Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Viessmann => Aiheen aloitti: Scaramanga - 28.12.13 - klo:07:25
-
Millaisia lämmityskäyrän jyrkkyyden ja tason arvoja käytätte?
-
Kaikissa piireissä jyrkkyys 0.4 ja taso 0 Kelviniä.
Alla huoneasetuslämpötilat ja --> todelliset lämpötilat:
- Kosteissa tiloissa 20 C-->24 C
- Oleskelutiloissa 18 C-->22 C
- Autotallissa 13 C-->16 C
Talo valmistunut 3kk sitten Kontiolahteen ja säädöt toimineet hyvin
alkutalven ulkolämpötiloilla (+10 ja -25 välillä).
-
taso -1
jyrkkyys 0.2
Huonelämpötila 20( sisällä 20 +-0,3 astetta)
Talo vielä hiukan rakenteilla(iv ei pelissä) ja yhdessä kerroksessa kahdessa tasossa 170m2. 16mm Lattialämmitysputket kieputeltu kaksoisspiraali asennuksena.
-
Käyrä 0.8 / -1K
Lämmöjako pattereilla, sisälämpötila 20±1°C
-
(http://kuvapilvi.fi/k/yWzJ.jpg)
Kylläpä on työlästä hakea oikea asetus tälle lämmityskäyrälle. Tavoitteena on mahdollisimman tasainen +21 sisätiloissa. Käytännössä näin lähellä 0C tämä vaatii oheisen kuvan mukaiset käyrän asetukset, eli +30C menoveden. (ei testattu -20 pakkasella).
Onko jotain hyviä vinkkejä olemassa tähän hommaan?
-
Olemme muuttaneet hetki sitten ja taso -1 ja jyrkkyys 0.2 antaa sisälämpötilaksi tasan 22,5 mikä on omille ja muiden asukkien luille sopiva lämpötila. Ja niin yhtä oleellinen asia kuin taso eli huonelämpötila asetus 22. Kelpaa köllötellä kalsarit jalassa sohvalla eikä tarvi hakeutua vilttien väliin... :D
Tosin epäilen että säätämisen tarvetta saattaa tulla kovemmilla pakkasilla koska tuloilman lämpötila kuitenkin laskee alimmillaan 17 asteeseen. Itsellä siis kyseessä lattialämmitystalo ja termostaatit eivät ole kytketty. Vain jakotukilta säädetty esisäädöt sopivaksi.
Tuon säätämiseen tarvittaisiin muutama mahdollisimman tasalämpöinen päivä. Vaikka ulkona +10 ja sisällä 23. Menovesi oli 24 astetta. Tällöin voidaan kuvitella että +10 asteessa tarvitaan 21 asteiseen ilmaan 22 asteinen vesi.
Ulkona -5 sisällä 20. Menovesi 26. Voidaan kuvitella että jotta saavutetaan 21 astetta sisällä tarvittaisiin ainakin 27 asteinen vesi 5 asteeen pakkaskelillä. Silloin ruuvataan käyrää kunnes se osuu 10 asteessa 22 asteeseen ja -5 ssä asteessa 26 asteeseen.
Jos termostaatit on käytössä ne kannattaa ruuvata "täysille" kun käyrää säädetään. Muuten vaikutus on todella hankala huomata koska termostaatit lyövät vielä oman lusikkansa soppaan. Periaatteessa jos termostaatteja haluaa käyttää niin sitten käyrä säädetään niin että jokapaikassa on 1-2 astetta liian kuumaa ja sitten termostaateilla leikataan ylilämpö pois. Mutta kannattaa muistaa että jos putket on valussa niin 10cm betonilaatta on todella hidas reagoimaan huonelämpötilan muutokseen ja tähän tietysti vaikuttaa vielä lattiamateriaalit yms.. Itsellä ~45m2 laminaattia ja ~125m2 laattaa joka johtaa lämpöä todella hyvin.
Ja kerrotaan nyt samaan hengenvetoon taas kokemus patteritalosta.
Pattereiden lämpötila vaihtuu jatkuvasti ja pumpun menoveden lämpötila seuraa varsin tarkkaan ulkolämpötilaa. Varaavaa massaa pattereissa ei ole joten lämpö "tuntuu" heti toisin kuin lattialämmitystalossa. Porukoilla ongelmia aiheutti se että yöllä lämpötilat olivat usein huomattavasti viileämpiä kuin päivä lämpötilat(varsinkin keväällä). Lämmityskäyrän mukaan jos keli pysyi aina tasaisena käyrästön antama lämpötila oli aina sopiva. Yöllä hiki virtasi koska pumppu lykkäs kuumaa vettä vaikka talon rakenteet eivät muutamien viileiden tuntien takia ollut kerennyt vielä juurikaan jäähtymään. Eli vain yöllä liian kuuma jatkuvasti. Laitoin pumppuun käyttöön kaksi huonelämpötilaa. Normaali 22 astetta ja alennettu 20. Normaali käytössä 05-22. Alennettu 22-05. Tällöin patterit eivät helottaneet yöllä ja muutenkin oli huomattavasti mukavempi nukkua hiukan viileämmässä. Mutta tosiaan tälläisten kanssa ei kannata alkaa pelaamaan ennekuin käyrä on saatu täysin kohdalleen.....
Mikä sulla tarkalleen ottaen käyrässä mättää? ja onko kyseessä patteri vai ll talo?
-
Lähinnä ongelma on oikean jyrkkyyden ja tason valitsemisessa niin, että lämpötila pysyisi mahdollisimman tasaisena jokaisessa ulkolämpötilassa. Tuo on hyvä pointti, että pitäisi olla mahd. tasaisesti ulkona tasaisen lämpöistä, kun säätää. Talossa on lattialämmitys ja 50/50 menee laminaatti/laatta. Ehkä tämä on vaan entisen patteritason asukkaalle totuttelukysymys, että 10 cm betonilaatta reagoi hieman hitaasti.. ;)
-
Lähinnä ongelma on oikean jyrkkyyden ja tason valitsemisessa niin, että lämpötila pysyisi mahdollisimman tasaisena jokaisessa ulkolämpötilassa. Tuo on hyvä pointti, että pitäisi olla mahd. tasaisesti ulkona tasaisen lämpöistä, kun säätää. Talossa on lattialämmitys ja 50/50 menee laminaatti/laatta. Ehkä tämä on vaan entisen patteritason asukkaalle totuttelukysymys, että 10 cm betonilaatta reagoi hieman hitaasti.. ;)
Viessmannissa on vakiona ilman puskurivaraajaa käytössä +2,0 astetta + X astetta hystereesi minkä jälkeen lämmitys lähtee päälle. Tuo X astetta on vakiona 2,5 astetta. Eli lattiassa kiertävälle vedelle sallitaan 4,5 asteen lasku jonka jälkeen maalämpöpumppu käynnistyy. Kiertoveden lämpötila mitataan palaavasta vedestä. Mikäli käyntijaksot ovat järkevän pituisia tuota hystereesiä voi laskea. Tällöin myös saa tasaisemman laatan ja huoneen lämpötilan. Esim omassa kämpässä lämpötila on jokapaikassa 0,5 asteen tarkkuudella sama 22,5 astetta.
Itsellä on niin paljon varaavaa massaa lattioissa että käyntiajat ovat pitkiä vaikka hystereesiä on pienennettyä niin pieneksi kuin sen saa. Muutama pv sitten kuulin että pumppu kävi yhtäjaksoisesti 1h 50min. Ja tosiaan termostaatit ovat, mutta eivät ole kytkettyinä. Ja ainakaan vielä en ole kaivannut niitä...
-
Vasta runsaat kaksi kuukautta ollut maalämpö talossa, joten hakemistahan tuo lämmityskäyrä on vielä tässä vaiheessa. Tällä hetkellä taso on -5 ja jyrkkyys 1,0, huonelämpötila asetettu +21 asteeseen. Huonelämpötila käytännössä noin +22 astetta. Patterilämmitystalosta on kysymys.
Niin, terve vain kaikille. Uutena jäsenenä ensi kertaa kirjoittelen.
-
Lähinnä ongelma on oikean jyrkkyyden ja tason valitsemisessa niin, että lämpötila pysyisi mahdollisimman tasaisena jokaisessa ulkolämpötilassa. Tuo on hyvä pointti, että pitäisi olla mahd. tasaisesti ulkona tasaisen lämpöistä, kun säätää. Talossa on lattialämmitys ja 50/50 menee laminaatti/laatta. Ehkä tämä on vaan entisen patteritason asukkaalle totuttelukysymys, että 10 cm betonilaatta reagoi hieman hitaasti.. ;)
Viessmannissa on vakiona ilman puskurivaraajaa käytössä +2,0 astetta + X astetta hystereesi minkä jälkeen lämmitys lähtee päälle. Tuo X astetta on vakiona 2,5 astetta. Eli lattiassa kiertävälle vedelle sallitaan 4,5 asteen lasku jonka jälkeen pumppu pysähtyy. Kiertoveden lämpötila mitataan palaavasta vedestä. Mikäli käyntijaksot ovat järkevän pituisia tuota hystereesiä voi laskea. Tällöin myös saa tasaisemman laatan ja huoneen lämpötilan. Esim omassa kämpässä lämpötila on jokapaikassa 0,5 asteen tarkkuudella sama 22,5 astetta.
Itsellä on niin paljon varaavaa massaa lattioissa että käyntiajat ovat pitkiä vaikka hystereesiä on pienennettyä niin pieneksi kuin sen saa. Muutama pv sitten kuulin että pumppu kävi yhtäjaksoisesti 1h 50min. Ja tosiaan termostaatit ovat, mutta eivät ole kytkettyinä. Ja ainakaan vielä en ole kaivannut niitä...
No vähän ihmettelinkin tuota hystereesiä. Siis minimissään 3K?
-
No vähän ihmettelinkin tuota hystereesiä. Siis minimissään 3K?
Ei nyt aivan. Koneessa itsessään säädettävä arvo on 0,5-5 astetta. Sen lisäksi kone laskee vielä tuon arvon päällä 2 astetta lisää. Todellinenvaihteluväli säädössä 2,5-7K. Patteritaloissa käytetään puskurivaraajaa, sen hystereesi(lämmitysraja) voi olla 2 - 20 astetta. Vakio asetus on 5 astetta. Aikaisemmassa tekstissäni oli joku kirjoitusvirhe niin korjasin sen.
Esimerkki.
Esim ulkolämpötila 0. Lämmityskäyrän 0 asteessa pyyntilämpötila on 30 astetta. Parametri "7304 Toision hystereesi" on vakio 2,5 astetta. Siihen lisätään 2 astetta josta saadaan 4,5. Jotta pumppu käynnistyy täytyy paluuveden lämpötilan laskee 30 - 4,5 eli 25,5 asteeseen. Noin pumppu lähti käymään ja käy kunnes käyrän pyyntilämpötila täyttyy. Tämä pyyntilämpötila on lauhduttimelta lähtevän ja palaavan veden keskiarvo. Eli kuvitteellisessa tapauksessa lattiaan menisi 33 asteinen vesi ja lattiasta palaisi 27 eli lattian keskilämpötila olisi juurikin se haluttu 30 astetta silloin kuin energian lataaminen lattiaan lopetetaan. Eikä todellakaan vuorokautinen haluttu lattian keskilämpötila. Lattian keskilämpötila todellisuudessa olisi jossain käynnistämislämpötilan 25,5 ja pumpun pysähtymishetkellä palaavan 27 asteen välissä tai ainakin siellä main.... Tää koko juttu tuli vasta nyt mieleen kun ihmettelin miksi käyrä ja todelliset lämmöt eroavat niin paljon toisistaan..
Jos joku haluaa laskea mikä on pyyntilämpötila tietyllä käyrän jyrkkyydellä, -tasolla, ulkolämpötilalla ja huonelämpötilalla niin tässä on kaava :D
(http://i.imgur.com/NdELi1p.png)
Ja tosiaan oman lusikansa tähän soppaan tähän tuo vielä huonelämpötilaasetus joka liikuttaa lämmityskäyrää suhteessa omaan akseliinsa. Esim miltei suoralla käyrällä huonelämpötilan nosto on miltei sama asia kuin käyrän nosto 1 asteella. Patteritalon jyrkällä käyrällä huonelämpötila nosto vaikuttaa sitten taas esim 1,3 astetta/yksi huonelämpötila aste. Ohessa kuva, suunta C
(http://i.imgur.com/Z1A3cDT.png)
Parametri 7304 toision hystereesi on ainut miten pystyy vaikuttamaan pumpun käyntiaikoihin lattialämmitys talossa(lasketaan koko homman sekoittavat termostaatit pois....) missä ei ole sen kummempia puskureita tai varaajia.
-
No vähän ihmettelinkin tuota hystereesiä. Siis minimissään 3K?
Ei nyt aivan. Koneessa itsessään säädettävä arvo on 0,5-5 astetta. Sen lisäksi kone laskee vielä tuon arvon päällä 2 astetta lisää. Todellinenvaihteluväli säädössä 2,5-7K. Patteritaloissa käytetään puskurivaraajaa, sen hystereesi(lämmitysraja) voi olla 2 - 20 astetta. Vakio asetus on 5 astetta. Aikaisemmassa tekstissäni oli joku kirjoitusvirhe niin korjasin sen.
Esimerkki.
Esim ulkolämpötila 0. Lämmityskäyrän 0 asteessa pyyntilämpötila on 30 astetta. Parametri "7304 Toision hystereesi" on vakio 2,5 astetta. Siihen lisätään 2 astetta josta saadaan 4,5. Jotta pumppu käynnistyy täytyy paluuveden lämpötilan laskee 30 - 4,5 eli 25,5 asteeseen. Noin pumppu lähti käymään ja käy kunnes käyrän pyyntilämpötila täyttyy. Tämä pyyntilämpötila on lauhduttimelta lähtevän ja palaavan veden keskiarvo. Eli kuvitteellisessa tapauksessa lattiaan menisi 33 asteinen vesi ja lattiasta palaisi 27 eli lattian keskilämpötila olisi juurikin se haluttu 30 astetta silloin kuin energian lataaminen lattiaan lopetetaan. Eikä todellakaan vuorokautinen haluttu lattian keskilämpötila. Lattian keskilämpötila todellisuudessa olisi jossain käynnistämislämpötilan 25,5 ja pumpun pysähtymishetkellä palaavan 27 asteen välissä tai ainakin siellä main.... Tää koko juttu tuli vasta nyt mieleen kun ihmettelin miksi käyrä ja todelliset lämmöt eroavat niin paljon toisistaan..
Jos joku haluaa laskea mikä on pyyntilämpötila tietyllä käyrän jyrkkyydellä, -tasolla, ulkolämpötilalla ja huonelämpötilalla niin tässä on kaava :D
(http://i.imgur.com/NdELi1p.png)
Ja tosiaan oman lusikansa tähän soppaan tähän tuo vielä huonelämpötilaasetus joka liikuttaa lämmityskäyrää suhteessa omaan akseliinsa. Esim miltei suoralla käyrällä huonelämpötilan nosto on miltei sama asia kuin käyrän nosto 1 asteella. Patteritalon jyrkällä käyrällä huonelämpötila nosto vaikuttaa sitten taas esim 1,3 astetta/yksi huonelämpötila aste. Ohessa kuva, suunta C
(http://i.imgur.com/Z1A3cDT.png)
Parametri 7304 toision hystereesi on ainut miten pystyy vaikuttamaan pumpun käyntiaikoihin lattialämmitys talossa(lasketaan koko homman sekoittavat termostaatit pois....) missä ei ole sen kummempia puskureita tai varaajia.
Tuo toimii ihan samalla tavalla kun mun pumppu periaatteessa. Mittaus tapahtuu vain paluupuolelta.
Ainoo ero on noissa on kytkentäerot. Mulla säädetään suoraan 2-15 asteen välillä ja samoin pyynti on aina kahden luvun keskiarvo.
Tuota käyrää vielä voi säätää erikseen viiden asteen välein ulkolämpötilan mukaan.
Aika kovalla hystereesillä ainaski itse ajelen, 4,2astetta. Varmaan tuon yläkerran rossilattian johdosta litku jäähtyy juuri sopivasti ja laatan pinta ei ehdi reagoida.
Mites Viesmannissa lämpimän veden tuotto?
-
Omat asetukset nyt näin:
Jyrkkyys: 0,7
Taso: -3
Huonelämpötila pyynti 21, todellinen 21-22
Patteriverkosto, hystereesi puskurivaraajalle 6 astetta.
Kokeilin -2 tasoa mutta lämpötila tuntui liian kuumalta.
Tämä nykyinen asetus tuntuu toimivan näillä 0 - 10 asteen ulkolämpötiloilla, ainakin toistaiseksi...
Kun saunotaan, niin huonelämpötilat nousee ja yöllä tuskaista nukkua. Viimeksi laitettiin saunapäivänä "Juhlatila" (-1'C) käyttöön hyvissä ajoin ja oli huomattavasti mukavampi nukkua yö :)
Ehkä täytyy vielä kokeilla juhlatilaa 2 asteen pudotuksella saunapäivänä. Tämähän on siitä hyvä että 8 tunnin jälkeen palaa normaaleille asetuksille.
Kaipa ne käyrät jossain vaiheessa löytyy kohdalleen. Jotenkin homma oli vaan niin paljon helpompaa kun aiemmin oli Ouman EH800 käytössä ja huonelämpötilamittaus, niin ei tarvinnut välittää mistään mitään. Lämmöt oli aina se mitä pitikin.
Kun alan saamaan käyrät kohdalleen, niin on tarkoitus ottaa yöksi lämpötilan pudotukset käyttöön, mutta antaa vielä olla vakiolämmöt että saa käyrät edes lähelle oikeaa.
-
Tuohon laitteeseen saa lisävarusteena myös huoneanturin. Juurikin vaikka tuota saunan, auringon tai vaikkapa takan ylimääräistä lämmittävää vaikutusta vastaan.
-
Siis saako pelkän huoneanturin ja osaatko sanoa mitä maksaa?
Vai tarkoitatko Vitotrol kauko-ohjain/huoneanturia? Se taisi olla aika kallis jos en väärin muista.... (+500e)
-
Joillekkin käyrän säätöön saattaa saada apua niin että merkkaa ylös sellaiset kohdat kuin missä käyrän pyyntilämpötila on ollut oikea. Esim ulkona +10 menovesi 30, sisällä 22 OK.
ulkona 0, menovesi 35, sisällä 22 OK.
ulkona -20, menovesi 47, sisällä 22 OK.
Sitten lopuksi säätää käyrän tasoa ja jyrkkyyttä niin että se käyrä menisi kaikkien noiden pisteiden läpi.
Saattaa olla haastavaa jos käyrää tasoa ja jyrkkyyttä joutuu molempia säätämään samaan aikaan niin tuppaa olemaan niin että käyrän toinen pää karkaa myös jonnekkin. Ja usein sää kuitenkin vaihtuu esim +10 keleistä 0 tai -20 keleihin varsin hitaasti. Ainakin niin että lämpötila olisi ympäri vrk mahdollisimman tasainen. Parhaita säätöjen hakuun ovat päivät jolloin lämpötila olisi mahdollisimman tasainen koko päivän kuten usein pilvisillä keleillä. Käyrän säädön jälkeen täytyy vielä odotella ainakin päivä jotta näkee mitä muutokset todellisuudessa vaikuttavat....
-
Siis saako pelkän huoneanturin ja osaatko sanoa mitä maksaa?
Vai tarkoitatko Vitotrol kauko-ohjain/huoneanturia? Se taisi olla aika kallis jos en väärin muista.... (+500e)
Noita Vitotroleja on montaa eri mallia.
Esim tämä Vitotrol 200A maksaa saksassa 105€
(http://www.loebbeshop.de/viessmann/media/images/vitotrol200.jpg)
Pelkkä anturi 70€
(http://www.loebbeshop.de/viessmann/media/images/4600666van00501_1.jpg)
Täytyisi vaan tutkia mitkä ovat varmasti yhteensopivia tuon Vitotronicin kanssa, osa noista on mun mielestä vielä langattomia...
Tuolta voi katsella malleja ja hintoja laittamalla hakuun vitotrol
http://www.loebbeshop.de/viessmann/suche.htm (http://www.loebbeshop.de/viessmann/suche.htm)
-
Omat asetukset nyt näin:
Jyrkkyys: 0,7
Taso: -3
Huonelämpötila pyynti 21, todellinen 21-22
Patteriverkosto, hystereesi puskurivaraajalle 6 astetta.
Kokeilin -2 tasoa mutta lämpötila tuntui liian kuumalta.
Tämä nykyinen asetus tuntuu toimivan näillä 0 - 10 asteen ulkolämpötiloilla, ainakin toistaiseksi...
Kun saunotaan, niin huonelämpötilat nousee ja yöllä tuskaista nukkua. Viimeksi laitettiin saunapäivänä "Juhlatila" (-1'C) käyttöön hyvissä ajoin ja oli huomattavasti mukavampi nukkua yö :)
Ehkä täytyy vielä kokeilla juhlatilaa 2 asteen pudotuksella saunapäivänä. Tämähän on siitä hyvä että 8 tunnin jälkeen palaa normaaleille asetuksille.
Kaipa ne käyrät jossain vaiheessa löytyy kohdalleen. Jotenkin homma oli vaan niin paljon helpompaa kun aiemmin oli Ouman EH800 käytössä ja huonelämpötilamittaus, niin ei tarvinnut välittää mistään mitään. Lämmöt oli aina se mitä pitikin.
Kun alan saamaan käyrät kohdalleen, niin on tarkoitus ottaa yöksi lämpötilan pudotukset käyttöön, mutta antaa vielä olla vakiolämmöt että saa käyrät edes lähelle oikeaa.
Mistä tuon puskurivaraajan hystereesin näkee, eli paljonko se on? Miten säädetään?
Itsellä ollut vielä sellainenkin ongelma, että juuri tuo lämpötilan pudotus esim. yöksi ei tunnu pelaavan. Normaali huonelämpötila on asetettu arvoon +21 astetta ja alennettu huonelämpötila arvoon +19 astetta . Kello asetettu niin että alennus pitäisi olla klo 22.00 - klo 6.00 välisenä aikana. Kun laitan tuon säästökäytön päälle, ruutuun tulee se säästöpossun kuva ja näyttäisi että kaikki on kunnossa. Kun menen muutaman tunnin päästä katsomaan, niin säästöpossu on hävinnytkin ruudulta eikä mitään lämpötilan pudotusta tapahdu?
-
Itsellä ollut vielä sellainenkin ongelma, että juuri tuo lämpötilan pudotus esim. yöksi ei tunnu pelaavan. Normaali huonelämpötila on asetettu arvoon +21 astetta ja alennettu huonelämpötila arvoon +19 astetta . Kello asetettu niin että alennus pitäisi olla klo 22.00 - klo 6.00 välisenä aikana. Kun laitan tuon säästökäytön päälle, ruutuun tulee se säästöpossun kuva ja näyttäisi että kaikki on kunnossa. Kun menen muutaman tunnin päästä katsomaan, niin säästöpossu on hävinnytkin ruudulta eikä mitään lämpötilan pudotusta tapahdu?
Jees elikäs homman juju on siinä että pumppu käsittää lämpötilan säädön tapahtuvan välillä 00.00-23.59 joten täytyy laittaa muutama eri lämpötila. Eli ensiksi 00.00-06.00 alennettu 06.00-22.00 normaali ja sitten vielä lopuksi 22.00-24.00 alennettu ja sitten pitäisi alkaa pelaamaan...
-
Puskurivaraajan hystereesi on 7203
Löytyy "koodaustaso 1"
Tämä oli muistaakseni tehdasasetuksella 5 astetta mutta kasvatin sen 6 että sain vähän pidempiä käyntijaksoja. Tosin ei näillä nollakeleilläkään ole käyntijaksot kuin parikymmentä minuuttia.
-
Mistä tuon puskurivaraajan hystereesin näkee, eli paljonko se on? Miten säädetään?
Puskurivaraan hystereesi löytyy
* menu ja OK nappi pohjassa yli 4s ajan
*koodaustaso 1
*puskurivaraaja
*7203 lämpötilan hystereesi puskurivaraajan lämmitys
Tämä arvo voi olla 20-200 eli 2.0 K - 20.0 K eli astetta
Jos hystereeri on 5K ja lämmityskäyrä pyytää 30 asteista vettä mlp käynnistyy kun puskurivaraajan lämpötila on laskenut 25 asteeseen.
Mikäli tätä nostaa liikaa saattaa lämpötila huoneessa vaihdella häiritsevästi. Tällä voi suoraan vaikuttaa mlp käyntijaksojen pituuteen. Käynnistysmäärät ja jaksojen pituudet yleisesti ottaen ovat määrittävät tekijät kompressorin elinijälle..
-
Jees elikäs homman juju on siinä että pumppu käsittää lämpötilan säädön tapahtuvan välillä 00.00-23.59 joten täytyy laittaa muutama eri lämpötila. Eli ensiksi 00.00-06.00 alennettu 06.00-22.00 normaali ja sitten vielä lopuksi 22.00-24.00 alennettu ja sitten pitäisi alkaa pelaamaan...
Juuri noin ne kellonajat ovat sinne laitettukin, eli kolme eri kellonaikaa piti syöttää. Ei vain pysy "possu" päällä?
-
Juuri noin ne kellonajat ovat sinne laitettukin, eli kolme eri kellonaikaa piti syöttää. Ei vain pysy "possu" päällä?
Huomasithan valita ajanjaksoksi ma-su eikä vain yhtä päivää. Ja tietysti valita jokaisen kellonajan perästä onko kyseessä normaali vai alennettu lämpötila?
-
Huomasithan valita ajanjaksoksi ma-su eikä vain yhtä päivää. Ja tietysti valita jokaisen kellonajan perästä onko kyseessä normaali vai alennettu lämpötila?
Kyllä valitsin....tai, pitänee vielä käydä katsomassa....tulee kohta epäluuloiseksi itsekin :).
-
Puskurivaraan hystereesi löytyy
* menu ja OK nappi pohjassa yli 4s ajan
*koodaustaso 1
*puskurivaraaja
*7203 lämpötilan hystereesi puskurivaraajan lämmitys
Tämä arvo voi olla 20-200 eli 2.0 K - 20.0 K eli astetta
Jos hystereeri on 5K ja lämmityskäyrä pyytää 30 asteista vettä mlp käynnistyy kun puskurivaraajan lämpötila on laskenut 25 asteeseen.
Mikäli tätä nostaa liikaa saattaa lämpötila huoneessa vaihdella häiritsevästi. Tällä voi suoraan vaikuttaa mlp käyntijaksojen pituuteen. Käynnistysmäärät ja jaksojen pituudet yleisesti ottaen ovat määrittävät tekijät kompressorin elinijälle..
Puskurivaraajan lämpötilan hystereesi oli minulla asetettu arvoon 50.
Ihmettelin, että onkohan tuo parametri 7200 ( puskurivaraajan vapautus / hydraulinen jakaja ) oikein, minulla se oli 0?
7202 ja 7208 parametrit olivat 500 ( lämpötilaraja käyttötilassa puskurivaraajan kiinteä arvo ), mitä sitten tarkoittavatkin?
Kiinnitin myös huomion sellaiseen parametriin joka löytyi otsikon -Sisäinen kierto- alta, eli parametri 730D ( 3-tievaihtoventtiilin vapautus lämmitys / lämmin käyttövesi ). Minulla tuo parametri oli 0, eli ei ole päällä, pitäisikö olla?
-
Omassa järjestelmässä on ukv100 puskurivaraaja ja asetus 7200 = 1
7202 ja 7208 = 500
730D ei löydy....
-
Omassa järjestelmässä on ukv100 puskurivaraaja ja asetus 7200 = 1
7202 ja 7208 = 500
730D ei löydy....
Sama puskurivaraaja myös meillä. Taidanpa muuttaa tuon 7200 asetuksen myös ykköseksi. Muita koodeja puskurivaraajasta ei pääse edes katsomaan kun tuo arvo on 0.
Sisäinen kierto parametreja ei ole kuin nuo kaksi 730D ja 730C ( menoveden lämpötila kun ulkoinen käsky ).
-
Ihmettelin, että onkohan tuo parametri 7200 ( puskurivaraajan vapautus / hydraulinen jakaja ) oikein, minulla se oli 0?
7202 ja 7208 parametrit olivat 500 ( lämpötilaraja käyttötilassa puskurivaraajan kiinteä arvo ), mitä sitten tarkoittavatkin?
Kiinnitin myös huomion sellaiseen parametriin joka löytyi otsikon -Sisäinen kierto- alta, eli parametri 730D ( 3-tievaihtoventtiilin vapautus lämmitys / lämmin käyttövesi ). Minulla tuo parametri oli 0, eli ei ole päällä, pitäisikö olla?
Kyllä tuo puskurivaraaja taidetaan yleensä kytkeä käyttöön mikäli se kytketään järjestelmään. Silloin puskuriin asennetaan sinne päällipuolelle vielä lämpötila-anturi mikä kertoo puskurivaraajan lämpötilan. Ja usein vielä puskurivaraajasta pattereille lähtevässä putkessa on vielä lisäksi lämpötila-anturi.
Toi puskurivaraajan käyttöön ottaminen sitten todennäköisesti vaikuttaa todella rankasti lämmityskäyrään joten välttämättä tälläin yötä vasten en vaihtaisi ettei aamulla herää kylmään asuntoon...
3-kolmitieventtiili voisi jollain tapaa kertoa sen että miksi sulla kaikki tunnit kertyy sinne käyttövesisarakkeeseen.... mahdollisesti... Täytys tutkia manuaaleja enemmän ennenkuin voi sanoa tuosta muuta kuin mutu tuntumalta. Tän päivän osalta alkaa vaan oleen jo tunnit täynnä...
-
(http://i.imgur.com/n6DC6nF.png)
-
Kyllä tuo puskurivaraaja taidetaan yleensä kytkeä käyttöön mikäli se kytketään järjestelmään. Silloin puskuriin asennetaan sinne päällipuolelle vielä lämpötila-anturi mikä kertoo puskurivaraajan lämpötilan. Ja usein vielä puskurivaraajasta pattereille lähtevässä putkessa on vielä lisäksi lämpötila-anturi.
Toi puskurivaraajan käyttöön ottaminen sitten todennäköisesti vaikuttaa todella rankasti lämmityskäyrään joten välttämättä tälläin yötä vasten en vaihtaisi ettei aamulla herää kylmään asuntoon...
3-kolmitieventtiili voisi jollain tapaa kertoa sen että miksi sulla kaikki tunnit kertyy sinne käyttövesisarakkeeseen.... mahdollisesti... Täytys tutkia manuaaleja enemmän ennenkuin voi sanoa tuosta muuta kuin mutu tuntumalta. Tän päivän osalta alkaa vaan oleen jo tunnit täynnä...
No joo, illalla yritin muuttaa tuon puskurivaraajan vapautuksen 1:lle ja eikös vaan...ilmoitti häiriöstä välittömästi! Tapahtumatiedoissa mainittiin että menoveden lämpötila-anturi viallinen puskurivaraajan jälkeen. Tänään vielä tsekkailin noita tapahtumatietoja, nii siellä mainittiin mm. -Lämmitysveden puskurivaraajaa lämmitään kerran tunnissa, poiskytkentä tapahtuu paluuveden lämpötila-anturin asetusarvon mukaisesti.
Puskurivaraajan jälkeen ( ennen kiertovesipumppua ) on tosiaan lämpötila-anturi siinä menoveden putken kyljessä. Eli...puskurivaraaja tässä systeemissä on mukana, mutta miten....erilaisesti kaiketi kuin desigilla.
Edelleen tosiaan mietityttää, miksi käyttövesisarakkeeseen kertyy niin paljon käyttötunteja ja lämmityspuolelle ei paljon mitään. Kyllä se tässä vielä selviää... ::).
-
(http://i.imgur.com/n6DC6nF.png)
Eli tuo 3-venttiilikin pitänee olla 0 asennossa, meillähän on juurikin tuo 300-G.
-
No joo, illalla yritin muuttaa tuon puskurivaraajan vapautuksen 1:lle ja eikös vaan...ilmoitti häiriöstä välittömästi! Tapahtumatiedoissa mainittiin että menoveden lämpötila-anturi viallinen puskurivaraajan jälkeen. Tänään vielä tsekkailin noita tapahtumatietoja, nii siellä mainittiin mm. -Lämmitysveden puskurivaraajaa lämmitään kerran tunnissa, poiskytkentä tapahtuu paluuveden lämpötila-anturin asetusarvon mukaisesti.
Puskurivaraajan jälkeen ( ennen kiertovesipumppua ) on tosiaan lämpötila-anturi siinä menoveden putken kyljessä. Eli...puskurivaraaja tässä systeemissä on mukana, mutta miten....erilaisesti kaiketi kuin desigilla.
Edelleen tosiaan mietityttää, miksi käyttövesisarakkeeseen kertyy niin paljon käyttötunteja ja lämmityspuolelle ei paljon mitään. Kyllä se tässä vielä selviää... ::).
Löytyy meiltäkin asennuspäivältä tuollainen menoveden lämpötila-anturi viallinen ilmoitus ja sitten siitä 5 minuutin päästä "Häiriö poistettu" eli varmaankin asentajat tekivät silloin jotain asetuksia jonka jälkeen se on hävinnyt....
Kiertovesipumppu on meillä paluupuolella, ennen puskurivaraajaa. Puskurivaraajassa on siellä päällä (tai ainakin piuha menee päältä sisään) se lämpötila-anturi kuten fraatti kirjoittelikin. Mitään muuta lämpötilamittausta verkoston putkissa ei ole.
Puskurivaraaja on neliputkiliitoksella ja mitään ulkoisia 3-tiesekoitusventtiilejä järjestelmässä ei ole.
-
Löytyy meiltäkin asennuspäivältä tuollainen menoveden lämpötila-anturi viallinen ilmoitus ja sitten siitä 5 minuutin päästä "Häiriö poistettu" eli varmaankin asentajat tekivät silloin jotain asetuksia jonka jälkeen se on hävinnyt....
Kiertovesipumppu on meillä paluupuolella, ennen puskurivaraajaa. Puskurivaraajassa on siellä päällä (tai ainakin piuha menee päältä sisään) se lämpötila-anturi kuten fraatti kirjoittelikin. Mitään muuta lämpötilamittausta verkoston putkissa ei ole.
Puskurivaraaja on neliputkiliitoksella ja mitään ulkoisia 3-tiesekoitusventtiilejä järjestelmässä ei ole.
Johtuisikohan meidän systeemien ero sitten vain siitä että tuo puskurivaraaja on eri tavalla kytketty järjestelmään, en oikein tiedä. Meillä tuosta puskurivaraajasta lähtee kaksi putkea ylhäältä ja yksi paluuputki alhaalta ja sitten siellä alaliitännässä on pieni paisuntasäiliö, liekö tuo se neliputkiliitos? Ainakin tuo kiertovesipumppu on eri paikassa kun se meillä on menoputkessa puskurivaraajan jälkeen.
Eipä meilläkään mitään ulkoisia 3-tie sekoitusventtiileitä ole, ellei sellaista itse maalämpöpumpun sisällä ole.
-
Onhan noissa tietty eroja.
Meillä siitä puskurivaraajasta lähtee ylhäältä kaksi putkea, toinen on viessmannin tuloputki ja toinen on patteriverkoston menovesi. Alapäässä on myös kaksi erillistä liitäntää, joista toinen on viessmannin menoputki ja toinen on se patteripuolen paluuvesi. Tuolla patteripuolen paluuputkessa eli ukv:n pohjassa on vähän aikaisemmin se kiertovesipumppu ja sitä ennen on haaroitettu puskurivaraaja.
-
Tuossa on nuo eri puskurivaraajien kytkentävaihtoehdot jonkun piirtämänä:
(http://s5.postimg.org/fw67qtd07/BOSCH_kytkent_j_01.jpg)
Tuo kiertovesipumpun eri sijainti meno/paluuputkessa ei vaikuta lopputulokseen millään tavalla.
Olettaisin että tuon parametrin millä puskurivaraaja otetaan käyttöön tuottaa sen takia virheilmoituksen koska tuolla puskurivaraajan päällä ei ole puskurivaraajan lämpötilaa mittaavaa anturia. Porukoilla on lisäksi vielä puskurilta lähtevän veden lämpötilanmittaus jonka senkin lämpötila näkyy tuolla koneen valikoissa.
Jos puskurivaraja ei ole käytössä pumpun lämmitys käynnistyy sitten kuin paluuveden lämpötila laskee alle käyrän pyytämän "toision hystereesi" (yleensä 2 astetta) + 2,5 astetta alle. Esim pyynti 30 - 4,5=25,5 käynnityslämpötila. Pysähtyy sitten kuin meno+paluun keskiarvo on sama kuin käyrän pyynti.¨Eli pumpun ohjaus tapahtuu paluulämpötilan perusteella.
Jos puskurivaraaja on käytössä silloin käyrä määrittää puskurivaraajan lämpötilan. "Puskurivaraajan hystereesi" taas voi olla vaikka 5 astetta ja jos käyrä on 40 niin silloin pumppu käynnistyy silloin kuin puskurivaraajan lämpötila on laskenut 35 asteeseen. Tällöin pumpun ohjaus tapahtuu puskurivaraajan lämpötilan perusteella(=menoveden lämpötilalla)
Ja juurikin johtuen noista eroista, käyrää missä puskurivaraaja on käytössä tai sellaista missä se ei ole käytössä ei oikeastaan voi verrata toisiinsa.
Sitä en kylläkään ymmärrä miksi näitä ei kytketä kaikkia samalla tavalla... ::)
btw. tämän vois jokainen tehdä. Painaa tuosta vasemmalta oman nimimerkin kohdalta -> muokkaa profiilia -> profiili -> allekirjoitus "ja tähän joku teksti omista härveleistä" niin on sitten huomattavasti helpompi höpötellä kun osaa yhdistää ihmiset ja niiden käyttämät laitteistot toisiinsa ilman että tarvii kelata viestejä taaksepäin.
-
Kuva kertoo aina enemmän kuin tuhat sanaa :).
Kiitos hyvästä selvennyksestä tuon puskurivaraajan osalta. En tiedä miksi meillä kytkentä on tehty niin että pumpun ohjaus tapahtuu paluulämpötilan perusteella, jotenkin tuntuisi selvemmältä että ohjaus tapahtuisi suoraan lämmityskäyrään perustuen. Täytyy kysyä asentajalta kun tulee jossain vaiheessa tekemään optimointikäynnin, jos lienee jokin viisas selitys? Toivottavasti ei ainakaan niin että oli halvin tapa toteuttaa!!
-
Kuva kertoo aina enemmän kuin tuhat sanaa :).
Kiitos hyvästä selvennyksestä tuon puskurivaraajan osalta. En tiedä miksi meillä kytkentä on tehty niin että pumpun ohjaus tapahtuu paluulämpötilan perusteella, jotenkin tuntuisi selvemmältä että ohjaus tapahtuisi suoraan lämmityskäyrään perustuen. Täytyy kysyä asentajalta kun tulee jossain vaiheessa tekemään optimointikäynnin, jos lienee jokin viisas selitys? Toivottavasti ei ainakaan niin että oli halvin tapa toteuttaa!!
No niinhän perustuukin käyrään. Käyrä ohjaa lämmitystä. Mittaus paluuputkesta antaa paljon tarkemman kuvan lämmitystarpeesta kuin jos mitattaisi menosta.
Kokemusta on. Asentaja mulla oli laittanut epähuomiossa anturin menoputkeen ja käyrä oli sovitettava aika jyrkäksi että talo lämpesi.
-
No niinhän perustuukin käyrään. Käyrä ohjaa lämmitystä. Mittaus paluuputkesta antaa paljon tarkemman kuvan lämmitystarpeesta kuin jos mitattaisi menosta.
Kokemusta on. Asentaja mulla oli laittanut epähuomiossa anturin menoputkeen ja käyrä oli sovitettava aika jyrkäksi että talo lämpesi.
No...kerroinkin väärin, menoputkessa se minullakin on ( puskurivaraajan ja kiertovesipumpun välissä ). Samaa olen huomannut nyt itsekin, nyt lähes kymmenen asteen pakkasilla pitää käyrää jyrkentää että tekisi riittävän lämpöistä vettä ( patteriverkosto kun on kyseessä ).
-
Jos puskurivaraja ei ole käytössä pumpun lämmitys käynnistyy sitten kuin paluuveden lämpötila laskee alle käyrän pyytämän "toision hystereesi" (yleensä 2 astetta) + 2,5 astetta alle. Esim pyynti 30 - 4,5=25,5 käynnityslämpötila. Pysähtyy sitten kuin meno+paluun keskiarvo on sama kuin käyrän pyynti.¨Eli pumpun ohjaus tapahtuu paluulämpötilan perusteella.
Jos puskurivaraaja on käytössä silloin käyrä määrittää puskurivaraajan lämpötilan. "Puskurivaraajan hystereesi" taas voi olla vaikka 5 astetta ja jos käyrä on 40 niin silloin pumppu käynnistyy silloin kuin puskurivaraajan lämpötila on laskenut 35 asteeseen. Tällöin pumpun ohjaus tapahtuu puskurivaraajan lämpötilan perusteella(=menoveden lämpötilalla)
Onko se tosiaan noin päin? Eli jos puskurivaraaja ei käytössä, pumpun ohjaus tapahtuu paluulämpötilan perusteella? Minullahan on juuri se tilanne että lämpötila-anturi on menovedessä ja puskurivaraaja ei ole käytössä ( kun ei huolinut otettavaksi käyttöön, vaan herjasi sitä häiriötä ). Mitenköhän tuo puskurivaraaja nyt oikein toimii minun tapauksessa?
-
Lämmityskäyrää yrittänyt säätää ja yrittänyt ymmärtää sen toimintaa ja mitä siitä seuraa...
Mitä jyrkkyys ja taso käytännössä tarkoittavat, tai toisin sanoen kumpaa niistä pitäisi säätää ensin, vai molempia vai onko sillä merkitystä?
Onko huonelämpöpyynnin arvolla merkitystä mikä se on, jos kone alkaa kuitenkin seuraamaan lämmityskäyrään asetettuja arvoja?
-
Taso tarkoittaa sitä menoveden lämpötilaa, jolla saavutetaan haluttu lämpötila asuntoon. Ja se haetaan lämmitysjärjestelmän kykyjen mukaan. Jyrkkyys sitten sen mukaan mitä talo vaatii ulkolämpötilan muuttuessa ja edelleen sisälämpötilan pysyessä samana. Kun käyrää muuttaa, niin pitää kattoa aina sitä kääntöpisteen kohtaakin. Tai ainakin muistella, että millä lämpötilalla oli sisälämpötila kohdallaan. Kun jyrkkyyttä muuttaa, niin kattoo, että se kohdallaan ollut arvo käyrässä pysyy samana ja joko nousee, tai laskee sitten nopeammin. Kyllä se selviää, kunhan hetken sitä tuijotat.
-
Vaikuttaako lämpöpyynnöksi laitettava lämpötila mitenkään, jos käyrästä kuitenkin säädetään veden lämpötila? Esim. onko pyynti 22 tai 23, jos käyrä on samoilla lämpötiloilla?
-
Mitä jyrkkyys ja taso käytännössä tarkoittavat, tai toisin sanoen kumpaa niistä pitäisi säätää ensin, vai molempia vai onko sillä merkitystä?
Niben ohjeet:
Odota vuorokausi ennen uutta asetusta, jotta huonelämpötila ehtii asettua.
Jos ulkona on kylmä ja huonelämpötila on liian alhainen, lisää lämpökäyrän jyrkkyyttä askelen verran.
Jos ulkona on kylmä ja huonelämpötila on liian korkea, pienennä lämpökäyrän jyrkkyyttä askelen verran.
Jos ulkona on lämmin ja huonelämpötila on liian alhainen, lisää lämpökäyrän muutosta askelen verran.
Jos ulkona on lämmin ja huonelämpötila on liian korkea, pienennä lämpökäyrän muutosta askelen verran.
-
Vaikuttaako lämpöpyynnöksi laitettava lämpötila mitenkään, jos käyrästä kuitenkin säädetään veden lämpötila? Esim. onko pyynti 22 tai 23, jos käyrä on samoilla lämpötiloilla?
Avaappa se käyrä silmän eteen. Siitä voit lukea koordinaatistoa ja kattoa ihan vaikka viivottimella, että millä kohtaa ulkolämpötila ja menoveden lämpötila leikkaa. Huoneanturista en itse ymmärrä mitään, kun on tullut käyrä säädettyä aikanaan kohdalleen. Eli 0-asteessa oli ulkolämpötila pitkään ja sillä säädin menoveden lämmön sopivaksi. Seuraavaksi taisi olla -15 astetta ja tuli kuuma, jolloin loivensin käyrää ja katsoin, että menovesi pysyy samassa 0-asteen kohdalla. Muutaman kerran on joutunu korjaamaan.
-
Avaappa se käyrä silmän eteen. Siitä voit lukea koordinaatistoa ja kattoa ihan vaikka viivottimella, että millä kohtaa ulkolämpötila ja menoveden lämpötila leikkaa. Huoneanturista en itse ymmärrä mitään, kun on tullut käyrä säädettyä aikanaan kohdalleen. Eli 0-asteessa oli ulkolämpötila pitkään ja sillä säädin menoveden lämmön sopivaksi. Seuraavaksi taisi olla -15 astetta ja tuli kuuma, jolloin loivensin käyrää ja katsoin, että menovesi pysyy samassa 0-asteen kohdalla. Muutaman kerran on joutunu korjaamaan.
Huoneanturista en puhunut mitään, ainoastaan siitä lämpötilasta, mikä asetetaan laitteen paneelista sisälämmöksi. Ilmeisesti sama onko siinä 22 vai 23, jos käyrä on muuten samanlainen. Muutenhan tuo käyrän välppäys on selkeytynyt ja helppo säätää kohdalleen.
-
Lämmityskäyrään vaikuttaa kolme asiaa. Huoneasetusarvo, jyrkkyys ja taso.
Lopputuloksen saa samaksi 22° tai 23° huonearvolla, tasoa muuttamalla.
Lämmityksen ohjaus on suunniteltu toimimaan 5K lämpötilaerolla menon ja paluun välillä kompressorin ollessa käynnissä. Paluuvesianturi käynnistää kompressorin, kun anturin mittaama veden lämpötila on 7°C alle menoveden asetusarvon. Menovesianturi pysäyttää kompressorin, kun anturin mittaama veden lämpötila on 2°C yli menoveden asetusarvon.
-
Lämmityskäyrään vaikuttaa kolme asiaa. Huoneasetusarvo, jyrkkyys ja taso.
Lopputuloksen saa samaksi 22° tai 23° huonearvolla, tasoa muuttamalla.
Itse olen laittanut huonelämpötilaksi sen mitä taloon haluan. Tasoa/jyrkkyyttä muuttamalla sitten niin että huonelämpötila myös täsmää kaikissa lömpötiloissa. Lattilämmitykselle jyrkkyys 0.2-0.4 lienee sinnepäin ja pattereille tuosta sitten suurempi johonkin 1 asti?
Tason ja huonelämpötilan nosto tekee lämmityskäyrälle saman asian molemmat eli nostavat/laskevat lämmityskäyrää kaikissa tilanteissa samanverran eli asteen.
-
Kiitos tiedoista.
Säätöhommiin ajauduin, kun asiaa tutkiessani sain tietää, että ei ole järkevää pitää niin lämmintä asetusta, että huonetermostaatit useammasta tilasta rajoittavat järjestelmää. Asentajan mielestä asiassa ei ole mitään ongelmaa, mutta ehkäpä yritän säätää niin, että useammat (=lähes kaikki) tilat ovat ilman termarin rajoitusta ja termarit rajoittavat vain hetkellisesti jossain huoneessa.
-
...yritän säätää niin, että useammat (=lähes kaikki) tilat ovat ilman termarin rajoitusta ja termarit rajoittavat vain hetkellisesti jossain huoneessa.
Juuri noin sen pitäisi olla.
-
Mulla on talossa vesikiertoinen lattialämmitys ja tekninen tila autotallissa 30m päässä. Kanaalissa ecoflex putket.pumppuna uusi 300-G invertteri ja ei puskurivaraajaa.
Tehtaan asetukset hystereeseille on
7304=2
7313=4
Eli miten nuo yllä olevat parametrit nyt sitten toimii käytännössä?
Paljonkohan lämpöhukkaa tulee tuosta lämpökanaalista ja mitenköhän paljon se vaikuttaa jos pumpun käynnistys mitatataan tuosta tuloveden lämpötilasta?
Aloitan tässä juuri lämmityskäyrän perus säätämistä ja löin sisäanturit kaakkoon jotta saa lämmön tasaiseksi.
Sit kun käyrä on löytynyt niin eikö kannata laittaa sisäanturit taas toimimaan jos lämpökanaali ja ei puskuria? Tuntuu hullulta kierrättää kokoajan kokotalon lattian vesiä tuon kanaalin läpi. Taasen jos anturit lyö kierron pois niin vesi kumminkin kiertää esim suihkutiloissa koska siellä ei anturia ole. Tästä varmaankin seuraa et pumpulle tulee pätkä käyntiä koska pienen alueen lämmittämiseen ei paljon aikaa kulu. Mitä olette mieltä?
Ajattelen tässä vaan ääneen. Onko ehdotuksia miten tätä pitäisi alkaa tunaamaan?
-
Muutama viesti taaksepäin kerrottu toiminta, lisätään nuo arvot..
Lämmityksen ohjaus on suunniteltu toimimaan 5K lämpötilaerolla menon ja paluun välillä kompressorin ollessa käynnissä. Paluuvesianturi käynnistää kompressorin, kun anturin mittaama veden lämpötila on 7°C alle menoveden asetusarvon(Paluuveden as.arvo -5K menoveden as.arvosta. Siihen lisätään tuo 7304=2). Menovesianturi pysäyttää kompressorin, kun anturin mittaama veden lämpötila on 4°C yli menoveden asetusarvon(7313=4). Invertteri alkaa moduloimaan tehoa, kun saavutettu asetusarvo. Mentäessä pienimmälle mahdolliselle teholla ja siitä huolimatta menovesi nousee 4° yli, sammuu kompressori.
-
Kiitokset, nyt meni jakeluun