ja aioittiin selvittää mitoitus jne... myös LVI urakoitsija otti yhteyttä ja sanoi asian olevan selvityksen alla. Sain eilen puhelun jossa sanoivat että mitoitus on edelleen laskennassa ja tieto tulee perjantaina...nyt sitten sen sain... kaivon pitäisi teoriassa olla n.20 m pidempi, mutta johtuen kaivon suuresta vedentuotosta sen mitta kuulemma riittää, koska hyvin vaihtuva vesi tuo jatkuvasti uutta energiaa kaivoon. Oletettavasti totta, mutta porarit sanoivat että kuivaa on ollut koko porauksen ajan. Olivat täyttäneet sitä kaivoa vesijohtovedellä pitemmän aikaa. Jokunen tunti täytöstä oli pinta asettunut n.2 metriin. Eli ilmeisesti tässä nyt yritetään keksiä selityksiä miksi kaivoa ei tulla poraamaan lisää...
Oisko ideoita kuka tähän antas jotaki puolueetonta kantaa?
Kyllä osaa *****taa.
-
Ota yhteyttä geologisen tutkimuskeskuksen (GTK) Kokkolan toimipisteeseen (http://www.gtk.fi/export/sites/fi/ajankohtaista/painotuotteet/esitteet/geoenergia_leaflet.pdf) ja kysy sieltä neuvoa.
-
Olisi kiinnostavaa tietää, miten tarina päättyi?
-
kaivon pitäisi teoriassa olla n.20 m pidempi, mutta johtuen kaivon suuresta vedentuotosta sen mitta kuulemma riittää, koska hyvin vaihtuva vesi tuo jatkuvasti uutta energiaa kaivoon.
Oletettavasti totta, mutta porarit sanoivat että kuivaa on ollut koko porauksen ajan. Olivat täyttäneet sitä kaivoa vesijohtovedellä pitemmän aikaa. Jokunen tunti täytöstä oli pinta asettunut n.2 metriin.
Oisko ideoita kuka tähän antas jotaki puolueetonta kantaa?
Porarit nuo olosuhteet varmaankin parhaiten osaisi sanoa? Täällä porareilta kyselin että porataanko vielä vaikka 10 metriä lisää. Olisi se porareille vissiin käynyt. Sanoivat vaan että keruuputket menee 10 metrin välein että onnistuu. Tai poraavat ihan millaisen kaivon tykkää ja minkä pituisen vaan. Mutta kumminkin pieni epäilys oli että 200 metriä pitäisi riittää, koska talo on aika pikkuinen. Ja sanoivat että vettä tulee että kaivo ei ole kumminkaan kuiva. Vettä ei kaivoon valutettu, mutta puhdistuksessa poralla lopuksi käytettiin vettä ja porauksen aikana myös.
Seuraavana päivänä se kaivon veden pinta taisikin asettua 70cm korkeudelle ja sitä seuraavana alkoi valuttaa vettä yli. Kallio 13m, putkitusta 21m. Tuo suuri putkitettu osuus varmaan huonontaa keruuta? Jos on esim hiekkamaata. Täällä maa on "puhdasta" märkää savea.
Laskelma haiskahtaa, 20m vajaa ja oikeasti ei ole mielestäni kumminkaan suurta vedentuottoa. Täällä vettä jostain ilmestyi kun porausta oli tehty 13 metriä.
-
Laskelma haiskahtaa, 20m vajaa ja oikeasti ei ole mielestäni kumminkaan suurta vedentuottoa.
Asiaa pahentaa vielä sekin, että olen luultavasti laittanut ketjun aloittajan laskelmaan virheellisen paikkakunnan ja
rakennus onkin pohjoisempana, kuin laskelmani paikkakunta on.
Virheelliset lähtötiedot johtavat virheelliseen laskelmaan.
Kaivon syvyyttä pitäisi siis olla vieläkin enemmän, kuin laskelmassani on.
Toivottavasti ketjun aloittaja on saanut lämmityslaitoksensa toimivaan kuntoon.
...
Jälleen kerran vetoan kaikkiin maalämpöä nyt suunnitteleviin, älkää pihdatko maalämpökaivon syvyydessä!
Alimitoitettu kaivo aiheuttaa myöhemmin vakavia ongelmia lämmitysjärjestelmän toimintaan.
Maalämpötarjouksissa kaivon syvyys on useimmiten liian alhainen.
Mikään oikein mitoitettu maalämpöpumppu ei toimi matalammalla lämpökaivolla, kuin joku toinen!
Kaikille pumpuille tarvitaan yhtä syvä lämpökaivo. Kaivon syvyys riippuu vain talon lämmitystarpeesta.
Kun vertaatte saamianne tarjouksia, on luultavaa, että niissä tarjottu suurin kaivon syvyys on todennäköisesti se eniten oikea syvyys.
Huomatkaa myös, että Lapissa tarvitaan noin 2 kertaa syvempi lämpökaivo, kuin Etelä-Suomessa.
-
Minä sain aikanaan kahdeksan pumppu/kaivotarjousta.
Näissä vaihteli kaivojen syvyys 93m -150m
Teetin 165 m kaivon, enkä ole katunut.
ATS
-
Minä sain aikanaan kahdeksan pumppu/kaivotarjousta.
Näissä vaihteli kaivojen syvyys 93m -150m
Teetin 165 m kaivon, enkä ole katunut.
ATS
Itsellä on vain yksi laskelma joka tuli sähköpostilla. Muut tarjoukset taisi olla vain suullisia. 200m taisi tulla sen takia rajaksi, että liuospumppu jaksaa pyörittää. Maakerroksen määrästäkään en osannut sanoa juuri mitään. Naapurilla maaosuutta 20m ja sama oli täälläkin (naapuri saman joen lähettyvillä kauempana). Kaivoa tuli 60m enemmän kuin laskelmassa.
ENERGIALASKELMA 17.9.2014
(san 1972) 350m3 x 22W/m3 KUREJOKI
NIBE F1245-8 Lämmönlähde Kallio
Tiedot järjestelmästä
Kokonaistehontarve lämmitys 7,7 kW
Nettoenergiantarve (ei sis taloussähkö) 22427 kWh
Lämpimän veden tarve (sis edelliseen) 3000 kWh
Lämmityksen apulaitteet (esim kiertopumppu) 526kWh
Tehontarve 8 kW
vuoden keskilämpötila 4 C
Mitoittava ulkolämpötila MUT -29 C
Sisälämpötila 21 C
Auringonsäteily, ihmisten lämpö yms. kattavat 17 C
Menolämpötila MUTssa 60 C
Paluulämpötila MUTssa 45 C
Energiankulutus lämpöpumpulla
Tuottama energia 22059 kWh
Käyttämä energia 5886 kWh
Lisäenergia 189 kWh
Lisäenergia brutto 199 kWh
Lämmityksen apulaitteet (esim kiertopumppu) 118 kWh
Energiankulutus 6203 kWh
Säästö lämpöpumpulla 16 760 kWh
Lisäteho 2.4 kW
Lämpöpumpun ottoteho MUTssa 1.9 kW
Energianpeittoaste 99 %
Tehopeittoaste 70 %
Lämpökerroin lämpöpumppu 3.75
Lämpökerroin yht 3.59
Lämminvesi lämpöpumpusta 100%
Keruupiirin tiedot
Aktiivinen poraussuvyys 134 m
(kaivon mitta 140 m)
Ominaisenergianotto 123 kWh/m
Ominaistehonotto 39 W/m
Lambda-arvo 3.0 W/mK
Tulevan keruuaineen keskilämpötila -1.3 C
Keruuaineen lämpötilaero 3 C
(laskelma perustuu saatuihin tietoihin, tulosten saavuttamista ei luvata sitovasti)
Nyt nollakelillä tuleva keruuaine +5 - +3 = +4 C. Tulevan keruuaineen minimilämpötila tähän asti +2.
Keruuaineen lämpötilaero on ollut 4 C.
-
Laske itse, onko sinulle tarjottu riittävän syvä maalämpökaivo.
Kaivon syvyyden voit suunnilleen tarkistaa itsekin laskemalla jatkuvan kaivon kuormitustehon näin:
- Sinulle on tarjottu lämpökaivo, jonka aktiivisyvyys, L, on esimerkiksi 180 metriä
- Tarvitaan tieto talon vuotuisesta lämmitystarpeesta lämpimän käyttöveden osuus mukaan luettuna kilowattitunteina. Omakotitaloissa sen on noin 20.000 ... 45.000 kWh / vuosi. Vanhassa talossa tarvitaan enemmän, kuin uudessa.
- Kerro tämä vuotuinen lämmitystarpeen kWh määrä luvulla 0,66 jos kyseessä on patterilämmitteinen talo. Näin sait maasta otettavan lämpömäärän, P, kilowattitunteina.
Tai
Kerro tämä vuotuinen lämmitystarpeen kWh määrä luvulla 0,77 jos kyseessä on lattialämmitteinen talo. Näin sait maasta otettavan lämpömäärän, P, kilowattitunteina.
- Valitse rakennuskohteen sijaintia vastaava maaperän lämpötila T, alla olevasta listasta:
Etelärannikko T = 7,5
Muu Etelä-Suomi T = 7
Keski-Suomi T = 6,5
Oulun lääni T = 5
Merilappi T = 4
Eteläinen Lappi T = 3,5
Pohjoinen Lappi T = 2,5
Muu Lappi T = 3
Laskelmassa:
P = alussa laskettu maasta otettava lämpömäärä
T = luettelosta saatu
L = tarjotun kaivon aktiivisyvyys
8760 = tuntien lukumäärä vuodessa.
Laske:
X = 1000 * P / T / L / 8760
Esimerkiksi on lattialämmitystalo Keski-Suomessa, jonka vuotuinen lämmitystarve on 25.000 kWh.
Tarjottu 200 m porakaivo.
Kerrotaan se lattialämmityksen kertoimella 0,77 ja saadaan maasta otettavaksi lämpömääräksi P = 18.872 kWh.
Talon sijaitsee Keski-Suomessa, T = 6,5 C
Lasketaan esimerkkikaivon jatkuva kuormitusteho:
X = 1000 x 18872 kWh / 6,5 C / 200 m / 8760 h = 1,66 W / metri / aste
Luku X saisi olla enintään noin 1,7 tai pienempi, jotta kaivo olisi luultavasti riittävän syvä.
Jos luku X on isompi kuin 1,8 on kaivo mahdollisesti liian matala.
Jos luku X on isompi kuin 2,0 on kaivo liian matala.
Jos luku X on isompi kuin 2,2 on kaivo ihan liian matala.
Tämä laskelma ei kuitenkaan takaa riittävää kaivon syvyyttä.
Kaivon poraussyvyys vaikuttaa kaivon lämpötilaan ja
siksi yli 200 metriä syvillä kaivoilla tuo kuormitusastetta kuvaava luku saa olla hiukan isompi (1,75 - 1,8 wattia/metri/aste).
Tällä menetelmällä voidaan vain tehdä karkea arviointi.
-
Hei!
Joku oli jo kysellytkin "tarinan" päätöksestä. No minäpäs valotan.
Olen ahkerasti seurannut tuota tulevan nesteen lämpötilaa. Kesällä (heinäkuussa) vaihtui koko kone uuteen, takuu vaihto varaajavian takia. Tämän jälkeen kone teki käyttövettä n.2tuntia ja nesteet -0,9°C loka/marraskuussa kun alkoi pakastaa mentiin jo -1,9°C ja nyt vuodenvaihteen jälkeen kun viisari heilahti tuonne päivänä eräänä -30°C niin tuleva liemi tipahti -2,7°C ja töistä kotii tullessani kone hurisi, mutta sisälämpötila oli 8tunnin aikana tippunut 4astetta... tuliko siis raja vastaan?? Valmistajan mielestä nämä on täälläpäi ihan normaaleja lämptiloja kaivosta. Tosin verailevaa tutkimusta tehdessäni naapurin 200m kaivosta tuli +2,3°C sisään vielä yli -20°C pakkasessa.
Noh nyt on valmistajan ohjeistuksella laitettu sähkövastukset varmistamaan, jotta ei toistamiseen näin kävisi. Liemi on -20°C kelissä n.2,5°C pakkasella. Jännä nähdä missä lämmöissä mennään helmi/maaliskuussa...
Pitkällisen keskustelun tuloksena minulle on luvattu että lämpökaivo tullaan syventämään, kunhan kevät koittaa. Toivottavasti pitävät sanansa. Kaikenkaikkiaan en ole ihan täysin tyytyväinen tähän tapaan miten homma on hoidettu. Olis ollu hyvä kun homma ois tehty kerrasta kuntoon.
Jään seuraamaan ja kerron taas kun jotain uutta ilmaantuu.
-
Kuka maksaa lisäporauksen? Kunhan työ on ajankohtainen niin laitahan infoa kuinka onnistui ja mitä on lämmöt sen jälkeen reiässä. Kuinka paljon metrejä tulee lisää?
-
Joku oli jo kysellytkin "tarinan" päätöksestä. No minäpäs valotan.
Katselin aikaisemmin sinulle tekemääni mitoituslaskelmaa.
Siinä oli ihan väärä kohteen sijaintipaikkakunta.
Nyt löysin ilmeisesti oikean paikkakunnan ja laskelma muuttui radikaalisti.
Siksi tein uuden laskelman ja liitin sen tuohon omaan viestiisi.
Pohjoisessa tarvitaan syvät energiakaivot.
-
Katselin aikaisemmin sinulle tekemääni mitoituslaskelmaa.
Siinä oli ihan väärä kohteen sijaintipaikkakunta.
Nyt löysin ilmeisesti oikean paikkakunnan ja laskelma muuttui radikaalisti.
Siksi tein uuden laskelman ja liitin sen tuohon omaan viestiisi.
Pohjoisessa tarvitaan syvät energiakaivot.
Onkos tuo se sama laskelma joka oli eilenkin? Muistelen että kaivon syvyys olisi ollut sama.
Rovaniemi on kumminkin 370km Kannusta pohjoisempana.
edit: tuossa ylhäällä se uusi onkin :)
Tomppelin tekemän uuden laskelman mukaan 8kW pumppu riittää jos kaivosta tulee +0 ja ulkona -38 astetta pakkasta.
Nyt vaan taitaa kaivo heikentää aika paljon kompressoritehoa koska liuos on niin kylmää.
Jos valmistajan mielestä nuo muka olisi normaaleja lukemia, niin kompura pitäisi olla vaikkapa 10kW että sillä kompensoitaisiin kaivosta tuleva kylmä liuos. Tästä taas seuraa melko varmasti se että kaivo menee jäähän. Eli kaivoa on pakko syventää riittävän syväksi.
-
Puuttuupi siis vaivaiset sata metriä, ei ihme kun menee nopsaan viileäksi. Tämä syvennysprojekti kiinnostaa erityisesti minua.
T: Hyvän viilennyskaivon omistaja :D
-
Puuttuupi siis vaivaiset sata metriä, ei ihme kun menee nopsaan viileäksi. Tämä syvennysprojekti kiinnostaa erityisesti minua.
T: Hyvän viilennyskaivon omistaja :D
Sinulla on vielä uusi talo jolloin rakenteista saattaa poistua ylimääräistä kosteutta joka kuluttaa energiaa normaalia enemmän. Tämä tietysti johtaa viileämpään kaivoon...
-
Nyt vuodenvaihteen jälkeen kun viisari heilahti tuonne päivänä eräänä -30°C niin tuleva liemi tipahti -2,7°C ja töistä kotii tullessani kone hurisi, mutta sisälämpötila oli 8 tunnin aikana tippunut 4astetta. Valmistajan mielestä nämä on täälläpäi ihan normaaleja lämptiloja kaivosta.
Noh nyt on valmistajan ohjeistuksella laitettu sähkövastukset varmistamaan, jotta ei toistamiseen näin kävisi.
Kaivo ei sähkövastuksilla siitä parane koska kaivo vaan on liian matala. Mutta tietysti sisälämpötilaa saa sähkövastuksilla nostettua normaaliksi.
-30 pitäisi vielä olla "lämmin". Koska mitoitettava ulkolämpötila taitaa olla -37.2C.
-
Kaivo on syvyydeltään 165m ja putkitettua osuutta tuli porarin puheiden mukaan n. 40metriä. Ennen porauksen aloitusta kysyin sekä pumppuvalmistajalta ja LVI urakoitsijalta että onko tämä riittävä syvyys, koska alueella on ollut paksusti maata ennen peruskalliota. Sehän ilmeisesti vaikuttaa hieman heikentävästi kaivon lämmöntuottoon? Molemmat vakuuttelivat että kyllä kaivon koko piisaa.
Eli gebwell oli yhteydenottoni jälkeen aluksi sitä mieltä, että onhan se liian lyhyt tuo kaivo. Asia otettiin "vakavasti" ja aioittiin selvittää mitoitus jne... myös LVI urakoitsija otti yhteyttä ja sanoi asian olevan selvityksen alla. Sain eilen puhelun jossa sanoivat että mitoitus on edelleen laskennassa ja tieto tulee perjantaina...nyt sitten sen sain... kaivon pitäisi teoriassa olla n.20 m pidempi, mutta johtuen kaivon suuresta vedentuotosta sen mitta kuulemma riittää, koska hyvin vaihtuva vesi tuo jatkuvasti uutta energiaa kaivoon. Oletettavasti totta, mutta porarit sanoivat että kuivaa on ollut koko porauksen ajan. Olivat täyttäneet sitä kaivoa vesijohtovedellä pitemmän aikaa.
Noiden mukaan kaivo kuuluisi olla 185 metriä, mutta lähes -40 mitoituslämpötila ja 8kW pumppu niin mielestäni voisi olla vaikka 220 metriä, sekin on vähän.
Täällä maaporausta oli 13 metriä ja se tietysti vaikuttaa myös. Putkitusta 21 metriä.
Jos vähennetään maaosuus 40m kokonaan pois ja lisätään gebwelin minimivaatimus 185 metriä niin kaivon tarvittavaksi syvyydeksi tulisi 225 metriä.
Tosin verailevaa tutkimusta tehdessäni naapurin 200m kaivosta tuli +2,3°C sisään vielä yli -20°C pakkasessa.
Onko naapurin 200 metrin kaivo miten lähellä teidän kaivoa?
-
Sinulla on vielä uusi talo jolloin rakenteista saattaa poistua ylimääräistä kosteutta joka kuluttaa energiaa normaalia enemmän. Tämä tietysti johtaa viileämpään kaivoon...
Tuohon minäkin haluaisin yrittää uskoa. Kone 6kw sen sijaan tuntuu nappivalinnalta, -30 kelilläkin kerkeää pitää vähän taukoja, n.4h vuorokaudessa. Eiköhän asuessa saada nuokin neljä tuntia käyttöön kun käyttövettä aletaan lämmittää ja iv vie ilmaa harakoille.
Kaivosta vielä sen verran, että ei voi ainakaan kovin hyväksi kehua. Kun 5 tunnin käyntijaksolla saa menemään -0,5 pakkaselle. Tietysti noita oli useampi ja välissä vain tunnin lepo. Toivon kuitenkin hartaasti, että kaivo riittäisi asuessakin. Ei minua huonompi coppi haittaa vaikka joka talvi mentäisiin jonkun verran pakkaselle. Kunhan pysyy siinä rajoissa, ettei jää tee tuhoja. Ja kesällä palautuisi ns.ennalleen, ettei talvi toisensa jälkeen olisi entistä viileämpi kaivo. Luultavasti kuitenkin ensi talvena on viileämpi, mutta jos sen jälkeen tilanne stabiloituisi kestävälle tasolle.
-
Oliko kyse muuten kivi vai puu talosta?
Joissain merkeissä on lattiankuivaustoiminto millä voi ajalle paikat kuiviksi kosteudesta juuri sen takia ettei kaivoa vedetä kuivaksi yhdellä kertaa. Esim tässä viessmannin toiminnossa voi päättää että käytetäänkö lämpökaivoa ollenkaan tuohon...
-
Puutalo kyseessä. On alphassakin kuivaustoiminto, mutta meillä ei ole sille toiminnolle enää tarvetta. Lattia kerkesi kuivua jo ennen pumpun käynnistystä. Ainakin tuossa koneessa ohjelma tekee sellaisia erilämpöisiä lämmitysjaksoja lattiaan pitäen välillä jonkun tauon. En muista ohjelman sisältöä tarkkaan.
Nyt on lattian laatoitustöiden takia lähipäivinä jouduttu lämpöjä pienentämään ja menossa olevien huoneiden osalta vähän kiertoa kuristamaan. On saanut kaivo vähän huilia.
-
Kuka maksaa lisäporauksen? Kunhan työ on ajankohtainen niin laitahan infoa kuinka onnistui ja mitä on lämmöt sen jälkeen reiässä. Kuinka paljon metrejä tulee lisää?
Maksajaksi saadaan tähän projektiin joku muu kuin minä, sitä en osaa sanoa onko maksaja talotoimittaja, LVI-urakoitsija vaiko pumpputoimittaja. Talosta on tehty hankintasopimus ainoastaan Kastellin kanssa ja muut toimijat ovat tulleet heidän kauttaan, joten he varmaan keskenään sopivat kulujen maksajan.
Katselin aikaisemmin sinulle tekemääni mitoituslaskelmaa.
Siinä oli ihan väärä kohteen sijaintipaikkakunta.
Nyt löysin ilmeisesti oikean paikkakunnan ja laskelma muuttui radikaalisti.
Siksi tein uuden laskelman ja liitin sen tuohon omaan viestiisi.
Pohjoisessa tarvitaan syvät energiakaivot.
Kiitokset laskelmasta. Teetätin myös oman KVV valvojani toimiston väellä mitoituslaskelman ja se päätyi 220m syvään kaivoon. Toimitin se korjaavalle taholle ja he aikoivat vielä laskea omilla ohjelmillaan tuon "oikean" syvyyden.
Onko naapurin 200 metrin kaivo miten lähellä teidän kaivoa?
Välimatkaa karkeasti. 80m näillä kaivoilla
Kaivo ei sähkövastuksilla siitä parane koska kaivo vaan on liian matala. Mutta tietysti sisälämpötilaa saa sähkövastuksilla nostettua normaaliksi.
-30 pitäisi vielä olla "lämmin". Koska mitoitettava ulkolämpötila taitaa olla -37.2C.
Juu, kaivo ei varmasti lämpeä, mutta pääasia että sisällä tarkenee... :)
-
Välimatkaa karkeasti. 80m näillä kaivoilla
Noin suurella etäisyydellä ei ole juuri mitään vaikutusta.
Oma laskentaohjelmani antoi kaivollesi 1 metrin lisää syvyyttä tuon 80 metrin päässä olevan naapurin kaivon takia.
Merkitys on vain teoreettinen!