Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus, isot kohteet, kerrostalot ja hallit => Aiheen aloitti: artzi - 28.10.14 - klo:11:18
-
Ollaan taloyhtiössä Tampereella pohdittu lämmityksen vaihtamista kaukolämmöstä maalämpöön. Joitakin vastaavia projekteja Tampereellakin jo tehty, jos joku foorumilainen asustaa tällaisessa yhtiössä, niin kuulisin mielellään kokemuksia ja pitikö laskelmat säästöistä kuinka kutinsa.
Tässä vähän taloyhtiön speksejä, jos näistä yhden laskelman saisi aikaiseksi:
- Rakennusvuosi 2002
- Vesikiertoinen patterilämmitys
- Lämpimänkäyttövedenkierto saunan pattereissa.
- Kerrosala 742m2
- Huoneistoala 671m2
- Tilavuus 2260m3
- 145MWh kaukolämmön kulutus sis. lämpöinen käyttövesi.
- Tänä syksynä tehdään vielä 30cm lisäeristys yläpohjaan. Tällä hetkellä 25cm mineraalivilla.
- Taloja 3 (yksi paritalo ja kaksi 3 huoneiston rivitaloa)
- Asukkaita 13, mutta mitoitus kannattaa tehdä 20 asukkaan mukaan. Tällä hetkellä monessa asunnossa yksin asuvia.
-
Ollaan taloyhtiössä Tampereella pohdittu lämmityksen vaihtamista kaukolämmöstä maalämpöön. Joitakin vastaavia projekteja Tampereellakin jo tehty, jos joku foorumilainen asustaa tällaisessa yhtiössä, niin kuulisin mielellään kokemuksia ja pitikö laskelmat säästöistä kuinka kutinsa.
Tässä vähän taloyhtiön speksejä, jos näistä yhden laskelman saisi aikaiseksi:
- Rakennusvuosi 2002
- Vesikiertoinen patterilämmitys
- Lämpimänkäyttövedenkierto saunan pattereissa.
- Kerrosala 742m2
- Huoneistoala 671m2
- Tilavuus 2260m3
- 145MWh kaukolämmön kulutus sis. lämpöinen käyttövesi.
- Tänä syksynä tehdään vielä 30cm lisäeristys yläpohjaan. Tällä hetkellä 25cm mineraalivilla.
- Taloja 3 (yksi paritalo ja kaksi 3 huoneiston rivitaloa)
- Asukkaita 13, mutta mitoitus kannattaa tehdä 20 asukkaan mukaan. Tällä hetkellä monessa asunnossa yksin asuvia.
Koetin tehdä laskelman, josta liitin tulosteen yllä olevaan viestiisi.
Näinkin isossa kohteessa tarvitaan aina paikallinen alan ammattisuunnittelija.
Lämpökaivojen mitoittaminen olisi syytä tehdä koekaivon sen sen TRT -mittauksen perusteella.
Kerro jatkossa, kuinka projekti lähtee etenemään.
Tekemäni laskelmat ovat vain suuntaa antavia, eikä niitä pidä käyttää lopullisessa toteutuksessa.
Palkatkaa paikallinen suunnittelija projektin suunnitteluun ja valvontaan.
-
Energiatodistuksessa ET-luku on 171 ja koneellinen poistoilmanvaihto unohtui noista alkutiedoista.
Onko tuossa laskelmassa huomioitu yläpohjan lisäeristämisestä syntyvä parannus?
Onko mahdollista että 4 porareiästä saisi riittävästi energiaa tuolle 40kW:n pumpulle?
-
Huipputehon tarve 48,6kW
Sopiva MLP olisi teholtaan 40-42kW , tällä peittettäisi tehosta n.85% ja energiantarpeesta 99%
Kaivoja tarvisi aktiivisyvyydeltään 4x220m
Korkea tehomitoitus on paikallaan, koska on syytä muistaa että laitevalmistajat ilmoittaa konetehot 0/35 tilanteessa ja patteriverkossa se on monesti 0/60
Tällöin koneteho laskee noin 15%, eli 40kW kone olisi siijnä tilanteessa vain noin 35kW.Tällöin tehonpeitto on enää 72%.
Tulistuspumppu ehdottomasti, vaihtoventtiilikytkentä kahdella esim.1000L varaajalla.
Tulistuksen purku kompressorin käydessä jatkuvasti käyttövesivaraajaan.Hyötysuhde ja käyttöveden riittävyys on huomattavasti parempi kuin ruotsalaistyyppisissä vv-koneissa missä ei ole tulistusta.
Kierukkakoko 2xLK60, esilämmitys lämmityspiirin varaajasta.
-
Tuosta yksi ehdokki tutkittavaksi, kiinteistöpumppu tulistuksenpoistolla ja max65 menovedellä lämmitykseen ..:
http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Thermia_SolidEco_datablad_FI_01102013_low.pdf
-
Tuosta yksi ehdokki tutkittavaksi, kiinteistöpumppu tulistuksenpoistolla ja max65 menovedellä lämmitykseen ..:
http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Thermia_SolidEco_datablad_FI_01102013_low.pdf
Kröhm, sen verran korjattuna että 63C se katkeaa jo korkeapresosta..
-
Tuosta yksi ehdokki tutkittavaksi, kiinteistöpumppu tulistuksenpoistolla ja max65 menovedellä lämmitykseen ..:
http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Thermia_SolidEco_datablad_FI_01102013_low.pdf
Näissä on uusi Danfossin kompura ja on hiljainen mylly verrattuna entisiin Copelandilla varustettuihin.
Nyt viikolla kävin Oulussa antamassa käytönopastuksen uuteen Solid pumppuun ja kun oli +5 keli oli käyttövesi jo vajaat 70 asteista. 1000L varaaja. Näissä on uusittu koko kylmäpiiri ja hyötysuhde korkea kiinteistöpumpuiksi.
-
Huipputehon tarve 48,6kW
Sopiva MLP olisi teholtaan 40-42kW , tällä peittettäisi tehosta n.85% ja energiantarpeesta 99%
Kaivoja tarvisi aktiivisyvyydeltään 4x220m
Korkea tehomitoitus on paikallaan, koska on syytä muistaa että laitevalmistajat ilmoittaa konetehot 0/35 tilanteessa ja patteriverkossa se on monesti 0/60
Tällöin koneteho laskee noin 15%, eli 40kW kone olisi siijnä tilanteessa vain noin 35kW.Tällöin tehonpeitto on enää 72%.
Tulistuspumppu ehdottomasti, vaihtoventtiilikytkentä kahdella esim.1000L varaajalla.
Tulistuksen purku kompressorin käydessä jatkuvasti käyttövesivaraajaan.Hyötysuhde ja käyttöveden riittävyys on huomattavasti parempi kuin ruotsalaistyyppisissä vv-koneissa missä ei ole tulistusta.
Kierukkakoko 2xLK60, esilämmitys lämmityspiirin varaajasta.
Käyttöveteen riittää varmastikin 1000 litraa, mihin tuota toista 1000l varaajaa meinasit, lämmityskierrolleko? 750l riittää lämmitysvettä nykyiselle porukalle, mutta mitoitus kannattaa kuitenkin tehdä hieman suuremmalle käyttäjämäärälle.
Neljälle kaivolle meillä olisi jo paikat valmiina, mutta tuo viides tuottaisi jo ongelmia, sen verran ahdas tämä meidän tontti.
Miten mitoitoittaisitte kiertoveden varaajan? Vai sitäkös ei tulistustekniikalla tarvitakaan?
-
Energiatodistuksessa ET-luku on 171 ja koneellinen poistoilmanvaihto unohtui noista alkutiedoista.
Onko tuossa laskelmassa huomioitu yläpohjan lisäeristämisestä syntyvä parannus?
Onko mahdollista että 4 porareiästä saisi riittävästi energiaa tuolle 40kW:n pumpulle?
Tämä tieto oli hyvä lähtökohta laskelmalle: "145MWh kaukolämmön kulutus sis. lämpöinen käyttövesi."
- Laskelma on tehty koneelliselle ilmanvaihdolle.
- Lisäeristys huomioitu noin 6000 kWh/ vuosi verran. Vuotuista energian tarvetta nosti suurempi henkilömäärä noin 8400 kWh.
- Pääsee, jos porataan 4 kpl noin 255 aktiivimetrin syvyisiä reikiä. Korostan, että kannattaa porata yksi koereikä ja mitata se TRT -vaunun kanssa. (http://www.gtk.fi/export/sites/fi/ajankohtaista/painotuotteet/esitteet/geoenergia_leaflet.pdf) Sen perusteella lasketaan kaivojen mitoitus tarkemmin,.
-
Oliskohan sellainen pumppusysteemi hyvä, jolla saisi yli 60° käyttöveden ja tarvittaessa sitten vaikka 72° kiertovettä irti. Eli vaikka tuollainen cascadi sinne, kun tehotkin olisi juuri sen 36 kW.
http://www.loebbeshop.de/viessmann/regenerative-heizsysteme/waermepumpen/vitocal-350/vitocal-350-g-bw-351-ms-2.htm
-
Huipputehon tarve 48,6kW
Sopiva MLP olisi teholtaan 40-42kW , tällä peittettäisi tehosta n.85% ja energiantarpeesta 99%
Kaivoja tarvisi aktiivisyvyydeltään 4x220m
Korkea tehomitoitus on paikallaan, koska on syytä muistaa että laitevalmistajat ilmoittaa konetehot 0/35 tilanteessa ja patteriverkossa se on monesti 0/60
Tällöin koneteho laskee noin 15%, eli 40kW kone olisi siijnä tilanteessa vain noin 35kW.Tällöin tehonpeitto on enää 72%.
Tulistuspumppu ehdottomasti, vaihtoventtiilikytkentä kahdella esim.1000L varaajalla.
Tulistuksen purku kompressorin käydessä jatkuvasti käyttövesivaraajaan.Hyötysuhde ja käyttöveden riittävyys on huomattavasti parempi kuin ruotsalaistyyppisissä vv-koneissa missä ei ole tulistusta.
Kierukkakoko 2xLK60, esilämmitys lämmityspiirin varaajasta.
Käyttöveteen riittää varmastikin 1000 litraa, mihin tuota toista 1000l varaajaa meinasit, lämmityskierrolleko? 750l riittää lämmitysvettä nykyiselle porukalle, mutta mitoitus kannattaa kuitenkin tehdä hieman suuremmalle käyttäjämäärälle.
Neljälle kaivolle meillä olisi jo paikat valmiina, mutta tuo viides tuottaisi jo ongelmia, sen verran ahdas tämä meidän tontti.
Miten mitoitoittaisitte kiertoveden varaajan? Vai sitäkös ei tulistustekniikalla tarvitakaan?
Toinen 1000L on puskurina lämmityspiiriin ja siitä samalla otetaan esilämmitys käyttöveteen.
Tulistuspumpulla saadaan ylivoimaisesti paras lopputulos kiinteistökohteissa.
-
Tuosta yksi ehdokki tutkittavaksi, kiinteistöpumppu tulistuksenpoistolla ja max65 menovedellä lämmitykseen ..:
http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Thermia_SolidEco_datablad_FI_01102013_low.pdf
Näissä on uusi Danfossin kompura ja on hiljainen mylly verrattuna entisiin Copelandilla varustettuihin.
Nyt viikolla kävin Oulussa antamassa käytönopastuksen uuteen Solid pumppuun ja kun oli +5 keli oli käyttövesi jo vajaat 70 asteista. 1000L varaaja. Näissä on uusittu koko kylmäpiiri ja hyötysuhde korkea kiinteistöpumpuiksi.
Taitaa olla taas raskaasti alitehoinen järjestelmä kun kerran +5ssä tulee tulistustehoa noin paljon.Kone näemmä käy noin lauhalla kelillä koko ajan, muuten noin korkea käyttöveden lämpötila ei selity.. :D
Veikkaan että tehonpeitto on max.50-60%, ja tämäkin on laskettu 0/35 tilanteessa..0/55 tehonpeitto ei ole sitäkään. Ja siksi kone käy jo nyt koko ajan.
-
Taitaa olla taas raskaasti alitehoinen järjestelmä kun kerran +5ssä tulee tulistustehoa noin paljon.Kone näemmä käy noin lauhalla kelillä koko ajan, muuten noin korkea käyttöveden lämpötila ei selity.. :D
Veikkaan että tehonpeitto on max.50-60%, ja tämäkin on laskettu 0/35 tilanteessa..0/55 tehonpeitto ei ole sitäkään. Ja siksi kone käy jo nyt koko ajan.
Ei ole tapana mitoitella raskaasti aliteholle. Paljonko on kuumakaasun lämpötila jos menovesi on 45? (huoneasetus 22 ja käyrä 40). Voiko olla vielä kylmän yön jälkeisiä lämpöjä varaajassa? Jos siellä koneen ääressä ei opi kuin viisastelemaan niin suosittelen asentamaan vaikka sen sata pumppua ens alkuun..
-
Ei ole tapana mitoitella raskaasti aliteholle. Paljonko on kuumakaasun lämpötila jos menovesi on 45? (huoneasetus 22 ja käyrä 40). Voiko olla vielä kylmän yön jälkeisiä lämpöjä varaajassa? Jos siellä koneen ääressä koneen ääressä ei opi kuin viisastelemaan niin suosittelen asentamaan vaikka sen sata pumppua ens alkuun..
Niimpä...Koitin uusista kaivaa kuinka tulistaa, mutta en löytänyt...eli onko siinä joku syätöpiiri/3-tie tjms annostelemassa tulistutehoa?
Kai noista sen pumpun 'kuumakaasu' nipoista kumminkin kulkee vesi!?
-
Yksi mitoituslaskelma saatiin, jossa oli laskettu 30kW:n pumpun riittävän ja tähän 3kpl 200m lämpökaivoja. Tämä ei ollut maalämpötoimittaja vaan lvi-suunnittelija. Myyjiltä saadut tarjoukset oli mitoitettu 40-50kW:n pumpuille ja 3-5 kaivolle.
-
Yksi mitoituslaskelma saatiin, jossa oli laskettu 30kW:n pumpun riittävän ja tähän 3kpl 200m lämpökaivoja. Tämä ei ollut maalämpötoimittaja vaan lvi-suunnittelija. Myyjiltä saadut tarjoukset oli mitoitettu 40-50kW:n pumpuille ja 3-5 kaivolle.
Onko suunnittelu tehty niin,
että maalämmöllä tuotetaan maksimissaan noin 90.000 kWh kiinteistön lämmitystarpeesta ja
loput tuotetaan esimerkiksi sähkökattilalla.
Panee vain miettimään, onko tällainen säästämistä?
Olisi syytä pyytää suunnittelijalta perustelut, miksi näin?
-
Taitaa olla taas raskaasti alitehoinen järjestelmä kun kerran +5ssä tulee tulistustehoa noin paljon.Kone näemmä käy noin lauhalla kelillä koko ajan, muuten noin korkea käyttöveden lämpötila ei selity.. :D
Veikkaan että tehonpeitto on max.50-60%, ja tämäkin on laskettu 0/35 tilanteessa..0/55 tehonpeitto ei ole sitäkään. Ja siksi kone käy jo nyt koko ajan.
Ei ole tapana mitoitella raskaasti aliteholle. Paljonko on kuumakaasun lämpötila jos menovesi on 45? (huoneasetus 22 ja käyrä 40). Voiko olla vielä kylmän yön jälkeisiä lämpöjä varaajassa? Jos siellä koneen ääressä ei opi kuin viisastelemaan niin suosittelen asentamaan vaikka sen sata pumppua ens alkuun..
Haluatko että alan tältä foorumilta kaivamaan mitoitusoppejasi?
TODELLISIA 40-60% mitoituksia kiinteistö kohteisiin? Kaivojen mitoitus koneen perusteella? Jep jep, asentamalla näköjään oppii..On käyty Niben kurssilla missä opetetaan mitoittamaan alimittasia kaivoja jotta saadaan kauppa kiinni.
Ja kyllä, on tullut laitteita asennettua ja yksi rakennettua.
-
Yksi mitoituslaskelma saatiin, jossa oli laskettu 30kW:n pumpun riittävän ja tähän 3kpl 200m lämpökaivoja. Tämä ei ollut maalämpötoimittaja vaan lvi-suunnittelija. Myyjiltä saadut tarjoukset oli mitoitettu 40-50kW:n pumpuille ja 3-5 kaivolle.
Toivottavasti suunnittelija ottaa vastuunkin.
Kaivot mitoitetaan kiinteistön energiantarpeen eikä koneen mukaan.
Energiantarve on 145000kWh
30 kW koneella pitää saada kaivoista 86000kWh.Eli OIKEAOPPISESTI mitoitettuna 4x195m kaivoja.
Jos suunnittelija on laskenut 3x200m, niin ei se ole kuin noin 200m eli 25% liian vähän.. :D Tuolla mitoituksella kaivot alkaa vetää jäähän 7 vuoden jälkeen..
30kW koneen tehonpeitto on n.55%, mikä riittää ilman lisätehoa n.-3 pakkasasteeseen.Sitten tarvitaan sähköä lisävoimaksi.
Ja kannattaa lisäksi huomioida että kyseessä oli patterikohde, eli tehonpeitto on miltei 15% pienempi.
Tästä näkee hyvin mikä ymmärrys suunnittelijoilla maalämmöstä on..osa jopa mainostaa täällä.
-
Haluatko että alan tältä foorumilta kaivamaan mitoitusoppejasi?
TODELLISIA 40-60% mitoituksia kiinteistö kohteisiin? Kaivojen mitoitus koneen perusteella? Jep jep, asentamalla näköjään oppii..On käyty Niben kurssilla missä opetetaan mitoittamaan alimittasia kaivoja jotta saadaan kauppa kiinni.
Ja kyllä, on tullut laitteita asennettua ja yksi rakennettua.
Laitappa esille. Oon kiinnostunut. Lueppa kaikki omat viestisi ja mieti menettääkö tämä asiafoorumi jotain kun jätät sen rauhaan..
-
Yksi mitoituslaskelma saatiin, jossa oli laskettu 30kW:n pumpun riittävän ja tähän 3kpl 200m lämpökaivoja. Tämä ei ollut maalämpötoimittaja vaan lvi-suunnittelija. Myyjiltä saadut tarjoukset oli mitoitettu 40-50kW:n pumpuille ja 3-5 kaivolle.
Toivottavasti suunnittelija ottaa vastuunkin.
Kaivot mitoitetaan kiinteistön energiantarpeen eikä koneen mukaan.Tuolla mitoituksella kaivot alkaa vetää jäähän 7 vuoden jälkeen..
Energiantarve on 145000kWh
30 kW koneella pitää saada kaivoista 86000kWh.Eli OIKEAOPPISESTI mitoitettuna 4x195m kaivoja.
Jos suunnittelija on laskenut 3x200m, niin ei se ole kuin noin 200m liian vähän..
30kW koneen tehonpeitto on n.55%, mikä riittää ilman lisätehoa n.-3 pakkasasteeseen.Sitten tarvitaan sähköä lisävoimaksi.
Tästä näkee hyvin mikä ymmärrys suunnittelijoilla maalämmöstä on..osa jopa mainostaa täällä.
Asiaa mitenkään muuten kommentoimatta, miksi kaivon jäätyminen tapahtuu vasta 7 vuoden päästä?
-
Asiaa mitenkään muuten kommentoimatta, miksi kaivon jäätyminen tapahtuu vasta 7 vuoden päästä?
olikos se jotenkin niin, että ensin oli 7 lihavaa vuotta ja sitten :'( ... ;)
-
;
Asiaa mitenkään muuten kommentoimatta, miksi kaivon jäätyminen tapahtuu vasta 7 vuoden päästä?
olikos se jotenkin niin, että ensin oli 7 lihavaa vuotta ja sitten :'( ... ;)
:D
Jostain oon lukenu että kaivo stabiloituisi 2-3 vuoden käytön jälkeen.
-
;Asiaa mitenkään muuten kommentoimatta, miksi kaivon jäätyminen tapahtuu vasta 7 vuoden päästä?
olikos se jotenkin niin, että ensin oli 7 lihavaa vuotta ja sitten :'( ... ;)
:D
Jostain oon lukenu että kaivo stabiloituisi 2-3 vuoden käytön jälkeen.
Kyllä olet ihan oikein lukenut.OIKEIN mitoitettu kaivo stabilisoituu.VÄÄRIN mitoitettu jäätyy.
Kaikki kaivot viilenee hieman vuoden keskilämmöltään.
-
Haluatko että alan tältä foorumilta kaivamaan mitoitusoppejasi?
TODELLISIA 40-60% mitoituksia kiinteistö kohteisiin? Kaivojen mitoitus koneen perusteella? Jep jep, asentamalla näköjään oppii..On käyty Niben kurssilla missä opetetaan mitoittamaan alimittasia kaivoja jotta saadaan kauppa kiinni.
Ja kyllä, on tullut laitteita asennettua ja yksi rakennettua.
Laitappa esille. Oon kiinnostunut. Lueppa kaikki omat viestisi ja mieti menettääkö tämä asiafoorumi jotain kun jätät sen rauhaan..
Täällä mitoitusohjeitasi..
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4860.msg56123#msg56123
-
Yksi mitoituslaskelma saatiin, jossa oli laskettu 30kW:n pumpun riittävän ja tähän 3kpl 200m lämpökaivoja. Tämä ei ollut maalämpötoimittaja vaan lvi-suunnittelija. Myyjiltä saadut tarjoukset oli mitoitettu 40-50kW:n pumpuille ja 3-5 kaivolle.
Onko suunnittelu tehty niin,
että maalämmöllä tuotetaan maksimissaan noin 90.000 kWh kiinteistön lämmitystarpeesta ja
loput tuotetaan esimerkiksi sähkökattilalla.
Panee vain miettimään, onko tällainen säästämistä?
Olisi syytä pyytää suunnittelijalta perustelut, miksi näin?
Ei, 120MWh lämmitys ja 15,7 käyttövesi. Hieman tuo on epäselvä, lämpöpumpun teho 30kW ja sitten Plp=45, cop 3. Näin maallikosta tuo laskelma ei voi pitää paikkaansa.
-
Lasketaanko lämmityksen puskurivaraajan mitoituksessa myös pattereiden vesitilavuus? Meille tarjottu 350-500 litran varaajia tähän käyttöön. Jos suositus on sen 20 litraa per kW, niin 40kW tarvitsisi 800 litraa puskuria, mutta onko tuossa patteriverkostonvesi mukana?
Itsestä tuo 350 litraa on liian pieni, mutta onko tässä ylimitoituksen vaaraa tms.
-
Lasketaanko lämmityksen puskurivaraajan mitoituksessa myös pattereiden vesitilavuus? Meille tarjottu 350-500 litran varaajia tähän käyttöön. Jos suositus on sen 20 litraa per kW, niin 40kW tarvitsisi 800 litraa puskuria, mutta onko tuossa patteriverkostonvesi mukana?
Itsestä tuo 350 litraa on liian pieni, mutta onko tässä ylimitoituksen vaaraa tms.
Patteriverkosto tilavuus lasketaan mukaan.
Puskurivaraajan suosituksia on näkynyt tälläkin foorumilla useammanlaisia ja kaikki taitaa olla tavalla tai toisella kompromissejä. Yksi suositus jonka olen joskus nähnyt oli sellainen, että vesitilavuus pitää olla vähintään 10L per 1kw ja suositeltava tilavuus 20L per 1kW.
-
Lasketaanko lämmityksen puskurivaraajan mitoituksessa myös pattereiden vesitilavuus? Meille tarjottu 350-500 litran varaajia tähän käyttöön. Jos suositus on sen 20 litraa per kW, niin 40kW tarvitsisi 800 litraa puskuria, mutta onko tuossa patteriverkostonvesi mukana?
Itsestä tuo 350 litraa on liian pieni, mutta onko tässä ylimitoituksen vaaraa tms.
Patteriverkosto tilavuus lasketaan mukaan.
Puskurivaraajan suosituksia on näkynyt tälläkin foorumilla useammanlaisia ja kaikki taitaa olla tavalla tai toisella kompromissejä. Yksi suositus jonka olen joskus nähnyt oli sellainen, että vesitilavuus pitää olla vähintään 10L per 1kw ja suositeltava tilavuus 20L per 1kW.
Kyllä se on niin että 20L/kW on minimi.Muuten sahataan kompura shitksi.
-
Lasketaanko lämmityksen puskurivaraajan mitoituksessa myös pattereiden vesitilavuus? Meille tarjottu 350-500 litran varaajia tähän käyttöön. Jos suositus on sen 20 litraa per kW, niin 40kW tarvitsisi 800 litraa puskuria, mutta onko tuossa patteriverkostonvesi mukana?
Itsestä tuo 350 litraa on liian pieni, mutta onko tässä ylimitoituksen vaaraa tms.
Patteriverkosto tilavuus lasketaan mukaan.
Puskurivaraajan suosituksia on näkynyt tälläkin foorumilla useammanlaisia ja kaikki taitaa olla tavalla tai toisella kompromissejä. Yksi suositus jonka olen joskus nähnyt oli sellainen, että vesitilavuus pitää olla vähintään 10L per 1kw ja suositeltava tilavuus 20L per 1kW.
Kyllä se on niin että 20L/kW on minimi.Muuten sahataan kompura shitksi.
Eli tässä tapauksessako 800 litraa sis. Patteriverkosto vai +patteriverkosto?
-
Plus patteriverkosto
-
Kyllä se on niin että 20L/kW on minimi.Muuten sahataan kompura shitksi.
Noo, jokaisella on mielipiteensä. :)
-
yksi isompi puskurivaraaja vai kaksi pienempää?
-
yksi isompi puskurivaraaja vai kaksi pienempää?
Tila ratkaisee tuon. Ylivoimaisesti järkevin ratkaisu teille olisi laittaa reippaasti osatehoinen maalämpö ja kaukolämpö lisälämmöksi. Tuollaisen lähes täystehoisen TMA on todella pitkä kaukolämmön tilalle laitettuna.
-
Vähän vetää taas vierestä mutta.
Töissä jouduin rakennusaputöihin, lähinnä poistamaan ovet karmeineen yms. että saivat vehkeet mahtumaan sisälle.
Talo on tosin iso kerrostalo ja kellariin tuli muistaakseni kolme 30kw Vaillanttia.
Siinäkin jätettiin kaukolämpö avustamaan kovemmilla pakkasilla kun pumppujen teho ei riittänyt kuin
-7 asteeseen. Kuitenkin isännöitsijän mukaan säästö oli yli 70% ja TMA kuusi vuotta.
Siinä ei porattu mitään vaan katolle tuli poistoilma koneen päälle lämmöntalteenotto patteri josta tuo kaikki energia otetaan.
Joku ongelma tuli kuuleman mukaan liian alhaisesta käyttöveden lämpötilasta. Asujien keski-ikä noin 19v ja
vettä kyllä kuluu aika reippaasti.
-
yksi isompi puskurivaraaja vai kaksi pienempää?
Tila ratkaisee tuon. Ylivoimaisesti järkevin ratkaisu teille olisi laittaa reippaasti osatehoinen maalämpö ja kaukolämpö lisälämmöksi. Tuollaisen lähes täystehoisen TMA on todella pitkä kaukolämmön tilalle laitettuna.
Kyllä tuokin käynyt mielessä, mutta kaukolämmöstä joutuu maksamaan kiinteitä kk-maksuja. Lisäksi liittymärahat taitaa saada takaisin irtisanottaessa. Pumpun hinnassa ei loppujen lopuksi montaa tonnia säästä, jos vertaa esim. 24 ja 40kw:n pumppuja. Kaivoja ei tietenkään tarvitse porata niin montaa.
Vaatiiko 24 pumppu kolme reikää?
-
Kyllä tuokin käynyt mielessä, mutta kaukolämmöstä joutuu maksamaan kiinteitä kk-maksuja. Lisäksi liittymärahat taitaa saada takaisin irtisanottaessa. Pumpun hinnassa ei loppujen lopuksi montaa tonnia säästä, jos vertaa esim. 24 ja 40kw:n pumppuja. Kaivoja ei tietenkään tarvitse porata niin montaa.
Vaatiiko 24 pumppu kolme reikää?
Niin paljonko on se kk-maksu ja liittymärahan palautus, eli mitä sieltä saa kaikkiaan apuja jos kaukolämmön kokonaan hylkää?
Ja eikös se poistoilma ole semmosta kamaa jonka kannattaa miettiä hyödyntävänsä jollakin tapaa jos ei sitä jo tehdä!
-
Ja eikös se poistoilma ole semmosta kamaa jonka kannattaa miettiä hyödyntävänsä jollakin tapaa jos ei sitä jo tehdä
!
Paikallilehdessä oli hiljakkoin esittely kun -70 luvun kerrostaloon (Palojoentie Orimattila) saneerattiin maalämpö.Siinä jäteilman lämpöä otettiin talteen melkoisesti ja sillä korvattiin puolet tarvittavista lämpökaivoista.
Muistaakseni kun alkujaan olisi tarvinnut 8kpl yli 200m:n lämpökaivoja niin tuolla jäteilman LTO:lla säästyi 4:n lämpökaivon poraus.Koetan löytää artikkelista linkin
-
Ja eikös se poistoilma ole semmosta kamaa jonka kannattaa miettiä hyödyntävänsä jollakin tapaa jos ei sitä jo tehdä!
Tässä kohteessa on kolme eri rakennusta, joten poistoilman keskitetty lämmöntalteenotto ei onnistu kovinkaan helposti.
Taloyhtiöön saattaa olla mahdollista kuitenkin asentaa asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet lämmöntalteenotolla, joka alentaisi lämmitystarvetta.
Silloin päästäisiin pienempään pumpputehoon ja porakaivojen määrään.
Koettakaa saada mahdollisimman syvät porakaivot, se alentaa hankinnan kustannusta.
Kaukolämpö huippukulutuksen reservinä on ajatuksena hyvä. Korkeat perusmaksut voivat kaataa tuon idean.
Kaukolämpöyhtiöt eivät pidä siitä, että heiltä otetaan tehoa vain silloin, kun lämmitystarve on muutoinkin huipussaan.
Lämmönjakoverkko on pidettävä kunnossa ja se kuluttaa hukkaenergiaa kaiken aikaa, silti kukaan ei maksa siitä yhtiölle.
Samoin on sähkön käyttö huippukulutuksen tasaajana sähköyhtiöille ongelmallista.
-
yksi isompi puskurivaraaja vai kaksi pienempää?
Tila ratkaisee tuon. Ylivoimaisesti järkevin ratkaisu teille olisi laittaa reippaasti osatehoinen maalämpö ja kaukolämpö lisälämmöksi. Tuollaisen lähes täystehoisen TMA on todella pitkä kaukolämmön tilalle laitettuna.
Kyllä tuokin käynyt mielessä, mutta kaukolämmöstä joutuu maksamaan kiinteitä kk-maksuja. Lisäksi liittymärahat taitaa saada takaisin irtisanottaessa. Pumpun hinnassa ei loppujen lopuksi montaa tonnia säästä, jos vertaa esim. 24 ja 40kw:n pumppuja. Kaivoja ei tietenkään tarvitse porata niin montaa.
Vaatiiko 24 pumppu kolme reikää?
Tuo menisi 3kpl 250m reijällä
-
Tuo menisi 3kpl 250m reijällä
Mihin se neljäs kaivo häipyi? Eikö nykyään pitänyt mitoittaa vain rakennuksen energiantarpeen mukaan eikä pumpputeholla ollut merkitystä?? Joko nyt älyät mitä olen tarkoittanut että pumpputehokin on osatekijä kaivojen mitoituksessa?
-
Hukkalämpöä ei kyllä nyt saa millään tavalla järkevästi hyödynnettyä, kun ei ole koneellista tuloilmaa mitä voisi lämmittää. Pitäisi juurikin jokaiseen asuntoon laittaa omat ilmanvaihtokoneet ja rakentaa vielä tuloilmalle kanavat. Tämä ei varmaan ihan helpolla maksa itseään takaisin.
-
Tuo menisi 3kpl 250m reijällä
Mihin se neljäs kaivo häipyi? Eikö nykyään pitänyt mitoittaa vain rakennuksen energiantarpeen mukaan eikä pumpputeholla ollut merkitystä?? Joko nyt älyät mitä olen tarkoittanut että pumpputehokin on osatekijä kaivojen mitoituksessa?
Eikös yli 200m syvien kaivojen kanssa tule virtausvastus ja painehäviö ongelmia?
-
Hukkalämpöä ei kyllä nyt saa millään tavalla järkevästi hyödynnettyä, kun ei ole koneellista tuloilmaa mitä voisi lämmittää. Pitäisi juurikin jokaiseen asuntoon laittaa omat ilmanvaihtokoneet ja rakentaa vielä tuloilmalle kanavat. Tämä ei varmaan ihan helpolla maksa itseään takaisin.
Kuvittelin että tommosessa v2002 hajautusyhtiössä olisi huonekohtaiset IV:t, poistot ja tulot....eli yrität nyt sanoa että on vain poistot ja IV-lämmöt pusketaan thaivahan thuuliin, olikos se nyt 8x5000Kwh=40MWh hihasta tiputettuna...
-
Hukkalämpöä ei kyllä nyt saa millään tavalla järkevästi hyödynnettyä, kun ei ole koneellista tuloilmaa mitä voisi lämmittää. Pitäisi juurikin jokaiseen asuntoon laittaa omat ilmanvaihtokoneet ja rakentaa vielä tuloilmalle kanavat. Tämä ei varmaan ihan helpolla maksa itseään takaisin.
Jos ullakolla on tilaa, tulee iv putkitus ullakon villakerrokseen ja iv -kone WC / pesuhuoneen katonrajaan.
Poistoputket vain WC, pesu, keittiö ja saunatiloista.
Tuloilma makuu ja olohuoneisiin.
Eikös yli 200m syvien kaivojen kanssa tule virtausvastus ja painehäviö ongelmia?
Kun virtaus haarautuu moneen kaivoon, ei tule tuota ongelmaa.
Kaivoille tuleva ja sieltä pumpulle palaava yhteinen putki ovat normaalia isompia.
-
Hukkalämpöä ei kyllä nyt saa millään tavalla järkevästi hyödynnettyä, kun ei ole koneellista tuloilmaa mitä voisi lämmittää. Pitäisi juurikin jokaiseen asuntoon laittaa omat ilmanvaihtokoneet ja rakentaa vielä tuloilmalle kanavat. Tämä ei varmaan ihan helpolla maksa itseään takaisin.
Kuvittelin että tommosessa v2002 hajautusyhtiössä olisi huonekohtaiset IV:t, poistot ja tulot....eli yrität nyt sanoa että on vain poistot ja IV-lämmöt pusketaan thaivahan thuuliin, olikos se nyt 8x5000Kwh=40MWh hihasta tiputettuna...
Juurikin näin, kyllähän nämä tehdään niin halvalla kuin voidaan. Kertoo jotain tuo 25cm villa yläpohjassakin... Nyt sitten yritetään tehdä näistä vähän parempia asua.
Onko muuten tehty jotain tutkimusta kuinka paljon maalämpö vaikuttaa asunnon hintaan?
-
Hukkalämpöä ei kyllä nyt saa millään tavalla järkevästi hyödynnettyä, kun ei ole koneellista tuloilmaa mitä voisi lämmittää. Pitäisi juurikin jokaiseen asuntoon laittaa omat ilmanvaihtokoneet ja rakentaa vielä tuloilmalle kanavat. Tämä ei varmaan ihan helpolla maksa itseään takaisin.
Voihan hukkalämmön siirtää lämpöpumpun keruuseen jos on ainoastaan koneellinen poisto talossa ;)
Hukkalämpöähän menee harakoille jatkuvasti koneellisen poistoilman mukana jos se puhalletaan sellaisenaan ulos.
Lämmöntalteenoton tuosta voisi tehdä vaikka siten että lämmin poistoilma jäähdytetään kennolla poistoilmakanavassa ja kennossa kiertävä neste siirtää talteenotetun lämmön maalämpökoneelle lämmönkeruuseen.
-
Hukkalämpöä ei kyllä nyt saa millään tavalla järkevästi hyödynnettyä, kun ei ole koneellista tuloilmaa mitä voisi lämmittää. Pitäisi juurikin jokaiseen asuntoon laittaa omat ilmanvaihtokoneet ja rakentaa vielä tuloilmalle kanavat. Tämä ei varmaan ihan helpolla maksa itseään takaisin.
Jos ullakolla on tilaa, tulee iv putkitus ullakon villakerrokseen ja iv -kone WC / pesuhuoneen katonrajaan.
Poistoputket vain WC, pesu, keittiö ja saunatiloista.
Tuloilma makuu ja olohuoneisiin.
Eikös yli 200m syvien kaivojen kanssa tule virtausvastus ja painehäviö ongelmia?
Kun virtaus haarautuu moneen kaivoon, ei tule tuota ongelmaa.
Kaivoille tuleva ja sieltä pumpulle palaava yhteinen putki ovat normaalia isompia.
Joo kyllä siellä tilaa on, eli rakentaminen onnistuisi kyllä. Poistothan on juurikin noin jo olemassa, tulot pitäisi vain tehdä. Suurin ongelma tässä on taloyhtiö :) ei tule menemään meillä läpi, vaikka itse pystyisi putkistot vetämäänkin. N. 3000e per asunto tulisi hintaa LTO:lle, jos itse tekisi työt.
Tämän jälkeen menee ikkunat uusiksi, kun nykyisissä raitisilmaventtiilit :)
-
Hukkalämpöä ei kyllä nyt saa millään tavalla järkevästi hyödynnettyä, kun ei ole koneellista tuloilmaa mitä voisi lämmittää. Pitäisi juurikin jokaiseen asuntoon laittaa omat ilmanvaihtokoneet ja rakentaa vielä tuloilmalle kanavat. Tämä ei varmaan ihan helpolla maksa itseään takaisin.
Voihan hukkalämmön siirtää lämpöpumpun keruuseen jos on ainoastaan koneellinen poisto talossa ;)
Hukkalämpöähän menee harakoille jatkuvasti koneellisen poistoilman mukana jos se puhalletaan sellaisenaan ulos.
Lämmöntalteenoton tuosta voisi tehdä vaikka siten että lämmin poistoilma jäähdytetään kennolla poistoilmakanavassa ja kennossa kiertävä neste siirtää talteenotetun lämmön maalämpökoneelle lämmönkeruuseen.
Kauimmaisen talon ja lämpökeskuksen välillä yli 50 metriä. Saisi olla aika hyvin eristetty kanava, että ilma olisi lämmin päätepisteessä. Varsinkin kun kanavan pitäisi parissa kohtaa mennä ulkoilmassa.
-
Tuo menisi 3kpl 250m reijällä
Mihin se neljäs kaivo häipyi? Eikö nykyään pitänyt mitoittaa vain rakennuksen energiantarpeen mukaan eikä pumpputeholla ollut merkitystä?? Joko nyt älyät mitä olen tarkoittanut että pumpputehokin on osatekijä kaivojen mitoituksessa?
Tottakai se vaikuttaa,missä olen muuta väittänyt???
Kaivojen syvyys on suhteessa pumpun energianpeittoon, eikä niitä lasketa tehosta kuten itse olet "mitoitellut"
-
Kauimmaisen talon ja lämpökeskuksen välillä yli 50 metriä. Saisi olla aika hyvin eristetty kanava, että ilma olisi lämmin päätepisteessä. Varsinkin kun kanavan pitäisi parissa kohtaa mennä ulkoilmassa.
Poistoilman lämpö siirretään lämmönkeruuliuokseen tuohon tapaan ;)
http://www.senera.fi/Rivi_ja_kerrostalot/Poistoilman_lammon_talteenotto/
-
Kauimmaisen talon ja lämpökeskuksen välillä yli 50 metriä. Saisi olla aika hyvin eristetty kanava, että ilma olisi lämmin päätepisteessä. Varsinkin kun kanavan pitäisi parissa kohtaa mennä ulkoilmassa.
Poistoilman lämpö siirretään lämmönkeruuliuokseen tuohon tapaan ;)
http://www.senera.fi/Rivi_ja_kerrostalot/Poistoilman_lammon_talteenotto/
no kuinkas se järkevästi aloittajan tapauksessa tehdään?...taitaa tulla niin kallista lystiä 'artzilaisille' että paikallisesti huoneistokohtaisesti LTO:lla tulisi halvemmaksi.
-
Kauimmaisen talon ja lämpökeskuksen välillä yli 50 metriä. Saisi olla aika hyvin eristetty kanava, että ilma olisi lämmin päätepisteessä. Varsinkin kun kanavan pitäisi parissa kohtaa mennä ulkoilmassa.
Poistoilman lämpö siirretään lämmönkeruuliuokseen tuohon tapaan ;)
http://www.senera.fi/Rivi_ja_kerrostalot/Poistoilman_lammon_talteenotto/
no kuinkas se järkevästi aloittajan tapauksessa tehdään?...taitaa tulla niin kallista lystiä 'artzilaisille' että paikallisesti huoneistokohtaisesti LTO:lla tulisi halvemmaksi.
Jos lämmöntalteenotto tehtäisiin, tulisi se nyt huoneistokohtaisesti. Ei sitä rivitalossa muuten järkevästi jälkikäteen pysty tekemään, jos rakennuksia on monta.
-
Jos lämmöntalteenotto tehtäisiin, tulisi se nyt huoneistokohtaisesti. Ei sitä rivitalossa muuten järkevästi jälkikäteen pysty tekemään, jos rakennuksia on monta.
Aha,eli siellä onkin joka huoneistossa oma poisto ulos :-[
-
Jos lämmöntalteenotto tehtäisiin, tulisi se nyt huoneistokohtaisesti. Ei sitä rivitalossa muuten järkevästi jälkikäteen pysty tekemään, jos rakennuksia on monta.
Aha,eli siellä onkin joka huoneistossa oma poisto ulos :-[
Kyllä, eiköhän se ole yleensä rivitaloissa näin toteutettu. Toki tämänkin ikäisessä voisi jo olla huoneistokohtainen LTO, näissä sitä rakentaja saa kivasti katetta taloille...