Maalämpöfoorumi

Yleistä => Uutiset => Aiheen aloitti: fraatti - 29.11.14 - klo:23:07

Otsikko: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: fraatti - 29.11.14 - klo:23:07
Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvyydestä

Energiayhtiöt St1 ja Fortum aloittavat yhteistyön, jonka tavoitteena on rakentaa Suomeen ensimmäinen geotermisellä energialla toimiva teollisen mittakaavan lämpölaitos. Kilometrien syvyyksistä veden mukana nouseva lämpö ohjataan lopulta espoolaisasuntoihin.

St1 on aloittanut geotermistä energiaa hyödyntävän tuontantolaitoksen suunnittelun. Pilottilaitokselle haetaan paikkaa Fortumin Otaniemen tai Kivenlahden lämpölaitoksen alueelta.

Geoterminen energia tuotetaan poraamalla maahan kaksi reikää, joista toiseen johdetaan vettä. Vesi lämpenee maan sisällä ja nousee lopulta toisesta reiästä ulos. Vesi voidaan käyttää suoraan kaukolämmön tuotantoon, kertoo Fortumin Suomen ja Baltian lämpöliiketoiminnasta vastaava johtaja Jouni Haikarainen.

– Kaukolämmön tuotannossa tarvitaan yli 120 asteista vettä ja poraussyvyydeksi on arvioitu jotakin kuuden ja kahdeksan kilometrin välillä. Näitä ei ole tehty maailmassa tähän syvyyteen vielä yhtään, joten laitos on haastava toteuttaa.

Lähes päästötöntä energiaa

Geoterminen lämpö eroaa maalämmöstä muun muassa siinä, että sen tuottaminen vaatii vain hyvin vähän energiaa.

– Veden nostamiseen tarvitaan tietenkin jonkin verran pumppausenergiaa, mutta sähkön tarve on huomattavasti pienempi kuin maalämpöratkaisuissa, joissa maalämpöpumpulla nostetaan miedompia lämpötilatasoa. Tämä on käytännössä 100 prosenttisesti uusiutuvaa energiaa, Haikarainen toteaa.

Geotermisen laitoksen arvioidaan tuottavan parhaimmillaan lämpöä  jopa 40 megawatin teholla. Laitoksen on arvioitu valmistuvan vuonna 2016. Tuolloin Fortum pystyisi kattamaan maansisäsisellä lämmöllä noin kymmenyksen Espoon kaukolämmön tarpeesta.

– Uskomme, että menetelmällä on mahdollista tuottaa merkittäviä määriä energiaa teollisessa mittakaavassa kansainvälisestikin, toteaa  St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen.

http://yle.fi/uutiset/espoossa_aletaan_nostaa_kaukolampoa_maasta__120_asteista_vetta_kilometrien_syvyydesta/7657222 (http://yle.fi/uutiset/espoossa_aletaan_nostaa_kaukolampoa_maasta__120_asteista_vetta_kilometrien_syvyydesta/7657222)
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: sailor - 21.12.14 - klo:07:32
2.5km syvyydessä olisi Outokummun paikkeilla jo 40 asteista kallioperää tarjolla: http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kurkistus_suomen_syvimpaan_reikaan (http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kurkistus_suomen_syvimpaan_reikaan) Kun vertaa Saksan toteutuneisiin syvyyksiin ja lämpötiloihin niin selvää on että Espoon suunnitelma on pelkkää viherhöttöpäiväunta. Toteutuneita alkaen s.14 http://www.mdpi.com/1996-1073/7/7/4397/pdf (http://www.mdpi.com/1996-1073/7/7/4397/pdf)

12km syvyydessä olisi sitten 180 astetta tarjolla: http://en.wikipedia.org/wiki/Kola_Superdeep_Borehole (http://en.wikipedia.org/wiki/Kola_Superdeep_Borehole)

Nyt kannattaisi ottaa Venäjältä porarit töihin kun rupla on halpa :)
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: papi - 21.12.14 - klo:10:51
Mikä tuossa Espoon suunnitelmassa on viherhöttöpäiväunta? Päinvastoin, tuo saksankielinen artikkeli tukee tuota suunnitelmaa ja tarjoaa jo tutkittua sekä kokemusperäistä tietoa aiheesta. Sopivan geotermisen alueen löytyessä, poraussyvyydeksi riittää puolet suunnitellusta.
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: sailor - 22.12.14 - klo:09:37
Mikä tuossa Espoon suunnitelmassa on viherhöttöpäiväunta?

Kaikki. Saksassa tuohon saa järkyttävän syöttötariffin, johon sen "kannatavuus" perustuu. Suomessa pitää tehdä kilometrikaupalla syvempi reikä kuin Saksassa.  Paljon parempaan tulokseen olisi päästy kun aikoja sitten olisi rakennettu ydinvoimala Helsinkiin ja lauhdevedellä lämmitetty Itämeren sijaan pääkaupunkiseudun asuntoja.

Minkäänlaisten järkevien ratkaisujen tekeminen ei ole mahdollista niin kauan kun meillä on uskonnonhaarana "vihreys" esim: http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2014/12/18/maanosanpetos/ (http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2014/12/18/maanosanpetos/)

Sopivan geotermisen alueen löytyessä, poraussyvyydeksi riittää puolet suunnitellusta.

Ehdotan alueena Islantia  :'(
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: Kuumaa_kalliosta - 22.12.14 - klo:13:13
Sopivan geotermisen alueen löytyessä, poraussyvyydeksi riittää puolet suunnitellusta.

Ehdotan alueena Islantia  :'(
Pulmana on noiden geotermisesti otollisten alueiden kohdalla se, että ne ovat usein myös alttiita maanjäristyksille. Sveitsissä oli jo muistaakseni 80-luvulta lähtien suunniteltu geotermistä voimalaa, kun oli löytynyt alue, jossa maan sisuksien lämpö oli huomattavan korkea. Hanke haudattiin pian, kun huomattiin, että aluella voi sattua maanjäristyksiä, jotka saattavat katkaista lämpökaivot.

Taas 2000-luvulla on ollut uusia suunnitelmia, mutta samasta syystä ne on haudattu. Tosin porausreiästä pirskahtikin maanjäristyksen jälkeen maakaasua, joten ehkä lämpöä saadaankin toisella tavalla tuosta 4450 metriä syvästä reiästä. Täällä (http://www.badische-zeitung.de/suedwest-1/schweiz-begraebt-plaene-fuer-geothermie-kraftwerk--84839305.html) on saksantaitoisille pieni uutinen asiasta.

Edit: Spiegelissä on näköjään ollut pidempi artikkeli (http://www.spiegel.de/wissenschaft/technik/geothermie-kraftwerk-in-st-gallen-scheitert-wegen-mangel-an-wasser-a-969784.html)
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: papi - 22.12.14 - klo:17:10
Mielipiteitä asiasta on lähes yhtä monta kuin lausujaakin. Kysymys on yksinkertaisesti siitä voiko tuo toimia Suomessa? Artikkelissa todetaan eri riskien olevan mahdollisia, muttei laitoksen mahdottomuutta. Päinvastoin, maalämpövoimaloita on olemassa, joten tekniikka rakentamiseen löytyy.
Siitä paljonko laitos maksaa tai sen tuottama energia maksaa, ei ole kysymys. Uutisessa mainitaan vain energian olevan uusiutuvaa. Eli Saksan tariffit, valtion tuet, rakentamattomat ydinvoimalat, lohiportaat tai Jari Sillanpään tuulivoimalat eivät liity millään tavalla uutiseen tai suunnitelmaan :D
Kun järkiperäisiä asioita puidaan kannattaa politiikka ja uskonto jättää pois kuvioista. Ne ovat kaksi merkittävintä estettä/jarrua kehityksen tiellä.
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: sailor - 24.12.14 - klo:11:02
Mielipiteitä asiasta on lähes yhtä monta kuin lausujaakin. Kysymys on yksinkertaisesti siitä voiko tuo toimia Suomessa? Artikkelissa todetaan eri riskien olevan mahdollisia, muttei laitoksen mahdottomuutta. Päinvastoin, maalämpövoimaloita on olemassa, joten tekniikka rakentamiseen löytyy.
Siitä paljonko laitos maksaa tai sen tuottama energia maksaa, ei ole kysymys. Uutisessa mainitaan vain energian olevan uusiutuvaa. Eli Saksan tariffit, valtion tuet, rakentamattomat ydinvoimalat, lohiportaat tai Jari Sillanpään tuulivoimalat eivät liity millään tavalla uutiseen tai suunnitelmaan :D
Kun järkiperäisiä asioita puidaan kannattaa politiikka ja uskonto jättää pois kuvioista. Ne ovat kaksi merkittävintä estettä/jarrua kehityksen tiellä.

Koska valtio (sinä ja minä ml.) kuitenkin upottaa tähän kymmeniä miljoonakaupalla avustuksia, niin juuri kaikki yllämainitsemasi asiat vaikuttavat tähänkin projektiin.

Toki tämä on heti viisaampi projekti kuin 7-12 vuoden elinkaaren omaavien vipperöiden sirottelu ympäri Suomea ja niistä satojen miljoonien eurojen lähettäminen veroparatiiseihin syöttötariffitukiaisina.
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: Kuumaa_kalliosta - 03.02.15 - klo:13:34
Löysin sattumalta asiaa läheltä liippaavan artikkelin Huffington Postista: http://www.huffingtonpost.com/x-prize-foundation/lava-amps-tapping-into-vo_b_6575310.html

Haasteita on varmaan ainakin siinä, osuvatko vedensyötön ja kuuman paluuveden reiät sopivasti niin, että vesi saadaan kiertämään halutulla tavalla. Artikkelissa mainittu koereikä olisi noin kolme kilometriä syvä ja sinne aiotaan pumpata kolme kuutiota vettä minuutissa. Ei ihan jokamiehen touhua.
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: Nibe1145 - 06.03.15 - klo:19:28
Löysin sattumalta asiaa läheltä liippaavan artikkelin Huffington Postista: http://www.huffingtonpost.com/x-prize-foundation/lava-amps-tapping-into-vo_b_6575310.html

Haasteita on varmaan ainakin siinä, osuvatko vedensyötön ja kuuman paluuveden reiät sopivasti niin, että vesi saadaan kiertämään halutulla tavalla. Artikkelissa mainittu koereikä olisi noin kolme kilometriä syvä ja sinne aiotaan pumpata kolme kuutiota vettä minuutissa. Ei ihan jokamiehen touhua.

Minä laittaisin 3 kuutiota sekunnissa  :-\
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: Huvila - 07.03.15 - klo:01:39
Tuolla syvyydellä reiät eivät todennäköisesti kohtaa ikinä eli luotto on siihen, että sopivia halkeamia löytyy. Jos ei jollain syvyydellä löydy niin ajellaa vaikka 100m lisää...

kerrallan ja taitaa tavoitesyvyys olevan 6 000 m.
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: japejun - 17.04.15 - klo:11:16
Tänä päivänä on hyviä mittalaitteita mittaamaan reijän suuntia syvällä kalliossa ja jopa semmonen porakin löytyy mitä voidaan ohjata haluttuun suuntaan. Eli ei tuo reikien kohtaaminen tietyllä syvyydellä ole ongelma.
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: fraatti - 30.06.15 - klo:00:45
Tässä Suomen kuvalehden juttu asiasta....

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/todellinen-aarre-odottaa-kilometrien-syvyyksissa-koeporaus-alkanut/?shared=86693-1a935f99-500 (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/todellinen-aarre-odottaa-kilometrien-syvyyksissa-koeporaus-alkanut/?shared=86693-1a935f99-500)
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: fraatti - 27.11.15 - klo:18:34
Jaahas. Kuulin että tampereelle aletaan kairataan 2kpl 8km syvää ja 300mm halkaisijaltaan olevaa reikää. Kenelläkään näistä mitään tietoa?
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: fraatti - 27.11.15 - klo:22:58
Jep. Homma on Tampereen Sähkölaitoksen projekti ja tarkoitus on tehdä geoterminen voimalaitos josta saadaan tehoa 40MW.

Olen kirjoitellut lisää asiasta täällä: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=22285.msg295418#msg295418 (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=22285.msg295418#msg295418)
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: papi - 02.12.15 - klo:14:10
Mielenkiintoista "viherhöttöpäiväunta". Sailori saa kohta seilata mielipiteineen Islantiin. Parin vuoden päästä ollaan kaikki viisaampia.
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: Fossiili - 04.12.15 - klo:14:25

Uutisessa mainitaan vain energian olevan uusiutuvaa.

Tuollaisen syväporauksen energia ei varsinaisesti ole uusiutuvaa vaan maankuoreen varastoitunutta lämpöä. Veden kierrättäminen kilometrien syyvyydessä maanalla myös jäähdyttää kalliota ja lämmön tuotanto varmasti ajan oloon hiipuu. Hiilidioksidipäästöjä tuosta tietty ei tule.

Kun kallio on jäähtynyt, päättelisin, että se tietty hitaasti latautuu uudelleen maan uumenista pintaan johtuvalla lämmöllä. Myös isotooppien hajoaminen tuottaa hiukan lämpöä. 
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: Dowser - 04.02.16 - klo:14:21
Koska valtio (sinä ja minä ml.) kuitenkin upottaa tähän kymmeniä miljoonakaupalla avustuksia, niin juuri kaikki yllämainitsemasi asiat vaikuttavat tähänkin projektiin.

Toki tämä on heti viisaampi projekti kuin 7-12 vuoden elinkaaren omaavien vipperöiden sirottelu ympäri Suomea ja niistä satojen miljoonien eurojen lähettäminen veroparatiiseihin syöttötariffitukiaisina.

9,6 M€ meni tähän (poran)kärkihankkeeseen joten vajaalla ykkös-kympillä selvittiin. Aika näyttää jääkö viherhöttöpäiväuneksi ja käy kuin Lundissa vai onnistuuko tämä.

Työ- ja elinkeinoministeriö
Tiedote 025/2016
4.2.2016

Neljälle kärkihankkeelle 20 miljoonaa euroa energiatukea

Työ- ja elinkeinoministeriö on 4.2.2016 on myöntänyt geotermisen energian St1 Deep Heat Oy:n demonstraatio hankkeelle 9,6 miljoonaa euroa tuen hallituksen raha-asiainvaliokunnan puollon jälkeen. Varat myönnettiin hallituksen kärkihankerahoista.

Lisäksi TEM tukee neljän muun yrityksen biokaasun liikennekäyttöhanketta, joista kolmea tuettiin kärkihankerahoituksella. Yhteensä kärkihanketukea energiasektorille on myönnetty 19,5 miljoonaa euroa
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: papi - 04.02.16 - klo:22:51
Tuollaisen syväporauksen energia ei varsinaisesti ole uusiutuvaa vaan maankuoreen varastoitunutta lämpöä. Veden kierrättäminen kilometrien syyvyydessä maanalla myös jäähdyttää kalliota ja lämmön tuotanto varmasti ajan oloon hiipuu. Hiilidioksidipäästöjä tuosta tietty ei tule.

Kun kallio on jäähtynyt, päättelisin, että se tietty hitaasti latautuu uudelleen maan uumenista pintaan johtuvalla lämmöllä. Myös isotooppien hajoaminen tuottaa hiukan lämpöä.

Geoenergia on uusiutuvaa energiaa ja maankuoreen varastoitunut (paremminkin johtunut maan ytimestä) lämpöenergia on geoenergiaa.
Pari syväporausreikää (tai vaikka pari sataatuhatta reikää) ei kuormita jatkuvia maan ytimessä tapahtuvia fissioreaktioita niin paljoa, että sieltä pääsisi energia loppumaan, ennenkuin aurinko on muuttunut punaiseksi jättiläiseksi ja nielaissut maan.
Eli juuri ne Isot Toopit sitä energiaa tuottaa, kun ei siellä mitään muuta tuottavaa enään ole.
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: seppaant - 05.02.16 - klo:08:59
Lainaus
Eli juuri ne Isot Toopit sitä energiaa tuottaa
Ydinenergiaa ;)

ATS
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: rsaarela - 05.02.16 - klo:11:07
Ydinenergiaa ;)

ATS

Tästä aiheesta olen kait ennenkin vääntänyt....?

Kun minun mielestäni aurinko ei lämmitä maapalloa sinne vaikkapa 250metrin syvyyteen asti.
Toki se pitää tilanteen lämpötilan kannalta stabiilina. Se mikä "haihtuu" tulee auringosta tilalle...vai tuleeko?

Mielestäni kuitenkin maan keskustassa oleva 1300 asteinen laava on se joka tämän pallon lämmittää, isoimmalta osaltaan?

Ilm. olen kuitenkin väärässä?

Tämä asia on "arka" maalämpökauppiaille, AURINKO se on joka lämmittää....

Perusteluja, kiitos.
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: papi - 05.02.16 - klo:12:21
Ok...

Maapallon ydin, jonka lämpötila on noin 5500 asteen hujakoilla, on jäähtynyt tähän mennessä ehkä kolmisensataa astetta kolmessa miljardissa vuodessa. Osa nykyisestä lämmöstä on edelleen peräisin maapallon syntyajoilta ja lämpöä ylläpitää lähinnä alkuaineiden radioaktiivinen hajoaminen. Radioaktiivisia aineita maapallon ytimessä ovat mm. uraani-235 ja 238, torium-232 ja kalium-40. Niiden puoliintumisajat lasketaan miljardeissa vuosissa, joten lämpöä riittää vielä pitkään - pitempään kuin Auringollamme on elinaikaa. Sitä ennen rautaytimen ulompi sula osa saattaa kuitenkin jähmettyä osaksi kiinteää sisäosaa - ehkä 3-4 miljardissa vuodessa. Tällöinkin se olisi kuitenkin vielä lähes yhtä kuuma kuin nykyään.
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: Fossiili - 21.02.16 - klo:21:13
Vaikka lämpö tulisi hajoavista isotoopeista, silti vaarana on kallioperän paikallinen jäähtyminen. Tai varana ja vaarana. Epäilen, että lämpöä ei sentään tule täydellä teholla tästä ikuisuuteen. Kalliperä jäähtyy.

Joskus jossakin törmäsin kuinka paljon lämpöä johtuu maasta päin pintaan ja tämä lämpömäärä ei todellkaan ollut suuren suuri. Normaali maalämpö on aurinkoenergiaa ja se on vain varastoitunut maan pintakerroksiin talven ajaksi.
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: tomppeli - 21.02.16 - klo:22:17
Joskus jossakin törmäsin kuinka paljon lämpöä johtuu maasta päin pintaan ja tämä lämpömäärä ei todellkaan ollut suuren suuri. Normaali maalämpö on aurinkoenergiaa ja se on vain varastoitunut maan pintakerroksiin talven ajaksi.

Kallioperään tulee ihan selkeästi lämpöä maan uumenista.
Siitä todisteena tämän kuvan sininen lämpötilakäyrä.
Lämpötila kaivossa on 35 metrin syvyydessä noin +5 C ja 400 metrin syvyydessä noin +12 C.
(http://www.ncdc.noaa.gov/paleo/borehole/djpg/fi-mantsala.jpg) (http://www.ncdc.noaa.gov/paleo/borehole/reconstruction/fi-mantsala.html)

Kuvassa Mäntsälään tehdyn porakaivon lämpötila.
Tässä kuvatun porareiän lämpötilan nousu, gradientti on noin 1,9 K/100 metriä.
Suomessa häiriintymättömän kallioperään tehdyssä koekaivossa lämpötilagradientti on yleisimmin (http://www.ncdc.noaa.gov/paleo/borehole/eur.html) noin 1 - 2 K/100 metriä.
Gradienttikuvaaja ei ole aina noin viivasuora.
Kuvaajan muotoon ja lämpötilan muutokseen vaikuttaa ilmeisesti kallioperän kerrostumien erilainen lämmönjohtavuus
ja mahdolliset kallion railojen ja ruhjeiden kautta tapahtuvat pohjavesien virtaamiset.

Joku ehkä osaisi tuollaisen perusteella laskeakin suuntaviivoja geotermisen lämpöenergian osuudesta kallioperän lämpötilassa.
Kallioperän lämpötilan muutos syvemmälle mennessä ei ole samanlainen Suomen eri alueilla.
Syitä erilaisuuteen on kaiketi monia.
Yksi tarkeimmistä lienee kallioperän radioaktiivisuuden määrä.
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: Fossiili - 22.02.16 - klo:09:14
Wikipediasta löytyy tästä maan lämmön kohoamisesta hyvä artikkeli
https://en.wikipedia.org/wiki/Earth%27s_internal_heat_budget

"The flow of heat from Earth's interior to the surface is estimated at 47 terawatts (TW)[1] and comes from two main sources in roughly equal amounts: the radiogenic heat produced by the radioactive decay of isotopes in the mantle and crust, and the primordial heat left over from the formation of the Earth.

Earth's internal heat powers most geological processes[3] and drives plate tectonics.[2] Despite its geological significance, this heat energy coming from Earth's interior is actually only 0.03% of Earth's total energy budget at the surface, which is dominated by 173,000 TW of incoming solar radiation."

Maan kuoresta haihtuu pinnan kautta hyvin vähän lämpöä, Suomessa noin 50 mW/m2.
https://en.wikipedia.org/wiki/Earth%27s_internal_heat_budget#/media/File:Earth_heat_flow.jpg

Tuo tekee hehtaaria kohti 500 W ja siis neliökilometriä kohti 50 kW eli vähemmän kuin maa kasvaa biomassaa. Periaatteessa harvaan asutulla maaseudulla tuo voisi riittää rakennusten lämmittämiseen, mutta suurkaupunki tarvitsisi mielestäni melkoisen läänityksen ympärilleen, jotta tämä energiantuotantomuoto olisi täysin kestävällä pohjalla.

Yhdestä reiästä lämpöä riittää varmaankin "kauan", sillä jäähdytettävänä on massiivinen määrä kalliota. Jos suurkaupungin alle porattaisiin noita reikä niin että se koko kaupunki tällä lämmitettäisiin, tehon otto ylittäisi helposti moni tuhat kertaisesti luonnollisen lämmönjohtumisen tason ja seurauksena olisi ymmärtääkseni kallioperän jäähtyminen.

Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: fraatti - 22.02.16 - klo:11:07
Wikipediasta löytyy tästä maan lämmön kohoamisesta hyvä artikkeli

Lainaus
Lämpövuo maankuoren läpi pintaan on keskimäärin 0,06 wattia neliömetriä kohti.  Luku on todella pieni. Aurinko paistaa keskimäärin 1 000 watin teholla neliölle, eli tuo energiaa 16 000-17 000 kertaa enemmän.

Lisää täältä:
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/geolampo_ei_lopu (http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/geolampo_ei_lopu)

Yhdestä reiästä lämpöä riittää varmaankin "kauan", sillä jäähdytettävänä on massiivinen määrä kalliota. Jos suurkaupungin alle porattaisiin noita reikä niin että se koko kaupunki tällä lämmitettäisiin, tehon otto ylittäisi helposti moni tuhat kertaisesti luonnollisen lämmönjohtumisen tason ja seurauksena olisi ymmärtääkseni kallioperän jäähtyminen.

Jep. Hiukan asiaa sivutakseni pikkulinnut kertoi että lempäälän ideapark olisi siirtynyt sähkölämmittäjien joukkoon....
Maalämpökenttä ilmeisesti jäässä... Tarina kertoi että reijät olisi kairattu vain 10m etäisyydelle toisistaan....  ::)
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: fraatti - 22.02.16 - klo:12:34
Hyvä blogi aiheesta jossa on myös todettu että radioaktiiivinen hajoaminen on kärpäsen p*ska kokonaisuudessa sekä muutenkin selitetty kuinka tuon on ajateltu toimivan. Kun lämpö on pumpattu pois niin sitten uudelleen lämpenemistä odotellaankin seuraavat sukupolvet....

https://planeetta.wordpress.com/2016/02/22/geoterminen-lampo-pintaa-syvemmalta/

Todellista järkevässä ajassa uusiutuvaa maalämpöä ei taida olla kuin vaaka-keruu sekä keruu vesistöstä.
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: fraatti - 22.02.16 - klo:14:31
Lainaus
Geovoimala tuo Otaniemeen poikkeuksellista poraustekniikkaa

Espoon Otaniemeen geolämpövoimalan rakentava St1 Nordicin johtaja Jari Suominen jännittää hankkeen lopullisia kustannuksia. Siksi hän ei suostu kertomaan investoinnin tarkkaa suuruutta.

– Tämä on aito t&k- ja demohanke, eikä tarkkaa hintaa pysty määrittelemään. Kyse on kymmenistä miljoonista euroista. Toivottavasti jää alle 50 miljoonan, hän sanoo.

St1 kertoi tänään tehneensä lopullisen investointipäätöksen laitoksen rakentamisesta. Hanke on poikkeuksellisen kiinnostava monessakin mielessä. Otaniemen voimala on Suomen ensimmäinen geoterminen lämpölaitos.

Sitä varten Suomen graniittiseen kallioperään porataan kaksi peräti seitsemän kilometrin syvyyteen yltävää reikää, joiden välille tulee vesikierto.

Lämpölaitoksen teho olisi 40 megawattia. Voimala tuottaisi 320 gigawattituntia, kymmenisen prosenttia Espoon tarvitsemasta kaukolämmöstä.

Kaukolämmitysala toivoo geolämmöstä alan kipeästi kaipaamaan uusiutuvaa energialähdettä. Ala on yhä pitkälti riippuvainen fossiilisista polttoaineista, mikä tekee hallaa kaukolämmön maineelle.

Hallituskin innostui

Suomen hallitus antoi uusiutuvan energian kärkihankerahoista Otaniemeen 9,6 miljoonaa euroa.

Otaniemen laitoksen poraukset alkavat maalis–huhtikuussa ja kestävät kuusi kuukautta. Voimalan koekäytön pitäisi alkaa vuoden 2017 alussa.

Poraustöitä varten Otaniemeen tuodaan Saksasta Suomessa ennen näkemättömät porauslaitteistot: porauslaitteisto nousee 60 metrin korkeuteen ja 400 tonnin nosturi tulee nostamaan painavia laitteita.

Poraustekniikkana on niin sanottu uppovasarajärjestelmä yhdistettynä vesivaratekniikkaan. Tekniikka tulee brittiyhtiö Strada Energyltä.

Sen laitteisto hyödyntää porauksissa vettä. Maalämpökaivojen tekemisessä käytetyllä ilmavasaralla työ kestäisi vuosia ja perinteiset öljynporaustekniikat, niin sanotut kiertokankijärjestelmät, ovat liian kalliita graniitin murskaukseen.

– Periaatteessa laitteisto on samaa kuin öljynporauksessa käytetään. Mahtava laitos, kun viereisen lämpölaitoksen savupiippu nousee 70 metriin, Suominen sanoo.
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/geovoimala-tuo-otaniemeen-poikkeuksellista-poraustekniikkaa-6304389
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: fraatti - 22.02.16 - klo:15:01
(http://i.imgur.com/Py886wx.png)
Tampereella suunnitelu loppui siihen. Tämä lieni syy siihen miksi tuosta oltiin niin hyshys...
http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2016-004408/
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: papi - 22.02.16 - klo:15:16
Hyvä blogi aiheesta jossa on myös todettu että radioaktiiivinen hajoaminen on kärpäsen p*ska kokonaisuudessa sekä muutenkin selitetty kuinka tuon on ajateltu toimivan. Kun lämpö on pumpattu pois niin sitten uudelleen lämpenemistä odotellaankin seuraavat sukupolvet....

https://planeetta.wordpress.com/2016/02/22/geoterminen-lampo-pintaa-syvemmalta/

Todellista järkevässä ajassa uusiutuvaa maalämpöä ei taida olla kuin vaaka-keruu sekä keruu vesistöstä.

Sekä lainaus blogista:
"Maankuoren lämpövuo alhaalta ylöspäin on mantereiden alueilla keskimäärin 65 mW/m2. Jos tämä teho saadaan graniittikuutiomme lämmittämiseen, ja lämmön ajatellaan siirtyvän kuutioon pohjan kautta, sen lämmitysteho on 0,65 kW. Mikäli otetaan huomioon myös sivuilta siirtyvä lämpö, ollaan lukemassa 3,2 kW."
Ensinnäkin pilkkuvirhe paholainen on iskenyt blogiin. Lämpövuo 65mW/m2-->65kW/km2, eikä 0,65kW. Mikäli otetaan huomioon myös sivuilta siirtyvä lämpö, ollaan lukemassa 320kW.
Seuraavaksi voidaan kyseenalaistaa nuo ydinfysiikkalaskelmat.
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: fraatti - 22.02.16 - klo:16:16
Itse en sen kummemmin laskemien luotettavuuteen ota kantaa. Jos joku jaksaa tutkia asiaa niin hyvä niin. Ylipäätään voidaanko ajatella että energia saataisiin 1km3 alueelta. Tuntuu melko suurelta köntiltä siihen nähden että jo reikien väli on 1km ja halkaisija vain 200mm. Ehkä tuossa luotetaan siihen että maaperä on rikkonaista kuten kuolan nimimaalla taisi olla noin 7km syvyydessä.

Haasteita tuossa projektissa lienee lukemattomia. Esim pysyvätkö reijät ylipäätään auki. Outokummun +2000m reijästäkin väitetään että se olisi osittain jo painunut kasaan. Saati sitten että kuinka tuo särätys onnistuu ja vesi ylipäätään lähtee kulkemaan johonkin suuntaan. Mielenkiintoista nähdä mitä tämän kanssa tapahtuu...

Tässä oli St1:n tiedote asiasta: http://www.st1.fi/uutiset/tiedotteet/st1-teki-investointipaatoksen-geotermisen-pilottilampolaitoksen-rakentamisesta (http://www.st1.fi/uutiset/tiedotteet/st1-teki-investointipaatoksen-geotermisen-pilottilampolaitoksen-rakentamisesta)
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: Fossiili - 22.02.16 - klo:16:27
Hyvä blogi aiheesta
https://planeetta.wordpress.com/2016/02/22/geoterminen-lampo-pintaa-syvemmalta/

"Osa Maan sisäisestä lämmöstä syntyy vuorovesi-ilmiön seurauksena. Auringon ja Kuun painovoimat vääntelevät maankuorta, jolloin se lämpenee. Tämä lämpö on enimmäkseen Maan pyörimisliikkeen kineettistä energiaa, joka muuttuu lämmöksi."

Periaatteessa näin mutta maankuoren pyörimisnopeuden liike-energia on niin pieni, että vaikka koko maapallon pyörimisen energia muuttusi lämmöksi, lämmön nousu maankuoressa ei olisi merkittävä. Päiväntasaajalla maankuoren pyörimisliikkeen nopeus on noin 460 m/s. Jarrutus tuosta nopeudesta tuottaa vielä kovin pienen lämmönnousun ja kaikki loppu osa maapallon massasta pyörii selvästi hitaammin kuin päiväntasaajan pintakerros. Kyllä se lämpö muualta on peräisin.

Mutta eihan tuo minun aikakaaskaalassa kauan ole, jos alle miljoonassa vuodessa kallio lämpenee uudelleen  :D
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: papi - 22.02.16 - klo:17:07
Niin, kyllähän tuo blogi itsessään on sitä "hevonkakkia". Jos ei osata muuttaa milliwatteja kilowateiksi pinta-alan suhteen, niin loppua ei tarvitse edes lukea, sillä totuudelta putosi pohja heti alkuunsa.
Ydinenergian suhteen blogin laskelmat noudattaa samaa totuttua ala-arvoista linjaa.

Toisaalla, hyvin arvostetun tiede-lehden julkaisussa, lukee seuraavaa:
"Taken together, our observations indicate that heat from radioactive decay contributes about half of Earth’s total heat flux."
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: Arzenic - 29.03.16 - klo:20:58
Reilu kuukausi sitten kävin tämän ST1:n tuotantojohtajan kanssa katsomassa Otaniemen poraushanketta sähkönsyöttö mielessä. Samalla tuli udeltua kaikkea muutakin tuosta hankkeesta. Kova oli kaverilla usko siihen, että laitoksen rakentaminen onnistuu, koska muuten sitä ei tietenkään edes yritettäisi rakentaa. Jos kokonaiskustannukset ovat maksimissaan 50M€ ja valtion tuki 9,6M, niin jää siinä ST1:lle vielä pieni oma riski investointituen lisäksi:)
Reikien poraus on ilmeisesti alkamassa Huhtikuussa ja molemmat reiät pitäisi olla valmiina siitä puolen vuoden kuluttua. Reiät tulevat olemaan yläpäästään noin 10 metrin etäisyydellä toisistaan ja siellä seitsemässä kilometrissä noin 100-200metrin etäisyyksillä, niin kuin tuolla jossain lehtijutussakin jo mainittiin. Kaverit aloittavat metrin halkaisijaltaan olevalla poralla ja siitä pikku hiljaa portaittain pienentäävät, jolloin viimeinen pora on sen parikymmentä senttiä. Reiät pitää betonoida ja putkittaa, että vesi menee pumpatessa sinne syvälle eikä karkaa väliltä.
Porausjärjestelmä on aika massiivinen ja se täyttää käytännössä koko Otaniemen lämpökeskuksen pihan: Pora, vesienkäsittely, putkilaani, nosturi... Ja porausjätettäkin tulee aika pahisn monta rekallista vuorokaudessa.
Täytyy käydä myöhemmin keväällä katsomassa miten poraus etenee.
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: Dowser - 31.03.16 - klo:15:30
Tästä aiheesta olen kait ennenkin vääntänyt....?

Kun minun mielestäni aurinko ei lämmitä maapalloa sinne vaikkapa 250metrin syvyyteen asti.
Toki se pitää tilanteen lämpötilan kannalta stabiilina. Se mikä "haihtuu" tulee auringosta tilalle...vai tuleeko?

Mielestäni kuitenkin maan keskustassa oleva 1300 asteinen laava on se joka tämän pallon lämmittää, isoimmalta osaltaan?

Ilm. olen kuitenkin väärässä?

Tämä asia on "arka" maalämpökauppiaille, AURINKO se on joka lämmittää....

Perusteluja, kiitos.

Ei paljoa perusteluja, mutta eilinen fysiikan yo-kokeen esimerkkivastaus on samaa mieltä kanssasi:

"Maalämpö (lämpöä maaperästä, vesistöstä ja ilmasta)
Auringon säteily lämmittää maan pintakerroksia ja ilmakehää. Lämmitysvaikutus ulottuu joi‐
takin kymmeniä metrejä maanpinnan alapuolelle. Maan pintakerroksista lämpö voidaan kerä‐
tä ja siirtää hyötykäyttöön lämpöpumppujen avulla. Lämpöpumpussa maaperään tai vesistöi‐
hin rakennetuissa putkistoissa kiertää alhaisessa lämpötilassa höyrystyvää ainetta. Höyrysty‐
essään aine sitoo itseensä energiaa, joka voidaan lämmönvaihtimessa ottaa käyttöön. Ilma‐
lämpöpumppu toimii saman periaatteen mukaisesti mutta lämpö kerätään ulkoilmasta.
Syvemmältä maankuoresta saatava lämpö on geotermistä energiaa, joka ei ole peräisin Aurin‐
gosta."

JOS auringon säteily vaikuttaa vain muutaman kymmenen metriä ja sen alla olisi geotermistä energiaa (joka ei olisi peräisin auringosta), miksi muutamaa kymmentä metriä syvemmissä kaivoissa lämpötila seuraa kuitenkin maanpinnan vuotuista keskiarvoa eikä ole esim. koko suomessa tasainen? Mun logiikalla pinta-ja pohjavesien mukana menee auringon energiaa paljon syvemmällekin kuin kymmenen metriin jota geoterminen gradientti sitten kasvattaa. En kyllä vastaisi ao. kysymykseen että kymmentä metriä syvemmältä saatava lämpö on geotermistä energiaa joka ei ole peräisin auringosta. Olen tosin ollut ennenkin väärässä joissain asioissa, ainakin omissa fyssan yo-kirjoituksissa aikanaan joissain kysymyksissä - niistä olen nykyään lautakunnan samaa mieltä :)
t,
m
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: Dowser - 31.03.16 - klo:16:21
" Lämpöpumpussa maaperään tai vesistöi‐
hin rakennetuissa putkistoissa kiertää alhaisessa lämpötilassa höyrystyvää ainetta. Höyrysty‐
essään aine sitoo itseensä energiaa, joka voidaan lämmönvaihtimessa ottaa käyttöön."
t,
m

Nyt vasta hoksasin että esimerkkivastauksessahan oli myös suorahöyrysteisiä pumppuja.  8)
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: kWh - 31.03.16 - klo:20:00
Nyt vasta hoksasin että esimerkkivastauksessahan oli myös suorahöyrysteisiä pumppuja.  8)

Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos tarinoi seuraavaa: "Lämpöpumppuun kuuluu putkisto, joka upotetaan esim. maaperään. putkistossa kiertäväksi nesteeksi on valittu sellainen jonka höyrystymispiste on niin alhainen, että neste höyrystyy kiertäessään maan alla putkistossa. "

Onko sitten ihme jos virheet valuu yo-kokeisiin. Olisiko muuten ollut väärä vastaus jos olisi vastannut oikein? Sanasta faasimuutos olisi varmaan rokotettu... http://www.malux.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/energia/5_energialahteet.htm (http://www.malux.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/energia/5_energialahteet.htm)

Toisaalta tämä ketjun aiheen laitos taitaa olla "suorahöyrystyvä", toki ei tarvitse taas sitten kylmäainetta tai kompressoria.
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: fraatti - 21.10.16 - klo:20:15
Onko Espoon geolämpöreikä vakava maanjäristysriski suur-Helsingille? - Sveitsissä järisi 2006 ja hanke keskeytettiin

Espooseen St1:n rakentamaan geolämpövoimalaan liittyy maanjäristyksen riski. Näin varoitti konsulttina toimiva geofyysikko ja tekniikan tohtori Pauli Saksa Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksessa viime viikolla.

Hän on huolestunut Espoon Otaniemen hankkeesta Sveitsissä Baselin kaupungin vastaavan voimalahankkeen takia. Se keskeytettiin maanjäristyksen takia vuonna 2006. Vakuutusyhtiö korvasi rakennuksille aiheutuneita vahinkoja viidellä miljoonalla eurolla.

Saksan mukaan valvovat viranomaiset ja luvittajat ovat nukkuneet ruususenunta Suomessa ja Espoossa. Hänestä lämpökaivos tarvitsee maanjäristysriskeille ympäristövaikutusten arvioinnin.

St1 kaivaa parhaillaan kahta viisi–seitsemän kilometriä syvää reikää, joiden kautta kallioon on tarkoitus syöttää vettä ensin alas ja pumpata kuumentunut vesi takaisin ylös kaukolämmitystä varten.

Saksan mukaan Espoossa käytettävä tekniikka on selvästi järeämpää kuin liuskeöljyn ja -kaasun tuotannossa käytetty vesisärötys.

Anturit kuuntelevat maan liikahduksia

Hanketta vetävässä St1 Deep Heatissä ei uskota, että Espoon hanke keskeytyisi maanjäristysten takia. Hankkeen tuotantojohtaja Tero Saarno pitää maanjäristystä erittäin epätodennäköisenä Suomen olosuhteissa.

– Baselin jälkeen tietämys geovoimalan rakentamisesta on lisääntynyt. Isoin ero on kuitenkin erilainen kallioperä. Alppien kivi on nuorta ja siellä tapahtuu maanjäristyksiä ilman stimulointiakin. Suomessa on maailman vanhin ja vakain kallio, hän sanoo.

Yhtiö on kuitenkin asentanut ympäri pääkaupunkiseutua kymmenen mittausasemaa, joissa anturit mittaavat maanalaisia naksahduksia stimuloinnin paikantamiseksi. Samalla laitteistolla kuullaan myös maan liikahduksia.

Stimulointi tarkoittaa kallioperän rakojen suurentamista.

– Laitteiston tärkein tehtävä on kuunnella, mihin suuntaan vesi lähtee liikkeelle. Se on välttämätöntä tietoa, kun poraamme toisen reiän loppuosan tarkasti kohteeseen.

Tähän asti anturien varmuusverkosto on havainnut lähinnä luonnollista maankohoamista. Saarnon mukaan yhtiön laitteisto on herkempää kuin Seismologian laitoksella on käytössään. Laitos valvoo St1:n projektia.

Antureita on muun muassa Helsingin Hernesaaressa, Elfvikissä ja Tapiolassa Espoossa; kallioon porattuihin kymmeneen 300 metriä syvään reikään on asennettu geofonit eli elektromagneettiset seismometrit. Lisäksi Otaniemen työmaalla sijaitsevaan kaksi kilometriä syvään luotausreikään on asennettu 25 geofonia.

– Sensoriverkostosta saadulla tiedolla voidaan seurata ja hallita maanalaista stimulointia vedellä. Maan sisäiset pienetkin värähdykset voidaan paikantaa, eikä Baselin hankkeessa käytettyä lähes sokeaa yhden ison jakson simulointia massiivisella vesimäärällä tarvita.

Porausluvat kunnossa

Espoon Otaniemen hanketta ei ole yvattu.

– Kävimme hankkeen läpi kaikkien mahdollisten viranomaisten kanssa, myös maanjäristysriski yhtenä. Viranomaiset ovat myöntäneet hankkeelle  porausluvan, Saarno sanoo. Viranomaiset ovat myös hyväksyneet mittalaitteistot.

Otaniemen kaksi porausreikää ovat molemmat nyt kolmen kilometrin syvyydessä. St1 vaihtaa poraustekniikkaa vuoden vaihteessa niin kutsutusta ilmavasarasta vesivasaraan. Stimulointivaihe alkaa näillä näkymillä ensi vuoden helmikuussa.
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/onko-espoon-geolamporeika-vakava-maanjaristysriski-suur-helsingille-sveitsissa-jarisi-2006-ja-hanke-keskeytettiin-6592351 (http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/onko-espoon-geolamporeika-vakava-maanjaristysriski-suur-helsingille-sveitsissa-jarisi-2006-ja-hanke-keskeytettiin-6592351)
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: fraatti - 21.10.16 - klo:20:34
Osui tuollainen blogi silmiin joten laitetaan muidenkin nähtäville... ollos hyvä..

foorumin rajoitusten takia jouduin jakamaan sitä useampaan viestiin..

Lainaus
Espoossa yritetään valjastaa käyttöön maapallon alkuperäinen energia – Tästä on kyse Suomen syvimmässä reiässä
Espoon Otaniemessä porataan kilometrien syvyistä reikää. Kohta siitä virtaa lämpöä espoolaisten koteihin.
KUUKAUSILIITE 3.9.2016 2:00 Päivitetty: 13.9.2016 11:10
Anu Nousiainen HS

ILTAPÄIVÄLLÄ ELOKUUN 5. PÄIVÄNÄ vuonna 2010 San Josén kaivoksessa Chilessä sattui onnettomuus. Yli satavuotiaan kupari- ja kultakaivoksen kuilu romahti, ja 33 kaivosmiestä jäi loukkuun.
Pelastustyöntekijät ryhtyivät poraamaan kaivoskuiluihin pieniä reikiä löytääkseen eloonjääneitä, ja 17 päivän kuluttua se onnistui. Se oli suuri uutinen. Nyt miehille voitiin toimittaa vettä ja ruokaa 700 metrin syvyyteen, mutta tarvittaisiin paljon suurempi tunneli ennen kuin heidät voitaisiin nostaa ylös.
Vaaralliseen ja vaikeaan urakkaan ryhtyi kolme kansainvälistä porausalan yritystä. Kaivos oli vanha, ja oli syytä pelätä, että pelastusoperaation takia se voisi romahtaa lisää.
Kallioperä Atacamassa oli kovaa. Koko ajan kohdattiin uusia teknisiä ongelmia. Lopulta, kaksi kuukautta ja neljä päivää onnettomuudesta, yksi ryhmistä onnistui puhkaisemaan puoli metriä leveän pelastustunnelin miesten luo. Kaikki 33 saatiin nostetuksi turvaan.
Media seurasi operaatiota herkeämättä. Chileläiset kaivosmiehet opittiin tuntemaan nimeltä: Luis, Florencio, Mario, José...
Pelastushanke kiehtoi myös pientä ryhmää suomalaisia. He olivat kiinnostuneita uusiutuvasta energiasta, ja kun muut jännittivät, kuinka pitkään chileläiset pysyvät hengissä maan alla, he seurasivat internetistä porausoperaation teknisiä yksityiskohtia.

JUKKA GRÖNDAHL / HS
(http://i.imgur.com/doN1IZH.png)
Tero Saarno

Yksi ryhmän jäsenistä oli Tero Saarno. Hän pani merkille, että nopeimmin kalliota porasi chileläisten ja amerikkalaisten yhteisyritys. Erityisesti häntä kiinnostivat tämän ryhmän käyttämät vasaraporat. Sellaisille olisi käyttöä Suomessa, jos ne tosiaan toimivat noin hyvin.
KYPÄRÄPÄINEN TERO SAARNO harppoo työmaan portille. Hän on 35-vuotias diplomi-insinööri, pitkä ja parrakas.
Chilen onnettomuudesta on kulunut kuusi vuotta. Ilman sitä Saarno ei ehkä olisi tässä. Ilman sitä ei ehkä olisi tätä työmaata.
Enää Saarno ei ole start up -yrittäjä vaan tuotantojohtaja suomalaisessa energiayhtiössä St1 Deep Heatissä. Se rakentaa tähän, Espoon Otaniemeen, Suomen ensimmäisen geotermistä lämpöä tuottavan voimalaitoksen.
Sitä varten on porattava kaksi reikää peruskallioon seitsemän kilometrin syvyyteen. Se on melkein kolme kertaa niin syvällä kuin mihin Suomessa on tähän saakka porattu.

(http://i.imgur.com/UroTbCz.png)
Reiästä tulee niin syvä, että se ulottuisi Otaniemestä Rautatientorille.

Saarno pujottelee vesilätäköiden, työmaakoppien, pumppujen ja varageneraattorien välistä poraustornin luo. Samanlaisia laitteita on öljynporauslautoilla. Nämä on tuotu Saksasta, ja saman valmistajan kalustolla on menty Alppienkin läpi.
Siinä, Tero Saarnon jalkojen juuressa, on kahdesta reiästä ensimmäinen. Pyöreän teräsputken reunustama musta aukko, jonka läpimitta on kolmisenkymmentä senttiä.
Se ulottuu nyt pystysuoraan 3 325 metrin syvyyteen Espoon alle. Pohjalla, tuolla jossain, on 55 astetta lämmintä.
”Älä vaan pudota sinne mitään”, Saarno sanoo.
KUN AURINKO SYNTYI, materiaa jäi yli, ja tästä ylijäämästä muodostui pieniä möykkyjä. Ne olivat planeettojen alkuja. Möykyt alkoivat vetää puoleensa hiukkasia ympäröivästä avaruudesta. Pölyhiukkaset kerääntyivät kiviröykkiöiksi, jotka törmäilivät toisiinsa tai liittyivät yhteen.
Yksi alkuplaneetoista oli Maa – se, josta sitten seuraavan 4,5 miljardin vuoden aikana syntyi tämä maapallo, jolla nyt elää yli seitsemän miljardia ihmistä.
Jokainen Maahan törmännyt hiukkanen kasvatti sen kivimassaa, ja jokaisen hiukkasen sisältämä liike-energia muuttui lämmöksi.
Tuo lämpö alkoi varastoitua Maan sisäosiin. Muutamien satojen miljoonien vuosien kuluttua siellä oli niin kuuma, että rauta suli. Painava rauta valui Maan keskelle ja nosti lämpö-tilaa jo pariin tuhanteen asteeseen.
Tämän jälkeen myös suurin osa maapallon kivimassasta suli. Vain pintaan jäi kiinteä kivikuori, joka toimi kuin eriste.
MAAN KUORI ON OHUT kuin omenalla. Mantereilla sen paksuus vaihtelee 20 kilometristä 70:een. Merien alla se on vieläkin heiveröisempi, tuskin viidestä kymmeneen kilometriä.
Kuoren alla on vaippa. Sen ylimmät kerrokset ovat nekin vielä kiinteää kiveä. Kuorta ja vaipan ylintä osaa kutsutaan litosfääriksi eli Maan kivikehäksi. Kaikkiaan sen paksuus on pari–kolmesataa kilometriä.
Litosfääri on jakautunut palasiin kuin pikkulasten kömpelöt puupalapelit. Palaset ovat mannerlaattoja. Ne kelluvat ja liikkuvat vaipan tulikuuman, puuromaisen kiviaineksen päällä. Joskus ne sivuavat toisiaan tai törmäävät toisiinsa ja aiheuttavat maanjäristyksiä.
Vaippa on paksu, kolmetuhatta kilometriä. Sen alaosiossa lämpötila on kohonnut noin neljääntuhanteen asteeseen. Vaipan alla on maapallon ydin: ensin sula, sitten kiinteä. Ytimessä on kuuminta, kuusituhatta astetta.

(http://i.imgur.com/w37bSTV.png)
Maapallon kuori on paksuimmillaankin vain 70 kilometriä.
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: fraatti - 21.10.16 - klo:20:36
Lainaus
Mannerlaattojen reuna-alueet ovat tuliperäisiä. Siellä maapallon sisäosien kuumuus työntyy suoraan Maan pintaan. Voimme nähdä, tuntea ja haistaa tämän tulivuorenpurkauksissa ja kuumissa lähteissä. Tiedetään, että ainakin jo antiikin roomalaiset käyttivät kuumien lähteiden vettä kylpemiseen. Esi-isiemme on siis täytynyt aavistaa, että maan sisällä on kuuma.
1600-luvulla ihmiset kykenivät kaivamaan kaivoksia jo muutamien satojen metrien syvyyteen. Silloin huomattiin, että mitä syvemmälle mentiin, sitä kuumemmaksi muuttui.
1800-luvun alkupuolella italialaiset keksivät käyttää kuumien lähteiden höyryä kemianteollisuudessa. Pian sillä lämmitettiin talojakin. Vulkaaninen Islanti alkoi hyödyntää kuumia lähteitään lämmityksessä 1940-luvulla – ennen Reykjavik oli kivihiilen saastuttama kaupunki.
”Maan sisällä on lämpöä, joka syntyi silloin, kun planeetta Maakin syntyi”, sanoo Helsingin yliopiston geofysiikan professori Ilmo Kukkonen. ”Koska kivi on huono johtamaan lämpöä, tuo lämpö on vieläkin siellä vankina.”
Tätä lämpöä voi kutsua vaikkapa maapallon alkuperäiseksi lämmöksi. Sen lisäksi maapallon kuoressa ja vaipassa olevat radioaktiiviset alkuaineet uraani, torium ja kalium tuottavat hajotessaan koko ajan uutta lämpöä.
”Kaksi kolmasosaa pintaan tulevasta geotermisestä lämmöstä on syntynyt radioaktiivisesta hajoamisesta”, Kukkonen sanoo. ”Kolmasosa tulee syvältä Maan vaipasta ja ytimestä.”
Samaan aikaan maapallo jäähtyy, mutta hitaasti. Suomessa tämä niin sanottu geoterminen lämpövuo on vain noin 0,04 wattia neliömetriä kohti – aika vähän, jos sitä vertaa vaikkapa 40 watin hehkulamppuun.
Jäähtyminen on niin hidasta, että vaipan alaosien neljäntuhannen asteen lämpötilan on arvioitu laskeneen vain runsaat kolmesataa astetta kolmessa miljardissa vuodessa.
Maapallon sisältä tulevaa lämpöenergiaa sanotaan geotermiseksi energiaksi. Etelä-Suomessa Maan kuori lämpenee alas mentäessä noin 18 astetta kilometriä kohti. (Geoterminen lämpö ei siis ole sama asia kuin maalämpö, joka on maahan sitoutunutta auringon energiaa. Sitä on maassa noin 15 metriin asti.)
Aurinko- ja tuulienergian tavoin geoterminen energia ei tuota ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi sillä on etu, jota aurinko- ja tuulienergialla ei ole: sen määrä ei vaihtele sään, vuorokauden tai vuodenaikojen mukaan.
Aurinko- ja tuulienergian tavoin geotermistä energiaa pidetään uusiutuvana. Eihän se varsinaisesti uusiudu, mutta koska maapallon lämpövarat ovat niin valtavat, ihmiskunnan mittakaavassa ne ovat rajattomat.
Tutkijat ovat laskeneet, että pelkästään Yhdysvalloissa voidaan ottaa käyttöön niin paljon geotermistä energiaa, että se vastaa 2 000-kertaisesti Yhdysvaltain nykyistä energiankulutusta. Ja jos tekniikka paranee, määrä pystytään moninkertaistamaan.
Se kuulostaa pökerryttävältä. Halvan öljyn aikana geoterminen lämpö ei synnyttänyt erityistä kiinnostusta, mutta nyt ajatellaan toisin.
On vain yksi ongelma: tuliperäisiä seutuja lukuun ottamatta geoterminen lämpö on tuolla jossain syvällä meidän alapuolellamme.
Suomessa se tarkoittaa kuutta seitsemää kilometriä kovaa kalliota.
TERO SAARNO KÄVELEE poraajien ohi St1:n työmaalla. Hän näyttää maassa lojuvaa poranterää, joka on iso kuin betoniporsas ja painaa toistasataa kiloa. Se on käyttökelvoton: kärjessä olevat teollisuustimantilla päällystetyt nastat ovat irronneet, kun ne ovat naputtaneet yötä päivää Otaniemen alla, kaksikymmentä iskua sekunnissa.

JUKKA GRÖNDAHL / HS
(http://i.imgur.com/UrKP6Mp.png)
Vasaraporan terästä on irronnut nastoja.

Porattaessa yksi terä on kestänyt keskimäärin kaksi–kolmesataa metriä, sitten on pitänyt vaihtaa uusi. Mitä syvemmällä ollaan, sitä kauemmin terän vaihto kestää. Porattaessa poran varsi kootaan 10 metriä pitkistä teräsputkista, ja kun viimeisen putken päässä oleva terä pitää vaihtaa, sadat putket pitää nostaa ylös ja irrottaa yksi kerrallaan. Kolmen kilometrin syvyydessä terän vaihto kesti 15 tuntia.
Ensimmäisen reiän poraaminen aloitettiin myöhään keväällä. Reikä eteni jopa 150 metriä vuorokaudessa, parhaina hetkinä 25 metriä tunnissa. Se on uuden poraustekniikan ansiota. Kun tähän viereen kairattiin viime vuonna muutaman sentin koereikä, kesti kaksi kuukautta saada se kahteen kilometriin.
Nyt uusi Suomen syvyysennätys on siis 3 325 metriä. Työmaalla sitä ei juhlittu. Kun vanha ennätys ohitettiin, St1:n Facebook-sivulla kerrottiin, että ”tältä syvyyksissä nyt sitten näyttää”. Kuvassa oli pelkkä musta ruutu. Se oli teekkarihuumoria.
Elokuun lopussa aloitettiin toinen reikä. Se tulee ensimmäisen viereen kymmenen metrin päähän. Sitä porataan pystysuoraan yhtä syvälle kuin ensimmäistä, kolmeen kilometriin. Sen jälkeen vaihdetaan paineilmalla toimiva vasarapora vesikäyttöiseen ja jatketaan seitsemään kilometriin. Siihen asti kaiken pitäisi sujua hyvin. Vaikein vaihe seuraa vasta sitten.

JUKKA GRÖNDAHL / HS
(http://i.imgur.com/RUJ7KVr.png)
Geolämpövoimalan lämpökaivoja porataan Espoossa vuorokauden ympäri.
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: fraatti - 21.10.16 - klo:20:37
Lainaus
NELJÄ VUOTTA SITTEN yhtiökumppanit Tero Saarno, Rami Niemi ja Markku Roth ottivat yhteyttä St1:n pääomistajaan Mika Anttoseen. He olivat tehneet laskelmia. Nyt tarvittiin rahoittaja.
He rakentaisivat geotermisen lämpövoimalan. Se tuottaisi kaukolämpöä yhtä luotettavasti kuin vanhat kivihiilellä, maakaasulla tai puuhakkeella toimivat laitokset mutta ilman hiilidioksidipäästöjä ja selvästi halvemmalla. Polttoaine, geoterminen lämpö, olisi ilmaista.
Kalleinta olisi poraaminen. Reikien pitäisi olla seitsemän kilometriä syviä, ja niitä tarvittaisiin kaksi.
Kun geotermisen lämmön käyttö alkoi lisääntyä Ranskassa 1980-luvulla, Imatran Voima tutki sen mahdollisuuksia Suomessa. Siihen aikaan kallioperän kairaaminen oli kuitenkin hidasta ja kallista. Ei sellaiseen uskallettu ryhtyä.
Saarno ja hänen yhtiökumppaninsa uskoivat, että toisin kuin 30 vuotta sitten nyt hanke kannattaisi. Poraustekniikat olivat parantuneet, varsinkin vasaraporaus.
Mika Anttonen on yksi varakkaimmista suomalaisista Herlinien jälkeen. Hän on koulutukseltaan energiatekniikan diplomi-insinööri, kuten Tero Saarnokin. Ennen ryhtymistään yrittäjäksi hän teki raakaöljyn trading-kauppaa öljy-yhtiö Nesteellä.
Anttonen johti menestyvää huoltoasemaketjua mutta puhui uusiutuvan energian puolesta. Hän halusi kehittää öljyä korvaavia energiamuotoja, kuten pientalojen ja liikerakennusten lämpökaivoja.
Anttosen mielestä ajatus Suomen ensimmäisestä suuresta geolämpövoimalasta kuulosti hyvältä.
KAAVIOKUVASSA KAIKKI NÄYTTÄÄ niin yksinkertaiselta. On kaksi seitsemän kilometrin syvyyteen ulottuvaa reikää. Toiseen kaadetaan vettä. Se valuu reiän pohjalta kallion sisälle, jossa vesi kuumenee muutaman vuorokauden aikana 120-asteiseksi. Sitten se pumpataan toisen reiän kautta ylös 100-asteisena ja sillä lämmitetään taloja.

(http://i.imgur.com/n6imKBF.png)
Näin vesi lämpiää seitsemän kilometrin syvyydessä.

Pariisissa on noin 40 tällä periaatteella toimivaa kaukolämpövoimalaa. Mutta siellä kallioperä on kalkkikiveä. Jo parin kilometrin syvyydessä on niin kuumaa, ettei syvemmälle tarvitse porata. Huokoista kiveä on helppo porata, ja vesi virtaa hyvin. Pariisin alla onkin eräänlainen järvi, johon vedet ovat aikoinaan valuneet ja josta kuumaa vettä pumpataan.
Otaniemessä kallioperä on sellaista kuin se Suomessa on, ikivanhaa ja kivikovaa. Graniittia, gneissiä, kvartsia, vähän anfiboliittia siellä täällä. Samanlaista kiveä näkee, kun katselee valtateiden kallioleikkauksia.
Miten tällaisen kiven sisällä voidaan kuumentaa vettä? ”Siellä on rakoja”, Tero Saarno sanoo. ”Säröjä.”
Kun ensimmäinen rei’istä on porattu seitsemän kilometrin syvyyteen ja sen sisäpuoli on vuorattu teräsputkella, tapahtuu seuraavaa:
Reikään pumpataan vettä kovalla paineella. Vesi avaa kalliossa olevia rakoja suuremmiksi. Kun rako kasvaa kymmenkertaiseksi, vedenjohtavuus lisääntyy tuhatkertaiseksi.
”Tutkimusten perusteella meillä on jonkinlainen aavistus siitä, millaisia rakovyöhykkeitä siellä on”, professori Ilmo Kukkonen sanoo. Tiedetään esimerkiksi, että mannerlaattojen voimat puristavat Euraasian laattaa kaakosta luoteeseen. Se on tavallisin jännityssuunta suomalaisessa kalliossa. Jännitystilat vaikuttavat siihen, mihin suuntaan rakoilua syntyy.
Kova vedenpaine aiheuttaa ”seismistä natinaa”. Sitä seurataan kuuntelulaitteilla, geofoneilla, joita on noin kolmensadan metrin syvyydessä kymmenessä paikassa eri puolilla pääkaupunkiseutua. Paras ja tarkin niistä on kahden kilometrin syvyydessä siinä koereiässä, joka kairattiin Otaniemeen viime vuonna.
”Voimme kuunnella geofoneilla, mihin suuntaan ensimmäiseen reikään pumpattu vesi lähtee kulkemaan”, Tero Saarno sanoo. ”Sieltä kuuluu pieniä rasahduksia ja kohinaa.”
Geofonien toimintaa seurataan jo nyt. Sitä varten St1 on palkannut muiden muassa kokeneen geofyysikon ja tutkijan Peter Learyn. Hän istuu Otaniemessä vanhan lämpölaitoksen käytöstä poistetun turbiinin vieressä mittalaitepatteriston ja tietokoneruutujen keskellä.
Harmaahiuksisen brittiherran tee jäähtyy kuohuviinilasissa pöydällä. Lasi näyttää siltä, ettei sitä ole vähään aikaan pesty.
”Mä tuon sulle teekupin”, Saarno sanoo.
Täältä käsin Leary kuulee, mitä tapahtuu maan alla. Geofonien vastaanottamista signaaleista piirtyy käyrät tietokoneelle. Joka sekunti tulee tuhat signaalia.
”Kuulemme, kun Hernesaaren rakennustyömaalla nostetaan ja pudotetaan jotain painavaa”, Leary sanoo.
”Olemme jo ennen poraamista havainneet pienempiä maanjäristyksiä kuin ne, joita viranomaiset havaitsevat, koska mittalaitteemme on kahden kilometrin syvyydessä.”
Maanjäristyksistä puheen ollen: vuodenvaihteessa 2006–2007 Baselissa Sveitsissä keskeytettiin geotermisen lämpövoimalan rakennustyöt, kun veden pumppaaminen kallioon aiheutti maanjäristyksiä. Suurimpien voimakkuus oli vain 3,1–3,4 Richterin asteikolla mitattuna. Mutta kun kaupunki alkoi täristä keskellä yötä, asukkaat säikähtivät. Ihan ymmärrettävää, koska vuonna 1356 iso osa Baselista tuhoutui suuressa maanjäristyksessä.
”Baselissa on iso Alppien siirrosvyöhyke. Siellä on usein pieniä maanjäristyksiä”, Saarno sanoo. Hän tuntee tapauksen hyvin, koska hän on opiskellut geotermisen energian tuotantoa sveitsiläisessä Neuchâtelin yliopistossa.
”Ne pumppasivat reikään lähelle siirrosvyöhykettä satatuhatta kuutiota vettä, mikä oli ajattelematonta. Siellä ei seurattu maaperää riittävästi geofoneilla. Oltiin liian ahneita.”
Baselissa kalliota yritettiin vesisäröttää. Tämä niin sanottu fracking-tekniikka kehitettiin, kun Yhdysvalloissa alettiin korvata öljyä pumppaamalla liuskekiviöljyä ja -kaasua syvällä olevasta öljyliuskeesta. Veden lisäksi maahan on pumpattu siellä hiekkaa ja kemikaaleja. Ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet tekniikkaa, ja se on toistaiseksi kielletty Ranskassa ja Saksassakin alle kolmen kilometrin syvyydessä.
Saarno huomauttaa, että suomalaista graniittia ei ole järkevää säröttää. Siihen tarvittaisiin niin valtavasti painetta ja pumppaustehoa, että se se tulisi liian kalliiksi eikä sellaisiin paineisiin edes olisi sopivaa kalustoa. Niinpä vanhoja rakoja voidaan ainoastaan avata suuremmiksi. ”Stimuloida”, hän sanoo.
Peter Learyn tietokoneiden näytöiltä näkee, että Otaniemessä tärisee vain maan pinnassa: junia, metrojunia, autoja, työmaita. Syvällä on hiljaista. Kun sinne pumpataan kovalla paineella vettä, se näkyy täällä.
”Tämä on kuin kolmiomittausta”, Saarno sanoo. ”Kun vesi etenee kalliossa, pystymme sanomaan, minne se menee.”
Sen perusteella päätetään, mihin suuntaan toisen reiän viimeiset kilometrit porataan.

JUKKA GRÖNDAHL / HS
(http://i.imgur.com/0DqhoKb.png)
Kun poranterää pitää vaihtaa, koko 3 kilometrin pituinen varsi pitää nostaa ylös ja purkaa.
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: fraatti - 21.10.16 - klo:20:38
Lainaus
SUOMI SIJAITSEE POHJOISESSA, joten täällä noin puolet energian kulutuksesta on lämpöä. Neljännes kuluu liikenteessä ja neljännes sähkönä.
Lämmitysenergiasta lähes puolet tuotetaan kaukolämpövoimaloissa.
”Sata prosenttia kaukolämmön tuotannosta sisältää hiiltä muodossa tai toisessa”, sanoo Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professoriPeter Lund. ”Ilmaston lämpenemisen takia edes puun polttamisesta syntyvää hiilidioksidia ei saisi enää päästää ilmaan.”
”Jos St1:n hanke onnistuu, se mullistaa sen, miten Suomessa tuotetaan lämpöä.”
Geotermisen lämmön ansiosta Suomessa voitaisiin sulkea kivihiilivoimaloita ja vähentää öljyn käyttöä lämmityksessä. Sähkön tuottamiseen geoterminen energia ei Suomessa sovi: kun sähköä tehdään vesihöyryn avulla, veden pitäisi olla kuumempaa, yli 200-asteista. Niin syvälle ei pystytä poraamaan.
Islannissa näin kuumaa vettä ja höyryä on lähellä maan pintaa. Siellä jo neljännes sähköstä tuotetaan geotermisen energian avulla.
Islannin lisäksi geotermistä energiaa tuotetaan runsaasti muun muassa Kiinassa, Yhdysvalloissa, Filippiineillä ja Keniassa. Mutta myös Keski-Euroopassa on paljon uusia hankkeita, ja lisää suunnitellaan. Siellä on laajoja alueita, joiden kallioperässä lämpötila nousee yli 90 asteen jo kahden kilometrin syvyydessä.
Otaniemen kaltaisista seitsemän kilometriä syvistä laitoksista ei ole kokemusta missään.
Peter Lund tuntee Otaniemen hankkeen hyvin. ST1 Deap Heatin teknologiajohtaja Rami Niemi on hänen väitöskirjaopiskelijansa. ”Innovatiivinen nuori henkilö”, Lund sanoo.
”Kallio tuossa syvyydessä on ihmeellisen tuntematon. Mitä siellä oikeastaan on, ja miten se käyttäytyy?”
”Varmasti he pystyvät poraamaan seitsemään kilometriin, mutta saadaanko vesi kulkemaan kalliossa ja paljonko sitä kulkee?”
St1 on kertonut, että parhaimmillaan laitos voisi tuottaa geolämpöä jopa 40 megawatin teholla Fortumin kaukolämpöverkkoon. Se lämmittäisi jo joka kymmenennen kaukolämpöverkossa olevan espoolaiskodin.
”Se on iso määrä”, Lund sanoo. ”Jos lämpöä otetaan kalliosta koko ajan kovalla teholla, jossain vaiheessa pitää odottaa, että se lämpiää uudelleen.”
JOS SAUNAN KIUKAALLE heittää liian paljon kylmää vettä, kivet jäähtyvät. Myös geotermiset lämpövoimalat jäähtyvät, jos niistä otetaan liian paljon tehoa.
”Mutta jos voimala on oikein mitoitettu, se ei jäähdy”, professori Ilmo Kukkonen sanoo.
St1:n Tero Saarno kävi keväällä Pariisissa lämpövoimalassa, joka otettiin käyttöön vuonna 1982. Kolmessakymmenessä vuodessa kalliosta pumpattu vesi on viilentynyt vain asteen.
”Mutta Pariisissa on aivan erilaiset olosuhteet kuin Suomessa”, Saarno muistuttaa.
Otaniemessä syvältä nousevan veden lämpötila laskee St1:n arvion mukaan 20 vuoden aikana viidestä kymmeneen astetta. Kun vesi ei enää ole tarpeeksi kuumaa, voidaan porata kolmas reikä tai ottaa avuksi lämpöpumppuja.
Otaniemeen tulee Suomen ensimmäinen geoterminen voimala. Ylempää, parin sadan metrin syvyydestä otettua geotermistä lämpöä on hyödynnetty Suomessa kuitenkin jo pitempään. Jo satatuhatta pientaloa lämpenee lämpökaivojen ja maalämpöpumppujen avulla. Niiden tuottama lämpöenergia (1,6 TWh) lähestyy tuulivoiman tuotantoa (2,3 TWh). Viime vuonna joka toiseen uuteen pientaloon rakennettiin maa- tai geolämpöjärjestelmä.
Pientalon pihassa reikä porataan yleensä sataan–kolmeensataan metriin. Pohjalla on vuoden ympäri kuutisen astetta lämmintä. Koska se ei riitä lämmittämiseen, avuksi tarvitaan maalämpöpumppu. Tällä tavalla kaksi kolmasosaa lämmöstä saadaan ilmaiseksi maasta, ja loput tuotetaan sähköllä.
OTANIEMEN VOIMALATYÖMAAN konttorissa on pahvilaatikoita, jotka on pakattu täyteen kymmeniä pakasterasioita. Niissä on kallioperänäytteitä tutkijoita varten.
Kahdesta seitsemän kilometrin reiästä nostetaan noin 160 kuorma-auton lavallista kivimurskaa. Näitä pakasterasioita lukuun ottamatta se päätyy espoolaisten parkkipaikkojen alle.

JUKKA GRÖNDAHL / HS
(http://i.imgur.com/b1BHZye.png)
Tero Saarnon kädessä on yli kolmen kilometrin syvyydestä porattua kiveä.

Uusimman laatikon päällä lukee: 15/8/16 klo 7.45 3 307,7 m. Yli kolmesta kilometristä nostettu rouhe on tummaa ja karkeaa. Gneissiä, seassa sokeripalan kokoinen nokare kvartsia. Sormissa se tuntuu kostealta.
Osa näytteistä pakataan minigrip-pusseihin ja lähetetään mikrobitutkijoille. Mikrobit kuolevat heti, kun ne nostetaan kovasta paineesta maan pinnalle, mutta tiedettä ne kiinnostavat kuolleinakin.
Outokummussa kairattiin 2 516 metrin syvyinen ja halkaisijaltaan 22-senttinen tutkimusreikä vuosina 2004–2005. Tähän kesään asti juuri se oli Suomen syvin.
Sen avulla tutkitaan Suomen kallioperää edelleen. Reiästä on löydetty muun muassa 50 miljoonan vuoden ikäistä suolaista pohjavettä. Mikrobeja tavattiin pohjalta asti, 2,5 kilometristä, jossa lämpötila on 40 astetta.
”Kallioperässä elää hämmästyttävän paljon mikrobeja”, professori Ilmo Kukkonen sanoo. Hän työskenteli Outokummun syväreikähankkeen tieteellisenä johtajana.
Tällaiset mikrobit voivat elää kymmeniätuhansia vuosia. Ne ovat Maan vanhimpia eläviä olioita, ja niiden arvellaan kestävän jopa 120 asteen kuumuutta. Tutkijat odottavat Otaniemen kallioperänäytteitä jännittyneinä.
Outokummun reiän kairasi venäläinen valtionyhtiö. Samalla tuli kuitatuksi osa Neuvostoliiton aikaisista valtionveloista Suomelle.
Vuosina 1972–1984 sama yhtiö kairasi Kuolan niemimaalle Petsamoon maailman syvimmän reiän, 12 262 metriä.
Kukkonen ehti käydä paikalla muutamia kertoja, ennen kuin reikä suljettiin ja rakennukset purettiin. Poraustornin huipulla seisoi punatähti ja lukemat 15 km. Niin syvälle ei päästy, Neuvostoliittokin ehti hajota.
Suuria teknisiä vaikeuksia tuli jo ennen kymmentä kilometriä. Kallion jännitystila oli niin suuri, että reikä tahtoi sortua ennen kuin sinne saatiin työnnetyksi tukiputki.
Samalla tavalla kävi Saksassa 1990-luvulla: 9,1:tä kilometriä syvemmälle oli mahdoton edetä: kivi mureni, eikä reikä pysynyt koossa.
Syvimmätkin reiät ulottuvat vain Maan kuoreen. Vaippaan asti ei ole päästy, vaikka sitä on kyllä yritetty 1950-luvulta lähtien. Lyhyin matka vaippaan olisi valtamerien alta.
”Emme tiedä varmasti, mitä siellä on. Kairaus on aina seikkailu”, Ilmo Kukkonen sanoo.

JUKKA GRÖNDAHL / HS
(http://i.imgur.com/tdUjPJI.jpg)
Poran varsi kootaan kymmenmetrisistä putkista.

PORAUSTORNISTA NÄKEE Otaniemen koko voimalatyömaan. Se ei ole suuri, sillä tärkein, lämpö, on syvällä maan alla.
Tero Saarno nojaa kaiteeseen ja katselee alas. Voimalan pitäisi olla valmis ensi kesänä. Aikataulusta ollaan hieman jäljessä.
St1 ei kerro, miten kovalla paineella vettä pumpataan reiästä kallioon. Eikä sitä, miten suuri maanalaisen rakoverkoston pitää olla, jotta vettä kuumenee riittävästi. Ne ovat liikesalaisuuksia, kuten kustannusarviokin.
Poraaminen on hankkeen kallein vaihe. Teknisesti vaikeinta on saada vesi virtaamaan kalliossa seitsemän kilometrin syvyydessä muutamien satojen metrien päässä toisistaan olevien reikien välillä niin, ettei se katoa.
”Meidän varsinainen osaamisemme on maan alla”, Tero Saarno sanoo. ”Suurin riski on se, että emme saa riittävästi vettä virtaamaan reiästä toiseen.”
Silloin laitos ei olisi tarpeeksi tehokas eikä taloudellisesti kannattava.
”Voimme tehdä laskelmia maailman tappiin, mutta ennen kuin kokeillaan, emme tiedä, kannattaako tämä.”

http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1472612010687
http://eskge9.blogspot.fi/
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: Nakke vaan - 22.10.16 - klo:21:00
”Tämä on kuin kolmiomittausta”, Saarno sanoo. ”Kun vesi etenee kalliossa, pystymme sanomaan, minne se menee.”
Sen perusteella päätetään, mihin suuntaan toisen reiän viimeiset kilometrit porataan.



Mielenkiintoista, millähän sitä poran ajolinjaa muutetaan kolmenkilometrin syvyydessä? Minä olen aina luullut että tuo porailu on ihan tuuripeliä, menee minne menee.
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: fraatti - 29.12.16 - klo:01:27
Osui tälläinen nettiin ilmestynyt pläjäys silmiin.

Lainaus
Geoterminen voimala - aloitussivu

Tervetuloa kiteisen kallioperän geotermistä voimalaa käsitteleville verkkosivuille. Suomenkielistä tietoa on voimaloista ollut niukasti tarjolla. Suomeenkin ollaan nyt rakentamassa voimalaa (ST1 Deep Heat Oy, Espoo) sekä suunnittelemassa useita lisää. Sivut tarjoavat perustiedot voimalan toimintaperiaatteesta, sen kehitysvaiheista, kallioperän tutkimuksesta, geologisten olosuhteiden merkityksestä sekä ympäristövaikutuksista. Koska voimalan aihepiiri on monille geo-alalla toimivillekin uusi ja maankamaran asiatkin ovat useimmille ei-asiantuntijoille vieraita, on sivuston pyrkimyksenä kertoa asioista suomen kielellä, ymmärrettävästi ja geoalan tekniset termit ainakin osin selittäen. Syvien reikien poraustekniikkaa ei käsitellä. Voimalan ympäristövaikutuksista esitetään tietoja ja kerrotaan riskeistä, jotta ne tulisivat toiminnanharjoittajan osalta asianmukaisesti ja riittävällä turvallisuustasolla hoidettua ja viranomaisten osalta tarkasteltua ja luvitettua. Yksityishenkilökin voi vaikuttaa asiaan kannanotoillaan ja sosiaalisen hyväksyttävyyden kautta.

Sivusto sisältää seuraavat alasivut:
-> Geotermisen voimalan peruslähtökohdat (http://www.geosto.fi/geoterminen-voimala.html)
-> Suomalaisen kallioperän olosuhteet (http://www.geosto.fi/geoterminen-voimala-kallio-olosuhteet.html)
-> Kallioperän tutkimus (http://www.geosto.fi/geoterminen-voimala-kallion-tutkimus.html)
-> Voimalan maanalaiset ympäristövaikutukset (http://www.geosto.fi/geoterminen-voimala-ymparisto-vaikutukset.html)
-> Maanjäristysriskin syntyminen ja suuruus (http://www.geosto.fi/geoterminen-voimala-maanjaristys-riskit.html)
-> Miksi tapaus Basel on merkittävä ? (http://www.geosto.fi/geoterminen-voimala-basel-tapahtumat.html)
-> Usein esitetyt kysymykset ja vastaantullutta (http://www.geosto.fi/geoterminen-voimala-kysymykset.html)


Kiireiselle lukijalle on sivujen alussa lyhyt selkokielinen alkukappale kursiivilla.
Sivuilla on muutamia linkkejä voimaloita ja tutkimuksia koskeviin aineistoihin ja artikkeleihin, mistä lukija löytää lisätietoa tai voi halutessaan tarkentaa yksityiskohtia.

Sivusto on Geosto Oy:n konsultin Pauli Saksan laatima ja käytettävissä vapaasti. Geosto Oy:llä ei ole sidoksia mihinkään geolämpövoimalan toimintaan kytkeytyvään osapuoleen.

Kansikuvat: vas. suomalaista peruskallion pintaa (Kluuvi), kesk. Ranskan Soultz-sous-Forêtz rakennemallia, oik. Insheimin geovoimala Saksassa

Alasivusto julkaistu 17.11.2016, päivitetty 15.12.2016.
http://www.geosto.fi/geoterminen-voimala-aloitussivu.html
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: fraatti - 29.12.16 - klo:02:15
Urgh. Sivuista ei saa kuvin ruusuista kuvaa hankkeesta...  Vaan pikemminkin sen että melkoisella riskillä ollaan liikenteessä...  :o

(http://www.geosto.fi/geoterm_images/Landau_kuva2.PNG)
Kuva 2. Maanpinnalle syntyneitä railoja Landaun voimalan lähellä.
Otsikko: Vs: Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvy
Kirjoitti: fraatti - 19.09.19 - klo:12:30
Tekniikan maailan juttu aiheesta:
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/17b-2019/maan-lampoa-haetaan-syvalta-graniitista/?shared=1005541-48708c6c-500