Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Viessmann => Aiheen aloitti: villmasatan - 09.12.14 - klo:19:16
-
Itellä jauhaa nyt 10 kW 333-g, scandic edition neljättä viikkoa vanhassa ja väljässä rintamamiestorpassa. Reikiä pihamaalla 2*110 metriä ja keruuputkea n. 100 metriä. Putket ovat reiässä kortsun sisällä, kun rakas kaupunkimme sitä pohjavesialueella vaatii.
Jos on ensiöpumppuun parannuksia tullut, niin ei mun tapauksessa ilmeisesti riittävästi, ensiöpiirin deltaT pyörii 5,5 ja 6 asteen välillä.
Viessmannin ukkeli kävi ja sanoi että ehkä se sitten kylmemmillä ilmoilla.. Ei paljoa vastaus lämmittänyt, etenkään torppaa! Samalla se rukkas toisiopuolen pumpun maksimikierrokset 60 pinnaan tehtaalla asetetun 100 sijaan. Pitäisikös vaikuttaa COP:iin positiivisella tavalla?
-
2:lla kaivolla ei voi pyöriä Dt 5-6°:een välillä. Ei kai tuo putkimies ole vain kytkenyt niitä kaivoja sarjakytkennällä. Mulla tulee ainakin siis pannuhuoneeseen 4 putkea. 2 menoa ja 2 tuloa. Ja mitä tuo tuo keruuputkea n 100m tarkoittaa. Pystyykö nuo suojapussit vielä täyttämään vedellä ihan täyteen asti. Ja kuinka paljon nopissa kaivoissa on vettä, eli aktiivista. Jäiköhän joku asia vielä kysymättäkin? Jos kaivot on yhdysputkella tuotuja, niin se pitäisi olla vähintään 50mm, eikä isompikaan kirousta toisi. Kai noissa putkissa pitäisi sitten vielä olla ainakin alle puolet ilmaa vielä. Onkos tuo merkin edustaja ihan varmasti laatuasennuksista tunnettu liike, vai joku yksittäinen toimija? Mitä se sanoi syyksi tuolle toision kierron pudotukselle? Mulla ainakin jos pudottaa, niin kohta kaasut kiehuu ja lämpöturvat vilkkuu.
-
Onkohan keruupiirissä kaivot kytketty sarjavirtaukselle, niin, että pumpusta maaneste menee ensin yhden kaivon läpi ja sitten vielä sen toisen kaivon läpi?
Yleensä pumpusta kaivoille lähtevä putki haaroitetaan menemään kumpaankin kaivoon ja
kaivoista tuleva neste menee jälleen yhteiseen pumpulle menevään putkeen.
Tätä sanotaan kaivojen rinnakkain kytkennäksi.
Jos kaivot kytketään haaroittamalla rinnakkainkytkentään, jää virtausvastus pieneksi ja heikompitehoinenkin kiertopumppu riittää.
"euroshopperi" ehti näköjään vastaamaan samoin.!
-
Sarjaan on kytketty ja 40mm pillillä. Keruuputkea 100m tarkoittaa että pumpulta kaivolle on 50 metriä matkaa ja nää putket on upotettu maahan n. metrin syvyyteen eristämättöminä. Tämä siks, että mulla on oma kaivo torpan vieressä ja etäisyys kaivon ja kaivon välillä pitää olla min. 40 metriä.
Mitäköhän muita ongelmia tää sarjaan kytkeminen ja pienellä pillillä toteuttaminen aiheuttaa?
Suojapussit on täytetty vedellä ja veden pinta on n. 1,5 metrissä.
Kaivot on 110mm putkilla vierekkäin, toinen vinoporauksena 22astetta.
Maalämmön hankinta tuli kokonaisuudessaan yhdeltä toimittajalta lukuunottamatta kaivuu- ja sähkötöitä.. Käsittääkseni luotettava toimittaja Turusta.
Viessmannin ukkeli sanoi pumppua säätäessään: "Lasken pumpun kierroksia, hyötysuhde paranee". Laski pumpun kierroksia 70 pinnaan ja nyt pumppu käy 63 pinnaa.. Ihmetteli, että miksi ei pumppu tottele ja lähti tyytyväisenä hotellille saunomaan. Tietääkö joku parametrin toisiopumpun maksimikierroksille?
Lisäks pumppu antaa ohjetta 40 melko usein. Sanoin tästä Viessmannin miehelle ja eipä juuri asiaan reagoinut. Mielestäni tän ohjeen ilmeneminen ukon käynnin jälkeen on vähentynyt, mutta kulutus on kasvanut.. Melko paljon :(
Tulikohan kaikki.. Kyssäreitä kehiin :)
-
Ensinnäkin tuo asennus on MIELESTÄNI virheellinen siltä osin, että se on sarjaan kytketty. Ensinnäkin tuo ensimmäinen kaivo saattaa olla vaarassa esim jäätyä, jolloin sen kohdalla voi tulla eteen piaankin jopa koko putkiston uusiminen. Epäilen suuresti, että esim VIESSMANNin ihan Suomessakaan oleva tekninen osasto tuollaista asennusta suosittaa tekemään. Sen tiedän, että Euroopassa tehdään paljon asennuksia esim työntämällä aina reiät täyteen betoniittia ja reiän maksimi syvyys lienee tuon betoniitin paineenkin määräämänä luokaa n 100m, +- 20m ja reikiä tehdään tehon mukaan "universal käyttöohjeen mukaan" esim 2-32 kpl. ja niillä saattaa tilanne olla toinen, kun ei se betoniitti tuossa enää jäädy veden tapaan käyttäytyen, ja voidaan sitten varmaan niitä ketjuttaakkin. Mutta meillä on homma mielestäni ihan "NO ; NO". Vesi jäätyy ja rikkoo lopulta kaiken. Tätä palstaa käsittääkseni luetaan nykyään myös Viessmannilla tuolla Suomen päässä, niin on ihme, jos ei joku tällaista suhausta pysty saattaamaan asialliseen lopputulokseen. Ensimmäisenä kun kysyt noista "Mitä muita ongelmia", niin ei tuossa varmaan muita ongelmia olekkaan. Mulla oli vain sellaisia "suosituksia" olemassa, kun porari tuli pihalle. Eli se sano, että jos naapurin kaivo pilaantuu, niin matkaa sitten pitää olla siihen joku tuollainen 40m tai vastaavaa. Noh mulla on tuolle omalle vesikaivolle nykyään lämpökaivojen reiltä n 12-15m molemmilta matkaa ja sanoin sille, että: "Ala sä vain porata siitä ja siitä. Kaivot tulee näihin paikkoihin ja kattotaan sitten veden makua, jos ei alta 6 viikon ala selvitä, niin sitten mietitään uudestaan. No se kysy, että mites naapurin kaivot. Johon sitten, ett' tuohon suuntaan 125m ja tuohon sitten 80m ja 95 m, kuten poraussuunnitelman kartta osoittaa. Mulla on kaivojen välinen etäisyys siis n 15m, 15m, 15m melkein tuollainen kolmiokytkentä. Juomakaivosta tulee vettä 2000 L/tunti ja sen poraaminen piti lopettaa, kun vettä tuli ympäriinsä sen verta, ettei järkeä enämpi työntää. Molemmat lämpökaivot tuli tuosta 15m sätelle ja niistä tuli vettä sellaista 100 L/h luokkaa ja missään vaiheessa tuon 2 päivän porauksen aikana ei tullut veteen mitään muutosta.
Sitten vaikka asiaan. Tuollainen 540m lenkki pyöritettäväksi 10 kW pumpulla, joka on siis suunnittelupöydältä lähtenyt noille max 250m arvoille kiertovesi 1 pumpun osalta, niin on melkoisen humoristinen esitys ja tulee mieleen, että TROLLIT voi myös yrittää saastuttaa joidenkin mainetta laajaltikin netin välityksellä, kun se on niin niin helppoa. MIELESTÄNI on esim suunnittelussakin ihan arvokasta ottaa huomioon, että sellainen "EURO"pumppu pyörittää aivan mitättömällä teholla 2x250m piiriä, joka voidaan tehdä myös 1x500m tietysti, jos pumppu on "SUOMI" voimapumppu puhkuu ja puhaltaa. Hyvää tuossa on tietty se, että aktiivimetrit on sitten sen (110+50)x2, jos maa ei kylmene alle kaivon sitten. Tilanne on kuitenkin, että sulle tuo "Suhari" on sanonut, että VIESSMANNin maahantuojan mukaan on ihan jees laittaa meidän 10 kW pumppu 270m pystykaivoon, kun ei edes 17 kW pumppu riitä sille lähellekkään.
Mulle tehtiin jo 125 m mitalla suosiosta 2 kaivon laskelma ja siihen ei MISSÄÄN tapauksessa ollut tuollaine sarja edes ajatuksissa.
Sähän voisit kyllä vastata tähän ihan rehellisestikin.
Oletko TROLLI?
Ja tämä ihan siitä syystä, että pidän itse tuota Viessmannia oikein erinomaisena "laatupumppuna". Ehkä sitten maksaa sen yli 100 € enemmän, mutta olen vain itse varsin tyytyväinen ollut kaikin puolin. Ja en millään usko, että tuollainen suunnitelu olisi lähtöisin Viessmannin taholta. Lienee ihan omia Maaalämpö trku keksintöjä sitten koko asennus. Ja jos näin on, niin sanoudun irti kaikista suosituksista sinne suuntaan laittamiini linkkeihin. Noh laitetaan tähän sen vertra vielä, että se asentajahan on loppupeleissä täysin vastuussa omasta ammattiosaamisestaan ja kyvyistään.
Olipas muuten helpottavaa sanoa noin....
-
Heh :)
Ihan tavallinen kaduntallaaja oon. Hain pankista lainaa, asennutin maalämmön ja ajattelin nautiskella edullisista lämmityskustannuksista hamaan tulevaisuuteen ilman ongelmia. Toisin näköjään kävi :(
Ois ilmeisesti pitänyt olla hippasen valveutuneempi ennen kyseisen kapineen hankintaa/asennusta..
Kiitos Euroshopperi tilanteen valaisemisesta..
-
Kuule vielä sen verta, että voisitko laitta muille vaikka YV:nä joko tuon asentajan tiedot ja muun sen selvityksen ja sen liikkeen tiedot myös.
Tämä vain näyttää sen verta paksulta TUUBALTA, että olen takuu varma, että saat asiaan sellaisen korjauksen, johon olet tyytyväinen.
Ja tuskin hankit kuitenkaan esim Viessmannia vaihtohtona "ULTIMATE MARKETIN" kamalle, jossa vastaat itse ihan kaikesta.
-
Sarjaan on kytketty ja 40mm pillillä.
Näin ei pitäisi kytkeä!
"euroshopper" kertoi syynkin.
-
Hankala tapaus kun jostain syystä kaivoon on pitänyt olla noin pitkä välimatka ja on tehty vielä kaksi matalaa kaivoa. Minimietäisyys talosta on 3m. Parhaassa tapauksessa olisi selvinnyt 200m kaivolla ja 3-4m vaakaputkella. Mulla kaivon paikka katottiin niin että jäi vielä vähän väliä viemäriputkeen. Eristykset tuli putkiin, putkien päälle ja putkien ja viemäriputken väliin. Kaivon päälle taisi tulla 10 cm eristettä. Kaivo 3.6m seinästä ja likakaivot on vähän kauempana talosta. Likakaivo toimii myös pohjaveden tason alentajana vaikka niitä ei ole siihen suunniteltukaan.
No sulla on tainnut sattua joku asennusmoka jonka kai täytyisi korjata. Eli kaivojen sarjaankytkentä pitäisi muuttaa normaaliksi rinnankytkennäksi. Onko siellä kaivoilla mitään huoltokaivoa? Maaosuudesta on tietysti hyötyä myös jos vaan kytkennät on toimivat.
Joudut kai käskeä sen huoltomiehen takaisin. Onko se keruupumppu nyt varmasti täysillä? Tässä nibessä kai joku 250W kiertopumppu täysillä ja lämpöero 2-4 mutta 3 se yleensä on. Putkissa on mahdollisimman vähän vastusta.
Niin ja olen käsittänyt että ei se delta siitä muutu pakkasella?
Mulla se patteripumppu pyörii täysillä 90W teholla. Toimii myös 2 teholla 65W mutta lämpötila ehkä vähän tippuu pienemmällä teholla. Hyötysuhteesta en osaa sanoa mitään enkä tiedä kumpi on parempi. Ilmeisesti sulla pyörii pumppu (lämmityspumppu tai joku) nyt liian hiljaa ja lämpö ei siirry.
-
Eipä tuo korjailu kyllä ihan niin vain mene. Vaihtoehtoinahan on, että kanaali kaivolle täytyy joka tapauksessa kaivaa auki. Eli sinne pitää laittaa talolle tulevat putket, joko tuplana, tai sitten suurempaa ränniä koko matkalle. Sen jälkeen vielä siis erotetaan nuo kaivot rinnankytkennälle. Ja tuollaiseen työhön menee kyllä tunti, jos toinenkin. Olen kuitenkin asiakkaan puolesta sen verta positiivisilla mielin, että tuo asennus varmaan pystytään osoittamaan täysin virheelliseksi ja olen varma, että saat tuolle tuen myös Viessmannin maahantuojaltakin.
-
Laskin keruupiirin putkiston virtausvastuksia parilla kytkennällä eri virtauksilla.
Oletuksena
Putki on 40x3,7 mm 10 bar putkea
10 kW 333-g ottaa kaivosta COP 4:llä 7,5 kW
Nykyinen kytkentä syöttöputket ja kaivot kytketty sarjaan.
Dt (C) F(l/s) Virtausvastus (Bar)
3 0,63 1,82
4 0,47 1,10
5 0,38 0,77
6 0,31 0,36
Nykyiset syöttöputket mutta kaivot kytketty rinnan
Dt (C) F (l/s) Virtausvastus (Bar)
3 0,63 0,49
4 0,47 0,31
5 0,38 0,23
6 0,31 0,14
Virtaus muuttuu 0,37 l/s:ssa turbulentista laminaariksi eli Dt arvojen 5 C ja 6C välillä
Nykyisellä kytkennällä Dt asettunee tästä johtuen 5 - 6 C välille.
Kaivojen ollessa kytkettynä rinnan on niissä kokonaisvirtaukseen 0,75 l/s asti virtaus laminaaria eli käytännössä aina.
Nykyisillä syöttöputkilla ja kytkettäessä kaivot rinnan päästään Dt:ssa 3 -4 C välille todennäköisesti lähemmäksi 3 C:tta.
Mikähän on 10kW 333-g:n viinapumppu merkiltään ja tyypiltään niin voisi vielä tarkentaa laskelmia. Aina parempi jos saisi suoraan pumpun pumppukäyrän ja Wiessmanin sisäisen painehäviön.
ATS
-
Muistaakseni Se on Wilon stratos para1-7, Se muuttuu juuri tuolle seuraavalle koolle siihen 1-8 malliin.
Laskitko tuon virtaaman siten, että Se syötetään siis kaivolle yhtä putkea 40mm ja vasta siellä jaetaan?
Ja mites tuo nyt sitten on todellisuudessa, jos on laitettu sitä Turbo collektoria? Käsittääkseni sen osalta tuo laminaari/turbulentti raja on tarkoituksella saatu huomattavasti alemmaksi, vaikkei siis virtausnopeus vielä osoittaisikaan turbulenttia, niin neste on silti sen omaisessa tilassa.
-
Laskitko tuon virtaaman siten, että Se syötetään siis kaivolle yhtä putkea 40mm ja vasta siellä jaetaan?
Juuri näin laskin. Eli nykyisä syöttöputkia kaivolle ei muuteta.
Ja mites tuo nyt sitten on todellisuudessa, jos on laitettu sitä Turbo collektoria? Käsittääkseni sen osalta tuo laminaari/turbulentti raja on tarkoituksella saatu huomattavasti alemmaksi, vaikkei siis virtausnopeus vielä osoittaisikaan turbulenttia, niin neste on silti sen omaisessa tilassa.
Aloitusviestissähän sanotaan vain, että putki on 400 mm pilliä.
Laminaari/turbulentti rajanopeuden pienentämiseen turboputkella pyritään.
ATS
-
Saisikos pumpun omistaja tarkistettua tuota liuospumpun tyyppiä?
Siihen pääsee käsiksi seuraavalla tavalla.
Virta pois pumpusta. Pumpun etulevynpäältä yksi vai kaksi ruuvia auki. Nyppää ohjauspanelin päällä olevasta etulevyn ylälaidasta itseensä päin. Siten maajohto irti mikä on painamalla tuossa kannessa. Sitten vasemmalta ja oikealta puolelta alaspäin lähtevät ruuvit auki noin näytön alalaidan korkeudelta. Sitten nypätään taas naytön alla olevan pellin ylälaidasta itseen päin ja sitten nostetaan pelti pois. Sitten tarvii vielä avata kansi mikä peittää komperessorin ja muut roippeet. Se on kiinni kahdella ristipääruuvilla ja aukeaa sitten saranoilla.
Sitten sieltä pitäisi paljastua jotakuinkin tämän näköinen näkymä. Vasemmalla on liuospumppu jossa lukee sen tyyppi kyljessä. Tuossa on myös pumpulle punainen nopeudensäätönappi. Myös muiden "uusien mallien" liuospumppujen koko kiinostaa kuin vain tämän 10kW mallin...
(http://i.imgur.com/D2TkaKt.jpg?1)
-
Kuule vielä sen verta, että voisitko laitta muille vaikka YV:nä joko tuon asentajan tiedot ja muun sen selvityksen ja sen liikkeen tiedot myös.
Tämä vain näyttää sen verta paksulta TUUBALTA, että olen takuu varma, että saat asiaan sellaisen korjauksen, johon olet tyytyväinen.
Ja tuskin hankit kuitenkaan esim Viessmannia vaihtohtona "ULTIMATE MARKETIN" kamalle, jossa vastaat itse ihan kaikesta.
Ompas tää brutaali foorumi, kun heti ensimmäisen postauksen jälkeen haukutaan viestejä TUUBAKSI ja kirjoittajaa TROLLIKSI. Ihan niinku ois nakkijonossa saanut ilman syytä nenuunsa :)
En oo tullut tänne ketään tai mitään mustamaalaamaan.
Sen verran taustoja ajasta ennen maalämmön hankintaa, että sain tarjouksen neljästä paikasta, joissa jokaisessa kuului pakettiin eri valmistajan pumppu. Tarjoukset oli hinnaltaan ja sisällöltään melko samankaltaisia yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Pienen pumpputaustatyön ja ennalta kuultujen kehujen perusteella päädyin nykyiseen toimittajaan Viessmannin pumpun ja hyvän myyjän takia. Uskon, että pannuhuoneessa pauhaa kiroin hyvä maalämpöpumppu.
Eipä tuo korjailu kyllä ihan niin vain mene. Vaihtoehtoinahan on, että kanaali kaivolle täytyy joka tapauksessa kaivaa auki. Eli sinne pitää laittaa talolle tulevat putket, joko tuplana, tai sitten suurempaa ränniä koko matkalle. Sen jälkeen vielä siis erotetaan nuo kaivot rinnankytkennälle. Ja tuollaiseen työhön menee kyllä tunti, jos toinenkin. Olen kuitenkin asiakkaan puolesta sen verta positiivisilla mielin, että tuo asennus varmaan pystytään osoittamaan täysin virheelliseksi ja olen varma, että saat tuolle tuen myös Viessmannin maahantuojaltakin.
Onni on, ettei kaivantoa oo vielä tasoiteltu viimesen päälle ja maisemoitu :)
Hankala tapaus kun jostain syystä kaivoon on pitänyt olla noin pitkä välimatka ja on tehty vielä kaksi matalaa kaivoa. Minimietäisyys talosta on 3m. Parhaassa tapauksessa olisi selvinnyt 200m kaivolla ja 3-4m vaakaputkella. Mulla kaivon paikka katottiin niin että jäi vielä vähän väliä viemäriputkeen. Eristykset tuli putkiin, putkien päälle ja putkien ja viemäriputken väliin. Kaivon päälle taisi tulla 10 cm eristettä. Kaivo 3.6m seinästä ja likakaivot on vähän kauempana talosta. Likakaivo toimii myös pohjaveden tason alentajana vaikka niitä ei ole siihen suunniteltukaan.
No sulla on tainnut sattua joku asennusmoka jonka kai täytyisi korjata. Eli kaivojen sarjaankytkentä pitäisi muuttaa normaaliksi rinnankytkennäksi. Onko siellä kaivoilla mitään huoltokaivoa? Maaosuudesta on tietysti hyötyä myös jos vaan kytkennät on toimivat.
Joudut kai käskeä sen huoltomiehen takaisin. Onko se keruupumppu nyt varmasti täysillä? Tässä nibessä kai joku 250W kiertopumppu täysillä ja lämpöero 2-4 mutta 3 se yleensä on. Putkissa on mahdollisimman vähän vastusta.
Niin ja olen käsittänyt että ei se delta siitä muutu pakkasella?
Mulla se patteripumppu pyörii täysillä 90W teholla. Toimii myös 2 teholla 65W mutta lämpötila ehkä vähän tippuu pienemmällä teholla. Hyötysuhteesta en osaa sanoa mitään enkä tiedä kumpi on parempi. Ilmeisesti sulla pyörii pumppu (lämmityspumppu tai joku) nyt liian hiljaa ja lämpö ei siirry.
Mulla on käytössä oleva rengaskaivo heti pannuhuoneen seinän takana, torpan vieressä. Myyjä sanoi, että etäisyys kaivon ja kaivon välissä pitää olla 40m, muuten ei heidän vakuutus kata vesiliittymää, jos kaivo menee ketuiks.
Kaivolla on huoltokaivo.
Keruupumppu on täysillä.
Mun toisiopumppu, elikkä lämpöpumpun ja varaajan välinen pumppu on nyt rajoitettu 63 prosenttiin ja mielestäni sen pitäis rullata täysillä.
Käyn liiterissä tarkastamassa keruuputken seinämän..
-
Laskin keruupiirin putkiston virtausvastuksia parilla kytkennällä eri virtauksilla.
Oletuksena
Putki on 40x3,7 mm 10 bar putkea
10 kW 333-g ottaa kaivosta COP 4:llä 7,5 kW
Nykyinen kytkentä syöttöputket ja kaivot kytketty sarjaan.
Dt (C) F(l/s) Virtausvastus (Bar)
3 0,63 1,82
4 0,47 1,10
5 0,38 0,77
6 0,31 0,36
Nykyiset syöttöputket mutta kaivot kytketty rinnan
Dt (C) F (l/s) Virtausvastus (Bar)
3 0,63 0,49
4 0,47 0,31
5 0,38 0,23
6 0,31 0,14
Virtaus muuttuu 0,37 l/s:ssa turbulentista laminaariksi eli Dt arvojen 5 C ja 6C välillä
Nykyisellä kytkennällä Dt asettunee tästä johtuen 5 - 6 C välille.
Kaivojen ollessa kytkettynä rinnan on niissä kokonaisvirtaukseen 0,75 l/s asti virtaus laminaaria eli käytännössä aina.
Nykyisillä syöttöputkilla ja kytkettäessä kaivot rinnan päästään Dt:ssa 3 -4 C välille todennäköisesti lähemmäksi 3 C:tta.
Mikähän on 10kW 333-g:n viinapumppu merkiltään ja tyypiltään niin voisi vielä tarkentaa laskelmia. Aina parempi jos saisi suoraan pumpun pumppukäyrän ja Wiessmanin sisäisen painehäviön.
ATS
Kiitos laskelmista!
40*2,4mm putkea, ilman turboa ja 10 paineluokka..
-
Mun toisiopumppu, elikkä lämpöpumpun ja varaajan välinen pumppu on nyt rajoitettu 63 prosenttiin ja mielestäni sen pitäis rullata täysillä.
Mitä suurempi virtaus lauhduttimeen saadaan sen matalampi on lauhtumislämpötila ja cop parempi. Tosin puskurivaraajat ja niiden lukuiset kytkennät sekoittavat pakkaa ja tässä tapauksessa niistä ei ole mitään havaintoa. Teepäs kuule oma ketju tuolle omalle asialle niin pysyy tää ketju "siistinä" koskien ainoastaan otsikon mukaisia asioita. Modet voi sitten siirtää tämän keskustelun sitten sinne ketjun alkuun...
-
Älä nyt ota ittees noita mun TUUBA JA TROLLI sanoja, kun sillä tuuballa tarkoitin tietty asentajan tekosia. Ja trollilla, että tuo asennus itsessään, toisiopumpun tehon pudotuksineen ikäänkuin korjauksena, kuulosti vain ihan unenomaisen tajuttomalta toiminnalta, että käytin lähinnä sarkastisesti trolli sanaa.
Seppaant taisikin tuossa kyllä ratkaista tuon ongelman laskuineen. Eli näyttäisi ehkä riittävän, jos pelkästään yhdistäisi nuo kaivonpään putket oikein. Saattaa olla, että kauppias on samaa mieltä asiasta ja syyt hommasta saa lopulta tuo asentaja kontollensa. Ja ihan syystä kyllä. Laitat sitten sen toision täysille, kun kaivot on oikein kytketty. Taidat kuitenkin päästä säikähdyksellä hommasta ja, jos nuo maalenkkiputket vielä toimisi oikein, niin hommahan olisi mainiolla tolalla. Niillähän pitäisi eristämättöminä olla Se 1 m minimissään eroa toisiinsa.
Ja tuosta trollista ja tuubasta vielä sorry.
-
Voisitko fraatti laittaa tännekin sen sun taulukon , jossa on ne eri kollektorit ja pumppujen käyrät. Tuossa wilon 1-8:sakin on kuitenkin nostokorkeutta 8m ja aika lähelle 3000 L/h pääsee vielä 6m.
-
kuva mitä tarkoitat löytyy tästä
(http://i.imgur.com/cDwA22t.png)
-
Kysytääs vielä ketjun aloittajalta että millaisessa tilanteessa tuo keruun deltaT on 5-6 astetta? Koneessa on "?" merkki. Siitä pitkään painamalla perustilassa(ei valikoissa) kone menee suoraan valikkoon mistä näkee tulevan ja lähtevän liuoksen sekä lämmitykseen lähtevän ja menevän liuoksen lämpötilat. Kerropa ne tänne niin funtsitaan...
-
Juuri tuota tarkoitin. Kiitos hienosta graafin laadinnasta muuten.
Tuohon nyt kun yrittää sijoittaa tämän tapauksen 270 m kaivona ja tuolla Wilon 25-1/7 pumpulla, niin ei voi kyllä muuta, kuin ihmetellä asennusta. Tilanne tietysti hieman muuttuu, jos tuossa Nordic mallissa olisi 25-1/8 pumppu. Jos tulkitsin oikeinvSeppaantin laskelman, niin Dt 3 asteelle vaatisi sellaisen 18 m nostokorkeudella olevan pumpun. Eli riittäisiköhän, jos noita nykyisiä laittaisi 4 kpl sinne.
-
Jos tulkitsin oikeinvSeppaantin laskelman, niin Dt 3 asteelle vaatisi sellaisen 18 m nostokorkeudella olevan pumpun.
Tämä on vasta putkiston osuus.
ATS
-
Kysytääs vielä ketjun aloittajalta että millaisessa tilanteessa tuo keruun deltaT on 5-6 astetta? Koneessa on "?" merkki. Siitä pitkään painamalla perustilassa(ei valikoissa) kone menee suoraan valikkoon mistä näkee tulevan ja lähtevän liuoksen sekä lämmitykseen lähtevän ja menevän liuoksen lämpötilat. Kerropa ne tänne niin funtsitaan...
Keruun deltaT on lämmityksen alusta loppuun 5 ja kuuden välissä.. Tuleva 5.5-6 ja paluu 0-0.5. Lämmityskäyrä pyytää näillä keleillä 38 astetta ja hystereesi mulla on varaajassa 6 astetta. Toisiopuolen lämpötila nousee 42 asteeseen ja pysyy aika stabiilina siinä, kunnes paluu 38 astetta.
Ensiöpumppu oli asennettu silleensä, ettei tyyppikilpeä näkynyt ollenkaan, mutta sain kameran tungettua niin että sain sarjanumeron ylös. 742629810049142400.
Mitäs ensiöpuolella pitäis paineen olla?
-
Tuossa kuva lämpöpumpun sisuksista.
-
Kuinkahan nopeesti muuten tuollainen 110 m kaivo menee jäähän 10 kW pumpulla, jos on vaikka talossa hyvinkin lämmölle tarvetta.
Tulee meinaan mieleen korjauksen pikainen toteuttaminen. On tuossa vissiin kyllä se eristämätön maaosuus onneksi hieman puskuroimassa.
Tuonhan voisi kyllä melkein suositella laittamaan varotoimena sähkölämmitykselle ja ottaa mittarilukema ylös.
Jos on kalvopaisunta-astialla laitettu, niin se on OK välillä 0,5-2,5 bar. Usea on kertonut, että asentaessa laitettu luokkaa n. 2 bar, Jos se on pudonnut esim tuonne luokkaan n 0,5 bar, niin sitten tulee litkun karkaaminen mieleen. Jos taas noussut yli 2,5 bar, niin se jäätyminenhän sitä aiheuttaa sitten.
-
Kuinkahan nopeesti muuten tuollainen 110 m kaivo menee jäähän 10 kW pumpulla, jos on vaikka talossa hyvinkin lämmölle tarvetta.
110 metrisetä kaivosta saadaan Etelä-Suomessa noin 15.000 kWh/a.
10 kW -tehoinen pumppu ottaa lattialämmitystalossa kaivosta noin 7,3 kW tehoa.
Kuormaa kaivolle tulee noin 68 W/metri.
Nopean jäätymisen rajana pidetään 50 W/metri ylittämistä.
Kaivo saattaa mennä jäähän yhden muutaman tunnin käyntijakson aikana.
-
Tuossa kuva lämpöpumpun sisuksista.
Katoppa mitä tuossa vasemmalla olevan pumpun kyljessä lukee... Stratos para jotain...
Itsellä luki näin. Rajasin tuosta keltaisella oleellisen tekstin. Ja lisäksi missä asennossa tuo punainen nappi pumpun päällä on? Voi osoittaa joko keskelle vasemmalle tai oikealle. Asteikko esim 1-7
(http://i.imgur.com/cuE0DE5.png)
(http://i.imgur.com/lRtmUyR.jpg)
-
Tuossa suora lainaus Viessmannilta saamaani sähköpostiin, jossa ihmettelin deltaT:tä. Voiskos joku fiksumpi selventää?
"hei
kuten jo kerroin aikaisemmin, ensiö deltaT 3 on mitoitustekninen (järkevän kokoinen höyrystin ja kaivon suhteellisen matala lämpötila), scandinavia mallissa on näköjään laitettu älyä ensiöpiirin pumppaukseen (vähän hifistelyä), mutta kun katsot sen ensiön keskiarvo lämpötilaa, niin huomaat että menee niinkuin pitääkin.
näillä keleillä keskiarvot ovat luokkaa -1,5 (eli -3 maahan ja maasta nolla).
eli odottakaa vain tammikuun kelejä, niin huomaatte että höyrystimen keskilämpötila on n.-1,5 c"
-
Tuossa kuva lämpöpumpun sisuksista.
Katoppa mitä tuossa vasemmalla olevan pumpun kyljessä lukee... Stratos para jotain...
Itsellä luki näin. Rajasin tuosta keltaisella oleellisen tekstin. Ja lisäksi missä asennossa tuo punainen nappi pumpun päällä on? Voi osoittaa joko keskelle vasemmalle tai oikealle. Asteikko esim 1-7
(http://i.imgur.com/cuE0DE5.png)
(http://i.imgur.com/lRtmUyR.jpg)
Täytyy purkaa vasen paneli tai kirvottaa pumppu nähdäkseni ton tekstin.. Ainut minkä sain kännykkää silmänä käyttäen selville, oli toi sarjanumero minkä mainittin aikasemmin.. Pitänee huomenna ottaa töistä hitsauspeili ja kattella sen avulla :)
-
Ensiöpumppu oli asennettu silleensä, ettei tyyppikilpeä näkynyt ollenkaan, mutta sain kameran tungettua niin että sain sarjanumeron ylös. 742629810049142400.
Saako tuota tyyppikilpeä katottua vaikka mamman meikkipeilin avulla?
-
Kuinkahan nopeesti muuten tuollainen 110 m kaivo menee jäähän 10 kW pumpulla, jos on vaikka talossa hyvinkin lämmölle tarvetta.
110 metrisetä kaivosta saadaan Etelä-Suomessa noin 15.000 kWh/a.
10 kW -tehoinen pumppu ottaa lattialämmitystalossa kaivosta noin 7,3 kW tehoa.
Kuormaa kaivolle tulee noin 68 W/metri.
Nopean jäätymisen rajana pidetään 50 W/metri ylittämistä.
Kaivo saattaa mennä jäähän yhden muutaman tunnin käyntijakson aikana.
Näyttipä laskelmat melko synkältä ja asiaa ei varmaan yhtään auta, että kyseessä patteri/lattialämmitystalo..
Rivien välistä luettuna tää mun keissi tarkottaa sitä että lämmitys kompuralla loppuu toden näkösesti parin kuukauden sisällä, jollei asialle tehdä jotain?
-
Näyttipä laskelmat melko synkältä ja asiaa ei varmaan yhtään auta, että kyseessä patteri/lattialämmitystalo..
Rivien välistä luettuna tää mun keissi tarkottaa sitä että lämmitys kompuralla loppuu toden näkösesti parin kuukauden sisällä, jollei asialle tehdä jotain?
Ei se nyt onneksi kaikkea energiaa pelkästään toisesta kaivosta ota.
-
Tuossa suora lainaus Viessmannilta saamaani sähköpostiin, jossa ihmettelin deltaT:tä. Voiskos joku fiksumpi selventää?
"hei
kuten jo kerroin aikaisemmin, ensiö deltaT 3 on mitoitustekninen (järkevän kokoinen höyrystin ja kaivon suhteellisen matala lämpötila), scandinavia mallissa on näköjään laitettu älyä ensiöpiirin pumppaukseen (vähän hifistelyä), mutta kun katsot sen ensiön keskiarvo lämpötilaa, niin huomaat että menee niinkuin pitääkin.
näillä keleillä keskiarvot ovat luokkaa -1,5 (eli -3 maahan ja maasta nolla).
eli odottakaa vain tammikuun kelejä, niin huomaatte että höyrystimen keskilämpötila on n.-1,5 c"
Muistitko sanoa, että sulle on laitettu letkut tuohon pumppuun nyt niin, että se vastaisi 270 m syvyistä porakaivoa yhdellä reiällä ja 10 Kw pumppu ensiöpiiriä pyörittämään tuolle matkalle siis vielä suosittaa. Täällähän oli joskus aikaisemmin joku palstalla, joka oli myös saanut sellaisen yhteensä 220m reiät ja vielä erimittaisina. Ja kun ne ei muuta keksiny asentajat, niin sarjaan ne sen laittoi. Ei siihen riittänyt edes 25-1/11 pumppu sitä pyörittämään, niin miten ihmeellä ne kehtaa Viessmannilta tuommoisen ohjeen antaa, että kyllä se varmaan pyörii sitten joskus ja voit laittaa takaisin sen toisio pumpun niin kuin kuuluu. Saattaa olla, että tuo sun posti on mennyt hieman väärälle tietäjälle.
-
Mitäs ensiöpuolella pitäis paineen olla?
Jos ei oo maakylmää tms muuta erikoista, riittää oikeastaan että siellä on edes hiukan painetta, tyypillisesti sitä on 1-2 bar.
Kuinka pitkiä käyntijaksot sekä lepojaksot ovat karkeasti? 20min käyntiä tunti lepoa? Vai pikemminkin tunti käyntiä ja 30min lepoa?
Jos liuospuolen kierto on todella pitkä ja virtaus pieni, liuos ei ehdi kiertämään kaivossa edes kokonaista kierrosta. Ainakin tuo selittäisi korkean palaavan liuoksen lämpötilan. Tuolloin käyntijakson tulisi olla ainakin alle 30min.
-
Tuossa suora lainaus Viessmannilta saamaani sähköpostiin, jossa ihmettelin deltaT:tä. Voiskos joku fiksumpi selventää?
"hei
kuten jo kerroin aikaisemmin, ensiö deltaT 3 on mitoitustekninen (järkevän kokoinen höyrystin ja kaivon suhteellisen matala lämpötila), scandinavia mallissa on näköjään laitettu älyä ensiöpiirin pumppaukseen (vähän hifistelyä), mutta kun katsot sen ensiön keskiarvo lämpötilaa, niin huomaat että menee niinkuin pitääkin.
näillä keleillä keskiarvot ovat luokkaa -1,5 (eli -3 maahan ja maasta nolla).
eli odottakaa vain tammikuun kelejä, niin huomaatte että höyrystimen keskilämpötila on n.-1,5 c"
Muistitko sanoa, että sulle on laitettu letkut tuohon pumppuun nyt niin, että se vastaisi 270 m syvyistä porakaivoa yhdellä reiällä ja 10 Kw pumppu ensiöpiiriä pyörittämään tuolle matkalle siis vielä suosittaa. Täällähän oli joskus aikaisemmin joku palstalla, joka oli myös saanut sellaisen yhteensä 220m reiät ja vielä erimittaisina. Ja kun ne ei muuta keksiny asentajat, niin sarjaan ne sen laittoi. Ei siihen riittänyt edes 25-1/11 pumppu sitä pyörittämään, niin miten ihmeellä ne kehtaa Viessmannilta tuommoisen ohjeen antaa, että kyllä se varmaan pyörii sitten joskus ja voit laittaa takaisin sen toisio pumpun niin kuin kuuluu. Saattaa olla, että tuo sun posti on mennyt hieman väärälle tietäjälle.
En varmaan erikseen asiaa maininnut, mutta tietää varmasti asian, koska on urakoitsijan kanssa asiasta puhunut ja lukenut tämän viestiketjun jossa kaivostani on ollut puhetta.
En tunne Viessmannin organisaatiota, joten en tiedä kuka siellä tietää?!
-
Ensiöpumppu oli asennettu silleensä, ettei tyyppikilpeä näkynyt ollenkaan, mutta sain kameran tungettua niin että sain sarjanumeron ylös. 742629810049142400.
Saako tuota tyyppikilpeä katottua vaikka mamman meikkipeilin avulla?
Ihanaa että joku muistuttaa mamman ja etenkin hänen meikkipeilinsä olemassaolosta.. Muutaman akrobaattisen peili/kamera kombinaation jälkeen selvisi pumpun tyyppi. Sama pumppu se siellä jauhaa kuin teikäläisenkin värkissä.
-
Tuossahan on 2 x 50 m maalenkkiä kaivoa suojaamassa. Ja näillä säillä taitaa aika hyvin suoja toimiakin.
Toisiokiertohan oli jo pudotettu 60%: n, kun ei pysty tuolla kierrolla tarpeeksi lauhduttamaan. Oliskohan kuitenkin parasta yhdistää ne kaivot aika pian oikein, niin ei taida vielä mitään harmia tullakkaan.
-
Mitäs ensiöpuolella pitäis paineen olla?
Jos ei oo maakylmää tms muuta erikoista, riittää oikeastaan että siellä on edes hiukan painetta, tyypillisesti sitä on 1-2 bar.
Kuinka pitkiä käyntijaksot sekä lepojaksot ovat karkeasti? 20min käyntiä tunti lepoa? Vai pikemminkin tunti käyntiä ja 30min lepoa?
Jos liuospuolen kierto on todella pitkä ja virtaus pieni, liuos ei ehdi kiertämään kaivossa edes kokonaista kierrosta. Ainakin tuo selittäisi korkean palaavan liuoksen lämpötilan. Tuolloin käyntijakson tulisi olla ainakin alle 30min.
Oli paine tippunut 0,8 bariin reilusta 1:stä. Pitänee seurata sen kehitystä.
Käyntijaksot äsken lokista katsottuna oli 50min käyntiä, 1 tunti 50 min lepoa. Miks käyntijakson tulisi olla alle 30 min?
-
Keruun deltaT on lämmityksen alusta loppuun 5 ja kuuden välissä.. Tuleva 5.5-6 ja paluu 0-0.5. Lämmityskäyrä pyytää näillä keleillä 38 astetta ja hystereesi mulla on varaajassa 6 astetta. Toisiopuolen lämpötila nousee 42 asteeseen ja pysyy aika stabiilina siinä, kunnes paluu 38 astetta.
Tästä dokumentista sivulta 86 löytyvillä tiedoilla (http://www.linear.de/onlinebrowser/VIESSMANN/Pdf/DEU/541.pdf) voidaan hiukan haarukoida pumpun toimintaa.
Antoteho 11,7kW
Kylmäteho 9,4kW
Ottoteho 2,4kW
Cop 4,9
Luvut ovat kertomasi käyntijakson perusteella aivan loistavat. Tämä johtuu siitä että kaivosta tuleva liuos on todella lämmintä. Lasken virtauksen jahka kerkeen asentamaan excelin. Noissa ei ole tietenkään mukana ulkoista kiertovesipumppua.
-
Oli paine tippunut 0,8 bariin reilusta 1:stä. Pitänee seurata sen kehitystä.
Käyntijaksot äsken lokista katsottuna oli 50min käyntiä, 1 tunti 50 min lepoa. Miks käyntijakson tulisi olla alle 30 min?
Paine laskee todennäköisesti ensimmäisen vuoden ajan. Alussaa hiukan nopeampaa... Näin ainakin miltei jokapaikassa minkä itse tiedän.
Siis sulle tulee kaivosta todella lämmintä lientä. Spekuloin syytä että miksi koko käyntijaksolle riittää 5-6 asteista. Jos kaivon lämpötila on +6 astetta ja pumppu ei käy niin liuos kaivossa lämpeää tällöin 6 asteiseksi. Tyypillisesti kierros kaivossa kestää 15-20min jolloin voi tulla koko ajan 6 asteista liuosta. Jos kaivo on pitkä ja kierto hidas voi silloin täyden kierroksen kiertäminen kestää kauemminkin esim juurikin tuon 30min. Tällöin pumpulle voi tulla pidempäänkin 6 asteista.
Pitkät käyntijaksot ovat hyväksi pumpun kestävyydelle. Käyntijakson pidentyessä sisääntulevan liuoksen lämpötila laskee sekä lähtevän veden lämpötila nousee jolloin cop laskee. Tämän takia pumpun käyntijaksojen pituudet ovat tasapainoilua noiden välissä.
-
Keruun deltaT on lämmityksen alusta loppuun 5 ja kuuden välissä.. Tuleva 5.5-6 ja paluu 0-0.5. Lämmityskäyrä pyytää näillä keleillä 38 astetta ja hystereesi mulla on varaajassa 6 astetta. Toisiopuolen lämpötila nousee 42 asteeseen ja pysyy aika stabiilina siinä, kunnes paluu 38 astetta.
Tästä dokumentista sivulta 86 löytyvillä tiedoilla (http://www.linear.de/onlinebrowser/VIESSMANN/Pdf/DEU/541.pdf) voidaan hiukan haarukoida pumpun toimintaa.
Antoteho 11,7kW
Kylmäteho 9,4kW
Ottoteho 2,4kW
Cop 4,9
Luvut ovat kertomasi käyntijakson perusteella aivan loistavat. Tämä johtuu siitä että kaivosta tuleva liuos on todella lämmintä. Lasken virtauksen jahka kerkeen asentamaan excelin. Noissa ei ole tietenkään mukana ulkoista kiertovesipumppua.
Kauheen pitkältä vaikutti lepoaika, mutta kait se lokiin on uskottava :)
Kone ilmoittaa COP:ksi 4,6. Heikentävästihän siihen vaikuttaa käyttöveden esilämmitys kahdessa kierukassa.
-
Eli voisiko tuossa sitten vieläkin kuitenkin pelata sen toisiokierron kanssa siten, että sen vauhdilla saisi homman balanssiin. Eli ottaisi vain vähemmän tehoja sieltä. Mites muuten tähän suhtautuu tuo elektroninen paisuntaventtiili. Onko sillä kykyjä toimia tässä tapauksessa.
Mikä tuo ohje 40 muuten oli? Voisiko Se liittyä jotenkin liian suureen Dt arvoon tuossa ensiö piirissä? Mua nimittäin rupesi nyt välittömästi kiinnostamaan optimointi siten, että jos kiertoa voisikin pienentää ja saisi aikaan vastaavan tilan, kun sulla. Eli muutama aste lisää kaivoilta ja pidempää käyntiä, jos sitä toisiopuolta pudottaisi sopivasti ja saisi paisuntaventtiilin laskemaan painetasoa. Mun täytyy myös nyt ruveta miettimään uudelleen sen Dt 3 autuutta, jos tuon pumpun tehotaso onkin vaikka säädettävissä oikeasti optimoiden.
-
Eli voisiko tuossa sitten vieläkin kuitenkin pelata sen toisiokierron kanssa siten, että sen vauhdilla saisi homman balanssiin. Eli ottaisi vain vähemmän tehoja sieltä. Mites muuten tähän suhtautuu tuo elektroninen paisuntaventtiili. Onko sillä kykyjä toimia tässä tapauksessa.
Ei.... nyt ollaan väärillä urilla... Jos oletetaan että koneeseen tulee kokoajan vaikkapa 30 asteista paluuvettä. Lähtevä 35. Kiertoa aletaan hidastamaan vaikka niin paljon että toisiopuolen lähtölämpötila on 40 astetta. Alkuperäisessä tilanteessa keskilämpötila 32,5. Jälkimmäisessä 35 astetta = huonompi cop. Vaikutus kuitenkin pumpun antotehossa kärpäsen shit.
-
Kauheen pitkältä vaikutti lepoaika, mutta kait se lokiin on uskottava :)
Kone ilmoittaa COP:ksi 4,6. Heikentävästihän siihen vaikuttaa käyttöveden esilämmitys kahdessa kierukassa.
Päinvastoin. Jos käyttövesi normaalisti tehdään keskimäärin 3 copilla niin kaikki on plussaa mitä osia energiasta pystytään tekemään paremmalla copilla. Tämä myös vähentää käynnistyksien lukumäärää millä käyttövettä tehdään.
Tässä on hiukan jotain mitä olen laskenut liittyen aiheeseen... http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4969.msg57538#msg57538
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4969.msg57538#msg57538)
-
Mullahan tuo toision Dt näkyy olevan kuin lukittuna Se n. 6-7 astetta. Sitten kun kattoin tuolta energian seuranta välilhdeltä niitä 5:ttä tehopylvästä, niin pääosa on käytetty teholuokassa 4. Noh ajatus heräsi, että jos kone pitää huolen tuosta Dt 7:stä ja kuumakaasun tarpeen hoitaa elektroninen paisuntaventtiili sille tasolle mitä vaaditaa. Eikös tuo olisi teoriassa vähemmän työtä kompuralle.
-
Sitten kun kattoin tuolta energian seuranta välilhdeltä niitä 5:ttä tehopylvästä, niin pääosa on käytetty teholuokassa 4.
Teholuokan määrää aivan täysin liuoksen tulevan lämpötilan sekä lähtevän lämmitysveden lämpötila eron suuruus. (tai sitten tulevien/lähtevien nesteiden lämpötilojen keskiarvot). Mitä suurempi lämpötilaero sen suurempi kuormitusluokka. Tuo selviää myös kun niitä valikoita koluaa vain läpi... Olisko ollut joku "kompressori polku" tms mistä näkee kuinka pumppu on käynyt...
-
Keruun deltaT on lämmityksen alusta loppuun 5 ja kuuden välissä.. Tuleva 5.5-6 ja paluu 0-0.5. Lämmityskäyrä pyytää näillä keleillä 38 astetta ja hystereesi mulla on varaajassa 6 astetta. Toisiopuolen lämpötila nousee 42 asteeseen ja pysyy aika stabiilina siinä, kunnes paluu 38 astetta.
Tästä dokumentista sivulta 86 löytyvillä tiedoilla (http://www.linear.de/onlinebrowser/VIESSMANN/Pdf/DEU/541.pdf) voidaan hiukan haarukoida pumpun toimintaa.
Antoteho 11,7kW
Kylmäteho 9,4kW
Ottoteho 2,4kW
Cop 4,9
Luvut ovat kertomasi käyntijakson perusteella aivan loistavat. Tämä johtuu siitä että kaivosta tuleva liuos on todella lämmintä. Lasken virtauksen jahka kerkeen asentamaan excelin. Noissa ei ole tietenkään mukana ulkoista kiertovesipumppua.
PRKL. Sama laho pää ei kaikkea huomaa heti. Eli tilanne missä nuo tehot ilmoitetaan on sellainen että ensiöpuolella on lämpötilaero 3K ja toisiopuolella 5K. Heittoa sinun tapauksessa aiheuttaa se että ensiöpuolella virtaus ei ole ole yhtä suuri kuin mitä se on mitoitustilanteessa. Pientä heittoa nämä aiheuttivat mutta tuossa olisi korjaillut lukemat missä tuo on otettu huomioon.
Antoteho 11kW
Kylmäteho 8,8kW
Ottoteho 2,4kW
Cop 4,6
Näillä lähtötiedoilla voi liuospuolen virtaukseksi arvioida 1350l/h tai 22,5l/min.
-
No eihän tuo ole, kuin 200 L/ h alle sen minimin ja tilanne korjautuisi varmaan vaihtamalla pumppu 25/1-8 malliin. Seppaant taisi laskeakkin ne virtaamat 40/3,7 putkelle, vaikka putki on 40/2,4 mm. Eli case is closed. Sorry turhasta vauhkoamisesta, mutta homma vaatii silti korjauksen ja tuo 25/1-8 tuntuisi ehkä helpoimmalta ajatukselta.
-
Kuinkahan nopeesti muuten tuollainen 110 m kaivo menee jäähän 10 kW pumpulla, jos on vaikka talossa hyvinkin lämmölle tarvetta.
110 metrisetä kaivosta saadaan Etelä-Suomessa noin 15.000 kWh/a.
10 kW -tehoinen pumppu ottaa lattialämmitystalossa kaivosta noin 7,3 kW tehoa.
Kuormaa kaivolle tulee noin 68 W/metri.
Nopean jäätymisen rajana pidetään 50 W/metri ylittämistä.
Kaivo saattaa mennä jäähän yhden muutaman tunnin käyntijakson aikana.
Näyttipä laskelmat melko synkältä ja asiaa ei varmaan yhtään auta, että kyseessä patteri/lattialämmitystalo..
Kyllä se vähän auttaa.
Tuossa aikaisemmin kirjoittamassani on oikeastaan virhe tai epätarkkuus:
Lattialämmitteisessä
Etelä-Suomessa olevasta 110 metrin porakaivosta saadaan lämpöenergiaa noin 11.200 kWh/a ja lattialämmitystalossa se tarkoitti noin 15.000 kWh/a pumpulla tuotettua lämpötehoa
Kaivosta siis joudutaan ottamaan silloin 7,3 kWh, joka tekee tuon noin 68 W/metri.
Patterilämmitteisessä vastaavasti kaivosta saadaan edelleenkin se noin 11.200 kWh/a,
mutta huonomman pumpun hyötysuhteen takia pumpusta saadaan taloon noin 16.600 kWh/a ja kaivosta otetaan nyt vain 6,7 kW teholla lämpöä ja
se tarkoittaa kaivon kuormitusta noin 53,5 W/m teholla, joka on jo vähän kohtuullisempi kuorma.
Liikutaan siinä arveluttavan rajoilla, mutta vasta kokemus osoittaa, kuinka tulee käymään.
-
Kuinkahan nopeesti muuten tuollainen 110 m kaivo menee jäähän 10 kW pumpulla, jos on vaikka talossa hyvinkin lämmölle tarvetta.
110 metrisetä kaivosta saadaan Etelä-Suomessa noin 15.000 kWh/a.
10 kW -tehoinen pumppu ottaa lattialämmitystalossa kaivosta noin 7,3 kW tehoa.
Kuormaa kaivolle tulee noin 68 W/metri.
Nopean jäätymisen rajana pidetään 50 W/metri ylittämistä.
Kaivo saattaa mennä jäähän yhden muutaman tunnin käyntijakson aikana.
Näyttipä laskelmat melko synkältä ja asiaa ei varmaan yhtään auta, että kyseessä patteri/lattialämmitystalo..
Kyllä se vähän auttaa.
Tuossa aikaisemmin kirjoittamassani on oikeastaan virhe tai epätarkkuus:
Lattialämmitteisessä
Etelä-Suomessa olevasta 110 metrin porakaivosta saadaan lämpöenergiaa noin 11.200 kWh/a ja lattialämmitystalossa se tarkoitti noin 15.000 kWh/a pumpulla tuotettua lämpötehoa
Kaivosta siis joudutaan ottamaan silloin 7,3 kWh, joka tekee tuon noin 68 W/metri.
Patterilämmitteisessä vastaavasti kaivosta saadaan edelleenkin se noin 11.200 kWh/a,
mutta huonomman pumpun hyötysuhteen takia pumpusta saadaan taloon noin 16.600 kWh/a ja kaivosta otetaan nyt vain 6,7 kW teholla lämpöä ja
se tarkoittaa kaivon kuormitusta noin 53,5 W/m teholla, joka on jo vähän kohtuullisempi kuorma.
Liikutaan siinä arveluttavan rajoilla, mutta vasta kokemus osoittaa, kuinka tulee käymään.
Nuot kuormituswatit pätevät vain siihen asti kun kaivojen välille alkaa muodostua lämpötilaeroa.
Eli kun ensimmäinen kaivo on kylmä, niin toinen kaivo alkaa kuormittua suhteessa enemmän....
-
Tilanne voi noin pienellä virtaamalla siis muuttua siten, että kun piiri alkaa oikeasti kylmenemään, niin kone pystyy siis edelleen ottamaan kierrosta tuon 6 astetta pois ja taitaa vielä yltää alle -5 asteen ulospukkaamiseen tuonne ensimmäiseen kaivoon. Tällöinhän olisi siis tulo vielä +1 astetta. Itse en hyväksyisi tuollaista minimivirtauksen alittavaa ratkaisua, jossa toisiopiirin kuristuksella ratkaistaan homma. Mulla on vain tällä hetkellä niin paljon ylitehoa laitteessa, että tuo homma kyllä kiinnosti kovasti. Eli saisi jotenkin väliaikaisesti ennen tuon 80 neliön autotallin kytkemistä olla tehot vaikka vain puolet nykyisestä.
-
40*2,4mm putkea, ilman turboa ja 10 paineluokka..
Lisäsin oheiseen taulukkoon 40x2,7mm putken virtausvastukset, jotka putoavat melko radikaalisti verrattuna 3,7mm seinämäisen putken arvoihin verrattuna.
P-tuntuma on että nykyisillä putkilla ja kytkennällä Dt:n pitäisi asettua 5C pintaan.
Nykyisillä syöttöputkilla ja jos kaivot kytketään kaivolla rinnan, pitäisi Dt:n olla jo lähempänä 3C.
Nykyinen kytkentä syöttöputket ja kaivot kytketty sarjaan.
40x3,7mm putki 40x2,4mm putki
Dt (C) F(l/s) Virtausvastus (Bar) Virtausvastus (bar)
3 0,63 1,82 1,27
4 0,47 1,10 0,77
5 0,38 0,77 0,33
6 0,31 0,36 0,27
Nykyiset syöttöputket mutta kaivot kytketty rinnan
40x3,7mm putki 40x2,7mm putki
Dt (C) F (l/s) Virtausvastus (Bar) Virtausvastus (Bar)
3 0,63 0,49 0,34
4 0,47 0,31 0,22
5 0,38 0,23 0,13
6 0,31 0,14 0,10
ATS
-
Tuon mukaan kyllä kannattaisi ehdottomasti lyödä ne kaivot rinnan, eikä muuta tartte tehdä. Sen jälkeen saa kyllä unohtaa miettimästä koko juttua. Jos ne maaputket ei oo ihan nippusiteellä lyöty yhteen, niin tuo tulee pelaamaan oikein hienosti maailman tappiin.
-
Tuon mukaan kyllä kannattaisi ehdottomasti lyödä ne kaivot rinnan, eikä muuta tartte tehdä. Sen jälkeen saa kyllä unohtaa miettimästä koko juttua. Jos ne maaputket ei oo ihan nippusiteellä lyöty yhteen, niin tuo tulee pelaamaan oikein hienosti maailman tappiin.
Täytyy sopia urakoitsijan kanssa, että kytketään ne rinnan niin kaikki on tyytyväisii.
Putket on puolen metrin kaivannossa omilla reunoillaan ja välissä finnfoamia.
Kiitos kaikille neuvoja antaneille! Ilman foorumia ei tämäkään asia ois selvinny.. Ainaskaan mulle :D
Toivottavasti seuraava postaukseni koskee säätö teknisiä ongelmia, eikä ongelmia asennusten tai komponenttien kanssa 8)
No eihän tuo ole, kuin 200 L/ h alle sen minimin ja tilanne korjautuisi varmaan vaihtamalla pumppu 25/1-8 malliin. Seppaant taisi laskeakkin ne virtaamat 40/3,7 putkelle, vaikka putki on 40/2,4 mm. Eli case is closed. Sorry turhasta vauhkoamisesta, mutta homma vaatii silti korjauksen ja tuo 25/1-8 tuntuisi ehkä helpoimmalta ajatukselta.
Ongelma ensimmäisen kaivon jäätymisen kanssa ei poistuis tällä ratkasulla?
-
No eihän tuo ole, kuin 200 L/ h alle sen minimin ja tilanne korjautuisi varmaan vaihtamalla pumppu 25/1-8 malliin. Seppaant taisi laskeakkin ne virtaamat 40/3,7 putkelle, vaikka putki on 40/2,4 mm. Eli case is closed. Sorry turhasta vauhkoamisesta, mutta homma vaatii silti korjauksen ja tuo 25/1-8 tuntuisi ehkä helpoimmalta ajatukselta.
Ongelma ensimmäisen kaivon jäätymisen kanssa ei poistuis tällä ratkasulla?
Pumpun vaihtaminen tuohon malliin ei juurikaan muuttaisi tilannetta mihinkään kuten seppaantin laskelmista huomaa.
-
Jos oletetaan että koneeseen tulee kokoajan vaikkapa 30 asteista paluuvettä. Lähtevä 35. Kiertoa aletaan hidastamaan vaikka niin paljon että toisiopuolen lähtölämpötila on 40 astetta. Alkuperäisessä tilanteessa keskilämpötila 32,5. Jälkimmäisessä 35 astetta = huonompi cop. Vaikutus kuitenkin pumpun antotehossa kärpäsen shit.
Ymmärrettävää. Mutta miten tuo antoteho muuttuu, vaikka merkitys olisikin pieni? Eli kannattaako tähdätä siihen toision noin 5K lämpötilaeroon, vai vain laittaa kiertoa lisää jolloin lauhduttimen keskilämpö saadaan matalammaksi, mutta lämpötilaero olisikin esim. 3K. Tällä muutoksella pitäisi muuttaa myös pumpun muita parametreja, kun paluulämpö nousisi nopeammin kuin ennen.
Voisin samaan kysäistä mielipiteitä autotallin lämmitykseen. Mulla talon ja tallin lämmityspiirit on nyt rinnankytketty. Kun talli on matalammassa lämmössä tuosta seuraa, että kompuran sammuessa talli toimii talon jäähdyttimenä -> lyhyemmät tauot. Paljonko voisi olla hyötyä laittaa talli omalle kiertovesipumpulle, joka ottaa lämmön lämmönvaihtimella talon paluukierrosta. Ja tallin kiertovesipumppu pyörisi vain kun kompura käy. Tällä saisi myös toision lämpötilaeron suuremmaksi. Ehkä liiankin suureksi.
Vai saako Viessmann 333-g malliin kokonaan erillistä lämmityspiiriä tallia varten?
-
Ymmärrettävää. Mutta miten tuo antoteho muuttuu, vaikka merkitys olisikin pieni? Eli kannattaako tähdätä siihen toision noin 5K lämpötilaeroon, vai vain laittaa kiertoa lisää jolloin lauhduttimen keskilämpö saadaan matalammaksi, mutta lämpötilaero olisikin esim. 3K. Tällä muutoksella pitäisi muuttaa myös pumpun muita parametreja, kun paluulämpö nousisi nopeammin kuin ennen.
Tuolla sivulla kaksi on anto ja ottotehot 333 a malleista sivulla 2 molemmilla 5 ja 10 asteen lämpötilaeroilla kun menoveden lämpötila on 35 astetta.
http://www.viessmann.sk/content/dam/internet-sk/ltu/ltu_-_tepelne_cerpadla1/ltu_333-g_343-g.pdf (http://www.viessmann.sk/content/dam/internet-sk/ltu/ltu_-_tepelne_cerpadla1/ltu_333-g_343-g.pdf)
Voisin samaan kysäistä mielipiteitä autotallin lämmitykseen. Mulla talon ja tallin lämmityspiirit on nyt rinnankytketty. Kun talli on matalammassa lämmössä tuosta seuraa, että kompuran sammuessa talli toimii talon jäähdyttimenä -> lyhyemmät tauot. Paljonko voisi olla hyötyä laittaa talli omalle kiertovesipumpulle, joka ottaa lämmön lämmönvaihtimella talon paluukierrosta. Ja tallin kiertovesipumppu pyörisi vain kun kompura käy. Tällä saisi myös toision lämpötilaeron suuremmaksi. Ehkä liiankin suureksi.
Mulla ja kaverilla myös rinnan kytketty. Ihan tyytyväinen ollut tuohon nykyiseen systeemiin ainakin vielä. Tosin kokonaista talvesta ei itsellä ole vielä kokemusta. Tallissa taitaa olla jotain 18-20 astetta. Kaverilla myös suurinpiirtein samanverran lämmintä tallissa.
Vai saako Viessmann 333-g malliin kokonaan erillistä lämmityspiiriä tallia varten?
Mielestäni tuohon saa erillisiä lämmityspiirejä myös. Jos haluat voin kaivaa jostain manuskoja missä on eri kytkentä esimerkkejä. En tiedä onko sellaista olemassa että esim shuntilla tuosta lattialämmitysvedestä ajetaan vaikka muutamia asteista alemmalla lämmityskäyrällä vettä tuonne talliin. Silloinhan tallin piirissä tarvisi olla oma kiertovesipumppu. Itsellä tallissa on samanlaiset eritykset kuin talossa joten suurimman lämmonhukan tekee 5,5x2,7m ovi sekä ilmanvaihto joka puhaltaa suoraan pihalle. Nyt talveksi ainakin täytyisi muuttaa sitä hiukan niin ettei pihalle puhalleta jatkuvasti ilmaa ja laittaa takaisinvedon estin paikoilleen. Tällähetkellä pikkupuhallin pyörii aina 1. nopeudella, 2. nopeudella kun huomaa liikettä ja 3.lla kun talliin tulee kosteutta.
-
Mulla on 2 piirin täydellinen ohjaus vakiona tuossa 300 G mallissa. Ja muistelisin, että noissa 300 sarjan laitteissa on ainakin kaikissa Se 2 piiriä. 3: nen piirin joutuu sitten laittamaan lisäkortilla. Muista sitten pyytää oikein kunnollisella kierrolla ilmaus tuolle piirille, jos ne ei laita säätöventtiilejä sinne haaroitukseen.
-
Noniin laitetaas tänne eräs asia kuin se sattui tuossa osumaan silmiin.
Eli tällähetkellähän tämän topickin aloittajan pumppu toimii aivan loistavalla hyötysuhteella koska lämmönkeruusta tulee jotakuinkin 5 asteista lientä koneelle. Näin ainakin viimeksi kuulin.
Ajatuksena/huolena oli se että ensimmäinen kaivo narahtaa jäähän sarjaan kytkemisen takia ja homma kussoo käsille. Homma ei _välttämättä_ ole niin dramaattinen kuin voisi luulla. Pläräilin jotain ruottalaisten tutkimusta vanhan maalämpökohteen lämpökaivojen käyttäytymisestä ja silmiin osui muutama asia. Laitan ne tähän.
*Kohteessa 26 porakaivoa ja niiden perässä noin 300kW edestä lämpöpumppuja.
*Kohteen lämmöntarve noin 1700MWh vuodessa
*Osaa porakaivoista oli kuormitettu jo 15v vuoden ajan ja osa oli tuoreempia.
*Kohteeseen oli tarkoitus tehdä ennuste porakaivojen käytöksestä seuraavan 20 vuoden aikana.
*Kaivojen viileneminen 1 asteella pudottaa hyötysuhdetta karkeasti 3%.
*Toisien porakaivojen viilenemiseksi oli laskettu 1,5 astetta ja toisien 2 astetta. Hyötysuhte laskee tällöin 6% ja 4,5%.
*lämpökaivokentän hyöty hiukan laskee ajanmyötä mutta se ei haittaa
*porakaivo kenttä todettiin tarpeeksi suureksi
Silmiin pistävä asia tuossa oli se että ennusteessa porakaivot menevät talvella reippaasti pakkaselle joka taas tarkoittaa sitä että tuo kaivo on silloin jäässä. WTF. Onko tuosta jäätymisestä sitten haittaa vai ei? ::)
(http://i.imgur.com/LSQfnNo.png)
Jos joku haluaa tutkia paprua niin se löytyy täältä: http://kth.diva-portal.org/smash/get/diva2:735807/FULLTEXT01.pdf (http://kth.diva-portal.org/smash/get/diva2:735807/FULLTEXT01.pdf)
-
Silmiin pistävä asia tuossa oli se että ennusteessa porakaivot menevät talvella reippaasti pakkaselle joka taas tarkoittaa sitä että tuo kaivo on silloin jäässä. WTF. Onko tuosta jäätymisestä sitten haittaa vai ei? ::)
Nopealla silmäilyllä en huomannut että kaivojen välisiä maapiirejä olisi otettu huomioon millään tavalla. Noin pitkillä maavedoilla kannattaisi maapiiriä kierrättää jollakin pikkupumpulla koko kesän, ehkä?
-
Niin ja olikohan nuo nyt täytetty betoniitillä, vai ei? Ihan alkuun luulisi, ettei edes Ruotsissa koko matkaltaan jääköntiksi jäätynyt kaivonreikä voi säästää muoviputkia turmiolta.
-
Problem
In systems where the borehole temperature is below freezing (0 C) the borehole groundwater will freeze to ice. This freezing occurs from the top and down into the borehole. This is normally not a problem and ia even an advantage because ice conduts heat more easily than water.
In certain unusual cases, about 1 borehole of 10000, the freezing will couse problems. In these cases the freezing causes a high pressure that deforms (flatten) the pipes in the borehole. In such cases some water is confined between two frozen parts (plugs) and when that water finally freezes the ocurring expansion pressure becomes high enough to deform the pipes.
Objective
There are a lot of different reasons how water can be confined by the ice. This article presents principal explanation of the problem and principal solutions to solve the problem.
Frozen boreholes
When the water in the borehole starts freezing and the water turns to ice it will expand with almost 10%, which is about 11 per meter borehole. To have enough space in the borehole the water that has not yet been frozen needs to leave the borehole, which it can do through the fissures in the rock.
The normal case is that the water freezes from the surface and down into the ground, but it can also start freezing deeper down in the hole. As long as the freezin goes gradually and the water has somewhere to go it will not be any pressure increase in the borehole. The ice that already has been frozen does not cause any pressure on the surroundings and cannot damage the pipe lines.
The pressure from the freezing will only appear if water gets shut in the borehole. This can for instance occur between tho plugs of ice if the borehole between these plugs is watertight. When water between these plugs of ice start freezing the expansion of the ice will cause an overpressure in the water. The pressure will be taken up by the most brittle thing namely the pipes, and deform them. This will reduce the flow of brine in the pipes and therefore reduce the function of the bedrock, this type of problem in most cases will appear in the vasing, i.e, in the steel pipe protecting the borehole through the overburden.
There are several reasons why the freezing unevenly along the borehole, for example a larger flow of groud-water in a section of the borehole will slow down the cooling of the rock. Inside the casing the water normally freezes from the top and down. If ice is also formed below the casing, water is trapped inside the casing.
It is normal that fissures in the rock drains the pressurized water and thus reduces the pressure and there is less change for the problem to occur in the borehole. However, in the cased part of the hole there are no fissures and the water has nowehere to go.
Löysin hiukan tekstiä tuosta porakaivon jäätymisestä kirjasta "Thermal Energy Storage for Sustainable Energy Consumption" ja skriivasin sen tuohon.
Tärkeimmät asiat. Vain yhdessä 10 000 porakaivosta jäätymisestä on haittaa. Päinvastoin se parantaa lämmönjohtavuutta. Yleensä jäätyminen tapahtuu ylhäältä alaspäin. Ongelmia saattaa aiheuttaa sen että porakaivoon tulee kaksi kaksi eri kohtaa mitkä jäätyvät kaivoon tulpiksi ja sitten noiden tulppienkin välien jäätyessä veden laajenemisesta syntyvä paine puristaa keruun putket kasaan. Normaalisti veden jäätyessä paine pääsee purkautumaan kallion halkeamien kautta pois.
Yleisimmät syyt jotka nostavat jäätymisen riskiä
1. rakennuksen energian kulutuksen laskeminen väärin ja mm talojen laajennokset
2. Väärin oletettu kallion lämmönjohtokyky
3. suurempi putkitettu osuus kuin oletettu
4. vedenpinnan taso oletettua alempi
muita syitä:
*pohjaveden epätasainen virtaama
*vesitiivis porareijän seinämä
*matala virtaus lämmönsiirtoputkistossa: matalemmalla keruunvirtauksella liuoksen lämpötilat ovat matalemmat ja riski jäätymiseen on suurempi
*vaihteleva lämmönjohtavuus kalliossa
*muut lämmönkeruun porareijät(jos reijät sijaitsevat alle 15-20m päässä toisistaan ne vaikuttavat toisiinsa)
-
Tuossa seppaantin 2010 tekemässä testissä kaivon veden ja keruuliuoksen välisistä lämpötilaeroista näkyy hyvin että kaivon vesi on 0,9astetta lämpimämpää kuin kaivosta tuleva keruuliuos.
Eli jos kaivosta tuleva liuos on jatkuvasti alle -1 C ja laskee edelleen niin silloin alkaa olla kaivon yläosassa veden lämpötila nollassa ja sen jäätyminen mahdollista.
(http://i4.aijaa.com/t/00306/13653322.t.jpg) (http://aijaa.com/IWuj4Y)
-
Eli jos kaivosta tuleva liuos on jatkuvasti alle -1 C ja laskee edelleen niin silloin alkaa olla kaivon yläosassa veden lämpötila nollassa ja sen jäätyminen mahdollista.
Epäilisin että kaikissa kaivo, pumppu ja keräinvaihtoehdoissa tuo lämpötila on hiukan eri(keruunesteen lämpötila vs kaivon veden lämpötila). Keruusta otettava teho, virtausnopeudet yms muuttuvat.
Mulla on tullut alimmillaan -0,7 asteista mitä lokikirjaa vilkasin.
Tänä aamuna vilkaisin yhden käyntijakson loppupuolelta ja alkupuolelta lämpötiloja. 2h käynnin jälkeen kaivosta -0,2 astetta ja kaivoon -4,3. Tällöin keskilämmöksi tulee -2,25 astetta. Taitaa olla melko selvä juttu mitä tuohon putkien ympärille muodostuu jos lämpötilat on pitkään tollasia. Kun pumppu oli käynyt saman jakson aikana alle 20min huomasin kaivosta tulevan ainakin 1.8 - 2.3 asteista lientä.
-
Hyvää iltaa kaikille!
Muuten meidän hybridilämmitys on toiminut hienosti ja kustannukset (sähkön kulutus) on pysynyt siedettävänä kokonaiskulutus n 11500 kWh lämmitetty ala 280 m2
kokonaiskulutus sisältää myös käyttösähkön! Järjestelmään kuuluu vesikiertoinen takka ja aurinkopaneleita 3 kpl + Varaaja (Lammi kivitalo)
Ongelmana pidän maapiirin länpötilaeroa tulo/meno (tulo n. +2 meno -3/-4) laitaa kierto olla liian heikko kallioreikä n.210 m pumppu Viessman G-200 13 kW
Mutasihti pitää varmasti ensimmäisenä tarkastaa? Maapiirin pumpun olen jo kääntänyt lähes täysille (nro 7)
Mitähän pitäisi tehdä, vai tarviiko tehdä mitään?
-
Hyvää iltaa kaikille!
Muuten meidän hybridilämmitys on toiminut hienosti ja kustannukset (sähkön kulutus) on pysynyt siedettävänä kokonaiskulutus n 11500 kWh lämmitetty ala 280 m2
kokonaiskulutus sisältää myös käyttösähkön! Järjestelmään kuuluu vesikiertoinen takka ja aurinkopaneleita 3 kpl + Varaaja (Lammi kivitalo)
Ongelmana pidän maapiirin länpötilaeroa tulo/meno (tulo n. +2 meno -3/-4) laitaa kierto olla liian heikko kallioreikä n.210 m pumppu Viessman G-200 13 kW
Mutasihti pitää varmasti ensimmäisenä tarkastaa? Maapiirin pumpun olen jo kääntänyt lähes täysille (nro 7)
Mitähän pitäisi tehdä, vai tarviiko tehdä mitään?
Morjenttes!
Laitappa tuohon profiiliin asetuksiin niin että tuossa tekstin alla näkyy millaista laitteistoa on kyseessä niin on sitten tulevaisuudessakin mahdollisesti helppo vastata kun tietää millaista värkkiä on kenelläkin taloa lämmittämässä. Olisiko tuo ollut "allekirjoitus" nimellä...
Ensimmäisenä kääntäisin liuospumpun täysille. 200-g mallissa jompikumpi liuospuolen lämpötila on koneen itsensä arpoma. Tuossa mallissa ei tainnut olla mittausta kuin tulolle/paluulle. Jossain näissä ketjuissa on kirjoitettu asiasta mutta en nyt itsekään varmaksi tuota muista.
Toinen mitä ehkä kannattaisi katsoa on käyntijakson pituus. Helpoiten sen onnistuu kun menee koodaustaso 2:lle ja katsoo sieltä koska pumppu on käynnistynyt ja pysähtynyt. Jahka tulee sopiva rako voin kirjoittaa jotain ohjetta.
Onkos tullut paljon polteltua puuta tuossa vesitakassa? Tuo takka on vähän niin ja näin tälläisessä maalämpötalossa. Jos olis ilmaisia puita ne melkeen kannattas mieluummin myydä. Itse en oo jaksanut tuota omaa kivikasaa lämmittää tänätalvena kertaakaan ja viimetalvena raksa-aikana sen verran että yhdet makkarat paistoin. Varalämmönlähteenä tuo tosin oikeastaan on melkein pakko olla. Mites vesitakan kanssa käy jos sähköt katkeavat?
Karkeestihan asia menee näin että 1000kWh sähköä maksaa 125€: Maalämmön hyötysuhde 4.5 jolloin lämpönä tuo maksaakin 28€. 1m3:sta puuta saadaan noin 1000kWh energiaa. Tällöin jos puita ostetaan niin niiden m3 hinta pitää olla alle 28€/m3 jos tuolla meinaa jotain hyötyä rahallisesti saada. Vaikka itsellä puuta kasvaa pihassa niin tuon takia en kyllä muuta viitti tehdä kun poltella korkeintaan tunnelman takia.
Jos jotain pitää tehdä niin ainakin nauttia edullisesta ja hyvästä valinnasta alkaa lämmittämään maalämmöllä! :D