Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: GTP - 06.12.13 - klo:15:04
-
Tervehdys foorumille,
Foorumia on tullut lueskeltua viime aikoina aktiivisemmin, koska suunnittelemme uudiskohteemme johon lähes 100%:n todennäköisyydellä on valikoitumassa lämmitysmuodoksi maalämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä.
Tekisikö Tomppeli laskelmaa seuraavilla lähtötiedoilla
Rakennuspaikkakunta siis Pori. Maaperätutkimuksen mukaan tontti hiekka-/savimaata kerroksittain ja kairaus päättyi 18m:ssä kovaan. Kaivolla mennään, koska tontin pinta-ala ei anna myöden vaakaputkiston asennukselle.
Talo 1 1/2-kerroksinen, ulkomitoiltaan ~15x8.5m, yläkertavarauksella. Alustavasti välipohjaan ei tässä vaiheessa puhkaista edes porrasaukkoa. Talon tietoja
- kokonaisuudessaan maanpäällistä, perustuksena tuulettuva alapohja[/li]
- alakerran lämmin pinta-ala = rakennuksen sisämitat 14.8m x 7.8m = ~115m^2
- yläkerran lämmin pinta-ala, sisämitat 3.4 x 14.8 = ~50m^2
- neliöitä siis yht. ~165 ja kuutioita em. mittojen mukaan alakerrassa 297m^3 (huonekorkeus ~2.6m) ja yläkerrassa 94m^3 (huonekorkeus keskellä 2.4, reunoilla 1.8 )
Rakenteiden U-arvot olkoon seuraavat
- seinät 0,16
- yläpohja 0,07
- alapohja 0,12
- ikkunat 1,0 (yhteispinta-ala alakerrassa ~19m^2 ja yläkerrassa ~4m^2)
- ovet 1,0 (3kpl 10x23, 9x21, 9x23)
Lisäksi seuraavia mitoitukseen vaikuttavia tekijoitä
- muuttohetkellä todennäkoisesti 2 aikuista 1 lapsi
- ei ammetta
- 2 suihkua (yläkertaan ei ole tulossa suihkua)
- 1kpl tulisija. Ei varmaankaan kovinkaan ahkerassa käytössä.
- sähkökiuas
- IV-koneesta ei vielä tietoa
- jäähdytys kattokonvektorilla, varaus myös yläkerralle
Yläkertavaraus mietityttää maalämmön toteutuksen kannalta. Lähinnä se, että järjestelmä tulee tietenkin mitoittaa koko rakennusalan ja -tilavuuden mukaan, mutta vain ~70% pinta-alasta ja ~75% tilavuudesta lämmitetään. Miten tämä pitää huomioida laitevalinnoissa ja järjestelmäkokonaisuutta suunnitellessa? Toisin sanoen onko pelkona pätkäkäynti? Yritin etsiä referenssikohdetta foorumilta, mutta en onnistunut löytämään.
Kertokaahan omakohtaisia kokemuksia em. tilanteeseen liittyen ja linkittäkää referenssikohteita foorumilta jos sellaisia tiedätte.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tuon kokoisen ja noin hyvin eristetyn talon lämmitykseen riittää ihan "minimi"-mitoitus. 6 kw + 120m kaivoa (102m aktiivisyvyys).
Pätkäkäynnistä ei ole vaaraa vaikka laittaisi 8 kw pumpun, mutta 8 kw pumpulle kannattaisi sitten laittaa 150m kaivo.
-
Tuolla "talon lämmitykseen" tarkoitat varmasti lämmitystä ja käyttövettä?
Eristyksestä vielä sen verran, että nuo arvot muodostuvat käsittääkseni ns. normi eristepaksuuksista, eli
Ulkoseinät: 100mm + 100mm +50mm
Yläpohja: 500mm
Alapohja: EPS100mm + EPS100mm
Eristevahvuudet ja arvot ovat erään talotehtaan ilmoittamia mittoja ja arvoja. Onko nämä linjassaa vai turhan optimistiset?
-
Paljonko on huipputehon tarve, kai tommonen on talohtehtaan toimesta annettu?
Paljonko maapiiriä mahtuu?
Kaivo maksaa siis (Raksaajan kaivo) 100*30+70*20=4400€
Vastaavan maapiirin saa 400*1+70*10h<1200€, eli eroa ~3200€
-
Paljonko on huipputehon tarve, kai tommonen on talohtehtaan toimesta annettu?
Paljonko maapiiriä mahtuu?
Kaivo maksaa siis (Raksaajan kaivo) 100*30+70*20=4400€
Vastaavan maapiirin saa 400*1+70*10h<1200€, eli eroa ~3200€
Tuota huipputehoa en ole tarjoajilta kysynyt. Energiatodistusta en ainakaan näin neuvotteluvaiheissa irronnut, joten epäilen tuota huipputeholukemaakin.
Tontin pinta-ala ~800m^2, josta talo, kahden auton katos+varasto ja liikennöintialueet lohkaisevat omansa. Lisäksi tontilla on rakennusrajat, jotka ohjaavat rakennusten sijoittelua. Tämän vuoksi omien laskelmieni mukaan piirille jäisi kaivuutilaa 12x14m. Tämä alue on takapihaamme ja tuonne en piiriä haluaisi sijoittaa. Saisiko edes tuolle alueelle tarpeeksi piiriä, laskelmistasi kun ymmärsin, että piiriä tulisi olla 400m?
Miten muodostit tuon kaivon hinnan, en oikein ymmärtänyt? Kenties 100m porataan 30€/m ja 70m porataan 20€/m vai miten?
-
Tuota huipputehoa en ole tarjoajilta kysynyt. Energiatodistusta en ainakaan näin neuvotteluvaiheissa irronnut, joten epäilen tuota huipputeholukemaakin.
Tontin pinta-ala ~800m^2, josta talo, kahden auton katos+varasto ja liikennöintialueet lohkaisevat omansa. Lisäksi tontilla on rakennusrajat, jotka ohjaavat rakennusten sijoittelua. Tämän vuoksi omien laskelmieni mukaan piirille jäisi kaivuutilaa 12x14m. Tämä alue on takapihaamme ja tuonne en piiriä haluaisi sijoittaa. Saisiko edes tuolle alueelle tarpeeksi piiriä, laskelmistasi kun ymmärsin, että piiriä tulisi olla 400m?
Miten muodostit tuon kaivon hinnan, en oikein ymmärtänyt? Kenties 100m porataan 30€/m ja 70m porataan 20€/m vai miten?
Juurikin noin kallioon 30€/m ja maahan 70€/m
100m kaivoon riittää kyllä 300 maapiiri, 1,5m välein noita suositellaan laitettavaksi ja rakennuksiakin voi kierrellä...laskin 400m kun se on niin halapaa se maapiiri.
Se on nyt tietty hiukan epäselvää kuinka syvä kaivo tarvitaan, ehkä siihen tarvitaan energiatodistusta tai tomppelia ;)
-
Olen matkalla, eikä minulla ole käytössä kuin tablet kone.
...
Edit...:
Tein laskelman ja liitin sen omaan aloitusviestiisi..
-
Lämmitystehontarve 5,8kW.Lämpöhäviöt ovat n.16500kWh
Eli esim 5-5,5kW pumppu on hyvä,vallankin kun on tulisijakin käytössä.(85-93% huipputehontarpeesta,99,5-99,7% kokonaisenergiantarpeesta.)
Perus vaihtoventtiilikone integroidulla käyttövesivaraajalla riittää mainiosti,puskurivaraajaakaan ei tarvitse.
Kaivon akt.syvyydeksi piisaa se 110m,maapiiriin (savessa) 300m
-
Lämmitystehontarve 5,8kW.Lämpöhäviöt ovat n.16500kWh
Eli esim 5-5,5kW pumppu on hyvä,vallankin kun on tulisijakin käytössä.(85-93% huipputehontarpeesta,99,5-99,7% kokonaisenergiantarpeesta.)
Perus vaihtoventtiilikone integroidulla käyttövesivaraajalla riittää mainiosti,puskurivaraajaakaan ei tarvitse.
Kaivon akt.syvyydeksi piisaa se 110m,maapiiriin (savessa) 300m
Suattaapi hyvinnii olla tota kokoluokkaa ... semmonen 1,5-6kW invertterimasiina olis kun naphi ohtaan, vai pitikö se olla silhmään :D
-
Olen matkalla, eikä minulla ole käytössä kuin tablet kone.
En pysty tällä tehdä laskelmaa.
Palaan asiaan, kun tulen takaisin kotimaahan.
Hyvät lomanjatkot Tomppelille, palaillaan asiaan kun kotiudut :)
Lämmitystehontarve 5,8kW.Lämpöhäviöt ovat n.16500kWh
Eli esim 5-5,5kW pumppu on hyvä,vallankin kun on tulisijakin käytössä.(85-93% huipputehontarpeesta,99,5-99,7% kokonaisenergiantarpeesta.)
Perus vaihtoventtiilikone integroidulla käyttövesivaraajalla riittää mainiosti,puskurivaraajaakaan ei tarvitse.
Kaivon akt.syvyydeksi piisaa se 110m,maapiiriin (savessa) 300m
Kiitos arviosta Tohtorille
Puskurivaraajasta puheen ollen, en viitsinyt ensimmäiseen viestiin laittaa kaikkia päässä pyörineitä ajatuksia aiheuttamaan sekaannusta. Vaikka lattialämmitystalo ei puskuria kaipaisikaan, niin itse sellaista olen harkinnut. Syystä, että talomme (harjakattoinen) toinen lape tulisi olemaan suuntaan 169, edessä ei ole mitään tuottamassa varjoa ja kattokaltevuus tulisi olemaan 27 astetta. Nämä antaisivat hyvät lähtökohdat aurinkokeräinten hyödyntämiselle tulevaisuudessa. Siinä sivussa saisin puskuria lämpöpumpulle ja pelko (ainoastaan oma fobia?) pätkäkäynnistä pienenisi.
Tulevaisuutta varten pitäisi tehdä tilavaraukset ja edellytykset hybridijärjestelmän toteutukselle. Sen enempää yksityiskohtiin menemättä (tässä ketjussa), niin puskurin järkevä koko lienee minimissään 300L kun taas 500L tuntuu itsestä hieman ylimitoitetulta?
Takkaa en laskisi tapauksessamme lisälämmönlähteeksi, koska sitä pitäisi lämmittää ostopuilla ja lämmittäjäkin on toimessaan laiskanpuoleinen. Ainoastaan siis tunnelmanluojaksi ja pahan päivän varalle.
Suattaapi hyvinnii olla tota kokoluokkaa ... semmonen 1,5-6kW invertterimasiina olis kun naphi ohtaan, vai pitikö se olla silhmään :D
LVI-teknisestä suunnittelusta en ymmärrä juurikaan mitään ja perusteita tässä opiskella. Sähköteknisestä suunnittelusta uskallan sanoa tietäväni jotain ja teollisuudessa tamu todellakin on paikassaan vertauskuvasi veroinen. Entäpä lämpöpumppumaailmassa, jotenkin olen ymmärtänyt, että invertteripumput olisivat maalämpömaailmassa lyömässä itseään toden teolla läpi vasta (lähi) tulevaisuudessa? Laitevalintoja ei vielä ole tehty, mutta jotenkin olen ajatellut vielä nuo invertterikoneet jättää kaupan hyllylle vai olisiko ko. pumpputyyppi ottaa vielä vakavaan harkintaan?
-
Ota joka tapauksessa täystehoinen laite. Osatehoinen on energiahuollollisesti vastuuton valinta, kun tulevaisuus perustuu yhä enemmän sähkön varaan.
-
Hybridi ei lyö leiville ennen kuin sähkö maksaa tuplasti enemmän ja sittenkin sähköpaneelit + talon ostosähkön vähentäminen lienee asia johon kannattaa ehkä ennemmin panostaa.
Keräinjärjestelmääni en saa kuolletettua alle 25 vuoden, vaikka en edes joutunut ostamaan erillistä varaajaa. Eli alle 30-35 vuoden ei pääse? uudiskohteessa, ellei sähkön hinta tuplaannu.
Se mitä tekisin uudiskohteessa, olisi lämpökaivoon palaavan putken kierrättäminen tontilla. Vaikka varsinaista maapiiriä ei tontille mahdukkaan, niin jo 50-100m lenkki ennen kaivoa tekee hyötysuhteelle ihmeitä ja varmistaisi aloittajan tapauksessa sen, ettei runsaasti putkitettuun kaivoosi muodostu jäätä.
-
Hybridi ei lyö leiville ennen kuin sähkö maksaa tuplasti enemmän ja sittenkin sähköpaneelit + talon ostosähkön vähentäminen lienee asia johon kannattaa ehkä ennemmin panostaa.
Keräinjärjestelmääni en saa kuolletettua alle 25 vuoden, vaikka en edes joutunut ostamaan erillistä varaajaa. Eli alle 30-35 vuoden ei pääse? uudiskohteessa, ellei sähkön hinta tuplaannu.
Se mitä tekisin uudiskohteessa, olisi lämpökaivoon palaavan putken kierrättäminen tontilla. Vaikka varsinaista maapiiriä ei tontille mahdukkaan, niin jo 50-100m lenkki ennen kaivoa tekee hyötysuhteelle ihmeitä ja varmistaisi aloittajan tapauksessa sen, ettei runsaasti putkitettuun kaivoosi muodostu jäätä.
Kiitos hyvästä huomiosta, sillä tuo maapiirin kierrättäminen saattaisi onnistua. Yritin liittää hahmotelman asemapiirustuksesta, johon lisäsin maapiirin. Kun maapiiri kulkee 1m tontin rajoista niin pituutta tulee n.110m. Kuitenkin kuten kuvasta näkyy, niin piiri kiertää turhan läheltä sekä taloa että katos-/varastorakennusta (tullaan ehkä pitämään plussalla esim. on/off lämpöpumpulla), etäisyyttä on pahimmillaan vain 1m. Eikö minimi ole 2m, eli ongelmia ja/tai lisäeristystä tiedossa?
Takuuvarmaa lisähyötyä maapiiristä varmasti on, mutta olisiko arviota kuinka paljon ja kuinka syvää kaivoa tuo maapiiri vastasi kun se sijoitetaan savi-/hiekkamaahan? Ajatuksena joka tapauksessa olisi porauttaa kaivo n.10% ”ylisyvänä”, koska kallion laadusta ei ole minkäänlaista käsitystä. Ehkäpä tuosta ajatuksesta voisi luopua ja näin saada ”säästöä”.
Auringon hyödyntäminen tuntuu tällä foorumilla olevan jonkinlainen kirosana. Ehkäpä tällä hetkellä se ei ole kannattavaa ellei laske vihreydelle erityisen suurta painoarvoa. Itse kuitenkin uskon tekniikan alasta riippumatta vahvasti kehitykseen ja tätä kautta hinnatkin laskevat kuluttajaystävällisemmälle tasolle. Sähkön hinnalla puolestaan tulee varmasti olemaan toisen suuntainen trendi, tuplaantuminen voi tapahtua lyhyelläkin aikavälillä, eihän sitä tiedä. Nämä yhdistettynä kannattavuuslaskelmatkin näyttävät aivan toisenlaisilta. Kaippa näille hankinnoille jonkinlaisen jälleenmyyntiarvonkin voi laskea, ehkäpä aika korkeankin. Eipä silti, tätä uudiskohdetta rakennetaan pitkäaikaiseksi kodiksi, ei myytäväksi :)
Mitä muuten tarkoitit tuolla tällä "runsaasti putkitettuun kaivoosi"?
-
Varmasti maapiiristä on hyötyä, mutta ei se mikään ihmeen tekijä kumminkaan ole ;), kotiinpäin kumminkin.
Ja voi siinä jopa tinkata kaivonsyvyydestä jos on kova jätkä 8), eli voi tehdä "tarkan" kaivon jos maapiiri apuna.
Savi on hyvä ja suhde menee jotenkin niin, kuin tuolla aikaisemmin oli, että ~100m aktiivikaivoa vastaa ~300m maapiiriä.
Voi sen maapiirin tietty viedä ihan omanakin lenkkinä IV-koneen etupuolelle estelemään sulatuksia ja poistamaan kesäkosteutta.
Ei se kirosana se aurinko ole, ninmerk täälläkin on 10m2, mutta yksinkertaisesti ei ole taloudellisesti perusteltavissa, mutta jos "pieni vihreä" on korvien välissä niin ehkä sitten.
Oma tuli laitettua puhtaasta mielenkiinnosta, ja tuottaahan se jotain tuo harrastus.
Se PV hyödyntäminen on sitten erilainen kun se leikkaa suoraa sähkölaskua, mutta toisaalta saatava teho/m2 PV:llä on paljon pienempi kuin aurinkolämmöllä, mutta kumpaakaan
ei oikein taloudellisesti pysty perustelemaan nykyhinnoilla. Muuten siihen 300L varaajaan jota ajattelit niin voi pistää jotain ~6m2 aurinkopaneelia ja siltä voi odottaa ~2000kWh saantoa.
Vastaavan PV pinta-ala olis ~18m2. Siellä Porissa muuten SAMK:n katolla on hyvä vertailukohde PV saannosta:
http://www.sunnyportal.com/Templates/PublicPageOverview.aspx?page=b95c2473-ec74-4ed5-bd37-c41d7875004f&plant=fe159cbf-ccd4-4351-86b6-b8673bd70563&splang=en-GB
Omasta mielestä tuota kaivoa vois yrittää muualle kuin autoväylälle, tuo punanen viivasto vähän siellä suunnassa johon itse harkitsisin...jos nyt tulkitsin oikein tuota kuvaasi ::)
Ehkä kaivo liian lähellä kivijalkaa mutta periaatteessa tuonne olettamalleni "lumiselle" alueelle.
-
Sijoita 1000 €:a hyödyllisesti ja laita se kaivon lisämetreihin. Mä laitoin laskettuihin metreihin suosiolla 30 m lisää ja ei tuosta vielä haittaa ole ollut. Tuppasivat nuo myyntimiehet olemaan niin perusteellisen pihejä noiden metrien kanssa, että aloin epäillä oikei tósissaan niitä. Onpahan tässä vielä sitten tuleviakin suunnitelmia varten valmiiksi pelivaraa, eikä sen puoleen siis tule mietintää myöhemmin eteen. Jälkiviisaan osa on näissä kaivoissa tietysti aivan parasta mitä voisi kuvitella. Hieman harmitta kyllä, kun ei tullut laitettua vieläkin enempi metrejä, kun on jo pari kertaa mennyt kaivolle litku -1°:na ja tulo on vain +3°. Suojapäivät menee +5/+1°, kun pumppu pyörii vain vähemmän aikaa ja harvakseltaan. En tiedä oiskohan se +50m auttanut sen enempää tuohon, mutta kaivo kuitenkin palautuu ihan reippaasti toistaiseksi. Mulla on myös sellainen rajoitus, että 60°:sen veden tuottamiseen tarvitaan kaivolta tulo minimiksi +2°:ta. Myös lämpimän veden tuotto sujuu reilusti yli 3 COPilla, kun tulolitku on esim +4°(pyynti on 50°).
-
Varmasti maapiiristä on hyötyä, mutta ei se mikään ihmeen tekijä kumminkaan ole ;), kotiinpäin kumminkin.
Ja voi siinä jopa tinkata kaivonsyvyydestä jos on kova jätkä 8), eli voi tehdä "tarkan" kaivon jos maapiiri apuna.
Savi on hyvä ja suhde menee jotenkin niin, kuin tuolla aikaisemmin oli, että ~100m aktiivikaivoa vastaa ~300m maapiiriä.
Voi sen maapiirin tietty viedä ihan omanakin lenkkinä IV-koneen etupuolelle estelemään sulatuksia ja poistamaan kesäkosteutta.
Ei se kirosana se aurinko ole, ninmerk täälläkin on 10m2, mutta yksinkertaisesti ei ole taloudellisesti perusteltavissa, mutta jos "pieni vihreä" on korvien välissä niin ehkä sitten.
Oma tuli laitettua puhtaasta mielenkiinnosta, ja tuottaahan se jotain tuo harrastus.
Se PV hyödyntäminen on sitten erilainen kun se leikkaa suoraa sähkölaskua, mutta toisaalta saatava teho/m2 PV:llä on paljon pienempi kuin aurinkolämmöllä, mutta kumpaakaan
ei oikein taloudellisesti pysty perustelemaan nykyhinnoilla. Muuten siihen 300L varaajaan jota ajattelit niin voi pistää jotain ~6m2 aurinkopaneelia ja siltä voi odottaa ~2000kWh saantoa.
Vastaavan PV pinta-ala olis ~18m2. Siellä Porissa muuten SAMK:n katolla on hyvä vertailukohde PV saannosta:
http://www.sunnyportal.com/Templates/PublicPageOverview.aspx?page=b95c2473-ec74-4ed5-bd37-c41d7875004f&plant=fe159cbf-ccd4-4351-86b6-b8673bd70563&splang=en-GB
Omasta mielestä tuota kaivoa vois yrittää muualle kuin autoväylälle, tuo punanen viivasto vähän siellä suunnassa johon itse harkitsisin...jos nyt tulkitsin oikein tuota kuvaasi ::)
Ehkä kaivo liian lähellä kivijalkaa mutta periaatteessa tuonne olettamalleni "lumiselle" alueelle.
Oikein tulkitsit, tällä hetkellä vapaalle alueelle olet maapiirin sijoittanut, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen. Kuten aiemmin kirjoitin, niin tuo alue on takapihaamme ja haluan pitää tuon maapiirivapaana alueena.
Mitä maalämpökaivoon tulee niin se ei jää liikennöintialueelle. Kaivon vasemmalla puolella oleva katkoviivan on ajateltu olevan kivetyksen/asfaltin reuna, joten kaivo on nurmialueella. Vaakaputket toki pitää viedä liikennöintialueen alta ja suunnitelmissa on laittaa ne kulkemaan eristettynä suojaputkessa (110 viemäriputki?) aina anturan alta tuulettuvaan alapohjaan.
Tuota auringon hyödyntämistä tavalla tai toisella pitää vielä kypsytellä. Pitäisi vain osata tehdä optimaalliset tilavaraukset, niin tulevaisuudessa olisi eväät harrastaa. 8) Esimerkiksi kaikki COP1:llä toimivat staattiset kuormat, kuten jääkaappi ja pakastimet, ja miksi ei osa maalämpöjärjestelmästä toimisivat aurinkosähköllä.
Sijoita 1000 €:a hyödyllisesti ja laita se kaivon lisämetreihin. Mä laitoin laskettuihin metreihin suosiolla 30 m lisää ja ei tuosta vielä haittaa ole ollut. Tuppasivat nuo myyntimiehet olemaan niin perusteellisen pihejä noiden metrien kanssa, että aloin epäillä oikei tósissaan niitä. Onpahan tässä vielä sitten tuleviakin suunnitelmia varten valmiiksi pelivaraa, eikä sen puoleen siis tule mietintää myöhemmin eteen. Jälkiviisaan osa on näissä kaivoissa tietysti aivan parasta mitä voisi kuvitella. Hieman harmitta kyllä, kun ei tullut laitettua vieläkin enempi metrejä, kun on jo pari kertaa mennyt kaivolle litku -1°:na ja tulo on vain +3°. Suojapäivät menee +5/+1°, kun pumppu pyörii vain vähemmän aikaa ja harvakseltaan. En tiedä oiskohan se +50m auttanut sen enempää tuohon, mutta kaivo kuitenkin palautuu ihan reippaasti toistaiseksi. Mulla on myös sellainen rajoitus, että 60°:sen veden tuottamiseen tarvitaan kaivolta tulo minimiksi +2°:ta. Myös lämpimän veden tuotto sujuu reilusti yli 3 COPilla, kun tulolitku on esim +4°(pyynti on 50°).
Sinulla siis "ylisyvän" kaivon kerroin oli samaa +10% luokkaa mitä aiempia viestejäsi luin. Lyhyesti tarjous oli 2x150m ja 2x165m porattiin, josta aktiivia 320m? Johonkin se kaivon syvyyden raja olisi vedettävä ja se olisi helpompaa jos tietäisi onko kallio jonkinlaista rapakipeä vai esimerksi ehjää graniittia. Niin ja millaiset ovat veden virtaukset kaivossa. Pintamaan lämpötilat on helpommin tiedossa, joten siksi tuon lisämaalenkin veto varalle olisi yksi melko helppo ja halpakin vaihtoehto kun kerran kaivinkonetta tontilla muutenkin tarvitaan.
Niin ja tuohon aiempaan ketjun viestiin vielä. Mitä pumppuun ja sen tehoon tulee, niin täystehoratkaisuun tähdätään :)
-
Ota joka tapauksessa täystehoinen laite. Osatehoinen on energiahuollollisesti vastuuton valinta, kun tulevaisuus perustuu yhä enemmän sähkön varaan.
Ei tässä tapauksessa kannata.Täystehoinen tulee käymään pätkää ja rynkyttää kompuran rikki pätkäkäynnillä ennen aikojaan..
Kun ei tuo käyttövedenkään tarve ole iso, niin en näe järkeä täystehomitoitukselle.Tuollaisella 85% mitoituksella pärjää ihan hyvin koska lisätehon tarvitsema energiankulutus on vuotuisesti liki olematon.(lue:muutamia euroja)
-
Ei tässä tapauksessa kannata.Täystehoinen tulee käymään pätkää ja rynkyttää kompuran rikki pätkäkäynnillä ennen aikojaan..
Kun ei tuo käyttövedenkään tarve ole iso, niin en näe järkeä täystehomitoitukselle.Tuollaisella 85% mitoituksella pärjää ihan hyvin koska lisätehon tarvitsema energiankulutus on vuotuisesti liki olematon.(lue:muutamia euroja)
Jos aloittaja laittaa sen suunnittelemansa varaajan siihen lämmötyspiiriinkin, niin ei ole pätkäkäyntipelkoa...ja niinhän se tietysti kannattaa tehdä jos semmosen rynkytykseen kykenenvän masiinan laittaa, ainakin minä laittaisin täyttätehoa+varaajaa tuommosen suuntaisessa ratkaisussa.
-
Ota joka tapauksessa täystehoinen laite. Osatehoinen on energiahuollollisesti vastuuton valinta, kun tulevaisuus perustuu yhä enemmän sähkön varaan.
Heh.. melkoinen sammakko.. :)
Tarkoituksella on 10v menty "osatehoisella" vuotuiset käynnistysmäärät n 2900 krt vuodessa.
Lisäsähköä mennyt n 1500kwh(näistäkin 500kwh vuosisadan kylmimmän talven aikana) 10 vuodessa, onhan se vastuutonta.... :).
-15 ~17 asteeseen mennä ilman lisäsähköä silti ei ole koskaan tullut kylmä talossa.
Ihan hölmöä kuunnella sitä ryskytystä vain siksi että on täystehoinen.
Käppyrää
http://www.saunalahti.fi/sundanic/Lammot24h.jpg
-
Ota joka tapauksessa täystehoinen laite. Osatehoinen on energiahuollollisesti vastuuton valinta, kun tulevaisuus perustuu yhä enemmän sähkön varaan.
Ei tässä tapauksessa kannata.Täystehoinen tulee käymään pätkää ja rynkyttää kompuran rikki pätkäkäynnillä ennen aikojaan..
Mikäs sen pätkimisen ja rynkytyksen aiheuttaa, kun varaajana on pumpun perässä 8-10m3 betonia ja lämmönvaihtimena 500-700 metriä lattialämmitysputkea?
-
Ota joka tapauksessa täystehoinen laite. Osatehoinen on energiahuollollisesti vastuuton valinta, kun tulevaisuus perustuu yhä enemmän sähkön varaan.
Heh.. melkoinen sammakko.. :)
Tarkoituksella on 10v menty "osatehoisella" vuotuiset käynnistysmäärät n 2900 krt vuodessa.
Lisäsähköä mennyt n 1500kwh(näistäkin 500kwh vuosisadan kylmimmän talven aikana) 10 vuodessa, onhan se vastuutonta.... :).
-15 ~17 asteeseen mennä ilman lisäsähköä silti ei ole koskaan tullut kylmä talossa.
Ihan hölmöä kuunnella sitä ryskytystä vain siksi että on täystehoinen.
Käppyrää
http://www.saunalahti.fi/sundanic/Lammot24h.jpg
No sellainen juttu, että kun noita saadaan tarpeeksi vajaatehoisina myytyä tilanteessa jossa kaikki öljylämmitys on hävinnyt, niin on se ihan taatusti ongelma edessä. Ryskytystähän tarvii kuunnella vain sellaisilla vehkeillä, jotka on huonosti suunniteltuja. Tilanne jossa ruvetaan vaatimaan lämmitykselle vähintään yhden ydinvoimalan verran lisätehoja muutaman tunnin sisällä on täysin /C:stä. Joulukinkut sauna ja ajattelemattomien osateho rakkineet laittaa valtakunnan verkon ja sähkön toimitukset polvilleen juuri siihen aikaan jolloin se on jopa hyvin todennäköinen lämpövaatimuksien suhteen. Ainahan sitä voi ajatella, ettei mun tartte huolehtia, kun vain mulla pyörii juuri nyt. Mä ostin tollasen Viessmanin, niin ei tartte mitään ryskytyksiä kuunnella. Ennen kuuli kun öljypoltin hissukseen lämpöä latasi, mutta nyt ei kuulu enää mitään, jos ei mene erikseen pannuhuoneeseen kuuntelemaan laitetta. Ruotsin poijat ja ryssän veljet kun sanoo, että nyt on sellainen tilanne, että teille ei riitä enää lisäsähköä, niin sitä ei sitten tule. Tilannehan voisi olla sellainen, että tarvittaisiin esim 1 MW tehon sijaan yhtäkkiä 4 MW hetkellistä tehoa ja sitten se pitäisi himmata myös aika äkisti. MIELESTÄNI osatehoisilta laitteilta pitäisi poistaa ainakin energia avustuksen oikeutus kokonaan. Pieni lisäverokin olisi paikallaan silkasta ajattelemattomuudesta ja kansallisesta vastuuttomuudesta.
-
No sellainen juttu, että kun noita saadaan tarpeeksi vajaatehoisina myytyä tilanteessa jossa kaikki öljylämmitys on hävinnyt, niin on se ihan taatusti ongelma edessä. Ryskytystähän tarvii kuunnella vain sellaisilla vehkeillä, jotka on huonosti suunniteltuja. Tilanne jossa ruvetaan vaatimaan lämmitykselle vähintään yhden ydinvoimalan verran lisätehoja muutaman tunnin sisällä on täysin /C:stä. Joulukinkut sauna ja ajattelemattomien osateho rakkineet laittaa valtakunnan verkon ja sähkön toimitukset polvilleen juuri siihen aikaan jolloin se on jopa hyvin todennäköinen lämpövaatimuksien suhteen. Ainahan sitä voi ajatella, ettei mun tartte huolehtia, kun vain mulla pyörii juuri nyt. Mä ostin tollasen Viessmanin, niin ei tartte mitään ryskytyksiä kuunnella. Ennen kuuli kun öljypoltin hissukseen lämpöä latasi, mutta nyt ei kuulu enää mitään, jos ei mene erikseen pannuhuoneeseen kuuntelemaan laitetta. Ruotsin poijat ja ryssän veljet kun sanoo, että nyt on sellainen tilanne, että teille ei riitä enää lisäsähköä, niin sitä ei sitten tule. Tilannehan voisi olla sellainen, että tarvittaisiin esim 1 MW tehon sijaan yhtäkkiä 4 MW hetkellistä tehoa ja sitten se pitäisi himmata myös aika äkisti. MIELESTÄNI osatehoisilta laitteilta pitäisi poistaa ainakin energia avustuksen oikeutus kokonaan. Pieni lisäverokin olisi paikallaan silkasta ajattelemattomuudesta ja kansallisesta vastuuttomuudesta.
Tuossa tuli niin paljo asiaa että tämmöstä tarjotaan:
(https://encrypted-tbn3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcR6r3RgxJ1GI91PVJyLVu61L-imq4p5wS7RzIkz9RN0E_YHlnU61Cu_-Xo2)
-
Ota joka tapauksessa täystehoinen laite. Osatehoinen on energiahuollollisesti vastuuton valinta, kun tulevaisuus perustuu yhä enemmän sähkön varaan.
Ei tässä tapauksessa kannata.Täystehoinen tulee käymään pätkää ja rynkyttää kompuran rikki pätkäkäynnillä ennen aikojaan..
Kun ei tuo käyttövedenkään tarve ole iso, niin en näe järkeä täystehomitoitukselle.Tuollaisella 85% mitoituksella pärjää ihan hyvin koska lisätehon tarvitsema energiankulutus on vuotuisesti liki olematon.(lue:muutamia euroja)
Mielelläni kuuntelen ehdotuksia ja mielipiteitä, mutta näin maalämpöasioista tietämättömänä (kuten varmasti moni muukin tällä foorumilla) olisi hyvä jos niihin saisi edes lyhyet perustelut. Itse olen hieman sitä koulukuntaa uusien ja outojen asioiden suhteen, että "ei kysyvä tieltä eksy" tai "Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, vaan...", mitä näitä sanontoja nyt onkaan. Tämän vuoksi esimerkiksi asiakkaalle suunnitelmia esittäessä yritän parhaani mukaan olla sortumatta asioiden itsestäänselvyyksinä pitämiseen, vaan lähdetään tarvittaessa perusasioista liikkeelle. Ammattimiesten keskenään keskustellessa asia on toinen. Tällä en missää tapauksessä tarkoita, että itse lukisin itseni sellaisten joukkoon :D
No mutta asiaan. Esimerkiksi toteamus "täystehoinen tulee käymään pätkää". Ensimmäisenä minulle tulee mieleen, että miksi? Eikö tällä periaatteella kaikki täystehomitoitetut pumppukäytöt käy pätkää?
Entäpä "käyttövedenkään tarve ei ole iso, niin en näe järkeä täystehomitoitukselle". Mikä on iso käyttövedentarve ja mistä litramäärästä lähtien kannattaa tähdätä täystehomitoitukseen perusteena iso käyttöveden kulutus? Miten arvioit perheemme kulutusta, esimerkiksi 50l/vrk/hlö? Itse asiassa en edes osaa arvioida kuinka paljon LKV:tä keskimäärin kulutamme. Se on varmaa että lapsen (tai lasten?) kasvaessa LKV:n tarve lisääntyy.
-
Kappas, tänne ehtikin tulemaan muutama vastaus sillä välin kun kirjoittelin lapsiperheen iltatoimien lomassa :)
Ei tässä tapauksessa kannata.Täystehoinen tulee käymään pätkää ja rynkyttää kompuran rikki pätkäkäynnillä ennen aikojaan..
Kun ei tuo käyttövedenkään tarve ole iso, niin en näe järkeä täystehomitoitukselle.Tuollaisella 85% mitoituksella pärjää ihan hyvin koska lisätehon tarvitsema energiankulutus on vuotuisesti liki olematon.(lue:muutamia euroja)
Jos aloittaja laittaa sen suunnittelemansa varaajan siihen lämmötyspiiriinkin, niin ei ole pätkäkäyntipelkoa...ja niinhän se tietysti kannattaa tehdä jos semmosen rynkytykseen kykenenvän masiinan laittaa, ainakin minä laittaisin täyttätehoa+varaajaa tuommosen suuntaisessa ratkaisussa.
Oletko saanut kirjoituksistani käsityksen, että olisimme laittamassa omat varaajat lämmityspiiriin ja käyttövedelle kun kirjoitit "lämmityspiiriinkin"? Oma ajatus on, että järjestelmä on mahdollista toteuttaa yhdellä varaajalla. Olenko ymmärtänyt väärin?
-
Heti alkuun pitää korostaa että OSATEHOLLA tarkoitetaan 40-60% tehonpeittoa.Tällöin laitoksella saadaan kokonaisenergiasta 88-95%
TÄYSITEHOINEN on 85-100%.Silloin energianpeitto on 99,5-100%
Uudisrakennuksissa mielestäni optimaalinen on 75-90% tehonpeitto,saneerauskohteessa 85-100%.
En jaksanut lukea koko ketjua alusta asti, mutta täysitehoinen vaihtoventtiilikone intg.varaajalla käy helposti pätkää koska ei ole varaajatilavuutta tarpeeksi.
Eli kone lämmittää niin ripeästi tarvittavan määrän.
Eli jos lämmityspiiriin laittaa tosiaan puskurivaraajan,tilanne on toinen.Tällöin käyntijaksot saadaan pitkiksi ja harvoiksi.
Puskurivaraaja luonnollisesti nostaa järjestelmän hintaa.
-
Oletko saanut kirjoituksistani käsityksen, että olisimme laittamassa omat varaajat lämmityspiiriin ja käyttövedelle kun kirjoitit "lämmityspiiriinkin"? Oma ajatus on, että järjestelmä on mahdollista toteuttaa yhdellä varaajalla. Olenko ymmärtänyt väärin?
Kyllä ymmärsin siitä 500L purkista että se tulee lämmityspiiriin, enkä sen enempää ajatellut että aioit ottaa siitä myös kokonaan LKV:kin.
On se mahdollista tehdä yhdellä varajalla juu, mutta sitten käy helposti noin kun juuri tuolla toisessa ketjussa Nibe F1145 puskee kokoajan täysillä kuumilla sitä varaajaa...itse olen sitä mieltä
että LKV ja lämmitysvesiä ei kannata yrittää samalla pöntöllä koska toinen (LKV) haluaa olla kuumaa (50C>) ja toinen (LL) haluaa olla viileetä (<30C) ja jos nuo panee samaan astiaan niin
kyllä sieltä huonolla COP:lla tehdystä (LKV) osastosta siirtyy lämpöä sinne paremman COP:in (LL) veteen, eli kokonaisuuden COP kärsii.
Varsinkin jos aiot aurinkolämmitystä laittaa, niin sekin haluaa tehdä työnsä mahdollismman viileetä päin, hyötysuhdeero voi helposti olla 100% hyvän ja huonon välillä.
Eikä siinä häviä tilankäytössäkään yhtään, koska se LKV voi olla siinä pumpussa ja lämmitys siinä toisessa, eli vie luokka 2x600*700 tilan lattialta.
Mutta voi olla että olet jo hylännyt aurinkolämmön ja katsot PV:n perään...
Nythän näitä on helppo fundeerailla kun sulla on vielä pakettikin ostamatta, muistaakseni, ajattelu ei vie kuin hiukan leipää tai karhua ;)
-
Heti alkuun pitää korostaa että OSATEHOLLA tarkoitetaan 40-60% tehonpeittoa.Tällöin laitoksella saadaan kokonaisenergiasta 88-95%
TÄYSITEHOINEN on 85-100%.Silloin energianpeitto on 99,5-100%
Uudisrakennuksissa mielestäni optimaalinen on 75-90% tehonpeitto,saneerauskohteessa 85-100%.
En jaksanut lukea koko ketjua alusta asti, mutta täysitehoinen vaihtoventtiilikone intg.varaajalla käy helposti pätkää koska ei ole varaajatilavuutta tarpeeksi.
Eli kone lämmittää niin ripeästi tarvittavan määrän.
Eli jos lämmityspiiriin laittaa tosiaan puskurivaraajan,tilanne on toinen.Tällöin käyntijaksot saadaan pitkiksi ja harvoiksi.
Puskurivaraaja luonnollisesti nostaa järjestelmän hintaa.
Nyt en taas(kaan) ymmärrä, joten pitää kysyä. Miten täysitehoinen voi olla 15% "vajaa" eli 85%?
Kokonaisenergia, energianpeitto ja tehonpeitto ovat uusia termejä, olisko laittaa hyvää linkkiä josta näitä voisi opiskella?
-
Tuossapa yksi opas:
http://www.sulpu.fi/documents/184029/190695/Motiva%2C%20Lampoa_omasta_maasta-1.pdf
No sikäli 85% on täysitehoinen että 15% esim 5kW pumpusta on 750w.Eli ei paljon mitään..kun yleensä pienimmissäkin pumpuissa on 6kW vastus.
-
Heti alkuun pitää korostaa että OSATEHOLLA tarkoitetaan 40-60% tehonpeittoa.Tällöin laitoksella saadaan kokonaisenergiasta 88-95%
TÄYSITEHOINEN on 85-100%.Silloin energianpeitto on 99,5-100%
Uudisrakennuksissa mielestäni optimaalinen on 75-90% tehonpeitto,saneerauskohteessa 85-100%.
En jaksanut lukea koko ketjua alusta asti, mutta täysitehoinen vaihtoventtiilikone intg.varaajalla käy helposti pätkää koska ei ole varaajatilavuutta tarpeeksi.
Eli kone lämmittää niin ripeästi tarvittavan määrän.
Eli jos lämmityspiiriin laittaa tosiaan puskurivaraajan,tilanne on toinen.Tällöin käyntijaksot saadaan pitkiksi ja harvoiksi.
Puskurivaraaja luonnollisesti nostaa järjestelmän hintaa.
Tuo osateho on takuulla TALOUDELLISIN tapa toteuttaa maalämpö. On toinen asia, onko tuota tapaa tarpeen esim suosia energia avustusten avulla ollenkaan. Ja tuo taloudellisuuden määrä saattaa tulla joku päivä käteen kunhan saadaan kaikki etälukumittarit levitettyä ja laitetaan sähköt poikki ainakin osateholaitteilta, jos hätä tulee.
-
Mielelläni kuuntelen ehdotuksia ja mielipiteitä, mutta näin maalämpöasioista tietämättömänä (kuten varmasti moni muukin tällä foorumilla) olisi hyvä jos niihin saisi edes lyhyet perustelut.
Täystehomitoituksen kannattajilla on kaikilla maalämmöllä toimiva lämmitys ;)
-
Ota joka tapauksessa täystehoinen laite. Osatehoinen on energiahuollollisesti vastuuton valinta, kun tulevaisuus perustuu yhä enemmän sähkön varaan.
Heh.. melkoinen sammakko.. :)
Tarkoituksella on 10v menty "osatehoisella" vuotuiset käynnistysmäärät n 2900 krt vuodessa.
Lisäsähköä mennyt n 1500kwh(näistäkin 500kwh vuosisadan kylmimmän talven aikana) 10 vuodessa, onhan se vastuutonta.... :).
-15 ~17 asteeseen mennä ilman lisäsähköä silti ei ole koskaan tullut kylmä talossa.
Ihan hölmöä kuunnella sitä ryskytystä vain siksi että on täystehoinen.
Käppyrää
http://www.saunalahti.fi/sundanic/Lammot24h.jpg
No sellainen juttu, että kun noita saadaan tarpeeksi vajaatehoisina myytyä tilanteessa jossa kaikki öljylämmitys on hävinnyt, niin on se ihan taatusti ongelma edessä. Ryskytystähän tarvii kuunnella vain sellaisilla vehkeillä, jotka on huonosti suunniteltuja. Tilanne jossa ruvetaan vaatimaan lämmitykselle vähintään yhden ydinvoimalan verran lisätehoja muutaman tunnin sisällä on täysin /C:stä. Joulukinkut sauna ja ajattelemattomien osateho rakkineet laittaa valtakunnan verkon ja sähkön toimitukset polvilleen juuri siihen aikaan jolloin se on jopa hyvin todennäköinen lämpövaatimuksien suhteen. Ainahan sitä voi ajatella, ettei mun tartte huolehtia, kun vain mulla pyörii juuri nyt. Mä ostin tollasen Viessmanin, niin ei tartte mitään ryskytyksiä kuunnella. Ennen kuuli kun öljypoltin hissukseen lämpöä latasi, mutta nyt ei kuulu enää mitään, jos ei mene erikseen pannuhuoneeseen kuuntelemaan laitetta. Ruotsin poijat ja ryssän veljet kun sanoo, että nyt on sellainen tilanne, että teille ei riitä enää lisäsähköä, niin sitä ei sitten tule. Tilannehan voisi olla sellainen, että tarvittaisiin esim 1 MW tehon sijaan yhtäkkiä 4 MW hetkellistä tehoa ja sitten se pitäisi himmata myös aika äkisti. MIELESTÄNI osatehoisilta laitteilta pitäisi poistaa ainakin energia avustuksen oikeutus kokonaan. Pieni lisäverokin olisi paikallaan silkasta ajattelemattomuudesta ja kansallisesta vastuuttomuudesta.
Montako voimalaitosta Suomessa on koipussissa, puhtaasti varavoimalaitoksena?
Paperitehtaat, jotka ovat ostaneet kiintiöt aikaisemmin pistävät oven säppiin ja myyvät ostamansa sähkön hyvällä
hinnalla pienkuluttajille. Näin on jo tehty.
Se on varmaa ettei tämän maan sähkövaje synny jollain osatehoisilla maalämpöpumpuilla :D
Kaivo kannattaa mitoittaa oikein. sitä on hankala tankata jälkikäteen hyvinkin vaihteleville kulutuksille.
-
Montako voimalaitosta Suomessa on koipussissa, puhtaasti varavoimalaitoksena?
Paperitehtaat, jotka ovat ostaneet kiintiöt aikaisemmin pistävät oven säppiin ja myyvät ostamansa sähkön hyvällä
hinnalla pienkuluttajille. Näin on jo tehty.
Se on varmaa ettei tämän maan sähkövaje synny jollain osatehoisilla maalämpöpumpuilla :D
Kaivo kannattaa mitoittaa oikein. sitä on hankala tankata jälkikäteen hyvinkin vaihteleville kulutuksille.
No tuossa on nyt juurikin tyypillinen omaan napaan ajattelumalli mistä euroshopperi varoitteli, "en se minä ollut vaan tuo vieruskaveri" ku hississä pieras, pienistä puroista isot joet tjsp...
Paljonkos niitä öljytaloja vielä on? Jos kaikki muutetaan MLP:lle täysteholla niin huippu on öLKM x 3kW ja jos ne on osateholla niin tuo pitää kertoa kahdella...
niin on se nyt kumma jos ei tuolla ole jotain merkitystä...ei se ainakaan pienennä noita alla olevia lukemia 8)
Tässä vähän tätä sähkönsiirtymisen suuntaa, Suomi on täysin omavarainen sähkön suhteen....kunhan kaveri hiukan jelppii
(http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=17709.0;attach=37466;image)
-
En jaksanut lukea koko ketjua alusta asti, mutta täysitehoinen vaihtoventtiilikone intg.varaajalla käy helposti pätkää koska ei ole varaajatilavuutta tarpeeksi.
Alkuperäisen kysyjän talossa tulee olemaan (todennäköisesti) varaajatilavuutta 8-10m3 betonilattian muodossa.
-
Montako voimalaitosta Suomessa on koipussissa, puhtaasti varavoimalaitoksena?
Paperitehtaat, jotka ovat ostaneet kiintiöt aikaisemmin pistävät oven säppiin ja myyvät ostamansa sähkön hyvällä
hinnalla pienkuluttajille. Näin on jo tehty.
Se on varmaa ettei tämän maan sähkövaje synny jollain osatehoisilla maalämpöpumpuilla :D
Kaivo kannattaa mitoittaa oikein. sitä on hankala tankata jälkikäteen hyvinkin vaihteleville kulutuksille.
Menee osin ohi aiheen, mutta ( www.energianet.fi ):
"Suomen sähköteho loppui 5.12.2012 - 09.12.2012
Kun pakkanen laski keskiviikkoaamuna 5.12.2012 noin - 15 asteeseen, sähkön kulutus nousi kello 8 ja 9 välillä 13.200 MW:iin. Samaan aikaan Suomen sähkön tuotanto oli 10.700 MW. Tehovajaus oli 2500 MW. Tilanteesta selvittiin, kun Ruotsista tuotiin sähköä 1800 MW ja kaikki linjat olivat maksimiteholla.
Tällöin sähkön hinta Suomessa nousi arvoon 300€/MWh, kun sähkön hinta määräytyi Suomessa kalliimman tuotantotavan mukaan. Se oli luultavasti öljykäyttöinen voimala, jonka muuttuvat kustannukset olivat 300 €/MWh. Jos sen hyötysuhde oli 33 %, niin polttoaineen hinta oli noin 100 €/MWh, joka viittaisi kevytöljykayttöiseen kaasuturpiiniin.
Kevytöljykäyttöisiä kaasuturpiineita ei ole Suomessa monta, joten hintapiikki osoittaa, että Suomen koko käytettävissä oleva kapasiteetti on 10.700 MW. Sen lisäksi Suomessa on 600 MW tehoreservejä, joita ei ennätetty edes käynnistää, koska niiden käynnistäminen kestää 10-12 tuntia. Laitokset pitää ensin miehittää ja lämmittää, että ne voidaan käynnistää hitaasti. Näin Suomen koko käytettävissä oleva kapasiteetti on 12.300 MW."
Voimalaitoksia on kyllä "koipussissa", mutta käynnistyvät hitaasti. Tuon vuosi sitten takaisen tilanteen jälkeen on laitettu "koipussiin" vielä Mussalo 2 (238MW) ja Inkoo (750 MW).
Kyllä sillä osatehottamisella oma pieni merkityksensä on myös tässä kuviossa, muistaen myös että sähkö on aika "likaista" huipuissaan.
yt,
m
-
Öljylämmitystalouksia on Suomessa vielä 200 000 jäljellä. Jos laskee vaikkapa jokaiselle sellaiset huippupakkastehot luokkaa 10 000 W, niin siitä saa helposti sellaiset 2000 MW hetkellistä huipputehoa, sen sijaan että pärjäisi esim 500 MW:lla ihan hyvin. Tämä tietysti vain siinä tapauksessa, että noita osatehoja laittaa kaikki tulevat öljystä vapautujat. Nykyiset osatehoilijat siis pitää vielä laskea mukaan ja tietysti monet uudisrakentajat kyllä laittaa täystehoisen, kunhan hieman ajattelevat. MIELESTÄNI on myös hyvä varautua pieneen lisätarpeeseenkin, josko vaikka sitä lisäneliötä laittaisi tulemaan tai vaikka vetää autotallinkin kunnolla lämmöille, kun kerta saa edullisesti lämpöä maasta. Osateholla tilanne vain muuttuu yhä enemmän osatehoiseksi. Sähkön hinta tulee nousemaan ja se koskee yhä enemmän osatehoisia laiteratkaisuja. Jos itteä epäilyttää täystehon hinta, niin laittaa vaikka sen suoraan kiinteistön arvoon lisäksi, niin ei tartte miettiä mitään kuoletusaikoja. Eli lisää vaikka sen 2-3000 €:a talon arvoon. Jos on rahasta liian tiukkaa ja pitää tässä kohtaa pohtia asiaa rahan takia, niin voi sitten vaikka laittaa aluksi sellaisen 10 m kaivon ja siihen sitten 500 W pumpun. Tuleehan silläkin siirryttyä maalämpöön.
Jos pitää laskea pelkästään omakohtaisesti, niin esim 9 kW:n energian tarpeelle ei olisi mitään järkeä laittaa maalämpöjä tms ollenkaan. Rautakaupasta saa 9 kW rakennuspuhaltimen 99€:lla. Siitä vetelee lattialle jotain isompaa kurkkutorvea ja jakaa ilman pyörimään niin, että ilmaa puhaltaa suurinpiirtein koko taloon. Ei tartte maksaa oikeestaan mitään ja lämmöt on talossa. Laatua voi sitten nostaa esim laittamalla 2kpl 4,5 kW puhallinta, niin ei tule niin paljon putkisotkua. Hinta nousee kuitenkin helposti, kun 4,5 kW puhallin maksaa jo 69 €/kpl. Investointi on kuitenkin niin halpa, ettei sille ole MLP:stä kilpailijaksi. Osatehoiseen MLP:hen houkuttelee yleensä vain tuo kaivonporauksen järkyttävä hinta. Laitteille ei tullut ittellä hintaeroa 12,9 kW/ 17kW, kuin 700 €:a. Eli jos esim kaivaa vaakaputket, niin ei ole oikein mitään järkeä ottaa osateholla, kun erotus on vain 1000 € luokkaa max. Kaivo sitten kustansi sen 80 m lisää eli 2640 €. Eli siinä on nyt ainakin yksi haarukka ja taitaa olla ihan maximi erotus tuo päälle 3000 €:a. Tuohon 2640 €:oon muuten sisältyy itte vaatimani 30 lisämetriä, eli sen 1000 €:a. Eli oikea haarukka taitaa sitten olla sen päältä 2000 €:a ero osa-/täystehoiselle. Jos tuolle 2000 €:lla tulee ylivoimainen seinä eteen, niin kannattaa harkita kunnolla koko maalämpö juttua. Eli jos ittelle laskettaisiin 6 kW kone, niin uskaltaisin ihan kevein mielin ottaa 8 kW laitteen reippaalla kaivolla.
-
Heti alkuun pitää korostaa että OSATEHOLLA tarkoitetaan 40-60% tehonpeittoa.Tällöin laitoksella saadaan kokonaisenergiasta 88-95%
Jos kokonaisenergiasta saadaan 88-95% kaikesta energiasta niin se tarkoittaa että kaivon syvyydessä säästää 5-12% eli 200m täystehomitoitetusta kaivosta tehdään 176-190m syvä. Koska en ole tavannut vielä kaivoa jota voitaisiin lyhentää yläpäästä, tulee "säästöä" 300-760 euroa. Pumppujen hintaerot ovat pieniä eri teholuokkien välillä. Näyttää olevan noin kolme sataa. Eli osatehomitoituksella voi säästää 600-1000€ rakennuskustannuksissa.
Jos saadaan 88% peitettyä 20000 kWh kulutuksesta (lämmitys+LKV) niin se tekee 17600kWh. Suoralla sähköllä katetaan jäljelle jäävä 2400 kWh, joka tekee rahassa 288€/vuosi (12snt/kWh). Eli se ei ainakaan kannata.
Sama 95% tekisi 120€/vuosi. Ei kannata minusta vieläkän, koska 600€ säästö rakennuskustannuksista on "syöty" viidessä vuodessa.
Tietysti nämä ovat laskennallisia. Joukko osatehoisia mitoituksia onkin täystehoisia lauhoina vuosina tai sitten laitetaan pitkällä pakkaskaudella puita uuniin ja peseydytään uimahallissa. Pointti on siinä, ettei osatehoista mitoitusta saa kannattavaksi oikein millään laskuperusteella. Koska pumppuja ei myydä 0.5kW:n porrastuksella niin on sama ottaa se suurempi malli, jos pienempi on selvästi alitehoinen.
-
Öljylämmitystalouksia on Suomessa vielä 200 000 jäljellä. Jos laskee vaikkapa jokaiselle sellaiset huippupakkastehot luokkaa 10 000 W, niin siitä saa helposti sellaiset 2000 MW hetkellistä huipputehoa, sen sijaan että pärjäisi esim 500 MW:lla ihan hyvin. Tämä tietysti vain siinä tapauksessa, että noita osatehoja laittaa kaikki tulevat öljystä vapautujat. Nykyiset osatehoilijat siis pitää vielä laskea mukaan ja tietysti monet uudisrakentajat kyllä laittaa täystehoisen, kunhan hieman ajattelevat. MIELESTÄNI on myös hyvä varautua pieneen lisätarpeeseenkin, josko vaikka sitä lisäneliötä laittaisi tulemaan tai vaikka vetää autotallinkin kunnolla lämmöille, kun kerta saa edullisesti lämpöä maasta. Osateholla tilanne vain muuttuu yhä enemmän osatehoiseksi. Sähkön hinta tulee nousemaan ja se koskee yhä enemmän osatehoisia laiteratkaisuja. Jos itteä epäilyttää täystehon hinta, niin laittaa vaikka sen suoraan kiinteistön arvoon lisäksi, niin ei tartte miettiä mitään kuoletusaikoja. Eli lisää vaikka sen 2-3000 €:a talon arvoon. Jos on rahasta liian tiukkaa ja pitää tässä kohtaa pohtia asiaa rahan takia, niin voi sitten vaikka laittaa aluksi sellaisen 10 m kaivon ja siihen sitten 500 W pumpun. Tuleehan silläkin siirryttyä maalämpöön.
Jos pitää laskea pelkästään omakohtaisesti, niin esim 9 kW:n energian tarpeelle ei olisi mitään järkeä laittaa maalämpöjä tms ollenkaan. Rautakaupasta saa 9 kW rakennuspuhaltimen 99€:lla. Siitä vetelee lattialle jotain isompaa kurkkutorvea ja jakaa ilman pyörimään niin, että ilmaa puhaltaa suurinpiirtein koko taloon. Ei tartte maksaa oikeestaan mitään ja lämmöt on talossa. Laatua voi sitten nostaa esim laittamalla 2kpl 4,5 kW puhallinta, niin ei tule niin paljon putkisotkua. Hinta nousee kuitenkin helposti, kun 4,5 kW puhallin maksaa jo 69 €/kpl. Investointi on kuitenkin niin halpa, ettei sille ole MLP:stä kilpailijaksi. Osatehoiseen MLP:hen houkuttelee yleensä vain tuo kaivonporauksen järkyttävä hinta. Laitteille ei tullut ittellä hintaeroa 12,9 kW/ 17kW, kuin 700 €:a. Eli jos esim kaivaa vaakaputket, niin ei ole oikein mitään järkeä ottaa osateholla, kun erotus on vain 1000 € luokkaa max. Kaivo sitten kustansi sen 80 m lisää eli 2640 €. Eli siinä on nyt ainakin yksi haarukka ja taitaa olla ihan maximi erotus tuo päälle 3000 €:a. Tuohon 2640 €:oon muuten sisältyy itte vaatimani 30 lisämetriä, eli sen 1000 €:a. Eli oikea haarukka taitaa sitten olla sen päältä 2000 €:a ero osa-/täystehoiselle. Jos tuolle 2000 €:lla tulee ylivoimainen seinä eteen, niin kannattaa harkita kunnolla koko maalämpö juttua. Eli jos ittelle laskettaisiin 6 kW kone, niin uskaltaisin ihan kevein mielin ottaa 8 kW laitteen reippaalla kaivolla.
En jaksa väitellä tuollasta diipadaapaa. Pistäppä montako kertaa MLP:si käynnistyy vuodessa? Ei tässä ole kysymys siitä kuinka paljos sähköä kuluu kun se täysteho vie sen ihan saman tehomäärä kuin se osatehoinenkin silloin 30 asteen pakkasella. vai meinaatko että täystehohen etekee sen joten edullsemmin? Kysymys on sitä mitä se tekee muun ajan. kun ei tarvita sitä täystehoa.
Jos vuodesta tarvitaan alle 1 % ajasta sitä lisäsähköä. Miksi ostaa sitä 1% varten täysteho jos sitäkään kuten on ainakin viim 10v aikana ollut 2 talvea jon sitä on edes tarvittu?.
-
En jaksa väitellä tuollasta diipadaapaa. Pistäppä montako kertaa MLP:si käynnistyy vuodessa? Ei tässä ole kysymys siitä kuinka paljos sähköä kuluu kun se täysteho vie sen ihan saman tehomäärä kuin se osatehoinenkin silloin 30 asteen pakkasella. vai meinaatko että täystehohen etekee sen joten edullsemmin? Kysymys on sitä mitä se tekee muun ajan. kun ei tarvita sitä täystehoa.
Jos vuodesta tarvitaan alle 1 % ajasta sitä lisäsähköä. Miksi ostaa sitä 1% varten täysteho jos sitäkään kuten on ainakin viim 10v aikana ollut 2 talvea jon sitä on edes tarvittu?.
No sulla on sitten käyny flaxi...tulikin täysteho (melkein) kun halusit lämmittää osittain suoralla sähköllä vaikka hankit laitteiston jolla kykenisit sen suorasähkön kulutuksen osuuden saamaan 1/4-osaan. ;D
-
En jaksa väitellä tuollasta diipadaapaa. Pistäppä montako kertaa MLP:si käynnistyy vuodessa? Ei tässä ole kysymys siitä kuinka paljos sähköä kuluu kun se täysteho vie sen ihan saman tehomäärä kuin se osatehoinenkin silloin 30 asteen pakkasella. vai meinaatko että täystehohen etekee sen joten edullsemmin? Kysymys on sitä mitä se tekee muun ajan. kun ei tarvita sitä täystehoa.
Jos vuodesta tarvitaan alle 1 % ajasta sitä lisäsähköä. Miksi ostaa sitä 1% varten täysteho jos sitäkään kuten on ainakin viim 10v aikana ollut 2 talvea jon sitä on edes tarvittu?.
[/quote]
Käynnistyksiä tulee arviolta sinne 2000-3000 väliin. Yhtään kertaa ei tartte ylittää sitä 4 kW aloituskäynnistystä näillä näkymin. Laite sinänsä pyörii 3,6 - 6,3 kW teholla riippuen kaasupaine vaatimuksista, mutta meikäläisen läpövaateilla ei tuota 6,3 kW tehoa tule koskaan käyttöön. Onhan tuolla ne 9 kW varavastukset kyllä olemassa, niin voihan sillä sitten 50°:een pakkasessa joutua ottamaan tuon osateho mitoituksen, eli 4+9 kW käyttöön. Taitaa vain olla silloin tilanne, että kukaan ei saa enää mitään verkosta, kun se on ollut jo reilusti aikaisemmin polvillaan. Niin ja tietysti jokaisessa osateho huushollissa on kaikki vastukset mitä löytyy jo syöny verkon kantokyvynkin polvilleen. Tuo tilannehan on edessä jo alta 20°:een pakkasissa osatehoilla. Siihen laitetaan vielä ne 200 000 uutta osateho huushollia, niin hyvältä kuulostaa. Varsinkin kun tuollainen potentiaalinen tilanne on helposti vältettävissä. Taitaa vain olla paras, että tuosta vie tuonne valtion hallinnolle järkeenkäypää faktaa ja saavat ruveta sieltä kautta ohjaamaan tätä juttua. Mä en ottanut täystehoja ollenkaan sen 1%:n perusteella, vaan halusin tarvittaessa liikkumavaraa tulevaa varten. Mulle oli kuitenkin ihan yksi lysti maksaako koneet sen 21 500,vaiko 23 500 enää tässä vaiheessa. Molemmat syö saman määrän sähköä verkosta tässä vaiheessa ja näillä keleillä. Tuolla kalliimmalla laitteella saan kuitenkin laittaa 70 m²:n autotallin myös halvan lämmön piiriin ja silti pysyy laitteet vielä täysitehoisina, kun tuli nääs ylimitoitettuakin vähän. Jos laiteet kosahtaa ennen aikojaan noinkin suurella käynnistymäärällä, saa siihen tietty uutta kompuraa vaikkapa 2-3000€ max hinnalla, mutta kaivot on ja pysyy. Alkuinvestointia pidän itse ainakin erityisen tärkeänä ja harkinta oli kova ennen päätöksiä. Ne 9 kW laitetarjoukset jätin suosiolla ihan sinne omaan kastiinsa ja lopullinen oli siis 17 kW laite. Loppupeleissä niilläkään ei tullut eroa kuin 18 900 vs 23 500. Tietysti jos haluaa oikein vähillä käynnistyksillä päästä, niin laittaa sellaisen 1 kW koneen ja 30 m kaivon se käynnistyy vain kerran ja kestää siis ikuisesti, eikä hintakaan varmaan ole 2000 enempää. Tai säästää oikein kunnolla, eikä maksa edes kaivosta. Laittaa letkut vain kippuralla alas vessan pöntöstä alkaa imuroida talteen ilmaisenergiaa, niin ei tarvi mitään maapiirejä tai kaivoja. Se on halpaa, jos mikä. Jos sulla ei siis vastukset vielä inahda 30°:een pakkasella, niin onkos se edes osatehoinen laitos. Vaikuttaa, että olisi huonosti suunniteltu osatehoinen. Normaalitilanteessahan sun osatehoinen imuroisi 30°:een pakkasessa ( esim 10 kW laite) kompuran 3 kW + 9kW vastukset eli, 12 kW verkosta. Mulla menee edelleen sillä 4 kW:lla ja laite on siis 17 kW tehoinen. Sen lisäksi tietysti säästin 1040€, kun laitoin täystehoisen, kun olisi pitänyt muuten vaihtaa sulakkeet 3 x 35A. Vuotuiseen sähkölaskuun olisi tullut myös n. 10%:n hyvän lämmittäjän lisä tuolla 3 x 35A. Elikkä siis säästin reilusti loppupeleissä, kun laitoin ylitehoisen. Meillä kuluu taloussähköäkin vuodessa sellaiset 16-21 000 kWh ja laitetta on melkein tarpeeksi, niin siihen ei enää sopisi mikään osatehoinen energiarohmu-MLP sulakkeita nakertamaan.
-
Ota joka tapauksessa täystehoinen laite. Osatehoinen on energiahuollollisesti vastuuton valinta, kun tulevaisuus perustuu yhä enemmän sähkön varaan.
Heh.. melkoinen sammakko.. :)
Tarkoituksella on 10v menty "osatehoisella" vuotuiset käynnistysmäärät n 2900 krt vuodessa.
Lisäsähköä mennyt n 1500kwh(näistäkin 500kwh vuosisadan kylmimmän talven aikana) 10 vuodessa, onhan se vastuutonta.... :).
-15 ~17 asteeseen mennä ilman lisäsähköä silti ei ole koskaan tullut kylmä talossa.
Ihan hölmöä kuunnella sitä ryskytystä vain siksi että on täystehoinen.
Käppyrää
http://www.saunalahti.fi/sundanic/Lammot24h.jpg
Tuohon täytyy vielä laittaa yksinkertaistus koko tarkoittamastani ideasta.
Sunhan ei tuon mukaan tarvitse juurikaan piitata mistään valtakunnallisesta energian huollosta, kun sullahan on jo töpselit seinässä, muuta ei tartte ajatella. Kuitenkin tuolla sun 12 kW teholla saisi ruokittua 4 täystehoista omakotitaloa samaan aikaan. Mutta eihän sun tartte sitä noin ajatella. 5 vajaa tehoista talosi kaltaista suursyömäriä pystyisi ruokkimaan siis 20 järkevästi suunniteltua omakotitaloa ja tietysti 100 000 suursyömäriä pystyisi hoitamaan siis 400 000 omakotitaloa. Eli ihan yksinkertaisesti sanottuna 25%:lla sun huipputehon aikaisesta energiasta voidaan hoitaa siis huushollit jos halutaan.
MIELESTÄNI siis olisi perusteltua poistaa kaikkinainen avustaminen kansallisella tasolla noilta osatehoilta.
-
Ja vielä GTP:lle. Älä ole moksiskaan näistä väli sadatteluista. Laitat sellaisen vehkeen kuin parhaaksi näät ja hyvä tulee joka tapauksessa. Jos olette vielä nuoria ja nättejä, niin siihen lisärakentamiseen ja jonkun verran varalle ottamiseen voi huoletta laittaa sijoituksen, jos vain ei ole liian tiukalla nyt. Laittaisin näin jälkikäteen ittelle sellaisen 700 L puskurivaraajan Aquatermiltä jossa kierukoita paljon. Olikohan se joku solar vai geo,missä olisi tupla käyttövedelle ja aurinko ym kierukkaa. Nyt on entinen 500 L puskuri ja 390 L käyttövesi lisäksi. Ei käy pätkää ylitehoinenkaan pumppu.
-
... Laittaisin näin jälkikäteen ittelle sellaisen 700 L puskurivaraajan Aquatermiltä jossa kierukoita paljon. Olikohan se joku solar vai geo,missä olisi tupla käyttövedelle ja aurinko ym kierukkaa. Nyt on entinen 500 L puskuri ja 390 L käyttövesi lisäksi. Ei käy pätkää ylitehoinenkaan pumppu.
Miksi? tuon 500L tilalle vai?
Eikös tuo ole vallan mainio yhdistelmä tuo 390+500L?
-
Ota joka tapauksessa täystehoinen laite. Osatehoinen on energiahuollollisesti vastuuton valinta, kun tulevaisuus perustuu yhä enemmän sähkön varaan.
Heh.. melkoinen sammakko.. :)
Tarkoituksella on 10v menty "osatehoisella" vuotuiset käynnistysmäärät n 2900 krt vuodessa.
Lisäsähköä mennyt n 1500kwh(näistäkin 500kwh vuosisadan kylmimmän talven aikana) 10 vuodessa, onhan se vastuutonta.... :).
-15 ~17 asteeseen mennä ilman lisäsähköä silti ei ole koskaan tullut kylmä talossa.
Ihan hölmöä kuunnella sitä ryskytystä vain siksi että on täystehoinen.
Käppyrää
http://www.saunalahti.fi/sundanic/Lammot24h.jpg
Tuohon täytyy vielä laittaa yksinkertaistus koko tarkoittamastani ideasta.
Sunhan ei tuon mukaan tarvitse juurikaan piitata mistään valtakunnallisesta energian huollosta, kun sullahan on jo töpselit seinässä, muuta ei tartte ajatella. Kuitenkin tuolla sun 12 kW teholla saisi ruokittua 4 täystehoista omakotitaloa samaan aikaan. Mutta eihän sun tartte sitä noin ajatella. 5 vajaa tehoista talosi kaltaista suursyömäriä pystyisi ruokkimaan siis 20 järkevästi suunniteltua omakotitaloa ja tietysti 100 000 suursyömäriä pystyisi hoitamaan siis 400 000 omakotitaloa. Eli ihan yksinkertaisesti sanottuna 25%:lla sun huipputehon aikaisesta energiasta voidaan hoitaa siis huushollit jos halutaan.
MIELESTÄNI siis olisi perusteltua poistaa kaikkinainen avustaminen kansallisella tasolla noilta osatehoilta.
Diipadaapa senku jatkuu.. ;D
On sullakin laskupää mutta sen huomaa kommenteista, niis ei ole järjenhäivää.
7kwh vie täydellä teholla vain 9kWh. ja sitäkin on tapahtunu vain 50h tunnin ajan 10v joten puhu sinä minä pidän hevosta.
ps.Minun mielestäni tuolaliset suurrsyöpöiset täystehopumput jotka kuluttavat jatkuvasti 2-3kwh tunnissa enemmän kuin osatehoiset suurimman osa vuodesta pitäsi lailla kieltää.
-
Diipadaapa senku jatkuu.. ;D
On sullakin laskupää mutta sen huomaa kommenteista, niis ei ole järjenhäivää.
7kwh vie täydellä teholla vain 9kWh. ja sitäkin on tapahtunu vain 50h tunnin ajan 10v joten puhu sinä minä pidän hevosta.
ps.Minun mielestäni tuolaliset suurrsyöpöiset täystehopumput jotka kuluttavat jatkuvasti 2-3kwh tunnissa enemmän kuin osatehoiset suurimman osa vuodesta pitäsi lailla kieltää.
Eipä nyt tiiä mitä tuolla "7kwh vie täydellä teholla vain 9kWh" oikein tarkoitat, taitaa olla laadut tai laskennat sekasi 8)
Etkös sä vielä ole hokannu, että sulla itellä on täystehopumppu (aika liki) :D ... oletko sitä mieltä että tuli väärä valinta?
Eikä 1h ole mikään järjellinen aikajakso verrata laitteistoja, se pitää olla 8760h = 1 vuosi, ja siinä kisassa täysteho vie voiton pienemmällä kulutuksellaan. 1h jaksossa ajatellen se kaikkein piennin olemassa oleva MLP vie voiton, mutta sillä ei ole mitään merkitystä.
-
Täytyy paljastaa enenkuin menee hurjaksi tämä kirjoittelu, en omista maalämpöpumppua enkä edes ole koskaan nähnyt kuin kuvissa.
Asun helsingin keskustassa 6 kerroksessa ja kaukolämmöllä.
Se miksi tulin tänne ja aloin "haastamaan riitaa" niin johtuu siitä että teen yhteenvetoa tämän hetken MLP käytöstä ja yleisestä tiedon tarjonnasta netissä ja foorumeilla erään MLP-merkin maahantuojan toimesta.
Maahajntuoja tuo useita merkkejä joten ei siitä sen enmpää.
Maahantuojalle oli tullut korviin tämä foorumin tiedon annista ja tasapuolisuudesta eri merkkien suhteen sekä näiden osateho/täysteho keskutelujen suhteen.
Tämä lyhyt tuokio jonka täällä olen ollut on tuonut selväksi missä mennään.
Kiitos hetkistä.
.
-
Täytyy paljastaa enenkuin menee hurjaksi tämä kirjoittelu, en omista maalämpöpumppua enkä edes ole koskaan nähnyt kuin kuvissa.
Asun helsingin keskustassa 6 kerroksessa ja kaukolämmöllä.
Se miksi tulin tänne ja aloin "haastamaan riitaa" niin johtuu siitä että teen yhteenvetoa tämän hetken MLP käytöstä ja yleisestä tiedon tarjonnasta netissä ja foorumeilla erään MLP-merkin maahantuojan toimesta.
Maahajntuoja tuo useita merkkejä joten ei siitä sen enmpää.
Maahantuojalle oli tullut korviin tämä foorumin tiedon annista ja tasapuolisuudesta eri merkkien suhteen sekä näiden osateho/täysteho keskutelujen suhteen.
Tämä lyhyt tuokio jonka täällä olen ollut on tuonut selväksi missä mennään.
Kiitos hetkistä.
.
Tuolta tuo alko kuulostaan juu, kerrostalotrollilta...jutut vähän eikä niin vähän "kuutamolla"...sen verran tuosta "haistaa" että jonkun täysteholle herkän vehkeen edutajat ovat lähettäneet
asialle, jos nyt tuokaan "asialle lähettäminen" pitää paikkaansa.
Periaatteessa varmaankaan tämän foorumin "syvin olemus" ei ole palvella tommosia tarkotusperiä, joten ylläpito vois lukita trollaajan pois kuvioista aiheuttamasta lisää sekoilua.
-
Kappas, taas kerran keskustelu, vai pitäisikö tällä kertaa sanoa väittely, on käynyt kiivaana. Työkireiden vuoksi itse ehdin tällä hetkellä harmittavan vähän viettämään aikaan foorumilla, mutta laitanpa nyt minäkin oman lusikkani tähän soppaan.
Uskallan väittää, että kukaan tämän foorumin käyttäjä ei tiedä onko vuonna 2023 helmikuussa näillä leveysasteilla pakkasta -26 kaksi viikkoa putkeen vai ei yhtään päivää. Vai olenko väärässä? Kuka tällöin 12.12.2013 osaa mitoittaa taloon X, jonka huipputehontarve on X kWh, osa- tai täystehoisen pumppukäytön? Oman alan mitoituslaskelmia muutaman vuoden tehneenä tiedän, että kaikissa tapauksissa pitää ottaa se pahin tapaus huomioon joka (lähes) poikkeuksetta on se mitoittava tekijä. Kun talolle X on olemassa laskennallinen huipputehontarve, niin miten pumppukäyttö mitoitetaan jos sitä em. arvolle tee MIKÄLI edellytykset sille on? Vielä seuraavaan
Se on varmaa ettei tämän maan sähkövaje synny jollain osatehoisilla maalämpöpumpuilla :D
Ei varmasti, mutta väitätkö ettei se se kuitenkin lisää sitä?
No mutta asiaan
Aikaa suunnittelulle ja pähkäilylle on loppuvuosi-lopputalvi-alkukevät jos saisin turvallisin mielin teknisen tilan tilavaraukset lyötyä lukkoon tekemättä lopullisia laitevalintoja. Teknisen tilan koko on tällä hetkellä "vain" ~2,4m^2 (LxS=1,8x1,3m) ja pyörittelenkin nyt sitä, että onko tuollaiseen tilaan ylipäätään mahdollista(kaan) sijoittaa erillistä varaajaa muiden laitteiden (MLP, IV-kone, keskuspölynimuri, ryhmäkeskus) lisäksi? Leveyden kasvattaminen olisi mahdollista, mutta syvyytta ei ole saatavilla järkevästi lisää.
Yhden varaajan ratkaisun sen sijaan olen ellei se ole ainoa varaaja ja integroitu pumppuun. Toisin sanoen varaus aurinkolämmölle pitäisi saadaan järkevästi ja kustannustehokkaasti toteutettua.
-
...Yhden varaajan ratkaisun sen sijaan olen ellei se ole ainoa varaaja ja integroitu pumppuun....
Niin mitä tuossa lukee ! 8)
-
Tuolla yritin sanoa, että lämmitys ja LKV hoidetaan omilla varaajillaan, mutta ajatus on näemmä lähtenyt hieman harhailemaan :)
-
Aikaa suunnittelulle ja pähkäilylle on loppuvuosi-lopputalvi-alkukevät jos saisin turvallisin mielin teknisen tilan tilavaraukset lyötyä lukkoon tekemättä lopullisia laitevalintoja. Teknisen tilan koko on tällä hetkellä "vain" ~2,4m^2 (LxS=1,8x1,3m) ja pyörittelenkin nyt sitä, että onko tuollaiseen tilaan ylipäätään mahdollista(kaan) sijoittaa erillistä varaajaa muiden laitteiden (MLP, IV-kone, keskuspölynimuri, ryhmäkeskus) lisäksi? Leveyden kasvattaminen olisi mahdollista, mutta syvyytta ei ole saatavilla järkevästi lisää.
Yhden varaajan ratkaisun sen sijaan olen ellei se ole ainoa varaaja ja integroitu pumppuun. Toisin sanoen varaus aurinkolämmölle pitäisi saadaan järkevästi ja kustannustehokkaasti toteutettua.
Kun laitat 6 kw pumpun, niin se on täysteho. Puskurivaraajaa ei maalämpöpumppu tarvitse, mikäli lattialämmitysputket on betonivalussa.
Sitten oma näkemykseni aurinkokeräimistä: Meillä maalämpöpumppu kuluttaa kesäkuukausina noin 100-150 kwh/kk kiertovesipumppuineen. Lämpöpumpun kokonaiskulutus vuodessa 3500-3900 kWh vuodesta riippuen. Aurinkokeräimillä voisi leikata pois noin 300-500 kwh. Aurinkosähköllä saisi pienemmällä investoinilla isommat säästöt.
(Talo 108m2, sijainti Pohjois-Pohjanmaa, eristykset normaalia vuoden 2008 tasoa, 4 asukasta)
-
Tuolla yritin sanoa, että lämmitys ja LKV hoidetaan omilla varaajillaan, mutta ajatus on näemmä lähtenyt hieman harhailemaan :)
Näin minäkin tuon yritin ymmärtää, mutta piti varmistaa.
Tilat on pienet juu 1,8m sopii 3x600 laitteet kun täyttää 100%:lla eli MLP+varaaja 300L+IV-kone...iv koneen alle pölykone ja sivuseinälle sähköt, näin äkkiä heitettynä.
Missäs jakotukit?
-
Aikaa suunnittelulle ja pähkäilylle on loppuvuosi-lopputalvi-alkukevät jos saisin turvallisin mielin teknisen tilan tilavaraukset lyötyä lukkoon tekemättä lopullisia laitevalintoja. Teknisen tilan koko on tällä hetkellä "vain" ~2,4m^2 (LxS=1,8x1,3m) ja pyörittelenkin nyt sitä, että onko tuollaiseen tilaan ylipäätään mahdollista(kaan) sijoittaa erillistä varaajaa muiden laitteiden (MLP, IV-kone, keskuspölynimuri, ryhmäkeskus) lisäksi? Leveyden kasvattaminen olisi mahdollista, mutta syvyytta ei ole saatavilla järkevästi lisää.
Yhden varaajan ratkaisun sen sijaan olen ellei se ole ainoa varaaja ja integroitu pumppuun. Toisin sanoen varaus aurinkolämmölle pitäisi saadaan järkevästi ja kustannustehokkaasti toteutettua.
Kun laitat 6 kw pumpun, niin se on täysteho. Puskurivaraajaa ei maalämpöpumppu tarvitse, mikäli lattialämmitysputket on betonivalussa.
Sitten oma näkemykseni aurinkokeräimistä: Meillä maalämpöpumppu kuluttaa kesäkuukausina noin 100-150 kwh/kk kiertovesipumppuineen. Lämpöpumpun kokonaiskulutus vuodessa 3500-3900 kWh vuodesta riippuen. Aurinkokeräimillä voisi leikata pois noin 300-500 kwh. Aurinkosähköllä saisi pienemmällä investoinilla isommat säästöt.
(Talo 108m2, sijainti Pohjois-Pohjanmaa, eristykset normaalia vuoden 2008 tasoa, 4 asukasta)
Minulla sattuu olemaan aika samanlainen talo kun tuolla aloittajalla, hiukan isompi ja 7kw pumppu on tähän saakka riittänyt ilman vastuksia ihan hyvin.
Minulla on tuo mylly kuitenkin ns osatehoinen. Pitäisi riittää johonkin -28C asti, ei siis tuota kylmempään.
Kuitenkin jos täälläkin joskus tulisi vaikka -32C niin pumppu ottaisi 3kw vastuksen käyttöön. Tuo tekee siis 2 plus 3kw =5kwh sähköverkosta. Näiden osatehoisten kanssa ei todellakaan mennä syöttämään mitään 16kw tehoa laattaan :D
Alkaisi aika ikävästi pätkäkäynnit ja bexit vähän kärsisi.
Minä ainakaan en tunne tehneeni tässä asiassa kovinkaan suurta ympäristörikosta jos vastuksille mentäisi.
Entä kun 17kw mylly sanoo poks ja vastukset on tuon 9kw tehoiset?
Pumppu ja kaivo pitäisi mitoittaa JÄRKEVÄSTI, ei liian isoa eikä liian pientä, optimi :)
Meillä asui ensin 4 henkee ja nykyisin 3. Perheen koko, kulutustottumukset, elintasosiivet ja mahdolliset autotallit yms
täytyisi ottaa huomioon, mutta järkevällä tavalla. Toinen vie, toinen tuo.
Pahin pelko itselläni oli kaivon jäätyminen. Tosin pelkoa ei enää ole, mutta silloin joskus ei optimoitu reikää niin tarkasti vaan porattiin vissiinkin tarpeeksi syvälle :)
-
Täytyy paljastaa enenkuin menee hurjaksi tämä kirjoittelu, en omista maalämpöpumppua enkä edes ole koskaan nähnyt kuin kuvissa.
Asun helsingin keskustassa 6 kerroksessa ja kaukolämmöllä.
Se miksi tulin tänne ja aloin "haastamaan riitaa" niin johtuu siitä että teen yhteenvetoa tämän hetken MLP käytöstä ja yleisestä tiedon tarjonnasta netissä ja foorumeilla erään MLP-merkin maahantuojan toimesta.
Maahajntuoja tuo useita merkkejä joten ei siitä sen enmpää.
Maahantuojalle oli tullut korviin tämä foorumin tiedon annista ja tasapuolisuudesta eri merkkien suhteen sekä näiden osateho/täysteho keskutelujen suhteen.
Tämä lyhyt tuokio jonka täällä olen ollut on tuonut selväksi missä mennään.
Kiitos hetkistä.
.
Kovasti vaikuttaisi vanhojen kirjoittelujesi perusteella että sinulle on ivt green line rmt:ssa. Joskus eri merkkien "huonot" puolet tuovat jotkut varsin kärkkäästi esiin. Ei kannata vetää herneitä nenään jos joku on asioista eri mieltä. Täydellistä mlp ei taida ollakaan vaan kaikissa on puutteensa..
-
Aurinkosähköllä saisi pienemmällä investoinilla isommat säästöt.
Paneelit katolle ja verkkoinvertteri, josta syötetään verkkoon sähköä.
Talossa kaikki jatkuvan kulutuksen kojeet (iv-kone, jääkaappi yms.) saman vaiheen alle, jos ei ole vaiheiden välillä netottava sähkömittari (mulla esim. ei ole, vaikka on etäluettava).
Tuohon sitten immersun tai vast. näitä on viittä sorttia Isossa Britanniassa (http://www.immersun.co.uk/) eli mittaa talon kulutusta ja nollaa sen. Ylijäämäsähkön ohjaa haluttuun paikkaan, joka tässä tapauksessa on maalämpöpumpun vastukset. Pumpun valitsisin silti täystehoiseksi.
Auringolla ei kannata tuottaa maalämpötalossa sitä lämmintä vettä, koska maalämpöpumppu tekee sitä 1/3 - 1/4 kulutuksella eli kustannus jotain 3snt/lämpö kWh. Taas sähköverkosta säästetty kilowatti on aina se 12snt.
Tästä kehittyneempi versio on erillinen etusähkövaraaja, johon dumpataan ylimääräinen sähkö, sekä moottoriventtiili joka kääntää käyttöveden sähkövaraajalle kun se on tarpeeksi lämmin. Tai joku kombinaatio näistä.
-
Talossa kaikki jatkuvan kulutuksen kojeet (iv-kone, jääkaappi yms.) saman vaiheen alle, jos ei ole vaiheiden välillä netottava sähkömittari (mulla esim. ei ole, vaikka on etäluettava).
Tuon saisi helposti tehtyä aurinko tms sähkön puolella,ei tarvitse keskuksesta vaiheita vekslata.
Aurinkosähkön ja valtakunnan verkon väliin kun täytyy laittaa päävirtavaihtokytkin niin koko keskuksen saa yksivaiheiseksi kun kytkee aurinkosähkön puolelta kytkimen 3-vaihetta yhteen.
Samaan tapaan kuin Y/D kytkennässä Y. ;)
-
Talossa kaikki jatkuvan kulutuksen kojeet (iv-kone, jääkaappi yms.) saman vaiheen alle, jos ei ole vaiheiden välillä netottava sähkömittari (mulla esim. ei ole, vaikka on etäluettava).
Tuon saisi helposti tehtyä aurinko tms sähkön puolella,ei tarvitse keskuksesta vaiheita vekslata.
Aurinkosähkön ja valtakunnan verkon väliin kun täytyy laittaa päävirtavaihtokytkin niin koko keskuksen saa yksivaiheiseksi kun kytkee aurinkosähkön puolelta kytkimen 3-vaihetta yhteen.
Samaan tapaan kuin Y/D kytkennässä Y. ;)
Ei tuo kyllä noin mene tämmösessä verkkoonkytketyssä systeemissä josta oli kyse, taidat nyt puhua akkuvehkeistä?
-
Voisitteko nyt ihan rautalangasta vääntää, miten aurinkosähkön verkkoonkytkentä menee. Näiden viestien perusteella ei oikein aukene.
-
Periaatteessa samalla tavalla kuin varavoimakytkentä.
Aurinkosähkö vaan lienee vielä invertterillä tehtyä 1-vaihe sähköä.
Silloin kolmivaihe kojeiden käyttö ei onnistu joten keskuksen saa tuolla tavalla helposti 1-vaiheiseksi samalla kun vaihtokytkimellä valitaan aurinkosähkökäyttö.
Tämä periaate on mahdollista vain max 2,3kw- -10A:n aurinkosähkön syötölle.
Suuremmilla virroilla 3-vaihejärjestelmän N-johdot ylikuormittuu
-
Siis jokotai verkosta tai paneeleista?
Entä nuo generaattorit? Sähkö poikki ja nykäisen generaattorin käyntiin. Täytyykö generaattori sammuttaa ennenkuin valtakunnan verkon sähkö palaa vai miten tuo tuplasyöttö hoituu?
-
Paneelien lukumäärä 18 kpl Eli 26m² kattoa panelilla. Teho 4410 W.
Vuosituotto 3247 kWh
Arvioitu vuotuinen säästö 422 €
Kustannus
Aurinkopaneelijärjestelmä 9385 €
Asennustyö 1815 €
Hinta yhteensä 11200 €
Arvioitu kotitalousvähennys 716 €
Ja Fortum maksaa sitten siitä ylijäämäsähköstä n. 3 c/kWh. Sähköä tulee juuri silloin runsaasti, kun sitä ei tartte mihinkään. Tai olisihan sellainen ladattava Prius kyllä jo järkevä kohde. Ja tuo 18 paneelin järjestelmä on jo suuri kokonaisuus.
http://www.fortum.com/countries/fi/yksityisasiakkaat/energiansaasto/aurinkopaneeli/pages/default.aspx
-
Noin minäkin sen ymmärrän. Immrsunit sun muut ilman kaksisuuntaista sähkönmittausta tapahtuvat nollaukset meni kyllä tavis sähköasentajalta yli hilseen.
-
Noin minäkin sen ymmärrän. Immrsunit sun muut ilman kaksisuuntaista sähkönmittausta tapahtuvat nollaukset meni kyllä tavis sähköasentajalta yli hilseen.
Niin...tässä tuntuu nyt olevan täydet väärinkäsitykset, ketjun aloittajan tapauksessa on ehdotettu verkkoon kytkettävää PV järjestelmää ja nyt tuo viimeisin kaavio kytkennästä kuvaa auringon käyttämistä vaihtoehtoisena sähkönä (varavoimana) eli se energia otettais akustosta.
Verkkoon kytkettävällä PV:llä tarkoitetaan systeemiä joka on yhteydessä valtakunnan verkkoon Invertterin avulla, Invertteri syö PV:n dasasähköä ja ulostaa verkkosähköä joka on tarkoitus kuluttaa "kotona", mutta jos sitä tulee liikaa niin ylijäämä menee vaikka naapurille, jos tuotto on taas vähemmän kuin kulutus niin alijäämä otetaan verkosta...
Jos verkkoinvertterin kytkee irti valtakunnanverkosta se lakkaa tuottamasta kokonaan, eli saanto loppuu PV kentältä.
-
Ok ymmärrän tuonkin, siis vaatii kaksisuuntaisen sähkösopimuksen. Onkos noita Suomessa moni sähköyhtiö vielä valmis tekemään ja paljonkö hyvittävät tuotetuststa kWh:sta.
-
Kuitenkin jos täälläkin joskus tulisi vaikka -32C niin pumppu ottaisi 3kw vastuksen käyttöön. Tuo tekee siis 2 plus 3kw =5kwh sähköverkosta.
Ei tuo ole kuin vaatimattomasti 250% kasvu kun loikataan 2kW;sta 5kW:iin ja kun tuo tapahtuu kaikilla osatehoisilla siinä joulun aikoihin niin se saattaa olla juuri se "liian" iso kynnys ja valtakunnan verkko kyykkää ja kukaan ei saa mitään...niinku periaatteessa.
Sama tapahtuu jos ajatellaan pelkästään "peki" tasolla: jos sulla on 2kW kompuraa pyörittämään kykenevä gene ja laitat siihen lisäkuormaa 3kW niin se gene kyykkää ja molemmat kuormat lakkaa toimimasta... et saa sillä genellä kumpaakaan toimimaan yhtäaikaa...vain se pumppu tai 3kW vastus. Tuon saat korjattua kun hankit tarpeeksi suuren genen hoitamaan nuo molemmat. Sama periaate koskee sitten sitä valtakunnan verkkoa ja gene-kapasiteettia
-
Ok ymmärrän tuonkin, siis vaatii kaksisuuntaisen sähkösopimuksen. Onkos noita Suomessa moni sähköyhtiö vielä valmis tekemään ja paljonkö hyvittävät tuotetuststa kWh:sta.
Kyllä enemmän ja vähemmän kaikki siirtoyhtiöt on tuohon kykeneviä, mutta ne vaan mittaavat...sitten se energia osto/myynti on toinen asia, niitä on sitten kaikenkarvaisia tarjolla tuossa aikaisemmin fortumin versio joka on kalliimmasta päästä ostaa laitteet ja vähimmässä päässä maksamassa energiasta.
Mihinkähän osastoon tuo fortumin paketti nyt virman kaupan jälkeen menee, onko se "ydin bisnestä" eli jää fortumiin vai onko se myydyssä bisneksessä ::)
-
Kuitenkin jos täälläkin joskus tulisi vaikka -32C niin pumppu ottaisi 3kw vastuksen käyttöön. Tuo tekee siis 2 plus 3kw =5kwh sähköverkosta.
Ei tuo ole kuin vaatimattomasti 250% kasvu kun loikataan 2kW;sta 5kW:iin ja kun tuo tapahtuu kaikilla osatehoisilla siinä joulun aikoihin niin se saattaa olla juuri se "liian" iso kynnys ja valtakunnan verkko kyykkää ja kukaan ei saa mitään...niinku periaatteessa.
Sama tapahtuu jos ajatellaan pelkästään "peki" tasolla: jos sulla on 2kW kompuraa pyörittämään kykenevä gene ja laitat siihen lisäkuormaa 3kW niin se gene kyykkää ja molemmat kuormat lakkaa toimimasta... et saa sillä genellä kumpaakaan toimimaan yhtäaikaa...vain se pumppu tai 3kW vastus. Tuon saat korjattua kun hankit tarpeeksi suuren genen hoitamaan nuo molemmat. Sama periaate koskee sitten sitä valtakunnan verkkoa ja gene-kapasiteettia
peki tasolla ajateltuna 5kw kulutus on aika vähän :) Mitä tuo oikeesti tekee prosenteissa?
peki tasolla ymmärrän tuonkin ettei 2kw agregaatilla voi kulutus olla enempää... :
peki tasolla ymmärrän senkin että kun lämmönsiirto on mitoitettu esim. -35C niin jostain muualta lopun on tultava kuin mlp:stä.
peki tasolla voi ajatella eri tavalla.
Kuule Roori, jos sinun mlp valintasi on väärä niin ei se meidän vika ole.
-
Niin...tässä tuntuu nyt olevan täydet väärinkäsitykset, ketjun aloittajan tapauksessa on ehdotettu verkkoon kytkettävää PV järjestelmää ja nyt tuo viimeisin kaavio kytkennästä kuvaa auringon käyttämistä vaihtoehtoisena sähkönä (varavoimana) eli se energia otettais akustosta
No niinpä onkin,se on sitten ihan eriasia jos aurinkosähköä halutaan syöttää valtakunnanverkkoon :-[
Käsitin tuon sailorin postauksen kuormien siirtämisestä yhdelle vaiheelle siksi että sitä voisi syöttää aurinkopanelien 1-vaihe sähköllä(akut+invertteri).
Olin tuossa näkevinäni jonkinasteisen vinokuormitus mahdollisuuden 3-vaihekäytössä ja sillä kauppasin keskuksen muuttamista 1-vaiheiseksi vasta aurinkosähkön puolella.
Joskus sitä vaan lukee jonkun asian ja tajuaa sitten vain tietyn osan kokonaisuudesta.
Paneelit katolle ja verkkoinvertteri, josta syötetään verkkoon sähköä.
Talossa kaikki jatkuvan kulutuksen kojeet (iv-kone, jääkaappi yms.) saman vaiheen alle, jos ei ole vaiheiden välillä netottava sähkömittari (mulla esim. ei ole, vaikka on etäluettava)
-
Kovaa vääntöä puolin ja toisin. Meillä on Tomppelin laskukaavojen mukaan ns alitehoinen laitteisto, joka on reilun kahden vuoden aikana kuluttanut n. 120 kWh vastustehoa. Maailmaa syleileviä mielipiteitä voi toki kukin esittää jos niin haluaa, mutta minä olen tutkijan roolissa keskittynyt enemmän tosiasioihin.
-
Kovaa vääntöä puolin ja toisin. Meillä on Tomppelin laskukaavojen mukaan ns alitehoinen laitteisto, joka on reilun kahden vuoden aikana kuluttanut n. 120 kWh vastustehoa. Maailmaa syleileviä mielipiteitä voi toki kukin esittää jos niin haluaa, mutta minä olen tutkijan roolissa keskittynyt enemmän tosiasioihin.
Heh hee, hauskaa yöviihdettä väsähtäneelle vauvan nukuttajalle tämä keskustelu.
En ainakaan itse pelästy liikaa näistä muodikkaista viherasioista. Liekö vain tekosyy systeemin pyörittämiseen vaatimalle verotukselle. Itse luulen sitä paitsi, että joku päivä nämä mlp säästöt vielä otetaan mukaan valtion pohjattoman verokirstun täyttöön laittamalla jokin mlp vero oli osa- tai täysteho. Pääasia, että saadaan verotettua sieltä, missä on varaa maksaa. Tällaiseen suuntaan on mennyt tai menossa autoilun verotus ja eiköhän muutkin jutut mene tätä menoa. Esim sitä mukaa kuin auton kulutus tippuu, nostetaan verotusta ja luultavasti vielä korostetusti. Joku varmaan keksii vielä veron "eristystulolle" jota joku ryökäle voi tienata paremmilla eristyksillä ja tätä kautta energian verotusta vältellen. Vrt joidenkin höyrypäiden ajatukset "asumistulosta".
Eikö muuten vielä parempi ratkaisu kuin täystehopumppu, suomen huippusähköntuotannon alentamiseen, olisi öljykattila? :) näin ei tulisi ikäviä kulutuspiikkejä ja kyllähän ne täystehopumputkin käyttävät inhottavasti sähköä, mitä öljykattila ei tee.
Yksi juttu, mitä olen joskus miettinyt, että miksi öljy/puukattiloissa ei olisi sähkögeneraattoria tekemässä sähköä. Ei kai se sitä lämmöntuottoa huonontaisi. Kai sähkö on sitten ollut niin halpaa, ettei tälläisiä tarvitse kelailla, mutta voisi kai sitä noinkin säästää, että tuottaisi itse sähköä kylkiäisenä.
Ette varmaan ota tätä niin vakavasti, mutta kyllähän tässäkin on osa totuutta?
-
Kuitenkin jos täälläkin joskus tulisi vaikka -32C niin pumppu ottaisi 3kw vastuksen käyttöön. Tuo tekee siis 2 plus 3kw =5kwh sähköverkosta.
Ei tuo ole kuin vaatimattomasti 250% kasvu kun loikataan 2kW;sta 5kW:iin ja kun tuo tapahtuu kaikilla osatehoisilla siinä joulun aikoihin niin se saattaa olla juuri se "liian" iso kynnys ja valtakunnan verkko kyykkää ja kukaan ei saa mitään...niinku periaatteessa.
Sama tapahtuu jos ajatellaan pelkästään "peki" tasolla: jos sulla on 2kW kompuraa pyörittämään kykenevä gene ja laitat siihen lisäkuormaa 3kW niin se gene kyykkää ja molemmat kuormat lakkaa toimimasta... et saa sillä genellä kumpaakaan toimimaan yhtäaikaa...vain se pumppu tai 3kW vastus. Tuon saat korjattua kun hankit tarpeeksi suuren genen hoitamaan nuo molemmat. Sama periaate koskee sitten sitä valtakunnan verkkoa ja gene-kapasiteettia
peki tasolla ajateltuna 5kw kulutus on aika vähän :) Mitä tuo oikeesti tekee prosenteissa?
peki tasolla ymmärrän tuonkin ettei 2kw agregaatilla voi kulutus olla enempää... :
peki tasolla ymmärrän senkin että kun lämmönsiirto on mitoitettu esim. -35C niin jostain muualta lopun on tultava kuin mlp:stä.
peki tasolla voi ajatella eri tavalla.
Kuule Roori, jos sinun mlp valintasi on väärä niin ei se meidän vika ole.
Onko lukutaidossa vikaa, se sun kasvu% on kirjoitettu tuohon lainaamaasi viestiin ??? , näkyy kyllä tuo kello olleen jo paljon ja varmaan kossupullostakin jo pohja häämöttää ;D
nii'in sehän on se pointi juuri osatehoisilla jos se kyykkää niin se kyykkää ja tarvii apuja, osatehoinen on vähä niinku VILP mutta ei ihan niin heikko.
se on ihan ok jos se vajaa osuus saadaan ajettua omatekoisesti normitakalla, vesitakalla, nuotiolla yms yms...kunhan se ei tee kulutuspiikkiä "Suomi Power Networks" tjms verkkoon.
jos kaikki valuu alas ajatuksineen peki tasolle, niin se saattaa tarkottaa taas jotain isoa laitosta rakennettavksi arevan tjms toimesta, mutta sehän tulee nopsaan ja halavalla 8)
mutta kaikkien ei tarvitse ymmärtää kaikkea, se voidaan tietysti ohjata sitten jotenkin pakko-ohjatusti verotusta yms vipuja apuna käyttäen...vähän niinku "pakkohoitoon"
Millälailla minun mlp valintani on väärä?
-
Noin minäkin sen ymmärrän. Immrsunit sun muut ilman kaksisuuntaista sähkönmittausta tapahtuvat nollaukset meni kyllä tavis sähköasentajalta yli hilseen.
Siis paneelit ja verkkoinvertteri, eli kaikki syötetään verkkoon mitä paneeleista tulee. Jos kulutus on pienempi kuin paneeleiden teho niin loppu menee valtakunnanverkkoon ilmaiseksi tai pienellä korvauksella.
Paneelit ja verkkoinvertteri plus immersun/vast. sama tilanne kuin edellä, mutta kaikki mitä menee yli oman kulutuksen ei syötetä valtakunnanverkkoon vaan valitulle kulutuskohteelle (yleensä vesivaraajalle).
Ei ole vaikeeta. Sähköasentajakin ymmärtää kun näyttää kytkiksen.
-
Mitäs tommonen "immersommer" sitten maksaa jos joku on selvittäny, ite en ole sitä kaivanu esille koska luulen että mulla on jo jonkinlainen semmonen kun on tuo talon tehonkulutus selvillä ;)
Pitää kumminkin tutustuu sen sielunelämään, mitä se touhuaa kunhan ehtii...
-
Noin minäkin sen ymmärrän. Immrsunit sun muut ilman kaksisuuntaista sähkönmittausta tapahtuvat nollaukset meni kyllä tavis sähköasentajalta yli hilseen.
Siis paneelit ja verkkoinvertteri, eli kaikki syötetään verkkoon mitä paneeleista tulee. Jos kulutus on pienempi kuin paneeleiden teho niin loppu menee valtakunnanverkkoon ilmaiseksi tai pienellä korvauksella.
Paneelit ja verkkoinvertteri plus immersun/vast. sama tilanne kuin edellä, mutta kaikki mitä menee yli oman kulutuksen ei syötetä valtakunnanverkkoon vaan valitulle kulutuskohteelle (yleensä vesivaraajalle).
Ei ole vaikeeta. Sähköasentajakin ymmärtää kun näyttää kytkiksen.
No niin tulihan siitä selkokielinenkin selostus, kiitos. Kerropa vielä mikä on vaiheiden välillä netottava sähkömittari.
-
No niin tulihan siitä selkokielinenkin selostus, kiitos. Kerropa vielä mikä on vaiheiden välillä netottava sähkömittari.
Taloon tulee 3-vaihetta, eli ikäänkuin 3 eri roikkaa. Talon kuormat pyritään jakamaan tasan jokaiselle vaiheelle. Yleisin sulakekoko lienee 3x25A eli jokainen vaihe kestää 25A kuormaa eli noin 5700 wattia. Kiuas, liesi ja maalämpöpumppu on kytketty yleensä kaikille kolmelle vaiheelle.
Aurinkojärjestelmän invertteri syöttää yleensä vain yhtä vaihetta, eli se kannattaa kytkeä siihen vaiheeseen, jossa on eniten jatkuvaa kuormaa (IV-kone, kylmälaitteet jne.). On myös 3-vaiheisia pelejä, mutta ne siten yli 3kW:n järjestelmiin.
Netottava mittari tarkoittaa sitä että kaikkien vaiheiden kulutus lasketaan yhteen, ja siitä vähennetään sinun sen hetkinen aurinkosähkön tuotanto. Jos siis mittari on netottavaa mallia, niin on aivan sama missä kolmesta vaiheesta kuormat on kytketty ja mihin vaiheelle aurinkojärjestelmän verkkoinvertteri on kytketty. Jos ei ole netottavaa mallia niin voi olla tilanne että tuotat verkkoon samaan aikaan sähköä kun ostat sitä :(
Elenian mittari JKL:ssä ei ole netottava, kele.
Mitäs tommonen "immersommer" sitten maksaa jos joku on selvittäny,
250-500 euroa mallista, merkistä ja höysteistä riippuen.
-
No niin tulihan siitä selkokielinenkin selostus, kiitos. Kerropa vielä mikä on vaiheiden välillä netottava sähkömittari.
Se on semmonen mikä on ainakin mulla tässä "Suomi Power Networks" verkkoyhtiössä mittarina ...pitää opetella käyttämään tota...kamalalta kuulostaa. :D
Eli se summaa kaikkien vaiheiden tehot/energiat talon sisällä enennekuin se rekisteröi sen kWh mittaukseen, eli jos tuotat 1 vaiheisella Invertterillä 2kW (L1) ja kulutat (L1,L2,L3) 1+3+2kW
niin mittarille rekisteröityy vain periaatteessa L1+L2 kulutukset eli L3 kulutus korvautuu invertteri tuotolla vaikka on asennettu eri vaiheeseen.
Nyt himmenee valot siihen tahtiin että taitaa "Suomi Power Networks" verkkoyhtiössä olla tämä meidän syöttö :o kaatumassa, johan se nyt olikin jo yän päällä.
-
Eli se summaa kaikkien vaiheiden tehot/energiat talon sisällä enennekuin se rekisteröi sen kWh mittaukseen, eli jos tuotat 1 vaiheisella Invertterillä 2kW (L1) ja kulutat (L1,L2,L3) 1+3+2kW
niin mittarille rekisteröityy vain periaatteessa L1+L2 kulutukset eli L3 kulutus korvautuu invertteri tuotolla vaikka on asennettu eri vaiheeseen.
Miksikähän tuollaisia 1-vaihe inverttereitä ollenkaan käytetään mikrotuotannossa?
Ei se ainakaan tekniikan puolesta ole juurikaan eroa tehdäänkö invertterillä 1- vai 3-vaihesähköä.
Esim teollisuudessa on ainakin 20 vuotta ollut käytössä pieniä inverttereitä moottorikäytöille joita syötetään 1-vaiheella ja se antaa ulos 3-vaihesähköä.
Valtakunnan verkkoon kytkeytyvässä invertterissä kun kumminkin tarvitaan sama automatiikka(kwh-mittaus, tahdistus,kytkentä,erotus,verkonvalvonta yms) 1- ja 3-vaihe inverttereillä.
Että mitä etua saadaan 1-vaihe invertterin käytöllä?
Ei tuollakaan kerrota....
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/63385/Pekkonen_Hannu.pdf?sequence=1
-
Eli se summaa kaikkien vaiheiden tehot/energiat talon sisällä enennekuin se rekisteröi sen kWh mittaukseen, eli jos tuotat 1 vaiheisella Invertterillä 2kW (L1) ja kulutat (L1,L2,L3) 1+3+2kW
niin mittarille rekisteröityy vain periaatteessa L1+L2 kulutukset eli L3 kulutus korvautuu invertteri tuotolla vaikka on asennettu eri vaiheeseen.
Miksikähän tuollaisia 1-vaihe inverttereitä ollenkaan käytetään mikrotuotannossa?
Ei se ainakaan tekniikan puolesta ole juurikaan eroa tehdäänkö invertterillä 1- vai 3-vaihesähköä.
Esim teollisuudessa on ainakin 20 vuotta ollut käytössä pieniä inverttereitä moottorikäytöille joita syötetään 1-vaiheella ja se antaa ulos 3-vaihesähköä.
Valtakunnan verkkoon kytkeytyvässä invertterissä kun kumminkin tarvitaan sama automatiikka(kwh-mittaus, tahdistus,kytkentä,erotus,verkonvalvonta yms) 1- ja 3-vaihe inverttereillä.
Että mitä etua saadaan 1-vaihe invertterin käytöllä?
Ei tuollakaan kerrota....
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/63385/Pekkonen_Hannu.pdf?sequence=1
Kyllä se tietysti on se hinta, on siinä vähemmän komponentteja kun hommat tehdään vain yhdelle vaiheelle ja todennäköisesti muutenkin simppelimpi kun hintaa koitetaan ruuvata alaspäin kun ne yleensä on suunnattu pienempi tehoisiin systeemeihin...mmutoin sen suhteellinen osuus hinnasta nousee.
Johonkin paikkaa 1-vaihe värkki voi olla osuvampi, kuten esmes mun autotaliin...siä on vain 1-vaihe kaapeli tarjolla.
-
Taloon tulee 3-vaihetta, eli ikäänkuin 3 eri roikkaa. Talon kuormat pyritään jakamaan tasan jokaiselle vaiheelle. Yleisin sulakekoko lienee 3x25A eli jokainen vaihe kestää 25A kuormaa eli noin 5700 wattia. Kiuas, liesi ja maalämpöpumppu on kytketty yleensä kaikille kolmelle vaiheelle.
Aurinkojärjestelmän invertteri syöttää yleensä vain yhtä vaihetta, eli se kannattaa kytkeä siihen vaiheeseen, jossa on eniten jatkuvaa kuormaa (IV-kone, kylmälaitteet jne.). On myös 3-vaiheisia pelejä, mutta ne siten yli 3kW:n järjestelmiin.
Netottava mittari tarkoittaa sitä että kaikkien vaiheiden kulutus lasketaan yhteen, ja siitä vähennetään sinun sen hetkinen aurinkosähkön tuotanto. Jos siis mittari on netottavaa mallia, niin on aivan sama missä kolmesta vaiheesta kuormat on kytketty ja mihin vaiheelle aurinkojärjestelmän verkkoinvertteri on kytketty. Jos ei ole netottavaa mallia niin voi olla tilanne että tuotat verkkoon samaan aikaan sähköä kun ostat sitä :(
Elenian mittari JKL:ssä ei ole netottava, kele.
sivu 14 tuolla. On hieman eri selitys netottavalle mittarille. Vaiheta summaava mittaus ei tuon mukaan ole suositeltava.
http://energia.fi/sites/default/files/mikrotuotannon_liittaminen_verkostosuositus_lopullinen_2009.pdf
-
Eli se summaa kaikkien vaiheiden tehot/energiat talon sisällä enennekuin se rekisteröi sen kWh mittaukseen, eli jos tuotat 1 vaiheisella Invertterillä 2kW (L1) ja kulutat (L1,L2,L3) 1+3+2kW
niin mittarille rekisteröityy vain periaatteessa L1+L2 kulutukset eli L3 kulutus korvautuu invertteri tuotolla vaikka on asennettu eri vaiheeseen.
Miksikähän tuollaisia 1-vaihe inverttereitä ollenkaan käytetään mikrotuotannossa?
Olisiko niin että lämpimissä maissa taloihin tulee pääasiassa vain 1-vaihesähköä?
(Naapuri vaihtoi omakotitalonsa 1x25A liittymän kolmivaiheiseksi toissa kesänä..siihen asti oli ko. talossa pärjätty 1-vaiheella täällä pohjanmaalla)
Pikaisella Googletuksella 3-vaiheinvertteri näyttäisi ainakin SMA mallistossa olevan noin +50% 14% kalliimpi kuin samantehoinen 1-vaiheinvertteri.
-
sivu 14 tuolla. On hieman eri selitys netottavalle mittarille. Vaiheta summaava mittaus ei tuon mukaan ole suositeltava.
http://energia.fi/sites/default/files/mikrotuotannon_liittaminen_verkostosuositus_lopullinen_2009.pdf
Koskee yli 63A liittymiä, silloin se on jo "teollista toimintaa"...
Onko tuo vielä voimassa, on jo kumminkin 4v vanha ja nopea muutoksista toimintaa vielä?
-
Tässä ketjussa keskustelu alkaa olemaan aika kaukana aiheesta, mutta eipä se ainakaan minua haittaa, sillä juttu kuitenkin pyörii mielenkiintoisella alueella. Olen tässä sivussa myös lueskellut ilmaisenergia.info foorumia ja siellähän nämä aurinkoenergiakeskustelut ovat vielä muutamaa tasoa edempänä kuin täällä, ja niinhän sen foorumin aihepiiri huomioon ottaen kuuluukin. :)
Kun laitat 6 kw pumpun, niin se on täysteho. Puskurivaraajaa ei maalämpöpumppu tarvitse, mikäli lattialämmitysputket on betonivalussa.
Alakerrassa ovat ja laatan tilavuus tulee olemaan vähintään 9m^3 (8cm laatalla) ja yläkerrasta kipsilattiassa, eli tuolta tuota varaavuutta ei saa
Näin minäkin tuon yritin ymmärtää, mutta piti varmistaa. Tilat on pienet juu 1,8m sopii 3x600 laitteet kun täyttää 100%:lla eli MLP+varaaja 300L+IV-kone...iv koneen alle pölykone ja sivuseinälle sähköt, näin äkkiä heitettynä.
Missäs jakotukit?
Liian pienet. Olen pikku hiljaa alkanut miettimään ”auringosta-veteen”- ideasta luopumista. Tuo vaatisi kunnon lähtökohdat eli mielestäni vähintään 500l varaajan. Tuo puolestaan ei nykyiseen teknisen tilan varaukseen sovi. Kaikenlaisia varaajia olen etsiskellyt ja tutkaillut, mutta n.600mm halkaisijaltaan kahdella kierukalla olevat pöntöt (esim Oso RTV VE 300) ovat olleet tilavuudeltaan vain 300l ja kierukoiden pinta-ala on vaikuttanut aika pieneltä. Olisiko jollain heittää linkkiä mielestään sellaiseen varaajaan joka saattaisi sopia käyttötarkoitukseeni, niin annettaisiin vielä kerran idealle mahdollisuus? :)
Niin ja entisestään tilanahtautta tuottaa jakotukki tai –tukit, koska optimi olisi, että tukit olisivat teknisessä tilassa. Henkisesti olen valmistautunut, että toinen pitää sijoittaa KHH:seen, koska se pesu- ja saunatiloineen+ 1mh sijaitsevat toisella puolella taloa.
Siis paneelit ja verkkoinvertteri, eli kaikki syötetään verkkoon mitä paneeleista tulee. Jos kulutus on pienempi kuin paneeleiden teho niin loppu menee valtakunnanverkkoon ilmaiseksi tai pienellä korvauksella.
Paneelit ja verkkoinvertteri plus immersun/vast. sama tilanne kuin edellä, mutta kaikki mitä menee yli oman kulutuksen ei syötetä valtakunnanverkkoon vaan valitulle kulutuskohteelle (yleensä vesivaraajalle).
Ei ole vaikeeta. Sähköasentajakin ymmärtää kun näyttää kytkiksen.
Tällainen vaihtoehto eri variaatioineen kiinnostaisi tällä hetkellä eniten. Järjestelmän kanssa pärjää hyvinkin pienillä tilavarauksilla, samoin on laajennettavuuden kanssa. Tehdään sitten tulevaisuudessa akkuhuone vaikka tuulettuvaan alapohjaan jos ei muuten tila riitä. :) Ei vaan, taitaa olla järkevintä dumpata se mahdollinen ylijäämäteho veteen. Akkujen kanssa kun lähtee värkkäämään niin tulee helposti kilowattitunnin hinnalle kerrointa. Eipä oikein tahdo enää vuosihuoltojenkaan yhteydessä voimalaitoksilla vaihdettavia akkuja niin helposti saada hyötykäyttöön kuin ennen :(
-
Pistinpä tämän ihan omaan viestiin josko saisi palautettua tätä ketjua osittain maalämpöraiteilleen silti kuitenkin pysyen aurinkolämmössä. :D
Eikö se nyt ole selvää, että mitä lämpimämpää maaviinaa pumppu saa niin sen paremmalla hyötysuhteella se toimii? http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4668.msg53994#msg53994 ketjun aloittaja on miettinyt aivan samaa kuin mitä omassa päässäni olen pyöritellyt, eli onkos kukaan toteuttanut aurinkolämmöllä toimivaa maaviinan esilämmityspiiriä?
Joku asiasta enemmän tietävä latasi jo edellistä kappaletta lukiessa molemmat piiput ja ampuu tämän ajatuksen tuoreeltaan alas. Itse taas asiasta tietämättömänä olen miettinyt, että näin viinaan saisi boostattua lämpöä. Esimerkiksi jos liittää X neliöiseen paneeliin X litraisen pöntön jossa on esilämmityskierukka, jonka läpi viina virtaa koneelle, tai sitten jonkinlainen ratkaisu levylämmönvaihtimeen perustuen? Ei kai nuo nyt aivan toimimattomia ideoita voi olla, joten osaisiko joku heittää lonkalta, tai jopa esittää laskelmaan perustuen, että mikä olisi realistinen lämpötilannousu? Eikö se joka tapauksessa mennyt karkeasti niin, että viinan lämpötilannousu asteella parantaa COPpia 3%?
Mikäli lämpöä olisi riittävästi saatavilla niin voisi olla toinenkin kierukka (tai levari) jonka kautta viina palaisi takaisin kaivoon ja näin saataisiin kaivoakin elvytettyä/ladattua ja dumpattua aurinkopiirin ylilämpöä alemmalle tasolle.
Mielipiteitä?
-
Siis paneelit ja verkkoinvertteri, eli kaikki syötetään verkkoon mitä paneeleista tulee. Jos kulutus on pienempi kuin paneeleiden teho niin loppu menee valtakunnanverkkoon ilmaiseksi tai pienellä korvauksella.
Paneelit ja verkkoinvertteri plus immersun/vast. sama tilanne kuin edellä, mutta kaikki mitä menee yli oman kulutuksen ei syötetä valtakunnanverkkoon vaan valitulle kulutuskohteelle (yleensä vesivaraajalle).
Ei ole vaikeeta. Sähköasentajakin ymmärtää kun näyttää kytkiksen.
Tällainen vaihtoehto eri variaatioineen kiinnostaisi tällä hetkellä eniten. Järjestelmän kanssa pärjää hyvinkin pienillä tilavarauksilla, samoin on laajennettavuuden kanssa. Tehdään sitten tulevaisuudessa akkuhuone vaikka tuulettuvaan alapohjaan jos ei muuten tila riitä. :) Ei vaan, taitaa olla järkevintä dumpata se mahdollinen ylijäämäteho veteen. Akkujen kanssa kun lähtee värkkäämään niin tulee helposti kilowattitunnin hinnalle kerrointa. Eipä oikein tahdo enää vuosihuoltojenkaan yhteydessä voimalaitoksilla vaihdettavia akkuja niin helposti saada hyötykäyttöön kuin ennen :(
Ihan samaa mieltä että PV panelit mieluummin kuin lämpöpanelit tommosen kokoiseen uuteen huusholliin.
Siihen vaikka se OSO 300L ja sieltä kierukoista esilämpöä käyttöveteen ja se PV ylijäämä sinne OSO:oon.
Semmosen kokoluokkaa 2-5kWp PV laitteiston kaikkitarvikkeet saa luokkaa hinnalla 1,7-1,3€/kWp...vaikka heti ostais.
Sopivalla laitteistovalinnalla ajat pitkät tovit "ilimatteeksi" PV:llä lämmitystä ja jäähdytystä + sivukulutuksia, vain talvella marras-tammi voittaa pimeys ja tarvitset "Porin voimaa" vai mikä lie laitos sielläpäin...
Välillä käydään juu vähän ulkona aiheesta jos pelkkää aloitusta ajattelee, mutta aina jotain tiedonjyvää voi silti olla...
-
Pistinpä tämän ihan omaan viestiin josko saisi palautettua tätä ketjua osittain maalämpöraiteilleen silti kuitenkin pysyen aurinkolämmössä. :D
Eikö se nyt ole selvää, että mitä lämpimämpää maaviinaa pumppu saa niin sen paremmalla hyötysuhteella se toimii? http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4668.msg53994#msg53994 ketjun aloittaja on miettinyt aivan samaa kuin mitä omassa päässäni olen pyöritellyt, eli onkos kukaan toteuttanut aurinkolämmöllä toimivaa maaviinan esilämmityspiiriä?
Joku asiasta enemmän tietävä latasi jo edellistä kappaletta lukiessa molemmat piiput ja ampuu tämän ajatuksen tuoreeltaan alas. Itse taas asiasta tietämättömänä olen miettinyt, että näin viinaan saisi boostattua lämpöä. Esimerkiksi jos liittää X neliöiseen paneeliin X litraisen pöntön jossa on esilämmityskierukka, jonka läpi viina virtaa koneelle, tai sitten jonkinlainen ratkaisu levylämmönvaihtimeen perustuen? Ei kai nuo nyt aivan toimimattomia ideoita voi olla, joten osaisiko joku heittää lonkalta, tai jopa esittää laskelmaan perustuen, että mikä olisi realistinen lämpötilannousu? Eikö se joka tapauksessa mennyt karkeasti niin, että viinan lämpötilannousu asteella parantaa COPpia 3%?
Mikäli lämpöä olisi riittävästi saatavilla niin voisi olla toinenkin kierukka (tai levari) jonka kautta viina palaisi takaisin kaivoon ja näin saataisiin kaivoakin elvytettyä/ladattua ja dumpattua aurinkopiirin ylilämpöä alemmalle tasolle.
Mielipiteitä?
Tuossa näkyy viinan lämmön vaikutus Alpha Innotec 10kw kone (on siä pienempikin):
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5109.0;attach=1433;image)
Ei se mitään outoa ja uutta ole viinaa lämmittää, kunhan ei polta...tai no taitaa sekin olla sallittua nykyään ;)
On niitä valmita ratkaisuja eri MLP:llä ja on olemassa oikein aurinkopumppukin ... Eviheat jota täällä suomessa edustaa Nereus, tuo oli itsellä joskus listalla mutta en laittanut...silloin ei ollut edes edustusta suomessa jos Vaasa ei ole suomea ;)
Olen myös kypsytellyt tuossa ajatusta 100-200L maaviina varaajasta jota lämmittäis aurinkojämillä, tässä kun on nyt yhden aurinkovuoden viettänyt niin kyllä niitä paljon on niitä tunteja kun sais niitä matalempia lämpöjä auringosta kylmään kaivoon (aamulla 1-2h ja illalla vois olla max 4h (* 3kW = ~15kWh)), tuo oli jo heti itsellä suunnitelmissa mutta luovuin siitä ensivaiheessa ja ajattelin että katotaan sitten jos viittiii laittaa, mahdollisuudet jätin tarkoituksella kumminkaan investoimatta vielä mitään...investoinnin kun sais 500€ niin vois vaikka laittaa.
Mutta kyllä silti olisin PV:n kannalla, itse laitoin lämpöpaneelit 1 vuotta liian aikaisin kun niiden hinnat on nyt nykyään maltilliset vrt 2v takasi ja asiaankin on tietty tullut tutustuttua enemmän ja sitä kautta hinnoistakin jo jotain konkreettista.
-
Koskee yli 63A liittymiä, silloin se on jo "teollista toimintaa"...
Onko tuo vielä voimassa, on jo kumminkin 4v vanha ja nopea muutoksista toimintaa vielä?
Mun mielestäni kohta 8.4 koskee myös alle 63A kohteita. Vanhahan ohjeistus voi olla ja lienee myös sähkölaitoskohtaista.
Tuolla myös jotakin netottavasta mittauksesta sivulla 23
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32055/sahkonpi.pdf?sequence=1
-
Koskee yli 63A liittymiä, silloin se on jo "teollista toimintaa"...
Onko tuo vielä voimassa, on jo kumminkin 4v vanha ja nopea muutoksista toimintaa vielä?
Mun mielestäni kohta 8.4 koskee myös alle 63A kohteita. Vanhahan ohjeistus voi olla ja lienee myös sähkölaitoskohtaista.
Tuolla myös jotakin netottavasta mittauksesta sivulla 23
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32055/sahkonpi.pdf?sequence=1
Lukihäiriö...suositellaan juu...mutta Fortumilla ainakin netottaa vaiheet, vanha paperi ainakin joiltakin osiltaan ja joku voi poiketata suosituksista poiketakseen muista...
-
Ok ymmärrän tuonkin, siis vaatii kaksisuuntaisen sähkösopimuksen. Onkos noita Suomessa moni sähköyhtiö vielä valmis tekemään ja paljonkö hyvittävät tuotetuststa kWh:sta.
Kyllä enemmän ja vähemmän kaikki siirtoyhtiöt on tuohon kykeneviä, mutta ne vaan mittaavat...sitten se energia osto/myynti on toinen asia, niitä on sitten kaikenkarvaisia tarjolla tuossa aikaisemmin fortumin versio joka on kalliimmasta päästä ostaa laitteet ja vähimmässä päässä maksamassa energiasta.
Mihinkähän osastoon tuo fortumin paketti nyt virman kaupan jälkeen menee, onko se "ydin bisnestä" eli jää fortumiin vai onko se myydyssä bisneksessä ::)
Tuohon ylituotetun aurinkosähkön myyntiin ja hintaan vielä sen verta. Sähköyhtiöhän tietysti maksaa siitä vain sen pörssisähkön hinnan vähennettynä välityspalkkiolla, eli pörssihinta - 0,2 cent/kWh. Ylisähköä tulee kesäaikaan tuotettua ehkä vähän myyntiin, mutta pörssihinta on silloin luokkaa 35 €/MWh, eikä siitä paljon käteen jää. Sähköyhtiöhän ei tietysti maksa mitään siirtohintoja, jotka jää kuluttajalle aina sähkön taloon tuontiin kustannettaviksi. esin 12 c/kW sisään ja 3,5 c/kWh ulos. Hyötysuhde siis sama kuin MLP:llä, joten kaikki pitäisi käyttää itse. Pihalle pitäisi ottaa pari ladattavaa sähköautoa tai joku muu akusto hoitamaan hommaa puskurina. Pörssisähkön hinta karkaa järjettömiin hintoihin keskitalvella ja osatehoisten maalämpöpumppujen seurauksena, mutta ei silloin ole mitään myytävää. Päinvastoin joudut osallistumaan talkoisiin ja maksat keskihinnan nousulla kaikkien osatehoisten huippuarvojen vajeen yhteisvastuun hengessä. En tiedä mitä nuo muut energia yhtiöt on valmiita maksamaan tuosta ylituotannosta, mutta tuskin ainakaan pörssihintaa enempää. Ja Fortumi siis maksaa 0,2 centitä alle pörssisähkön. Jouluaattona voisi tietysti sitten laittaa oman agregaatin käyntiin ja myydä aina sen kalleimman tunnin mukaan, niin kauan kunnes agregaattia ei enää kannat pyörittää. Saisihan tuollakin tavalla osatehoiset taloudet pelastettua, kun kaikki normaalikotien hätä agregaatit käynnistetään heti hintojen nousun mukaan.
-
Kyllähän juu se tuntihinnoitelu tulee enenevässä määrin näihin kuvioihin ja tietysti kovimpaa kulutuksen aikaan hinta heilahtaa kattoon osittain näiden siipeilijöitten avittamana, mutta onneksi täystehoisena sentään se kulutus pysyy pienenä, ja voihan siihen tosiaan laittaa sen agren jos hinnat menee sille tasolle, mutta vain omaan käyttöön koska ei agren tuotantoa voi mihinkään verkkoon syöttää...ne on sitten oltava tahdistuskykyisiä hyväksyttyjä tuohon yms yms ja sitten hinta on aivan eri.
Tuo fortumin tarjoama hinta on ihan pohjalta, onhan niitä paljon muitakin vaihtoehtoja, tämmösiä sähköpankkejakin jossa tasataa vuodelle tuo homma tjsp...
-
Tuntihinnoittelu on jo mukana omassa sähkölaskussasi. Eli se normaalitaksa on sen pörssin hinnan joku tietty keskimääräisyystulema, jossa on tietysti sähköyhtiölle hyödyllistä, jos saadaan osoitettua mahdollisimman suurta vajaakapasiteetti osuutta. Kansantaloudellisesti tämä on äärimmäisen typerää ja huonoa politiikkaa. Kapitalistisesta näkökulmasta taas suorastaan kannatettavaa, jos vain kaikilla olisi varaa omistaa esim tällä hetkellä 1000-2000 kpl Fortumin osaketta. saisi sillä osingolla kuitattua sitten sähkölaskun normaalitasolle. Tällä hetkellä on siis kannattavaa esim estää tulevaa lisä ydinvoimaa, jos ei tarvitse ajatella pohjoisen sijaintimme tuomia kansallisia etuja, vaan pelkästään suurkapitalistisesta näkökulmasta ohjataan maksimaalista hinnankehitystä eteenpäin. Osatehoilla tietysti kannustetaan tällaiseen sykkivään energiatuotantoon, joka siis pitää hinnat väkisin korkealla, kunnes pitää ottaa jonkun ohjat käsiin ja määritellä kapitalismille sopivat pelikentän rajat. Ylituotanto menisi kyllä myyntiinkin ulkomaille, jos sitä täällä tuotettaisiin. Tuolloinhan olisi tilanne, jossa edes pyrittäisiin järjestämään täällä asuville elinoloja vastaavaa energiahuoltoa. Pieni alihintakaan ei olisi kansallisesti ajatellen huono asia, mutta tietysti kun pitää ajatella vain sen suurpääoman hyvinvointia, niin voidaan kansallinen etu jättää huomiotta ja valehdellaan kansalle, että huonosti menee. Esim itse sain juuri Fortumin maksujen korotuskirjeen, jossa valiteltiin huonoa tuotantoa ja pieniä vesikertymiä. Fortumin asiakkuus siis tulee jäämään tähän. Ensinnäkin Venäjälle mentiin rinta rottingilla meiltä kerätyillä ylihinnoilla ja nyt kun tullaan takas häntä koipien välissä ja kaikki poltettuna, niin pitäisi muka taas turvata se tasainen tuotto osakkeenomistajille ja pannaan tuo liian pientä, 5%:n tuottoa, tuova siirto myyntiin jonnekkin universaalin vastuun ulkopuolella olevalle taholle.
-
Talo 1 1/2-kerroksinen, ulkomitoiltaan ~15x8.5m, yläkertavarauksella. Alustavasti välipohjaan ei tässä vaiheessa puhkaista edes porrasaukkoa. Talon tietoja
- kokonaisuudessaan maanpäällistä, perustuksena tuulettuva alapohja[/li][/list]
- alakerran lämmin pinta-ala = rakennuksen sisämitat 14.8m x 7.8m = ~115m^2
- yläkerran lämmin pinta-ala, sisämitat 3.4 x 14.8 = ~50m^2
- neliöitä siis yht. ~165 ja kuutioita em. mittojen mukaan alakerrassa 297m^3 (huonekorkeus ~2.6m) ja yläkerrassa 94m^3 (huonekorkeus keskellä 2.4, reunoilla 1.8 )
Rakenteiden U-arvot olkoon seuraavat
- seinät 0,16
- yläpohja 0,07
- alapohja 0,12
- ikkunat 1,0 (yhteispinta-ala alakerrassa ~19m^2 ja yläkerrassa ~4m^2)
- ovet 1,0 (3kpl 10x23, 9x21, 9x23)
Matka on nyt sitten onnellisesti ohi...
Tein vihdoinkin laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan aloitusviestiisi.
Tiivis tupa, ei tule lämmityskään kalliiksi!
Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava, ei mikään takuumitoitus!
Sitovan takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.!
-
Kiitos laskelmasta!
Omasta, ja varmasti monen muunkin foorumilaisen, mielestä on hienoa kun näin pyyteettömästi autat maalämpöä harkitsevia ja suunnittelevia hankkeen alkumetreillä. On selvää, että vastuu on toimittajalla, mutta mielestäni tästä laskelmasta saa arvokkaan "puolueettoman osapuolen" valistuneen näkemyksen asiaan.
Yritän laskennan vaiheita ja etenemistä tietämättömänä ymmärtää laskennan tuloksia, joten muutama tarkentava kysymys
Väliotsikko ”Talon alakerta, ilmanvaihto ja vuotoilma mukana”
- Kohta ”sisäpituus, leveys, korkeus, ala, ilmakuutiot”: Pitäisikö huonekorkeuden 2,4m tilalla olla lähtötiedoissa ilmoittamani 2,6m?
- Kohta ”ulkovaipan paksuus, U-arvo, ala, energiankulutus”: Mistä tuo U-arvo 0,25 tulee? Lähtötiedoissa ja laskelmassa myöhemmin arvona on 0,16? Tämä kohta lienee kytköksissä myös kohtaan ”koko ulkovaipan pinta-ala yhteensä”?
- Kohta ”yläpohja”: Pitäisikö U-arvon 0,04m tilalla olla lähtötiedoissa ilmoittamani 0,07m? Miksi kulutus sarakkeessa on 0 kWh/v, eikö tässä pitäisi olla nollasta poikkeava arvo, koska yläpohja on osittain vasten ulkoilmaa? Liitteenä muutama taloamme vastaavan rakenteen leikkauskuva. HUOM! Meillä siis edelleen tuulettuva alapohja, ei kuvassa oleva maanvarainen laatta. Lisäksi kattokaltevuus on 1:2
Väliotsikko ”Talon yläkerta, ilmanvaihto ja vuotoilma mukana”
- Kohta ”ulkovaipan paksuus, U-arvo, ala, energiankulutus”: Kuten edellä, mistä tähän kohtaan tulee U-arvo 0,15 tulee?
Vuotoilmanvaihtoon liittyen. Eikö rakennusvaipan ilmanvuotolukuna käytetä 4 m^3/h (esimerkiksi D5:n, eli ”Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta” mukaan) mikäli ilmavuotoa ei erikseen ole tiiveysmittauksella mitattu? Vaikka laskennassa aina pitääkin olla hieman varmuuskerrointa, niin edelliseen verrattuna laskelmassa sekä ala- että yläkerran ilmavuodot ovat moninkertaiset?
En lähtenyt lukuisia mitoituksiin liittyviä ketjuja käymään läpi, mutta olisiko mahdollista, että saisin kohteemme laskentapohjan Excel-muodossa esim. yksityisviestillä? Tiedän, että ohjelma on vapaasti ladattavissa, mutta kun kokenut käyttäjä on alkuparametrit viilannut kohdilleen, niin voi paremmin luottaa lopputuloksen oikeellisuuteen. Olisi vain mielenkiintoista itse vertailla ja testailla näin hankkeen suunnitteluvaiheessa kohdittain miten lähtötietojen muutokset vaikuttavat lopputulokseen.
-
Yritän laskennan vaiheita ja etenemistä tietämättömänä ymmärtää laskennan tuloksia, joten muutama tarkentava kysymys
Väliotsikko ”Talon alakerta, ilmanvaihto ja vuotoilma mukana”
- Kohta ”sisäpituus, leveys, korkeus, ala, ilmakuutiot”: Pitäisikö huonekorkeuden 2,4m tilalla olla lähtötiedoissa ilmoittamani 2,6m?
Tässä olen ollut huolimaton.
Tein kiireesti useampia laskelmia ja tein virheen. Nyt korjasin sen ja vaihdoin tulosteen.
- Kohta ”ulkovaipan paksuus, U-arvo, ala, energiankulutus”: Mistä tuo U-arvo 0,25 tulee? Lähtötiedoissa ja laskelmassa myöhemmin arvona on 0,16? Tämä kohta lienee kytköksissä myös kohtaan ”koko ulkovaipan pinta-ala yhteensä”?
Tuo U -arvo on saatu taulukko-ohjelmalla laskennallisesti.
Korkea arvo johtuu siitä, että tässä on koko alakerran ulkovaipasta kyse ja ikkunat & ovet nostavat arvoa.
Toisaalta arvoa pienentää yläkerran oleva lämmin tila, jonne ei ole lämpövuotoa.
- Kohta ”yläpohja”: Pitäisikö U-arvon 0,04m tilalla olla lähtötiedoissa ilmoittamani 0,07m? Miksi kulutus sarakkeessa on 0 kWh/v, eikö tässä pitäisi olla nollasta poikkeava arvo, koska yläpohja on osittain vasten ulkoilmaa? Liitteenä muutama taloamme vastaavan rakenteen leikkauskuva. HUOM! Meillä siis edelleen tuulettuva alapohja, ei kuvassa oleva maanvarainen laatta. Lisäksi kattokaltevuus on 1:2
Tuokin U -arvo on saatu taulukko-ohjelmalla laskennallisesti. Arvoa pienentää tuo yläkerroksen lämmin tila, johon ei ole lämpövuotoa.
Väliotsikko ”Talon yläkerta, ilmanvaihto ja vuotoilma mukana”
Kohta ”ulkovaipan paksuus, U-arvo, ala, energiankulutus”: Kuten edellä, mistä tähän kohtaan tulee U-arvo 0,15 tulee?
Taasen kyseessä laskennallisesti saatu kaikkien tuon tilan lämpövuotojen summa.
Vuotoilmanvaihtoon liittyen. Eikö rakennusvaipan ilmanvuotolukuna käytetä 4 m^3/h (esimerkiksi D5:n, eli ”Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta” mukaan) mikäli ilmavuotoa ei erikseen ole tiiveysmittauksella mitattu? Vaikka laskennassa aina pitääkin olla hieman varmuuskerrointa, niin edelliseen verrattuna laskelmassa sekä ala- että yläkerran ilmavuodot ovat moninkertaiset?
En lähtenyt lukuisia mitoituksiin liittyviä ketjuja käymään läpi, mutta olisiko mahdollista, että saisin kohteemme laskentapohjan Excel-muodossa esim. yksityisviestillä? Tiedän, että ohjelma on vapaasti ladattavissa, mutta kun kokenut käyttäjä on alkuparametrit viilannut kohdilleen, niin voi paremmin luottaa lopputuloksen oikeellisuuteen. Olisi vain mielenkiintoista itse vertailla ja testailla näin hankkeen suunnitteluvaiheessa kohdittain miten lähtötietojen muutokset vaikuttavat lopputulokseen.
Kaiken kaikkiaan, tämä tekemäni ja tässä käyttämäni ohjelma on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi,
jolla olisi mahdollista kohtuullisella tarkkuudella tehdä lämpöpumpun hankintaa varten tarvittavien mitoitusten määrittäminen.
Jos pyritään suurempaan tarkkuuteen, olisi rakennuksen kaikki detaljit laskettava erikseen.
Sellaisen laskennan tekeminen olisi tässä vähän liian työlästä, eikä laskijalla kuitenkaan olisi niin tarkkoja rakennuksen tietoja käytettävissä.
Tähänkin laskentakaavioon joudun jo ottamaan tiedot aika tavalla niin sanotusti hihasta, arvaamaan.
Siksi joudunkin yleensä esittämään pyynnön, että jos olen käyttänyt vääriä tietoja tai arvannut metsään, niin saisin kommenttina oikaisun asiaan.
...
Eläkeläiselläkin pitää olla jokin harrastus. Tämä foorumilla puuhastelu on minulle sellainen!
Teen tätä myöskin siksi, että maalämmitystä hankkivat ovat liian yksin, vailla tarvittavaa neuvontaa ja opastusta.
Neuvontaa ei korvaa jokin vihkonen tai nettikirjoitus.
Jokainen hanke on oma keisinsä.
Neuvoja kaivattaisiin. Yhteiskunnan jollekin elimelle tämä neuvojan rooli kuuluisi....
Itse olen huono neuvojaksi, mutta toivon, että keskustelumme täällä foorumilla voisi ainakin jonkun saada miettimään asiaan parannusta...
-
Pyhien aikana on ollut aikaa pyöritellä talon pohjaa ja teknisen tilan koko on kavanut talon ulkomittojen venyttämällä. Itse asiassa kannatti taas kerran palata piirustuspöydän äären sillä maltillinen muutos toi parannuksia muutamaan muuhunkin huoneeseen.
Näin ollen pumppu integroidulla varaajalla LKV:tä varten ja puskuri lämmityspiiriä varten pohdinta jatkuu. Em. Ratkaisu mielessä siksi, että eri lämpöiset vedet varastoidaan omiin varaajiinsa ja näin vältetään kerrostumis-/mahdolliset sekoittumis ja legionellaongelmat. Integroidun varaajan koko riippuu pumppuvalinnasta ja puskurin kriteereinä on min.300l vähintään kahdella kierukalla (aurinko ja käyttövesi), koska tällaisessa ratkaisussa mielestäni LKV olisi joka tapauksessa järkevä esilämmittää. Puskurin valinta ei olekaan helppo, koska ”varaajaviidakko” on melkoinen. Muutama esimerkki
OSO
Valmistaja http://www.osohotwater.com/ (http://www.osohotwater.com/)
Suomesta ainakin http://www.varaaja.com/index.php/aurinkovaraajat/oso/oso-rtv-ve-300-aurinkovaraaja-detail (http://www.varaaja.com/index.php/aurinkovaraajat/oso/oso-rtv-ve-300-aurinkovaraaja-detail)
ylempi/alempi kierukka
0,8/0,6
Eriste Oso Eco Foam, paksuus? Lämpöhäviöt 2,3kWh/24h
OEG
Valmistajan sivut https://www.oeg.net/ (https://www.oeg.net/)
Suomesta ainakin http://www.pexos.fi/cat/index.php (http://www.pexos.fi/cat/index.php)
https://www.oeg.net/en/service/catalog (https://www.oeg.net/en/service/catalog) löytyy valikoimaa sivulta 76 alkaen. On jos jonkinlaista varaajaa erilaisilla kierukoilla. Esitteen sivulta 88 löytyy 300l ”lämpöpumpputankki” jossa kierukkaa olisi 1.39/2,6, mutta ainakaan Pexoksen sivuilla tätä vaihtoehtoa ei ollut.
Esimerkiksi http://www.pexos.fi/cat/product_details.php?p=126 (http://www.pexos.fi/cat/product_details.php?p=126) (lämminvesivaraaja) tai http://www.pexos.fi/cat/product_details.php?p=119 (http://www.pexos.fi/cat/product_details.php?p=119) (KV-varaaja) löytyy kierukkaa 1,05/0,71 (ylempi/alempi)
500L asti eristeenä 50mm ”PU hard foam”. Lämmönjohtavuudeksi on ilmoitettu 0,040, joten eikös lämpövastus ole 0,05/0,04=1,25 ja U vastaavasti 1/1,25=0,8? Näin ollen 24h häviöt ovat ~2kWh luokkaa.
Borö
Valmistajan sivut http://www.boroe.com/ (http://www.boroe.com/)
Suomesta ainakin http://www.energiavaraaja.fi/energiavaraaja-mallisto/tip-320l-750l-energiavaraajat (http://www.energiavaraaja.fi/energiavaraaja-mallisto/tip-320l-750l-energiavaraajat). Kuten sivuillakin sanotaan, niin on käyttövesi, esilämmitys ja aurinkokierukkaa.
Eristys 320l mallissa 60mm mineraalivillaa sivuilla ja 95mm päällä. Seuraavissa malleissa paksuudet 110/145. Lämpöhäviöitä en löytänyt, mutta edelliseen verrattuna ovat varmasti hitusen pienemmät
Itselle järjestys tällä hetkellä on OEG – Borö – OSO. OEG pitää piikkipaikkaa, koska lattiapinta-alaa se vie vähiten, jonka ansiosta itse asiassa jopa 400l mallikin saattaisi sopia. Lisäksi hinta/laatusuhde vaikuttaisi olevan hyvällä mallilla.
Kysymys kuuluuukin, että mihin teknisiin ratkaisuihin valinnassa tulisi kiinnittää huomiota? Itse en keksi muuta kuin kierukat, mutta LVI-alan ihmiset saattavat nähdä asian toisin, joten huomioita ja mielipiteitä otetaan suurella mielenkiinnolla ja kiitollisuudella vastaan.
Esimerkiksi Borölla kierukat ovat kuparia ja OEG:llä ilmeisesti terästä. Maalaisjärjellä kupari olisi ilmeisesti parempi, mutta on onko oleellista eroa? Miten materiaaliin suhteessa pinta-alaan tulisi suhtautua?
Muut ilmoittavat kierukan pinta-alayksiköissä, mutta Borö tilavuusmitoissa. Itse en ymmärrä miten esim. miten 15m pitkän ja 22mm halkaisijaltaan olevan kierukan tilavuus voi olla 47.1l? Itse saan tuolla halkaisijall (jos seinämiä ei oteta huomioon 5,7l ja pinta-alaa 1,03 neliötä. Johdantona edellisestä
- Mikä on aurinkokierukalle tyypillinen kW veteen/neliö teho? Onko tällaista, koska tämähän riippuu tietenkin esim. siirtonesteen lämpötilasta ja virtausnopeudesta?
- Entäpä käyttövesikierukan teho? Jos varaajassa on +40C vesi, niin kuinka paljon 1 neliö tai 1m esilämmityskierukkaa lämmittää +7 asteista vettä?
Jos/kun lähtee puskurivaraajaa hankkimaan, niin olisiko järkevää varata optioksi kolmas kierukka? Jos kyllä, niin miksi? Esimerkiksi saadaanko KVV:n esilämmitykseen oleellista hyötyä kierrättämällä se kahden kierukan kautta?
Viimeisimpänä mutta yhtenä tärkeimmistä. Vaikka ”tieto lisää tuskaa”, niin linkatkaahan lisää varteenotettavia vaihtoehtoja ja kertokaa omista kokemuksistanne :)
-
Kuitenkin jos täälläkin joskus tulisi vaikka -32C niin pumppu ottaisi 3kw vastuksen käyttöön. Tuo tekee siis 2 plus 3kw =5kwh sähköverkosta.
Ei tuo ole kuin vaatimattomasti 250% kasvu kun loikataan 2kW;sta 5kW:iin ja kun tuo tapahtuu kaikilla osatehoisilla siinä joulun aikoihin niin se saattaa olla juuri se "liian" iso kynnys ja valtakunnan verkko kyykkää ja kukaan ei saa mitään...niinku periaatteessa.
Sama tapahtuu jos ajatellaan pelkästään "peki" tasolla: jos sulla on 2kW kompuraa pyörittämään kykenevä gene ja laitat siihen lisäkuormaa 3kW niin se gene kyykkää ja molemmat kuormat lakkaa toimimasta... et saa sillä genellä kumpaakaan toimimaan yhtäaikaa...vain se pumppu tai 3kW vastus. Tuon saat korjattua kun hankit tarpeeksi suuren genen hoitamaan nuo molemmat. Sama periaate kos kee sitten sitä valtakunnann verkkoa ja gene-kapasiteettia
Joku insinööri? Laitas ihan tuo laskutoimitus tänne yleiseen jakeluun niin nähdään miten insinöörikoulussa lasketaan prosentit. Itse ihan asentaja koneistaja linjalta :)
No ainahan teiltä on turpaansa saanu paitsi hiekkalaatikolla :)
-
Pientä päivitystä projektiin kulutuslaskelmien ja pumpputarjousten muodossa
Tomppelin aloitusviestissä olevassa laskelmassa talon arvioitu kulutus on ~17800kWh, pumppu 6kW täysitehoinen ja kaivon syvyys 138m. Talon koko on kuitenkin hieman kasvanut (ala- ja yläkerta yhteensä ~11 m^2 ja kuutioita ~30) ja nyt lukemat ovat ~18500kWh, pumppu 6kW ”osatehoinen” (vastuskäyttö 32kWh) ja kaivon syvyys 144m
Minulla on ollut mahdollisuus käyttää energiatodistusten laadintaan käytettävää ja hyväksyttyä ohjelmaa. Ohjelmasta saadut tulokset luonnollisesti riippuvat sinne syötetyistä lähtöarvoista. Talon tiedot on ja pysyvät, joten ”normitin” Tomppelin laskelman tähän ohjelmaan niin, että annoin lämmitysveden tuotolle COP 4,8 ja LKV:lle 2,8. Tämä perustuu siihen Tomppelin laskelman tulossivulla olevaan kohtaan ”lämpöpumpun vuotuinen hyötysuhde”, joka laskelmassani on ~3,8 eli em. lukujen keskiarvo. Energialopputulos on ~18300kWh ja ”tilojen lämmitysjärjestelmän tehon tarve” 6,6kW (sisältäen LKV:n)
Ei voi muuta kuin ??? sillä erot ovat marginaaliset Tomppelin laskentapohjan ja ammattikäyttöön tarkoitetun ohjelman välillä. Mahtavaa työtä Tomppeli!
Alustavia tarjouksia olen siis kysellyt, jotta saisin käsitystä toimittajista ja heidän tavastaan mitoittaa kohteemme. Hintoihin en puutu, koska ne tulevat vielä tarkentumaan ja tarjoukset eivät ole samalla viivalla. Tässä pientä yhteenvetoa.
Lämpöässä- Lähtötiedot pinta-alan ja tilavuuden lisäksi. Ulkolämpötila -26 ja henkilöluku 5.
- energiantarve ~16000kWh ja tehontarve 6,6kW
- Pumpuksi tarjottiin VM6, mutta tehontarpeen ollessa >6kW, niin suositeltiin VM9
- Kaivolle laskentaohjelma tarjosi pituutta 120m, mutta suositeltiin poraamaan vähintään 150m, ymmärrykseni mukaan aktiivisia molemmat pituudet.
Nibe
- Lähtötiedot pinta-alan ja tilavuuden lisäksi. Ulkolämpötila -26, vuoden keskilämpötila 5,4, sisälämpötila 21
- energiantarve ~20800kWh, josta LKV:n osuutta 7000kWh (en ymmärrä mistä näin suuri kulutus on laskelmaan saatu??) ja tehontarve 6,3kW
- Pumpuksi tarjottiin F1245-6, jolloin energianpeittoaste on 100% ja tehonpeittoaste 96%. Lisäsähköä tarvittaisiin kokonaista 4kWh
- COP 4,1
- Kaivolle laskentaohjelma tarjosi aktiivipituutta 119m mutta suositeltiin poraamaan luokkaa vähintään 150-160m.
Viessmann
- Lähtötiedot pinta-alan ja tilavuuden lisäksi. Ulkolämpötila -28, vuoden keskilämpötila 3,6, sisälämpötila 21 ja henkilömäärä 4
- energiantarve ~19400kWh, jos ta LKV:n osuutta ~4100kWh ja tehontarve 7,2kW
- Pumpuksi tarjottiin Vitocal 333-G 5,9kW, jolloin energianpeittoaste 99,8. Lisäsähkö 33kWh mikäli oikein ymmärsin.
- COP ilman pumppuja ja lisäenergiaa 4,7
- Aktiivikaivoa 170m
Yhteenvetoa laskelmista
- Lässän laskelman alhainen kokonaiskulutus yllätti
- Muut tarjoajat yli alustavien laskelmien, joten näin ajateltuna em. laskelmat olisivat ns. turvallisella puolelle
- Kaikilla tarjoajilla tehontarve lähellä toisiaan (huomioiden Viessmannin mitoituslämpötilan -28) ja linjassa omiin laskelmiin
- Kahden ensimmäisen laskentaohjelmista saatu aktiivikaivojen mataluus yllätti, kuten kolmannen syvyys
Pohdintoja kaiken kaikkiaan
- Mitoituksen yhteydessä olin valmistautunut antamaan tietoja mm. rakenteista pinta-aloineen sekä ikkuna- ja ovipinta-aloista, mutta kun yritin näistä eräälle tarjoajista kertoa, niin em. tietoja ei kuulemma tarvita. Miten tehontarpeen laskenta voi perustua vain neliöihin ja kuutioihin jos annetaan asiakkaalle takuumitoitusta?
- Seuraavat lainaukset ovat lauseenosia, joita ei mitenkään ole ns. irrotettu asiayhteydestä , kahden tarjoajan laskelmista. ”laskelmaa on pidettävä suuntaa antavana emmekä voi taata sen oikeellisuutta” tai ”tulosten saavuttamista ei luvata sitovasti”. Onko tällaiselta tarjoajalta järkevää ostaa maalämpöjärjestelmän osa-/kokonaistoimitusta tai ylipäätään mitään?
Lopuksi peräänkuuluttaisin vielä kokemuksia noista aiemminkin esille ottamista puskurivaraajista. Vaihtoventtiilitoimittajilta kyselin puskuria mukaan tarjoukseen, mutta heistä tuo oli turha (esitin perustelut ja tarpeen), joten eivät ole tuota tarjonneet :(
-
Puskurivaraajasta on se hyöty että käyntijaksot saadaan pidemmiksi ja harvemmaksi.Sitäkautta laitteiston kayttöikäkin pitenee.
-
Näin minäkin olen ymmärtänyt. Sen sijaan myyntimiehet eivät ymmärrä ostajan tarvetta ja rahani eivät kelpaa :( No nyt kun nämä joulun- ja uudenvuoden pyhät ovat ohi, niin soittelen muutamille toimittajille ja katson josko siellä oltaisiin ymmärtäväisempiä sekä ajatukseni että rahojeni suhteen :)
-
Näin minäkin olen ymmärtänyt. Sen sijaan myyntimiehet eivät ymmärrä ostajan tarvetta ja rahani eivät kelpaa :( No nyt kun nämä joulun- ja uudenvuoden pyhät ovat ohi, niin soittelen muutamille toimittajille ja katson josko siellä oltaisiin ymmärtäväisempiä sekä ajatukseni että rahojeni suhteen :)
Kiitos nopeasta vastauksesta.
Huonekorkeuden unohdin mainita. Se on 2,8 m. Vaikuttanee marginaalisesti lukuarvoihin.
Pumpun tarjoajien laskelmissa päädytään keskimääräisesti 6 kW:n pumppuun ja porakaivon syvyydeksi suositellaan 130-140 m (aktiivisyvyys 120-130 m). Eli pumpun osalta tuolla 6 kW:n koneella pärjätään mutta kaivo vaikuttaisi alimitoitetulta, jos verrataan nyt tähän laskelmaan, jossa aktiitisyvyydeksi suositellaan vähintään 164 m. Aika iso ero tuo noin 40 m. Porakaivon hinnassakin tekee 30 €/m hinnalla yli tonnin. Suurin meille tarjottu kaivon aktiivisyvyys on ollut 155 m, kaivon kokonaissyvyys 165 m. Jos nyt ajatellaan, että porataan 140 m kaivo ja oletetaan sen aktiivisyvyydeksi 130 m, niin onko kaivon lämmitystehon ehtyminen todellinen uhka?
Jos pumpun kokoa lähtee kasvattamaan esim. 6 -> 8 kW (Niben pumpputarjonta), niin mitä huonoja puolia sillä tulee olemaan? Kustannuksenahan se on vain muutaman satasen luokkaa, joten sillä ei ole mitään merkitystä hankkeen kokonaisbudjetin kannalta.
Juu Nääs, kun nyt pyytelet näitä tarjouksia niin kysyppä yhteen vaakakuppiin vaihtoehdoksi Nilanin invertteri MLP-multilaitteesta tarjous 6kW, se taitaapi sopia kokonsa puolesta tuohon tarpeeseesi kohtsillee napakasti...
-MLP 1.5-6kW invertterillä säätyvä tarpeen mukainen lattialämmitys, ei taida se 1,5kW kesälläkään olla liikaa
-90% LTO komposiittikenno jolla päässee luokkaan 80% vuosihyötysuhteeseen, näillä erillisillä vermeillä (enervent, vallox, ilox) pääsee n.70%
-PILP hoitaa käyttövedet ja tuloilman lämmityksen ja jäähdytyksenkin kanaviston kautta tekemällä jäähdytysenergialla käyttövettä
-Lienee sovelias jopa KHH:on
Tuon kun ryydittää esilämmityskennolla (raitisilmaan) saa pidettyä pakkassulatukset loitolla ja kesällä kuivattua ilmaa pienellä ottoteholla, ja vielä lisäksi jos joskus innostuu PV-maailmasta niin laitteiston kevät-syksy käyttö tulee katettua paljon sillä kun PV:lle on tasaisempaa kuormaa...
Tuossa olis yksi hiukan muista poikkeava vaihtoehto, kaivo voi olla inan matalampi ja vie kyllä aikasen pienen tilan ja muutenkin saattais sopia kokonaisuuteen.
Hinta-arvio tuolle luulisin että on luokassa 15k€ kaivoineen.
Kun nyt vielä kyselet noita tarjouksia, niin kysy nyt tämäkin...taitaisis olla mitoitukseltaan aika nappi sun kohteeseen, kuulee sitten miten tuohon passais lisätankki :)
Ultimatesta vois löytyä tankki, muistaakseni niittä on 320L urtsieristeinen, olikohan jopa akvan tekele:
http://www.ultimatemarket.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=EV320tempaus
Taitaa olla liian kallis...ne kuparikierukat on vaan kovia maksamaan paljon...mutta onhan ne kampakuparit hyviä siirtämään lämpöä vrt. sileään teräkseen.
Onkos muuten tuo 170m reikää jo vähän turhankin syvä, vai oliko talo jo niin paljon kasvanut?
Oliko Stiebel ja Alpha Innotec kysely listalla?
-
Itse asiassa Niben tarjousta kysyessä tiedustelin josko he minulle tuota invertteripumppua tarjoaisivat. Vastaus oli, että yhtään tuollaista he eivät ole myyneet ja syynä oli ~2,5-3k€ korkeampi hinta F1245 nähden. Näin ollen tuskin tulevat pyynnöstä huolimatta tarjoamaan (tarjousta en siis ole vielä saanut)
Onkos muuten tuo 170m reikää jo vähän turhankin syvä, vai oliko talo jo niin paljon kasvanut?
Ei ole kasvanut merkittävästi, ~11 m^2 ja kuutioita ~30. Saattaa olla, vai onko? Viime posteissani ole (taas kerran) kyseenalaistanut toimittajien mitoituksia. Toisella ohjelma antaa 120m kaivoa (joka tosin korjattiin 150m:iin) kun taas toisen tarjoajan ohjelma antaa pienemmälle kokonaiskulutukselle 170m kaivoa, joten eipä voi muuta kuin ??? ???
Oliko Stiebel ja Alpha Innotec kysely listalla?
Ajattelin, että en ihan jokaiselta pumppumerkiltä tarjousta kysyisi, joten ei ole, ainakaan vielä. Viessmann on tällä hetkellä piikkipaikalla, Nibe 2. ja 3. jakkara on tyhjä. Jompi kumpi siis tuolle mahtuisi, vai olisiko noista jopa piikki ja/tai kakkospaikalle pudottaen? :)
-
Itse asiassa Niben tarjousta kysyessä tiedustelin josko he minulle tuota invertteripumppua tarjoaisivat. Vastaus oli, että yhtään tuollaista he eivät ole myyneet ja syynä oli ~2,5-3k€ korkeampi hinta F1245 nähden. Näin ollen tuskin tulevat pyynnöstä huolimatta tarjoamaan (tarjousta en siis ole vielä saanut)
Eihän toi F1255 nyt mitenkään ole sopiva, ampuu yli että heilahtaa, minimiteholla se on jo sinun melkein huipputarve, eli Invertterille ei ole hommia...
Mutta hyvä tieto tuo hinta-ero....minusta tuntuu että Ruotsissa tuo hinta on paljon pienempi (karvan yli 7k€) eli ei millään tuota eroa ole siellä päin, pitää laittaa prisjakt:sta kattoen..
-
Itse suhtautuisin pienellä varauksella invertterikoneeseen.
Ajatus paperilla on ihan hyvä.Mutta kuten historia on todistanut, ei KENELTÄKÄÄN valmistajalta ole tullut luotettavaa inv.pumppua.VIELÄ.
Ja syytkin on tiedossa.
-
Itse asiassa Niben tarjousta kysyessä tiedustelin josko he minulle tuota invertteripumppua tarjoaisivat. Vastaus oli, että yhtään tuollaista he eivät ole myyneet ja syynä oli ~2,5-3k€ korkeampi hinta F1245 nähden. Näin ollen tuskin tulevat pyynnöstä huolimatta tarjoamaan (tarjousta en siis ole vielä saanut)
Eihän toi F1255 nyt mitenkään ole sopiva, ampuu yli että heilahtaa, minimiteholla se on jo sinun melkein huipputarve, eli Invertterille ei ole hommia...
Mutta hyvä tieto tuo hinta-ero....minusta tuntuu että Ruotsissa tuo hinta on paljon pienempi (karvan yli 7k€) eli ei millään tuota eroa ole siellä päin, pitää laittaa prisjakt:sta kattoen..
Nyy ee de prisjaktattu ja eroa F1245@8kW ja F1255:n välillä on kokonaista 1300€ ja F1245@6kW:iseen 1500€...minusta aika pieni ero jos tuosta F1255:sta saa jotain hyötyä kohteeseensa, tähän GTP:n tapaukseen se nyt ei oikein mitään anna koska laitteen min teho on jo kumminkin 4kW ja GTP tarttee max 6kW niin "säätövaraa" on vain alle 2kW
Eli yrittivät repiä sulta 2x hinta-eroa verrattuna "kakkoseksi jääneiden maahan"... :D kokeilivat varmaan jos tosissaan haluat niin otetaan kunnon kate tai sitten maksattavat opettelunsa. ;D
-
Itse suhtautuisin pienellä varauksella invertterikoneeseen.
Ajatus paperilla on ihan hyvä.Mutta kuten historia on todistanut, ei KENELTÄKÄÄN valmistajalta ole tullut luotettavaa inv.pumppua.VIELÄ.
Ja syytkin on tiedossa.
Minulle tämä invertteripumppu ei ole ollut missään vaiheessa todellinen vaihtoehto. Tottahan toki aluksi katselin mitä esim. F1255 voisi tarjota, mutta referenssien puutteessa tuo unohtui. Tiedä sitten tietämättömänä oliko tuo oikea vaihtoehto, mutta niin kuitenkin uskon, eli minun osaltani tämä tamupumpun "case is closed" :)
Tästä aasinsillalla tuohon tehontarpeeseen. 6kW pumppu on minun tapauksessani täys-osatehopumppu. Aluksi kun rakennetaan alakerta, yläkerran jäädessä varaukseksi, niin tuolloin 6kW on ylitehoinen. Puolestaan koko rakennuslaajuudelle- ja -tilavuudelle kaikki laskelmat osoittavat 6kW:n olevan mitoituslämpötilassaan hieman alitehoinen. Tuossa taannoin pohdin josko laittaisi 8kW pumpun ja näin käyttövettäkin valmistuisi ripeämmin ja eipä tämä vieläkään aivan poissuljettu vaihtoehto ole mutta ainoastaan silloin jos varastokin laitetaan maalämmön perään. Varastolla on pinta-alaa 15-18m^2 ja tuo olisi tarkoitus pitää max. +5:ssä, joten kulutus voisi olla luokkaa 800kWh/v. Maalämpöratkaisussa tarvittaisiin 20m kanaaliputkea, tekniseen tilaan lämmönvaihtimen glykolipiiriä varten, em. piirille oman pumpun, varastoon tukin+putket lattiaan, putkitöitä X tuntia ja mitä vielä? Em. tarpeille kun laskin 1500€ investointikustannuksen ja sähkölämmitykselle puolestaan 250€, niin takaisinmaksuaika oli luokkaa 12-13v (0,15€/kWh sähkönhinnalla ja COP4:llä) huomioiden kanaalin lämpöhäviöt+pumpun sähkön. Kaiken kaikkiaan muuten tuo 8kw tuntuu puskurin kanssa ylimitoitetulta vaihtoehdolta.
Puskurista puheen ollen, soittelin tänään muutamalle toimittajalle. Yllä mainitsemani OEG ”lämpöpumpputankki” 300 tai 400 litraisena tuntuisi hyvälä vaihtoehdolta ja hintakin vaikutti kohtuulliselta kotiin kannettuna. Kierukat ovat ruostumatonta terästä ja ainakin ylemmällä on käyttövesihyväksyntä, joten tuosta on mahdollista ottaa käyttövedelle esilämmitys. Kierukoiden teho jäi vielä arvotukseksi ja toimittaja lupasi tuota selvittää. 400l vaihtoehto kiinnostaisi, koska tuossa kierukan pinta-ala on 4,2m^2 vs. 300l:n 2,6m^2. Pohdinta jatkukoon :)
-
Itse suhtautuisin pienellä varauksella invertterikoneeseen.
Ajatus paperilla on ihan hyvä.Mutta kuten historia on todistanut, ei KENELTÄKÄÄN valmistajalta ole tullut luotettavaa inv.pumppua.VIELÄ.
Ja syytkin on tiedossa.
Mitäs historia on todistanut...aika vähän minun mielestäni ainakin tällä foorumilla, ja kyllä se täällä olisi näkynyt...taisi olla taas vaan tommonen heitto vailla sen parempia perusteita ja näyttöä.
Hinta on tainnut niissä olla vielä "hakusessa", vaikkakin tämän F1255:n hinta ei ole enää "paha".
-
Kaiken kaikkiaan muuten tuo 8kw tuntuu puskurin kanssa ylimitoitetulta vaihtoehdolta.
Tarkoitatko nyt että nimenomaan puskurin kanssa tuo 8kW tulee ylimitoitetuksi (=yli investoinniksi), vai?
Mielestäni se menee niin että ehkä 8kW on, sanotanko nyt vaikka ainakin riittävän tehoinen, mutta puskurin kanssa siitä ei ole haittaa...
Laitas ny joku linkki siitä OEG 400L, mitä ajattelit, siellä on kumminkin aika paljon vaihtoehtoja.
-
Tarkoitatko nyt että nimenomaan puskurin kanssa tuo 8kW tulee ylimitoitetuksi (=yli investoinniksi), vai?
Mielestäni sekä että.
Mielestäni se menee niin että ehkä 8kW on, sanotanko nyt vaikka ainakin riittävän tehoinen, mutta puskurin kanssa siitä ei ole haittaa...
Minä taas sanoisin maallikkona, etä lievästi ylitehoinen. 8kW on kuitenkin 33% suurempi kuin 6kW
Laitas ny joku linkki siitä OEG 400L, mitä ajattelit, siellä on kumminkin aika paljon vaihtoehtoja.
https://www.oeg.net/en/service/catalog (https://www.oeg.net/en/service/catalog) <-- tuolta "Solar and storage technology" ja katalogin sivuilta 81-91 löydät tuon varaajan mitä olen ajatellut
-
Minä taas sanoisin maallikkona, etä lievästi ylitehoinen. 8kW on kuitenkin 33% suurempi kuin 6kW
Niin, koitin siis sanoa että 8kW on ilman varaajaa on rajoilla että on liian tehokas kesäajan pienille lämmityksille, mutta varaajan kanssa nohätä.
-
Itse suhtautuisin pienellä varauksella invertterikoneeseen.
Ajatus paperilla on ihan hyvä.Mutta kuten historia on todistanut, ei KENELTÄKÄÄN valmistajalta ole tullut luotettavaa inv.pumppua.VIELÄ.
Ja syytkin on tiedossa.
Mitäs historia on todistanut...aika vähän minun mielestäni ainakin tällä foorumilla, ja kyllä se täällä olisi näkynyt...taisi olla taas vaan tommonen heitto vailla sen parempia perusteita ja näyttöä.
Hinta on tainnut niissä olla vielä "hakusessa", vaikkakin tämän F1255:n hinta ei ole enää "paha".
No kyllä se on ihan käytännön kokemuksiin perustuva MIELIPIDE.
Kummasti on invertteripumppujen valmistus lopetettu heti parin vuoden jälkeen.Saas nähdä miten tämän uuden Niben koneen kanssa käy,itse en suostuisi ainakaan ryhtyä koekaniiniksi.
Ne ketkä tekniikkaa tuntee, tietää miksi ne eivät ole toiminut.
-
Olishan tuo invertteri ihan mainio peli, jos mullakin olisi esim. maapiiri, joka välillä saattaa lämmetä sinne yli +15°:een. 17 kW pumpulla kun on tuo lämmitysteho yli 15°:een litkulla jo sellaiset n.+25 kW, niin olisihan se kätevä silloin saada se kompura pyörimään selkeällä osateholla. Mutta kun mulla on se kaivo, niin ei ole sille invertterille oikein järjellisiä mahdollisuuksia toimia siten, kuin sen on tarkoitettu. Ilmalämpöpumpuissahan tuo on ihan must juttu, mutta siis MIELESTÄNI MLP:llä haetaan ihan väärästä suunnasta sitä asian ydintä. Ainakin se tulee aina mitoittaa juurikin sen max tehon mukaan, eikä yrittää alimittaisella reiällä. Ne joilla siis on maapiiri, joka saattaa nousta pitkälläkin jaksolla sinne yli 15 + asteen, niin on varmaan aika kohdallaan ottaa tuollainen X15, jos siis laskettu tehontarve on se 15 kW. En ymmärrä muuta hyötyä tuosta invertteritekniikasta saatavan. Kaivojen kohdalla kannattaa miettiä todella tarkkaan, ennen kuin sortuu noihin invertteri koukeroihin. Ilmalämpöpumppujen kohdalla taas on suorastaan vaatimus tuosta invertertekniikasta. Tämä siis MIELESTÄNI on ihan varmaa totuutta.
-
Ja noin niinku yleisellä tasolla. Lähes kaikissa tapauksissa on viisasta valita sellainen MLP ratkaisu, johon on varaa. Säästöä tulee joka tapauksessa. Turha fakkiutua mihinkään "just ja just" ja ihan nappiin laskettuun ratkaisuun, jos ei ole ihan oikeasti kiinni siitä muutamasta centistä pitkässä juoksussa. Tähän mennessä kokemuksella oma ylitehoinen pumppu ei ollut muuta kuin kalliimpi, kaikkiin muihin vaihtoehtoihin verraten. Mulle on ihan yksi lysti maksaako se laittaminen nyt 2-5 000€ enemmän tai vähemmän. Lähellä 10 000€ olisi ollut sijoitus, joka olisi kaduttanut jo nyt 2:n kuukauden jälkeen. Kaikki putkityöt ja laitteet taisi tulla kustantamaan lähemmäs 30, kuin 20 k€, mutta kaikki osateho pienin mahdollinen ja varmuudella juuri tarkkaan se oikea ja vielä se ylitehoinenkin meni kuitenkin sinne 3700 € haarukkaan. Vesi-ilppi siis jäi heti ulos ulos sellaisena leikkimisenä. Ylitehoinenkin on ittellä jo hakusessa oleva termi. Mulla on ainakin kaikki autotkin ylitehoisia, mitä talossa on. Osatehoisen ymmärrän helposti, mutten ymmärrä sen laittamisen ideologiaa.
-
Olishan tuo invertteri ihan mainio peli, jos mullakin olisi esim. maapiiri, joka välillä saattaa lämmetä sinne yli +15°:een. 17 kW pumpulla kun on tuo lämmitysteho yli 15°:een litkulla jo sellaiset n.+25 kW, niin olisihan se kätevä silloin saada se kompura pyörimään selkeällä osateholla. Mutta kun mulla on se kaivo, niin ei ole sille invertterille oikein järjellisiä mahdollisuuksia toimia siten, kuin sen on tarkoitettu. Ilmalämpöpumpuissahan tuo on ihan must juttu, mutta siis MIELESTÄNI MLP:llä haetaan ihan väärästä suunnasta sitä asian ydintä. Ainakin se tulee aina mitoittaa juurikin sen max tehon mukaan, eikä yrittää alimittaisella reiällä. Ne joilla siis on maapiiri, joka saattaa nousta pitkälläkin jaksolla sinne yli 15 + asteen, niin on varmaan aika kohdallaan ottaa tuollainen X15, jos siis laskettu tehontarve on se 15 kW. En ymmärrä muuta hyötyä tuosta invertteritekniikasta saatavan. Kaivojen kohdalla kannattaa miettiä todella tarkkaan, ennen kuin sortuu noihin invertteri koukeroihin. Ilmalämpöpumppujen kohdalla taas on suorastaan vaatimus tuosta invertertekniikasta. Tämä siis MIELESTÄNI on ihan varmaa totuutta.
Niin heijastuuhan se sinne keruupiiriinkin se säätyväisyys, eli otetaan vain tasaista tahtia sitä energiaa kaivosta vain sen verran kun tarvitaan, mutta eikös se isompi hyöty tule sinne toisiopuolelle...eli sinne tuotetaan tehoa vain tarpeellinen määrä ja heilunta/huojunta on pientä siellä lämmityksessä, jopa pattereihin vois kuvitella ilman puskuria, sitten taas toisaalta saadaan iso teho aikaiseksi sormia napsauttamalla kun duunataan käyttövettä. Kaikenkaikkiaan pehmeää laukkaa ;)
-
Lähes kaikissa tapauksissa on viisasta valita sellainen MLP ratkaisu, johon on varaa.
Juurikin näin. Itse yritän uudiskohteen budjettia kokoon raapiessa miettiä missä kannattaa säästää ja missä ei. Kaikessa ei kuitenkaan voi päätyä ratkaisuun "otetaan nyt tuo kalliimpi", tai ainakaan meillä.
Turha fakkiutua mihinkään "just ja just" ja ihan nappiin laskettuun ratkaisuun, jos ei ole ihan oikeasti kiinni siitä muutamasta centistä pitkässä juoksussa.
Eihän tällaisia mitoituksia edes voi laskea nappin, inhimillisiä tekijoitä ja kaiken maailman muuttujia on aivan liiaksi.
Mulle on ihan yksi lysti maksaako se laittaminen nyt 2-5 000€ enemmän tai vähemmän.
Minulle ei ole :( Toisaalta en myöskään hae kaikessa sitä halvinta vaihtoehtoa, tosin ei siinäkään mitään mitään vikaa ole jos se vaihtoehtona on juuri itselle paras kokonaisuus huomioon ottaen.[/quote]
Laitas ny joku linkki siitä OEG 400L, mitä ajattelit, siellä on kumminkin aika paljon vaihtoehtoja.
Katsoitko tuota/noita OEG:n pönttöjä? Mikäli kyllä, niin saa arvostella? :)
-
Katsoitko tuota/noita OEG:n pönttöjä? Mikäli kyllä, niin saa arvostella? :)
Eipä noissa mitään kummallista ihan kelpo pönttöjä varmaan, olen noita itekin vähän katellu sillä silmällä kun aurinkoa laitoin mutta löysin käytetyn GTV:n kuparikierukalla niin se ratkes sillä lailla.
Noi OEG:n kierukat on tommosta tasoputkee, lämmönsiirrosta ei ole oikein sanottu mitään jotta vois verrata kampakupariin LK35/LK45/LK60 jne...
Ilmeisesti kierukat ovat käyttövesikelposia?
Painekestoa, lämpökestoa löytyy, emaloituja eli periaatteessa ovat LKV pönttöjä mutta meneehän siellä mustavesi...
Hinta oli ~1400€ cataloogissa, onko se tarjouksenkin hinta?
Verrokkina: http://www.taloon.com/energiavaraaja-akva-500-ek/LVI-5235054/dp?openGroup=267
http://www.ebay.de/itm/500L-TWL-HYGIENESPEICHER-KER2-MIT-ZWEI-WARMETAUSCHERN-WEICHSCHAUMISOLIERUNG-/151121399090?pt=Wasserinstallationen&hash=item232f898d32
http://www.twl-technologie.de/files/3669/upload/datenblaetter/Speicher/(KE_KER_KER2_180)_Hygiene_Speicher_PU.pdf
-
Katsoitko tuota/noita OEG:n pönttöjä? Mikäli kyllä, niin saa arvostella? :)
Eipä noissa mitään kummallista ihan kelpo pönttöjä varmaan, olen noita itekin vähän katellu sillä silmällä kun aurinkoa laitoin mutta löysin käytetyn GTV:n kuparikierukalla niin se ratkes sillä lailla.
Noi OEG:n kierukat on tommosta tasoputkee, lämmönsiirrosta ei ole oikein sanottu mitään jotta vois verrata kampakupariin LK35/LK45/LK60 jne...
Ilmeisesti kierukat ovat käyttövesikelposia?
Painekestoa, lämpökestoa löytyy, emaloituja eli periaatteessa ovat LKV pönttöjä mutta meneehän siellä mustavesi...
Hinta oli ~1400€ cataloogissa, onko se tarjouksenkin hinta?
Verrokkina: http://www.taloon.com/energiavaraaja-akva-500-ek/LVI-5235054/dp?openGroup=267
http://www.ebay.de/itm/500L-TWL-HYGIENESPEICHER-KER2-MIT-ZWEI-WARMETAUSCHERN-WEICHSCHAUMISOLIERUNG-/151121399090?pt=Wasserinstallationen&hash=item232f898d32
http://www.twl-technologie.de/files/3669/upload/datenblaetter/Speicher/(KE_KER_KER2_180)_Hygiene_Speicher_PU.pdf
Ovat käyttövesikelpoisia, varmistin asian.
Kierukoiden lämmönsiirtokyky kiinnostaa itseäkin ja tuo tosiaan on selvityksen alla. Tuon linkkaamani katalogin sivulla 91, jossa on luetteloitu ko. tankin ominaisuuksia, on kohta 12 ”COP”. 300-litraiselle arvo on 6, 400l-litraiselle 17 ja 500l-litraiselle 19. Tuota ei ole selitetty mitenkään, ja on hieman kryptinen, sillä muille tankeille ei ko. arvoa ole annettu. Liäksi ihmetyttää tuo, että 300l --> 400l tuo arvo lähes kolminkertaistuu ???
Hinnat olivat 300l 1300€ ja 400l 1475€ kotiin kannettuna
-
Pori on vanhaa merenpohjaa. Kannattaa varautua 15-25m maaosuuteen ennen kalliota -> vähän syvempi reikä
-
Pori on vanhaa merenpohjaa. Kannattaa varautua 15-25m maaosuuteen ennen kalliota -> vähän syvempi reikä
Hyvin haarukoit maaosuutta vai oliko jopa kokemusperäistä tietoa? :)
Tontillemme tehty pohjatutkimusdiagrammi kertoo, että kairaus päättyi 18m:ssä "kovaan", joka tarkoittaisi tulostietosivun mukaan moreenia. Referenssinä on, että alueella on juurikin ~20m tietämissä olevia maaputkiosuuksia.
Tuosta maaputkituksesta. Olen jostain kuullut tai lukenut, että maaputkitetulta aktiiviosuudelta saataisiin lämpöä 50% verrattuna kallio-osuuteen? Muistelenkohan oikein vai olenko nähnyt unta? Eli oletetaan, että minulle porataan 174m kaivo, jossa putkitettua osuutta on 24m ja vedenpinta jää 4m maanpinnasta. Em. laskutavalla laskettuna tämä siis vastaisi 160m aktiivikaivoa? (150m kalliossa ja vedellistä putkiosuutta 20, josta 50% säännöllä puolet aktiivista).
-
Viime kirjoituksesta onkin aikaa ja sillä välin aktiivinen maalämmityskausi on jo ehtinyt kääntymään ehtoopuolelle ja oma projekti on hyvällä alulla. :)
Tässä pientä tilannepäivitystä projektiimme.
Maalämpökaivo on porattu. Tomppelin laskelmassa kaivon syvyys oli 138m. Asiantuntevan ja arvostetun maalämpöfoorumin raadin ehdotukset tässä ketjussa vaihtelivat pyöreästi väillä 100-150m pumpusta/toteutustavasta riippuen. Tarjouksia pyydellessä valtaosa suositteli 150m aktiivisyvyyttä. Itse päätin satsata kaivoon ja lopputulos on nyt jotain välillä 170-180m. ”Kova” taisi tulla vastaan 20m:ssä ja suojaputkea meni 24m. Sekä omasta että porin mielestä porauksen aikana reiästä tuli vettä reilusti. Kontti ei riittänyt alkuunkaan, vaan sinne piti laittaa uppopumput (olisiko ollut 2 tai 3 kappaletta), jotka pumppasivat vettä läheiselle pellolle ja silti kontista valui vettä yli. Pumput olivat kohtuu isoja, luokkaa 30 kuutiota tunnissa imeviä, joten olisiko realistista, että vettä olisi voinut tulla vähintään 60 kuutiota tunnissa? Porauksen jälkeen vedenpinta asettui 1,5m maanpinnasta. Keruuputkisto on myös asennettu, 2-putkijärjestelmä Turbokollektorilla. Eli ei ainakaan kuivakaivoa tullut, vedentuottoa pitäisi olla ja aktiivista syvyyttä vähintään 170m
Pumppuvaihtoehdoista edelleen piikkipaikkaa pitää Viessmann 333G ja ajatuksena on laittaa puskuri mahdollisia auringon kanssa harrasteluita ja LKV:n esilämmitystä varten. Puskurivaihtoehtona edelleen OEG:n tankki josta muutama liite ( alkuperäiset https://www.oeg.net/catalog/EN/solar/browsecatalogue/index.php , sivut 104-107), jossa kierukat auringolle ja käyttövedelle. Koko olisi joko 400 tai 500L. Molemmissa vaihtoehdoissa kierukoiden pintalat ovat 1,61/5,62 m^2.
Liitteen mukaan
Max. operating pressure – tank: 3bar
Max. operating pressure – pipe coil: 10bar (käsittääkseni aurinkokierukka?)
Max. operating pressure – corrugated stainless steel pipe: 6bar (käsittääkseni LKV-kierukka?)
Muistelenko oikein, että käyttövesikierukan pitäisi kestää 10bar jolloin ko. kierukka ei sopisi tarkoitukseen? Mikäli näin, niin pelastaako max. 6 baariin aseteltu paineenalennusventtiili tilanteen?
Lyhyesti kytkennästä. Liitteen mukainen kytkentä lienee toimiva siten, että pattereiden tilalla on lattialämmityksen jakotukit ja kuvassa suihkulle lähtevä linja menee Viessmannin integroituun varaajaan?
Oletetaan, että kyseessä on 500L varaaja joka on kauttaaltaan +35. Eikö varaajassa ole tällöin varastoituna energiaa 20,4 kWh ((1000*4,2*0,5*35)/3600)?
Oletetaan, että LKV-kierukalle tuleva vesi on +5. Kuinka paljon tuo +5 vesi suunnilleen esilämmittyy tuossa 5,62m^2 kierukassa (tankki siis alkutilanteessa +35)?
-
Viime kirjoituksesta onkin aikaa ja sillä välin aktiivinen maalämmityskausi on jo ehtinyt kääntymään ehtoopuolelle ja oma projekti on hyvällä alulla. :)
Tässä pientä tilannepäivitystä projektiimme.
Maalämpökaivo on porattu. Tomppelin laskelmassa kaivon syvyys oli 138m. Asiantuntevan ja arvostetun maalämpöfoorumin raadin ehdotukset tässä ketjussa vaihtelivat pyöreästi väillä 100-150m pumpusta/toteutustavasta riippuen. Tarjouksia pyydellessä valtaosa suositteli 150m aktiivisyvyyttä. Itse päätin satsata kaivoon ja lopputulos on nyt jotain välillä 170-180m. ”Kova” taisi tulla vastaan 20m:ssä ja suojaputkea meni 24m. Sekä omasta että porin mielestä porauksen aikana reiästä tuli vettä reilusti. Kontti ei riittänyt alkuunkaan, vaan sinne piti laittaa uppopumput (olisiko ollut 2 tai 3 kappaletta), jotka pumppasivat vettä läheiselle pellolle ja silti kontista valui vettä yli. Pumput olivat kohtuu isoja, luokkaa 30 kuutiota tunnissa imeviä, joten olisiko realistista, että vettä olisi voinut tulla vähintään 60 kuutiota tunnissa? Porauksen jälkeen vedenpinta asettui 1,5m maanpinnasta. Keruuputkisto on myös asennettu, 2-putkijärjestelmä Turbokollektorilla. Eli ei ainakaan kuivakaivoa tullut, vedentuottoa pitäisi olla ja aktiivista syvyyttä vähintään 170m
Pumppuvaihtoehdoista edelleen piikkipaikkaa pitää Viessmann 333G ja ajatuksena on laittaa puskuri mahdollisia auringon kanssa harrasteluita ja LKV:n esilämmitystä varten. Puskurivaihtoehtona edelleen OEG:n tankki josta muutama liite ( alkuperäiset https://www.oeg.net/catalog/EN/solar/browsecatalogue/index.php , sivut 104-107), jossa kierukat auringolle ja käyttövedelle. Koko olisi joko 400 tai 500L. Molemmissa vaihtoehdoissa kierukoiden pintalat ovat 1,61/5,62 m^2.
Liitteen mukaan
Max. operating pressure – tank: 3bar
Max. operating pressure – pipe coil: 10bar (käsittääkseni aurinkokierukka?)
Max. operating pressure – corrugated stainless steel pipe: 6bar (käsittääkseni LKV-kierukka?)
Muistelenko oikein, että käyttövesikierukan pitäisi kestää 10bar jolloin ko. kierukka ei sopisi tarkoitukseen? Mikäli näin, niin pelastaako max. 6 baariin aseteltu paineenalennusventtiili tilanteen?
Lyhyesti kytkennästä. Liitteen mukainen kytkentä lienee toimiva siten, että pattereiden tilalla on lattialämmityksen jakotukit ja kuvassa suihkulle lähtevä linja menee Viessmannin integroituun varaajaan?
Oletetaan, että kyseessä on 500L varaaja joka on kauttaaltaan +35. Eikö varaajassa ole tällöin varastoituna energiaa 20,4 kWh ((1000*4,2*0,5*35)/3600)?
Oletetaan, että LKV-kierukalle tuleva vesi on +5. Kuinka paljon tuo +5 vesi suunnilleen esilämmittyy tuossa 5,62m^2 kierukassa (tankki siis alkutilanteessa +35)?
Se on nimenomaan niin päin että 10bar kierukka on käyttövedelle ja 6 barin RST-kierukka auringolle.
Ja kyllä, on noin 20,4kWh varastoituna
-
Pumppuvaihtoehdoista edelleen piikkipaikkaa pitää Viessmann 333G ja ajatuksena on laittaa puskuri mahdollisia auringon kanssa harrasteluita ja LKV:n esilämmitystä varten.
Jos et todella halua alkaa harrastamaan niin jätä tuo puskuri suosiolla pois. Perusteluita:
-viessmanni käy muutenkin melko pitkiä aikoja ja niiden venyttäminen tarpeettoman pitkiksi pudottaa coppia(kaivo jäähtyy hetkellisesti)
-mlp pumpun käynnistys hystereesi oteteen pumpulle palaavasta vedestä, tämä saattaa aiheuttaa ongelmia(esim suihkusessio laskee puskurin lämpötilaa hetkellisesti ja tämä aiheuttaa pumpun käynnistymisen turhaan), mahdollista pätkäkäyntiä
-myös mahdollisuus että vastuskäyttöä ei saa toimimaan järkevästi on riski(integraali laskee ennenaikojaan ja tämä määrää vastukset käyttöön, suurella integraalilla vastukset eivät lähde päälle sitten kun niitä oikeasti tarvittaisiin)
-Oletuksena mlp kytkee kiertovesipumpun pois päältä kun ulkolämpötila on esim 2 astetta viileämpää kuin huonelämpötilan pyynti (asetus muutettavissa mutta kiertovesipumppukin vie sähköä ja kesän ollessa kyseessä - turhaan) ja tällöin puskurissa ei kierrä kesäisin päivisin mikään. (oletttaen että talossa ei haluta lämmittää erikseen pesutiloja kesällä joka vaatii sitten jo € lisää/puskurin), kukaan tuttuni ei ole valittanut kylmiä pesutilojen lattioita vaikka niissä kesällä ei mikään kierräkään..
-Mikäli kyseessä on uudiskohde niin lattilämmityksesi ei todellakaan tarvi 35 asteista vettä edes kovimmilla pakkasilla tämä syö entisestään esilämmitys tehoa. Usein myös saapuvan veden lämpötila on jotain 4 ja 10 asteen välissä. Kesällä usein lämpöisempää.
-Esim itsellä pumppu käy tällähetkellä 2krt päivässä ja huonelämpötilan ollessa 21 lattiassa kiertää 22 asteinen vesi. Vain pumpun käydessä menoveden lämpötila nousee tuota korkeammaksi.
-puskuri on kallis ja tuolla maksaa jo todella monen vuoden käyttöveden lämmitämisen.
-Mikäli ajattelit ajaa aurinko lämpöä tuohon laittaa kannattaa muistaa se että 1.3 - 1.10 välisenä aikana kun aurinkoa on hyvin tarjolla se edustaa karkesti vain noin 1/3 koko vuoden lämmitysenergia tarpeesta ja tuolla puskuri kuviollakaan et saa siitä käyttöveteenkään hyötyö kuin esilämmityksen verran. Tuollaisen puskurin lämmittäminen kuumemmaksi kuin mitä lattia vaatii merkkaa sitten sitä että vesi lattialämmitykseen on shuntattava. (maksaa lisää sekin)
-Taisin jossain ketjussa laskea jotain teoreettista säästöä tuollaiselle esilämmitykselle ja millään tapaa siitä ei saa kannattavaa rahallisesti: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4969.msg57538#msg57538 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4969.msg57538#msg57538)
Vaihtoehtoja:
-343 malli missä on 240l varaaja sekä aurinko kierukka itsessään.
-Jos käyttöveden tarve on suurta esim altaan takia niin sitten esim 300g malli ja siihen erillinen varaaja viereen (esim 400l tms) mitä pumppu lämmittää kierukalla. Tässä varaajassa sitten mahdollisuus kytkeä aurinko toiseen kierukkaan. Tässä etuna myös se että jos mlp kypsyy ennenaikojaan tai vastaavasti varaaja niin koko järjestelmää ei tarvi vaihtaa. Näin jälkiviisaana olisi itsekin pitänyt miettiä tälläistä vaihtoehtoa.
Jos auringon kanssa haluaa pelata ja on mlp, kannattaisi tehdä aurinkopaneeleilla sähköä ja ruokkia niillä COP 1 laitteita (iv-kone, kiertovesipumput yms talon peruskulutus), ylimääräisellä voisi sitten lämmittää vastuksella varaajan vettä. Useimmat uudemmat pumput tekevät käyttövettä kuitenkin lähelle 3 copilla.
Kaikkia ketjun viestejä en muista mitä siellä on keskusteltu mutta tälläiset asiat tulivat nyt mieleen...
-
Olen hieman samoilla linjoilla kuin Fraatti. Ajatukset on selkiytyneet hieman tässä 2 vuoden aikana kun aurinkokeräimet ovat tuottaneet aurinkoa. Uudismaalämpökohteeseen laittaisin nyt aurinkopaneelit 2kW ja kytkentä siten että:
- verkkoinvertterillä yhdelle vaiheelle, johon keräisin kaikki jatkuvan kulutuksen kohteet (IV-kone, kylmäkoneet, MLP:n elektroniikka jne)
- immersun (tai joku muu kymmenestä kaltaisestaan) yhdelle MLP:n vastuksista (6kW:n vastukset, yksi vaihe 2kW)
Tällöin talon tyhjäkäyntikulutus nolliin (12snt/kWh) ja loput varaajaan (12snt jaettuna COP 3-4) ilman sovitusongelmia.
-
Jos et todella halua alkaa harrastamaan niin jätä tuo puskuri suosiolla pois. Perusteluita:
Tuota harrasteluun ryhtymistä ja sen vakavuutta on vaikea tässä vaiheessa arvioida. Tällä hetkellä yleisesti vallalla olevan mielipiteen mukaan maalämpöjärjestelmän omistavan henkilön ei kannata laittaa aurinkoa tuohon kaveriksi. Omasta mielestänikin asia on juuri näin, mutta siis tällä hetkellä. Siitä olen kuitenkin aivan varma, että etäluettavat mittarit yhdistettynä sähkön hinnan takuuvarmaan nousuun (kuinka paljon ja millä aikavälillä?) tuovat itkua ja hammastenkiristystä. Tämä yhdistettynä järjestelmien tuotekehitykseen ja hintojen laskuun saattaa muuttaa investointihalukkuutta/-järkevyyttä merkittävästi.
-viessmanni käy muutenkin melko pitkiä aikoja ja niiden venyttäminen tarpeettoman pitkiksi pudottaa coppia(kaivo jäähtyy hetkellisesti)
Onko tämä ”pitkäkäyntisyys” mielestäsi Viessmannin 333G:n ominaisuus vai tulosta tekemästäsi parametroinnista? Kuitenkin hyvä pontti.
-mlp pumpun käynnistys hystereesi oteteen pumpulle palaavasta vedestä, tämä saattaa aiheuttaa ongelmia(esim suihkusessio laskee puskurin lämpötilaa hetkellisesti ja tämä aiheuttaa pumpun käynnistymisen turhaan), mahdollista pätkäkäyntiä
Oma ajatukseni on ollut, että järjestelmä anturoitaisiin niin, että puskurin lämmitys käynnistettäisiin lattiasta palaavan veden lämpötilan laskettua alle asetellun. Onko tämä mahdollista/järkevää? Pitää kahlailla manuaaleja läpi ja tutkia onko toteutettavissa. Kaippa tätä 333G:tä nyt patteritaloihinkin asennetaan jolloin kaverina on esim. Viessmannin Vitocel varaaja?
-myös mahdollisuus että vastuskäyttöä ei saa toimimaan järkevästi on riski(integraali laskee ennenaikojaan ja tämä määrää vastukset käyttöön, suurella integraalilla vastukset eivät lähde päälle sitten kun niitä oikeasti tarvittaisiin)
Itse en edes ole huomannut tuota ajatella, koska ajatuksena on ollut, että puskuriin tulee oma vastus. Sitä kyllä olen miettinyt, että miten tuon saa toimimaan yhdessä pumpun automatiikan kanssa? Oma idea on ollut, että asetellaan vastuksen oma termostaatti asteen pari pyyntirajan alapuolelle ja päästöhidastetun releen kautta vastus pysyy esim. 30min päällä. Oletettavasti tällä aikaa puskurin lämpötila on noussut asettelun yläpuolelle.
-
Pitipä jakaa kahteen postiin kun 6000 merkkiä on rajoituksena :)
-Oletuksena mlp kytkee kiertovesipumpun pois päältä kun ulkolämpötila on esim 2 astetta viileämpää kuin huonelämpötilan pyynti (asetus muutettavissa mutta kiertovesipumppukin vie sähköä ja kesän ollessa kyseessä - turhaan) ja tällöin puskurissa ei kierrä kesäisin päivisin mikään. (oletttaen että talossa ei haluta lämmittää erikseen pesutiloja kesällä joka vaatii sitten jo € lisää/puskurin), kukaan tuttuni ei ole valittanut kylmiä pesutilojen lattioita vaikka niissä kesällä ei mikään kierräkään..
Itsellä on tarkoitus lämmittää ainakin pesutiloja. En ole ajatellut tarvetta kylmien lattioiden kautta vaan siksi, että pesutilat saadaan kuiviksi.
-Mikäli kyseessä on uudiskohde niin lattilämmityksesi ei todellakaan tarvi 35 asteista vettä edes kovimmilla pakkasilla tämä syö entisestään esilämmitys tehoa. Usein myös saapuvan veden lämpötila on jotain 4 ja 10 asteen välissä. Kesällä usein lämpöisempää.
Kyseessä on uudiskohde ja itsellä ei ole minkäänlaista aiempaa henkilökohtaista käytännön kokemusta vesikiertoisesta lattialämmityksestä. Mikä on menoveden ~lämpötila esim. -15, -20 ja -26?
-Esim itsellä pumppu käy tällähetkellä 2krt päivässä ja huonelämpötilan ollessa 21 lattiassa kiertää 22 asteinen vesi. Vain pumpun käydessä menoveden lämpötila nousee tuota korkeammaksi.
Katselin aiempia postejasi ja löysin mm. seuraavan postin http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5360.msg64480#msg64480 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5360.msg64480#msg64480). Epäilemättä tuo 32 kuutiota betonia ja ~200L vettä lattiakierrossa on hyvä puskuri mikä varmasti selittää harvat käynnistyskerrat. Itselle on tulossa 70mm pintalaatta ja kerrosalaa alakerrassa on n. 125m^2, joten lattiapuskuria on ”vain” 8,75 kuutiota ja n. 70L vettä lattiakierrossa. Yläkertaan tulee aikanaan 50m^2 kipsilattia, joten tuosta ei paljon puskuriksi ole. Talomme siis painii hieman eri sarjoissa.
-343 malli missä on 240l varaaja sekä aurinko kierukka itsessään.
343 on ollut pohdinnassa, koska tuossa käyttövesivaraaja tarjoaisi hieman lisää volyymia ja aurinkokierukka. Toisaalta taas 333G:ssä ja 343G:ssä on ”merkittäviä” rakenteellisia eroja (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5148.0) ja varaajassa on käsittääkseni ollut sekoittumisongelmia. Ei hyvä.
-Jos käyttöveden tarve on suurta esim altaan takia niin sitten esim 300g malli ja siihen erillinen varaaja viereen (esim 400l tms) mitä pumppu lämmittää kierukalla. Tässä varaajassa sitten mahdollisuus kytkeä aurinko toiseen kierukkaan. Tässä etuna myös se että jos mlp kypsyy ennenaikojaan tai vastaavasti varaaja niin koko järjestelmää ei tarvi vaihtaa. Näin jälkiviisaana olisi itsekin pitänyt miettiä tälläistä vaihtoehtoa.
Tähän mennessä on tullut asuttua sähkö- tai kaukolämmitteisissä taloissa. Tämä yhdistettynä tottumukseen ottaa pitkiä ja lämpimiä suihkuja ei välttämättä ole hyvä yhdistelmä maalämpötalossa. Tämän vuoksi 300G on myös ajoittain pyörinyt ajatuksissa. Vaikka olen tehnyt tekniselle tilalle 4m^2:n tilavarauksen, niin kahdella erillisellä varaajalla tulee tilanahtaus eteen (olettamuksena siis, että myös lattialämmitykselle on oma puskuri).
-puskuri on kallis ja tuolla maksaa jo todella monen vuoden käyttöveden lämmitämisen.
-Mikäli ajattelit ajaa aurinko lämpöä tuohon laittaa kannattaa muistaa se että 1.3 - 1.10 välisenä aikana kun aurinkoa on hyvin tarjolla se edustaa karkesti vain noin 1/3 koko vuoden lämmitysenergia tarpeesta ja tuolla puskuri kuviollakaan et saa siitä käyttöveteenkään hyötyö kuin esilämmityksen verran. Tuollaisen puskurin lämmittäminen kuumemmaksi kuin mitä lattia vaatii merkkaa sitten sitä että vesi lattialämmitykseen on shuntattava. (maksaa lisää sekin)
Tulevaisuudessa huippukulutuksen aikoina sähkön hinta on varmasti kertoimella X kalliimpaa kuin normaaliaikana. 333G:ssä (kuten varmasti muidenkin valmistajien pumpuissa) on aikaohjelmia pumpun käynnistykselle. Puskurihan on mahdollista ladata halvan sähkön aikaan ja kuluttaa kun sähkö on kallista. Mitä tästä tulee säästöä voi laskea kun tietää huippusähkön hinnan. Lisäksi energiatodistus on varmasti myös tulevaisuudessa yksi lisärahastuskeino. Tällä hetkellä talomme on C-luokassa, mutta toteutuneiden valintojen kautta talo menee takuuvarmasti luokkaan B ja E-luku tulee varmasti olemaan luokkaa 122. Varmasti keksitään jokin vero, joka perustuu E-lukuun ja tuon kustannukset ovat vain arvattavissa. Eli mitä pienempi E, sitä vähemmän maksat. Aurinko auttaa tässä ja taas kerran lyhentää takaisinmaksuaikoja. A-luokkaan pääseminen ei varmasti ole realistinen, koska se vaatisi omalla kohdalla vuositasolla auringolla tuotettua omavaraisenergiaa luokkaa 4000kWh.
-
Mulla on puskuria ja käyttövettäkin on 390 L, joka on riittänyt ilman ainuttakaan huomautusta veden lämpöjen suhteen. Ainoa asia, mikä harmittaa, on se, ettei tuossa puskurissa ole kuin 1 kierukka ylimääräisenä. Eli siinä on aurinkokierukka ja käyttövesi kierukka ja vaippa on sitten suoraan ylä/alaliitännällä lämmitykseen. Olisi ollut varsin näppärää, jos olisi ollut vielä 2 kierukkaa lisää. Ne olisin laittanut siten, että toiseen olisin varannut takkasydämmen todelliseksi varajärjestelmäksi ja toisen olisin laittanut puhtaasti pelkkien pesutilojen erilliseksi lämmityspiiriksi. Toimiihan tämä kyllä nytkin ihan eri malliin, kuin öljylämmitysajan laitteet ja olen varsin tyytyväinen vehkeeseen. Kaikille joilla on tarpeeksi tilaa vetäistä tuollainen erillislaitteisto, eli esim 300 G+ puskuri+ LVV, niin suosittelen ihan huoletta kysymään tuosta tarjousta. Jos joutuisin siis ostamaan joskus uuden puskurin, niin ottaisin sen AKVA solar + spekseillä. Melkein harmittaa, kun joutui tuosta aurinko-öljystä käyttämään tuon 500 L puskurin, jossa siis vain 2 kierukkaa ja lisää ei saa laitettua heittämällä.
-
Jos et todella halua alkaa harrastamaan niin jätä tuo puskuri suosiolla pois. Perusteluita:
Tuota harrasteluun ryhtymistä ja sen vakavuutta on vaikea tässä vaiheessa arvioida.
Oma ajatukseni on ollut, että järjestelmä anturoitaisiin niin, että puskurin lämmitys käynnistettäisiin lattiasta palaavan veden lämpötilan laskettua alle asetellun. Onko tämä mahdollista/järkevää? Pitää kahlailla manuaaleja läpi ja tutkia onko toteutettavissa. Kaippa tätä 333G:tä nyt patteritaloihinkin asennetaan jolloin kaverina on esim. Viessmannin Vitocel varaaja?
Patteri kohteissa kuten vanhemmillani on asennettuna puskurivaraaja(heillä neliputki kytkennällä joka vaatii ylimääräisen kiertopumpun). Tällöin lämpötilaa mitataan puskurivaraajan lämpötilaa sekä muistaakseni lähtevän veden lämpötilaa. Käynnityshypoteesi on kuitenkin puskurivaraajan lämpötila joka on vakiona 5K. Harrastamaan ryhtymisella tarkoitin ehkäpä enemmän sitä että paluupuolelle asennettaessa puskuri saattaa aiheuttaa melkoisia ongelmia mm koneen logiikan kanssa joiden kanssa saattaa joutua säätämään/repimään hiuksia päästään, huonommassa tapauksessa ei saa toimimaan hyvin ollenkaan. Jos puskuria ei ole asetuksista laitettu päälle niin normaalisti käynnityshypoteesi mitataan paluuvedestä. Tällöin puskurin paikka olisi mielestäni ll menevän putken välissä. Omassa talossa kun tuota massaa on niin paljon niin uskoisin että tuo ei hirveästi vaikuttaisi paluu lämpötiloihin kun suuri määtä betonia on vaimentamassa lämpötilan vaihteluita. Lämmöluovutus levyillä toteutetuissa ratkaisuissa vaikutus lämpötiloihin suurempi koska lattiassa ei juurikaan varaavaa massaa ole ja lämmönjohtuminen on kaikkea muuta kuin optimaalista.
Onko tämä ”pitkäkäyntisyys” mielestäsi Viessmannin 333G:n ominaisuus vai tulosta tekemästäsi parametroinnista? Kuitenkin hyvä pontti.
Vakio asetuksilla pumppu käy yleensä varsin pitkiä jaksoja. Tähän vaikuttaa myös merkittävästi ll-putkiston rakenne. Pisimmät käyntiajat 16mm putkella betonissa. Lyhyimmät lämmönluovutuslevyillä toteutetuissa ratkaisuissa. 16mm putkella pidempi käynti kuin 20mm putkella. Tapauksessasi saattaisi jopa olla niin että tuollaisen puskurin asentaminen lisäisi käynnistysmääriä. Ensin tarvisi tehdä käyttövettä ja koska lämmitykseen käytettävä vesi jäähtyy myös sen teon aika koittaa nopeammin kuin yleensä. Käynnistymäärän on usein puhuttu määräävän kompressorin elinkaaren.
Itse en edes ole huomannut tuota ajatella, koska ajatuksena on ollut, että puskuriin tulee oma vastus. Sitä kyllä olen miettinyt, että miten tuon saa toimimaan yhdessä pumpun automatiikan kanssa? Oma idea on ollut, että asetellaan vastuksen oma termostaatti asteen pari pyyntirajan alapuolelle ja päästöhidastetun releen kautta vastus pysyy esim. 30min päällä. Oletettavasti tällä aikaa puskurin lämpötila on noussut asettelun yläpuolelle.
2x3 ja 3x3 malleissa ja varmaan muissakin merkeissä on vastuspaketti joka sijaitsee ennen vaihtoventtiiliä. Vaihtoventtiilin asentoa muuttamalla saadaan vaihdettua se että lämmittääkö vastus käyttövettä vai lattialämmityksen vettä. Hyvä systeemi kun lämpö saadaan ajettua sinne missä sille on tarvetta. Ja esim käyttövettä saadaan omassa tapauksessa lämmitettyä tarpeen tullessa 9 + 10kW teholla. Mainitsemasi systeemi ei ota huomioon pyyntiveden lämpötilan muutoksesta suhteessa ulkolämpötilaan. Ja se ei lämmitä kuin ll-vettä.
-
Itsellä on tarkoitus lämmittää ainakin pesutiloja. En ole ajatellut tarvetta kylmien lattioiden kautta vaan siksi, että pesutilat saadaan kuiviksi.
Jos syy on todellakin tuo niin sitten ei mielestäni ole järkevää ajatella lämmittävänsä pesutiloja se kummemmin kuin muitakaan tiloja. Olen tuosta pesutilojen kuivumis asiasta höpötelly kavereiden kanssa niin kaveri juuri sanoi että 10-15min ja pesutilojen lattiat ovat kuivat ilman sen kummempia lämmityksiä. Ilmanvaihto on nykymääräyksillä todella suurta pesuhuoneessa(yleensä 15l/s=900l/min) ja tämä kuivaa lattiat todella tehokkaasti. Ja tarvittaessa tuuleetusta voi vielä tehostaa joko iv-koneen nopeutta nostamalla tai sitten asentamalla poistokanavan venttiiliksi motorisoidun mallin mikä aukeaa enemmän ilman kosteuden noustessa. Yksi todella hyvä keino on myös ajaa suurimmat vedet kaivoon aina suihkun jälkeen lastalla. Tällöin vettä ei jää kuin hiukan saumoihin. Kun kyseessä ei ole mukavuuslämmitys niin harkitsisin kyllä vielä tuon tarpeellisuutta usempaan kertaan(mm hinta). Tällähetkellä uusista vesikiertoisista mlp taloista varmaan 95% vesi ei kierrä kesällä pesutiloissa sen enempää kuin muuallakaan.
Kyseessä on uudiskohde ja itsellä ei ole minkäänlaista aiempaa henkilökohtaista käytännön kokemusta vesikiertoisesta lattialämmityksestä. Mikä on menoveden ~lämpötila esim. -15, -20 ja -26?
Ainakin itsellä meno ja tuloveden lämpötila ja laataan lämpötila on ehkä noin asteen lämpöisempi kuin huoneilma. Parin kolmenkympin pakkasessa muutama aste lisää. Tuolla on mun ketjussa lienee joku kuva lämmityskäyrästä. Meno ja paluulämpötilathan poikkeavat toisistaan vain pumpun ollessa käynnissä. Tähän vaikuttaa myös käytettävät lattiamateriaalit huomattavasti.
Katselin aiempia postejasi ja löysin mm. seuraavan postin http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5360.msg64480#msg64480 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5360.msg64480#msg64480). Epäilemättä tuo 32 kuutiota betonia ja ~200L vettä lattiakierrossa on hyvä puskuri mikä varmasti selittää harvat käynnistyskerrat. Itselle on tulossa 70mm pintalaatta ja kerrosalaa alakerrassa on n. 125m^2, joten lattiapuskuria on ”vain” 8,75 kuutiota ja n. 70L vettä lattiakierrossa. Yläkertaan tulee aikanaan 50m^2 kipsilattia, joten tuosta ei paljon puskuriksi ole. Talomme siis painii hieman eri sarjoissa.
Olen muuttanut pumpun asetuksia jotta se kävisi hiukan lyhyempiä jaksoja, tälläisiä tuloksia asetuksilla sai kun lämmitettävänä oli 170m2. Nykyään 170m2 + 70m2.
"asetus 2,0K -> käyntijakso 2h 50min
asetus 1,5K -> käyntijakso 2h 20min
asetus 1,0K -> käyntijakso 1h 45min
asetus 0,5K -> käyntijakso 1h 20min
Harvakseltaan pumppu näyttää käyvän näin lämpimillä ilmoilla. Viimeksi käynyt miltei viikko sitten lauantaina 1,5h."
Pääsääntöisesti näihin asetuksiin ei koske kukaan.
-
343 on ollut pohdinnassa, koska tuossa käyttövesivaraaja tarjoaisi hieman lisää volyymia ja aurinkokierukka. Toisaalta taas 333G:ssä ja 343G:ssä on ”merkittäviä” rakenteellisia eroja (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5148.0) ja varaajassa on käsittääkseni ollut sekoittumisongelmia. Ei hyvä.
Työkaverilla on tämä 343 pumppu 8kW versiona asennettuna ja hän ei ole mistään sekoittumisongelmista ollut tietoinen kokemuksiensa perusteella. Sanoi vaan että vesi on riittänyt aina kun tiedustelin asiaa. Kyseessä 2 aikuista ja 2 lasta ja heidän veden käytöstään en sen enempää osaa kertoa. Tosin ovat asuneet tuossa talossa vasta vajaan kolme kuukautta. Ilmeisesti ongelmaa ei ainakaan kaikilla ole tai esim veden käyttötavat ratkaisevat.
Tämän vuoksi 300G on myös ajoittain pyörinyt ajatuksissa. Vaikka olen tehnyt tekniselle tilalle 4m^2:n tilavarauksen, niin kahdella erillisellä varaajalla tulee tilanahtaus eteen (olettamuksena siis, että myös lattialämmitykselle on oma puskuri).
Jättää puskurin suosiolla pois ja panostaa siihen mitä oikesti tarvitaan eli käyttövettä ja ottaa kierukalla lämitettävän varaajan joka kytketään pelkkään pumppuyksikköön.
Tulevaisuudessa huippukulutuksen aikoina sähkön hinta on varmasti kertoimella X kalliimpaa kuin normaaliaikana. 333G:ssä (kuten varmasti muidenkin valmistajien pumpuissa) on aikaohjelmia pumpun käynnistykselle. Puskurihan on mahdollista ladata halvan sähkön aikaan ja kuluttaa kun sähkö on kallista. Mitä tästä tulee säästöä voi laskea kun tietää huippusähkön hinnan. Lisäksi energiatodistus on varmasti myös tulevaisuudessa yksi lisärahastuskeino. Tällä hetkellä talomme on C-luokassa, mutta toteutuneiden valintojen kautta talo menee takuuvarmasti luokkaan B ja E-luku tulee varmasti olemaan luokkaa 122. Varmasti keksitään jokin vero, joka perustuu E-lukuun ja tuon kustannukset ovat vain arvattavissa. Eli mitä pienempi E, sitä vähemmän maksat. Aurinko auttaa tässä ja taas kerran lyhentää takaisinmaksuaikoja. A-luokkaan pääseminen ei varmasti ole realistinen, koska se vaatisi omalla kohdalla vuositasolla auringolla tuotettua omavaraisenergiaa luokkaa 4000kWh.
Harvakäyntinen pumppu tekee tuota optimointia itsestään. Esim itse en ole kuullut raksalla moneen viikkoon että pumppu olisi käynyt illalla/päivällä. Jostain tuolla ketjussanikin taitaa olla joku kuva mistä tämän näkee. Pumpun ohjaus perustuu kuitenkin ulkolämpötilaan ja usein se on matalampi yöllä. Kun pumppu käy harvakseltaan niin tuo yöllä tapahtuva lämmitys riittää pitämään lämmön varsin hyvin pitkälle päivään tai jopa iltaan/yöhön riippuen kelistä. Lämpöpumput.info foorumilla porukka on yrittänyt säästää välttämällä kalliita päivätunteja mutta melko vaikeaa tuntuu olevan että viivan alle jää oikesti jotain minkä pystyy erottamaan kohinasta. Yleensä edullisimmat tunnit ovat yöllä joten varaajan pyyntilämpötilaan voi laittaa muutaman asteen lisää yöksi niin tuonkin lataaminen tapahtuu suuremmalla todennäköisyydellä yöllä.
Tuosta e-luvusta ja sen säilömisesti en tiedä muutakuin että kunnasta sanoivat että ainoastaan kirjain otetaan talteen ja luvulla ei ole mitään merkitystä. Omassa tapauksessa vanhoilla laskentakaavoilla A. Näiden lukujen selvittäminen jälkikäteen on sen verran kallista puuhaa että en usko että siihen ryhdytään. Eli esimerkkitapauksessa passiivi vs matalaenergia hyötyä kunnan papereissa ei ole. Uusilla laskentakaavoilla tuota A:ta ei tosin kovin helposti saa.
Mutta mitä väliä sillä on mikä kirjain lapussa on? Eikö pääasia ole se että talossa on edullista asua ja omistaja on tyytyväinen?
-
Jos et todella halua alkaa harrastamaan niin jätä tuo puskuri suosiolla pois. Perusteluita:
Tuota harrasteluun ryhtymistä ja sen vakavuutta on vaikea tässä vaiheessa arvioida.
Oma ajatukseni on ollut, että järjestelmä anturoitaisiin niin, että puskurin lämmitys käynnistettäisiin lattiasta palaavan veden lämpötilan laskettua alle asetellun. Onko tämä mahdollista/järkevää? Pitää kahlailla manuaaleja läpi ja tutkia onko toteutettavissa. Kaippa tätä 333G:tä nyt patteritaloihinkin asennetaan jolloin kaverina on esim. Viessmannin Vitocel varaaja?
Patteri kohteissa kuten vanhemmillani on asennettuna puskurivaraaja(heillä neliputki kytkennällä joka vaatii ylimääräisen kiertopumpun). Tällöin lämpötilaa mitataan puskurivaraajan lämpötilaa sekä muistaakseni lähtevän veden lämpötilaa. Käynnityshypoteesi on kuitenkin puskurivaraajan lämpötila joka on vakiona 5K. Harrastamaan ryhtymisella tarkoitin ehkäpä enemmän sitä että paluupuolelle asennettaessa puskuri saattaa aiheuttaa melkoisia ongelmia mm koneen logiikan kanssa joiden kanssa saattaa joutua säätämään/repimään hiuksia päästään, huonommassa tapauksessa ei saa toimimaan hyvin ollenkaan. Jos puskuria ei ole asetuksista laitettu päälle niin normaalisti käynnityshypoteesi mitataan paluuvedestä. Tällöin puskurin paikka olisi mielestäni ll menevän putken välissä. Omassa talossa kun tuota massaa on niin paljon niin uskoisin että tuo ei hirveästi vaikuttaisi paluu lämpötiloihin kun suuri määtä betonia on vaimentamassa lämpötilan vaihteluita. Lämmöluovutus levyillä toteutetuissa ratkaisuissa vaikutus lämpötiloihin suurempi koska lattiassa ei juurikaan varaavaa massaa ole ja lämmönjohtuminen on kaikkea muuta kuin optimaalista.
Miksi mitata varaajan lämpötilaa ja sieltä lähtevän veden lämpötilaa?
Selitin asian varmasti hieman epäselvästi (kuva kertoisi enemmän kuin tuhat sanaa), mutta tarkoitin juurikin sitä, että puskuri on LL:n menopuolella. Oletetaan, että betoni on 22 asteista ja kun sinne menevän menoveden lämpötila laskee alle tuon, niin lattiat ja samalla puskuriin palaava vesi jäähtyy. Nyt kun mittaus on paluupuolella, niin tuosta saadaan käynnistys.
-
Tuosta e-luvusta ja sen säilömisesti en tiedä muutakuin että kunnasta sanoivat että ainoastaan kirjain otetaan talteen ja luvulla ei ole mitään merkitystä. Omassa tapauksessa vanhoilla laskentakaavoilla A. Näiden lukujen selvittäminen jälkikäteen on sen verran kallista puuhaa että en usko että siihen ryhdytään. Eli esimerkkitapauksessa passiivi vs matalaenergia hyötyä kunnan papereissa ei ole. Uusilla laskentakaavoilla tuota A:ta ei tosin kovin helposti saa.
Mutta mitä väliä sillä on mikä kirjain lapussa on? Eikö pääasia ole se että talossa on edullista asua ja omistaja on tyytyväinen?
Olen täysin samaa mieltä kanssasi, aivan sama mitä todistuksessa lukee, koska tuon luettuaan sitä voi käyttää saunan sytykkeenä.
Minua ei enää yllätä mikään millaisia rahastuskeinoja kansalaisten päänmenoksi keksitään. Olihan tässä kuukausi sitten juttua, että mitä parempi näköala sinulla kotoasia on tai jos sinulla sattuu olemaan kulmatontti, niin kiinteistöveron pitäisi olla kovempi. Pointtini siis oli, että vaikka nyt E-luvulla ei ole merkitystä, niin tulevaisuudessa on.
Seuraava uudistus, tai ainakin yksi niistä, tuohon energiatodistus on se, että sinun pitää osoittaa mihin käytät tuottamasi energian. Ylituotantoa, esimerkiksi veden kiehuttamista, ei lasketa saaduksi hyödyksi. Kun aikansa keksivät uudistuksia, niin huomaavat, että esimerkiksi E-luokka B:n vaihteluväli on <80 - <124. Tuohon väliin on hyvä sovittaa muutama veroporras lisää. Verotetaanhan autojakin päästöjen perusteella.
-
Miksi mitata varaajan lämpötilaa ja sieltä lähtevän veden lämpötilaa?
Selitin asian varmasti hieman epäselvästi (kuva kertoisi enemmän kuin tuhat sanaa), mutta tarkoitin juurikin sitä, että puskuri on LL:n menopuolella. Oletetaan, että betoni on 22 asteista ja kun sinne menevän menoveden lämpötila laskee alle tuon, niin lattiat ja samalla puskuriin palaava vesi jäähtyy. Nyt kun mittaus on paluupuolella, niin tuosta saadaan käynnistys.
Tuossa tietoa kuinka tuo käyttäytyy jos käytössä on puskurivaraaja asetus pumpussa.
Heating water buffer cylinder
Types and configuration
Heating water buffer cylinders are required under the following conditions in systems with heat pumps:
* Several heating circuits installed.
* Heating circuits with mixer installed.
* Power-OFF periods must be bypassed.
For system diagrams 3 to 10, the heating water buffer cylinder is configured automatically, since it is a constant default here. For diagrams 1 and 2, a heating water buffer cylinder can be selected as an option via parameter "Buffer cylinder" (7200).
System examples - heat pumps
Heating water buffer cylinders must have two connections each for charging and discharging. If these connections are arranged on one side one above the other, we recommend connecting the charge circuit to the bottom one and the discharge circuit to the top one. The flow rate through the heat pump in the charge circuit must be greater than that of the discharge circuit.
In contrast to the heating circuits, the heating water buffer cylinder is regulated by output and not temperature.With a direct output demand, the management of different heat sources, such as cascades, is more effective than calculating the time integral from the set and actual temperatures. The heat pump control unit treats a low loss header like a small heating water buffer cylinder. Therefore, a corresponding system diagram must also be selected when using a low loss header, or the header must be enabled via parameter "Buffer cylinder" (7200). With a low loss header, in order for the volume of the heating circuits to be able to be used as a buffer, the flow rate of the charge circuit must be lower than the flow rate to the heating circuits.
Operating modes
Various operating modes can be selected for the heating water buffer cylinder, which are differentiated by different set temperatures and different start and stop criteria. For the operating modes of the heating water buffer cylinder, different start and stop times can be specified via parameter "Switch t buffer cyl." (7201).
"Off"
In "Standby" mode, the control unit monitors the frost protection of the heating water buffer cylinder. If the temperature at the cylinder temperature sensor drops below 3 °C, heating is carried out with all available heat sources. Along with the heat pump, the control unit also then immediately starts the instantaneous heating water heater and external heat sources. This occurs independently of the value selected at parameter "Electric heating" (7902). In this operating mode, as soon as the temperature in the heating water buffer cylinder exceeds 10°C, frost protection heating ends.
"Standard" and "Reduced"
The temperature at the cylinder temperature sensor is used for the heat demand. The set cylinder temperature is the maximum value of all heating circuit set temperatures. If the cylinder temperature falls below the set value by more than "Hysteresis" (7203), heating of the heating water buffer cylinder starts. In "Standard" operating mode, heating ends as soon as the return temperature exceeds the set temperature given above. In "Reduced" operating mode, the temperature sensor in either the buffer cylinder or the return is used to stop the heat pump, depending
which shows the higher value. Parameter "Max. temp" (7204) specifies the maximum temperature in the heating water buffer cylinder.
"Fixed value"
The set temperature of the heating water buffer cylinder is "Fixed temp." (7202). If the temperature in the heating water buffer cylinder falls below the set value by the "Hysteresis" (7203), heating of the heating water buffer cylinder starts. This ends as soon as the fixed temperature at the return temperature sensor of the heat pump is exceeded.
-
Demand of further heat sources
Under certain conditions, to heat the heating water buffer cylinder, the control unit issues a demand to other heat sources as well as the heat pump. For this, the following criteria must be met:
* If the heat pump does not deliver any heating output, and the current temperature in the heating water buffer cylinder has fallen below the set value by "Hysteresis" (7203), heating is immediately carried out by one of the following heat sources:
– External heat source:
Enabling only if the outside temperature is below the dual-mode temperature ("Dual-mode temp",7B02).
– Instantaneous heating water heater:
Parameter "Heating with electro" (7902) must be set to "Yes".
* If the temperature in the instantaneous heating water heater has fallen below the set temperature by twice the hysteresis, the control unit starts further heat sources one after the other, after a delay.
Heating with other heat sources ends when the set temperature in the heating water buffer cylinder is reached.
Stop optimisation
The stop optimisation ensures that the heating water buffer cylinder is always heated to the set temperature for enabled switching times at the end of a "higher" operating mode. For this, heating of the heating water buffer cylinder must start within a specific period before the selected switching times. The heat-up time is automatically selected in a range between 0.5 and 2 h, subject to the
times required for it on previous days.
Forced heat transfer
Minimum compressor runtimes increase the efficiency and protect the components of the heat pump. Surplus heat can be transferred to the consumers, as soon as they receive a "transfer signal" from the control unit. Parameter "Excess reaction" (7206) determines whether and under what conditions the heating water buffer cylinder absorbs the surplus heat.The forced heat transfer for the heating water buffer cylinder is ended as soon as the temperature in the cylinder or the return temperature exceeds the "Max. temp" (7204).
-
Myös tuossa kun oli puhetta eri aurinkolämmitys tyypeistä niin mikä vaihtoehdoista kuulostaa järkevälle?
Sulla on energiaa auringosta 1kWh laitettavaksi johonkin.
A. teet sähköä, tienaat 12,5c, ylimääräiset menee valtakunnan verkkoon ilmaiseksi
B. lämmität lattiaa, vaihtoehto olisi lämmittää lattiaa mlp:llä. Tarvetta huonosti silloin kun energiaa on tarjolla. Tienaat 12,5/4,5=2,8c
C. lämmität käyttövettä, vaihtoehto olisi lämmittää mlp:lla. Tarvetta on rajallisesti ympäri vuoden. Tienaat 12,5/2,5=5c
D. teet sähköä, tienaat 12,5c, ylimääräisellä lämmitetään varaajan vastusta.
-
Myös tuossa kun oli puhetta eri aurinkolämmitys tyypeistä niin mikä vaihtoehdoista kuulostaa järkevälle?
Sulla on energiaa auringosta 1kWh laitettavaksi johonkin.
A. teet sähköä, tienaat 12,5c, ylimääräiset menee valtakunnan verkkoon ilmaiseksi
B. lämmität lattiaa, vaihtoehto olisi lämmittää lattiaa mlp:llä. Tarvetta huonosti silloin kun energiaa on tarjolla. Tienaat 12,5/4,5=2,8c
C. lämmität käyttövettä, vaihtoehto olisi lämmittää mlp:lla. Tarvetta on rajallisesti ympäri vuoden. Tienaat 12,5/2,5=5c
D. teet sähköä, tienaat 12,5c, ylimääräisellä lämmitetään varaajan vastusta.
Tuota se minäkin mietin kun rahallinen hyöty näyttää olevan 4:llä aurinkopaneelilla (n. 1kW) sama kuin 10m2 aurinkokeräimillä...mutta aika näyttää kun saa projektin valmiiksi.
-
Tuossa tietoa kuinka tuo käyttäytyy jos käytössä on puskurivaraaja asetus pumpussa.
Kiitos Fraatille em. lainauksista! Mistä dokumentista nuo tiedot löysit? Googlettemalla löysin täysin samat tekstit, mutta en manuaalista, joka viittaisi 333G:hen. Olisi helpompi keskustella jälleenmyyjän kanssa kun on mihin viitata ja kysyä vastaavaa suomenkielistä manuaalia. Vaikka Lontoo taipuukin, niin mieluusti varmistaisi asian suomeksi jos vain mahdollista.
Olenkin yrittänyt kysyä puskurivaraajaratkaisusta kokonaisuutena jälleenmyyjältä, mutta taas kerran ollaan sitä mieltä, että en minä moista tarvitse ja juttu kääntyy johonkin aivan muuhun. :( Vastaavanlaisissa tilanteissa, muita kauppoja tehdessä, olen tullut siihen lopputulokseen, että pitäkää tunkkinne ja siirtynyt asioimaan muualla. >:( Saapa nähdä käykö tässäkin niin jos asiakaspalvelu ei parane! Em. ”ansiosta” myös muut valmistajat ja jälleenmyyjät ovat saamassa uuden mahdollisuuden.
Myös tuossa kun oli puhetta eri aurinkolämmitys tyypeistä niin mikä vaihtoehdoista kuulostaa järkevälle?
Sulla on energiaa auringosta 1kWh laitettavaksi johonkin.
A. teet sähköä, tienaat 12,5c, ylimääräiset menee valtakunnan verkkoon ilmaiseksi
B. lämmität lattiaa, vaihtoehto olisi lämmittää lattiaa mlp:llä. Tarvetta huonosti silloin kun energiaa on tarjolla. Tienaat 12,5/4,5=2,8c
C. lämmität käyttövettä, vaihtoehto olisi lämmittää mlp:lla. Tarvetta on rajallisesti ympäri vuoden. Tienaat 12,5/2,5=5c
D. teet sähköä, tienaat 12,5c, ylimääräisellä lämmitetään varaajan vastusta.
Tuota se minäkin mietin kun rahallinen hyöty näyttää olevan 4:llä aurinkopaneelilla (n. 1kW) sama kuin 10m2 aurinkokeräimillä...mutta aika näyttää kun saa projektin valmiiksi.
Havainnollinen tietovisa Fraatilta, ko. kysymykseen ei kauan tarvitse oikeaa vastausta miettiä vaihtoehtojen A-D väliltä, jota Sailorin kokemusperäinen kommentti ”rahallinen hyöty näyttää olevan 4:llä aurinkopaneelilla (n. 1kW) sama kuin 10m2 aurinkokeräimilläte” tukee hyvin. Minulla keräimien/paneeleiden suuntana tulisi olemaan 169 astetta ja kulma sama 26.
Edelleen mielessä pyörii auringon kokonaisvaltaisen hyödyntämisen mahdollistaminen sekä keräimillä että paneeleilla. Nyt ensimmäinen askel on saada talo kuntoon. Tämän jälkeen asumistottumuksien kautta ”kuulostellaan” millaisia säästöjä aurinko voisi meille tarjota, mihin järjestelmien kehitys on kulkenut ja millaisista takaisinmaksuajoista puhutaan. Tämän jälkeen mietitään mitä laitetaan vai laitetaanko mitään. Realistinen ajankohta on varmasti 2016 aikana, koska todennäköinen muutto on kevättalvella 2015.
Oletetaan, että LKV-kierukalle tuleva vesi on +5. Kuinka paljon tuo +5 vesi suunnilleen esilämmittyy tuossa 5,62m^2 kierukassa (tankki siis alkutilanteessa +35)?
Palaisin aiemmin esittämääni kysymykseen. Eli mitä lämpötilannousun suuruusluokka olisi ja kuin monta kilowattia tuo noin olisi suihkuvirtauksilla (10l/min) olisi? Entäpä jos puskuri olisikin vain +25, joka varmasti on lähempänä totuutta?
-
Otetaan ny hiukan kantaa tähän jutusteluun...
Täällä 10m2 aurinkolämmöstä lasken saaneeni 1. vuanna hyötyä ~1500kWh vuodessa MLP talossa (=kokonaismittari sanoo noin) ja vastaavan lukeman saavuttamiseksi tarvitaan 1.875kWp sähköpaneelia teoriapohjalta jos kaikki paneliston hyöty tulee omaan käyttöön.
Mutta kun tuo 1.875 on jo kesällä liikaa vrt pohjakulutukseen, niin tavallaan tarvitaan hiukan enemmän jotta sama 1500kWh nettohyötyä saadaan, eli mennään luokkaan 2.5kWp panelistoon niin silloin hyöty kotiin on
~1500kWh ja isojen paisteiden kermat menee Porin energialle.
Mutta jos laittaa tuohon jonkun "Immersunin" (~500€ iliman asennusta) tjms jolla saa ohjattua kermat omaan puskuriin niin silloin vois 2kWp panelistolla päästä fifti-sixti lopputulokseen.
Mutta jos ottaa huomioon että sulla on eletric car v2016, niin asia on taas ihan uusi....jne... Oma ennustajaaivolohko sanoo että MLP:n kanssa lisukkeet kannattaa suunnata sinne sähkökeräämiseen koska lämpö kehittyy halavalla jo sillä MLP:llä, mutta silti laittaisin 300-500L "OEG":n, ja toisekseen kaikki systeemit pitäis olla "PV-ready"jä niin voisivat sitten "säätyä" isolla paisteella itsekin isolle, Invertteri pumppu fiksu APK+PK jne...taitaa vaan tuo PV-Ready olla aika utopiaa vielä nykyään...itseasiassa ainut missä olen sen nähnyt on Alpha Innotec MLP, vaikkakaan en tiedä mitä se tuossa tarkalleen tarkoittaa (ON/OFF), ehkä inputtia jolla nostetaan pyyntejä?!?
2.5kWp Paneelia ja Nilanin MLP(Invertteri)+PILP taitais olla vähäkulutuksisin yhdistelmä tähän kohteeseen, sis lämmitykset+LKV+jäähdytys (ilmaista kesällä)...
-
Vuoden 2011 ja 2013 lämmitystarvelujen ero JKL:n lentokentällä 1.5% ja täälläkin keräinten tuoma energiasäästö noin 1500kWh.
-
Vilkuilu muiden valmistajien sivuille tuotti tulosta, ehkä. Liitteenä Niben kytkentäkuva selitteineen toisella kotimaisella (olen pyytänyt valmistajalta ko. dokumenttia suomeksi omien väärinymmärrysten välttämiseksi). Muidenkin valmistajien kilkkeillä moinen kytkentä on varmasti mahdollinen, mutta suoraan ko. kytkentäkuvaa en ole löytänyt.
Olisiko tässä suoraan kytkentäkaavio kuvailemaani käyttötarkoitukseen eli puskuri lattialämmityspiiriin ja puskurin kautta käyttöveden esilämmitys? Vesipannun tilalle tulisi kaavailemani aurinkolämmön pumppuasema ja automatiikka tarvittavine lisävarusteineen. Näin ollen puskurivaraajan yläpuolella esitettyä sekoitusventtiiliäkään tuskin tarvitaan?
Tankin ja kiertovesipumpun lisäksi siis tarvittaisiin AXC40 ja shunttiventtiili. Käsittääkseni lähes kaikki muu (muutama takaiskua/venttiiliä lukuun ottamatta) tarvitaan ilman puskuriakin?
Osaako joku antaa kokemusperäistä tietoa AXC40:n hinnasta? Entäpä hinta 230 VAC shunttiventtiilille, nämä ovat arvatenkin ihan hyllytavaraa?
Vuoden 2011 ja 2013 lämmitystarvelujen ero JKL:n lentokentällä 1.5% ja täälläkin keräinten tuoma energiasäästö noin 1500kWh.
Oliko kommenttisi vain yleinen toteamus sinun 2011 ja 2013 eroista vai vertailua sinun/Roorin järjestelmien sijainnin ja tuoton välillä?
-
Tarjouksia kysellessä kaikki tarjoajat lisäävät tarjoukseensa pumpun käyttöönoton. Jollain tämä tarkoittaa pumpun käyttöönottoa parametrointeineen kun taas toisella tähän kuuluu myös ensiöpiirin kytkentä ilmauksineen. Putkimies on muutaman pumpun kytkenyt ja liuospiirejä ilmaillut. Samoin ilmaus luulisi onnistuvan porausfirmaltakin ja itse asiassa sovin tuon kuuluvan kauppaan.
Miten tuon pumpun käyttöönoton kanssa, onko tuo ylivoimainen itse tehtäväksi, vai kannattaako se jostain syystä jättää jälleenmyyjän hoidettavaksi?
Entäpä itse asennetun pumpun takuu, lienee sama kuin jälleenmyyjän asentama? Tämä on taas yksi sellainen kysymys mihin myyjältä ei tunnu saavan yksiselitteistä vastausta.
-
Oliko kommenttisi vain yleinen toteamus sinun 2011 ja 2013 eroista vai vertailua sinun/Roorin järjestelmien sijainnin ja tuoton välillä?
Minun 2011 ja 2013 erosta.
-
Tarjouksia kysellessä kaikki tarjoajat lisäävät tarjoukseensa pumpun käyttöönoton. Jollain tämä tarkoittaa pumpun käyttöönottoa parametrointeineen kun taas toisella tähän kuuluu myös ensiöpiirin kytkentä ilmauksineen. Putkimies on muutaman pumpun kytkenyt ja liuospiirejä ilmaillut. Samoin ilmaus luulisi onnistuvan porausfirmaltakin ja itse asiassa sovin tuon kuuluvan kauppaan.
Miten tuon pumpun käyttöönoton kanssa, onko tuo ylivoimainen itse tehtäväksi, vai kannattaako se jostain syystä jättää jälleenmyyjän hoidettavaksi?
Entäpä itse asennetun pumpun takuu, lienee sama kuin jälleenmyyjän asentama? Tämä on taas yksi sellainen kysymys mihin myyjältä ei tunnu saavan yksiselitteistä vastausta.
Monella valmistajalla/maahantuojalla on takuun edellytyksenä että käyttöönottopöytäkirja toimitetaan korrektisti täytettynä.
Mikäli ko. pöytäkirjaa ei löydy,ei myöskään takuu ole voimassa.
Tämä siksi, koska monella merkillä on havaittu ns. harmaatuontia ja takuuvikojen kohdalla huomataan että laite onkin uitettu virallisten väylien ohi.