Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Saneeraus maalämmölle => Aiheen aloitti: peki - 22.09.14 - klo:21:53
-
Tuli ostetuksi Tampereelta pieni osake ja taloyhtiössä olisi tarkoitus siirtyä öljystä maalämpöön jossain vaiheessa.
Tomppeli ehkä voisi tehdä jonkinlaisen mitoitussuunnitelman.
Tässä kohteen tiedot energiatodistuksesta.
Talo rakennettu vuonna 1960.
Talossa 10 pientä asuntoa, kolme autotallia ja yhteiset tilat kellarissa sis isohkon kylpyhuoneen, pukuhuoneen ja saunan.
660 brm2.
Tilavuus 1820m3
Asuin neliöitä yhteensä 332m2.
Asunnot siis pieniä.
ET-luku 153.
Veden kulutus 791m3.
Lämpimän veden kulutus 316m3.
Lämmitysenergian kulutus 97296kwh vuosi.
Kiinteistösähkö 3162kwh
eli yhteensä noin 100000kwh vuosi.
Lämmitystarveluku normivuonna 4502.
Asukkaiden tarkkaa määrää ei tiedossa, mutta ehkä 15-20 henkeä.
Aika horatsu rakennus. :)
-
Talo rakennettu vuonna 1960.
Talossa 10 pientä asuntoa, kolme autotallia ja yhteiset tilat kellarissa sis isohkon kylpyhuoneen, pukuhuoneen ja saunan.
660 brm2.
Tilavuus 1820m3
Asuin neliöitä yhteensä 332m2.
Asunnot siis pieniä.
ET-luku 153.
Veden kulutus 791m3.
Lämpimän veden kulutus 316m3.
Lämmitysenergian kulutus 97296kwh vuosi.
Kiinteistösähkö 3162kwh
eli yhteensä noin 100000kwh vuosi.
Lämmitystarveluku normivuonna 4502.
Asukkaiden tarkkaa määrää ei tiedossa, mutta ehkä 15-20 henkeä.
Koetin tehdä laskelman. Sen tuloste on liitteenä omassa aloitusviestissäsi.
Oli varsin hyvät kulutustiedot kohteesta, joten laskelma perustuu niihin.
En lähtenyt tekemään minkäänlaista laskelmaa rakennustietojen pohjalta.
Jos sinulla on tarkennuksia laskelmaan, kerro, niin korjaan ne ja vaihdan tulosteen.
Jos haluat, voin lähettää sinulle koko laskelman johonkin tavallisen sähköpostiin liitetiedostona, jotta voit itse viritellä siihen sopivampia arvoja.
Huomaa, että valittu pumppu ja sen suoritusarvot vaikuttavat lämpökaivojen mitoitukseen.
Korostan kovasti, että tämä laskelma on vain suuntaa antava.
Tätä ei voida pitää lopullisen toteutuksen perusteena.
Tarvitsette alan ammattilaisen tekemään suunnittelun ja mitoituksen.
-
Talo rakennettu vuonna 1960.
Talossa 10 pientä asuntoa, kolme autotallia ja yhteiset tilat kellarissa sis isohkon kylpyhuoneen, pukuhuoneen ja saunan.
660 brm2.
Tilavuus 1820m3
Asuin neliöitä yhteensä 332m2.
Asunnot siis pieniä.
ET-luku 153.
Veden kulutus 791m3.
Lämpimän veden kulutus 316m3.
Lämmitysenergian kulutus 97296kwh vuosi.
Kiinteistösähkö 3162kwh
eli yhteensä noin 100000kwh vuosi.
Lämmitystarveluku normivuonna 4502.
Asukkaiden tarkkaa määrää ei tiedossa, mutta ehkä 15-20 henkeä.
Koetin tehdä laskelman. Sen tuloste on liitteenä omassa aloitusviestissäsi.
Oli varsin hyvät kulutustiedot kohteesta, joten laskelma perustuu niihin.
En lähtenyt tekemään minkäänlaista laskelmaa rakennustietojen pohjalta.
Korostan kovasti, että tämä laskelma on vain suuntaa antava.
Tätä ei voida pitää lopullisen toteutuksen perusteena.
Tarvitsette alan ammattilaisen tekemään suunnittelun ja mitoituksen.
No jonkin sortin ammattilainen itsekkin olet :)
KIITOS
Postinumerokin oikein!
Energiatodistuksessa on luokitus D. Sinun B. Ymmärsinkö oikein?
-
Olet oikeassa.
Käyttämässäni laskentaohjelmassa luokkien rajat ovat alle 6 asunnon pientalojen luokituksesta.
Tässä on yli 6 asunnon talojen lukitusrajat:
(http://www.omataloyhtio.fi/artikkelit/img/20098/18206.jpg)
Tässä taulukossa ET -luku 153 menee luokkaan D
Laskentaohjelmaan pitäisi lisätä vielä tuo asuntojen lukumäärän mukaisesti valiutuva luokitus.
Tässä alla vielä pientalojen luokitusrajat.:
Energiatehokkuusluku (ET-luku, kWh/brm2/vuosi)
Energiatehokkuusluokka
A ET ≤ 150
B 151 ≤ ET ≤ 170
C 171 ≤ ET ≤ 190
D 191 ≤ ET ≤ 230
E 231 ≤ ET ≤ 270
F 271 ≤ ET ≤ 320
G ET ≥ 321
Kaiken lisäksi, nyt on käytössä E -luokitus (http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B7D6D8FED-2B01-4E1E-9214-4187E732BB4B%7D/57791), joka on omasta mielestäni vähän kummajainen ja mielivaltainen.
Ei mielestäni ole se, mitä asunnon ostaja kaipaa.
-
Olet oikeassa.
Käyttämässäni laskentaohjelmassa luokkien rajat ovat alle 6 asunnon pientalojen luokituksesta.
Tässä on yli 6 asunnon talojen lukitusrajat:
(http://www.omataloyhtio.fi/artikkelit/img/20098/18206.jpg)
Tässä taulukossa ET -luku 153 menee luokkaan D
Laskentaohjelmaan pitäisi lisätä vielä tuo asuntojen lukumäärän mukaisesti valiutuva luokitus.
Tässä alla vielä pientalojen luokitusrajat.:
Energiatehokkuusluku (ET-luku, kWh/brm2/vuosi)
Energiatehokkuusluokka
A ET ≤ 150
B 151 ≤ ET ≤ 170
C 171 ≤ ET ≤ 190
D 191 ≤ ET ≤ 230
E 231 ≤ ET ≤ 270
F 271 ≤ ET ≤ 320
G ET ≥ 321
Kaiken lisäksi, nyt on käytössä E -luokitus (http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B7D6D8FED-2B01-4E1E-9214-4187E732BB4B%7D/57791), joka on omasta mielestäni vähän kummajainen ja mielivaltainen.
Ei mielestäni ole se, mitä asunnon ostaja kaipaa.
Juu, todistuksessa lukee että yli 6 asuntoa, mutta ei mitään selitystä sille että miksi lukee näin.
Tuo säästö on kyllä todella houkutteleva, kämppää kohden noin 700€ vuodessa!!
Mitähän tuollainen järjestelmä kustantaisi NOIN hinnoin?
-
Tässä alla vielä pientalojen luokitusrajat.:
Energiatehokkuusluku (ET-luku, kWh/brm2/vuosi)
Energiatehokkuusluokka
A ET ≤ 150
B 151 ≤ ET ≤ 170
C 171 ≤ ET ≤ 190
D 191 ≤ ET ≤ 230
E 231 ≤ ET ≤ 270
F 271 ≤ ET ≤ 320
G ET ≥ 321
Kaiken lisäksi, nyt on käytössä E -luokitus (http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B7D6D8FED-2B01-4E1E-9214-4187E732BB4B%7D/57791), joka on omasta mielestäni vähän kummajainen ja mielivaltainen.
Ei mielestäni ole se, mitä asunnon ostaja kaipaa.
Vähän ihmettelen tuota luokitusta kun tällainen vanha talo kuin meillä pääsee helposti C-luokkaan. Laskennallinen lämmitystarve meillä öljynkulutuksen perusteella taisi olla 25500 kWh, lämpöpumpun vuosikulutus 7000 kWh ja käyttösähköön n. 5000 kWh. Vaikka laskisi Lämmitys- ja käyttöenergian yhteen seuraavaan tuhanteen ylöspäin pyöristäen 32000 kWh:iin ja jakaisi luvun pelkillä talon asuinneliöillä niin ollaan vielä kirkkaasti D-luokassa.
-
Vedetään hatusta :)
Vaihto maalämpöön 50000€
Kämpän lainaosuus jos kaikki olisivat saman kokoisia 5000€.
S-pankin kulutusluotto korko jotain päälle 8%.
Laina-aika 12v.
kk-lyhennys 63 euroa
Yhtiövastike laskisi 67€.
Missä on lähin porari :)
-
Lämmitystehontarve 26,7kW
20kW pumppu olisi optimaalinen, 75% Tehonpeitosta ja 98% energiantarpeesta
Kaivoa tarvisi 3x 200m
Tulistuspumppu, vaihtoventtilikytkentä sekä tulistuksen jatkuva purku käyttövesivaraajaan.
Varaajiksi esim.2x1000L kahdella LK60 käyttöveden kierukalla.
Esilämmitys käyttövedelle lämmityspiirin varaajasta.
Kustannukset n. 40000€
-
Lämmitystehontarve 26,7kW
20kW pumppu olisi optimaalinen, 75% Tehonpeitosta ja 98% energiantarpeesta
Kaivoa tarvisi 3x 200m
Tulistuspumppu, vaihtoventtilikytkentä sekä tulistuksen jatkuva purku käyttövesivaraajaan.
Varaajiksi esim.2x1000L kahdella LK60 käyttöveden kierukalla.
Esilämmitys käyttövedelle lämmityspiirin varaajasta.
Kustannukset n. 40000€
Kiitos.
Aika paljon heittää Tomppelin laskelmista ainakin kaivojen osalta. Tuollaisessa kohteessa ei liene tärkeää jos
vastukset pikkasen avittaa. Varaajatilavuutta tuossa ehdotuksessasi ainakin on tarpeeksi.
-
Tuo on laskettu patterikohteen copilla (3) ja kaivosta saatavan energian osuus per metri 110kWh.
Se mistä ero tulee on se että olen laskenut lämpimän käyttövedenkulutuksen kulutuksen vahingossa väärin.
Luin kohdassa että 791m3 oli LÄMPIMÄN käyttöveden kulutus, eikä KAIKKI vedenkulutus. 8)
Ikä ei tule näköjään yksin... ;D
Mikäli tilanne simuloidaan 15hlön mukaan,tehontarve on n.35kW, jolloin 25-30kW pumppu olisi optimaalinen.
30kW pumpun kanssa kaivometrit olisi 3x215m
-
Menisin samoilla askelilla: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3014.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3014.0)
Naapurissa: http://www.prisjakt.nu/produkt.php?p=1690779 (http://www.prisjakt.nu/produkt.php?p=1690779)
-
Hämmennän vielä asiaa.
Tein uuden version laskelmasta.
Tässä oletinkin että lämmin käyttövesi tehtäisiin tulistusperiaatteella, josta syystä sen tuottamisen hyötysuhde nousee.
Nostin myöskin hiukan lämmityskäytön COP -arvoa.
Sähkön kulutus laskee, mutta kaivoista otetaan lisää tehoa, joten kaivot valitettavasti syvenevät.
Esimerkiksi näissä on tulistustekniikka käytettävissä. (http://oilon.com/oilon-home/tuotteet/maalampopumput/oilon-re-kiinteistomaalampopumppu/?gclid=CPXmsfmp-cACFQoNcwod3ZoAgw)
Muitakin löytyy..
Muistakaa selvittää se, kuinka korkeaksi pattereiden lämpötila pitää nousta kovimmilla talvipakkasilla.
Se on asia, joka vaikuttaa kovasti käytännön toteutukseen.
Menoveden lämpötilan ei saisi nousta kovin paljon yli +50C.
Jos tarve on yli tuon, joudutaan miettimään uusia ratkaisuja.
Hups, kiireessä jäi se uusi liitetiedosto laittamatta tänne luettavaksi.
Nyt se on liitteenä tämä alapuolella olevassa "peki" ´n viestissä.
-
Hämmennän vielä asiaa.
Tein uuden version laskelmasta.
Tässä oletinkin että lämmin käyttövesi tehtäisiin tulistusperiaatteella, josta syystä sen tuottamisen hyötysuhde nousee.
Nostin myöskin hiukan lämmityskäytön COP -arvoa.
Sähkön kulutus laskee, mutta kaivoista otetaan lisää tehoa, joten kaivot valitettavasti syvenevät.
Esimerkiksi näissä on tulistustekniikka käytettävissä. (http://oilon.com/oilon-home/tuotteet/maalampopumput/oilon-re-kiinteistomaalampopumppu/?gclid=CPXmsfmp-cACFQoNcwod3ZoAgw)
Muitakin löytyy..
Muistakaa selvittää se, kuinka korkeaksi pattereiden lämpötila pitää nousta kovimmilla talvipakkasilla.
Se on asia, joka vaikuttaa kovasti käytännön toteutukseen.
Menoveden lämpötilan ei saisi nousta kovin paljon yli +50C.
Jos tarve on yli tuon, joudutaan miettimään uusia ratkaisuja.
Minulla ei valitettavasti ole tietoa tuosta maksimi lämpötilasta pattereille kovalla pakkasella, mutta patterit
on joskus vaihdettu ja ainakin omasta mielestä ne oli isot kun kävin kämppää katsomassa. (Kaksilehtiset)
Lisäksi kiinnittyi huomio kellarin saunatilojen todella korkeaan lämpötilaan. Siellä oli tehty siten että paksuhko putki kulki
seinällä z muodossa, siis huoneen päästä päähän. Jonkinlainen esiaste rättipatterista :)
Ikkunat on vaihdettu joskus 80 luvulla. Lämpölasit, ulkopuolella yksinkertainen lasi, kuten nykyäänkin.
Ei tuo niin huono olekkaan kun wattitunteja menee 10 per astepäivä. (Vertasin Tuuliskan taloon)
-
Mikä mahtaa olla erillisen tulistimen teho tuollaisessa 30kw pumpussa?
-
Mikä mahtaa olla erillisen tulistimen teho tuollaisessa 30kw pumpussa?
Aika tarkalleen 6kW, riippuen tietysti vähän merkistä.
-
Mikä mahtaa olla erillisen tulistimen teho tuollaisessa 30kw pumpussa?
Aika tarkalleen 6kW, riippuen tietysti vähän merkistä.
Kiitos.
Tuohan riittäisi pienen porukan (15henkeä) koko lämpimän veden tekoon, vai riittäisikö?
-
Mikä mahtaa olla erillisen tulistimen teho tuollaisessa 30kw pumpussa?
Tulistimen teho lienee siellä 20% pumpun antotehosta.
Tässä on kuitenkin hyvä muistaa, että lämmin käyttövesi esilämmitetään alavaraajassa noin +45C lämpötilaan ja
tulistin varaajassa tehdään loppukuumennus 45 -> 60C.
Toisin sanoen alavaraajassa käyttöveden lämpötehosta noin 60 .. 65 % tulee alavaraajasta ja tulistusvaraajasta otetaan tulistustehoa noin 35 ... 40 %.
Tämä selittää tulistustehon kohtuullisen hyvän riittävyyden.
-
Mikä mahtaa olla erillisen tulistimen teho tuollaisessa 30kw pumpussa?
Tulistimen teho lienee siellä 20% pumpun antotehosta.
Tässä on kuitenkin hyvä muistaa, että lämmin käyttövesi esilämmitetään alavaraajassa noin +45C lämpötilaan ja
tulistin varaajassa tehdään loppukuumennus 45 -> 60C.
Toisin sanoen alavaraajassa käyttöveden lämpötehosta noin 60 .. 65 % tulee alavaraajasta ja tulistusvaraajasta otetaan tulistustehoa noin 35 ... 40 %.
Tämä selittää tulistustehon kohtuullisen hyvän riittävyyden.
Kiitos.
Vielä kun joku osaisi sanoa mikä on lämpimän käyttöveden maksimi lämpötila 30kw vaihtovena pumpulla?
Pääseekö samaan vai jääkö alle.
-
Mikä mahtaa olla erillisen tulistimen teho tuollaisessa 30kw pumpussa?
Tulistimen teho lienee siellä 20% pumpun antotehosta.
Tässä on kuitenkin hyvä muistaa, että lämmin käyttövesi esilämmitetään alavaraajassa noin +45C lämpötilaan ja
tulistin varaajassa tehdään loppukuumennus 45 -> 60C.
Toisin sanoen alavaraajassa käyttöveden lämpötehosta noin 60 .. 65 % tulee alavaraajasta ja tulistusvaraajasta otetaan tulistustehoa noin 35 ... 40 %.
Tämä selittää tulistustehon kohtuullisen hyvän riittävyyden.
Kiitos.
Vielä kun joku osaisi sanoa mikä on lämpimän käyttöveden maksimi lämpötila 30kw vaihtovena pumpulla?
Pääseekö samaan vai jääkö alle.
Ainakin Thermiassa on oma tulistinpiiri kaikissa kiinteistöpumpuissa. Varmaan muissakin.
-
Foorumin valvojilla on oikeus ja velvollisuuskin poistaa aiheettomiksi katsomiaan viestejä.
Oli selkeä mainos, jota oli lainattukin. Siksi lähti pois sellaistakin, joka olisi mielellään muutoin saanut jäädä palstalle.
Pyytäisin ketjun aloittajaa uusimaan ihan asiallisen ja hyvän kysymyksensä, joka hävisi poistojen yhteydessä.
Aina ei ole helppoa vetää rajaa mainoksen ja asiallisen infon välille. Asiallinen info on sallittua. Setvimme rajanvetoa yhteistyössä.
Foorumilla on mukana joitakin yrittäjiä.
Alan yrittäjiltä on mahdollisuus saada asiallista ja oikeata infoa foorumilaisia kiinnostavista asioista.
Muutama yrittäjä on mukana kiitettävästi selkeällä tunnuksella siitä, että on yrittäjä, mutta se tunnuskaan ei saa olla yrityksen mainos.!
Yrittäjien mainoksille meillä on tässä vierellä oma tila. Mainonta on maksullista. (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=422.0)
Jatketaan keskustelua aloittajan mielenkiintoisesta aiheesta... "Pienkerrostalo"..
-
Kiitos selventävästä vastauksesta. Ei ollu koulukuntainen syy vaikka niin veikkasin :)
Kysymys Tomppelille taisi olla että miten noissa sun laskelmissa on tuo kaivon syvyys
muuttuu noin radikaalisti?
Onko ensimmäinen mitoitus tehty vv-koneelle ja toinen tulistin-koneelle vai miksi erot?
Tuosta mainostamisesta:
Miksi ei valmistajat/maahantuojat tee niitä esittelysivujaan tänne. Ei liene kovin kalliiksi tulisi.
Jokaisen pumppumerkkiosion yhteyteen esim linkitys tarkempaan kuvaukseen.
-
Kysymys Tomppelille taisi olla että miten noissa sun laskelmissa on tuo kaivon syvyys
muuttuu noin radikaalisti?
Onko ensimmäinen mitoitus tehty vv-koneelle ja toinen tulistin-koneelle vai miksi erot?
Kyllä asia on noin, kuin olitkin havainnut. Ykkössivun puolivälissä nuo arvot ovat.
Ensimmäinen on tehty VV -koneelle ja toinen on laskettu tulistinvaraajalliselle koneelle.
COP -arvot muuttuvat siksi.
Toisessa näkyy myönteinen vaikutus talouteen, mutta vaatii syvemmät kaivot. COP nousi,
ostotehoa tarvitaan vähemmän, kaivoista tarvitaan enemmän.
Nostin lämmityksenkin COP -arvoksi 3,2, joka saattaa olla nykyisillä pumpuilla yleistä.
COP -toki riippu kovasti patteriverkon mitoituksesta.
Jos kovilla pakkasilla menoveden lämpötila on kunnolla yli +50 C, menee sen aikainen COP jo aika huonoksi.
Järkevästi toimivalla ohjaimella patteriverkkoon menevää kiertovettä tehdään ulkolämpötilan ohjaamana,
leudolla säällä "alavaraajassa" on vain +30 ... +40 C lämpöistä vettä.
Tuolloin COP on huomattavasti parempi, luokkaa noin 4,0, tai jopa ylikin.
Koko vuoden COP jää kuitenkin kohteesta riippuen noin 2,8 ... 3.3 lukemiin.
Jos haluat, voin lähettää koko laskelman sinulle tavallisella sähköpostilla, jotta voit itse viritellä laskelmaan mahdollisimman oikeita lähtöarvoja.
Lisäys.:
Lähetin laskelman mailina sinulle antamaasi osoitteeseen...
-
Kysymys Tomppelille taisi olla että miten noissa sun laskelmissa on tuo kaivon syvyys
muuttuu noin radikaalisti?
Onko ensimmäinen mitoitus tehty vv-koneelle ja toinen tulistin-koneelle vai miksi erot?
Kyllä asia on noin, kuin olitkin havainnut. Ykkössivun puolivälissä nuo arvot ovat.
Ensimmäinen on tehty VV -koneelle ja toinen on laskettu tulistinvaraajalliselle koneelle.
COP -arvot muuttuvat siksi.
Toisessa näkyy myönteinen vaikutus talouteen, mutta vaatii syvemmät kaivot. COP nousi,
ostotehoa tarvitaan vähemmän, kaivoista tarvitaan enemmän.
Nostin lämmityksenkin COP -arvoksi 3,2, joka saattaa olla nykyisillä pumpuilla yleistä.
COP -toki riippu kovasti patteriverkon mitoituksesta.
Jos kovilla pakkasilla menoveden lämpötila on kunnolla yli +50 C, menee sen aikainen COP jo aika huonoksi.
Järkevästi toimivalla ohjaimella patteriverkkoon menevää kiertovettä tehdään ulkolämpötilan ohjaamana,
leudolla säällä "alavaraajassa" on vain +30 ... +40 C lämpöistä vettä.
Tuolloin COP on huomattavasti parempi, luokkaa noin 4,0, tai jopa ylikin.
Koko vuoden COP jää kuitenkin kohteesta riippuen noin 2,8 ... 3.3 lukemiin.
Jos haluat, voin lähettää koko laskelman sinulle tavallisella sähköpostilla, jotta voit itse viritellä laskelmaan mahdollisimman oikeita lähtöarvoja.
Kiitos!
En olekkaan aikaisemmin joutunut syventymään mihinkään mitoituksiin ja asia on siksi minulle uusi.
Pistin yv nä osoitteen.
-
Sen verran jäi harmittamaan Dr.Fellin kommentit poistetuista viesteistä että selittäisitkö
uudelleen sen vaihtovenakytkennän?
-
Tiedustelit ilmeisesti tulistus-vahtovenakytkentää
Tässä yksi tapa.
-
Tiedustelit ilmeisesti tulistus-vahtovenakytkentää
Tässä yksi tapa.
Missä se tuossa kuvassa on? Shuntin paikalla? Mutta miten esim. Oilonilla vaihtovenaa ohjataan?
-
Tuossahan se on mistä lähtee lauhduttimen meno ja siitä se ohjaa joko lämm.piirin varaajaan tai kv-varaajaan.
Mitä tarkoitat että "miten" sitä ohjataan? Lämpötilan pyynnillä ja prioriteeteilla niinkuin muissakin..
-
missä kuva?
Laittakee kuva näkyviin...
-
missä kuva?
Laittakee kuva näkyviin...
Tuossa alempana liitteenä.
Eikö tuossa kohdassa ole yleensä ouman?
Kolmitieventtiili ja vaihtovena on kai sama asia, mutta vaihtovenaa ohjaa oma moottori.
Korjatkaa jos tarvetta.
-
missä kuva?
Laittakee kuva näkyviin...
Tuossa alempana liitteenä.
Eikö tuossa kohdassa ole yleensä ouman?
tarkoitan että laittakee näkyviin kuvana ketjuun mieluummin kuin ladattavana pdf:nä
-
Tuossahan se on mistä lähtee lauhduttimen meno ja siitä se ohjaa joko lämm.piirin varaajaan tai kv-varaajaan.
Mitä tarkoitat että "miten" sitä ohjataan? Lämpötilan pyynnillä ja prioriteeteilla niinkuin muissakin..
Moi
Toimisihan tuo vaihtovena tietysti tuossa kohtaa :)
Mutta miten vaihtoventtiilin ja moottorin ohjaus on järjestetty kun pumpun ohjauslogissa (ei ainakaan kaikissa)
käsittääkseni ole toimintoa tukevaa softaa?
-
On niissä.Vanhemmasta Oumanin logiikalla varustetusta pumpusta en sitten tiedä.
Kuulemma lähes poikkeuksetta kiinteistökohteet kytketään tällä tavalla.
-
Kiitos.
Katselin Oilonin tuotevalikoimaa ja RE pumppuihin voi valita tuon tulistimen erikseen.
Jos tuota erillistä tulistinvaihdinta ei osta niin onko se silloin tavallinen vaihtarikone vai mikä?
Sitten on vielä valittavissa alijäähdytin. Miten tuo eroaa tulistinvaihtimesta ja kumpi parempi?
-
Tulistin pystyy tuottamaan korkealämpötilaista käyttövettä.
Sen teho on noin 20 % pumpun antotehosta.
Tällä yleensä loppukuumennetaan lämmin käyttövesi noin +60 asteiseksi.
Alijäähdytin tuottaa matalalämpötilaista, alle 35 C -vettä ja sitäkin vain noin 5 % pumpun antotehosta.
Tällä voitaisiin lämmittää jotain kellarin tai autotallin lattiaa.
Yksi käyttötapa on sulattaa talon edustan kadulta tai sisääntuloväylältä lunta ja jäätä.
-
Myöhästyneet kiitokset Tomppelille.
Itse asia nytkähti sen verran eteenpäin yhtiökokouksessa että tarjouskilpailu ensi kuussa :)
Mitenkä inventteripumppu sopii tuollaiseen kohteeseen?
Tarvittaisi lisäksi vinkkejä paraus- ja laitetoimittajista Tampereen seudulla.
-
Muutama hintaa nostava seikka.
Sähkölaitos: Noin neljä tonnnia kun sähköliittymä pitää vaihtaa.
Patteriverkoston tasapainotus ja uudet termarit.
Miksi vanhoja ei voi käyttää?
Voisiko mode siirtää tämän tropin tuonne saneerauspuolelle, kun tämä osio on kai uudispuolen juttuja varten.
Kiitos :-*
-
Tarvittaisi lisäksi vinkkejä paraus- ja laitetoimittajista Tampereen seudulla.
Sen kummemmin hintatasosta tai ammattitaidosta/osaamisesta tietämättä Rototec oli ainakin onnistunut poraamaan 2kpl 40metriä soraharjun läpäiseviä 290 metriä syviä kaivoja. Taitaa olla iso firma Tampereen seudulla. Google noita tuntuu myös hyvin antavan.
-
Sen kummemmin hintatasosta tai ammattitaidosta/osaamisesta tietämättä Rototec oli ainakin onnistunut poraamaan 2kpl 40metriä soraharjun läpäiseviä 290 metriä syviä kaivoja. Taitaa olla iso firma Tampereen seudulla. Google noita tuntuu myös hyvin antavan.
Kiitos, lisää tälläsiä :) Asiakaspalaute on se ainoa oikea palaute :-[
-
Eli muutama kysymys vielä illan ratoksi TKlle.
Vuosi melkein täynnä, onko mitään tietoa paljonko sähköä meni?
Meillä vettä meni viime vuonna 790 kuutiota, paljonko vastaava teillä?
Paljonko yhtiövastike? ilman velkaosuutta.
Olisitko laittanut Niben kompipumput näin jälkikäteen vai yhdellä yksiköllä?
-
Tuli niin pitkä tarina, että katsoin parhaaksi laittaa yksityisviestillä! :D
-
Nyt on tarjoukset tulleet ja huomenna pitäisi päättää sitten laitetoimittaja.
Täytyy sanoa että on aika työlästä hommaa selvittää kunkin merkin hyvät ja huonot puolet.
Tai hyvät voi lukea maahantuojan sivuilta, mutta huonoja puolia ei tunnu kellään olevan.
Ihme ettei tulistinpumpuja ollut ollenkaan tarjokkaissa. En tosin tiedä lähettikö isännöitsijä
pyyntöjäkään, mutta Saksa Ruotsi maaottelu tästä tuli.
-
No niin nyt on sitten kokoonpano selvillä.
Nibe 1354-30 olis mylly ja 3 kpl 200 metristä kaivoa.
750 litranen varaaja ja varaus erilliselle sähkövaraajalle jos tuo tuottaa yksin ongelmia.
15kw sähkökattila ja 500 litranen työsäiliö.
Kaivot jäi hieman Tomppelin mitoituksesta, mutta ei kovin paljoa.
-
Olisi kivaa, jos voisit jatkossakin kertoa projektin totetumisesta ja ensi talven kuluessa käyttökokemuksista.
-
Olisi kivaa, jos voisit jatkossakin kertoa projektin totetumisesta ja ensi talven kuluessa käyttökokemuksista.
Kyllä kyllä.
Asennus alkaa heti kun saadaan öljyt poltettua loppuun.
Mitä mieltä raati, kannattaako investoida uuteen sähkötauluun ja uuteen syöttökaapeliin 6000€?
Vaillantilla olisi ollut tuo muutos mukana, muilla ei.
Lisäys.
Erityiskiitos tk-lle hyvistä vinkeistä ja huomioista :) Itse en olisi kyennyt huomioimaan kaikkia
seikkoja joita tälläisen projektin läpi vieminen (toivottavasti kunnialla) vaatii.
Kuuluisi Niben osioon, mutta voiko pumppua ohjata etänä?
-
Kuulin juuri että ovat porailemassa reikiä. Hitto kun menee mielenkiintoinen projekti välimatkan ja duunin takia
vähän ohi :'(
-
Pumpun asennus on kuulemma käynnissä. Täytyy Sunnuntaina käydä katsomassa josko pumppu olisi käynnissä. :P
-
Kuuluisi Niben osioon, mutta voiko pumppua ohjata etänä?
Ajankohtaisesti vastaan, mutta jos et tietoa vielä muualta ole saanut.. Uplinkin kautta pääsee käsiksi muihin paitsi huoltovalikon asetuksiin. Maksaa jonkin verran vuodessa, olikohan viidenkympin luokkaa? Vaatii nettiyhteyden pumppuun, verkkopistoke löytyy ohjaustaulun alareunasta.
Ja hiljattain julkaistiin ihan kelpo sovellus älypuhelimellekin, niin voi aikansa kuluksi matalalla kynnyksellä säädellä melkein milloin ja mistä vaan!;)
-
Ajankohtaisesti vastaan, mutta jos et tietoa vielä muualta ole saanut.. Uplinkin kautta pääsee käsiksi muihin paitsi huoltovalikon asetuksiin. Maksaa jonkin verran vuodessa, olikohan viidenkympin luokkaa? Vaatii nettiyhteyden pumppuun, verkkopistoke löytyy ohjaustaulun alareunasta.
Ja hiljattain julkaistiin ihan kelpo sovellus älypuhelimellekin, niin voi aikansa kuluksi matalalla kynnyksellä säädellä melkein milloin ja mistä vaan!;)
Täytyy tutustua, Kiitos. Tule virittämään jos ei meikäläiseltä onnistu :-X
-
Täytyy tutustua, Kiitos. Tule virittämään jos ei meikäläiseltä onnistu :-X
Heh, täytyy tulla tarvittaessa ihmettelemään! Kannattaa laittaa tuo (riittävän pitkä) verkkopiuha (RJ45) jo asennusvaiheessa kun koneen etuseinä täytyy irrottaa piuhan paikalleen laittamiseksi. Itse pujottelin sen tulemaan pihalle samaa reittiä pumpun takaa mistä sähkö/anturijohdotkin tulee ulos.
Uplink pelasi meillä ihan hyvin mokkulanetinkin kautta, nyttemmin se on meidän asunnon kuitunetin perässä kun talon verkkokytkin on samassa tilassa pumpun kanssa ja siitä saa hyvin haaroitettua. Eipä tuolle etäohjaukselle toisaalta ole tarvetta enää alkusäätöjen jälkeen juuri ollut, mutta vikailmoitukset tulee reaaliajassa näppärästi sähköpostiin kun pumppu on kytkettynä Uplinkiin. Käsittääkseni samaa pumppua pääsee useammallakin tunnuksella halutessaan hallitsemaan jos ei tuota halua yksin vastuulleen ottaa.
-
Heh, täytyy tulla tarvittaessa ihmettelemään! Kannattaa laittaa tuo (riittävän pitkä) verkkopiuha (RJ45) jo asennusvaiheessa kun koneen etuseinä täytyy irrottaa piuhan paikalleen laittamiseksi. Itse pujottelin sen tulemaan pihalle samaa reittiä pumpun takaa mistä sähkö/anturijohdotkin tulee ulos.
Uplink pelasi meillä ihan hyvin mokkulanetinkin kautta, nyttemmin se on meidän asunnon kuitunetin perässä kun talon verkkokytkin on samassa tilassa pumpun kanssa ja siitä saa hyvin haaroitettua. Eipä tuolle etäohjaukselle toisaalta ole tarvetta enää alkusäätöjen jälkeen juuri ollut, mutta vikailmoitukset tulee reaaliajassa näppärästi sähköpostiin kun pumppu on kytkettynä Uplinkiin. Käsittääkseni samaa pumppua pääsee useammallakin tunnuksella halutessaan hallitsemaan jos ei tuota halua yksin vastuulleen ottaa.
Ai viis karvanen mmj ei kelpaa? Jäi jostain kieppi ylimääräistä :)
Oma kämppä on pumpun yläpuolella jossa pojalla tietokone.
Käykö sellainen piuha jossa on ups? liittimet molemmissa päissä?
-
Ai viis karvanen mmj ei kelpaa? Jäi jostain kieppi ylimääräistä :)
Oma kämppä on pumpun yläpuolella jossa pojalla tietokone.
Käykö sellainen piuha jossa on ups?(USB) liittimet molemmissa päissä?
ämmämjiit on hiukan roisia tavaraa tuollaiseen :D
kuukle tarjoaa seuraavan kuvan RJ45 kaapelista... Yleensä tämä löytyy muunmuassa tietokoneen persiistä jota pitkin netti tarjoillaan koneelle...
(http://www.bbc.co.uk/staticarchive/a308aff74c1d62c4203530813b57080fc37681e5)
-
Kiitos. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Saisiko tuohon kytkettyä sellaisen lähettävän USB-mokkulan
vai tarviiko olla oikee piuha?
-
Kiitos. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Saisiko tuohon kytkettyä sellaisen lähettävän USB-mokkulan
vai tarviiko olla oikee piuha?
Ei tuo taida usb-mokkulaa tukea, eli ainoa vaihtoehto on reititin-mallinen ratkaisu missä pumppu on tuolla rj45-kaapelilla kiinni samaan tapaan kun tietokonekin. Verkkoliitin on siis näyttöyksikön pohjassa, eli jää kannen alle piiloon. Jossain ohjeissa on kuva tuollaisesta välipiuhasta, en tiedä tuleeko se pumpun mukana vai onko lisävaruste. Mutta voi sen piuhan vielä suoraankin pistokkeeseen pumpun sisälle kiinni.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5375.msg64694#msg64694
-
Ei tuo taida usb-mokkulaa tukea, eli ainoa vaihtoehto on reititin-mallinen ratkaisu missä pumppu on tuolla rj45-kaapelilla kiinni samaan tapaan kun tietokonekin. Verkkoliitin on siis näyttöyksikön pohjassa, eli jää kannen alle piiloon. Jossain ohjeissa on kuva tuollaisesta välipiuhasta, en tiedä tuleeko se pumpun mukana vai onko lisävaruste. Mutta voi sen piuhan vielä suoraankin pistokkeeseen pumpun sisälle kiinni.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5375.msg64694#msg64694
mlkä tuo reititin on?
Haku tuotti tulosta. Tarviiko olla vielä erikseen tietone vai riittääkö modeemi johon tuo nibe kytketään?
-
Tuli käytyä Tampereella. Tosin pumppu oli vielä asennuksiltaan keskeneräinen ja käyttövesi oli vastuksien varassa.
Siistiä työtä olivat tehneet Öljysäiliö mm oli kadonnut. Hyvällä mallilla kaikkinensa ja innolla odotan käyttöönottoa.
Noista tarjoushinnoista vielä. Halvimman ja kalleimman hintaero oli melkein 20000 euroa ja täysin sama laitteisto ja
kaivot. Täytyy kyllä ihmetellä millä perusteella jotkin tahot pumppujaan myyvät.
-
mlkä tuo reititin on?
Haku tuotti tulosta. Tarviiko olla vielä erikseen tietone vai riittääkö modeemi johon tuo nibe kytketään?
Ei tarvitse tietokonetta, modeemi riittää. Eli esimerkiksi tällainen (https://kauppa.sonera.fi/yksityisille/tarjooma/laite.aspx?DeviceName=Huawei+B593S+Router&PaymentPlan=Financing&Period=36) laite, olennaista on nimenomaan tuo mahdollisuus liittää laitteita verkkokaapelilla, USB tai langaton ei riitä.
-
Ei tarvitse tietokonetta, modeemi riittää. Eli esimerkiksi tällainen (https://kauppa.sonera.fi/yksityisille/tarjooma/laite.aspx?DeviceName=Huawei+B593S+Router&PaymentPlan=Financing&Period=36) laite, olennaista on nimenomaan tuo mahdollisuus liittää laitteita verkkokaapelilla, USB tai langaton ei riitä.
Kiitos. Mulla on jäänyt muutama modeemi nurkkiin kun uusi palveluntarjoaja on aina lähettänyt uuden.
Voisiko näitä sinänsä toimivia laitteita hyödyntää?
Äkkiseltään ajatellen tuommoinen seurantaohjelma ei tarvitse mitään neljäG taajuutta, vaan pelaisi
ihan normi hitaalla nopeudellakin.
-
Perskules. Lueskelin tuon ekolämmön tarjouksen tarkistaakseni että toimittivat mitä sovittiin, niin
huomasin että olisi tarjolla sms 40 niminen etäohjaus hintaan 650 euroo.
Miltä tuo kuulostaa?
-
Tuo SMS40 on vissiin tekstiviestipohjainen, tarvinnee tavallisen puhelinliittymän. Onhan se etäohjaus ja käyttökustannuksiltaan edullinen, mutta tuohon Uplinkiin verrattuna auttamatta mielestäni vähän "aataminaikainen".
Noita vanhoja modeemeja voi hyödyntää sillä edellytyksellä, että tekniseen tilaan saa jostain liittymän. Myös yläpuolella olevasta kämpästä saattaisi saada kahdella reitittimellä langattomastikin tuon yhdeyten pumpulle. Kannattaa konsultoida asiasta jotain enemmän verkkotekniikkaan perehtynyttä. Jos kiinteä yhteys ei onnistu, niin kyllä meilläkin riitti 3g vanhahkolla mokkulalla reitittimen kyljessä, kun en raaskinut ostaa tilapäiskäyttöön modernimpaa modeemia.
Ilmeisesti pumppu tallentaa tuota dataa aina jonkin verran paikallisesti ja siirtelee sitten enemmän tai vähemmän reaaliajassa, näin on ainakin käynyt uplinkin käyttökatkojen aikana. Ja etäohjauksessa toiminee sama toiseen suuntaan, eli asetukset siirretään pumppuun kunhan yhteys saadaan.
-
Tuo SMS40 on vissiin tekstiviestipohjainen, tarvinnee tavallisen puhelinliittymän. Onhan se etäohjaus ja käyttökustannuksiltaan edullinen, mutta tuohon Uplinkiin verrattuna auttamatta mielestäni vähän "aataminaikainen".
Noita vanhoja modeemeja voi hyödyntää sillä edellytyksellä, että tekniseen tilaan saa jostain liittymän. Myös yläpuolella olevasta kämpästä saattaisi saada kahdella reitittimellä langattomastikin tuon yhdeyten pumpulle. Kannattaa konsultoida asiasta jotain enemmän verkkotekniikkaan perehtynyttä. Jos kiinteä yhteys ei onnistu, niin kyllä meilläkin riitti 3g vanhahkolla mokkulalla reitittimen kyljessä, kun en raaskinut ostaa tilapäiskäyttöön modernimpaa modeemia.
Ilmeisesti pumppu tallentaa tuota dataa aina jonkin verran paikallisesti ja siirtelee sitten enemmän tai vähemmän reaaliajassa, näin on ainakin käynyt uplinkin käyttökatkojen aikana. Ja etäohjauksessa toiminee sama toiseen suuntaan, eli asetukset siirretään pumppuun kunhan yhteys saadaan.
Kiitos.
Ajattelin että ajelisi omaan "piikkiin" ekan talven kun tuossa suoraan pannuhuoneen yläpuolella kumminkin
oma kämppä on. Piuha on suhteellisen helppo vetää ja reitittimeen vaan kone ja pumppu.
Näissähän on monta ulosottoa ja toimisi aika kivutta samalla liittymällä.
Toinen asia josta olen huolissani on tuon pannarin kylmeneminen.
Kannattaako jättää eristämättä patterilinjan putket kyseistä tilasta?
-
Miten tuo tuplakompuran vaihtovena toimii?
-
Miten tuo tuplakompuran vaihtovena toimii?
Meillä on ainakin kytkettynä niin, että pelkästään EP14 on vaihtoventtiilin takana, EP15 tekee pelkkää lämmitystä eli siitä lähtee meno vain lattialämmityspiiriin, ei vaihtoventtiiliä ollenkaan. Laitteen huoltovalikosta sitten määritetään mitä mikäkin kompressori tekee (tarvitaanko vaihtoventtiiliä vai ei). Niben interaktiivisessa kaaviossa on erilaisia kytkentävaihtoehtoja, kai nuo molemmatkin halutessaan saisi laittaa tuon saman vaihtoventtiilin taakse. Käsittääkseni laite ohjaa vain yhtä vaihtoventtiiliä, eli molemmille moduuleille ei saa omaa vaihtoventtiiliä. Tuon meillä olevan kytkennän etu lienee se, että käyttövettä lämmittäessä talon lämmitys ei katkea.
Eli tiivistettynä, riippuu kytkennästä. :)
-
Kiitos tk.lle.
Pumppu on toiminnassa ja kustannusarvio piti.
Tarkemmat luvut muutaman viikon päästä, mutta hyvä näin.
Tarviis vaan päästä sinne Tampereelle joku viikonloppu, niin voisi
antaa arviota enempi pumpun toiminnsta. :-[
-
Kustannusarviosta tuli tarkempi selvitys.
Aika paljon alle olisi päästy, mutta asbestipuruista tuli 2500€ lisälaskua.
Oman kämpän osalta pikkasta vajaa 4000€ oli kustannukset.
Toisaalta noin 600 euroo vuodessa tippui yhtiövastike, eli kuoletusaika
vajaat 7 vuotta tai sitten 15% tuotto sijoitetulle pääomalle ei ole huono :-[
-
Onhan vaikeeta päästä pannuhuoneeseen :'(
No, jos jouluna onnistuisi.
Ennakoiva kysymys pumpusta. Eli ajattelin tehdä logituksen pumpulle kun joskus sinne pääsen.
Käykö tähän normi muistitikku ja tarviiko muuta huomioida?
Voisin lähettää sitten tiedoston jollekkin teistä joka osaa avata sen.
Vuorokauden mittainen pätkä olisi tarkoitus ajaa, eli kuinka paljon muistia tuo vaatisi tikulta?
-
No joko nyt onnistuis. Flunssa on parantunut ja viikonloppuna pitäisi päästä viimein pannuhuoneeseen asti.
Tk- laittaisitko yv nä puh numeron jos olet maisemissa?
Kuljetus järjestyy :)
Tämähän on kuin menisi naapurin lesken pannuhuoneeseen, ei tiedä miten siellä pitäisi toimia ;)
-
Laitan nämä tiedot tänne, vaikka tuo Niben yleisketju olisi ollut yhtä hyvä.
Elikkä pumppu starttas Lokakuun alusta. Käyttöönottotarkastus oli kyseisen kuun lopulla, mutta oletettavaa on että pumppaus alkoi aikaisemmin.
EP 15
Käynnistyksiä 1342kpl
kokonaiskäyttöaika 1354h.
EP 14.
Käynnistyksiä 1309kpl
Kokonaiskäyttöaika 936h
Josta käyttöveteen 288h.
Seurailin aamulla niin noin 45min käy ja olisiko ollut 1h taukoa.
Pumpun ottoteho 3,5kw tekee noin 7000kwh ja kv ajossa 1100kwh
reilu tuhat euroo kolmessa kuukaudessa. (Tuli laskuvirhe, neljän kuukauden kulutuksesta on kyse)
Öljyä paloi 10000 litraa vuodessa aikaisemmin, eli varovaisesti laskien
ehkä öljyä olisi mennyt noin 4000litraa kyseisenä ajanjaksona.
Pannuhuone ja öljysäiliö huone oli maalattu ja uusittu valaisimet yms.
Mielestäni kaikenkaikkiaan Tamperelaiset onnistuivat hienosti.
Ai niin ne kaivot.
Katselin yhden käyntijakson ja tulo keruulta oli alussa noin 4 astetta ja paluu 1C
Aivan käynnin lopulla lämmöt 2/-1C.
Eli näyttäisi siltä että vaikka alueella on paljon reikiä, kolmessa peräkkäisissä taloissa yhteensä 9 200metristä
niin ei näytä niin hirveästi vaikuttavan ainakaan vielä. Harmi kun kunnon pakkasjakson mittaukset jäi tekemättä.
Ainoa negatiivinen asia tuossa talossa on aika kova patteriputkien kohina.
Ne ei napsu, mutta virtaus on kova että lämpöä riittäisi kaikille pattereille.
Tosin poika väitti että kohisihan ne öljyaikaankin ja hän asukkaana on tottunut asiaan.
Patterikiertopumppu on joku Wilon malli. Kumpaa yleensä käytetään, paine-eroon- vai vakiopaineisena säätöisesti?
-
Miten tuo tuplakompuran vaihtovena toimii?
Näin se toimii.
Vaihtovena on sijoitettu toisen yksikön menoputkeen. Eli aivan samalla tavalla kuin esim. kotikoneella.
Koneikko lämmityskäy toisen kanssa ainakin näillä keleillä yhtäaikaa ja lopuksi toinen yksikkö
tekee käyttövettä ja toinen jatkaa lämmitysajoo kunnes kv-koneikko ensin pysähtyy ja jonkin ajan päästä
toinen.
Eli tuolla kytkennällä ei koko tehoa voi käyttää käyttöveteen.
Toisaalta reilu pari tuntii päivässä kv-ajoo 15hengelle on mielestäni tosi vähän :o
-
Tulipa käytyä taas ja tässä helmikuun otanta.
EP14.
Käynnistykset 299
tunnit 210h josta käyttövettä 45h
EP15
Käynnistykset 266 kpl
Tunnit 249h.
Yksi vuorokausi puuttuu mutta todella hyvältä näyttää.
Huomioita.
Patteritermarit toimii todella hienosti. Omasta kämpästä käynnin lopulla termarit sulkeutuu kun
patterit on aika isot joista toinen on kaksilehtinen.
Käyttöveden teossa pumppu ajoi 60C lauhduttimelta. Kompuran lämmöt pysyi pikkasen alle sadan asteen.
Enpä mennyt ruuvailemaan vaikka mieli teki vähän tiputtaa lämpöä.
Kaivolta tuli käynnin alussa päälle neljä asteista ja lopulla 2,2C litku.
Onko kellään arviota tuosta ottotehosta noin 45C menolitkun paikkeilla?
Otin onneksi valokuvat sähkömittarilta ja vajaan vuorokauden sähkön kulutus olisi 80kwh.
Pumppu kävi tänä aikana 19h kompuratuntia josta käyttövettä 2h.
Keskimääräiseksi ottotehoksi tulisi 4,21kwh.
En tosin tiedä mitä tuo mittari kaikkinensa mittaa, mutta varmaan aika lähellä tuo ottoteho varmaan on.
Tiptopista yöllä tullessa pakkasta oli -10C, eli kylmä yö.
Kommenttia.
-
Oli kokous ja ehdin käydä valokuvaamassa tunnit.
EP 14.
Tunnit 146h josta käyttöveteen 40h.
EP 15
Tunnit 186h.
-
Tässäpä tähän astiset.
EP 14
1558H
Josta käyttöveteen 510h.
Käynnistykset 2352.
EP 15
2196h
Käynnikset 2306.
Kokanais-sähkö noin 15800kwh.
En tiedä tarkkaan, mutta jos 10000 litraa öljyä meni ennen vuodessa, niin
takasisinmaksuaika on ihan siedettävä.
Laskin lisää..
Jos seuraavat kolme kuukautta mennään pelkillä kv-ajoilla 200h, niin kokonaiskulutus vuodessa tullee
olemaan noin 17000kwh.
-
Pistän tähän kun on enempi saneerauskohde aihe.
Talossa on todella kova veden paine ja yhtiökokouksessa päätettiin investoida
paineenalennusventtiiliin.
Mikä on suositeltava paine tälläisessä vanhahkossa talossa?
-
Pistän tähän kun on enempi saneerauskohde aihe.
Talossa on todella kova veden paine ja yhtiökokouksessa päätettiin investoida
paineenalennusventtiiliin.
Mikä on suositeltava paine tälläisessä vanhahkossa talossa?
Meillä on -72 rak. kerrostalossa käytetty 3 bar painetta. Verkostosta tulee noin 4 - 5 bar, täällä.
Kaukaisin suihku oli rajoittava tekijä, muuten olisi voinut olla vaikka karvan alempikin.
-
Meillä on -72 rak. kerrostalossa käytetty 3 bar painetta. Verkostosta tulee noin 4 - 5 bar, täällä.
Kaukaisin suihku oli rajoittava tekijä, muuten olisi voinut olla vaikka karvan alempikin.
Kiitos.
Tuo kauimmainen suihku on tosiaan hyvä mittari :)
-
No niin, alkaa olla vuosi täynnä.
EP 14
Käynnistykset 2785
Tunnit 1698 josta käyttöveteen 647h.
EP15
Käynnistykset 2411
Tunnit 2258.
Kokonaiskäyttöaika 3956h. Tulisiko tuosta 16652kwh. :)
Olisi varmaan riittänyt 24kw koneikotkin, mutta eipä tuo kauheasti pätkää käy noinkaan.
Varaajatilavuudetkin osui aika nappiin ainakin omasta mielestä.
Jokin heittää. :-[
Helmikuun lopulta tunteja on tullut 1215h ja sähköä palanut 6446kwh.
Tämä tekisi ottotehoksi 5,3kwh? Tietysti kesällä ottoteho on hiukan koholla, mutta voiko tuo
nousta talvella laskemaani verraten reilun kilowatin?
-
Tulipahan käytyä pitkästä aikaa Tampereella.
Tässä uusimmat käyntiaika tiedot.
EP 14
Käynnistysten lukumäärä 4307
Kokonaiskäyttöaika 2570h
Josta käyttövesi 985h.
EP 15
Käynnistysten lukumäärä 3653
Kokonaiskäyttöaika 3359h.
Täytyy katsella vielä valokuvista sähkön kulutus, mutta ihan mahtava laitteisto juuri tuohon kohteeseen.
Yritin katsella vastustunteja, mutta en varmaan osannut kun ei löytynyt mistään.
Tässä Tammikuun lopulta viime vuonna tunnit.
EP14
Käynnistykset 1309
Tunnit 936h josta käyttöveteen 288h.
EP 15
Käynnistykset 1342
Kokonaiskäyntiaika 1354h
Eli pumppu on käynyt vajaassa vuodessa
EP 14
1634h, josta käyttöveteen 697h
Lämmitykseen jää 937h.
EP15
Kokonaiskäyntiaika 2299h.
Lämmityskäyntiä vajaan vuoden osalta 3236h ja käyttövettä 697h :)
Jos tuosta laskee sähkön kulutuksen niin karkea arvio 4,5kwh ottoteholla 9000l öljyä
on vaihtunut 17700kwh sähkölaskuun. Kannattiko?
-
Jotain kulutusjanaa pumpun mittarilta.
Mittarilukema 27.02.2016 32974kwh
Mittarilukema 31.07.2016 39420kwh
Mittarilukema 11.01.2017 49643kwh.
Maalis- Heinäkuu kulutus 6446kwh 154pv=42kwh vrk.
Elo- Tammikuun 11pv 10233kwh. 164pv =62kwh vrk.
Valitettavasti puuttuu tuo pahin puolitoista kuukautta, mutta
Jos tuo veisi pakkasilla 90kwh vrk niin 4320+6446+10233kwh=21000kwh vuositasolla kaikki sähkö.
Voiko SCOP olla tälläisessä vanhassa purulaatikossa melkein viisi?
Oman laskelman mukaan pitäisi TMA olla noin neljä vuotta riippuen öljyn hinnasta.
-
Tuli paperia isännöitsijältä.
Mittarille en itse päässyt, mutta ensimmäisenä kokonaisena maalämpövuonna
2016 ostosähköä koko kiinteistöön lukuunottamatta asukkaiden omaa käyttöä
meni 22762kwh.
Ei voi olla kuin tyytyväinen siirtymistä maalämpöön.
Vähän lisää infoa.
Vuonna 2014, jolloin ei vielä maalämpöä ollut, meni kiinteistösähköä 2440kwh.
Poltin vei osansa ja varmaan vanha lämmönjako pumppu toisen osan.
Eli teoriassa maalämmön osuus olisi ollut noin 21500kwh?
SCOP näin ollen öljyn hyötysuhteella 78% 3,6.
-
Tässäpä tähän astiset.
EP 14
1558H
Josta käyttöveteen 510h.
Käynnistykset 2352.
EP 15
2196h
Käynnikset 2306.
Kokanais-sähkö noin 15800kwh.
En tiedä tarkkaan, mutta jos 10000 litraa öljyä meni ennen vuodessa, niin
takasisinmaksuaika on ihan siedettävä.
Laskin lisää..
Jos seuraavat kolme kuukautta mennään pelkillä kv-ajoilla 200h, niin kokonaiskulutus vuodessa tullee
olemaan noin 17000kwh.
2.5.2017
EP 15
Käynnistykset 4738 kpl
Kokonaiskäyttöaika 4402h
EP 14
Käynnisykset 5498 kpl.
Kokonaiskäyntiaika 3398h josta käyttöveteen 1220h.
Ei kai tuota paljonkaan voi säädellä kun tuntuu pelaavan ihan ok?
-
Tuli taas vuosi täyteen pienkerrostalossa maalämmöllä.
Sähköä meni 21515kwh vuonna 2017.
Kun pääsisi pumpulle jossain vaiheessa niin näkisi nuo käyntiaika tiedot.
Mun kämpän osuus tuosta 1663kwh ;)
-
No niin viimein pääsin ihan pumpulle asti
EP 14
Käynnistyksiä 8800
käyttötunnit 5346h
josta käyttövettä2041h
EP15
Käynnistyksiä 7285
Käyttötunnit 6735h.
Pumppu starttasi vikalogin mukaan vastuksilla 10.09.15
ja kompura ajoon 21.10.2015.
Mielipiteitä.
-
Taas on vuosi mennyt, ainakin melkein.
EP 14.
Käynnistykset 12031kpl
Kokonaiskäyttöaika 6958h
josta käyttövesi 2823h.
EP 15
Käynnistykset 9222kpl
Kokonaiskäyttöaika 8542h.
Pumppu käynnistyi 21.10. 2015.
Käyttövettä noin 800h/v Onko normaalia?
-
Täytyykin tätäkin päivittää kun ehdin.
Joku häikkä siellä oli viime vuonna, 35000kwh meni. 15000kwh vastuksilla ylimääräistä.
Huolto kävi ja taas pelaa. Joku punainen vilkku ulkoseinään niin näkekisivät milloin ei toimi. Asia huomattiin vasta tilinpäätöksessä, kun vertailu vuodet olivat vähän muuta.
Saatiin yhtiölaina tuolta osin talvella maksettua. Olisko ollut vajaa 7 v TMA🤔.
-
Kustannusarviosta tuli tarkempi selvitys.
Aika paljon alle olisi päästy, mutta asbestipuruista tuli 2500€ lisälaskua.
Oman kämpän osalta pikkasta vajaa 4000€ oli kustannukset.
Toisaalta noin 600 euroo vuodessa tippui yhtiövastike, eli kuoletusaika
vajaat 7 vuotta tai sitten 15% tuotto sijoitetulle pääomalle ei ole huono :-[
Ei huono arvio. Niin mukavaa kun on nuo historiikit tallella täällä❤️.