Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto => Aiheen aloitti: JuSu++ - 30.11.14 - klo:05:40
-
Hei,
Kysyisin mielipidettänne mikä voisi aiheuttaa savun hajua talossa kun lämmitän takkaa.
Kyseessä 2012 valmistunut 2.krs omakotitalo. Punatiilinen savupiippu kahdella hormilla, jossa toisella puolella seinää on takka ja toisella puukiuas.
Takkaa alettaessa lämmittämään, tulee monesti palon alkuvaiheessa vieno savun haju saunan puolelta.
Kiukaan luukun kun avaa niin tulipesä on täynnä savua. Saunan pelti kuitenkin on kiinni.
Onko tässä nyt kyseessä se, että IV-kone imee niin kovasti, että kun toisesta hormista menee savut ulos niin toisesta ne tulee takaisin sisään?
IV-kone on Vallox Effect 150 SE, jota talvi aikaan pyöritän 1-teholla. Välillä käytän takkakytkintä sytytysvaiheessa, mutta koska vedon kanssa ei ole ongelmaa niin harvemmin.
-
Mitä silloin tapahtuu jos tuuletusikkuna on pikkuisen raollaan sytytyksen aikana?
-
Ovea jos raottaa, niin savun tuleminen lakkaa.
-
Kyllä kyseessä on IV -koneen aiheuttama alipaine talossa.
Onko IV -säädetty oikein?
Onko poistopuhaltimien teho liian suurella?
Säätö pitää kuitenkin olla tehty niin, että talossa on hiukan alipainetta, mutta ei liikaa.
Talon ylipaineinen ilmanvaihto painaa sisäilmaa ulkoseinärakenteisiin ja sisäilman kostetutta tiivistyy seiniin. Syntyy hometalo.
Liian suuri alipaine kasvattaa ulkoseinärakenteiden ilmavuotoa sisälle päin.
Talo pysyy kuivana, mutta suuremman vuotoilman takia lämmitystarve kasvaa.
Toinen takan savuttamista aiheuttava laite on liesituuletin.
Liesituuletin poistaa ilmaa rakennuksesta ja korvausilmaa tulee sisälle kaikista mahdollisista paikoista.
-
Moi.
Kaverilla kävi samoin että pukkas seinän toisella puolella olevan takan kautta savut sisään kun kiuasta lämmitti toisella puolella.
Syynä tähän oli se että muurari ei ollut muurannut hormeja erillisinä ylös asti vaan piipun alaosassa oli "väliseinä" joka erotti hormit toisistaan siellä alhaalla. Tämä seinämä osoittautui kuitenkin liian matalaksi ja savukaasut kyllä lähti ylöspäin, mutta
kierrettyään tuon seinän suunta muuttui takan hormiin ja savut sisällä. Savuimuri katolle ratkaisi ongelman.
-
Kyllä kyseessä on IV -koneen aiheuttama alipaine talossa.
Onko IV -säädetty oikein?
Onko poistopuhaltimien teho liian suurella?
Säätö pitää kuitenkin olla tehty niin, että talossa on hiukan alipainetta, mutta ei liikaa.
Talon ylipaineinen ilmanvaihto painaa sisäilmaa ulkoseinärakenteisiin ja sisäilman kostetutta tiivistyy seiniin. Syntyy hometalo.
Liian suuri alipaine kasvattaa ulkoseinärakenteiden ilmavuotoa sisälle päin.
Talo pysyy kuivana, mutta suuremman vuotoilman takia lämmitystarve kasvaa.
Toinen takan savuttamista aiheuttava laite on liesituuletin.
Liesituuletin poistaa ilmaa rakennuksesta ja korvausilmaa tulee sisälle kaikista mahdollisista paikoista.
Oletuksena on että IV on säädetty oikein. Asianmukaisin laittein sen LVI-urakoitsijani silloin 2012 teki.
Onko tapauksessani alipaine liian voimakas? Säädöt on tehty koneen teholla 4. Nopeuksia on kaikkiaan 8
Olen kuitenkin ajanut konetta nopeudella 1, jolla savutuskin jo ilmenee.
Onko muuten tuosta haittaa että perusnopeutena mulla on tuo 1 ? Pesuhuoneessa on kosteusanturi ja IV kone nostaa tehoa aina tarvittaessa.
Poistopuhaltimen oikeasta asetuksesta en osaa mennä sanomaan. Poisto, sekä tulopuhallin pyörivät samassa suhteessa eli 100 ja 100
Liesituulettimen käyttöä vältetään meillä tulien aikana.
Moi.
Kaverilla kävi samoin että pukkas seinän toisella puolella olevan takan kautta savut sisään kun kiuasta lämmitti toisella puolella.
Syynä tähän oli se että muurari ei ollut muurannut hormeja erillisinä ylös asti vaan piipun alaosassa oli "väliseinä" joka erotti hormit toisistaan siellä alhaalla. Tämä seinämä osoittautui kuitenkin liian matalaksi ja savukaasut kyllä lähti ylöspäin, mutta
kierrettyään tuon seinän suunta muuttui takan hormiin ja savut sisällä. Savuimuri katolle ratkaisi ongelman.
Olin muurarin apupoikana ja alhaalta saakka muurattiin hormit ominaan niin en usko että tuosta on kysymys. 100% varmaksi en nyt mene tätäkään kyllä väittämään :D
-
Oletuksena on että IV on säädetty oikein. Asianmukaisin laittein sen LVI-urakoitsijani silloin 2012 teki.
Jos iv:n säätö huolestuttaa, kannattaa kutsua joku iv -firman mittaaja käymään talossa ja tekemään mahdollisen uudelleen säätämisen.
Rakennuksessa tai iv -koneessa on jotain voinut muuttua.
-
Kokeile vielä molemmat pellit auki jos savuttaa. Toinen pelti kiinni kertoo että jossain hormissa on vuoto.
Korjaantuu ehkä ajan kanssa kun noki tukkii pienet reiät.
-
Jos nyt tälläi maalaisjärjellä asiaa miettii niin kylmässä piipussa saattaa olla mahdollista että ilmakulkee myös vastakarvaan aluksi viereisessä reijässä. Kun piippu lämpenee niin myös toiseen piipun kanavaan tulee sen verran nostetta/virtausta että piipussa lämpenevä ilma ei enää "jaksa" kulkea kiukaan kautta asuntoa kohden.
Nämä on näitä uusien tiiviiden asuntojen ominaisuuksia. Rakenteiden ilmanvuodoista kun korvausilmaa ei laitteille saada niin se nykästään sieltä mistä se sitten satutaan saamaan. Takka vaatii myös runsaasti palamisilmaa.
Kaverilla liesituuletin tuo savunhajun takasta. Meillä liesikupu tuo shitnhajun vesilukoista. Liesikupu tekee jo niin suuren alipaineen asuntoon että jos se on ollut päällä ja avaa tuuletusikkunan niin se suorastaan lentää auki.
Itsellä on takan vieressä lattianrajassa korvausilmakanava takalle. Tosin putkenpäähän tuleva tuuletuspaalu on vielä asentamatta talon ulkopuolelle. Olettaisin että sinulla korvausilmakanavaa ei ole? Se tai ikkunan pitäminen raollaan lienee oikea tapa ratkaista ongelma. Tai takkakytkin...
Tuolta löytyy monta sivua pohdintaa siitä onko korvausilmakanava takalle tarpeellinen: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=8195.msg268047#msg268047 (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=8195.msg268047#msg268047)
-
Meilllä samassa piipussa, mutta eri hormeissa leivinuuni ja puuhella. Kun leivinuunin laittaa tulet niin puuhellasta tulee savua sisään jos ei ole takkakytkin päällä. Tuli vaan tarvii niin paljon ilmaa, että repii sen hormista vastakarvaan sisään. Tiiviin talon ongelma. IV-konekkin antaa hälytyksiä, että tuloilma liian kylmää, vaikka pitäisi olla säädöt kunnossa.
-
Meilllä samassa piipussa, mutta eri hormeissa leivinuuni ja puuhella. Kun leivinuunin laittaa tulet niin puuhellasta tulee savua sisään jos ei ole takkakytkin päällä. Tuli vaan tarvii niin paljon ilmaa, että repii sen hormista vastakarvaan sisään. Tiiviin talon ongelma. IV-konekkin antaa hälytyksiä, että tuloilma liian kylmää, vaikka pitäisi olla säädöt kunnossa.
Ja ongelma loppuu kun piippu lämpeää tarpeeksi? Tällöin tuossa voisi käydä juuri kuten aiempana kirjoitin.
-
Ei ole meidän piippu lämminny koskaan niin paljon, että savuntulo naapurihormista olisi loppunu. Takkakytkin päällä tai ikkuna rakosillaa poistaa ongelman.
-
Poistopuhaltimen oikeasta asetuksesta en osaa mennä sanomaan. Poisto, sekä tulopuhallin pyörivät samassa suhteessa eli 100 ja 100
En nyt mene säätöjä kiistämään, mutta hyvin usein poistoa on tiputettu näillä koneilla eikä ajeta 100:100. Ja tulopuolihan vielä kuristuu entisestään kun suodattimet likaantuu.
Vaikuttikos se takkakytkimen käyttö tuohon savun hajuun?
Voit ihan testata että muutat pari tuntia ennen sytytystä poiston 50% ja katsot säilyikö tilanne ennallaan. Jos ei vaikutusta, palauta asetus takaisin ja etsi syytä muualta. Jos sillä korjaantui, IV-säädöt uusiksi.
-
Perusnopeus 1 on sopiva jos talosi tilavuus on 250m3 eli huoneistoalaksi muutettuna alle 100m2. Koska kyseessä 2-kerroksinen uudehko talo, johon valittu kyseinen iv-kone, uskon huoneiston tilavuuden ja pinta-alan olevan paljon suurempia.
Tällöin koneen perusnopeus tulee olla tilavuutta vastaavassa arvossa, huomioiden perusilmanvaihdon vaatimukset.
Huom. Minimi on se huoneistotilavuuden verran kahdessa tunnissa.
Sinun tapauksessasi (puhallinnopeuden ollessa 1), ilmanvaihdon ollessa puutteellinen ei takkakytkinkään voi toimia tarkoitetulla tavalla.
Esim. Useamman asukkaan (4-5) omakotitalossa huoneistoalan ollessa 180m2 normaalilla huonekorkeudella, sopiva perusnopeus koneellasi on 5!
Todella monissa omakotitaloissa talvella pudotetaan ilmanvaihtoa pienemmälle, jottei puhalleta lämpöä pihalle. Tämä käytös on täyttä hulluutta, leikkimistä asukkaiden ja talon terveydellä.
-
Savun hajuista yms.
Meillä on kunnon säädöt IV osalta edelleen tekemättä, joten alipaine voi olla hieman liian suuri.
Talo on 2 kerroksinen rinnetalo, tiilipiippu, tulisijat yläkerrassa ja alakerrassa, IV koneena Enervent LTR6.
Kesällä kun painovoimat ei tuota savuhormiin alipainetta, haisee hormit sisälle ellei IV koneella tee taloon ylipainetta.
Käytänkin siksi n. toukokuun ja syyskuun välisenä aikana tulopuhallinta +1 isommalla kuin poistoa.
Tulta poltettaessa on niin ikään tulopuhallin aina oltava isommalla kuin poisto ja lisäksi varmuuden vuoksi jokin tuuletusluukku / ikkuna raollaan.
(sähkökatkon sattuessa käynnistyvä enervent imaisee muutoin savut sisään, testasin)
Samoin ikkunan raottaminen pienentää sitäkin riskiä että keskuspölynimurin tai liesituulettimen käyttö kumoaa IV koneen tekemän ylipaineen.
Normaalioloissa...
Kun pakkanen on yli 20 astetta asettelen tulon ja poiston 1:n. (ja +2 tehostus nenän käskemänä)
Kun talossa on 4henkilöä kotona, käytän talvikaudella tuloa ja poistoa 2:lla (ja +2 tehostus nenän käskemänä)
Kun tulee vieraita pidemmäksi aikaa käytän arvoa 3. (tämä alkaa olla talomme 600m3 sisätilavuuden mukainen ohjeellinen IV)
Kesällä tehot on useinmiten asennossa 4.
(talvella kun ei olla kotona on IV aina 1 asennossa ajastinsäädöllä, kesällä rajoitetaan kuuman ulkoilman sisääntuloa keskipäivän ja iltapäivän helteen aikaan (jäähdytyspatteri on kytkemättä))
-
Sinulla on ilmeisesti piipunpeltiin tehty "häkäreikä" tai leikattu kulma pois. Itsellä on ehjät tiiviit pellit eikä tule hajuongelmia. 8)
-
Häkäreikä tullut pakolliseksi v2009, vaaditaan tarkastuksessa.
-
Häkäreikä tullut pakolliseksi v2009, vaaditaan tarkastuksessa.
Näyttää tarkastajalle reiällisen pellin ja laittaa ehjän pellin piippuun. ;)
-
Täällä sama kone ja kaksi vuotta hierottu säätöjä kohdalleen, joten aika paljon on referenssiä tämän kohteen osalta kertynyt.
Tein talon huipputiiviiksi, joten poistopuolen prosentit ovat talvella 60% (tulo 100). Mikäli takkaa ei käytä ja tiilihormi menee kylmäksi alkaa piippu vetää väärinpäin. Näillä säädöillä ja lämpimällä hormilla (vähintään joka toinen päivä lämmitys) saadaan aikaiseksi mukava ja optimaalinen muutaman Pascalin alipaine.
Mikäli mennään kesäasetuksiin eli talvipelti suljetaan, niin poistopuolen prosentit on muutettavaa 100:aan. Kesäpelti muuttaa painesuhteet sellaisiksi, että em. 60 prosentilla on kämppä kesällä ylipaineinen.
Oma näppituntuma on jo aika tarkka enkä tarvitse enää edes mittaria ;) Ovea tai ikkunaa kevyesti raottamalla tuntee ilman virtaussuunnasta onko kämppä yli- vai alipaineinen ja aika hyvin myös sen, että kuinka paljon alipainetta noin suurin piirtein on.
Tuo mittaus kannattaa tehdä kohtuullisen tyynellä säällä ja mielellään katoksen alla olevasta aukosta. Painesuhteet vaihtelevat talon eri etelä- ja pohjoispuolellakin jonkun verran ja myös tuulisuus vaikuttaa tähän.
Takalle on vedetty oma 110 mm kanava, mutta johtuen Valloxin oikuttelevasta käyttäymisestä (sulatussyklit) on varminta sammuttaa kone polton ajaksi. Tällöin palamistapahtuma on täysin riskitön. Mikäli korvausilmakanavaa ei ole, niin samalla tavalla ilmaa tulee myös kanaviston läpi.
-
Kämppä pitää olla aina alipaineinen, tai muuten on seurauksena takuuvarmasti klassinen hometalo, joka tiivistää jatkuvalla syötöllä vesihöyryn rakenteisiin. Vesihöyryhän on siis näkymätön, hajuton ja mauton kaasu, jota näemmä on vaikea tajuta, että Se todella tiivistyy ihan vedeksi pelkillä lämpötila eroilla kastepisteessä. Esim 23 asteinen ja 80% kosteuden omaava ilma tiivistyy juuri sopivasti sinne villojen sisään kunhan lämpö lasketaan tuolle 80% kosteuden tasolle. Vaikea on sitä täsmällisesti määrittää, mutta seinän sisään jää kaikki, joka ylipaineella työnnetään höyrysulusta ulos. Alipaine taas huolehtii, ettei mikään sisääntuleva , edes 100% kyllästynyt ilma voi tiivistyä rakenteisiin, koska Se lämpenee sisäänpäin tullessaan ja sen kyllästymispiste siis nousee. Jos höyrysulku siis vuotaa, niin alipaineella kosteus tulee sisäilmaan puhtaasti kaasumaisena. Vastaavassa höyrysulku vuodossa ylipaineella saadaan varmistettua, että talo mätänee. Kaikki, jotka sattui näkemään siellä Espoon K-raudan vieressä olleet rivarit ulkoverhous purettuna, niin voivat kyllä mielessään kuvitella, että mikäköhän mahtoi olla syynä, että tuollaisia mustan vihreitä eristeitä näytti olevan aivan lattiasta kattoon. Mä kun olen jostain purkanut noita omia rakenteita, niin villat on kuin suoraan paketista 25 vuoden jälkeenkin vielä. Ja mulla siis höyrysulku ei ole mitenkään gyber laatuisesti pitävä, mutta talossa on ollut poikkeuksetta alipaine päällä 25 vuotta. Sisäänpuhallus pumppu kerran vaihdettu.
-
Ovea jos raottaa, niin savun tuleminen lakkaa.
Tässähän taisi olla ratkaisu lähempänä, kuin aavistinkaan. Ilmeisesti korvausilma riittämätön.
Pudottele poistopuolen tehoja portaittain vaikka 10 % tiputuksilla. Jokaisen pudotuksen jälkeen odotat hetken ja tarkistat aistinvaraisesti oven raosta onko kämppä edelleen alipaineinen vaikka tulitikulla tai vastaavalla savulla.
Kun löydät kohdan, missä huoneisto muuttuu ylipaineiseksi nostat siitä lukemaa takaisin ylöspäin vaikka 10 % ja tarkistat että mukava alipaine on edelleen olemassa. Jotain tuon suuntaista säätöä kannattaa tehdä. Tarkista samalla, että korvausilmaventtiili on oikeanlainen (ei mikään peltihärpäke, vaan rautainen isoilla aukoilla) ja hyttysverkot on poistettu. Suodattimet voisi olla hyvä vaihtaa ennen operaatiota.
Sitten kun IV-säätäjä tulee paikalle, niin pelkkä venttiilien mittaus ei riitä, vaan pyydä mittaamaan myös painesuhde ulkovaipan yli.
-
Yksi keino tutkia, onko lukaalissa alipaine / ylipaine, on
- sulkea ensin kaikki savupellit tuuletusluukut, ovet ikkunat jne, siis tupa tiiviiksi.
- liesituuletin nollille..
- kaikki väliovet auki..
- ja yhteen pieneen avoimeen ikkunaluukun aukkoon teipataan tiiviisti ELMUKELMU, jonka yli on piirretty tussilla selvästi näkyvä risti.
- iv kone jollain keskinopeudella.
Kalvo liikkuu sisään / ulos ja kertoo painesuhteesta.
Iso tussilla piirretty risti helpottaa havaitsemista.
-
En muuten tiedä asunnon kokoa, mutta veikkaanpa, että puhallinnopeus 1 on riittämätön. Meillä on 442 m3 ja nopeus 4. Manuaalista löytyy hyvät käyrästöt säätöön. Mikäli talo on uusi niin voit ohjearvoakin pyöristää 1-2 ensimmäistä vuotta ylöspäin rakennuskosteuden poistamiseksi. Aistinvarainen tarkastelu auttaa tässäkin melko pitkälle eli huoneilman pitää tuntua aina raikkaalta. Myös asukasmäärä vaikuttaa.
-
No niin, itse aloittamaani topiciin vastaan tällätavalla heti reilun vuoden jälkeen edellisestä kommentista :D
Hyviä ohjeita nähtävästi tullut paljon, kiitos niistä.
Tuo savun "tuulahdus" takan polttoa aloittaessa ei sinänsä ole mihinkään hävinnyt, mutta on niin harvoin ilmenevä haitta että en sille ole saanut tehtyä mitään.
Palasin etsimään tietoa tänne foorumille ja törmäsin tähän itseltä unholaan jääneeseen ketjuun.
Nyt vasta luin tämän ketjun kaikki kommentit ensi kertaa ja täältä varmasti olisi löytynyt vastaus tuohon savun hajuun, sekä siihen ilmiöön mihin nyt sitä vastausta lähdin hakemaan.
Eli nyt kun on ollut pitkään pakkasia ja olen paljon lämmittänyt myös takkaa, olen korostetusti huomannut tulia poltellessani että korvausilmaa revitään rajusti tuolta ulko-ovien tiivisteiden välistä joka aiheuttaa sen että ovensuut on aikasta vilpoisat lämmityksen aikana ja vähän sen jälkeen.
Minulla on nähtävästi myös alakerran lattian ja seinän liitoksessa yhdessä kohtaa lämpövuoto, joka ilmenee vaikka takkaa ei poltettaisikaan, lattian kylmyytenä.
Liekillä katsottuna ilma tulee ulkoa sisäänpäin, eli alipaineisena ollaan, kuten toki pitääkin. Mutta ongelmista päätellen, ollaanko liikaa alipaineisena kun imu sisään on varsin kova ?
Tähän, sekä savun hajuun saattaisi auttaa tuo poistopuhaltimen nopeuden tiputtaminen, mutta kuinka paljon?
Nimim Lämärillä olikin tuossa ylempänä hyvä ohje josta voin testin aloittaakin.
Mutta onko normaalia että näitä nopeussuhteita täytyy muokata ?
Olen edelleenkin talvisin käyttänyt konetta nopeudella 1. Kesällä ajan vaihteella 1 päivät ja portaittain nostan yöksi 7 nopeuteen.
Ymmärrän että laskennallisesti se on liian pieni nopeus talolleni, mutta jos huoneilma todellakin on raikasta ja talossa vallitsee alipaine onko tälle ykkösellä ajamiselle estettä, tai aiheutanko sillä kosteusongelmia rakenteisiin?
Talon spekseistä:
- 240 m2 OKT 2-kerrosta, aulasta täysin avoin yläkertaa.
- Tilavuus 750m3
- IV-suunnitelmissa ilmoitetut arvot: +112dm3/s ja -118dm/s (ei sano mulle yhtään mitään)
-
Eli nyt kun on ollut pitkään pakkasia ja olen paljon lämmittänyt myös takkaa, olen huomannut että Korvausilmaa revitään rajusti tuolta ulko-ovien tiivisteiden välistä joka aiheuttaa sen että ovensuut on aikasta vilpoisat.
Pakkasilla Vallox pysäyttelee tulopuhallinta estääkseen koneen jäätymisen, joten ottaa sitten ilmaa muultakin.
Onhan Valloxissa etulämmitysvastus päällä? Se vähentää pysäytyksiä.
Takalla ilmeisesti oma raitisilmatulo? riittävä/säädettävä?
-
Liekillä katsottuna ilma tulee ulkoa sisäänpäin, eli alipaineisena ollaan, kuten toki pitääkin. Mutta ongelmista päätellen, ollaanko liikaa alipaineisena kun imu sisään on varsin kova ?
Tähän, sekä savun hajuun saattaisi auttaa tuo poistopuhaltimen nopeuden tiputtaminen, mutta kuinka paljon?
Nimim Lämärillä olikin tuossa ylempänä hyvä ohje josta voin testin aloittaakin.
Mutta onko normaalia että näitä nopeussuhteita täytyy muokata ?
Olen edelleenkin talvisin käyttänyt konetta nopeudella 1. Kesällä ajan vaihteella 1 päivät ja portaittain nostan yöksi 7 nopeuteen.
Ymmärrän että laskennallisesti se on liian pieni nopeus talolleni, mutta jos huoneilma todellakin on raikasta ja talossa vallitsee alipaine onko tälle ykkösellä ajamiselle estettä, tai aiheutanko sillä kosteusongelmia rakenteisiin?
Todennäköisesti on liian kova, mutta tarkan tuloksen saat vain mittaamalla paine-eron vaipan yli. Eli pyydät asiantuntevan kaverin sinne mittari kanssa, joka mittaa tuulettomalla ilmalla ovi- tai ikkuna-aukosta hyvät paineet sulle.
5-10 Pascalin alipaine (suositeltava arvo) on hyvin kevyt alipaine ja tuntuu aistivaraisesti mitattuna oven rakosesta pienenä ilmavirtauksena sisäänpäin.
Sen takia niissä moottoreissa on säädöt, että niitä säädellään.
En tiedä onko niistä ongelmia, mutta kosteuden poistuminen esim. märkätiloista on aika hidasta, joten siinä mielessä ei hyvä.
Suositus on koko talon ilmamäärä kerran kahteen tuntiin muistaakseni.
-
Alkuperäiseen aiheeseen...
Meillä ajellaan näinä aikoina ilmanvaihtokonetta pienimmällä teholla, ei tule tulisija aromeita niin helposti sisään muista hormeista yms.
Ja ilma riittää koska kovilla pakkasilla kestää takkaa ja leivinuunia poltella päivittäin ja se vaihtaa paljon ilmaa.
Polton aika aina oltava myös jokin tuuletusluukku auki, muutoin ei hormit vedä koska talo on hiton tiivis + liesituuletin tai keskuspölynimuri (tai sähkökatkon jälkeinen IVK reset) muutoin nykäisee savut armotta sisään.
-
Todennäköisesti on liian kova, mutta tarkan tuloksen saat vain mittaamalla paine-eron vaipan yli. Eli pyydät asiantuntevan kaverin sinne mittari kanssa, joka mittaa tuulettomalla ilmalla ovi- tai ikkuna-aukosta hyvät paineet sulle.
5-10 Pascalin alipaine (suositeltava arvo) on hyvin kevyt alipaine ja tuntuu aistivaraisesti mitattuna oven rakosesta pienenä ilmavirtauksena sisäänpäin.
Sen takia niissä moottoreissa on säädöt, että niitä säädellään.
En tiedä onko niistä ongelmia, mutta kosteuden poistuminen esim. märkätiloista on aika hidasta, joten siinä mielessä ei hyvä.
Suositus on koko talon ilmamäärä kerran kahteen tuntiin muistaakseni.
Asiantuntevan säätäjän tilaaminen voisi olla hyvä ajatus niin tulisi homma kuntoon. Osaako joku sanoa mitä moinen säätö/mittaus operaatio voisi kustantaa?
Sen verran tuota nopeussuhdetta muutin että poisto on nyt 80% ja tulo 100%
Nopeutena edelleen se 1
Alipainetta tuntuisi vieläkin olevan reippaasti kun ovea avatessa imu sisään on valtava.
Alkuperäiseen aiheeseen...
Meillä ajellaan näinä aikoina ilmanvaihtokonetta pienimmällä teholla, ei tule tulisija aromeita niin helposti sisään muista hormeista yms.
Ja ilma riittää koska kovilla pakkasilla kestää takkaa ja leivinuunia poltella päivittäin ja se vaihtaa paljon ilmaa.
Polton aika aina oltava myös jokin tuuletusluukku auki, muutoin ei hormit vedä koska talo on hiton tiivis + liesituuletin tai keskuspölynimuri (tai sähkökatkon jälkeinen IVK reset) muutoin nykäisee savut armotta sisään.
Periaattessa itsellänikin pitäisi... huom pitäisi olla pahisn tiivis torppa, mutta nyt kun näillä kovilla pakkasilla kun testailin takan lämmitystä IV-kone sammutettuna niin jostain sitä tuloilmaa saatiin aivan riittävästi revittyä vaikka mikään luukku ei avoimena ollutkaa.
Täytyy vissiin harkita myös talon lämpökuvausta niin näkisi onko mulla paljonkin paikkoja joista lämpö harakoille karkaa.
-
Kyllä ne sieltä kanavia pitkin tulee ne korvausilmat, jos kone on sammutettu. Ei kannata sen takia huolestua ja tuhlata satoja euroja. Sähköyhtiöillä voi olla lainata ilmaiseksi.
Mittaajaa voi kysellä iv-insinööriliikkeiltä tai ilmastointialan firmoilta, jossa on osaamista. Eli pelkkä venttiilien säätö ei riitä, vaan myös paine-ero ulkovaipan yli.
Puhallinnopeuden muuttaminen vaikuttaa myös paine-eroon. Eli jos sulle mitataan jollain pyörimisnopeudella hyvä alipaine, niin jos sen jälkeen pienennät nopeutta, niin paineetkin muuttuu.
Mittaus piti myös tehdä talviasennossa, jolloin pelti on auki, jos muistan oikein. Puhtaat suodattimet. Kts. ketju Vallox 150 SE.
Säädä vain rohkeasti sitä poistoa pienemmälle, jos alipainetta on liikaa. Säästyy sähköäkin.
-
jusu++ et vielä tainnut vastata...............kapsu kysyi.....Takalla ilmeisesti oma raitisilmatulo? riittävä/säädettävä?
Minusta saattaa oleellisesti vaikuttaa ilmanvaihdon toimivuuteen.
-
jusu++ et vielä tainnut vastata...............kapsu kysyi.....Takalla ilmeisesti oma raitisilmatulo? riittävä/säädettävä?
Minusta saattaa oleellisesti vaikuttaa ilmanvaihdon toimivuuteen.
Tosiaan.... takalla ei ole omaa raitisilmatuloa joten ilma otetaan sieltä mistä sitä saadaan.
-
Tosiaan.... takalla ei ole omaa raitisilmatuloa joten ilma otetaan sieltä mistä sitä saadaan.
Kuulostaa tosi oudolta noin tuoreessa talossa, takka ottaa _paljon_ ilmaa ja varmasti sekoittaa kuviot vaikka kuinka olis muuten IV-säädöt kunnossa.
Mikä takka? Oletko varma ettei takan sisällä/alla ole suoratulo?
-
Kuulostaa tosi oudolta noin tuoreessa talossa, takka ottaa _paljon_ ilmaa ja varmasti sekoittaa kuviot vaikka kuinka olis muuten IV-säädöt kunnossa.
Mikä takka? Oletko varma ettei takan sisällä/alla ole suoratulo?
Mikä kohta kuulostaa oudolta?
Takka on Tiilerin Jussi malli.
Olen varma ettei siellä alla tuloa ole koska en sitä sinne halunnut. Jotenkin tuo suoralla putkella kylmän ilman sisään tuominen arvelutti ja takkavalmistaja sekä iv-suunnittelija oli sitä mieltä että ei se putki välttämätön siellä ole.
-
Mulla tulee 110 putkella eristeiden alla tulisijan sisälle suora tulo. Suljettava.
Erittäin hyvä on ollut ja Vallox on siitä tulevan säästönkin muuttanut kilowateiksi. Eli turha tuhlata kertaalleen lämmitettyä ilmaa polttoprosessiin.
Takkaahan ei polteta, kun säätöjä tehdään.
-
Mulla tulee 110 putkella eristeiden alla tulisijan sisälle suora tulo. Suljettava.
Erittäin hyvä on ollut ja Vallox on siitä tulevan säästönkin muuttanut kilowateiksi. Eli turha tuhlata kertaalleen lämmitettyä ilmaa polttoprosessiin.
Tottahan tuo. Kaikkea ei vaan ihan loppuun asti ole osannut ajatella, eikä ammattilaisetkaan ole osannut nähtävästi tarpeeksi hyvin perustella.
-
Mulla tulee 110 putkella eristeiden alla tulisijan sisälle suora tulo. Suljettava.
Erittäin hyvä on ollut ja Vallox on siitä tulevan säästönkin muuttanut kilowateiksi. Eli turha tuhlata kertaalleen lämmitettyä ilmaa polttoprosessiin.
Takkaahan ei polteta, kun säätöjä tehdään.
Täällä sama 110m putki takan vieressä joka auki vain kun takkaa poltellaan, samalla tuo on poisto teknisestä tilasta eli vaihtaa ilmaa ja ei ihan raakana tule takkahuoneeseen eli ei yhtään huomaa vetoa tjms...menee tietty kohtuu suoraan takkaan, mutta vaikka jäis toviksi aukikin ylimääräistä niin ei huomaa.
-
Poimin seuraavan vanhasta ilmlämpöpumput.info palstan keskustelusta.
Simppeli konsti tarkastaa onko sisällä alipaine vai ylipaine on mitata tulo- ja poistohyötysuhteet. Eikä tarvi alkaa sählään noiden epätarkkojen mittareidenkaan kanssa ;)
Kun molemmat ovat saman suuruisia on tasapainotila, kun tulohyötysuhde on suurempi kuin poistohyötysuhde on talo alipainen. Tämä tapa näyttää toimivan ainakin Enerventin pyöriväkennoisissa laitteissa.
Tulohyötysuhde: (TuloLT - UlkoLT) / (PoistoLT - UlkoLT)
Poistohyötusuhde: (PoistoLT - JäteLT) / (PoistoLT - UlkoLT)
UlkoLT tarkoittaa tässä siis raikastailmaa joka tulee koneelle suoraan ulkoa.
Onko ko. laskentatapa toimiva keino määrittää ali/ylipaineisuus ?
Kaavoissa vaan tuo PoistoLT olisi Valloxissa sisäLT ??
-
Ei mitään tietoa, mutta toimivin on raottaa ovea tai ikkunaa tyynellä säällä muutaman millin - pari senttiä ja todeta aistinvaraisesti virtaussuunta ja -voimakkuus.
-
Alipaineisuuden tutkimiseen sälekaihtimen nuppi karmista ylös niin siitä tuntee mihinsuuntaan ilma liikkuu... Ainakin näissä kohtuu tuoreissa nuo on sellaisia pyöritettäviä nuppeja...
(http://www.oulaistenpuusepat.fi/pics/tuotteet/ikkunat/Pict3155.jpg)
-
Onko ko. laskentatapa toimiva keino määrittää ali/ylipaineisuus ?
ei ole.
-
ei ole.
Ok. Käytänpä siis tuota Lämärin metodia.
-
Yksi keino tutkia ali / ylipainetta talossa, on ottaa yksi tuuletusikkuna tai luukku pois
ja teipata tiiviisti aukkoon Elmukelmu, johon on piirretty tussilla pitkät viivat ristiin.
Kalvo liikkuu aukossa sisään-, tai ulospäin ja osoittaa herkästi paine-eron.
Kalvon taipuminen näkyy huonosti ilman sitä ristiä.
-
Samanlaista savuongelmaa olen pohtinut jo pian 30 vuotta.
Suunnitteluvaiheessa LVI- suunnittelija sanoi, että takalle ei tarvitse tuoda korvausilmaputkea, koska höyrysulku kuitenkin vuotaa sen verran. Naapuritontille rakentava kirvesmies neuvoi laittamaan 110 mm korvausilmaputken. Laitoin sitten 75 mm korvausilmaputket takalle ja saunalle. Ja höyrysulun laitoin niin huolella kuin vaan osasin ja teippasin kaikki naulan reiätkin huolella. (olihan ammattimies minua valistanut, että vuotaa kuitenkin) Lisäksi vaihdoin ulkoseinään suunnitellut pistorasiat väliseiniin, kun vaan oli mahdollista.
Mahtavaa, paitsi kun takkaan laittaa tulen, niin saunassa lievä savun haju. Kirkkaalla led-valaisimella tuon savun voi myös nähdä- tulee savupellin raosta.
75 mm korvausilmaputki on siis riittämätön, ulko-oven kun avaa, niin alipaine pamauttaa oven kiinni ikkunat helisten.
Nyt pakkasilla pysäytin ilmanvaihtokoneen takkaa lämmittäessä ja vasta parin päivän päästä huomasin kytkeä päälle kun ilma kävi raskaaksi. Ei hyvä.
Ilmanvaihto on säädetty huolella suunnitelman lukemiin (lievästi alipaineiseksi) Ja uunin lämmityksessä iv-koneen teho asennossa 1/4.
Voisiko joku LVI-asiantuntija kertoa mistä takan paloilma on tarkoitus ottaa?
-
Voisiko joku LVI-asiantuntija kertoa mistä takan paloilma on tarkoitus ottaa?
Hirsien raoista :)
Jos haluaa harrastaa puiden polttamista niin helpoimmalla pääsee kun sammutat polton ajaksi IV-koneen. Tällöin korvausilma tulee talon venttiileistä. Laita savupeltiin lappu roikkumaan "sammuta/käynnistä IV-kone" niin muistat käynnistää koneen uudelleen.
-
Tuo iv koneen sammutuskaan ei välttämättä ole ongelmatonta koska edellisessä talossa itsekkin tuota kokeilin niin kovimmilla pakkasella, kun laittoi koneen päälle niin yhdestä tuloilma venttiilistä tuli vettä vähän lattialle ilmeisesti oli kysymys kondensoimisesta veti kanavat ilmeisesti melko kylmäksi. Näissä joissakin kuutio koneissa on kennon ohitus ja puhaltimien suhteita voi säätää erikseen eli pienentää alipainetta polton ajaksi, värkkäämistähän tuokin on ja muistaa muuttaa takaisin :(
-
Voisiko joku LVI-asiantuntija kertoa mistä takan paloilma on tarkoitus ottaa?
Ei tässä mitään asiantuntijoita olla mutta....
Jotkut takkavalmistajat haluavat korvausilmakanavan suoraan takan alle. Toiset taas kieltävät sen laittamisen sinne. Riippuu hiukan siis millainen takka on kyseessä. Usein kanavana on 110mm viemäriputki. Minulla kanava tulee takan viereen josta se sitten aikanaan saa virrata takkaan. Rakentamisen jälkeinen laiskuus on aiheuttanut sen että talon ulkopuolella oleva tuuletuspaalu ei ole vielä paikallaan vaan korvausilmakanavaa on toimittanut tuuletusikkunan pitäminen raollaan vajaan sentin. Jo 7mm raosta tulee samanverran pinta-alaa kuin 110 viemäriputkesta. Iv-koneen laitan aina polton ajaksi ykköselle.
Käyttämäsi 75mm viemäriputken pinta-ala on huomattavasti pienempi kuin mitä 110mm putkessa.
110mm -> sisähalkaisija 102,4mm 82cm2
75mm -> sisähalkaisija 69,8mm 38cm2
Samalla virtausnopeudella 110mm putkesta saadaan yli kaksinkertainen(+115%) ilmamäärä mitä 75mm putkesta. Tietysti tuo edellyttää että putken päässä on joku sellainen venttiili joka ei rajoita virtausta. Itsellä putki tulee ulkoa ross tuuletuspaalun kautta(jahka jaksan laittaa sen paikoilleen).
(http://www.talotuote.fi/WebRoot/vilkasfi01/Shops/2013112707/547C/709D/97A4/5D1A/3462/0A28/100B/4EAE/Tuuletuspaalut_Vilpe.JPG)
(http://www.rakentaja.fi/artikkelit/img/20151/42023.jpg)
Joissain uusissa iv-koneissa on myös mahdollisuus sellaiseen toimintaan että kone laskee automaattisesti poistopuhaltimen nopeutta kun esim liesituuletin, kp imuri tai takka laitetaan päälle. Tässä tietysti tulee sitten se miinuksena että lton teho ei enää riitä lämmittämään tuloilmaa vaan sitten se tehdään vastuksella. Sama asia tietysti tapahtuu silloin kun iv-koneen läpi imetään väkisin ilma takkaa varten. Isäntä heittää klapia pesään pää märkänä ja samaan aikaan iv-koneessa vastus hohkaa punaisena. ;D
-
Tuo iv koneen sammutuskaan ei välttämättä ole ongelmatonta koska edellisessä talossa itsekkin tuota kokeilin niin kovimmilla pakkasella, kun laittoi koneen päälle niin yhdestä tuloilma venttiilistä tuli vettä vähän lattialle ilmeisesti oli kysymys kondensoimisesta veti kanavat ilmeisesti melko kylmäksi. Näissä joissakin kuutio koneissa on kennon ohitus ja puhaltimien suhteita voi säätää erikseen eli pienentää alipainetta polton ajaksi, värkkäämistähän tuokin on ja muistaa muuttaa takaisin :(
Kostea sisäilma on virrannut putkeen ja jäähdyttyään ilma on sitten kondensoinut putkien sisäpintaan. Kokonaan suljetun ilmanvaihdon takia olen nähnyt homessa olevan sisäkatonkin. Isäntä oli kova lämmittämään leivinuunia ja sitten ilmanvaihto samalla napsaistiin näppärästi pois päältä saattoi varmaan käydä niin että päälle sitä muistettukaan aina laittaa tai jätettin tarkoituksella pois päältä. Lopputuloksena erään makuuhuoneen kipsinen sisäkatto kasvoi hometta n 50x50cm alalta tuloilma räppänän vierestä. Iv-kanavat eivät ole vesitiiviitä ja vesi voi tulla läpi jostain muualtakin kuin päätelaitteista... ::)
-
Ainiin. Yksi kg puuta tarvitsee noin 7m3 ilmaa palaakseen. Omassa takassa yksi pesällinen oli noin 6,5kg puuta. Tämä tarvisi sitten 45,5m3 ilmaa. Jos palaminen tapahtuu 45min aikana niin tällöin keskimäärin korvausilmamäärän pitäisi olla 60m3/h tai 17l/s. Kiivaimman palon aikana tietenkin enemmän.
110mm putkella tuo tarkoittaisi 2,1m/s virtausta.
75mm putkella virtaus pitäisi olla jo 4,5m/s.
Ja tästä saakin sitten hiukan käsitystä että millainen virtausnopeus on ok. 75mm putki tuollaisen ilmamäärän kanssa taitaisi olla jo melkoinen pilli.
(http://i.imgur.com/wBVLCTw.png)
-
Hyviä huomioita ja laskelmia. Päätökseni asentaa 75mm putki ei siis ollut edes kompromissi.
Elämä on täynnä valintoja, niin se on rakentaminenkin.
Oikeastaan pitäisi vielä testata hormi tukkimalla savupiipun päältä saunan hormi takan lämmityksen ajaksi.
-
Olen varma ettei siellä alla tuloa ole koska en sitä sinne halunnut. Jotenkin tuo suoralla putkella kylmän ilman sisään tuominen arvelutti ja takkavalmistaja sekä iv-suunnittelija oli sitä mieltä että ei se putki välttämätön siellä ole.
Takkojen valmistajat ja myyjät ei välttämättä ole oikein ajan tasalla siitä, miten tiiviiksi talot nykyään rakennetaan. Takkoja myydään "kuten aina ennenkin".
Minun mielestäni tuo korvausilmaputki on lähes välttämätön nykyisissä tiiviissä taloissa.
Minulla tulee 110 mm viemäriputkella anturan alta maassa takan alle. Takan alla eristeiden alapuolella viemäriputki sitten vaihtuu (tiiviillä liitoksella) 100 mm peltikanavaan, jolla tullaan betonilaatan läpi takan alle. Tuossa päässä on sulkupelti, jonka käyttövarsi tulee takan eteen tuhkaluukun allapuolelle. Ulkona ilmanottona on Vilpen Ross-paalu.
Tuo on toiminut hyvin. Ei siitä mitään ongelmaa ole ainakaan minulla ollut, että kylmää ilmaa tuodaan takan alaosaan. Ilman sisältämä lämpömäärä on hyvin pieni eikä muutaman kymmenen asteen lämpötilaerolla ole palotapahtumaan mitään merkitystä. Oleellista on myös tuo sulkupelti, jotta sieltä ei tulisi muuna aikana tuloilmaa.
Tuloilmaputken voi tuoda myös takan ulkopuolelle lattiaan. Tällöin kylmä ilma kulkee huonetilassa jonkin matkaa ja lämpenee takan vaikutuksesta. Siinäkin kannattaa olla helposti käytettävä sulkuventtiili.
-
Joku oli noita ilman lämpötiloja mittaillut, kun joku luuli, että -20 asteinen pakkasilma halkaisee takan tai jotain muuta yhtä fiksua.
Saisi olla varmaan muutaman sata astetta pakkasella ja kuorma-autollinen ilmaa, että jotain tapahtuisi. Hiilidioksidijäätä rekallinen...
-
Takkojen valmistajat ja myyjät ei välttämättä ole oikein ajan tasalla siitä, miten tiiviiksi talot nykyään rakennetaan. Takkoja myydään "kuten aina ennenkin".
Minun mielestäni tuo korvausilmaputki on lähes välttämätön nykyisissä tiiviissä taloissa.
Samaa mieltä, ei se korvausilma tiiviissä talossa tule mistään itsekseen, kuten ehkä ennen vanhaan.. - ja huonossa tapauksessa se tulee sitten ihan vääristä paikoista.
Itsellä tulee kanssa 110 putki takan eteen, avataan vain kun takkaa käytetään, ulkona paalu.
Jälkikäteen ikkunan raottaminen lienee se helpoin ratkaisu, tai joku suljettava lisäräppänä ulkoseinään/oveen/karmiin.
-
Meillä tulee 160mm kanava suoraan takan alle (Tulikivi Kalla). Tulikiven ohje oli min 150mm. Sulkeutuu kun takan ilmansäädön laittaa kiinni. Luukut on takassa kaasutiivit ja palon aikaan pitäisi pystyä käyttämään huoletta myös liesituuletinta (kokemuksia tästä voin laittaa kuukauden kuluttua. Eikä takan polton yhteydessä pitäisi muutenkaan tulla minkäänlaisia muutoksia talon painesuhteisiin. Ainakin rakennusaikaan on tuntunut toimivan.
-
Täällä sama 110m putki takan vieressä joka auki vain kun takkaa poltellaan, samalla tuo on poisto teknisestä tilasta eli vaihtaa ilmaa ja ei ihan raakana tule takkahuoneeseen eli ei yhtään huomaa vetoa tjms...menee tietty kohtuu suoraan takkaan, mutta vaikka jäis toviksi aukikin ylimääräistä niin ei huomaa.
Minulla oli jossain vaiheessa tarkoitus ottaa takan korvausilma tekniseen tilaan, josta on ilmatie muuhun taloon.
Mutta koska se olisi tarkoitanut korvausilman ottamista ulkoseinältä, se olisi alttiina tuulenpaineille ja mahdollisesti talon sille puolen laskeutuvalle puunpolton savulle.
Toisaalta... olisi se edelleen kyllä helpompi rasti kuin tuoda korvausilma ullakolta. hmm...
Ja joskus on kyllä pakko saada rakennettua jokin tolkku alipaineen tunnistin.
Sen tulisi sytyttää keltainen merkkivalo kun alipainetta ei ole ja ulkona on kylmää (<10'C).
Jos alipaine puuttuu yli 4 tuntia tulisi syttyä punainen valo ja kuulua piippaus (jos ulkona kylmää).
Alipaineen toteutuessa vihreä merkkivalo.
-
Toisaalta... olisi se edelleen kyllä helpompi rasti kuin tuoda korvausilma ullakolta. hmm...
En välttämättä ottaisi kyllä mitään ilmaa yläpohjasta asuintiloihin... Jonkin näköistä kivi-/lasi- tai selluvillan pölyä siellä kuitenkin saattaa leijailla. Ja toisaalta talon painesuhteiden takia läpi mahdollisimman alhaalla taitaa toimia parhaiten... ::)
Ainiin ja tuli niin mielenkiintoinen kuva vastaan liittyen yläpohjaan että on pakko laittaa se tänne. Kyseisessä kohteessa iv-koneen poistoilmaputken pää oli yläpohjassa kun oli haluttu säästää kattoläpiviennissä? ??? Vasta 14v puhallellut tuonne....
(http://www.rakentaja.fi/keskustelukanava/img/20123/199846.jpg)
-
No niin, palataanpa takaisin aiheeseen alipaine.
Tein tänään testin, jossa kävin kaikki koneen 8 nopeutta läpi siten että että poistopuhallinta säätämällä etsin missä kohtaa se ali/ylipaineen raja menee.
Testiä varten raotin 400×400 ikkunaan ja ikkunalaudalle laitoin kynttilän palamaan. Liekki reagoi hämmästyttävän nopeasti ali/ylipaineen vaihtumiseen.
Tulopuhallin pyöri testissä ja normaalistikin 100% asetuksella.
Tulokseksi tuli seuraavaa.
Nopeus......Poistopuhallin %
1.....1% (alipaine pysyy vaikka puhallin miltei seis?)
2.....10%
3.....30%
4.....40%
5.....55%
6......70%
7......75%
8......55% ? ? ? ? Poikkeavuus muihin nähden. Kokeiltu monta kertaa ja sama tilanne.
Eli noissa prosenteissa talo oli selkeästi alipaineinen, liekki osoitti siis sisällepäin. 5% pudottamalla muuttui ylipaineiseksi, paitsi tuolla 1 nopeudella.
Kokeilin ykkösnopeudella sammuuko jos poisto on 100%.... ei ihan sammunut, mutta niin kovasti imi tupaan että kynttilästä lensi sulat steariinit pitkin seinää..... onnittelin itseäni hyvästä suorituksesta.
Mielipiteitä? Miltä tämä nyt vaikuttaa? Miten tähän tulee reagoida?
Enää en kyllä ihmettele miksi se savun haju sisään tuli tai miksi nopeus 1 ajettuna 100%/100% riitti hyvään sisäilmaan kun väkisin on sisään revitty ilmaa kaikista mahdollisista paikoista.
-
Onko raitisilmapuolella kuristuksia vai onko venttiilit säädetty melko kiinni?
-
Onko raitisilmapuolella kuristuksia vai onko venttiilit säädetty melko kiinni?
Ilmeisesti katossa olevia tuloilmaventtiileitä tarkoitat? Nyt en ole kotosalla mutta vanhasta muistista arvioisin että ovat jotakin 4mm luokkaa avoinna. Onko se nyt paljon vai vähän? Mitään kuristuksia ei pitäisi olla ? ?
-
Katossa olevia juu, joskus säädetään siten että kuristetaan vaan venttiileistä kunnes sopiva määrä saavutetaan.
Raitisilmaritilä on oikeaa tyyppiä eikä ole hyönteisverkkoa paikallaan?
-
Katossa olevia juu, joskus säädetään siten että kuristetaan vaan venttiileistä kunnes sopiva määrä saavutetaan.
Raitisilmaritilä on oikeaa tyyppiä eikä ole hyönteisverkkoa paikallaan?
Fläkt Woodsin RIS ritilä jossa 10×10mm silmillä oleva orava verkko.
-
Toinen tapa tuohon alipaineisuuden toteamiseen on ,että jokin kova ei mene littiin muovi putken pätkä esim ulko oven tiivisteen välistä ulos tuossakin tilanteessa tuuli sekoittaa äkkiä alipaineisuuden /ylipaineisuuden.
-
No niin, palataanpa takaisin aiheeseen alipaine.
Tein tänään testin, jossa kävin kaikki koneen 8 nopeutta läpi siten että että poistopuhallinta säätämällä etsin missä kohtaa se ali/ylipaineen raja menee.
Testiä varten raotin 400×400 ikkunaan ja ikkunalaudalle laitoin kynttilän palamaan. Liekki reagoi hämmästyttävän nopeasti ali/ylipaineen vaihtumiseen.
Tulopuhallin pyöri testissä ja normaalistikin 100% asetuksella.
Tulokseksi tuli seuraavaa.
Nopeus......Poistopuhallin %
1.....1% (alipaine pysyy vaikka puhallin miltei seis?)
2.....10%
3.....30%
4.....40%
5.....55%
6......70%
7......75%
8......55% ? ? ? ? Poikkeavuus muihin nähden. Kokeiltu monta kertaa ja sama tilanne.
Eli noissa prosenteissa talo oli selkeästi alipaineinen, liekki osoitti siis sisällepäin. 5% pudottamalla muuttui ylipaineiseksi, paitsi tuolla 1 nopeudella.
Kokeilin ykkösnopeudella sammuuko jos poisto on 100%.... ei ihan sammunut, mutta niin kovasti imi tupaan että kynttilästä lensi sulat steariinit pitkin seinää..... onnittelin itseäni hyvästä suorituksesta.
Mielipiteitä? Miltä tämä nyt vaikuttaa? Miten tähän tulee reagoida?
Enää en kyllä ihmettele miksi se savun haju sisään tuli tai miksi nopeus 1 ajettuna 100%/100% riitti hyvään sisäilmaan kun väkisin on sisään revitty ilmaa kaikista mahdollisista paikoista.
Lisää vielä yhtälöön ulkolämpötila ja talon muuttuvat painesuhteet korkeuden muuttuessa niin tulee pää kipeäksi. Alipaineesuus/ei alipaineinen ei ole yksiselitteinen asia.
(http://i.imgur.com/Z2AjL1T.jpg)
(http://i.imgur.com/Xi3VQw2.jpg)
Tästä samasta syystä jos ikkuna mitä avasit sijaitsisi lähellä lattiaa niin se puhaltaisi herkemmin sisäänpäin kuin se että jos tuo ikkuna sijaitsisi mahdollisimman ylhäällä seinällä. Saman asian voi usein huomata esim meillä kun ovet on 2,3m korkeita että alhaalta puhaltaa sisään pahissti ja ylhäältä ulos. Ja tietysti ilmiö korostuu kovemmilla pakkasilla. En muista onko jossain std:ssä esim määrätty miltä korkeudelta paine-ero vaipan yli pitäisi mitata.
Täällä asiasta on jauhettu melkosen paljon....
Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=21319.msg271729#msg271729)
-> Jos haluat savun hajusta eroon niin järjestä molemmille tulisijoille riittävästi korvausilmaa....
(ja niin liesarilla uset ovat saaneet myös imettyä takasta noet sisäilmaan... )
Ja liekit ja savunkin olen nähnyt tuosta voimasta sammuvan ja sitten tulevan tupaan. On muuten kummallisen näköinen ilmiö kun näkee aluksi kun puista liekit sammuu koska paloilma loppuu. Muutama sekunti tämän jälkeen kaikista mahdollisista takanrakosista puhaltaa savua pitkän asuntoa. Huonolla tuurilla kuumat palokaasut voivat vielä leimahtaa takan ulkopuolella.... ::)
Kerran ajateltiin että testataan tuo käytännössä valvotuissa oloissa että voiko savut tulla sisään. Kaverin vaimo sitten laittoi heidän liesarin heti täysille että tuon huomaisi helpommin ja lopputulos olis sitten edelläkuvatun kaltainen ihan aitiopaikalta seurattuna mitä pesässä tapahtuu. Itse olisin toki ollut hiukan hallitumman testin kannalla mutta.... :D
-
Ainiin ja painesuhteet vielä muuttuvat sen mukaan kuinka likaiset suodattimet ovat sekä huoneiden välillä painesuhteet voivat olla erilaiset esim makkarissa suljetun oven takana... :D
-
@fraatti
>En välttämättä ottaisi kyllä mitään ilmaa yläpohjasta asuintiloihin... Jonkin näköistä kivi-/lasi- tai selluvillan pölyä siellä kuitenkin saattaa leijailla. ...
Joo, tarkoitus oli että hyvät suodattimet tulisi yläpäähän.
Mutta olen nyt kääntymässä alkuperäisen idean suuntaan ja ottaisin teknisen tilan läpi sen ilman, talon länsiseinältä.
(vaikka sieltä voikin tulla savunhajua, mitäpä se teknisessä haittaa ja vaikka tuuli sitten vaikuttaa ilman saantiin)
> Vasta 14v puhallellut tuonne....
HUIKEAA!! Rakentamiseen käytetty puutavara ollut kuitenkin laadukasta kun ei ole paikat näkyvästi homeessa !
(vai ekovillan booriko se siellä autttaa tms?)
-
Fläkt Woodsin RIS ritilä jossa 10×10mm silmillä oleva orava verkko.
Minkä kokoinen?
Painesuhteet ovat hankalia ja alipaineen saavuttaminen katon rajassa aikalailla mahdotonta. Eipä taida löytyä esimerkkejä kohteista, jotka pienen ylipaineen/tasapaineen takia olisivat homehtuneet? Enemmän tuntuu olevan ongelmaa suuresta alipaineesta, myös terveydelle jos rakenteista imetään jotain ilkeyksiä. Kunhan ilma vaihtuu sopivasti kosteuden ja epäpuhtauksien kurissa pitämiseksi, eikä tarkoituksellisesti tee ylipainetta ilmanvaihdolla, niin on varmasti ihan "kuivilla".
-
Minkä kokoinen?
Näyttäisi oleva 250x250mm jossa on d 200 putkiliitos kuten IV-koneessakin.
-
Jatkampa tähän aiheeseen kun vastaavan ongelman tiimoilla ollaan. Kyseessä -83 tehty 120m2 omakotitalo jossa alunperin oli painovoimainen ilmanvaihto, mutta sen huonon toimivuuden takia tuli Vallox 90 SE sekä uudet kanavistot hoitamaan hommaa. Sisäilma on raikastunut, energian hävikkikin jopa jonkunverran laskenut mutta ongelmitta ei siltikään selvitty.
Sauna lämpeää joka ilta ja lähes joka kerta haisee savu olkkarissakin. Kiukaan alle tulee 110mm korvaus ulkoa. Olen kokeillut käyttää takkatoimintoa, pitänyt pesuhuoneen ikkunaa auki, puottanut koneen nopeuden normaalisti pidettävältä 2:lta yhdelle, mutta ilman merkittävää vaikutusta. Olkkarissa ja yhtenevässä keittiössä on takka, leivinuuni ja puuhella.
Jo muuttaessa, painovoimaisen aikaan, oli myös savun hajua ilmassa. Syy löytyi puuhellasta, joka on samassa hormissa kiukaan kera eikä sen savupelti ollut kovin tiivis. Puuhellan ollessa käyttökiellossa tuppasinkin villaa palasen tiivistämään sen oman pellin. Haittoja ei sen jälkeen ollut. Painovoimaisella hormit tuntu olevan kovin alipaineiset, kun puut paloi vinhaa vauhtia tuhkaluukun ollessa kiinnikin. Toisinaan vessan poistosta tuli ilmaa sisälle eli väärään suuntaan.
Nyt vallox on säädetty arvoilla tulo 51l/s ja poisto 54l/s, hyvin lievästi alipaineinen. Kiukaan pelti on aina auki eikä siitä kylmiltään tule noen käryä.
Toisinaan savun haju tulee melko pian, yhtenä iltana takkatoimintoa käyttäessä katku tuli vasta 20 minuuttia takkatoiminnon päättymisestä. Alkuun epäilin että raitisilmakanava sieppaa savua ulkoa, mutta luulisi sen hajun sillä levittyvän muuallekin missä tuloventtiilit on. Muiden tulisijojen luukkuja sekä peltien juuria olen savukatkun vallitessa koittanut nuuskia, vuotopaikkaa löytämättä. Tämän ketjun ajatuksia täytynee kokeilla ajan kanssa, mutta herääkö aavistusta kellään mitä tulisi vielä tarkistaa tai erityisesti kokeilla?
-
Sopivalla järjestelyllä testaat että tuleeko haju muista hormeista tukkimalla ne tilapäisesti yksi tai useampi kerrallaan vaikka yläkautta. Toinen reitti savulle voi olla liesituuletin. Alipaineisuuden pystyt torppaamaan raottamalla ikkunaa reilusti asunnosta polttamisen. Tällöin hormista ilman suunta ei pitäisi olla alaspäin vaan termisen paineron pitäisi huolehtia siitä että mahdollisen vuotoilman suunta on vain ulospäin.
Savu voi toki kulkeutua ilmanvaihtokoneen tuloilmaräppänän kautta myös ympäri asuntoa.
-
näillä matalapaineilla ei ole järjestelmää, millä ei savua/hajua tulisi sisälle jos samalla tontilla puulla lämmitetään
-
Sopivalla järjestelyllä testaat että tuleeko haju muista hormeista tukkimalla ne tilapäisesti yksi tai useampi kerrallaan vaikka yläkautta. Toinen reitti savulle voi olla liesituuletin. Alipaineisuuden pystyt torppaamaan raottamalla ikkunaa reilusti asunnosta polttamisen. Tällöin hormista ilman suunta ei pitäisi olla alaspäin vaan termisen paineron pitäisi huolehtia siitä että mahdollisen vuotoilman suunta on vain ulospäin.
Savu voi toki kulkeutua ilmanvaihtokoneen tuloilmaräppänän kautta myös ympäri asuntoa.
Täytyypä kokeilla pukata vaikka villanpalaset piipunreikiin iltasella. Eilen kokeilin näin, että kiukaan sytytettyä kylppärin ikkuna auki, sammutin koneen noin 20min ajaksi. Sen jälkeen ykköselle pyörimään. 45min lämmityksen jälkeen saunaan mennessä nostin nopeuden kahteen. Ei tullut savun hajua. Jos se savu tulisi tuloilmaa pitkin, kait se tuoksahtais joka huoneessa? Tosin olkkarissa on isoin virtaus, niin vaikuttaneeko se jakautumiseen.
-
Sunnuntaina nakkasin villaa piippuun, valloxi kolmoselle, tulta uuniin ja ikkuna pysyi kiinni. Ei savun hajua, riemuvoitto. Mutta kahtena iltana tämän jälkeen taas haisikin, eli piiput on poissuljettu. Sunnuntain hajuttomuus johtui ilmeisesti lievästä koillistuulesta, jolloin savu lähti poispäin katsottuna tuloilmaottoon. Mutta parina iltana jälkeen suunta oli toinen. Katolla heiluessa pistin merkille, että kovin savu jää hatun alle pyörteilemään. Mietin pitäisikö hattua hieman nostaa? Tuloilman joutui ottamaan länsiseinältä, joka on samalla välikkö autotalliin kolmen metrin päässä. Lienee siis otollinen paikka savun pyörteilyyn. Pohjoisseinälle tuota ei saanut, koska seinän 5x5" yläjuoksu näkyi juuri villojen päältä, itäseinälle vetäessä kanavalle olisi tullut pituutta liki 15 metriä.
Eilen muutin ykkösnopeuden tasot 31% -> 20%:n, eikä katkua tullut. Tämä siksi, että lämmityksen aikana ilmanvaihto ei täysin pysähdy ja ettei tuloilma vetäisi käryä niin herkästi. Jatkamme tutkimuksia.
-
Löyhä villatuppo ei välttämättä pidä ilmaa vaan savu voi kulkea villan läpi vastakarvaan jos talo on alipaineinen. Kun sanoit että savy pyörteilee piipunhatun alla niin ei ole vaikea kuvitella että se päätyisi viereiseen hormiin mikäli siellä on hiukankin vetoa alaspäin.
Tulisijoja käytettäessä palaminen tarvii melkoisen määrän ilmaa. Sen oikea reitti ei ole ilmanvaihtokoneen kautta vaan jostain korvausilmakanavasta. Jos kone on suuremmalla teholla sitä enemmän kanavat ahdistavat sitä että tulisija saisi tarvitsemansa ilman iv-putkiston kautta vedettyä.
-
Nojoo, tehonpudotuksesta huolimatta savu tuoksahti taasen, tälläkertaa keittiön puuhellan kohdalla. Siellä on villalevy pellin päällä tukkeena, eli kiertäisikö sitä kautta katku jostain syystä... Jättääkkö jo 34v käyttökiellossa ollut hella edelleen koristeeksi ja valaa petonia täyteen.
Kiukaan alle tulee ulkoa 110 korvausilma, sekä säädetyt ilmamäärät on 51/54l eli hyvin lievästi alipaineinen. Piipussa on tuplapellit molempiin hormeihin, mutta liekkö -83 vielä käytetty häkäpeltejä? Millähän kameralla tuota savun reittiä lähtis selvittämään kun mitään ei haistelemalla huomaa?
-
Pietikolta(.fi) löytyy merkkisavuja joilla selviää pienimmätkin ilman liikkeet suuntaan tai toiseen.
Koittaisin sinuna vielä tukkia hormia jollain luotettavamalla menetelmällä. Voisko hormin tukkiminen päältäpäin onnistua? Esim joku levy joho pyöräyteään sopivalle halkasijalla ikkunatiivistettä sopivalla halkaisijalla ja koko komeuden päälle laitetaan reilu paino joka painaa tiivisteen mahdollisimman hyvin piipun ylälaitaa vasten. Tarkoitus ei ole kuitenkaan rakentaa mitään pysyvää vaan estää ilman kulkureitti tilapäisesti jotta voi todeta mistä ongelma johtuu.
-
Tuotakin voisin tarvittaessa kokeilla. Mietin vielä puuhellan omaa savupeltiä, jonka olen 50mm villanpalasella tukkinut, että jos se kuitenkin kiskoo sieltä nämä käryt kun samassa hormissa kiukaan kanssa ovat. Kuinka tuon nyt tukkisi luotettavasti, kiukaan yhteestä pumpata betonia piipun alaosa täyteen vai urskilla. Hellaa vain ei enää käytetä suojaetäisyyksien korjauksen jälkeenkään ;D
-
Kiukaan alle tulee 110mm korvaus ulkoa.Nyt vallox on säädetty arvoilla tulo 51l/s ja poisto 54l/s, hyvin lievästi alipaineinen
Saunassa on ulkoilman paine ja olohuoneessa pieni alipaine.
Jos saunan ja olohuoneen väliset ovet ovat kiinni niin saunassa on suurempi paine kuin olohuoneessa.
Tämä pieni paine-ero saattaa ajaa jotain kautta savua olohuoneeseen.
Avaa saunan ja olohuoneen väliset ovet lämmityksen ajaksi ja katso mitä tapahtuu.
ATS
-
Tuotakin voisin tarvittaessa kokeilla. Mietin vielä puuhellan omaa savupeltiä, jonka olen 50mm villanpalasella tukkinut, että jos se kuitenkin kiskoo sieltä nämä käryt kun samassa hormissa kiukaan kanssa ovat. Kuinka tuon nyt tukkisi luotettavasti, kiukaan yhteestä pumpata betonia piipun alaosa täyteen vai urskilla. Hellaa vain ei enää käytetä suojaetäisyyksien korjauksen jälkeenkään ;D
Kaverilla on tai oli samoilla neliöillä ja saman ikäinen talo. Ongelma oli kun takkahuoneeseen laittoi
takan lämpeämään niin saunasta savut sisään ja toisin päin.
Hormien välinen väliseinä oli jätetty liian matalaksi. Muurausta ei oltu tehty ylös asti.
Tuollainen muuraustapa hormeissa taisi olla jonkinlainen muoti vähän aikaa.
-
Kerrohan tarkemmin millainen tuo hormirakenne on.
Kaikki korkeudet mitattu lattiasta ylöspäin
-Kuinka korkea?
-Millä korkeudella hormiin on liitetty kiuas ja hella?
-Millä korkeudella sijaitsee pellit?
-Jos rakenne on tuo minkä Peki mainitsi, niin kuinka korkealle väliseinä ylettyy?
-Onko piipun päässä hattu? Jos on niin millainen?
-Puolen vai koko kiven hormit?
-Onko hormistossa muuta kuin tämä yksi hormi?
-Onko kiuas kerta- vai jatkuvalämmitteinen?
-Milloin savun hajua tulee? Sytytyksen yhteydessä vai milloin?
ATS
-
Eilen tuli poltettua roskia niin että välikkö haisi kärylle, mutta sisälle ei tullut mitään hajua. Ehkä tämä jo sulkee pois tuloilman.
Kodinhoitohuoneen ovi on ollut aina auki sekä kylppärin lasioven alla on 20mm rako.
Piipussa tulee hormien väliseinät huipulle asti ja mielestäni ihan täysleveällä tiilellä.
Sitten mittoja:
-Piipun korkeutta en tähän hätään pimeässä saa mitattua.
-Hellan yhde hormiin noin 35cm lattiasta ja kiukaan 90cm.
-Hellan pelti on itsessään hormiliittymän yläpuolella. Saunan puolella koko hormin sulkeva pelti 180cm korkeudella.
-Piipussa on hattu, pitkiltä reunoiltaan arviolta 20cm auki, päältä harjamalliseksi taivutettu.
-Piipussa on neljä kanavaa, hella+sauna, leivinuuni, takka sekä entinen poistoilmakanava joka on tukittu vintillä.
-Jatkuvalämmitteinen kiuas, yleensä sytyttäessä poltan reilun puolen pesää liki loppuun ja sitten pari isompaa halkoa.
-Savun haju tulee vähän milloin sattuu. Toisinaan se tuli heti alussa, nyttemmin takkatoiminto+nopeuden pudotuksella hyvin lievä katku tulee noin puolentunnin paikkeilla sytytyksestä.
Kokeilisinkohan ottaa vielä nuo villat pois hellan sisuksista, kun kovaa alipainetta ei enää ole? Putkarilta on tarkoitus ottaa vielä mittari lainaan, jolla tarkistan säädetyt ilmamäärät sekä alipaineisuuden ulkoilmaan verraten. Nyt vain kaihertaa tuo yksi väliovi, jossa on kynnys ja tuon oven takana olevan varastohuoneen tuloilmaventtiili. Sotkeekohan se nyt näinkin tätä talon tasapainoa, kun tuossa varastotilassa on myös huonotiivisteinen ulko-ovi?
-
Onko rakenne periaatteessa oheisen kuvan mukainen?
Onko hellan pelti hormissa vai rakennettu tuon liitäntäyhteen yhteyteen?
Missä on hormin nuohousluukku?
Tulen ollessa kiukaassa, tutki kynttilän liekillä tai sytkärillä, kumpaan suuntaan ilma virtaa oven alla olevassa 20mm raossa?
Onko hattu taivutettu pelti, joka on päistä auki ja sivuilla on n. 20cm korkuinen rako?
Pitää muistaa:
-Niin nesteet kuin kaasut (savuinen ilma) virtaavat aina korkeammasta paineesta matalampaan paineeseen.
-Paine-eroja muodostavat mm. pumput ja puhaltimet, lämpötilaerot, virtausvastukset, virtauksen törmäyksestä syntyvä patopaine, .....
-Muuratut hormit eivät koskaan ole täysin kaasutiiviitä.
Minulla on paha tapa tehdä paljon kysymyksiä, sillä ei nämä ongelmat yleensä muuten selviä.
Pitää löytää ongelman syy ja korjata se.
ATS
-
Mittasin piipun, 545cm lattiapinnasta muurauksen päähän. Kaikki hormit ovat rinnakkain, em. viestin mukaisessa järjestyksessä. Hattu on likimain kuvauksesi mukainen.
Hellan kuvassa, yhde piippuun on tuon nuohousluukun kohdalla takana ja savupelti on vaakatasossa päällä. Saunassa on lattianrajassa toinen nuohousluukku.
Miepä tutkailen tuon ilmavirtauksen kun illemmalla lämmitän saunaa taasen.
On hyvä että löytyy asiaan perehtyneempiä henkilöitä, kun omat avut loppuu. Parhaani mukaan yritän tutkia mitä ehdotetaankaan.
-
Miepä tutkailen tuon ilmavirtauksen kun illemmalla lämmitän saunaa taasen.
Raota hellan ja saunan nuohousluukkuja muutama milli ja tutki kumpaan suuntaan ilma virtaa.
ATS
-
Saunan nuohousluukku on kiukaan takana suoja-alustan pönkittämänä tiukasti paikallaan. Mutta hellan luukusta kokeilin, otin villatupon pois ja hyvin imi liekkiä sisään takkatoiminnon päällä ollessa kuin ilmankin. Tosin veti se liekkiä myös hellan polttoluukusta, vaikka pellin päällä on villa tukkeena.
Kylppärin oven alta käy myös imu kph päin.
-
Kylppärin oven alta käy myös imu kph päin.
Siis saunasta kylpyhuoneeseen (kph) päin ?
Ovatko kylpyhuone/olohuone/keittiö samaa ilmatilaa?
Jos virtaukset ovat oheisen kuvan mukaiset, niin
-Korkein paine, lähes ulkoilman paine, on saunassa.
-Vähän pienempi paine on kylpyhuone/olohuone/keittiö-tilassa.
-Seuraavaksi hellassa
- Kaikkein pienin paine on saunan/hellan hormissa.
Jos pienin paine on hormissa, niin kaikkien vuotojen pitäisi mennä hormiin päin eikä sieltä poispäin.
Tee kynttilätesti leivinuunin ja takan nuohous- ja muille luukuille.
Samoin ilmanvaihtohormi.
ATS
-
Korjataan omaa selostusta; 2cm ovirako on kylppärin ja kodinhoitohuoneen väliovessa, saunan ovessa on reilu 15cm rako. Testasin liekkiä siis ensimainitulla oviraolla, se puhalti kodinhoitohuoneesta kylppäriin päin. Kokeilenko samaa saunan oven alta?
KHH ovi on aina auki joten KHH, keittiö ja olkkari on käytännössä samaa ilmatilaa.
Kokeilin eilen liekkiä myös leiviskälle ja takalle, niissä ei näyttänyt ilma liikkuvan. Tuo piipussa oleva painovoimaisen aikainen ilmahormi on tukittu vintillä.
-
Korjataan omaa selostusta; 2cm ovirako on kylppärin ja kodinhoitohuoneen väliovessa, saunan ovessa on reilu 15cm rako. Testasin liekkiä siis ensimainitulla oviraolla, se puhalti kodinhoitohuoneesta kylppäriin päin. Kokeilenko samaa saunan oven alta?
Eihän tällä ole vaikutusta kokonaistilanteeseen.
Mihinkä huonetiloihin on ilmastoinnin tulot ja mistä tiloista on poistot?
Testaa leivinuuni ja takka kun niiden pellit ovat auki
- kun saunaa ei lämmitetä.
- Kun saunaa lämmitetään.
- Millä korkeudella on leivinuunin ja takan pellit?
ATS
-
Tuloventtiilit 5kpl; 3xMH, OH ja sauna. Poistot 6kpl; VH, WC, KHH, KPH, sauna ja keittiö.
Mittaan pellit ja virtaukset kunhan olen taas kotosalla.
-
Onko leivinuunin pelti normaali hormissa olevissa urissa vaakasuoraan liikkuva metallilevy?
Entä millaiset ovat takan pellit?
Tee kynttilätesti leivinuunin pellin raolle.
Tällainen pelti on suhteellisen tiivis alhaalta ylöspäin menevälle virtaukselle.
Pellin päällä on muutaman millin rako hormista huonetilaan.
Pellin yläpuolella hormissa on ulkoilman paine ja huonetilassa ulkoilmaan verrattuna alipaine.
Tämän seurauksena tapahtuu virtausta hormista huoneeseen.
Sopivissa tuuliolosuhteissa ja piipun hatun avustamana kiukaan hormin savua menee leivinuunin hormiin ja pellin päällä olevan raon kautta huonetilaan?
ATS
-
Mittailin pellit; leiviskälle ja takalle on siis kahdet pellit päällekkäin, alemmat noin 2m lattiasta ja ylemmät reilun 15cm korkeammalla. Ilmeisesti ne ovat normaalit metallilevyt, olkkarin puolella kun piipun edessä on vielä tiiliverhous ja pellin pyöreille varsille on vain reiät. Tarina ei kerro, onko tuon verhouksen takana minkälainen rako?
Peltien ollessa kiinni tai auki, ei varsien rei'istä tullut liekkiin vaikuttavaa virtausta. Aina toisen tulisijan peltiä aukaisemalla sai ilmavirtauksen aikaan sisälle, molempien ollessa auki takasta veti sisälle ja leiviskästä puhalsi ulos. Tulta pesään ja molemmista veti sisälle savunhajun kera.
Nyt savu haisee taas voimakkaammin kun tukot piipuista ovat pois ja pellit laitoin kiinni.
Liitteenä talon pohjakuva, merkkasin venttiilit sekä säädetyt ilmavirtaukset. Tosin mulla tarvinnee ottaa mittari vielä lainaan ja mittailla perusteellisemmin kaikki läpi, sekä vertailla sisä/ulkoilman paine ja mitä saakaan koneen mittausyhteistä selville. Jotenki tuntuu että tämä pöksä nyt olisi jäänyt enemmän alipaineiseksi kuin laskelmien mukaan olisi.
-
Mittailin pellit; leiviskälle ja takalle on siis kahdet pellit päällekkäin, alemmat noin 2m lattiasta ja ylemmät reilun 15cm korkeammalla. Ilmeisesti ne ovat normaalit metallilevyt, olkkarin puolella kun piipun edessä on vielä tiiliverhous ja pellin pyöreille varsille on vain reiät. Tarina ei kerro, onko tuon verhouksen takana minkälainen rako?
Peltien ollessa kiinni tai auki, ei varsien rei'istä tullut liekkiin vaikuttavaa virtausta. Aina toisen tulisijan peltiä aukaisemalla sai ilmavirtauksen aikaan sisälle, molempien ollessa auki takasta veti sisälle ja leiviskästä puhalsi ulos. Tulta pesään ja molemmista veti sisälle savunhajun kera.
Nyt savu haisee taas voimakkaammin kun tukot piipuista ovat pois ja pellit laitoin kiinni.
Mielenkiintoisia ovat sauhun reitit. Alkaa tulla haasteelliseksi tämä tapaus.
Kahdet pellit päällekkäin, voidaan olettaa että hormin suuntaan ovat niin tiiviit että sitä kautta ei ole virtausta.
Takan tai leivinuunin peltien ollessa toinen kerrallaan auki oli virtaus katolta olohuoneeseen.
Voidaan päätellä, että olohuoneessa on selvästi pienempi paine kuin ulkona.
Molempien ollessa yhtä aikaa auki virtasi takassa alaspäin ja leivinuunissa ylöspäin.
Tämän selittäisin seuraavasti:
Kun takasta virtaa väljää hormia pitkin ilmaa olohuoneeseen, pienenee olohuoneen alipaine.
Leivinuunin hormi on saunan hormin vieressä ja saunan päivittäinen lämmittäminen pitää myös leivinuunin hormin lämpimänä. Hormissa oleva lämmennyt ilma on sen verran kevyempää että se voittaa nyt pienentyneen olohuoneen alipaineen ja alkaa virrata ylöspäin.
Tulta saunan pesään:
Aiempien mittausten mukaan kodinhoitohuoneen ja kylpyhuoneen oven 20mm raosta on virtaus saunaan päin. Eli kiuas ottaa myös korvausilmaa olohuoneesta.
Tämän seurauksena olohuoneen alipaine kasvaa ja sekä leivinuunin että takan hormeista on virtaus katolta olohuoneeseen ja savu haisee.
Normaalisti ovat leivinuunin ja takan pellit kiinni ja mittausten mukaan tällöin ei ole virtausta hormeista tulisijoihin.
Mutta savu haisee kuitenkin.
Minkälainen rakenne tuo tiiliverhous on? Talon kuvaan sellaista ei ole piirretty.
Tulisijoja, hormeja ja tällaisia tiiliverhouksia ei saa muurata kiinni toisiinsa vaan väliin tulee jättää liikuntasauma lämpölaajenemisia varten.
Onko tämä tiiliverhous kokonaan olohuoneen ilmatilassa?
Tämän hetken arvaus on, että savu tulee katolta leivinuunin ja/tai takan hormien kautta pelleille ja siitä pellin raon kautta piipun ja tiiliverhouksen väliseen liikuntasaumaan ja sieltä jotakin reittä pitkin huonetilaan?
Jos näin olisi, niin siihen on olemassa yksinkertainen ja helppo ratkaisu.
ATS
-
Tiiliverhous lähtee takan ja leivinuunin päältä eikä yläpäätä näy. Sivuilta saumat on muurattu umpeen, takan ja leiviskän välillä ei myöskään ole näkyvää liikuntasaumaa. Voipa olla, että ylhäältä tuo verhous on auki ja sieltä se savu sitten kalastelee sisälle. Ja hormit tukittuani yrittää vetää hellan kautta? Mietin että onkohan mulla nyt venttiilien säädöissä jotain vikaa, kun virtauserohan on vain kolmisen litraa? Minkälainen ratkaisu sulla oisi mielessä?
-
Näyttäisi siltä, että savu tulee leivinuunin ja/tai takan hormeja pitkin katolta alaspäin ja jotain reittiä pitkin sitten huonetilaan.
Jos hormit tukkii piipun päästä täysin tiiviisti, niin silloin on koko hormi alipaineinen, huonetilan paineessa.
Jos saunan ja leivinuunin hormien välinen seinämä ei ole täysin tiivis, niin savulla olisi reitti seinämän läpi leivinuunin hormiin ja sitten huonetilaan.
Kokeile seuraavaa:
Ota piipun hattu pois.
Tee saunan hormiin esim. ilmastointiputkesta n. metrin mittainen jatko ja tiivistä liitos hyvin.
Nyt savut lähtevät ylös ja sitten sivulle eikä todennäköisesti mene muihin hormeihin.
Jos tämä on toimiva systeemi niin tee hattuun jatkeen kokoinen reikä ja laita hattu paikoilleen.
ATS
-
Tuohan kuulostaa toimivalta idealta. Voisin kokeilla vaiheittain ensin poistamalla hatun, sen jälkeen vaikka hatun jalkoja jatkamalla jos pyörteily piipun päässä vähenisi. Jos tilanne ei kummene niin jatkamme sitten hormia.
Todella paljon kiitoksia vaivannäöstä ja neuvonannosta!
-
Noiden ilmavirtojen mittaaminen on hieman suurpiirteistä, jokaisessa venttiilissä on oma virhemarginaali joka sitten kertaantuu koko talolle. Jos yrittää säätää tulon ja poiston eroksi 3l/s, voi lopputulos olla ihan hyvin myös jotain muuta. Siksi kannattaa mitata säädön jälkeen alipaine vaipan yli ja korjata tarpeen mukaan tulo/poistopuhaltimien suhdetta.
-
Asunnon paineistusta voi yksinkertaisesti tutkia laittamalla tyynellä säällä johonkin avattuun tuuletusluukkuun tiiviisti Elmu -kelmun.
Kun piirtää kalvoon tussilla ristin, näkee minnepäin se pyrkii siirtymään.
Asunnon pitäisi olla hiukan alipaineinen ja kalvon pitäisi pullistua sisään päin.
Näin voit ainakin varmistua siitä, että asunnossa ei ole ylipainetta.
Ylipaine pilaa asunnon.
Ylipaine ajaa kosteutta ulkoseinärakenteisiin ja saattaa aiheuttaa homevaurioita.
-
Onko mitään uutta?
ATS
-
Tuohan kuulostaa toimivalta idealta. Voisin kokeilla vaiheittain ensin poistamalla hatun, sen jälkeen vaikka hatun jalkoja jatkamalla jos pyörteily piipun päässä vähenisi. Jos tilanne ei kummene niin jatkamme sitten hormia.
Todella paljon kiitoksia vaivannäöstä ja neuvonannosta!
Milloin tämä on viimeksi nuohottu?
-
Piippu on nuohottu kesäkuussa.
Vielä ei mitään uutta mainitsemisen arvoista, piipun hatulle en oo kerenny tekemään mitään kun on ollu työntäyteisiä päiviä... Sopivat alumiinikulmatki jäi toistamiseen toiselle tallille, hatun korottamista ajatellen. Mutta keittiön ikkunaa raottamalla ei savun hajua ole enää ilmaantunut.
-
Mutta keittiön ikkunaa raottamalla ei savun hajua ole enää ilmaantunut.
Nyt kun olohuoneessa on sama paine kuin ulkona, sinne tulee ilmaa ainoastaan ilmastoinnista ja raollaan olevasta ikkunasta.
ATS
-
Nyt saattaa olla vika haarukassa, tai ainaki haarukanvarresa ollaan jo kiinni. Mitään en ole tämän asian edistämiseksi saanut tehtyä, on ollu huonoa ilmaa, pimiää töiden jälkeen ja kaikkea muuta mukamas... Mutta tällä viikolla alko tapahtua ihan omalla painollaan.
Sunnuntaina aloin lämmittämään leivinuunia. Kylmä uuni ja turhan huonot puut, eikä meinannu vetää takkatoiminnosta huolimattakaan. Annas kun lämpesi niin hyvin veti ja pari pesällistä poltin, keittiön ikkuna ravollaan. Saunan pelti oli tuolloin auki ja siten saunassa lievä katku.
Tiistaina aattelin että poltan kokeeksi yhden pesällisen. Saunasta pelti kiinni, takkatoiminto päälle ja kuivat lämpimät koivut tuleen. Helekkarin hyvin lähti vetämään kerrasta ja jätin sikseen. Virhe... Eipä aikaakaan kun toiseessa huoneessa istuessa sivusilmällä hoksin katonrajan savuavan... Ja sitä savua tuli. Takkatoiminto oli lähteny pois päältä niin jostain syystä veti kunnon alipaineen. Arvoitukseksi jäi, pääsikö kenno jo niin kylmäksi että olisi sammuttanut tulon? Kakkosella se kuiten pyöri, ulkona viitisen astetta pakkasta.
Tämän jälkeen räppänää auki ja kone täysille, että sain savut pihalle. Tässä vaiheessa tein yhden muutoksen ulkona, eli nostin piipunhattua ylemmäksi. Ilkeä katku jäi huoneisiin ja myöhemmin illalla vielä käytin konetta täysillä, että josko raittiimpi ilma voittaisi, mutta ei vaikutusta. Yöksi jätin koneen neloselle. Tosin ei paljo saanu nukuttua kun alko ressaamaan koko homma, mietin jo että nappaan lekalla tiilet kartanolle, täytän piipun petonilla ja ostan sähkökiukaan. Ja kärvistelen sitte sähkölaskun kanssa.
Eilen heräsi asian tiimoilta keskustelua työmaalla nuohoojan kanssa. Hänen ajatuksistaan seuraten kävin putkiliikkeestä mittaria lainaan, että tarkastampa ilmamäärät. Poistot oli likimain sitä mitä pitikin, mutta tulo mystisesti oli pudonnut 45 litraan... Todellisen eron ollessa reilu 8 litraa, eli 20%. Yksi virhe lienee oli käynyt olohuoneen isoa venttiiliä mitattaessa, paperiin olin merkinnyt a=11mm mutta lautanen olikin vain 9mm auki. Tästä virtaus 17,4l -> 14,8l. Mutta vaikka muut venttiilit olivat kuin piti, oli myös niissä reilun puolen litraa pienemmät virtaukset. Havaitsin Valloxin ohjetta lukiessa, että koneen käyttöönotossa ulkona ilma oli vielä lämmin, eli todennäköisesti kennon ohitus oli tuolloin auki. Ratkaisin asian yksinkertaisemmin pudottamalla poiston nopeutta, jolloin viimeisen tarkastuskierroksen jälkeen jäi tuloksiksi T 45,8l ja P 48,3l. Illan mittaan havaitsin myös että savun katku hävisi liki olemattomiin. Saunan lämmitin normaalisti, tällä kertaa keittiön ikkuna kiinni eikä olohuoneeseen tullut enää hajua.
Myöhemmin illalla vielä ajatus raksutti, että taisin keksiä mistä tämä päivän vallinnut savun katku tuli. Saunan pellin ollessa kiinni ja alipaineen ollessa kova, olisiko se repinut ilmaa taasen leiviskän ja takan peltien välistä? Lisäksi kun pari viikkoa takaperin vaihdoin loput kaksi ulko-ovea uusiin, niin vaikuttanet nekin alipaineisuuden lisäykseen.
Tästä jatkamme havainnointia, ikinä ei näemmä voi olla liian tarkka. Vaikka kotosalla ollessa katkua ei enää haista, niin ulkoa tulessa sen huomaa. Otsonoinnin joutunee viikonloppuna tekemään niin jospa tästä tapauksesta selviäis vielä kohtuudella. Ja leivinuunin lämmityksen saa vielä opetella kunnolla.
-
Olihan uudet suodattimet kun mittailit valloxia. Tulo/menosuhde muuttuu jos suodattimet likaiset.
Se hienosuodatin varsinkin ahdistaa kovastikin eikä siinä auta mikään kompuralla putsailu, uutta vaan.
Eniten tukkeentuva hienosuodatin on vaan toisella puolella kennoa niin ilmamäärien suhde muuttuu.
Eli poistoilma kulkee sutjisti mutta tuleva ilma hiipuu koska hienosuodatin ahdistaa>alipaine kasvaa, jos siis suodattimet likaiset.
Kone pitää säätää aina talviasennossa ja uusilla suodattimilla. Ja säädön jälkeen kannattaa käyttää sellaisia suodattimia millä kone on säädettykin. Esim, valloxin orkkis ja joku tarvikesuodatinsetti ei anna samaa tulosta mittauksessa.
Muuten kaikkiin tuommoisiin tulileikkeihin saa helpotusta piipun nokkaan laitettavalla savukaasuimurilla,
halpa ja varma keino.
Pahoittelut jos tuli jotain asiaan kuulumatonta, en lukenut ketjua kokonaan.
-
Eipä nuo filtterit kovin likaisilta näyttäneet näin kahden kuukauden käytön jälkeen. Suurin virhe lienee käynyt tuon yhden venttiilin mittauksessa ja kennon ohituksen ollessa päällä.
Täytyy jatkossa perehtyä enemmän tuon leiviskän lämmittämiseen, jos ei tosiaan ala suosiolla pelautumaan ni täytynee jotain imuria ajatella.
-
Tänään rohkaisin mieleni ja ryhdyin leiviskän lämmitykseen. Alkuun poltin muutaman tupon sanomalehteä sekä pesässä että alhaalla luukusta että piipun ilma hieman lämpeäisi. Paperi meinasi pesässä alkuun hieman savustaa mutta lähti kohtuudella vetämään. Ensin tein pikkutulet muutamalla pienemmällä puulla ja tunnin sitte istuin luukun edessä välillä puita lisäten. Ensin pellit aukaistuani käytin takkatoimintoa, että ilma pakottuisi piipusta ulos, puita sytyttäessä sammutin koneen ja raotin ikkunaa. Kun puut paloi kunnolla suljin ikkunan ja vallox takaisin tulille pienimmällä nopeudella. Välillä saunassa pyörähtäessä noki tuoksahti nokkaan ja laitoin sieltä pellin kiinni. Laatikollinen puita paloi hyvään malliin ja punainen hiillos jäi hehkumaan.
Vaan annas kun aloin lämmittämään saunaa... Pelti auki ja tulet pesään, näytti että savua pukkaa luukusta ulos ni nappasin takkatoiminnon päälle ja veto parani oikeaan suuntaan. Viiden minuutin päästä sauna savua täynnä ja tuli sammunut. Kylppäristä räppänät auki ja uutta tulta virittelemään, sehän lähti taas vetämään kunnolla. Tämän jälkeen valloxin kimppuun, takkatoiminto päällä edelleen, mutta eipä pyöri tulopuhallinkaan... Yritin lukea ohjenivaskan vielä kertaalleen läpi, mutta mulle ei aukea missä vaiheessa tulo normaalisti sammuu jos kenno kylmenee. Koneen sisällä ei ollut kondenssivettä juuri muutamia pisaroita enempää pohjalla eikä kenno edes huurussa. Ulkoilma -5 asteista. Totesin nyt viimeisen kerran ittelle etten takkatoimintoon enää koske. Tosin ikkunaa jouduin taas aukomaan keittiöstäkin, kun tunnosti taas katku kiertävän jostain. Entie onkohan kohta sama vaan lämmittää sähköllä, kun puilla pelatessa joutuu ikkunat vetämään selälleen ja lämmöt harakoille...
-
Nyt on pari viikkoa mennyt jo paremmissa merkeissä. Leivari syttyy kivuttomasti sammutti valloxin tai pitää normaalisti ykkösellä. Ikkunaa pijän hetken alussa auki että saa ilmaa, samoin myös luukkua ei laita ihan kiinni. Saunasta tosin pelti kiinni ettei käryt kierrä sinne. Takkatoimintoa en ole enää käyttänyt eikä sitä näemmä tarviikkaan, saunaki syttyy ja vetää hyvin oli leiviskässä vielä tulta tai ei. Savun hajun tulo olkkarin puolelle on vähentynyt merkittävästi, harvoin sitä enää vetää peltien välistä. Kait se tästä vielä iloksi muuttuu...
-
Edellämainittujen kanssa ei ole ollut kummosia kommelluksia viimeaikoina. Mutta annappas kun nyt koitan lämmittää takkaa...
Takka lienee myös varaava, kyljessä sytytyspellin vipstaaki. Eilen aloin sitä lämmittää ensimmäisen kerran, alkuun poltin alhaalta luukusta paperia piipun lämmittämiseksi. Tulet pesään ja sehän syttyi hieman verkkaisesti mutta ilman ylimääräisiä savutuksia. Ohituspellin käänsin jossain vaiheessa toiseen asentoon. Kunnes illalla totesin että taitaapa asennot olla juuri ristiin kun piippu oli kuuma vasta takan yläosasta lähtien. Oletin että ohitus on auki kun kahva on pystyssä ja tästä asennosta pelti ikään kuin painon mukaan kaatuen menee kiinni. Mutta ilmeisesti se on sitte pystyssä kiinni.
Tänään aloin lämmittämään uudestaan, syttyi ja veti hyvin. Mutta kun tuon ohituspellin löin kiinni, niin jumaliste että koko torppa haisee taas savulle. Kaikki muut pellit on kiinni. IV-kone on ollu pois päältä ja lopuksi kohtuu nopeudella puhaltamassa, mutta katku ei haihu. Ikkunat ollu kans selällään. En käsitä mistä tuo repii hajua... Luulin että se tulisi luukkujen välistä, mutta siitäkin sytkärin liekkiä imee sisään päin. Kyllä tais olla viimonen takanlämmityskerta ja tuo tiilikasa saa joku päivä lähteä. Josko leiviskän muurauttas samalla uusiksi, mutta siirtäiskö senki toiselle puolen olkkaria omalla piipulla että ei vahingossakaan ime katkua saunan hormiin.
-
Oletin että ohitus on auki kun kahva on pystyssä ja tästä asennosta pelti ikään kuin painon mukaan kaatuen menee kiinni. Mutta ilmeisesti se on sitte pystyssä kiinni.
Minulla se on pystyssä auki ja paino tuntuu kahvassa, kun se kaatuu kiinni vaaka-asentoon.
Ohituspellin näkee, kun katsoo pesän sisältä ylös.
Onkohan sun takasta poskikanavat tukossa tai jotain, kun se tuollaista tekee?
-
Tästä takasta pellin asentoa ei niin helposti näekään... Täytynee joskus ryömiä paremmin katsomaan.
Nyt tosin epäilen että savun katku voi olla peräisin myös iv-koneen kautta, meinaan juuri sammutin koneen kun jo leiviskää lämmittäessä alkoi tuntua lievä haju makkarissa. Venttiilin haistelu läheltä paljasti sen tulevan juuri sieltä. Suattap olla ettei takassa mitään vikaa olekaan. Suuri kynnys vain alkaa kokeilemaan ::) Tosin erittäin vähän tuota on ylejäänsä lämmitetty 34v aikana jäljistä päätellen.
-
Samat juonet ja murheet tässä kutkuttelee. Leiviskä on ollu ihan hyvä saada syttymään ja vetämään, kun vain kiukaan pellin laittaa kiinni ja ikkunaa ravottaa. Mutta nyt taas tässä pari viikon sisällä, muutaman kerran tehny kun kiuasta alkanu sytyttämään, niin veto käy väärinpäin? Luukun ku aukasee niin hyvä ettei tuhkat tule silmille. Tähän auttaa kun isoa ikkunaa käyttää hetken auki.
Tänään kotio tullesa sytytin leiviskän ja menin laittamaan kiukaan peltiä kiinni. Hoksin että jo pellin ravosta tulee kova veto sisälle. Tässä vaiheessa aloin tutkimaan ja totesin että tuloilma on pysäyksissä. Olen siis yrittänyt selvittää tuon Vallox 90 SE:n kennon huurtumisen eston toimintaa, mutta ei avaudu mulle. Koneen kun käytin auki, kennossa ei jäätä missään ja alalaitakin hyvin lievästi kostea. Kone ollut koko päivän pienimmällä nopeudella ulkoilman ollessa -10. Eli kenno ei tosiaankaan pitäisi olla jäässä. Mutta miksi tuloilma vaikuttasi olevan hyvin tiheään pois pelistä?