Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Alpha-InnoTec => Aiheen aloitti: NicN@c - 07.04.15 - klo:10:38
-
Eli otsikon mukainen pumppu otettiin käyttöön 1.4.
Pumpusta ei ole vielä kauheesti käyttö kokemuksia, mutta
kyseessä on Alpha-Innotecin uusin ns. nordic malli.
Ja sitten kysymys tietäjille:
Mitä ohivirtausventtiili tekee?
-
Eli otsikon mukainen pumppu otettiin käyttöön 1.4.
Pumpusta ei ole vielä kauheesti käyttö kokemuksia, mutta
kyseessä on Alpha-Innotecin uusin ns. nordic malli.
Ja sitten kysymys tietäjille:
Mitä ohivirtausventtiili tekee?
Kaverille tulossa kai tuo innoteckin pumppu. Olisi kiva kuulla käyttökokemuksia kyseisestä pumpusta.
Ohivirtausvena on kai sama kun hullunkierto :-[ En ole varma, mutta kuulostaa saman tyyppiseltä.
-
tere.
itsekin törmäsin kyseiseen pumppuun mutta 10kw malli olisi itselle.
mitä olet pitänyt, onko pumppu toiminut hyvin? oliko se niin hiljainen kuin esitteet lupaa ja saiko sen ohjauspaneelin siirrettyä IHAN mihin vain(kuin pitkä kaapeli siinä oli vai jääkö sähkömiehelle)
muutenkin mielipiteitä kaivataan ko. pumpuista, ei ainakaan liikaa ole täällä niistä kirjoittelua
-
Sama rauta kuin nibe 1226 sarja ja jämä star.
Ohjain vain alphan oma. Kuuluu samaan konserniin niben kanssa. Mutta tuo ns. karvalakki malli.
Perus vaihtoventtiilikone joka tarvitsee toisiopuolelle aina puskurivaraajan toimiakseen kunnolla.
CTC niin ei tarvitse erillisiä varaajia viritellä tilaa viemään.
-
^Ei pidä paikkaansa.
-
Nibe on tainnut joskus ostaa alpha innotechin. Mutta mitään muuta yhteistä ei taida ollakaan. Innotech on varmaan ihan hyvä ja laadukas pumppu. Samoin akvaterm taitaa olla niben omistuksessa.
-
Perus vaihtoventtiilikone joka tarvitsee toisiopuolelle aina puskurivaraajan toimiakseen kunnolla.
CTC niin ei tarvitse erillisiä varaajia viritellä tilaa viemään.
Puskurivaraajan asennus on pieni murhe sen tuomiin etuihin nähden myös tuossa CTC:ssä jonka oma varaajatilavuus on kokoa lyhyt käyntijakso. Oikealla säädöllä, käytöllä/termarit ja mitoituksella tuota ei tarvita mihinkään muuhun kuin napsumisen estoon joka sekin johtuu yleensä väärin kannakoidusta putkistosta. Jos nuo perusasiat on kunnossa se tonnin kompura varmaan kestää sen viistoista vuotta kun puskurin kanssa kestää 20v.
-
Meillä myös samanmoinen pumppu nyt viikon ollut käynnissä. Rakennushommat vielä menossa talossa, eli pelkkää lattiaa lämmitetään. Onko kokeneemmilla minkälaisia kokemuksia pumpusta?
-
Meillä pyörähti reilu viikko sitten Alpha innotec PSZS 6 nordic käyntiin. Talo uudiskohde (vielä pari kuukautta työmaa) 138m2 täyslämmintä ja 28m2 about 18 asteista autotallia ja teknistätilaa. Lämmönjako lattia. Käyntijaksot on mielestäni melko pitkiä (liiankin?), kun muutaman asteen pakkasella käy 3tuntia, tosin lepoaika perään on yli 4tuntia. Käy siis karkeasti kolme kertaa/vrk. Lämmönkeruu on kaivosta (155m). Liuos pysyy plussalla pitkässäkin käynnissä, kolmen tunnin jälkeen kaivosta 0,3+.
Kannattaisiko hystereesiä pienentää, konehan on paluuohjattu ja nyt hystereesi 1,5 astetta. Lattian paluupyynti on nyt n.23 astetta, eli käynnistyy 21,5 ja sammuu 24,5. Mikäli hystereesin pudottaisi yhteen, voisi käyntijakso tippua kahteen tuntiin. Mitä raati on mieltä? Coppelo paranisi hieman ja ei tuokaan vielä mitään pätkäkäyntiä olisi.
-
Ainiin, ja joku kyseli hiljaisuudesta. On mielestäni todella hiljainen, asentajakin sanoi, että on tämä kyllä todella hiljainen. Meillä tosin on kone teknisessä tilassa josta 250mm puu/villaseinä asuintiloihin, niin äänellä ei niin merkitystä. Mutta, plussaa tietysti sekin.
-
Yhden asteen hystereesi voisi olla parempi. Käynnistyisi siis kun lattian paluulämpö on 22 astetta ja sammuu kun 24 astetta.
Ehkä cop paranisi vähän?
-
Itsellä hystereesi 1,2 astetta. Tällöin pumppu melttoaa tasaisella ulkolämpötilalla noin 45min yhtäsoittoa.
Tosin tuossa pitää olla tietoinen siitä että jos tuohon laittaa termostaatteja kaveriksi niin äkkiä käy niin että kone käy lyhyitä rykäisyitä enää... Itsellä ei ole termostaatteja käytössä ollenkaan...
Pitkät ylikäyntijaksot syövät hiukan coppeloa. Mulla on tuosta daataakin mutta se paljastetaan vasta ensi vuoden puolella ;)
-
Itsellä hystereesi 1,2 astetta. Tällöin pumppu melttoaa tasaisella ulkolämpötilalla noin 45min yhtäsoittoa.
Tosin tuossa pitää olla tietoinen siitä että jos tuohon laittaa termostaatteja kaveriksi niin äkkiä käy niin että kone käy lyhyitä rykäisyitä enää... Itsellä ei ole termostaatteja käytössä ollenkaan...
Pitkät ylikäyntijaksot syövät hiukan coppeloa. Mulla on tuosta daataakin mutta se paljastetaan vasta ensi vuoden puolella ;)
Kannattaisi ehkä muistuttaa että miksi tuo hystereesi on noin alhainen.
Itsellä on hystereesi lattialämmityksessä 4,8C ja toimii.
-
Kannattaisi ehkä muistuttaa että miksi tuo hystereesi on noin alhainen.
Itsellä on hystereesi lattialämmityksessä 4,8C ja toimii.
Kaikkihan on kiinni siitä millainen lattialämmitys on kyseessä ja mihin putket on asennettu. (20mm putki vs 16mm, betonilaatta vs lämmönluovutuslevyt yms yms yms....) Jokainen kohde on hiukan erilainen...
Olettaisin että aloittajan tapauksessa ne on betonissa 166m2 alalla. Tuonne pukkaa lämpöä 6kW kone. Tällöin jokaista koneen kilowattia varten on 28m2 betonilaattaa varaamassa lämpöä.
Omassa tapauksessa 10kW kone puskee 240m2 lattiaan lämpöä. Tällöin jokaista koneen kilowattia vastaan on 24m2 lattiaa varaamassa lämpöä.
-
Kaikkihan on kiinni siitä millainen lattialämmitys on kyseessä ja mihin putket on asennettu. (20mm putki vs 16mm, betonilaatta vs lämmönluovutuslevyt yms yms yms....) Jokainen kohde on hiukan erilainen...
Olettaisin että aloittajan tapauksessa ne on betonissa 166m2 alalla. Tuonne pukkaa lämpöä 6kW kone. Tällöin jokaista koneen kilowattia varten on 28m2 betonilaattaa varaamassa lämpöä.
Omassa tapauksessa 10kW kone puskee 240m2 lattiaan lämpöä. Tällöin jokaista koneen kilowattia vastaan on 24m2 lattiaa varaamassa lämpöä.
Juuri näin. Perustelut on paikallaan kun uudet lämmittäjät on muutenkin vähän pihalla asioista :)
-
Juuri näin. Betonissa on lämmitysputket, laatan vahvuus n.85mm. Hystereesin muutin yhteen asteeseen, tällä lämmitysjaksot n.2h. Tosiaan jos taloon muuton jälkeen huonetermarit paljon ahdistaa piirejä niin hystereesiä voi joutua kasvattamaan, mutta parastahan olisi piirien olla mahdollisimman paljon auki, jolloin saa menoveden pidettyä mahdollisimman viileänä.
-
Juuri näin. Betonissa on lämmitysputket, laatan vahvuus n.85mm. Hystereesin muutin yhteen asteeseen, tällä lämmitysjaksot n.2h. Tosiaan jos taloon muuton jälkeen huonetermarit paljon ahdistaa piirejä niin hystereesiä voi joutua kasvattamaan, mutta parastahan olisi piirien olla mahdollisimman paljon auki, jolloin saa menoveden pidettyä mahdollisimman viileänä.
Täällä joka huoneessa on lämpötila 0,5 asteen tarkuudella sama. Kaiken tärkein on jakotukkien oikeat esisäädöt. Normaali tilanteessa termostaattien ei kuuluisi muutakuin leikata ylimääräinen lämpö pois(eli se määrä joka on tullut jostain muualta kuin pääasiallisestä lämmitysmuodosta). Tällöin perustilanteessa nuo on aina auki.
Kun usein termostaatti on on-off tyyppinen ja jos esimerkiksi huoneista on 4-5 termostaattia kiinni ja pumppu jauhaa samalla hsytereesillä lämpöä lattiaan käy niin että samalla hystereesillä käyntiaika on murto-osan aikaisemmasta koska kaikki lämpö ei ole kerennyt "sitoitumaan" lattiaan vaan palaa suoraan pumpulle.
Muistelisin jossain testissä että 2h käyntiaika putosikin 45min parin termostaatin sulkemisella. Jos käyntiaika olisi jotain 45min luokkaa olisi pudotus vieläkin rajumpi.
-
Nyt hystereesin ollessa 1aste, kone käy tunnin ja huilaa tunnin. Käyntiaika melko sama olipa pakkasta 5 tai 15. Mites tuo ohivirtauskytkentä? Meidän pumpussa on ymmärtääkseni ohivirtausventtiili integroituna. Eli koneen ulkopuolella putkissa ei tarvii olla hullun kiertoa? Asennushan näyttää koneen ulkopuolella suorakytkennältä. ::)
-
Mites tuo ohivirtauskytkentä? Meidän pumpussa on ymmärtääkseni ohivirtausventtiili integroituna. Eli koneen ulkopuolella putkissa ei tarvii olla hullun kiertoa? Asennushan näyttää koneen ulkopuolella suorakytkennältä. ::)
Oletko aivan varma? Paljonko lämmönjaon lämpötilojen erotus on? Saatko kuvaa ko. mokkulasta?
IVT:t taitaa olla ainoita pumppuja mitä on joskus kytketty tuollaisella kytkennällä....
-
Se on tällä hetkellä 4-5 asteen paikkeilla. Eli lattiaan jos menee vaikka 27 asteista niin tulee piirun alle 23 takas. Muistelen ainakin. Ohjekirjassa oli kyllä ohjeet ohivirtausventtiilin säätöön "asentajalle osiossa". Laitoin asentajalle s.postia, että säätikö meillä ohivirtausventtiilin, ei vielä vastannut. Ainakin pumpun esitteessä lukee, että ohivirtausventtiili integroituna. Ja sitten oli nuo säätöohjeet ohjekirjassa. Kuvaa ei ole, saan tietysti otettua raksalla jos aukaisen peltejä koneesta.
-
Se on tällä hetkellä 4-5 asteen paikkeilla. Eli lattiaan jos menee vaikka 27 asteista niin tulee piirun alle 23 takas. Muistelen ainakin. Ohjekirjassa oli kyllä ohjeet ohivirtausventtiilin säätöön "asentajalle osiossa". Laitoin asentajalle s.postia, että säätikö meillä ohivirtausventtiilin, ei vielä vastannut. Ainakin pumpun esitteessä lukee, että ohivirtausventtiili integroituna. Ja sitten oli nuo säätöohjeet ohjekirjassa. Kuvaa ei ole, saan tietysti otettua raksalla jos aukaisen peltejä koneesta.
Epäilen että joissain kohteissa tuollaista kait tarvitaan. Yleensä ei. Luulisin että sinulla säätö on kiinniasennossa.
Tässä manuaali. Siinä sanotaan että vain jos kyseessä on asennus missä puskurivaraaja on ?sarjassa? tuota venttiiliä tarvitaan. En pääse kärrylle mitä tuossa haetaan...
http://ait-nord.ee/wp-content/uploads/2015/06/Alterra-WZS-on-off-manual-ning-tehnilised-andmed-inglise-keelne.pdf
(http://i.imgur.com/dA4TJiC.png)
-
Eikö tuon idea ole se, jos huonetermareita, eli jakotukin toimilaitteita olisi hyvin monta kiinni asennossa ja auki jäävien piirien virtaus olisi riittämätön pumpun toiminnalle niin tuon kautta virtaus tulisi riittävän suureksi? ::) meillä kyllä jää puolet piireistä auki vaikka kaikki toimilaitteet olisi kiinni asennossa, en tiedä onko sitten tarvittava virtaus silloin meillä olemassa.
-
Ei tuollaisesta yhdysputkesta paljoa iloa ole jos piiriin pusketaan lämpöä vaikka 8kW teholla. Yhdessä hetkessä vesi on tuli kuumaa...
Itse en ole järkevää käyttöä tuolle putkelle keksinyt vielä eikä kukaan ole sen tarpeellisuutta pystynyt perustelemaan aukottomasti. Joissain kuten ivtn tapauksessa sillä pystytään paikkaamaan pumpun muita ongelmia kuten manttelivaraajan huonoa lämmönsiirtymistä....
-
Eli onko tuo kone nyt väärin kytketty kun on suoraan putkivedot jakotukeille(meno ja paluu)? Siitä haara paisuntasäiliölle. Ottaisin kuvan vaan ovat niin isoja ettei saa liitettyä.
-
Eli onko tuo kone nyt väärin kytketty kun on suoraan putkivedot jakotukeille(meno ja paluu)? Siitä haara paisuntasäiliölle. Ottaisin kuvan vaan ovat niin isoja ettei saa liitettyä.
Ei ole kuin se on juuri samalla tavalla kytketty kuin miten se kytketään miltei aina jos käytössä ei ole shuttia ja tai puskurivaraajaa.
-
Tarviiko tuota ohivirtausventtiiliä edes säätää kun meillä on 13 lattiapiiriä ja jos kaikki toimilaitteet olisi kiinni (5kpl), jää vielä 8 piiriä auki. Eli riittääkö noista kahdeksasta takuulla auki olevasta piiristä virtausta lauhduttimelle tarpeeksi?
-
Tarviiko tuota ohivirtausventtiiliä edes säätää kun meillä on 13 lattiapiiriä ja jos kaikki toimilaitteet olisi kiinni (5kpl), jää vielä 8 piiriä auki. Eli riittääkö noista kahdeksasta takuulla auki olevasta piiristä virtausta lauhduttimelle tarpeeksi?
Riittää. Venttiili saa olla kokonaan kiinni. Termostaatit ja lattialämmitys kannattaa säätää niin että normaalitilanteessa termostaatit eivät sulkeudu koskaan. Vain jos esimerkiksi aurinko paistaa sisään tai takkaa lämmitetään. MLP:n hyötysuhde on parempi kuin sinne tulee kunnon virtaus ja jos termostaatit kuristavat virtausta vähän väliä se ei ole välttämättä hyvä edes lämmöntasaisuutta ajatellen. Vahva betonilaatta on hidas reagoimaan ja usein termostaatti on "myöhässä".
-
Asuessa näkee kuinka hyvin lattian virtaukset onnistutaan säätämään. Ja tarkoitus on huonetermareiden pyynti pitää pari astetta yli normaalin lattian kautta toteutuvan lämmön. Jos lapset nukkuu lämmityskaudella ovet kiinni niin kyllä kierto pysyy päällä vaikka olisi takkaakin poltellut. Kiitos hyvistä vinkeistä/tiedoista jo alkuun, eiköhän ihmettely vielä jatku tämän uuden lämmitysmuodon kanssa :P
-
Sen verran vielä tarkennusta kaipailen, että paljonka lattiaan menevän ja tulevan ero olisi hyvä olla? Ei se ihan tuota sanomaani 4-5 ole, vaan pikemminkin 3-4. Mikäli tämä ei ole ok, niin miten saan sen paremmaksi? Tämä hullunkierron olemassaolon tarpeellisuus on vieläkin epäselvä, pitääkö sellainen olla? Ja mikä se on? Onko jotain asennuksen periaatekuvaa josta näkisin missä mitäkin pitää olla?
-
Sen verran vielä tarkennusta kaipailen, että paljonka lattiaan menevän ja tulevan ero olisi hyvä olla? Ei se ihan tuota sanomaani 4-5 ole, vaan pikemminkin 3-4. Mikäli tämä ei ole ok, niin miten saan sen paremmaksi? Tämä hullunkierron olemassaolon tarpeellisuus on vieläkin epäselvä, pitääkö sellainen olla? Ja mikä se on? Onko jotain asennuksen periaatekuvaa josta näkisin missä mitäkin pitää olla?
Katso nyt ensin ilman ohitusputkea mihin kulutus asettuu. Lauhduttimen pumppu voi esim. olla mitoitettu aivan
eri tavalla kuin meikäläisellä jossa tuo ulkoinen on huomioitu jo tehtaalla.
-
Sen verran vielä tarkennusta kaipailen, että paljonka lattiaan menevän ja tulevan ero olisi hyvä olla? Ei se ihan tuota sanomaani 4-5 ole, vaan pikemminkin 3-4. Mikäli tämä ei ole ok, niin miten saan sen paremmaksi? Tämä hullunkierron olemassaolon tarpeellisuus on vieläkin epäselvä, pitääkö sellainen olla? Ja mikä se on? Onko jotain asennuksen periaatekuvaa josta näkisin missä mitäkin pitää olla?
Ymmärrän tuon tekstin perusteella että ei ole tarpeellinen kuin siinä tapauksessa että järjestelmässä on jonkinsortin puskuri asennettuna. Sinulla ei käsittääkseni ole.
Tuohon eroon vaikuttaa myös jakotukkien esisäädöt. Jos niitä ei ole tehty niin todennäköisesti ero kasvaa säätöjen jälkeen jos niitä ei ole vielä tehty.
Periaatekuva:
(http://i.imgur.com/Q4QLIG2.png)
-
Katso nyt ensin ilman ohitusputkea mihin kulutus asettuu. Lauhduttimen pumppu voi esim. olla mitoitettu aivan
eri tavalla kuin meikäläisellä jossa tuo ulkoinen on huomioitu jo tehtaalla.
Tuossa katsoin kahdeksan päivän kulutusta, koneen energiamittari näytti, että lämpöä tehty sinä aikana 555kwh. Ja sähkömittarista oli hävinnyt n.155kwh. Niin.ei tuo coppi päätä huimaa.
Missä kohtaa sen hullunkierron yhdysputki on yleensä? Kaverillani se on talon sisällä missä varsinaisten asuintilojen jakotukit on, niin niissä on ylimääräinen putki tukkien välillä. Hänellä on kyllä 100l puskuri. Toisilla se kuvailujen perusteella on jossain paljon lähempänä konetta.
-
Tuossa katsoin kahdeksan päivän kulutusta, koneen energiamittari näytti, että lämpöä tehty sinä aikana 555kwh. Ja sähkömittarista oli hävinnyt n.155kwh. Niin.ei tuo coppi päätä huimaa.
Missä kohtaa sen hullunkierron yhdysputki on yleensä? Kaverillani se on talon sisällä missä varsinaisten asuintilojen jakotukit on, niin niissä on ylimääräinen putki tukkien välillä. Hänellä on kyllä 100l puskuri. Toisilla se kuvailujen perusteella on jossain paljon lähempänä konetta.
Pari viestiä ylempänä on kuva missä venttiilin sijainti on. Oikea ylälaita koneen sisällä. Venttiili ei voi olla auki koska hystereesi on 1 aste.
-
Tuon sijainnin tiesin. Mutta niillä kenellä on putkimiehen toteuttamana jossain koneen ulkopuolella?
-
Tuon sijainnin tiesin. Mutta niillä kenellä on putkimiehen toteuttamana jossain koneen ulkopuolella?
Ei sitä voi olla olemassa. 1 K hystereesi tarkoittaa sitä. Jos lämpöä pääsisi vuotamaan takaisinpäin kone pysähtyisi miltei välittömästi. Joskus tosin kone saattaa laskea tuon säädettävän hystereesin päälle jonkun vakion jolloin todellisuus saattaa olla suurempi kuin tuo luku pelkästään.
Selvinnee katsomalla paluulämpötilaa kun kone käynnistyy ja kun se pysähtyy.
-
Ainakin meillä näyttää, että kone noudattaa täsmällisesti tuota 1k hystereesiä, käynnistyy juuri kun 1aste alittuu ja sammuu kun 1 aste ylittyy. Sitä vaan olen ihmetellyt miksi maalämmön myyjät kaupittelee lattialämmitystaloihin puskurivaraajaa, perusteena pidemmät käyntijaksot. Ainakin jos lattiaa on esim yli 15m3 niin käynnin saa kyllä ainakin tarpeeksi pitkäksi (liiankin pitkäksi jos haluaa). ::) hystereesi kahteen niin ei käy nollakelilläkään pätkää.
-
Patterikohteissa tarve on tietenkin ihan selvä.
-
Ainakin meillä näyttää, että kone noudattaa täsmällisesti tuota 1k hystereesiä, käynnistyy juuri kun 1aste alittuu ja sammuu kun 1 aste ylittyy. Sitä vaan olen ihmetellyt miksi maalämmön myyjät kaupittelee lattialämmitystaloihin puskurivaraajaa, perusteena pidemmät käyntijaksot. Ainakin jos lattiaa on esim yli 15m3 niin käynnin saa kyllä ainakin tarpeeksi pitkäksi (liiankin pitkäksi jos haluaa). ::) hystereesi kahteen niin ei käy nollakelilläkään pätkää.
Hystereesillä varustettuna punppu käy kelillä kuin kelillä yhtä pitkään jos termostaatteja ei ole.
Jos kesällä haluaa lämmittää pelkästään pesuhuoneen lattiaa niin tällöin tarvitaan puskurivaraaja väkisinkin...
-
Joo kyllähän käyntijakso melko samanlainen on nollassa ja pikkupakkasilla. Tarpeeksi kovaksi kun keli menee niin käyntijaksot pitenee ja lopultahan kone ei enää saavuta toivottua lämpötilaa ja käy tauotta. Muistaakseni mitoituksen mukaan meillä reilussa -30 asteessa.
-
Joo kyllähän käyntijakso melko samanlainen on nollassa ja pikkupakkasilla. Tarpeeksi kovaksi kun keli menee niin käyntijaksot pitenee ja lopultahan kone ei enää saavuta toivottua lämpötilaa ja käy tauotta. Muistaakseni mitoituksen mukaan meillä reilussa -30 asteessa.
Juuri näin. Tulee jokaisen käyntijakson aiheuttama energiavaje paikattavaksi sekä itse käynnin aikana häviävä energia lisäksi. Lisäksi jyrkästi laskeva lämpötila sekä siitä johtuva veden lämpötilapyynnin kasvu lisää vielä näissä tapauksissa käyntijakson pituuttu. Sama asia toimii tietysti myös toisinpäin.
-
On pakkaset hieman kaivoa rasittaneet. Oli pari päivää -29astetta ja viikon verran muutenkin yli kahden kympin. Yhden hystereesillä venyi käyntijaksot pahimmillaan 4-5 tuntiin. Liuos tuollaisen käynnin jälkeen -0,5. Nyt kun on enää "vain" -21 pakkasta niin selviää parin tunnin käynnillä, mutta kaivo ei palaudu tunnin lepoajalla oikein kunnolla. Alussa enää 2,2 plussalla.
Olen alkanut jo henkisesti valmistautumaan, että lähivuosina on poralle töitä meidän pihassa. Tomppeli kun on foorumilla sanonut, että kaivo jäähtyy muutamassa vuodessa n.1,5 astetta. Meillä on kone ollut käytössä vasta alle kuukauden ja ollaan melko viileissä vesissä. Viilennyksellä pystyisi kesällä tietysti tekohengitystä antamaan kaivolle, mutta kuinka paljon sekään sitten auttaisi. Ei kyllä ole sitä konvektoriakaan ::)
Tai sitten yrittää jotenkin vähentää kaivon rasitusta muilla keinoilla. Pakkasilla poltella puita runsaasti ja tinkiä hieman autotallin ja teknisentilan lämpötilasta (nyt n.20astetta).
Seuraillaan lisää...
-
Kaivot ovat joutuneet poikkeuksellisen koville nyt. Itsellä on myös kaivo varsin viileä ja on varsin villiä pumppu tallentaa alimmat lämpötilat aina talteen. Muuten tuskin sattuisi olemaan juuri tällöin pumpun vierellä katselemassa. Viikon alimmat tulo -1,4 ja meno -5,5.
Harmittaa itseäkin kun olisin itse porauttanut syvemmän reijän mutta jonkun herran "hihamitoitus" oli iskeytynyt ilmeisesti niin lujaan porarin tärykalvoille että haluttua 200m ei tullutkaan pihaan >:(
-
"Hihamitoitus" :D
Meille tarjousvaiheessa erään valmistajan myyjä tarjosi 111m kaivoa. Sen verran olin kartalla, että tuo tuntui liian matalalta.
Nyt on tuo 155m, 9metrissä tuli kallio vastaan, mutta 15m joutui putkittamaan kun oli sen verran haperoa ollut pinnassa. Kyllä nyt tuntuisi 700e pikkurahalta jos olisi 175metrisen pyytänyt. ::)
Onhan tuo litku muillakin näköjään käynyt melko viileänä nyt pakkasilla. Kadehtien saa seurata niitä kenellä pumppu on hyrrännyt vuorokauden putkeen ja tulo vieläkin plussalla.
-
"Hihamitoitus" :D
Onhan tuo litku muillakin näköjään käynyt melko viileänä nyt pakkasilla. Kadehtien saa seurata niitä kenellä pumppu on hyrrännyt vuorokauden putkeen ja tulo vieläkin plussalla.
Mutulla osa noita vetää. Tosin ongelma on siinä että lasketunkin tuloksen pystyy helposti mulkkaamaan niin että tulos on mitä sattuu... Ja jokatapauksessa epävarmuustekijäksi jää vielä kallion laatu & veden korkeus. Tosin kallion laadun saa nykyään katsottua etukäteen.
Kertoo sekin jo jotain kun eräs totesi että kone oli joutunut käyttämään nyt vastuksia viikonaikana enemmän kuin mitä kone oli käyttänyt edellisen neljän vuoden aikana yhteensä.... ::)
-
Mutulla osa noita vetää. Tosin ongelma on siinä että lasketunkin tuloksen pystyy helposti mulkkaamaan niin että tulos on mitä sattuu... Ja jokatapauksessa epävarmuustekijäksi jää vielä kallion laatu & veden korkeus. Tosin kallion laadun saa nykyään katsottua etukäteen.
Kertoo sekin jo jotain kun eräs totesi että kone oli joutunut käyttämään nyt vastuksia viikonaikana enemmän kuin mitä kone oli käyttänyt edellisen neljän vuoden aikana yhteensä.... ::)
Niin jos neljänä edellisenä vuotena 1h vastuksia ja tällä viikolla 4h niin tästäkin saisi aika realistisen kuvan.
Haloo.
-
Niin jos neljänä edellisenä vuotena 1h vastuksia ja tällä viikolla 4h niin tästäkin saisi aika realistisen kuvan.
Haloo.
Tilanne nyt vain on sellainen että kovat pakkaset ovat laittaneet niukille mitoitetut kaivot koville. Ei siinä sen kummempaa. Ei nuo 30 asteen pakkaset kovin yleisiä ole eteläsuomessa. Eikä tarvi olla einstein todetakseen sitä. Sitten tälläisiä tulee vastaan.
(http://i.imgur.com/WrdNrrs.jpg)
Tampere, Härmälä mittausasemalla tammikuussa keskilämpötila vuodesta 1961- lähtien on ollut -6,78 C. http://koti.mbnet.fi/tilastot/html/tampere_pirkkala.html (http://koti.mbnet.fi/tilastot/html/tampere_pirkkala.html)
Jos tilastoihin otetaan lämpötilat vuodesta -81 alkaen se näyttää tältä. http://ilmatieteenlaitos.fi/tammikuu (http://ilmatieteenlaitos.fi/tammikuu)
(http://i.imgur.com/mAegyDT.png)
Keskilämpötila tähän saakka. http://www.eeki.biz/saatila.php (http://www.eeki.biz/saatila.php)
(http://i.imgur.com/WdiVX62.png)
Aika sitten näyttää millainen koko kuukaudesta muodostuu. Toivottavasti ei vuoden 1987 kaltainen jolloin tammikuun keskilämpötila oli -19,7 ::)
Tällähetkellä mittari näyttää lukemaa -22,3. Tuosta voisin luovuttaa mielelläni 15 astetta pois. :)
-
Hystereesillä varustettuna punppu käy kelillä kuin kelillä yhtä pitkään jos termostaatteja ei ole.
Jos kesällä haluaa lämmittää pelkästään pesuhuoneen lattiaa niin tällöin tarvitaan puskurivaraaja väkisinkin...
Ohivirtausventiili auttaa tässäkin asiassa, mutta silti laittaisin vesitilanlaajentajan, en puskurivaraajaa.. esim. WPS61.
-
Nyt kun on pakkaset lopulta Joensuussakin hellittäneet alle kymppiin on kaivokin saanut hieman palautua. Yllättävän hyvinkin, kaivon lämpötila nyt 3,5 astetta (todettu tunnin tauon jälkeen seuraamalla vartin verran tulevaa liuosta).
Vaan olipahan tiukka jakso varmasti monelle niukalle kaivolle. Mitä fraattin kaivolle kuuluu? Luin jostain ketjusta, että -2,5 paikkeilla kävi tuloliuos kylmimmillään. Joko on helpottanut?
Tuota lattian dt:tä en malta silti olla kummastelematta. 3 astetta tasan, tuntuu pieneltä.
-
Nyt kun on pakkaset lopulta Joensuussakin hellittäneet alle kymppiin on kaivokin saanut hieman palautua. Yllättävän hyvinkin, kaivon lämpötila nyt 3,5 astetta (todettu tunnin tauon jälkeen seuraamalla vartin verran tulevaa liuosta).
Vaan olipahan tiukka jakso varmasti monelle niukalle kaivolle. Mitä fraattin kaivolle kuuluu? Luin jostain ketjusta, että -2,5 paikkeilla kävi tuloliuos kylmimmillään. Joko on helpottanut?
Tuota lattian dt:tä en malta silti olla kummastelematta. 3 astetta tasan, tuntuu pieneltä.
Tuo tulo taisi alimmillaan käydä -1,5 asteessa. Kait sä vähän säikähti noita pakkasia... :) Kait se siitä elpymään päin...
Kun sinulla käyntjaksot oli pitkiä pienellä hystereesilläkin niin tämä tarkoittaa sitä että lämpö siirtyy lattiaan todella hyvin. Ehkä itse pudottaisin pumpusta hiukan kierroksia jotta pääsisi noin 5K deltaan. Pyörittääkö kone tuota pumppua aina samalla nopeudella vai vaihtuuko nopeus kun kone käynnistyy?
-
Kiertopumpun nopeus vaihtelee. Jos uusin softa niin voi säätää sellaiseksi kun haluaa.
-
Missä kohtaa valikoita säätö sijaitsee? Jossain muistan, että liuospumpun kohdalla lukee 100%. Onko kohdallani siis niin, että lauhduttimella on niin kova virtaus ettei kone vaan kerkeä lämmittää kuin tuon kolme astetta?
-
Missä kohtaa valikoita säätö sijaitsee? Jossain muistan, että liuospumpun kohdalla lukee 100%. Onko kohdallani siis niin, että lauhduttimella on niin kova virtaus ettei kone vaan kerkeä lämmittää kuin tuon kolme astetta?
Hyvin paljon mahdollista että kiertovesipumppu pyörisi vähän liiankin nopeasti.
-
Onko tuolla lämmityksen dt:llä coppiin vaikutusta?
-
Morjens. Helmikuussa ei juuri ehtinyt foorumilla vierailla. Oli kiire saada talo kuun loppuun muuttokuntoon. Nyt on ensimmäinen yö takana ja toinen edessä :) en jaksanut alkaa etsimään keskustelua käyttöveden lämmöstä. Eli mihin kannattaisi laittaa käyttöveden lämpötila?
Asentaja kävi laittamassa käyttöveden lämmityksen päälle. Pyynti 50 astetta, hystereesillä 4astetta. Seurailin pumppua kun lapset kävi nopsaan suihkussa ja puoliso perään. Ei hirmu löträilyjä ollut ja vesi laski 38 asteeseen varaajassa (mittauskohdassa, missä lie). Nostin pyynnin 55 asteeseen jotta riittäisi hieman pidempään lämmin vesi. Mahdollisimman matalana ilmeisesti kuitenkin kannattaisi pitää jos ilman vastuksia meinaa olla.
Tuo alpha tekee 65 asteista ilman vastuksia, mutta meillä ei liuoksen lämpötila anna välttämättä myöten. Voi olla pitkillä käyntijaksoilla himpun pakkasella, esim -0,0-0,5. Mikäli oikein olen ymmärtänyt niin pakkasella olevalla liuoksella ei saa niin kuumaa tehtyä?? Varaaja muistaakseni 186 litraa.
-
Missä kohtaa valikoita säätö sijaitsee? Jossain muistan, että liuospumpun kohdalla lukee 100%. Onko kohdallani siis niin, että lauhduttimella on niin kova virtaus ettei kone vaan kerkeä lämmittää kuin tuon kolme astetta?
huoltovalikon alta löytyy kohta es-pumppu. 3.79 on uusin versio softasta.
-
Moro,
alla lämmityskäyrä omasta AIT:stä.
TVL=MLP meno
TRL=MLP paluu
TRLext= ulkoinen paluu
Kytkentä on kolmiputkikytkentä ulkoisella kiertovesipumpulla.
(http://i347.photobucket.com/albums/p458/forgotten77/Laumlmmitys20161103_zpsshtztxvx.jpg) (http://s347.photobucket.com/user/forgotten77/media/Laumlmmitys20161103_zpsshtztxvx.jpg.html)
Laitteen asetusarvot on litteenä olevassa csv:ssä. Tiedot on otettu seisovasta koneesta, joten mittaustietoja ei kannata ihmetellä.
Toivottavasti näistä on jollekkin apua :)
AIT:n netti/mobiili sovellukset on suht hanurista, mutta aika hyvin saa asiota tutkittua, kun ottaa tiedot tikulle ja katsoo niitä DTAGuilla.
-
Ei tuollaisesta yhdysputkesta paljoa iloa ole jos piiriin pusketaan lämpöä vaikka 8kW teholla. Yhdessä hetkessä vesi on tuli kuumaa...
Itse en ole järkevää käyttöä tuolle putkelle keksinyt vielä eikä kukaan ole sen tarpeellisuutta pystynyt perustelemaan aukottomasti. Joissain kuten ivtn tapauksessa sillä pystytään paikkaamaan pumpun muita ongelmia kuten manttelivaraajan huonoa lämmönsiirtymistä....
Uusimmassa softassa (3,79) on es-pumpun asetuksissa toiminto ohivirtauksen säätämiseen. Valikossa näkyy sen hetkinen virtaus l/h ja tarkoitus on säätää ohivirtaus sillä tavalla, että nimellisvirtaus toteutuu aina. Kun toiminnon aktivoi, menee kiertopumppu 100% teholle. Sitten laitetaan menolinja esim. jakotukilta kiinni kokonaan. Ohivirtausventtiilin jousi kiristyy myötäpäivään ja löystyy vastapäivään. Säädön helpottamiseksi on hyvä käyttää välillä menolinjaa auki. 6kW:n pumpussa nimellisvirtaus on 1000l/h ja 8kW:n pumpussa 1300l/h.
Koska laite on paluuvesiohjattu, ohivirtausventtiilin tehtävä on estää laitteen meno ylipaineeseen ja vastuksen lämpösuojan laukeamisen estäminen.
Termostaattien sulkeutuessa ohivirtaus aukeaa ja työntää kuuman suoraan takaisin paluuveteen ja laite älyää sammuttaa kompressorin.
Ohivirtauksen säätöä ei käytännössä tarvitse tehdä, mikäli on puskurivaraaja kytketty eroitusvaraajaksi. Patterilämmityksessä läpivirtausvaraajalla ohivirtauksen säätö on erityisen tärkeä toimenpide.
-
Tyhmä kysymys, mutta kuinka patterilämmitysjärjestelmässä, missä on läpivirtausvarajaa, tuo ohivirtauksen säätö suoritetaan?
-
Tyhmä kysymys, mutta kuinka patterilämmitysjärjestelmässä, missä on läpivirtausvarajaa, tuo ohivirtauksen säätö suoritetaan?
Laitetaan menolinjassa tai paluulinjassa sulku kiinni. Voi joutua jonkun kerran käyttämään sulkua auki, ennen kuin saa säädettyä. Ja todennäköisesti kompressori ehtii pysähtyä joitakin kertoja.
-
Lisää tyhmiä kysymyksiä :) Pitääkö nuo sulut laittaa kiinni puskurivaraajan jälkeen vaiko ennen puskurivaraajaa - onko tuolla väliä?
Samoin tuo lämpötilojen tsekkaus pistää miettimään, ennen kuin alkaa hutkimaan :) Eli tuossa katsotaan sieltä AIT:n informaatiopuolelta lämpötilaosiosta meno ja paluuveden lämpötiloja...mistä nuo kelvinilukemat näkee - huoltomiehen koodin takaa valikosta? Onko kellään kuvaa omasta laitteesta tuosta?
-
Lisää tyhmiä kysymyksiä :) Pitääkö nuo sulut laittaa kiinni puskurivaraajan jälkeen vaiko ennen puskurivaraajaa - onko tuolla väliä?
Samoin tuo lämpötilojen tsekkaus pistää miettimään, ennen kuin alkaa hutkimaan :) Eli tuossa katsotaan sieltä AIT:n informaatiopuolelta lämpötilaosiosta meno ja paluuveden lämpötiloja...mistä nuo kelvinilukemat näkee - huoltomiehen koodin takaa valikosta? Onko kellään kuvaa omasta laitteesta tuosta?
Huoltovalikko - informaatio - lämpötilat
Huoltovalikko - Es pumppu löytyy tuo ohivirtauksen säätö
Laita ennen puskurivaraajaa sulku kiinni. Ei Kompressorin tarvitse välttämättä olla edes päällä kun sen säätää.
-
Minulla on nyt vuoden pyörinyt PWZS8 pumppu ja ei valittamista sen toiminnan suhteen sinänsä koska lämpöä on riittänyt.
Muutama kysymys pumppuun liittyen:
- Puhelin appia ei enää löydy edes Apple storesta enkä saanut sitä aikaisempaa versiota edes toimimaan joka silloin löytyi. Muutama kk sitten sieltä löytyi vielä Novelan appi joka on vastaavan näköinen kuin Alpha innotec ja sen sainkin toimimaan. Vai onko tähän joku uusi versio olemassa kenties eri nimellä?
- Ilmeisesti huoltokoodi on muuttunut jonkun päivityksen myötä kun en enää selaimella pääse sillä aikaisemmalla koodilla ns. huoltotilaan?
- Kiinnostaisi päästä seuraamaan dataa/lämpötiloja pidemmältäkin aikaväliltä ilman usb-tikkuja. Onko kukaan virittänyt modbussin tms. kautta lämpötilojen keruuta?
- Pumpussahan on sisäänrakennettu kiertovesipumppu. Millä syklillä pumppu pyörii, ei ilmeisesti kuitenkaan kokoajan? Saisiko siihen jotenkin rakennettua ulkoisia ohjauksia kiertovesipumpulle esim. ulkolämpötilan mukaan? Minulla on talli samassa verkostossa ja jos kiertovesipumppu pysähtyy kovilla pakkasilla niin varsinkin nosto-oven edusta jäähtyy jos vesi ei verkostossa kierrä.
-
- Puhelin appia ei enää löydy edes Apple storesta enkä saanut sitä aikaisempaa versiota edes toimimaan joka silloin löytyi. Muutama kk sitten sieltä löytyi vielä Novelan appi joka on vastaavan näköinen kuin Alpha innotec ja sen sainkin toimimaan. Vai onko tähän joku uusi versio olemassa kenties eri nimellä?
Ei tosiaan löydy app storesta enää, mutta aikaisemmin asennettu on alkanut toimimaan iPhonessa. Myös viimeisen kahden vuorokauden käyrän näkyvät, mitä ei ollut vielä viimeksi testatessa.
- Ilmeisesti huoltokoodi on muuttunut jonkun päivityksen myötä kun en enää selaimella pääse sillä aikaisemmalla koodilla ns. huoltotilaan?
Mikä versio sinulla on ohjelmasta? Minulla on V3.78 ja siinä toimii tuo tälläkin foorumilla mainittu huoltokoodi. Testasin vielä äsken.
- Pumpussahan on sisäänrakennettu kiertovesipumppu. Millä syklillä pumppu pyörii, ei ilmeisesti kuitenkaan kokoajan?
Minulla pyörii vain lämmityksen ajan, koska on käytössä myös ulkoinen kiertovesipumppu. Jos ulkoista pumppua ei ole niin, eikös sen pitäisi pyöriä koko ajan ES-pumppu nimellisnopeuden mukaisesti, paitsi käyttövettä tehtäessä. Jos pumpun optimointi on käytössä, niin silloin kiertovesipumppu ei pyöri koko aikaa, vaan 5 minuuttia 30 minuutin välein.
-
Ei tosiaan löydy app storesta enää, mutta aikaisemmin asennettu on alkanut toimimaan iPhonessa. Myös viimeisen kahden vuorokauden käyrän näkyvät, mitä ei ollut vielä viimeksi testatessa. Mikä versio sinulla on ohjelmasta? Minulla on V3.78 ja siinä toimii tuo tälläkin foorumilla mainittu huoltokoodi. Testasin vielä äsken.Minulla pyörii vain lämmityksen ajan, koska on käytössä myös ulkoinen kiertovesipumppu. Jos ulkoista pumppua ei ole niin, eikös sen pitäisi pyöriä koko ajan ES-pumppu nimellisnopeuden mukaisesti, paitsi käyttövettä tehtäessä. Jos pumpun optimointi on käytössä, niin silloin kiertovesipumppu ei pyöri koko aikaa, vaan 5 minuuttia 30 minuutin välein.
3.76 versio näyttää olevan. Eikös se pitäisi verkon kautta päivittyä automaattisesti?
Pumpun optimointi ei ole päällä, mutta tallin päässä jakotukin virtaus"mittarit" toisinaan nollilla kun pumppu seis. Siitä päättelin, että pumppu ei pyörisi koko aikaa.
-
3.76 versio näyttää olevan. Eikös se pitäisi verkon kautta päivittyä automaattisesti?
Pumpun optimointi ei ole päällä, mutta tallin päässä jakotukin virtaus"mittarit" toisinaan nollilla kun pumppu seis. Siitä päättelin, että pumppu ei pyörisi koko aikaa.
Onko teillä järjestelmäasetuksista mikä valinta kohdassa varaaja?
Puskurina lauhdepumppu pyörii lämmittäessä nimellisnopeudella ja ei lämmittäessä miniminopeudella. Käyttöveden lämmityksessä on oma nopeus, käyttöveden latauksen aikana ei ole kiertoa lattialämmityksessä.
Erotuksena lauhdepumppu pyörii lämmittäessä nimellisnopeudella ja ei lämmittäessä on pysähtynyt, koska varaajan jälkeen on oma kiertovesipumppu mikä kierrättä lämmitysverkostossa.
-
Onko teillä järjestelmäasetuksista mikä valinta kohdassa varaaja?
Puskurina lauhdepumppu pyörii lämmittäessä nimellisnopeudella ja ei lämmittäessä miniminopeudella. Käyttöveden lämmityksessä on oma nopeus, käyttöveden latauksen aikana ei ole kiertoa lattialämmityksessä.
Erotuksena lauhdepumppu pyörii lämmittäessä nimellisnopeudella ja ei lämmittäessä on pysähtynyt, koska varaajan jälkeen on oma kiertovesipumppu mikä kierrättä lämmitysverkostossa.
En nyt ihan päässyt kärryille.
Löytyykö jostain tämän pumpun ns. periaatekaaviota?
En muista, että manuaalissakaan olisi ollut.
Edit: Nyt selvisikin kun löysin asetuksista tuon puskurin.
-
Huolto - Asetukset - Järjestelmäasetukset alta löytyy.
Varaaja:Puskuri (tai Erotus)
Ei yleensä päivity etähallinnan kautta automaattisesti uusimpaan versioon. Sitä voi pyytää heiltä erikseen, mielellään haluavat että joku on kaiken varalta paikalla päivityksen aikaan.
-
Mistä tuolta asetuksista rajoitetaan lattiaanmenevän lämpö? En heti löytänyt manuaalista kuin käyrän säädön. Näyttäs nousevan lämmityksen käynnistyessä reilusti yli 40 asteista lattiaan.
edit. 47 asteista lähtee aina pitkän aikaa. Asentajakin kävi säätämässä asetusta maks. vedenlämpö pienelle, mutta se katkaisee heti pumpun lämmityksenkin, kun nousi yli 42 asetetun rajan. Mutta selvityksessä tarkemmin vielä.
-
Mistä tuolta asetuksista rajoitetaan lattiaanmenevän lämpö? En heti löytänyt manuaalista kuin käyrän säädön. Näyttäs nousevan lämmityksen käynnistyessä reilusti yli 40 asteista lattiaan.
edit. 47 asteista lähtee aina pitkän aikaa. Asentajakin kävi säätämässä asetusta maks. vedenlämpö pienelle, mutta se katkaisee heti pumpun lämmityksenkin, kun nousi yli 42 asetetun rajan. Mutta selvityksessä tarkemmin vielä.
Laite on paluuvesiohjattu. Lattiaanmenevää lämpötilaa voit "rajoittaa" lisäämällä virtausta lattialämmityksen läpi. Es-pumppu valikosta näkee virtauksen l/h. Nimellisnopeudella lämpötilaero menon/paluun välillä on n.6K. Tällöin lattiaan menee maksimissaan 6c kuumempaa mitä on käyrällä paluuvedelle pyydetty.
Edit.8kW:n pumpussa nimellisvirtaus on n.1300l/h.
-
Eihän huonetermostaatit ole katkaiseet kiertoa esim suurimmasta osasta piirejä`?
-
Oli yläkerta rajoitettuna ja availin niitä termareita vielä suuremmaksi. Alakerran piirit laitoin nyt myös täysille, olohuone ja ruokailutila. Säädellään sitten pienemmälle tarvittaessa. Näyttää rauhoituneen. Tuolta näkee lattia meno/paluu nyt (muut kytkemättä): www.kolumbus.fi/kahe.paki
Täysin mennään siis eri säädöin kuin puulämmityksen ja Oumanin tekemin säädöin. Alakerran jakotukissa ei ole ohitusta, mutta yläkerrassa olisi. Varmaan olisi sekin hyvä avata vai?
-
Jos tarkoitat ohituksella sitä että vesi palaa suoraan meno puolelta paluupuolelle niin ehkä tuota ei kannata aukaista jos sinulla on vain piirit niin etteivät ne sulkeudu koskaan. (esim käsisäätöisiä piirejä ilman termostaattia). Paras vaihtoehto on säätää lämmmityskäyrä kohdalleen niin että jokapaikassa lämpöriittää ja vasta sitten kytkeä termostaatit leikkaamaan ylilämpö pois.
Pelkästään pesutilojen lämmitys kesällä voi olla ongelmallinen koska tällöin ei välttämättä saada lauhduttimelle riittävästi virtausta tai lämpöä ei saada luovutettua tarpeeksi mihinkään. Tällöin menovesi/paluuvesi nousee nopeasti ja saattaa pysäyttää koneen käynnin varsin nopeastikin.
-
Moi
Miten muilla kestänyt otsikon mukainen laite? Meillä otettu käyttöön 3/2015 ja nyt menee jo toistamiseen kompurayksikkö vaihtoon.
Ensimmäinen kesti aikalailla vuoden kunnes kylmäaineet ja öljyt pihalle, 3/2016 päivitettiin ohjelma ja uusi kompurayksikkö ja se kesti melk. 2vuotta, öljyt pihalle.
Huollossa myönsivät että jokin liitos on ollut heikko ja tärinästä pettää ja uudessa päivitetyssä mallissa pitäisi homma olevan korjattu mutta eipä kestäny, takuuta jäljellä laitteistolla 2v ja sen jälkeen taitaa tulla kalliiksi tällä pumpulla talon lämmitys :-\ Luotto meni kyllä koko vehkeeseen.
-
Moi
Miten muilla kestänyt otsikon mukainen laite? Meillä otettu käyttöön 3/2015 ja nyt menee jo toistamiseen kompurayksikkö vaihtoon.
Ensimmäinen kesti aikalailla vuoden kunnes kylmäaineet ja öljyt pihalle, 3/2016 päivitettiin ohjelma ja uusi kompurayksikkö ja se kesti melk. 2vuotta, öljyt pihalle.
Huollossa myönsivät että jokin liitos heikko on ollut heikko ja tärinästä pettää ja uudessa päivitetyssä mallissa pitäisi homma olevan korjattu mutta eipä kestäny, takuuta jäljellä laitteistolla 2v ja sen jälkeen taitaa tulla kalliiksi tällä pumpulla talon lämmitys :-\ Luotto meni kyllä koko vehkeeseen.
No johan sattui. ::) Kannattanee takuuajan puitteissa vilkuilla myös varaajan kuntoa vähän siihen suuntaan jos mahdollisesti pystyy jotenkin toteamaan... Joissain varaajissa lieni kestävyysongelmia ja siitä löytyykin jo kirjoituksia.
-
Pelottavan kuuloista, toivottavasti oma PWZSV kestää paremmin. Nuo vuodothan sinänsä ei pitäisi rikkoa pumppua mitenkään totaalisesti ja putkien korjaus on peruskauraa kylmäasentajalle joka osaa hommansa. Tyhjiöinti, uudet aineet sisään, vähän öljyä ja uutta kuivainta ja kovaa ajoa. Pitäisi olla ihan tehtävissä.
Valmistajalla on virhevastuu takuuajan jälkeenkin. Etenkin viasta joka uusii ja jota ei saada kuntoon pysyvästi.
-
Mikä kompura näissä Ait:n pumpuissa mahtaa olla? En oo missään ennemmin törmännyt tähän ongelmaan, vaikka aika paljon olen tietoa Ait:sta etsinytkin.
-
Mikä kompura näissä Ait:n pumpuissa mahtaa olla? En oo missään ennemmin törmännyt tähän ongelmaan, vaikka aika paljon olen tietoa Ait:sta etsinytkin.
Eiköhän se ole tuo sama patti mikä löytyy miltei jokaisesta on-off koneesta eli copelandin scrolli. Sillä ei tosin ole tekemistä sen kanssa että putket repävät liitoksistaan huonon suunnittelun takia.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5292.msg88608#msg88608
-
Eiköhän se ole tuo sama patti mikä löytyy miltei jokaisesta on-off koneesta eli copelandin scrolli. Sillä ei tosin ole tekemistä sen kanssa että putket repävät liitoksistaan huonon suunnittelun takia.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5292.msg88608#msg88608
Joo ei oo mitään tekemistä noitten liitosvikojen kanssa. Ihan vaan mielenkiinnosta kysyin kun tuli ketjua lukiessa mieleen :)
Pelottavan kuuloista, toivottavasti oma PWZSV kestää paremmin. Nuo vuodothan sinänsä ei pitäisi rikkoa pumppua mitenkään totaalisesti ja putkien korjaus on peruskauraa kylmäasentajalle joka osaa hommansa. Tyhjiöinti, uudet aineet sisään, vähän öljyä ja uutta kuivainta ja kovaa ajoa. Pitäisi olla ihan tehtävissä.
Valmistajalla on virhevastuu takuuajan jälkeenkin. Etenkin viasta joka uusii ja jota ei saada kuntoon pysyvästi.
Toivottavasti eivät heitä noita kompuroita menemään. Voisivat lähettää vaikka mulle niin pistäisin hyllyyn jemmaan ;). Veikkaan myös, että kompura sammuu kylmäaineen puutteeseen jo hyvissä ajoin ennen kun mitään vakavempaa sattuu.
-
Ei taida valitettavasti Suomesta löytyä ainuttakaan otsikon mukaista 8kW:n pumppua, mihin ei ole vaihdettu koneikkoa. Yksittäistapauksia voi olla. Scanwarmilla oli mielestäni heti hyvä linja ja vaihdattivat koko koneikon. Alkuperäiset ottavat takaisin ja tehdasolosuhteessa korjaavat. Todennäköisesti laittavat testien jälkeen takaisin kiertoon.
Käsittääkseni Callidus korjautti samaa ongelmaa asiakkaan luona, jolloin luonnollisesti tekijästä kiinni miten hyvin onnistunut.
Eikös näissä ns.uusissa ait:n pumpuissa ole Kaukoran valmistama varaaja, vielä jalometalista - pitäisi olla puhkeamisongelma historiaa.
Vähän tämän historiaa tuntien ja invertterimallin foorumin käyttäjäkokemusten perusteella tuoksahtaa betatestauksen maku.
Positiivinen asia, että päivityksiä tippuu pikkuhiljaa. Pienimmässä mallissa on käsittääkseni ollut aika paljon kosketushäiriöitä.
-
Vähän tämän historiaa tuntien ja invertterimallin foorumin käyttäjäkokemusten perusteella tuoksahtaa betatestauksen maku.
Positiivinen asia, että päivityksiä tippuu pikkuhiljaa. Pienimmässä mallissa on käsittääkseni ollut aika paljon kosketushäiriöitä.
Viittaat varmaan minun havaintoihini Luxtronikin softaongelmista. Niissä on se hyvä puoli, että kaikki ne olisivat korjattavissa, vieläpä aika helposti. Täydellistä ohjelmistoa ei ole olemassakaan, aina on bugeja ja vielä enemmän "ominaisuuksia". Jyvät erotetaan akanoista sitten kun bugit ja omituisuudet nostetaan pöydälle ja niitä pitäisi korjata. Katsotaan miten AIT suoriutuu, bugiraportti on heille toimitettu.
Todettakoon myös että minulla on ehkä vähän keskimääräistä enemmän silmää pumpun ohjelmiston toiminnan seuraamiseen koulutuksen, työkokemuksen ja harrastuneisuuden ansiosta. Olen omankin ilmasta-veteen-pumpun ohjaimen joskus koodannut mikrokontrolleriin. Tuskinpa keskimääräinen käyttäjä välttämättä huomaa, että poijjaat teillä on softassanne klassinen integer-overflow -ongelma.
-
Kyllä ...tana kestää korjaus >:( 4.2. hajos pumppu ja yksiköt loppu maahantuojalta, saksasta ootellaan lähetystä, taitaa olla kova menekki nykyään...
-
Kyllä ...tana kestää korjaus >:( 4.2. hajos pumppu ja yksiköt loppu maahantuojalta, saksasta ootellaan lähetystä, taitaa olla kova menekki nykyään...
Menikö koko kylmäyksikkö vaihtoon?
-
Joo aikovat vaihtaa kokonaan, yksiköt vissiin loppu saksastakin
-
Joo aikovat vaihtaa kokonaan, yksiköt vissiin loppu saksastakin
Jos pääset näkemään mistä laite pettää niin ota paikasta kuva. Muuta en sillä tee kuin mielenkiinnosta haluaisin nähdä heikon paikan.
-
Öljyä ympäriinsä koneikossa ja ei saanu selvää / nähny mistä vuotanu
-
Onko muuten tietoa, miten uusia laitteita vika koskee? Meille asennettu 1/2017 Nordic 8 ja toistaiseksi menty ilman ongelmia.
-
Ei taida valitettavasti Suomesta löytyä ainuttakaan otsikon mukaista 8kW:n pumppua, mihin ei ole vaihdettu koneikkoa. Yksittäistapauksia voi olla. Scanwarmilla oli mielestäni heti hyvä linja ja vaihdattivat koko koneikon. Alkuperäiset ottavat takaisin ja tehdasolosuhteessa korjaavat. Todennäköisesti laittavat testien jälkeen takaisin kiertoon.
Käsittääkseni Callidus korjautti samaa ongelmaa asiakkaan luona, jolloin luonnollisesti tekijästä kiinni miten hyvin onnistunut.
Eikös näissä ns.uusissa ait:n pumpuissa ole Kaukoran valmistama varaaja, vielä jalometalista - pitäisi olla puhkeamisongelma historiaa.
Vähän tämän historiaa tuntien ja invertterimallin foorumin käyttäjäkokemusten perusteella tuoksahtaa betatestauksen maku.
Positiivinen asia, että päivityksiä tippuu pikkuhiljaa. Pienimmässä mallissa on käsittääkseni ollut aika paljon kosketushäiriöitä.
Mitä minä olen ymmärtänyt niin lauhduttimen kiertopumppu ohjautuu suoraan taajarilta ja keruun pumpun nopeus on ihan manuaalinen?
Pumppujen "mersu".
-
Mitä minä olen ymmärtänyt niin lauhduttimen kiertopumppu ohjautuu suoraan taajarilta ja keruun pumpun nopeus on ihan manuaalinen?
Pumppujen "mersu".
En osaa onoff-malleista sanoa mutta varsinaiset invertterimallit säätävät tietenkin keruun kiertopumppua sen mukaan miten nyt on tarve. Luxtronik sinänsä mahdollistaa asetusten laiton muistaakseni erikseen myös käyttövesisyklin ajaksi, joko automaattisiksi tai manuaalisiksi.. silloin kun valintaa ei ole lukittu automaatille. Onoffeissa on ihan ymmärrettävää että joku voi haluta säätää pumppujen nopeudet itse. Inverttereissä kyse on enempi siitä että joku laihialaisen putkijaon lattiaan laittanut voisi ehkä haluta keskimääräistä nopeampaa kiertoa pumpulta, noin muuten automaattiasetus lienee aika passeli. Ja joku voisi ehkä haluta säätää sen lattian pumpun pienelle siksi aikaa kun kompressori lämmitystarpeen loputtua seisoo. Nyt se on invertteri-AIT:n kanssa hankalaa tai mahdotonta. Automaattiasennolla lattian kiertopumppu käy 70 prosentin nopeudella, karkeasti, kun kompressori ei käy. Toki voi kytkeä "pumpun optimoinnin" päälle kesäksi, talvella sitä ei uskalla jättää päälle.
Onoff-vehkeissä kiertopumppujen tehonsäädön tarve on tietenkin vähäisempi, koska enimmäkseen samalla teholla sitä lämpöäkin tehdään. Toki lauhdutuslämpö vaihtelee, etenkin käyttövesisyklin aikana ja patteritaloissa aika paljon muutenkin, joten ei se automaattisäätö kiertopumpuille toki ihan turha ole onoffeissakaan.
-
Pitihän se vuoden tauon jälkeen tulla lukemaan näitä vikoja. Vuosi sitten jouluna oli haljennut liuospiirin paisuntasäiliö ja tuli matalapainehälyjä sekä puski nestettä ulos. Ei 1,5 barin varo ollut päästänyt paineita. Matalapainekatkaisu 721 siis hälynä.
No reilu vuosi meni taas toimien ilman katkoja. Torstaina oli tullut eka matalapainehäly. Omat viestit meni googlen roskapostiin vaihteeksi näköjään ja perjantaina oli tullut pari lisää ja asentaja soittelikin hälyjen perään. En ehtinyt perjantaina katsomaan asiaa ja lauantain nyt seurasin lämpötiloja. Pumppu lämmitti vaikka aamulla tuli häly. Liuos sisään/ulos noin 4/2.5 astetta lämmittäessä ja käyttövettä lämmittäessä noin 4 molemmat. No pumppu pyörikin näköjään sitten 18h putkeen, kunnes sai käyttöveden tehtyä tänään. Avasin ja putsasin sihdin, joka olikin osittain tukossa. Johtuiko vika vain sihdistä vai onko jotain muutakin vikaa? Kompressori?
Hiljaiselta pumppu kuulostaa taas käynnistyksen jälkeen. Matalapaine lämmityksen käydessä nyt 4.5 bar. Onko kohdillaan?
Edit. Näillä arvoilla mennyt kolmisen tuntia. Ihan kuin on/off pumpusta olisi tullut invertteri.
-
^ eihän tuo hirveän hyvältä näytä. DT liuospiirissä on niin pieni, että epäilyttää. DT lämmityspiirissä on myös niin pieni, että epäilyttää. Kuumakaasu on aika korkea, tosin minä en tiedä miten se ON/OFF vehkeissä pitäisi mennä - ainakin invertterille tuo olisi tosi korkea kk-lämpö kun lämmitetään lattiaa. Kyllä noita lukuja olisi syytä valmistajan suuntaan tai asiansa osaavalle maalämpöasentajalle näyttää.
-
Hyvää laatua tuli taas saksasta. Sylkäisi öljyt pihalle. Vakiovika, putkivuoto kompressorissa. Kestihän se reilut 20 kuukautta. No takuuseen menee, mutta nyt lämmitellään vastuksilla ennen uutta konetta. Onneksi on paikallinen asentaja, joka tuli heti katsomaan ja toteamaan.
-
Hyvää laatua tuli taas saksasta. Sylkäisi öljyt pihalle. Vakiovika, putkivuoto kompressorissa. Kestihän se reilut 20 kuukautta. No takuuseen menee, mutta nyt lämmitellään vastuksilla ennen uutta konetta. Onneksi on paikallinen asentaja, joka tuli heti katsomaan ja toteamaan.
Aiemmassa viestissä oli vielä vähän jäljellä, kun paine oli ~4bar hujakoilla. Sieltähän nuo onneksi valikosta näkee, niin ei tarvitse vaivautua edes koneikkoa aukomaan.
-
Mikä on "normaaliarvo" matalapaineella?
Nyt jo takuuna tuli uusi kompressoriyhksikkö paikalleen. Lämmityksellä pyörii matalapaine nyt noin 6.8 bar. Paljon hiljasempi on kone taas eikä jyrähtänyt kompressorin käynnistyessä. Kuumakaasu noin 59 astetta ja liuos sisään/ulos 4.4/0.9. Antaahan tuo vähän eri arvoja taas. Kuulemma näitä korjattuja yksilöityjä ei ollut näillä seuduin lauennut vielä yhtään.
-
Onpas tuossa paineita. Ittellä ei ole kuin 3.4bar matalapaineet invertterissä. Kuumakaasu kuitenkin maltillinen.
-
Mitkä kylmäaineet ovat "repomiehen" ja "kahe'n" koneissa?
Onko tietoa, näyttävätkö mittarit yli- vai absoluuttipainetta?
ATS
-
Mitkä kylmäaineet ovat "repomiehen" ja "kahe'n" koneissa?
Onko tietoa, näyttävätkö mittarit yli- vai absoluuttipainetta?
R410A 1,72kg näkyy teknisissä tiedoissa. Mittauksesta ei tietoa.
-
Lämmityksellä pyörii matalapaine nyt noin 6.8 bar. Paljon hiljasempi on kone taas eikä jyrähtänyt kompressorin käynnistyessä. Kuumakaasu noin 59 astetta ja liuos sisään/ulos 4.4/0.9.
Tämä painelukema näyttää olevan kohdillaan, edellyttäen että mittari näyttää ylipainetta.
Onpas tuossa paineita. Ittellä ei ole kuin 3.4bar matalapaineet invertterissä. Kuumakaasu kuitenkin maltillin
Tällä paineella olisi höyrystimen lämpötila lähellä -20 C pakkasta?
ATS
-
Tämä painelukema näyttää olevan kohdillaan, edellyttäen että mittari näyttää ylipainetta.Tällä paineella olisi höyrystimen lämpötila lähellä -20 C pakkasta?
Tämä ei ole samalla kylmäaineella. PWZSV on R407C vehjes.
Tällä haavaa keruu -1.6/+1.6 ja matalapaine 3.4bar. Kuumakaasu 63C ja kiertoon +34.5C. Laitos väittää että imu kompressorille olisi 4.8C.
Harmillisen korkea menoveden lämpö, tässä vehkeessä ei voi säätää lattiakiertoa nopeammaksi. Silloin riittäisi matalampi menoveden lämpö. Ohjaus on paluusta.
-
Tämä ei ole samalla kylmäaineella. PWZSV on R407C vehjes.
Tällä haavaa keruu -1.6/+1.6 ja matalapaine 3.4bar
Sittenhän paine on ihan kohdallaan ja näyttäisi olevan ylipainetta.
ATS
-
Tämmösii lukemia saunan jäljiltä. Virtaus vaihtelee 1200-1700 välillä.