Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Thermia => Aiheen aloitti: Seniori-analyytikko - 19.04.14 - klo:18:36
-
Nyt onpi taas tämä lämmin aika vuodesta ja taas pitää hikoilla vai pitääkö ? Thermia lykkää aina kesällä , kun muuten on varmasti topissa , lämmintä vettä tehdessään osan tuotoksesta patteriverkkoon ja sitten meillä hikoillaan =aurinko porottaa huonneisiin 27c voimalla ja patterit tyyriinä lämpiävät , nyt alkaa neljäs kesä , Kodikaslämpö sanoo että ominaisuus ompi tällainen , onko näin ? viime kesänä taisi olla vähän helpompaa , kun suljin pannuhuoneen venttiilit ja otin kiertovesipumpun pois, mutta kyllä se silti lämpö hiipii , vanha vapaakierto nääs ?
-
Johtuisiko siitä että minimikäyntiaika on liian pitkä?
-
Nyt onpi taas tämä lämmin aika vuodesta ja taas pitää hikoilla vai pitääkö ? Thermia lykkää aina kesällä , kun muuten on varmasti topissa , lämmintä vettä tehdessään osan tuotoksesta patteriverkkoon ja sitten meillä hikoillaan =aurinko porottaa huonneisiin 27c voimalla ja patterit tyyriinä lämpiävät , nyt alkaa neljäs kesä , Kodikaslämpö sanoo että ominaisuus ompi tällainen , onko näin ? viime kesänä taisi olla vähän helpompaa , kun suljin pannuhuoneen venttiilit ja otin kiertovesipumpun pois, mutta kyllä se silti lämpö hiipii , vanha vapaakierto nääs ?
Pari kertaa päivässä käyttöveden teon jälkeen tulee tuo n. puolen minuutin piikki sinne verkostoon. Jos laitteiston lämmityspois-asetus (lämpökäyrä) on laitettu ~20 asteeseen niin tuo lämpö tulee kyllä jostain muualta kuin maalämmön kautta. Ihan sama onko vapaakiertoa kun vettä ei kuitenkaan lämmitetä.
Edit: toisessa ketjussa olikin nuo asetukset eli teillä lämmityspois on 14. Silloin tuo lämpö ei kyllä ole maalämmöstä kotoisin. Käyttöveden teosta aiheutuva lämpö on mitätön.
-
Voisiko vaihtoventtiili vuotaa ? ... siis jos masiinassa sellainen on
-
Voisiko vaihtoventtiili vuotaa ? ... siis jos masiinassa sellainen on
Periaatteessa voisi, mutta silloin laite ei kyllä toimi talvella oikein ja tulee korkeapaine hälyjä jne.. Tuohan on helppo kokeilla eli lämmityksen menoputki ei saa lämmetä reippaammin käyttöveden teon aikana. N. metrin päässä pumpusta pitää olla jo viileä.
-
Millain sitä voisin kansantajuisesti testailla , maalämpö pöntöstä se liika lämpö on pakko olla kotoisin , tai sitten meillä piilossa joku tehokas lämmönlähde ? Vika siis ekasta kesästä ja tuo Kodikas Lämpö oulusta ei niin suosikka firma että viittisin heidän kanssa nyt enää 4-vuotta myöhemmin asioida ?
-
viime kesänä taisi olla vähän helpompaa , kun suljin pannuhuoneen venttiilit ja otin kiertovesipumpun pois, mutta kyllä se silti lämpö hiipii , vanha vapaakierto nääs ?
Jos patteriverkon ja maalämpökoneen välisissä putkissa on sulkuventtiilit niin sieltä kiinni,pitäisi vapaakierronkin pysähtyä ;)
-
Millain sitä voisin kansantajuisesti testailla , maalämpö pöntöstä se liika lämpö on pakko olla kotoisin , tai sitten meillä piilossa joku tehokas lämmönlähde ? Vika siis ekasta kesästä ja tuo Kodikas Lämpö oulusta ei niin suosikka firma että viittisin heidän kanssa nyt enää 4-vuotta myöhemmin asioida ?
Vapaa kierto ei onnistu lämmityspois asennossa koska vaihtoventtiilin pitäisi olla silloin käyttövesi-asennossa. Lämmityskierto on siis suljettu ja kiertopumppu on tietysti sammutettu.
Jos käyttöveden lämmityksen aikana tuo pumpun päältä vasemmasta etureunasta lähtevä putki on kuuma reippaan metrin päässä pumpusta niin vaihtoventtiili vuotaa. Jos ei ole niin silloin pitäisi olla ok.
Yksi tapa testata on laittaa pumpusta kokonaan virrat pois. Käyttämällä sitä päällä puoli tuntia aamulla ja illalla saa käyttöveden pidettyä kuumana. Silloin se ei varmasti tule pumpusta. Onko teillä koneellinen ilmanvaihto? Sieltä se voisi olla ainakin kotoisin.
-
Onko selvinnyt mistä lämpöä tulee?
-
Ei ole selvinnyt , koska olin reissussa, eikä ole koneellista IV:tä ihan nurkista vaan ilma tulee ja menee , nuo sulku venttiilit n.52 mallia joten vapaakierto toimii "rajoitetusti" , siis tuo putki puolenmetrin päästä lämpöpumpusta , pitää tutki huomena jos minun ja pumpun aikataulut täsmäävät ?
-
Koneen "aikataulua" voi rukata säätämällä käyttöveden tarvelämpötilaa. ;)
-
Tässä välissä sopiva kiittää kaikkia neuvoja antaneita , nyt taas menee elämä sössimiseksi , ja lämpöpumppuun ei jää aikaa , mites kun joskus taas kesällä on reissussa , voiko pumpun huoletta topata tuosta suojakytkimestä , joka on tulevan sähköjohdon välissä , vai pitääkö menusta kaivaa virta pois asento, Ja eilen , tutkin tuota venttilin lämpövuotoa , oli vähä epä- määräinen sää ja lämpö , ei ihan varmuutta tekikö oikeeta lämpöö vai tuota vuoto lämpöö . Muuten jos tuo vaihtoventtiili vuotaa , niin onko haittaa koneelle , kuluuko sähköö enempi , eli pitääkö korjauttaa vai antaa olla ?
-
Kun on poissa kotoa, on ihan oikea paikka katkaista pumpun virta pumpulle tulevassa virransyöttökaapelissa olevasta suojakatkaisijasta.
Tässä alempana on vaihtoventtiilikoneen toimintakaavio
(http://kuva.termiitti.com/image/34057.jpg)
Tuosta kuvasta näkyy, että koneen toimintaperiaatteena on lämmittää joko lämmitysvettä tai käyttövettä, vuorotellen tarpeen mukaan.
Jos vaihtoventtiili on juuttunut jompaan kumpaan asentoonsa, ei se voi lämmittää muuta, kuin sitä, johon asentoon venttiili on juuttunut.
Jos se puolestaan on juuttunut noiden kahden asennon välitilaan, ei sekään ole oikein.
Silloin se lämmittää kumpaakin, mutta ei mitään kunnolla. Tupakin lämpiää kesäaikaan, kun tehdään lämmintä käyttövettä.
-
Kun on poissa kotoa, on ihan oikea paikka katkaista pumpun virta pumpulle tulevassa virransyöttökaapelissa olevasta suojakatkaisijasta.
Tässä alempana on vaihtoventtiilikoneen toimintakaavio
(http://kuva.termiitti.com/image/34057.jpg)
Tuosta kuvasta näkyy, että koneen toimintaperiaatteena on lämmittää joko lämmitysvettä tai käyttövettä, vuorotellen tarpeen mukaan.
Jos vaihtoventtiili on juuttunut jompaan kumpaan asentoonsa, ei se voi lämmittää muuta, kuin sitä, johon asentoon venttiili on juuttunut.
Jos se puolestaan on juuttunut noiden kahden asennon välitilaan, ei sekään ole oikein.
Silloin se lämmittää kumpaakin, mutta ei mitään kunnolla. Tupakin lämpiää kesäaikaan, kun tehdään lämmintä käyttövettä.
Pientä korjausta tuohon Tomppelin selitykseen. Kesällä vena jää automaattisesti kv- asentoon ja lämmityspuolelle ei vuotoa voi muodostua vaikka vena vuotaisikin.
Vena, ainakin mulla jumitti välitilaan aina niin että kv ajon jälkeen venttiili ei palannutkaan täysin lämmitysasentoonsa vaan varaajan puolelta
karkasi sitä lämpimämpää, varaajan ympärillä olevaa vettä lämmityskiertoon.
Vuoto on yleensä aika pientä ja vikaa voi olla vaikea huomata. Ainoa haitta minulla oli turhat tunnit kv- ajossa, joka kuitenkin kompensoitui
vähempänä lämmitysajona.
-
Jos patterit on lämpimiä vaikka lämmitystarvetta ei ole, niin silloin on joku vialla.
Ainakin energian hukkaamista ja huonoa asumismukavuutta, josta kysyjä on lähtenyt liikkeelle.
-
.. minullakin on osa vapaan kierron putkia, niin ei ne tällä ainakaan mitään virtausta itsekseen aiheuta.
Ulkoinen pumppun on minimillä ja patterit kylmiä :)
Säätö pelaa.
-
.. minullakin on osa vapaan kierron putkia, niin ei ne tällä ainakaan mitään virtausta itsekseen aiheuta.
Ulkoinen pumppun on minimillä ja patterit kylmiä :)
Säätö pelaa.
Miten Nibellä tuo kesä käyttö, sammuuko ulkonen vispilä pumpun ohjaamana kun kesälämmöt saavutetaan?
-
Vain sisäinen pumppu sammuu, kun kesälämmöt saavutetaan.
Ulkoisessa pumpussa ei ole ohjausta, vain tepseli seinässä tai ei.
-
Nyt juuri putket ja patterit tulikuumana , alhaalla lämpö myllyssä luki: ei lämmöntarvetta , ja uutena : paluu lämpö korkea , tietty kun monet patterit yritetty vääntää kiinni , ulkona plus 22 , sisällä 25 . kuuma vesi täysin kuumana .
-
Nyt juuri putket ja patterit tulikuumana , alhaalla lämpö myllyssä luki: ei lämmöntarvetta , ja uutena : paluu lämpö korkea , tietty kun monet patterit yritetty vääntää kiinni , ulkona plus 22 , sisällä 25 . kuuma vesi täysin kuumana .
Onko teillä tavallinen vai Duo-malli pumpusta? Eihän tuo nyt todellakaan oikein toimi eli soita se Kodikaslämpö paikalle jos on niiden asentama laite. Silloin ne myös vastaa sen huollosta.
-
Sehän siinä taitaa eteen tulla , pelkään vaan nolaavani itteni , kun tuo vika ollut vissiin kokoajan ja nyt kiusaus ruveta rähjäämään kun takuu menneen talven lumia ( mylly kohta 4 vuotias ) ja Kodikaslämpö firmasta jäi niin mielettömän epämääräinen kuva asennus aikoina .
-
Ehkei kannata miettiä kenen vika on, vaan pyrkiä saamaan asia kuntoon.
Kaikki me ollaan ihmisiä ja virheitä sattuu.
Jos ulkona on 22C ja tuvassa 25C lämmintä ja patterit "tohottaa" lisäää lämpöä tupaan, niin siinä ei kannata miettiä mokaamista eikä rähjääminenkään auta.
Asennusfirmoja on moneen lähtöön, valitettavasti.
-
Tomppelin postaama kuva on hyvä, mutta sen lämpötilaesimerkit on huikan harhaanjohtavia.
Jonkinlainen huilitila kysessä??
-
Sehän siinä taitaa eteen tulla , pelkään vaan nolaavani itteni , kun tuo vika ollut vissiin kokoajan ja nyt kiusaus ruveta rähjäämään kun takuu menneen talven lumia ( mylly kohta 4 vuotias ) ja Kodikaslämpö firmasta jäi niin mielettömän epämääräinen kuva asennus aikoina .
Tarkista vaihtoventtiilin toiminta. Uusi maksaa noin 300 töineen.
Aika pätkää kyllä pumppukin käy jos vv vuotaa noin paljon että kämppä lämpiää.
Tomppelin postaamassa kuvassa on husdatan tyypillinen kuvaaja ja kompuran lämpöihin on joku laittanut varmaan keruun lämpötilan tai sitten antura on rikki.
Noihin ruutuihin saa itse aseteltua minkä vaan anturin ja tuossa on väärä antura komp lämmöillä.
Tuosta kuvasta puuttuu kokonaan itse hullunkierron putki, joka muuttaa virtauksen pelkästään ulkoselle pumpulle.
-
-08 jälkeen asennetuissa pumpuissa on 6v huoltoturva eli siinä sinun pumpussa on "takuu" voimassa.
Ota yhteyttä sinne ja sano että patterit on kuumana +22 kelissä. Jos eivät tule korjaamaan niin ilmoittele.
Jotenkin tuntuu ettei kytkennässä ole kaikki kunnossa. Vaihtoventtiili vika uudesta asti ilman että talon lämmityksessä tai käyttöveden tuotossa olisi talvella ongelmia ei mene läpi..
-
Kun on poissa kotoa, on ihan oikea paikka katkaista pumpun virta pumpulle tulevassa virransyöttökaapelissa olevasta suojakatkaisijasta.
Tässä alempana on vaihtoventtiilikoneen toimintakaavio
(http://kuva.termiitti.com/image/34057.jpg)
Tuosta kuvasta näkyy, että koneen toimintaperiaatteena on lämmittää joko lämmitysvettä tai käyttövettä, vuorotellen tarpeen mukaan.
Jos vaihtoventtiili on juuttunut jompaan kumpaan asentoonsa, ei se voi lämmittää muuta, kuin sitä, johon asentoon venttiili on juuttunut.
Jos se puolestaan on juuttunut noiden kahden asennon välitilaan, ei sekään ole oikein.
Silloin se lämmittää kumpaakin, mutta ei mitään kunnolla. Tupakin lämpiää kesäaikaan, kun tehdään lämmintä käyttövettä.
Pientä korjausta tuohon Tomppelin selitykseen. Kesällä vena jää automaattisesti kv- asentoon ja lämmityspuolelle ei vuotoa voi muodostua vaikka vena vuotaisikin.
Vena, ainakin mulla jumitti välitilaan aina niin että kv ajon jälkeen venttiili ei palannutkaan täysin lämmitysasentoonsa vaan varaajan puolelta
karkasi sitä lämpimämpää, varaajan ympärillä olevaa vettä lämmityskiertoon.
Vuoto on yleensä aika pientä ja vikaa voi olla vaikea huomata. Ainoa haitta minulla oli turhat tunnit kv- ajossa, joka kuitenkin kompensoitui
vähempänä lämmitysajona.
No asia ei kyllä ole ihan noinkaan.Jos VV jää ns.keskelle, kone esim. antaa korkeapainehälyä,KV säiliö on ladattu mutta lämm.puolella on vielä pyynti päällä.Tai sitten se jumiutuu vain toiseen asentoon..tai molempiin..
VV voi oireilla niin monella eri tavalla ettei sitä voi yleistää.
-
3-viikkoa sitten tuntui sopivalta ajalta kutsua huoltomiestä, kesälomat tietysti monella Kodikaslämmön ukolla päällä , no eihän tämä nyt muutamasta päivästä ole kiinni tämä asia , tänään soittelin tuohon firmaan ja kyselin tilannetta , puhelimessa ollut ukko ei tiennyt asiasta (tietenkään ) mitään , lupasi kovin soitella , ei osannut neuvoo luotettavaa huolto firmaa , . Nyt pumpussa asetus :käyttövesi , jolloin vesi ei lämpene kunnolla , patterit silti lämpenee , mitä teemme ?
-
Soittivat vielä perään , että ainakaan elokuussa ei tapahdu heidän puolestaan mitään ?
-
Nyt pumpussa asetus :käyttövesi , jolloin vesi ei lämpene kunnolla , patterit silti lämpenee , mitä teemme ?
Kokeile pysäyttää patteriverkon kiertovesipumppu.
-
Voisiko lämmitys- ja käyttövesiputket olla kytketty väärinpäin ?
-
Patterien kiertovesipumppu on topissa. Aloin tuota nyt sitten ite tutkailemaan , tein manuaalisen testin sunttiventtiilille , punainen viisari liikkui rutisemalla n. klo 10 ja klo 14 , sitten sain myllyn käynnistymään käyttöveten lämmitykseen ja viisari asettui n. klo 11.30neen , näin peruskoulu pohjalta mitä meinaa ?
-
Lämmitys ja käyttövesi putket näyttäs keskimäärin olevan oikeessa järjestyksessä .
-
Nyt pumpussa asetus :käyttövesi , jolloin vesi ei lämpene kunnolla , patterit silti lämpenee , mitä teemme ?
Kokeile pysäyttää patteriverkon kiertovesipumppu.
Vielä tehokkaampi ratkaisu: Vääntää lämmönjaon hanan kiinni.
-
Mikä ohjaa sun shunttiventtiilin asentoa ?
Mitä muuta "historian havinaa" sulla on lämmitysjärjestelmässä ?
Olisiko nyt kuvan / kaavion paikka ?
-
Niinkun tuolla alkupäässä totesin lämmönjako venttiili on mallia 52 ja sen kiinni paneminen ei paljoo vaikuta , paitti sen että mylly totee että paluulämpö liika korkee. Tuo suntti venttiili siis mitä testailin on koneen sisällä ja lienee 10 -vuoden mallia. Nyt kun otin yhteyttä asiantuntia tahoihin , raaheen ja maahantuojalle alkoi hommat luistaan paremmin , ensi viikolla jo tulee huoltomies paikalle ,
-
Ok, toivotaan että saat avun.
Edit: Kun ongelma selviää, niin kerrothan niin opimme siitä.
-
Pumppuhan on tosiaan G2 -mallia eli ilman vaihtoventtiiliä. Ajaa käyttöveden lämpöä pattereihin kun ohjaus/shuntit ei toimi oikein. Nuo uusiksi niin eiköhän siihen koneeseen palaa järki..
-
Eilen sitten kävivät ne luvatut miehet Sotkamon porakaivo - liikkeestä, vaihtoivat venttiiliä säätävän moottorin ja muuten venttiiliä rassasivat , ei vielä käyttökokemuksia .
-
Lämpöpatterit olleet viileitä nyt korjuun jälkeen , ainakin tuntuis siltä, myös käyttövesi on viileetä , sotkamolaiset tilasivat uuden pressostaatin (?) ja pistävät paikallisen yhteistyö kumppaninsa sitä vaihtamaan .
-
Pressostaatti käytiin tänäpä vaihtamassa, kuuma käyttövesi edelleen sekaisin , ensi viikolla jatketaan .
-
Minuutin - pari mylly käy , sitten tulee pikku neliö näyttöön ja kone sammuu , muutaman minuutin kuluttua sama uudestaan , kohta voipi tulla vilu muuallakin kuin suihkussa ?
-
Pressostaatti katkaisee lämmityksen korkean paineen vuoksi. Vaikuttaa siltä, että lämmin vesi ei nyt pääse kiertoon. Onko joku venttiili kiinni, kiertopumppu seis tms?
-
Kiertovesipumppu on suljettu kesän jäljiltä .
-
Tarkoitetaan pumpun laitteiston sisällä olevaa kv pumppua joka kierättää vettä tuolla kierukassa ei kierrä tai ilmaa ym.
-
siitä pumpusta ei nyt tietoo , eikö sen pitäsi toimia ittekseen , tarpeen mukaan . Hieno systeemi tällä paikallisella "yhteistyö kumppanilla " parina päivänä nyt soitettu tuohon firmaan, aina luvataan kohta soittaa tännepäin , eikä mitään kuulu. tiistaina piti soittaa sieltäpäin tämän viikon aikataulusta , kohta näköjään sama , vaikka olisi odotellut elokuun lopussa ehtivää Kodikaslämpö - puljua .
-
Perjantaina kävi huoltomies , mittaili mm. kylmäaineitten paineet ja paljon mittaili , hänen jäljiltään nyt ollut tuo vesisäiliön kuva , mittari täynnä kuumaa vettä , kerran piti päästä pumppu yllättämään hurinan perusteella ilmeisesti talon lämmityksestä , se kuitenkin katkesi juuri ennen kuin näin mistä oli kyse, näyttöruudussa tällöin tuo pieni neliö merkki . Huoltomies lupasi kysellä (jos saa ketään thermialta kiinni ) että mitä jatkoa seuraa ?
-
Tiistaihin kesti taika = aina kuumavesi mittarin mukaan täynnä , sitten vähän enempi suihkuttelua ja tiskailua , mittari heti tyhjänä , vesi kyllä oli lämmintä, kone tietysti yritti käydä , mutta vaan sen pari minuuttia muutaman minuutin tauoilla , yön yli näin jatkaen mittari ke aamulla täysi , miten mahtaa talvella käydä , jos kone käy välillä vaan minuutin pari ?
-
Tiistaihin kesti taika = aina kuumavesi mittarin mukaan täynnä , sitten vähän enempi suihkuttelua ja tiskailua , mittari heti tyhjänä , vesi kyllä oli lämmintä, kone tietysti yritti käydä , mutta vaan sen pari minuuttia muutaman minuutin tauoilla , yön yli näin jatkaen mittari ke aamulla täysi , miten mahtaa talvella käydä , jos kone käy välillä vaan minuutin pari ?
Ei kyllä oikein mene jakeluun miten tuo pumppu oikein käyttäytyy mutta käynnistysväli on minimissään 20min jos ei ole muutettu.
-
Minusta joku käynnistys väli olisi 10 minuuttia , huolto valikossa , putkimies toki lupasi Thermialta kysellä vinkkejä , mitään ei yllättävästi ole kuulunut ? lieneekö joku kokeilu malli ? Jota ei kukaan hallitse ?
-
Tiistaihin kesti taika = aina kuumavesi mittarin mukaan täynnä , sitten vähän enempi suihkuttelua ja tiskailua , mittari heti tyhjänä , vesi kyllä oli lämmintä, kone tietysti yritti käydä , mutta vaan sen pari minuuttia muutaman minuutin tauoilla , yön yli näin jatkaen mittari ke aamulla täysi , miten mahtaa talvella käydä , jos kone käy välillä vaan minuutin pari ?
Ei kyllä oikein mene jakeluun miten tuo pumppu oikein käyttäytyy mutta käynnistysväli on minimissään 20min jos ei ole muutettu.
Tulee väkisinkin mieleen, että joku lämpötila-anturi antaa disinformaatiota.
-
Lämmitys tapahtuma (mökinkuva) ainakin kerran seurattu, , olisi onnistunut , kuumassa vedessä edelleen hämärää ( pikku neliö iskee päälle kesken ?) Olisko jotain pelinpolitiikkaa maahantuojalla /huoltomiehillä , saisivat pikkuhlijaa kihnutettua takuu-ajan loppuun , joku piilevä iso vika ? Mitä arvoisa raati tekisi tässä asemassa seuraavaksi ?
-
Lämmitys tapahtuma (mökinkuva) ainakin kerran seurattu, , olisi onnistunut , kuumassa vedessä edelleen hämärää ( pikku neliö iskee päälle kesken ?) Olisko jotain pelinpolitiikkaa maahantuojalla /huoltomiehillä , saisivat pikkuhlijaa kihnutettua takuu-ajan loppuun , joku piilevä iso vika ? Mitä arvoisa raati tekisi tässä asemassa seuraavaksi ?
Pikkuneliö kertoo että käyttövesi on lämmitetty/valmis. Käyttöpressostaatti on silloin auki. Vaikuttaisi toimivan oikein jos lämpötilavalikossa käyttövesi on noin 58 astetta??
-
Lämmitys tapahtuma (mökinkuva) ainakin kerran seurattu, , olisi onnistunut , kuumassa vedessä edelleen hämärää ( pikku neliö iskee päälle kesken ?) Olisko jotain pelinpolitiikkaa maahantuojalla /huoltomiehillä , saisivat pikkuhlijaa kihnutettua takuu-ajan loppuun , joku piilevä iso vika ? Mitä arvoisa raati tekisi tässä asemassa seuraavaksi ?
Jos tekee virallisen reklamaation (kirjallisena tai sähköpostitse) ennen takuuajan umpeutumista, niin takuu jatkuu kunnes systeemi korjattu tai vaihdettu. Kuluttaja-asiamies on sitä varten, että se auttaa jos mikään/kukaan muu ei voi auttaa.
-
Minulla danfoss eli sama kone,toimii kuten sam68 kertoi käyttöveden teossa pieni neliö alakulmassa ja vesi 58 asteista,tosin käy n. 40 min.
-
Lämmitys tapahtuma (mökinkuva) ainakin kerran seurattu, , olisi onnistunut , kuumassa vedessä edelleen hämärää ( pikku neliö iskee päälle kesken ?) Olisko jotain pelinpolitiikkaa maahantuojalla /huoltomiehillä , saisivat pikkuhlijaa kihnutettua takuu-ajan loppuun , joku piilevä iso vika ? Mitä arvoisa raati tekisi tässä asemassa seuraavaksi ?
Pikkuneliö kertoo että käyttövesi on lämmitetty/valmis. Käyttöpressostaatti on silloin auki. Vaikuttaisi toimivan oikein jos lämpötilavalikossa käyttövesi on noin 58 astetta??
Mittarin mukaan kuitenkin yleensä vesisäiliö kylmänä ?
-
Katso tuo lämpötila sieltä valikosta. Jos se on kohdallaan niin homma varmaan pelaa kuten pitää..
-
Käynnistys lämpö tila 50 (50) , alkoi tekemään lämmitä vettä juuri kun katsoin , lämmitti n. 2minuuttia ja lopputulos oli 50 (50) ,.? mittarissa aluksi parimilliä kuumaa samaten tuon parin minuutin jälkeen.
-
Käynnistys lämpö tila 50 (50) , alkoi tekemään lämmitä vettä juuri kun katsoin , lämmitti n. 2minuuttia ja lopputulos oli 50 (50) ,.? mittarissa aluksi parimilliä kuumaa samaten tuon parin minuutin jälkeen.
Epäilen ettei tuo HGW-shuntti toimi oikein. Tuo alla olevan kuvan mukainen löytyy pumpun kaapin sisältä vasemmasta yläkulmasta.
Lepotilassa se on täysin kääntyneenä oikealle kellon pyörimissuuntaan. Kun käyttöveden lämmitys alkaa se kääntyy juuri vastakkaiseen suuntaan tappiin asti. Tuota asentoa pitäisi seurata kun käyttöveden lämmitys alkaa.
Pumpun saa tekemään käyttövettä kun nostaa sen huoltovalikossa/käyttövesi suluissa olevan arvon yli sen sulkujen etupuolella olevan. Pumppu kääntää samantien sen HGW-shuntin vasemmalle ääriasentoon.
Suluissa olevan arvon tulisi olla ~40 eikä 50 kuten teillä nyt on. Soittele jos et onnistu tutkimaan tuota niin koitetaan löytää syy ongelmaan.
http://www.stovesonline.co.uk/STOVE/IMG/esbe-cra111-controller.jpg (http://www.stovesonline.co.uk/STOVE/IMG/esbe-cra111-controller.jpg)
-
pitää noita viikonloppuna tutkailla , tuo sunttihan näyttää samalta , minkä sotkamon miehet vaihtoivat,. Tänään 2 immeistä otti viileet suihkut ,(lämmintä ei herunut ) ja luvut sen jälkeen 44 (50 )
-
Onhan käyttöveden säätötermari riittävän isolla? Kyllä noilla lämpötiloilla pitäisi vielä tulla suihkuvettä. On siinä pumpun päällä keskellä ja vasemmalla puolella se säätö..
-
pitää noita viikonloppuna tutkailla , tuo sunttihan näyttää samalta , minkä sotkamon miehet vaihtoivat,. Tänään 2 immeistä otti viileet suihkut ,(lämmintä ei herunut ) ja luvut sen jälkeen 44 (50 )
Tuleeko esim. vessan hanasta kuumaa? Meillä oli suihkusekoittajan termostaatti rikki => suihkusta ei tullut kunnolla kuumaa vaikka varaaja oli täynnä.
-
Minulla oli sama, Oraksen vehje. Huoltosarja oli alle 40€ ja itse sen sai vaihdettua. Tekohengitin venttiiliä n. puoli vuotta sen jumittuessa legionellakuumennuksen jälkeen kylmimpään ääriasentoon kääntämällä säädintä 1 ja 6 välillä niin kauan kunnes termarin mäntä vapautui (kuului kolahdus). Lopussa piti avittaa kolauttamalla jakarilla ja viimeinen oli sitten totaalijumi.
-
Säätötermari on jo täysillä , pudotin käynnistyslämmön 40 asteeseen , purkasin suihkusekottajan , en aivan kokonaan , mutta sain sihdit ym putsattua, toisesta sekottajasta ,myös saunalla voi tulla käsi kokeella pari astetta kuumempaa , yläkerrassa keittiössä ja vessassa tulee täysillä kuumaa päästäessä sellaista , että vielä pystyy kättä pitään hanan alla .
-
Mittaavatko samaa asiaa , huoltovalikon kuumavesi osassa tuo esim 45 astetta ja normivalikon käyttövesi tms. lämpötila , niissä 10-13 asteen ero , jälkimmäinen kuumempi , viime yönä ilmeisesti legioona kuumennus kun aamulla vesi 52 asteista, olisi varmaan riittänyt joka lähtöön , tuotako ei pysty millään säätämään tuota käyttöveden lämmitystä , yläpäässä ?kovemmalle ?kuumemmalle ?
-
Ota selvää mikä lukema on käyttövesivaraajan alaosasta ja mikän yläosasta. Omassa koneessa (ja uskon että yleisesti muissakin) kaikki päätökset tehdään tuon alavaraajan lämmön kukaan, mutta esimerkiksi etupaneelin "mainostaulu" kertoo käyttöveden varaaja ylälämmön. Ylä- ja alavaraajan ero tilanteesta riippuen 5-20 astetta. Tarkoitatko kenties tätä?
-
Mittaavatko samaa asiaa , huoltovalikon kuumavesi osassa tuo esim 45 astetta ja normivalikon käyttövesi tms. lämpötila , niissä 10-13 asteen ero , jälkimmäinen kuumempi , viime yönä ilmeisesti legioona kuumennus kun aamulla vesi 52 asteista, olisi varmaan riittänyt joka lähtöön , tuotako ei pysty millään säätämään tuota käyttöveden lämmitystä , yläpäässä ?kovemmalle ?kuumemmalle ?
Huoltovalikossa keskianturin lpt ja lämpötilavalikossa yläanturin. Ero yleensä ~4 astetta mutta reippaammalla vedenkäytöllä voi hetkellisesti olla toistakymmentä.
Lämmitys katkeaa paineeseen jolloin lämpötila on yleensä luokkaa 58. Käynnitykseenvoidaan säätää alin lämpötila ja lisäksi siellä on painotettu arvo eli paljonko keskianturin vaikutus on suhteessa yläanturiin. Voidaan siis laittaa esim keskianturin vaikutusta suuremmaksi jolloin pumppu reagoi isompaan vedenlaskuun nopeammin.
-
Paikallinen putkimies oli saanut yhteyden kodikaslämpöön , siellä olisi ollut valloillaan mielipide , että meidän tyyppisessä pumpussa olisi tuon tyyppinen onkelma yleisempikin , nämä paikalliset olisivat halukkaita vaihtaan meille eri merkkisen pumpun , ei kuulemma vaan raaskisi vielä 4 vuotiasta vaihtaa, ittelle sama jos thermia maksaa viulut ? Kuulolla ollaan .
-
Paikallinen putkimies oli saanut yhteyden kodikaslämpöön , siellä olisi ollut valloillaan mielipide , että meidän tyyppisessä pumpussa olisi tuon tyyppinen onkelma yleisempikin , nämä paikalliset olisivat halukkaita vaihtaan meille eri merkkisen pumpun , ei kuulemma vaan raaskisi vielä 4 vuotiasta vaihtaa, ittelle sama jos thermia maksaa viulut ? Kuulolla ollaan .
Teillä on siis ongelmana käyttöveden loppulämpötila eli sen lämmitys katkeaa liian aikaisin ja se neliö tulee alanurkaan?
Tee tämä yksinkertainen testi:
1. Nosta huoltovalikosta käyttöveden alaraja suluista niin että kv lämmitys käynnistyy. Palauta se arvo sitten samantien 45:een.
2. Mene lämpötila-valikkoon ja seuraa lämmitysjaksoa.
3. Käyttöveden loppulämpötila lämpötilavalikossa kun lämmitys katkeaa? Menoveden loppulämpötila kun lämmitys pysähtyi?
Jos tuo lämmityksen katkeaminen tapahtuu ennen kuin lämpötila saavuttaa sen ~58 astetta on syynä joko painekytkimen liian aikainen katkaisu (paineen pitäisi olla 28,5bar joka on helppa mitata) tai sitten energia ei mene kokonaan käyttöveteen vaan jakautuu osittain myös talonlämmitykseen. Paine kuitenkin nousee tuohon katkaisupaineeseen. (syynä silloin HGW-shutti? kylmäaine vajaus? kompuravika?tulistin tukossa?)
Onko teillä kolmas presso tuossa punaisen ympyrän kohdalla? Sinisessä muuten näkyy miten kompuran ääniä saa vähennettyä värinäkumilla.
(http://i2.aijaa.com/t/00779/13507893.t.jpg)
-
Täytyy testailla . Meillä pitäisi huoltomiehen mukaan olla 3 pressostaattia , ( tai vissiin nyt 4 , kun huoltonippaan panivat uuden) nythän , kun taloakin jo mylly lämmittää, näyttää käyttövesikin samalla lämpiävän jopa 58 asteeseen , mutta kesällä se jäi siihen 45-47 asteeseen ,.
-
Yksi arvo joka pitäisi vielä katsoa on paineputken lämpötila. Se näkyy huoltovalikosta lämpöpumppu riviltä. Jos sen arvo on suluissa olevan arvon tasolla sekin aiheuttaa neliön ja katkaisun. Tutkippa tuotakin vielä..
Teille on laitettu huoltopressostaatti jolla on poissuljettu sen käyttöpainekytkimen vika. Tuo katkaisee käyttöveden lämmityksen.
-
"Tee tämä yksinkertainen testi " tuloksena oli 49 astetta . Nyt kun mylly lämmittää taloa ja ohessa käyttövettä ? on käyttöveten lämpö luokkaa 62 astetta . Tuntuu vaan että tuo 50-60 asteinen tulee suihkusta tehokkaamman oloisen kuin tuollainen 40-45 asteinen ?
-
Paikallinen putkimies oli saanut yhteyden kodikaslämpöön , siellä olisi ollut valloillaan mielipide , että meidän tyyppisessä pumpussa olisi tuon tyyppinen onkelma yleisempikin , nämä paikalliset olisivat halukkaita vaihtaan meille eri merkkisen pumpun , ei kuulemma vaan raaskisi vielä 4 vuotiasta vaihtaa, ittelle sama jos thermia maksaa viulut ? Kuulolla ollaan .
Mitään ei ole kuulunut !
-
Paikallinen putkimies oli saanut yhteyden kodikaslämpöön , siellä olisi ollut valloillaan mielipide , että meidän tyyppisessä pumpussa olisi tuon tyyppinen onkelma yleisempikin , nämä paikalliset olisivat halukkaita vaihtaan meille eri merkkisen pumpun , ei kuulemma vaan raaskisi vielä 4 vuotiasta vaihtaa, ittelle sama jos thermia maksaa viulut ? Kuulolla ollaan .
Eipä yllätä Thermian/Danfossin kohdalla..
-
Paikallinen putkimies oli saanut yhteyden kodikaslämpöön , siellä olisi ollut valloillaan mielipide , että meidän tyyppisessä pumpussa olisi tuon tyyppinen onkelma yleisempikin , nämä paikalliset olisivat halukkaita vaihtaan meille eri merkkisen pumpun , ei kuulemma vaan raaskisi vielä 4 vuotiasta vaihtaa, ittelle sama jos thermia maksaa viulut ? Kuulolla ollaan .
Mitään ei ole kuulunut !
Ole yhteydessä jälleenmyyjään vaikka päivittäin. He vastaavat omista asennuksistaan. Ei Thermialla ole mitään omia huoltoukkoja vaan siihen koulutetut jälleenmyyjien asentajat kylmälupineen...
-
Täytyisi taas käydä paikan päällä "hiostamassa" luulisi vaan nykyään kännyköillä asiat hoituvan , kun on luvattu ottaa yhteyttä , vaan ei , jälleen myyjään en ole ollut yhteydessä elokuun jälkeen , en viitti itteeni kiusata. Maahan tuojan armopaloja nuo huoltomiesten käynnit ovat olleet .
-
Kyllä on raanavesi kuumakin nyt piisannut , kun talookin lämmitetään, mitähän pitäisi tehdä ensi kesäksi ? Voiko suihkusekottaja olla vialla ja toimia talvella paremmin kuin kesällä , eli kesällä sekotellaan 45 asteista ja talvella 60 asteista kuumaa vettä , Ittelle vois asentaa patahomman tai kiukaan piippuun säiliön kesävesien lämmittämiseen , mutta vieraille ? olisko semmonen virtauslämmitin toimiva , vai oikeen boileri tulisiko se asentaa ennen vai jälkeen maalämpö koneen ?
-
Lupasivat tuosta remontin n. 600 euron hinnasta hyvittää maahantuojan toimesta 250 euroa ja raha tulee heti, näin siis luvattiin marras-joulukuun vaihteessa , ennen joulua kyselin rahoja , sanottiin tuon heti tarkoittavan tammikuuta ? ???
-
Nyt oli tuo putkivirman lupaama heti välittömästi hetki tammikuun 26 päivä , eli kun putkimies lupaa heti , on viive n. 2-3 kuukautta tai sitten ei ollenkaan ? :D
-
Nyt menty talven yli ja lämmitys kauden ajan tuo lämminvesi on pelannut kyllä melko hyvin , jännää kuinka jatkossa , kun alkaa olla tuota pelkkää veden tekemistä , mahtaako tappelu ja ihmetys alkaa ,kuten syys puolella ?
-
Sitten pieni veikkaus : kesempänä kun menee pois kotoa , uskaltaako myllyn topata , kun se nyt tuntuu toimivan, eli saako reissun jälkeen enää toimimaan lämpöpumpun osa-alueita , oikein veikanneille kunniaa ja vähemmän tavarapalkintoja
-
Miksi pitäisi pysäyttää? Jos kesällä on lämmintä, ei lämmöntuottoa tarvita ja jos kukaan ei käytä lämmintä vettä, ei sitäkään kulu. Tuskinpa ylläpitolämpö lämpimälle vedelle paljonkaan kuluttaisi. Talon päävesihanan sulkeminen sen sijaan on suositeltavaa ainakin vakuutuyhtiöiden mielestä. Kiertopumput kannattanee kai sitä ennen ottaa pois päältä, etteivät ne mene rikki - eräs huoltomies sanoi, että niitä saa uusia lähes joka vuosi, kun vedenkierto estetään.
Kyllä meillä ainakin on tämän vuoden aikana pumpun virtakatkaisinta moneen kertaan joutunut käyttämään. Samoin on vuosihuollon (mm. keruupiirin ja pumpun roskasihtien tarkistus/puhdistus) ajaksi virrat laitettava pois, eikä käyntiinlähdössä ole ollut ongelmia. Pumpun sihdille tosin tarvitsee (ostaa rautakaupasta) erikoisemman pihdin, jolla sihdin saa taivutettua hieman sisäänpäin, jotta sen saa ulos putkesta. Pihtien kärjessä on pienet ulokenystyt, jotka sopivat sihdin vastaaviin reikiin. En muista pihtien nimiä.
Ps. Ihmettelen, mikseivät valmistajat laita YouTubeen laitteistojensa käytön ja perushuoltojen opastusta. Olisi tosi helppoa, eikä kallistakaan. Voisin vaikka minä tehdä kohtuullisilla kustannuksilla. Olen itse kuvannut noita kännytkällä itselle muistin tueksi sekä myös siltä varalta, että joku toinen joutuu näihin perehtymään ilman minua joskus.
Sama ihmettelyni koskee mm. kännykköjä ym. laitteita. Tuollaisilla tutorialeilla olisi varmasti myyntiä edistävä vaikutus, kunhan niitä ei tehdä liian monimutkaisista asioista - toki niitäkin olisi hyvä olla laitteet ostaneille (salasanoilla ja kirjautumisilla).
-
No lähinnä sitä , että ukkonen käy ronkkimassa elektroniikka osiota poissa ollessamme. Pari kertaa taitaa poissa ollessa mylly käydä per päivä , kerran lämmittää taloa ja kerran vettä, ei niistä taida säästöä paljoa kertyä, Kyllähän se pumppu käynnistyy noin suurimmilta osin , mutta jos ei se haluakkaan tehdä lämmintä vettä kunnolla se vaan pelottaa. Meillä tuo maapiirin roska sihti tuskallinen värkki , vissiin ylösalasin asennettu ja osat sopivat tosi huonosti yhteen.
-
Teillä oli varmaan se Hgw shuntti viallinen. Vasta vaihdoin yhteen uuteen pumppuun. Akseli pyöri mutta sisuskalut ei.
Virrat pois vaan. Siitä ei tule ongelmia.
-
Joo shuntti vaihdettiin , enää ei ole tänä keväänä patterit turhaan lämmenneet. Olimme myös reissussa , mylly viikon topissa , läksi käymään napista. Eilen viileetä käyttövettä , ensi viikolla vaativa veten käyttäjä tulossa kylään , pystyiskö myllystä laittaan lisälämmöllä kuumempaa vettä helposti?
-
Eilen viileetä käyttövettä , ensi viikolla vaativa veten käyttäjä tulossa kylään , pystyiskö myllystä laittaan lisälämmöllä kuumempaa vettä helposti?
Pystyy. Kun kytket lisälämmölle, paljon lämpimämpää vettä alkaa tulla hanasta 20-30 minuutin kuluttua. Pitää vain varoa polttamasta itseään, jos pumppu tekee samalla legionellakuumennuksen.
Olen nyt tehnyt lämmintä vettä tuolla tavalla varsinkin iltaisin monta kertaa viikossa, jotta ei tarvitse peseytyä ja saunoa 30 asteisella vedellä (30 asteessa näyttää pysyvän, koska pannuhuoneessa on aika lämmintä). En ole ehtinyt korjaajaa tilaamaan muiden hommien vuoksi, mutta nyt alkaisi olla sen aika - sähkölasku kuussa on ollut tällä systeemillä ehkä noin satasen kuussa suurempi.
Ps. Tiedätkö, miten saan pumpun etupellin irti? Se on enää kiinni pellin yläosasta keskeltä (lukontapainen viritys näyttää olevan yläpinnassa), eikä avainta minulla ole. Osaisko joku neuvoa lukon "aukihakkeroinnin"? En viitsisi repaista peltiä ja samalla johtoja... :)
-
Etupelti on tullut avattua , mutta senverran harvoin , ettei kyllä uskalla neuvoo , vähä semmosta pikku väkivallan makua siinä muistaakseni oli....?
-
Juuri lämmitetty vettä lisälämmöllä , eipä kaksinen tulos kestää varmaan tunnin saavuttaa 62 astetta, tuntui että maalämmöllä olisi puolet ollut nopeampi .
-
Juuri lämmitetty vettä lisälämmöllä , eipä kaksinen tulos kestää varmaan tunnin saavuttaa 62 astetta, tuntui että maalämmöllä olisi puolet ollut nopeampi .
Vain 6kw vastustehoa päällä. Silloin kestää. Huolto/lisälämpö porras 3 päälle jos haluat 9kw.
-
62 astetta on kyllä pesuun jo aika kuumaa? Meillä lämpenee mielestäni tosi nopeasti eli jo puolessa tunnissa lämpenee niin, että voi mennä suihkuun (ehkä 50 asteeseen). Eipä sen kiireempää yleensä ole. Ennakoin asiaa ja laitan lisälämölle yleensä jonkun tunnin aiemmin kuin tulee olemaan käyttötarvetta.
-
Valtaosan tuosta tunnin ajasta lisälämmön salamassa paloi 3 , mutta välillä 2 ja vissiin 1 hetkittäin , , tähtäys oli juu korkeella tuon astemäärän suhteen , vieras kun mielellään suihkuttele tuota lämmintä vettä .
-
Seniori, vieläkö teilläkin käyttöveden lämmitys katkeaa pumpun AUTO-käytössä? Käsitin, että näin oli tilanne teillä.
-
Ei katkee enää kesken , lämmitys kestää auto asennossa 15-20 minuuttia , syksyllä remppamiesten jälkeen oli se parin minuutin mittanen lämmitys. Luottamus aika heikoilla , sauna remonttia tulossa , saapi sitten eliminoitua vanhat hanat ja muut ?
-
Sauna-remppa edistyy uusi hana lähipäivinä kokeiluun , lämmityskausi nyt viikkopari käynnissä , kyllä huomaa tiskatessa saa kuumaa vettä , niin että käet palaa , kun koko kesän sai tiskata haaleella vedellä , tuskin tiskipöydän hana aina kesäksi vikaantuu ja korjaantuu heti lämmityskauden alkaessa ?
-
Sauna-remppa edistyy uusi hana lähipäivinä kokeiluun , lämmityskausi nyt viikkopari käynnissä , kyllä huomaa tiskatessa saa kuumaa vettä , niin että käet palaa , kun koko kesän sai tiskata haaleella vedellä , tuskin tiskipöydän hana aina kesäksi vikaantuu ja korjaantuu heti lämmityskauden alkaessa ?
Tiskipöydän hanasta puuttuu termostaatti eli ei se edes voi olla rikki. Lämmityskaudella tulistuslämpö nostaa käyttöveden kuumemmaksi kuin kesällä. Vedenkeitintä avuksi jos vesi ei oo riittävän kuumaa. Maalämmössä kun on rajallinen tuo maksimilämpö..
-
Sauna-remppa edistyy uusi hana lähipäivinä kokeiluun , lämmityskausi nyt viikkopari käynnissä , kyllä huomaa tiskatessa saa kuumaa vettä , niin että käet palaa , kun koko kesän sai tiskata haaleella vedellä , tuskin tiskipöydän hana aina kesäksi vikaantuu ja korjaantuu heti lämmityskauden alkaessa ?
Siis tarpeeksi lämmintä vettä ei ole saatavilla kuin lämmityskaudella kun tulistuslämpöä on myös saatavilla... ? No jos näin niin jo on tosissaan melkoinen "ominaisuus"....
-
Vanhat kujeet myllyllä , kova lotina pannuhuoneessa suihkun jälkeen ja kohta suurpaine pressostaatti topannut koneen , lieneekö kuinka pieni ilma määrä kun pumpun toppaa ?
-
Vanhat kujeet myllyllä , kova lotina pannuhuoneessa suihkun jälkeen ja kohta suurpaine pressostaatti topannut koneen , lieneekö kuinka pieni ilma määrä kun pumpun toppaa ?
Onkohan siellä lämmitysverkostossa painetta? Ilmaa ainakin on jos ei ole paineeton. Kilon verran pitäisi olla.
-
1,5 kilossa punanen viisari , siinä koittanut pitää kun kodikas niin aikonaan neuvo , pieni vuoto pannuhuoneeen vanhoissa putkissa , joutuu aina lisäileen viikon-parin välein vettä , ei vissiin aina pysy perässä ja ilmaa muodostuu patteri järjestelmään , jännä kun pari astetta pakkasta ulkona niin kaikki toimii , mutta vähän lämpiää alkaa heti lutina ja häiriköinti lämpö pumpulla .
-
1,5 kilossa punanen viisari , siinä koittanut pitää kun kodikas niin aikonaan neuvo , pieni vuoto pannuhuoneeen vanhoissa putkissa , joutuu aina lisäileen viikon-parin välein vettä , ei vissiin aina pysy perässä ja ilmaa muodostuu patteri järjestelmään
Tuo veden lisääminen on huono juttu.
Tuoreen veden mukana menee happea putkistoon ja siitä taas on seurauksena putkiston korroosio eli ruostuminen.
Ruostuminen on kemiallinen reaktio, missä syntyy mm. kaasuja (vetyä). Tämä saattaa olla lotinoiden syy.
Ellet halua tukkia vuotoa, niin laske ainakin painetta pienentääksesi vuotoa.
ATS
-
No mittari paine laskee sitten itsestään , on vaan ollut semmonen tunne että mitä enämpi painetta ja vettä putkissa , niin lotiseekin vähemmän , minkä verran paine-säiliössä pitäisi olla paine lukemaa em. mittarin näyttäessä esim. 1 kiloo ? Tänä syksynä saanut hitsikoneen kellariin , jospa jo ensi kesänä pääsis tukkimaan vuotoo .
-
Tänä syksynä saanut hitsikoneen kellariin , jospa jo ensi kesänä pääsis tukkimaan vuotoo .
Minkälaisessa paikassa se vuoto on?
ATS
-
Puu-ja öljykattila ajoilta on iso varaaja , jonka putki häslinkeistä joku vuotaa , johtuen jostain 52 mallin venttiilistä , jota ei saa ihan kii asti , tarkoitus irrottaa varaaja verkosta ja hitsata lappu putken päälle , ( varaaja kuitenkin pieni mihinkään käyttöön ja kuntokin ? )
-
Kuka tietää sanoo , kun jouluna nyt tuo kova veten käyttäjä kävi suihkussa ja ite käytiin , niin suurpaine pressostaatti laukes pois, käyttö auto -asennossa , miksi ei mene sähkövastus päälle automaattisesti ?
-
Kuka tietää sanoo , kun jouluna nyt tuo kova veten käyttäjä kävi suihkussa ja ite käytiin , niin suurpaine pressostaatti laukes pois, käyttö auto -asennossa , miksi ei mene sähkövastus päälle automaattisesti ?
Auto tilassa, häiriö päällä vastus huolehtii talon lämmityksestä ja käyttövesi menee kylmäksi. Se ilmoittaa tuolla että häiriö on päällä. Käyttöveden teossa vastus on päällä vain kun talonlämmitys tarvii vastusta avuksi eli täystehopumpuissa ei koskaan. Legionellassa tietysti on..
-
Auto tilassa, häiriö päällä vastus huolehtii talon lämmityksestä ja käyttövesi menee kylmäksi. Se ilmoittaa tuolla että häiriö on päällä. Käyttöveden teossa vastus on päällä vain kun talonlämmitys tarvii vastusta avuksi eli täystehopumpuissa ei koskaan. Legionellassa tietysti on..
Hyvä noin , eilen sitten sellanen hetki varmaan ettei ollut lämmön tarvetta.
Sitten uusi kysymys, kun ei tuo fysiikka ole vahva laji , vielä noista paineista ? Eli lämpömyllyn päällä verkoston painemittari , jossa nyt n.1.3 kg painetta , mittasin myös verkoston painesäiliön lukeman , se oli auton painemittarilla n. 1,5 kg , onko ne aina käsi kädessä samat vai onko jotain tehtävissä, jottei tulisi tuota patteri verkoston lutinaa jos kuumavesi loppuu kesken?
-
Sitten uusi kysymys, kun ei tuo fysiikka ole vahva laji , vielä noista paineista ? Eli lämpömyllyn päällä verkoston painemittari , jossa nyt n.1.3 kg painetta , mittasin myös verkoston painesäiliön lukeman , se oli auton painemittarilla n. 1,5 kg , onko ne aina käsi kädessä samat vai onko jotain tehtävissä, jottei tulisi tuota patteri verkoston lutinaa jos kuumavesi loppuu kesken?
johtuen jostain 52 mallin venttiilistä
Onko kyse 1952 vuosimallista?
Jos on, niin tämä taitaa olla enemmän historiaa kuin fysiikkaa.
Jos verkoston painemittari ja painesäiliö ovat samalla korkeudella pitää paineiden olla samat.
1 metri korkeuseroa alaspäin lisää painetta 0,1 bar ja ylöspäin pienentää painetta saman 0,1 bar.
Jos verkoston painemittari näyttää paineen yksiköissä "kg" on se periaatteessa melkein sama kuin bar mutta ajan hammas on saattanut nakertaa mittarin tarkkuutta, joten se kannattaisi vaihtaa uuteen.
Mistä kohtaa tarkkaan ottaen lotina kuuluu?
Tarkenna vielä tilannetta milloin se esiintyy?
Minkä tyyppinen varaaja ja millä tekniikalla käyttövesi tehdään?
Paljonko lotinan esiintyessä on verkoston ja painesäiliön paine?
Paljonko verkoston paine kasvaa normaalin käyntijakson aikana?
Mikä on painesäiliön tilavuus ja ikä?
ATS
-
Uskoisin tuon vuotavan venttiilin olevan alkuperäis kaluja 52 vuodelta , voi olla uudempikin.
Lotina kuuluu lämpöpumpun sisältä tai välittömästi lähellä olevasta putkistosta.
lotina esiintyy silloin kun lämmintä käyttövettä on käytetty , esim pari henkee ollut suihkussa , ulko lämpötila 0-kieppeissä (tämä voi vaihdella ) , jos kunnon pikkupakkanen tai 20 celsiusta , juuri koskaan ei esiinny.
Varaajasta en tiedä , joku pieni astia tuon thermian sisällä ? Maalämmöllä koitetaan käyttövesi tehdä , yleensä talvella on onnistunut , kesällä ei niinkään vrt. aiempi kirjoittelu , uutena siis 3-4 vuotta ei ongelmaa , enempi alkoi viime vuoden syksyllä , kait sen jälkeen kun tuo edellinen vika saatiin korjattua.
Lotinan ollessa käynnissä , en ole paineita katsonut ? Kuvittelisin olevan nuo mainitut 1,5 - 1,3 .
Olisi helppo sanoa ettei käyntijakson aikana paine muutu mihinkään , täytyy tarkkailla vielä .
painesäiliö vaihdettiin uuteen 10 vuonna , kun thermia asennettiin , litroista ei osaa sanoa , korkeus ehkä 70 cm , halkaisija ehkä 40-50 centtiä.
Verkoston paine mittari minusta tuon lämpöpumpun yhteyteen asennettu joten 2010 mallia melko varmasti. Järjestelmää 3 kerroksessa ja muistllen 18 eri kokoista patteria.
-
Mystinen juttu tuo lorina :(
Mikä on Thermian täydellinen tyyppi ja teho? jos sitä kautta pääsisi kiinni varaajan rakenteeseen ja käyttöveden tekotapaan.
ATS
-
Pari valokuvaa saattaisi antaa lisävinkkejä ongelman ratkaisuun.
Kolmikerroksinen talo?
Paljonko on korkeusero metreinä paisunta-astian ja ylimpien pattereiden välillä?
ATS
-
Ylimmän patterin ja paisuntasäiliön korkeus ero n. 7 metriä , voi olla 8:kin . Tarkka malli diplomat optimum g2 12 tws . Kuvia kumminkaan osaa tänne liittää.
-
Taas isovetinen kävi suihkussa , pressostaatti laukesi , ilmeisen myöhään , kun vesi riitti . Pari pikkuvetistä kävi , hyvin riitti eikä vehje renkannut , pannuhuoneesta suoraan ylöspäin seuraavassa kerroksessa , pikku eteisessä n. 60x 70 pikkupatteri lotisee voimalla , siinä ei ole ilmaus nippaa ja venttilikin vissiin poikkeavasti asennettu , ts. ei pysty hölläämällä tirauttaan ilmaa . ulkolämpö 16 miinuksella , joten nuo mitä aikasemmin tuntunut että lämmityskaudella kuumavesi toimii , ei aivan pidäkkään paikkaansa .
-
Siellä lämpöpumpun sisällä ja heti ulkopuolella olevissa putkistoissa täytyy olla ilmaa. Verkostosta se ei alaspäin tietenkään tule.
Lisäksi tuossa kierukassa voi olla ilmaa eli pumpun päällä oikeanpuolimmainen natsa. Siitä koita päästää ilmaa pois.
Tuo häiriö tulee kun ajetaan kaikki energia käyttöveteen. Shuntti saattaa myös olla piirun verran väärin asennettu. Ei ole helppo kohdistaa jos ei ole ohjetta kourassa..
-
Taas pari kysymystä:
-Loppuuko se lotina itsekseen?
-Kuuluuko lotina sekä lämmitys että käyttövesikäytössä vai vain toisessa?
-Onko systeemissä automaatti-ilmauksia?
ATS
-
Kyllä sitä kuumaa käyttövettä pitäisi kesälläkin tulla, eli ehkä jotain pikku vikaa olisi? Ohjeita vilkaisin, mutta ei niistä oikein apua löytynyt.
2.7 HGW-tekniikka, Diplomat Optimum G2
HGW-tekniikka on uusi ja ainutlaatuinen käyttöveden tuottomenetelmä, joka on käytössä
mallissa Diplomat Optimum G2. Samalla kun talon lämmitysjärjestelmään menevä vesi lämmitetään,
pieni osa kulkee kuumakaasuvaihtimen läpi, joka lämmittää veden ennen kuin se
menee lämminvesivaraajaan. Lämmitys- ja käyttöveden vaihtoventtiili korvataan shuntilla.
Lämmöntuotannon aikana (koskee myös allaskäyttöä) shuntti ohjaa pienen määrän vettä kuumakaasuvaihtimen
kautta lämminvesivaraajaan. Tämä tarkoittaa, että lämpöpumppu tuottaa
erittäin paljon käyttövettä lämmityskauden aikana.
Suurpainepressostaatti
lauennut - Kompressori
pysähtyy eikä käyttövettä
tuoteta.
Riittämättömästi avatut
lämpöpatteri-/lattialämmitystermostaatit.
Ilmaa lämmitysjärjestelmässä.
Lämmitysjärjestelmän
roskasuodatin tukossa.
Avaa lämpöpatteri-/lattialämmitystermostaatteja.
Täytä ja ilmaa
lämmitysjärjestelmä
tai ota yhteyttä
asentajaan.
http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Thermia_user_086U6294_FI.pdf
edit:
Voisiko vaihtoventtiili vuotaa ? ... siis jos masiinassa sellainen on
Periaatteessa voisi, mutta silloin laite ei kyllä toimi talvella oikein ja tulee korkeapaine hälyjä jne.. Tuohan on helppo kokeilla eli lämmityksen menoputki ei saa lämmetä reippaammin käyttöveden teon aikana. N. metrin päässä pumpusta pitää olla jo viileä.
-
Onko automaatti - ilmaukset sellasia messinkisiä nuppeja , joissa kierrettävä pää , jos on niin niitä on 4 kpl , em taida vaan osata niitä käyttää , tuo lotina lämpöpumpulla loppuu , kun tilanne rauhoittuu eli pumpun käynnistää hälyytyksen jälkeen ja antaa sen tehdä työnsä , tunninkin päästä menee katsoon , ei enää paljoo lorise , tuo patteri joka pumpun yläpuolella seuraavassa kerroksessa kyllä lutisee helposti koska vaan .
Kohta tutkaileen noita ilmaus hommia , jos pumpun päältä sais jotain nippaa raotettua , vai pitäskö varrota sitä lutinaa ?
-
Onko automaatti - ilmaukset sellasia messinkisiä nuppeja , joissa kierrettävä pää , jos on niin niitä on 4 kpl , em taida vaan osata niitä käyttää
Todennäköisesti niitä ovat.
Minkä kokoinen tuo kierrettävä nuppi on? Ettei vaan olisi varoventtiili?
Esiintyykö lotinaa muulloin kuin "isovetinen" on käynyt suihkussa? Jos niin milloin?
Kauanko "isovetinen" viettää aikaa suihkussa? eli paljonko vettä kuluu jotta lotina syntyy?
Minulla on yksi hullu skenaario kehitteillä siksi tarvitsen näitä taustatietoja.
ATS
-
Messinki nupit päästä noin 1 sentin kokoisia , niissä kierrettä pari kierrosta , voi kiertää sormin auki tai kiinni , syksyllä pari vuoti hieman vettä , nyttemmin ei
Tänään koitin ilmata noita paikkoja , patteriventtiilin mutteria avasin , tuli vain vettä , patteri lorisee selvästi , ei ihan "täysillä", lämpöpumpun päällä pienessä kupariputken pätkässä kahvallinen palloventtiili , sitä käänsin varovasti taisi tulla vaan vettä . Kuvittelin ainaki sen olevan sam 68 esittämä ylimääräinen liitos . Pumppu ei lorissut aamulla teki vaan nöyrästi töitään , pitäisi varmaan tuota hanaa avata lorinan aikaan uudestaan.
Joskus pumpulla käy lorina jos kaksi pikkuvetistä käy peräkkäin , mutta ei johdonmukaiseti , että aina lorina kävisi veten käytön jälkeen , Isovetisen käydessä vettä virtaa arvion mukaan varmaan ehkä 100-200 litraa, jos normi kävijältä menisi (mikä olisi standardi ?) 30 - ?? litraa .
-
Vielä kysymys:
Mihin kohtaa putkistoa on kytketty paisunta-astia?
ATS
-
Pannuhuoneessa n. metrin korkeudella lattiasta , maalämpökojeesta linnuntietä n . 3 metriä , putkistoa pitkin n. 5-6 metriä, osa alkuperäistä 3tuuman putkea , osa nykyaikaista komposiitti putkea n 1 tuuman halkaisija, siinä välissä .
-
Eilen kovat suihkuttelut, lämpömylly hoiteli hommansa ilman hälyytyksiä ym. temppuja , mikään paikka ei lorissut, mihin lie ilmat putkista menneet ?
-
Minulla on yksi hullu skenaario kehitteillä siksi tarvitsen näitä taustatietoja.
ATS
Seuraavanlainen ajatuskuvio.
Isovetinen käy suihkussa ja kuluttaa säiliöllisen kuumaa vettä.
-> Säiliö täynnä kylmää vettä.
-> Thermia tekee pitkään käyttövettä
-> Talon lämmitys seis jolloin patterit ja putkistot jäähtyvät
-> Vesi kutistuu
-> Paisunta-astian esipaine aseteltu väärin, liian korkea.
-> Paisunta-astia ei kykene kompensoimaan veden tilavuuden muutosta.
-> Patteripiirin paine laskee
-> Kiertovesipumpun imupuolella paine laskee alle ilmanpaineen.
-> Lähellä olevasta automaatti-ilmauksesta vuotaa nurin päin ilmaa putkistoon.
-> Lotina alkaa
-> Ilmaa menee kiertovesipumppuun ja lauhduttimeen
-> Lauhduttimen lämmönsiirto heikkenee.
-> Lauhduttimen lämpötila ja paine nousee
-> Lauhduttimen painekytkin laukaisee Thermian.
-> Kiertovesipumpun pysähdyttyä imupuolen paine nousee yli ilmakehän paineen.
-> Ilma poistuu automaatti-ilmauksen kautta pois.
-> Seniori tulee, kuittaa hälytyksen ja käynnistää Thermian ja ihmettelee, mitähän oikein on tapahtunut.
Kommentteja?
ATS
-
Seuraavanlainen ajatuskuvio.
Isovetinen käy suihkussa ja kuluttaa säiliöllisen kuumaa vettä.
-> Säiliö täynnä kylmää vettä.
-> Thermia tekee pitkään käyttövettä
-> Talon lämmitys seis jolloin patterit ja putkistot jäähtyvät
-> Vesi kutistuu
-> Paisunta-astian esipaine aseteltu väärin, liian korkea.
-> Paisunta-astia ei kykene kompensoimaan veden tilavuuden muutosta.
-> Patteripiirin paine laskee
-> Kiertovesipumpun imupuolella paine laskee alle ilmanpaineen.
-> Lähellä olevasta automaatti-ilmauksesta vuotaa nurin päin ilmaa putkistoon.
-> Lotina alkaa
-> Ilmaa menee kiertovesipumppuun ja lauhduttimeen
-> Lauhduttimen lämmönsiirto heikkenee.
-> Lauhduttimen lämpötila ja paine nousee
-> Lauhduttimen painekytkin laukaisee Thermian.
-> Kiertovesipumpun pysähdyttyä imupuolen paine nousee yli ilmakehän paineen.
-> Ilma poistuu automaatti-ilmauksen kautta pois.
-> Seniori tulee, kuittaa hälytyksen ja käynnistää Thermian ja ihmettelee, mitähän oikein on tapahtunut.
Kommentteja?
ATS
Arvio tuosta tilavuuden muutoksesta?
-
Peki
Arvio tuosta tilavuuden muutoksesta?
Kolmikerroksinen talo vuodelta 1952, 18 patteria ja 3" vapaakiertoputket -> arvio tilavuus 500 litraa.
Lämpötilan pudotus 40 -> 25C -> tilavuuden muutos 2,7 litraa.
ATS
-
Hyvin ajatuksella laadittu kuvio , nyt seuraan tilannetta ja raportoin tänne tarvittaessa ?
-
PekiKolmikerroksinen talo vuodelta 1952, 18 patteria ja 3" vapaakiertoputket -> arvio tilavuus 500 litraa.
Lämpötilan pudotus 40 -> 25C -> tilavuuden muutos 2,7 litraa.
ATS
Kiitos .
Selittäisitkö vielä miksi tuo kalvopaisunnan liian kova paine on pahasta?
Eikö suurempi paine kompensoi paremmin tilavuuden muutosta?
-
Selittäisitkö vielä miksi tuo kalvopaisunnan liian kova paine on pahasta?
Eikö suurempi paine kompensoi paremmin tilavuuden muutosta?
Oheisesta kuvasta pitäisi selvitä.
ATS
-
Oheisesta kuvasta pitäisi selvitä.
ATS
Taas, ihan ei aukea...;)
50 litran ilman esipainetta olevaan pytyyn mahtuukin vain 30 litraa vettä?
Mitä enemmän esipainetta, sitä vähemmän vettä pyttyyn mahtuu....
Minulle on kerrottu, että lämmityskautena pytyssä olevan veden pinta selvitetään koputtamalla, ja että silloin pinnan pitää olla pytyn puolivälissä..? Selkeästi se on nyt siinä.
Meillä on 2x 140 dm3 pytyt, ja 1kg2 esipaine niissä. Mitattu tyhjänä, ennen asennusta yhteet aukinaisina.
Korkeusero kuulemma vaikuttaa, sitä on noin 5 metriä, alin kohta kattilassa - ylin kohta yläkerran patterissa.
Sitten kuulemma järjestelmän vesimäärä vaikuttaa ? Sitähän ei kukaan tiedä.
Kuitenkin, AINA on ollut niin, että lämmityskaudella verkoston painemittari = UUSI KALIBROITU, näyttää noin 0,2 - 0,3 kg2 enemmän, kuin kesällä. ELI SIIS paisunta-astia ei pidä painetta vakiona, kuuluisiko edes pitää?
Mikä olisi oikein, mikä väärin.
Mitä tarkoittaa absoluuttipaine? Paine mitataan mittarilla, mitä painetta se näyttää?
Nyt viisaita mielipiteitä.
Aihe on esim. putkareille erittäin vaikea ja selitykset on erittäin epämääräisiä.....hehehe
-
Taas, ihan ei aukea...;)
50 litran ilman esipainetta olevaan pytyyn mahtuukin vain 30 litraa vettä?
Mitä enemmän esipainetta, sitä vähemmän vettä pyttyyn mahtuu....
No siellä kalvopaisuntasäiliön sisällä on "ilmapallo", joka vie astian 50 litran tilavuudesta sen 20 litraa "ilman esipainetta". Mitä isompi paine, sen isompi ilmapallo ja pienempi vesitilavuus.
-
No siellä kalvopaisuntasäiliön sisällä on "ilmapallo", joka vie astian 50 litran tilavuudesta sen 20 litraa "ilman esipainetta". Mitä isompi paine, sen isompi ilmapallo ja pienempi vesitilavuus.
Ilman esipainett = tyhjä pytty....?!
Tyhjässä pytyssä se kumikalvo on täysin ylhäällä, eikä siellä ole mitään ilmaa silloin...?
Koettu tuokin asia, pytty oli silloin piripintaan täynnä vettä.
-
Ilman esipainett = tyhjä pytty....?!
Tyhjässä pytyssä se kumikalvo on täysin ylhäällä, eikä siellä ole mitään ilmaa silloin...?
Koettu tuokin asia, pytty oli silloin piripintaan täynnä vettä.
Eikös se piripintaan täynnä oleva pytty ole merkki siitä että kalvo on rikki?
https://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.cupori.com/files/cupori/asennusohje/Kalvopaisuntasailion_toimintaperiaate.jpg&imgrefurl=http://www.cupori.com/kupariputkien-asennus/asennus-suunnitteluopas/eri-matriaalien-yhdistaminen&h=225&w=505&tbnid=_ni5IRmyZWE6iM:&docid=L_zFr9F2N_oN3M&ei=Xu6IVuqRFsPJsQHU4Z8Y&tbm=isch&ved=0ahUKEwjquN25ro3KAhXDZCwKHdTwBwMQMwghKAcwBw (https://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.cupori.com/files/cupori/asennusohje/Kalvopaisuntasailion_toimintaperiaate.jpg&imgrefurl=http://www.cupori.com/kupariputkien-asennus/asennus-suunnitteluopas/eri-matriaalien-yhdistaminen&h=225&w=505&tbnid=_ni5IRmyZWE6iM:&docid=L_zFr9F2N_oN3M&ei=Xu6IVuqRFsPJsQHU4Z8Y&tbm=isch&ved=0ahUKEwjquN25ro3KAhXDZCwKHdTwBwMQMwghKAcwBw)
-
Eikös se piripintaan täynnä oleva pytty ole merkki siitä että kalvo on rikki?
Ilman esipainetta tai kalvo rikki, sama tilanne, ei ilmapussia. Ja vain siinä tilanteessa on sama asia.
-
Taas, ihan ei aukea...;)
...;)
Avataan
50 litran ilman esipainetta olevaan pytyyn mahtuukin vain 30 litraa vettä?
Mitä enemmän esipainetta, sitä vähemmän vettä pyttyyn mahtuu....
Lähtötilanteessa verkostossa ei ole painetta ja paisunta-astiassa sen verran esipainetta että kumipussi tai kalvo myötäilee säiliön sisäpintaa.
Kun verkoston painetta nostetaan menee vettä paisunta-astiaan ja samalla kaasutilan tilavuus vastaavasti pienenee ja paine nousee. Verkostossa ja kaasutilassa on sama paine.
Esim 1 bar verkostopaineella on kaasutilassa myös 1 bar paine. Kaasutilan paine (abs) on kaksinkertaistunut ja tilavuus on mennyt puoleen
Minulle on kerrottu, että lämmityskautena pytyssä olevan veden pinta selvitetään koputtamalla, ja että silloin pinnan pitää olla pytyn puolivälissä..? Selkeästi se on nyt siinä.
Meillä on 2x 140 dm3 pytyt, ja 1kg2 esipaine niissä. Mitattu tyhjänä, ennen asennusta yhteet aukinaisina.
Korkeusero kuulemma vaikuttaa, sitä on noin 5 metriä, alin kohta kattilassa - ylin kohta yläkerran patterissa.
Sitten kuulemma järjestelmän vesimäärä vaikuttaa ? Sitähän ei kukaan tiedä.
Jos esipaine on 1 bar, niin silloin vasta kun verkoston paine ylittää 1 bar alkaa paisuntasäiliöön mennä vettä. Verkoston paineen ollessa alle 1 bar, on sama tilanne kuin ei olisi ollenkaan paisuntasäiliötä.
5 metrin korkeusero saa aikaan 0,5 bar hydrostaattisen paineen. Esipaine tulee olla vähintään tämä hydrostaattinen paine.
Mitä enemmän vettä järjestelmässä sitä enemmän tulee lämpötilan muutoksista aiheutuvaa tilavuuden muutosta.
Kuitenkin, AINA on ollut niin, että lämmityskaudella verkoston painemittari = UUSI KALIBROITU, näyttää noin 0,2 - 0,3 kg2 enemmän, kuin kesällä. ELI SIIS paisunta-astia ei pidä painetta vakiona, kuuluisiko edes pitää?
Lämmityskaudella on lämpötila suurempi ja samalla veden tilavuus on kasvanut.
Paisunta-astia ei pidä painetta vakiona vaan vaimentaa paineen vaihteluja. Mitä suurempi paisunta-astia sitä paremmin vaimentaa. Oikea esipaine suhteessa verkoston paineeseen, parempi vaimennus.
Mikä olisi oikein, mikä väärin.
Mitä tarkoittaa absoluuttipaine? Paine mitataan mittarilla, mitä painetta se näyttää?
Absoluuttipaineessa asteikon nollapiste on täydellinen tyhjiö. Ylipainemittareissa nollapiste on ilmakehän paine.
Näissä kansanomaisissa sovellutuksissa käytetään yleensä ylipainemittareita, eli paine on ylipainetta ellei sitä erikseen mainita.
Termodynamiikassa paine on aina abs painetta ja lämpötila Kelvin-asteita
Nyt viisaita mielipiteitä.
Aihe on esim. putkareille erittäin vaikea ja selitykset on erittäin epämääräisiä.....hehehe
Näin on
ATS
-
Taas, ihan ei aukea...;)
...;)
Avataan
Meillä on 2x 140 dm3 pytyt, ja 1kg2 esipaine niissä. Mitattu tyhjänä, ennen asennusta yhteet aukinaisina.
Korkeusero kuulemma vaikuttaa, sitä on noin 5 metriä, alin kohta kattilassa - ylin kohta yläkerran patterissa.
Sitten kuulemma järjestelmän vesimäärä vaikuttaa ? Sitähän ei kukaan tiedä.
Jos esipaine on 1 bar, niin silloin vasta kun verkoston paine ylittää 1 bar alkaa paisuntasäiliöön mennä vettä. Verkoston paineen ollessa alle 1 bar, on sama tilanne kuin ei olisi ollenkaan paisuntasäiliötä.
5 metrin korkeusero saa aikaan 0,5 bar hydrostaattisen paineen. Esipaine tulee olla vähintään tämä hydrostaattinen paine.
Mitä enemmän vettä järjestelmässä sitä enemmän tulee lämpötilan muutoksista aiheutuvaa tilavuuden muutosta.
No verkostossa on käsketty pitää 1,6 - 2,0 kg2 paine, siitä isosta mittarista katsottuna.
Onko se nyt sitten mitenkään oikein ???
-
No verkostossa on käsketty pitää 1,6 - 2,0 kg2 paine, siitä isosta mittarista katsottuna.
Onko se nyt sitten mitenkään oikein ???
Toimii
ATS
-
Minulle on kerrottu, että lämmityskautena pytyssä olevan veden pinta selvitetään koputtamalla, ja että silloin pinnan pitää olla pytyn puolivälissä..? Selkeästi se on nyt siinä.
Olen sitä mieltä, että koputtamalla ei selviä oikeastaan mitään.
Paisunta-astioita on kahta tyyppiä
- Kalvopaisunta-astia
- Pussipaisunta-astia
Oheisessa kuvassa molemmissa paisunta-astioissa on n. 1/3 vettä ja 2/3 kaasua.
Koputtamalla näyttäisi kalvopaisunta-astia olevan puolillaan vettä ja puolillaan kaasua.
Pussipaisunta-astia näyttäisi olevan täynnä vettä eikä yhtään kaasua.
ATS
-
Olen sitä mieltä, että koputtamalla ei selviä oikeastaan mitään.
Paisunta-astioita on kahta tyyppiä
- Kalvopaisunta-astia
- Pussipaisunta-astia
Oheisessa kuvassa molemmissa paisunta-astioissa on n. 1/3 vettä ja 2/3 kaasua.
Koputtamalla näyttäisi kalvopaisunta-astia olevan puolillaan vettä ja puolillaan kaasua.
Pussipaisunta-astia näyttäisi olevan täynnä vettä eikä yhtään kaasua.
ATS
No onhan se tietysti niinkin. toisaalta en ole koskaan kuullutkaan "pussi" paisunta-astioista, saati nähnytkään.
Ne "Punaiset" on kalvo astioita.
Toisekseen, esim. meillä kaikki astiat on just toisinpäin, eli vesi tietty tulee niihin alhaaltapäin,
ja ne seisoo jaloillaan lattialla, ne on niitä "punaisia".
Paljon helpompaa olisi, kun "näkisi" jollain "lasilla" sinne, paljonko siellä sitä vettä oikein on.
Vai pitäisikö ryhtyä punnitsemaan noita?
-
Toisekseen, esim. meillä kaikki astiat on just toisinpäin, eli vesi tietty tulee niihin alhaaltapäin,
ja ne seisoo jaloillaan lattialla, ne on niitä "punaisia".
Toimii kumminkin päin
Paljon helpompaa olisi, kun "näkisi" jollain "lasilla" sinne, paljonko siellä sitä vettä oikein on.
Vai pitäisikö ryhtyä punnitsemaan noita?
Laskennollisesti 1 bar esipaineella ja 1,6->2,0 bar verkostopaineella on pytyissä vettä 32->47 litraa pyttyä kohden.
ATS
-
Toisekseen, esim. meillä kaikki astiat on just toisinpäin, eli vesi tietty tulee niihin alhaaltapäin,
ja ne seisoo jaloillaan lattialla, ne on niitä "punaisia".
Toimii kumminkin päin
Paljon helpompaa olisi, kun "näkisi" jollain "lasilla" sinne, paljonko siellä sitä vettä oikein on.
Vai pitäisikö ryhtyä punnitsemaan noita?
Laskennollisesti 1 bar esipaineella ja 1,6->2,0 bar verkostopaineella on pytyissä vettä 32->47 litraa pyttyä kohden.
ATS
Toisaalta sitten sanotaan, että paisunta-astian pitää olla maapiirissä korkeimmalla kohdalla.
No siihenhän sitä ei saa, muuten kuin asentamalla sen naapurin olohuoneen nurkkaan...;)
Voisinhan laskea tyhjäksi nuo pytyt, kesällä ja katsoa, paljonko sieltä tulee litroissa!
Nyt se on tosi helppo tehdä, kun putkari "pakotettiin" laittamaan hanat oikein. sulku-, erotu-, ja tyhjennyshana joka pyttyyn!
Kahvat toki on poissa...eeeh
-
Toisaalta sitten sanotaan, että paisunta-astian pitää olla maapiirissä korkeimmalla kohdalla.
No siihenhän sitä ei saa, muuten kuin asentamalla sen naapurin olohuoneen nurkkaan...;)
Kun maapiiri on paineistuttu niin kalvopaisunta-astian ei tarvitse olla korkeimmassa kohtaa. Jos kyseessä on paineistamaton maapiiri, tällöin tasopaisunta-astian pitää olla korkeimmassa kohdassa...
-
Kevätkausi pohjosemmassakin näyttää käynnistyneen , jaa mistä tiedän , no korkeapainepressostaatti laukeaa pois, vielä tuosta painesäiliöstä , onko eroa jos auton rengaspaine mittarilla kokeilee paineita , jos järjestelmä on tyhjä / täysi patterivesiä ? Isolta tuo näyttää säiliö noihin tilavuus muutoksiin nähden , ettei pitäisi liian pieni olla , uskoisin sen olevan ehjäkin , kun ei kovin vanha ?
-
Kesäkausi meni yllättävän pienellä pressostaatin laukomisella, eka kerta taisi olla lokakuussa , kun oli oltu reissussa ja lämmön pyynti laskettu 19 asteeseen ja kiertovesi pumppu 2-nopeudella, nuo olleet tähän asti sellaiset taiat joihin itse uskottu , eli lämpö 20 ja kv pumppu pienimmällä , vaan viime yönä oli lauennut em. taioista huolimatta , läksi kyllä käyntiin heti kun käytti turvakatkaisijan pois.
loppukesästä senverran tein , että tyhjäsin verkoston ja hitsasin ilmanipan pahiten lotisevaan patteriin jossa ei vielä ollut nippaa , tällöin tarkistin painesäiliön mittarilla , tyhjänä vetestä oli n. 0,6 ja veten kanssa se 1,5 , lämpömyllyn paine mittarissa nyt pitänyt 1.0 kilon painetta.
-
Päästin joku päivä takaperin isosta painesäiliöstä aimo suhauksen pois , enkä nyt muista mittasinko painetta sen jälkeen , vaan se ei ole nyt päällimmäinen huoli , huoli on : ulkona pakkasta 10-12 celssiuksilla mitattuna ja pumppu käy lähes tauotta , äskön pesulla jonka jälkeen otti talon lämmitykseen jopa lisälämpöö , ennen saattoi päästä melkein -20 ennen lisälämpöö. Kävin putsaamassa maapiirin sihdin ja verkoston sihdin , eipä niissä juuri mitään ollut , kone läksi pörräämään , eikä ainaskaan heti vaatinut lisälämpöö , ulkona nyt 10 pakkasella ?
-
Päästin joku päivä takaperin isosta painesäiliöstä aimo suhauksen pois, enkä nyt muista mittasinko painetta sen jälkeen, vaan se ei ole nyt päällimmäinen huoli, huoli on:
ulkona pakkasta 10-12 celssiuksilla ja pumppu käy lähes tauotta, äskön pesulla jonka jälkeen otti talon lämmitykseen jopa lisälämpöö, ennen saattoi päästä melkein -20 ennen lisälämpöö.
Kävin putsaamassa maapiirin sihdin ja verkoston sihdin, eipä niissä juuri mitään ollut, kone läksi pörräämään, eikä ainaskaan heti vaatinut lisälämpöö, ulkona nyt 10 pakkasella?
Sitä lisälämmön kytkeytymisrajaa voi myös säätää isommalle. Eli ei ota sitten niin helposti sähkövastusta lämmittämään. Jos ulkona on -12 pakkasta ja käy suihkussa, niin ei ole kovin erikoista että pumppu ottaa sähkövastuksen käyttöön että lämpöä riittäisi. Jos lisälämmön kytkeytymisrajaa muutta niin ei ole enää tätä "ongelmaa".
Kalvopaisuntasäiliöstä ei saisi koskaan ottaa painetta pois. Täytyisi poistaa joko lämmitysvettä tai vaihtoehtoisesti keruuliuosta, riippuen mikä säiliö se on. Eli sillä konstilla saa painetta laskettua jos paine sattuu olemaan liian suuri. Talossa voi olla jotain 1.5 bar painetta ja kaivossa esim 2.5 bar koska 3 bar kohdalla on vasta ylipaineventtiili.
Jos ei nyt -10 pakkasilla tarvitse lisälämpöä, niin laite toimii täydellisesti :)
Painesäiliön painetta ei tarvitse mitata siitä venttiilistä. Riittää että katsoo paineen siitä painemittarista.
Täällä olen kerran puhdistanut kaivon roskasihdin. Joka oli lähes puhdas ja pumppu oli pyörinyt muistaakseni vuoden. Päätin että en putsaa sitä enää toista kertaa :)
Patterien roskasihdissä voi jotain pientä olla taas, mutta toimii, niin en tarkista sitäkään :) Tarkistettu viimeksi ehkä jotain vajaa vuosi sitten.
-
huoli on : ulkona pakkasta 10-12 celssiuksilla mitattuna ja pumppu käy lähes tauotta , äskön pesulla jonka jälkeen otti talon lämmitykseen jopa lisälämpöö , ennen saattoi päästä melkein -20 ennen lisälämpöö. Kävin putsaamassa maapiirin sihdin ja verkoston sihdin , eipä niissä juuri mitään ollut
Minä en ole sihteihin vielä edes koskenut. Mutta samanlaisia mietteitä oli viime talvena muutaman kerran. Ikään kuin pumpun poneista olisi osa jäänyt kesälaitumille. Voisikohan esim. lauhduttimeen olla kertynyt jotain kattilakiveä (magnetiittiä) tms?
-
Nyt onpi taas tämä lämmin aika vuodesta ja taas pitää hikoilla vai pitääkö ? Thermia lykkää aina kesällä , kun muuten on varmasti topissa , lämmintä vettä tehdessään osan tuotoksesta patteriverkkoon ja sitten meillä hikoillaan =aurinko porottaa huonneisiin 27c voimalla ja patterit tyyriinä lämpiävät , nyt alkaa neljäs kesä , Kodikaslämpö sanoo että ominaisuus ompi tällainen , onko näin ? viime kesänä taisi olla vähän helpompaa , kun suljin pannuhuoneen venttiilit ja otin kiertovesipumpun pois, mutta kyllä se silti lämpö hiipii , vanha vapaakierto nääs ?
Tuossa oli tuo kaikkein vanhin posti. Nibessä saa ainakin nappia painamalla talon lämmityksen pois päältä. Tällöin vaihtoventtiili kääntyy käyttövesi asentoon ja kiertovesipumppu sammuu. Eli vesi ei pääse kiertämään pattereissa edes vapaakierrolla, koska vaihtoventtiili estää sen.
Jos ulkolämpötila laskee pakkaselle eli -1, niin vaihtoventtiili kääntyy normaali asentoon takaisin ja kiertovesipumppu kytkeytyy päälle. Mutta lämmitys on vieläkin pois päältä. Tällä vain estetään putkien jäätyminen kun vesi kiertää.
-
Tuo vaihtoventtiili käytiin siis sen aikasen maahantuojan toimesta vaihtamassa 14vuoden kesällä , kodikas lämpö ei osoittanut mitään kiinnostusta asiaan,
Nyt on tuo pressostaatti juttu , ei auttanut meidän "taika" hommatkaan ,tänään vehje laukesi pois , onneksi se laukeaa aina kun ollaan kotona ( veten käytön jälkeen) voisiko joku vaikka yleisputki mies neuvoa , kun putkisto horii sitä ilmaa enemmän kuin pienestä vuoto kohdasta ehtii , niin onko vaarallista jos kääntää nuo automaatti ilmanipat kaikki 3 kiinni ?
Jotain apua olisi mukava saada , värkki vasta 6 vuotta vanha , ei viittisi tämmöseen kämppään ihan heti uutta ostaa , öljy ja puu lämmötkin vähä kalliit ja työläät . niitä on tässä kämpässä ennen ollut .
-
Tuo vaihtoventtiili käytiin siis sen aikasen maahantuojan toimesta vaihtamassa 14vuoden kesällä , kodikas lämpö ei osoittanut mitään kiinnostusta asiaan,
Nyt on tuo pressostaatti juttu , ei auttanut meidän "taika" hommatkaan ,tänään vehje laukesi pois , onneksi se laukeaa aina kun ollaan kotona ( veten käytön jälkeen) voisiko joku vaikka yleisputki mies neuvoa , kun putkisto horii sitä ilmaa enemmän kuin pienestä vuoto kohdasta ehtii , niin onko vaarallista jos kääntää nuo automaatti ilmanipat kaikki 3 kiinni ?
Kyllä nuo hälyt mahtaa johtua ilmaongelmista. Joka tapauksessa kiertoa ei ole kunnolla kun käyttövettä lämmitetään. Voi olla lauhdutinkin tukkeutunut magnetiitista. Olen yhden 6v vanhan pumpun huuhdellut ja ei ole mikään ihmeellinen savotta kun tietää mitä tekee.
-
Tuo vaihtoventtiili käytiin siis sen aikasen maahantuojan toimesta vaihtamassa 14vuoden kesällä , kodikas lämpö ei osoittanut mitään kiinnostusta asiaan,
Nyt on tuo pressostaatti juttu , ei auttanut meidän "taika" hommatkaan ,tänään vehje laukesi pois , onneksi se laukeaa aina kun ollaan kotona ( veten käytön jälkeen) voisiko joku vaikka yleisputki mies neuvoa , kun putkisto horii sitä ilmaa enemmän kuin pienestä vuoto kohdasta ehtii , niin onko vaarallista jos kääntää nuo automaatti ilmanipat kaikki 3 kiinni ?
Jotain apua olisi mukava saada , värkki vasta 6 vuotta vanha , ei viittisi tämmöseen kämppään ihan heti uutta ostaa , öljy ja puu lämmötkin vähä kalliit ja työläät . niitä on tässä kämpässä ennen ollut .
Hyvin voi laittaa kaikki automaattiset ilmanipat kiinni. Täällä ei ole ainuttakaan automaattista ja hyvin on toiminut ilmankin.
Lämmitysverkoston paine saisi olla jotain 1 bar tai yli. Mutasihti täytyy olla lämmitysverkostossa ennen maalämpöpumppua. Mutasihti on pakollinen. Samoin myös kaivon tai lämmönkeruun mutasihti myös.
Lämmitysverkoston mutasihdin voi avata ja pestä. Jos siinä sattuisi olemaan jotain likaa kertynyt. Lauhdutin ei voi tukkeentua koska on kumminkin kaksi mutasihtiä johon se lika jää jumiin.
Niin ja käyttöveden ilmausnipasta kannattaa päästää ilmaa pois (jos sellainen nippa jossain on, esim koneen päällä). Toinen ilmaus on maalämpöpumpun sisällä, mutta siitä tuli vain viinaa. Eli ei vaikuta lämmityskiertoon se.
Jos ei ole, niin maalämpöpumpun sisäinen kiertovesipumppu täysille ja vaihtoventtiilin moottori irti. Sitten vaikka jakoavaimella painelee vaihtoventtiilin piikkiä sisäänpäin. Tällöin ilma lähtee käyttöveden lämmityksestä pois, jos ilmaa sattuu olemaan. Kannattaa jatkaa esim 5 - 10 minuuttia.
-
Lauhdutin ei voi tukkeentua koska on kumminkin kaksi mutasihtiä johon se lika jää jumiin.
Nuo verkkosihdit ei estä tukkeutumista kun syyllinen on magnetiitti. Tällainen auttaa kun sen asentaa heti: https://flamcogroup.com/fi/pageid/company-innovation-smart-small
Itse olen päättänyt että laitan tuollaisen kaikkiin saneerauskohteisiin ensi vuonna. Thermian G3-mallissa tuollainen tulee jo paketin mukana. Tulee siis molemmat sihti+suodatin.
-
Lämmitysverkoston mutasihdin voi avata ja pestä. Jos siinä sattuisi olemaan jotain likaa kertynyt. Lauhdutin ei voi tukkeentua koska on kumminkin kaksi mutasihtiä johon se lika jää jumiin.
Tätä oon miettiny, että mihin liat koneessa päätyy, jos sihtiä ei ole?
Onko kellään käytännön kokemuksia aiheesta?
Meneekö lauhdutin jotenkin tukkoon?
-
Nuo verkkosihdit ei estä tukkeutumista kun syyllinen on magnetiitti. Tällainen auttaa kun sen asentaa heti: https://flamcogroup.com/fi/pageid/company-innovation-smart-small
Itse olen päättänyt että laitan tuollaisen kaikkiin saneerauskohteisiin ensi vuonna. Thermian G3-mallissa tuollainen tulee jo paketin mukana. Tulee siis molemmat sihti+suodatin.
Onpas näppärältä näyttävä suodatin.
Tosiaan eihän tuossa maalämmössä juuri mitään rikkoontuvaa ole, mutta jossain vaiheessa varmaan tulee eteen tuo lauhduttimen tukkeentuminen. Tukkeentuminen siis lämmitysvedestä. Eli kaivo puolen saa onneksi jättää täysin rauhaan.
Täälläkin melko varmasti lauhdutin joskus tukkeentuu tuosta magnetiitista jos maalämpöpumppu vielä muuten sattuu toimimaan. En kyllä edes tarkemmin tiedä magnetiitin syntyperiaatteesta, mutta jostain mustia levyjä ainakin on tarttunut roskasihtiin. Tai jos ei levyjä, niin sellaista mustan väristä ainetta. Täällä onneksi lämmitysjärjestelmä on 97% mustaa rautaa. Eli ainakin periaatteessa melko kestävää pitäisi olla.
Ei ole ilmaa läpäiseviä muoviputkia kuin muutama metri onneksi.
-
Tätä oon miettiny, että mihin liat koneessa päätyy, jos sihtiä ei ole?
Onko kellään käytännön kokemuksia aiheesta?
Meneekö lauhdutin jotenkin tukkoon?
Joku fiksumpi tietäisi kertoa.
Mutta ilmeisesti lauhduttimessa on vain hyvin pieniä reikiä? Eli jos lauhduttimelle asti pääsee kulkeutumaan mitä vaan likaa, niin lika jää jumiin lauhduttimeen?
-
Mutta ilmeisesti lauhduttimessa on vain hyvin pieniä reikiä? Eli jos lauhduttimelle asti pääsee kulkeutumaan mitä vaan likaa, niin lika jää jumiin lauhduttimeen?
(http://www.itm-go.com/wp-content/uploads/2013/01/phe-grande.jpg)
Tuossa kuvassa näkyy yhden lämmönvaihtimen rakenne.
Lämmittävä ja lämmitettävä virtaavat ristiin toistensa lomassa.
Pienet kanavat ovat tarpeen, jotta saadaan suuri lämmönvaihtumis pinta-ala.
Suuri pinta-ala on tarpeen tehokkaalle lämmönvaihtumiselle.
Ahtaat kanavat voivat tukkeutua helposti.
Tukkeutunut lämmönvaihdin voi näyttää sisältä tällaiselta:
(https://www.harveywatersofteners.co.uk/images/pages/ld54/heat_exchanger_scaled.jpg)
Tässä syynä veden kalkki.
-
Tuohon vaihtimeen se magnetiitti pinnoittuu ja alkaa pikkuhiljaa vaikuttamaan kiertoon sekä lämmönsiirron tehokkuuteen. Se on myös suurin syy kiertovesipumppujen ongelmiin lämmityspuolella. Tarttuu sinne moottorin pintoihin ja lopulta pumppu on jumissa. Vanha sanonta: "Ei kannata sammuttaa kiertovesipumppua kesäksi koska se ei välttämättä lähde enää käyntiin sen jälkeen" johtuu suurimmaksi osaksi juuri tästä.
Tuo lauhduttimen tukkeutuminen on aika helppo todeta. Ensin varmistetaan että vaihtoventtiili toimii oikein. Sitten laitetaan se käyttövesitilaan ja jos millään kiertovesipumpun nopeudella ei päästä alle 10 asteen lpt eroon meno/paluu on lauhdutin luultavasti tukossa. Testi pitää tehdä eritavalla G-malleissa.
Tuon testin kun tekee silloin kun laitteet toimivat oikein voi helposti itsekkin testata onko tilanne muuttunut. Keruun lämpötila vaikuttaa tottakai antotehoon joten maapiirillä kesäaikaan tuo 10 voi jäädä alittamatta..
-
Tuohon vaihtimeen se magnetiitti pinnoittuu ja alkaa pikkuhiljaa vaikuttamaan kiertoon sekä lämmönsiirron tehokkuuteen. Se on myös suurin syy kiertovesipumppujen ongelmiin lämmityspuolella. Tarttuu sinne moottorin pintoihin ja lopulta pumppu on jumissa. Vanha sanonta: "Ei kannata sammuttaa kiertovesipumppua kesäksi koska se ei välttämättä lähde enää käyntiin sen jälkeen" johtuu suurimmaksi osaksi juuri tästä.
Tuo lauhduttimen tukkeutuminen on aika helppo todeta. Ensin varmistetaan että vaihtoventtiili toimii oikein. Sitten laitetaan se käyttövesitilaan ja jos millään kiertovesipumpun nopeudella ei päästä alle 10 asteen lpt eroon meno/paluu on lauhdutin luultavasti tukossa. Testi pitää tehdä eritavalla G-malleissa.
Tuon testin kun tekee silloin kun laitteet toimivat oikein voi helposti itsekkin testata onko tilanne muuttunut. Keruun lämpötila vaikuttaa tottakai antotehoon joten maapiirillä kesäaikaan tuo 10 voi jäädä alittamatta..
No itsellä ei varmaan syytä huoleen, käyttöveden teossa lauhduttimen delta on tällä hetkellä 3,8-4,0 astetta? Virtaus n. 38 l/min.
Vai oliko tää joku Thermiaan sopiva mittaustapa?
Sori tämä ketjuun kuulumaton ihmettely, mutta haluan vain ymmärtää asioista enemmän.
-
Tuo lauhduttimen tukkeutuminen on aika helppo todeta. Ensin varmistetaan että vaihtoventtiili toimii oikein. Sitten laitetaan se käyttövesitilaan ja jos millään kiertovesipumpun nopeudella ei päästä alle 10 asteen lpt eroon meno/paluu on lauhdutin luultavasti tukossa. Testi pitää tehdä eritavalla G-malleissa.
Osaisitko kertoa, miten tuo testi pitäisi tehdä G2:ssa? Olisin tiedosta kiitollinen...
-
Halloo , pari vuotta mennyt , thermia vielä pelaa , viime talvena ei ollut näitä pressostaatti juttuja , mitään korjuuta ei ole tehty , tuo on jatkunut tuo lisäsähkön otto , kovat sähkölaskut nytkin talven jäljiltä , hyvä kun juhannuksena sai maksuun.
-
Tuossa viestissä 134 kun on nuo paisunta-astioiden kuvat niin se pussimalli on oikeasti rakenteeltaan ikäänkuin toisinpäin, vesi on pussin sisällä. Ainakin ne kymmenkunta mitkä minä olen elämäni aikana pussittanut uudestaan on alla olevan kuvan kaltaisia. Pussin perässä on kumilörppö mikä ruuvataan venttiilin alle jolloin pussi on pingotuksessa pituussuuntaansa mahdollistaen esipaineen laiton ilman että pussi pingottuu vesireikää vasten. Hyvin ikävä asentaa uusi pussi yleensä. Myös perälörpöttömiä pusseja on halpis vesiasemien säiliöissä.
Saattaapi olla että kuvan 134 kaltaisiakin on mutta ei ole vielä kohdalleni sattunut.
(https://img.aijaa.com/t/00520/14627527.t.jpg) (https://aijaa.com/DIO4BL)