Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: euroshopperi - 12.10.13 - klo:15:21
-
1. Etelä-Pohjanmaa
2. 168 metriä
3. 17kw (IVT X15)
4. Pumppu käy tauotta -15 kylmemmässä säässä
5. On joutunu ottamaan nestettä uloskin paisuntasäiliöstä tänä talvena n. 3 litraa
6. 120m2+kellari 35m2
7. 1964
Yhtäkkiä arvioiden tässä jutussa näyttäisi olevan pielessä ja rutkasti. Tuon kaivonhan pitäisi olla 2 x 168m, kun vertaa meikäläisen korkeustasoa ja mitoitus on siis 2 x 150m ja Espoosta etelään on laite. 120m² ja 17 kW on aivan pielessä, kun meikäkäisellä 350m² ja 17 kW on jo hieman ylimitoitettu.
-
Trolli siis tämä eteläpohjanmaa.
-
Trolli siis tämä eteläpohjanmaa.
Kyllä siinä taitaa olla ihan aidosti pahoin epäonnistunut mitoitus.
Olisi tietysti mielenkiintoista kuulla, millaiseen ratkaisuun tässä kohteessa on päästy.
Toivon "fisu", että kertoisit, onko kaivon alimitoitusta korjattu jotenkin.
Aina näissä tulee mieleen se, että maalämpökauppiaalla pitäisi olla sen verran moraalia,
että ohjeistaa asiakastaan niin, että ei näin kohtuuttomia mitoituksia pääsisi tapahtumaan.
Ei edes silloinkaan, kun ostaja itse asiaa tuntemattomana vaati alimittaista mitoittamista.
...
IVT X15:n max. lämmitysteho on valmistajan mukaan 17 kW. ( http://www.ivt.fi/upload/fi/pdf/IVT_PremiumLine_X15_tuotetiedot.pdf )
-
1. Etelä-Pohjanmaa
2. 168 metriä
3. 17kw (IVT X15)
4. Pumppu käy tauotta -15 kylmemmässä säässä
5. On joutunu ottamaan nestettä uloskin paisuntasäiliöstä tänä talvena n. 3 litraa
6. 120m2+kellari 35m2
7. 1964
Olisikohan lipsahtanut kirotusvirhe ei 17kW vaan pitäisi olla 7kW.
ATS
-
1. Etelä-Pohjanmaa
2. 168 metriä
3. 17kw (IVT X15)
4. Pumppu käy tauotta -15 kylmemmässä säässä
5. On joutunu ottamaan nestettä uloskin paisuntasäiliöstä tänä talvena n. 3 litraa
6. 120m2+kellari 35m2
7. 1964
Olisikohan lipsahtanut kirotusvirhe ei 17kW vaan pitäisi olla 7kW.
ATS
Eikö IVT X15 ole invertteripumppu. Se säätää kompressorin kierroslukua portaattomasti ja tuottaa tehoa 4,5 - 17 kW välillä.
Ylimääräistä tehoreserviä siinä toki on, mitä kyseessä olevassa talossa ei tarvita. Toisaalta kaivo on todennäköisesti mitoitettu suhteellisen kohdalleen talon energiatarpeen mukaan (?).
Invertteripumppu vaan tässä kohteessa käy alhaisilla kierrosluvuilla ja tehoalueensa alapäässä. Kaivon syvyys ei missään tapauksessa riittäisi, jos pumppu kävisi tehoalueensa yläpäässä.
Kai tuo on tavallaan ideanakin invertteripumpuissa, että ei tarvitse olla hirveän monta eri mallia, vaan yksi malli säätyy portaattomasti tarpeen mukaan.
Se on kyllä hieman huolestuttavaa, että nestettä on tarvinnut ottaa pois paisarista, koska se viittaisi kaivon jäätymiseen.
-
Kyllähän tuo suurinpiirtein on linjassa tuo kaivo ja talonkoko ja invertteripumppu hoitaa homman portaattomasti...nou trolli 8)
-
Kaivonmitoitus ja asennusmoka.
17kW vaatii sen mukaisen kaivon ja nyt kaivo siis jäässä.
-
Kaivonmitoitus ja asennusmoka.
17kW vaatii sen mukaisen kaivon ja nyt kaivo siis jäässä.
No millä perusteella, ajatteles nyt vaan loppuun asti?
-
1. Etelä-Pohjanmaa
2. 168 metriä
3. 17kw (IVT X15)
4. Pumppu käy tauotta -15 kylmemmässä säässä
5. On joutunu ottamaan nestettä uloskin paisuntasäiliöstä tänä talvena n. 3 litraa
6. 120m2+kellari 35m2
7. 1964
Eli lämmitystehon tarve -15c lämpötilassa on joko 4,5 kw tai 8,1 kw. Jos lämmitystehon tarve on 8,1 kW niin kaivo on auttamattomasti alimitoitettu. Mistäkö otin nuot tehot? Täältä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1043.msg9298#msg9298
Kyllä siihen on syynsä, että näm invertterei pumput ovat markkinoilta kadonneet (IVT X11, X15 ja Nibe 1245)
-
Kaivonmitoitus ja asennusmoka.
17kW vaatii sen mukaisen kaivon ja nyt kaivo siis jäässä.
No millä perusteella, ajatteles nyt vaan loppuun asti?
Peace ;D
Kyllä ajattelen. Jos talo 120+35m2 ja 17kW max tehon kone käy jatkuvasti -15C pakkasella ja nestettä pitää ottaa pois keruupiiristä, niin jotain on väärin.
Invertteri ottaa aina käyttövettä tehdessään käyttöön 17kW tehon (kaivosta se ottaa ehkä 12000W ja kaivo antaa puolet siitä (40W/m)).... kaivo jäähtyy rajusti... Siihen heti perään lämmitysjakso, niin ei kerkeä lepäämään.... oravanpyörä valmis. Invertterti muistaakseni ohjeistettiin asentamaan siten, että teho (Hertsit) rajoitettiin 10kW antotehoon juuri kaivon jäätymisongelmien vuoksi (ja jotta tehdään kaupallisesti sopivan kokoinen kaivo).
Kaivon mitoitukseen vaikuttaa monta asiaa.
-
Jonkin verran paivitysta asiaan. Pumppu alkoi antamaan taas T11 halytyksia otin yhteyden huoltoon ja mies kavikin mutta sanoi etta kaivo alimittainen muuta asennusfirma ei korvaa toista kaivoa. Talla hetkella kuormituksen jalkeen meno -5 ja tulo 0
-
Jonkin verran paivitysta asiaan. Pumppu alkoi antamaan taas T11 halytyksia otin yhteyden huoltoon ja mies kavikin mutta sanoi etta kaivo alimittainen muuta asennusfirma ei korvaa toista kaivoa. Talla hetkella kuormituksen jalkeen meno -5 ja tulo 0
Kuka on tehnyt kaivon mitoituksen, sen pitäis vastata hommasta?
Mikä on aktiivisyvyys, onko se kaikki 168m aktiivia, vai vainko osa?
Onko iso LKV kulutus?
-
Jonkin verran paivitysta asiaan. Pumppu alkoi antamaan taas T11 halytyksia otin yhteyden huoltoon ja mies kavikin mutta sanoi etta kaivo alimittainen muuta asennusfirma ei korvaa toista kaivoa. Talla hetkella kuormituksen jalkeen meno -5 ja tulo 0
Kuka on tehnyt kaivon mitoituksen, sen pitäis vastata hommasta?
Mikä on aktiivisyvyys, onko se kaikki 168m aktiivia, vai vainko osa?
Onko iso LKV kulutus?
Kaivon mitoituksen on tehnyt pumpun asentanut firma. Aktiivisyvyys on 153m. LKV kulutusta en tieda kun en paase asentajavalikkoon ku en oo saanu koodia vaikka oon pyytany
-
Kaivon mitoituksen on tehnyt pumpun asentanut firma. Aktiivisyvyys on 153m. LKV kulutusta en tieda kun en paase asentajavalikkoon ku en oo saanu koodia vaikka oon pyytany
Tuosta LKV:stä lähinnä sitä että onko monta kuluttajaa ja paljonko menee vettä kaikenkaikkiaan vuodessa, tuosta saa jotain käsitystä siitä onko rankkaa pumpulle...
-
Tuosta LKV:stä lähinnä sitä että onko monta kuluttajaa ja paljonko menee vettä kaikenkaikkiaan vuodessa, tuosta saa jotain käsitystä siitä onko rankkaa pumpulle...
[/quote]
2 aikusta ja 2 lasta on vettä kuluttamas. Vettä menee n. 140 m3 vuodessa
-
Vettä menee n. 140 m3 vuodessa
Ilmeisesti tässä on kaikki vedenkulutus eli lukema vesimittarilta?
Meillä vastaava vuosikulutus on 114m3/v ja käyttöveden lämmitykseen menee tasaisesti 10kwh/vrk tai 300kwh/kk ympäri vuoden.
Keruupiiristä otetaan siis 6-7kwh/vrk tai n200kwh/kk.
Jos arvioisi että fisun lämpimän käyttöveden kulutus olisi n 30%suurempi niin siihen tarvitaan lämpötehoa n13kwh/vrk ja kaivosta siten vajaa 10kwh/vrk.
Ei tuollaisella kulutuksella pitäisi kaivon jäätymiseen olla merkitystä.
-
Ilmeisesti tässä on kaikki vedenkulutus eli lukema vesimittarilta?
Meillä vastaava vuosikulutus on 114m3/v ja käyttöveden lämmitykseen menee tasaisesti 10kwh/vrk tai 300kwh/kk ympäri vuoden.
Keruupiiristä otetaan siis 6-7kwh/vrk tai 20kwh/kk.
Jos arvioisi että fisun lämpimän käyttöveden kulutus olisi n 30%suurempi niin siihen tarvitaan lämpötehoa n13kwh/vrk ja kaivosta siten vajaa 10kwh/vrk.
Ei tuollaisella kulutuksella pitäisi kaivon jäätymiseen olla merkitystä.
eipä juu, kulutus on ehkä jotain normaali+ jos sen noin esittää....eli minun mielestä tuo kokonaisuus ei nyt pitäisi millään jäädyttää kaivoa, vaikka on kuinka 17kW pumppu.
onkohan se kaivo ympäröity vedellä 153m matkalta ja minkälainen varmuus on sen syvyydestä (168m)?
Mulla on 156m kaivo ja sillä hoitetaan maalämmön kanssa 20MWh kulutusta puusauna(20xkk)+LTO-kenno+takka(vähän) kohteessa ja ei koskaan ole ollut tuloneste miinuksella, 200m2 lämmitettävää.
Jos kohteessa on korkean menoveden patterit niin silloin tehoa otetaan sähköstä suhteessa enemmän kuin kaivosta, eli ei tommonenkaan ole selittävä asia.
Kyllähän sen asennuspuljun pitää saada sitten vastuunsa hoitamaa jos tosiaankin mitoitus on pielessä, laitat niiden hankkimaan siihen 100-200m maapiiri avuksi tjms elvyttäjä...
tämmösiä mietteitä...
-
Poraat siihen tammikuussa toisen 168m:sen kaivon, niin saat hyötysuhteen nousemaan, kun saat kaivolta reilusti plussan puolella olevaa litkua. 2 x 168m lienee muutenkin oikea mitoitus tuolle 17 kW pumpulle. Reikä maksaa sellaiset alta 5000 €. Kuittaat koko sijoituksen pois kotitalousvähennyksellä, joka on ensi vuoden puolella noussut 2000:sta 2400€:oon. Tuolla saat kivuitta taas mielenrauhan.
"Hallitus sopi elokuussa 2013 pitämässään budjettiriihessä, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nostetaan 400 eurolla eli 2 000 eurosta 2 400 euroon vuoden 2014 alussa."
Eli eikös se ole perhettä kohden sellaiset 4800€:, eli fisun porakaivon verran. Aika vaikea keksiä mitään muuta helpottavaa, mistä saisi noin paljon työn osuutta ja homma tulee takuulla korjatuksi ilman mitään niksi pirkka ratkaisuja.
-
1. Etelä-Pohjanmaa
2. 168 metriä
3. 17kw (IVT X15)
4. Pumppu käy tauotta -15 kylmemmässä säässä
5. On joutunu ottamaan nestettä uloskin paisuntasäiliöstä tänä talvena n. 3 litraa
6. 120m2+kellari 35m2
7. 1964
Olisiko fisun talon lämmönkulutuksesta ennen maalämpöä jotain lähtötietoja?
Esim onko ollut öljy tai sähkölämmitys tai joku muu?
Paljonko energian kulutus oli edellisellä lämmitysjärjestelmällä?
Ilmeisesti talossa on vesikeskuslämmitys pattereilla,paljonkohan patteriverkon meno-ja paluuveden lämpötilat on -15 asteen pakkasilla?
Millainen talon lämpöeristys on?
Koska kyseessä on invertteripumppu X15 niin jatkuvaan käyntiin siirtyminen ei välttämättä tarkoita että pumppu kävisi maksimitehoilla,normaalisti invertteripumput käy jatkuvasti koko lämmityskauden mutta pumpun lämmitysteho(ja kaivon jäähdytysteho) riippuu lämpöpumpun kierrosnopeudesta joka siis vaihtelee lämmöntarpeen mukaan.
Luultavasti X15 näyttöpanelista näkee millä nopeudella pumppu käy.
Manuaalin mukaan hitain nopeus on 20Hz jolla pumppu tuottaa 4,5kw lämpötehoa ja maksimi on 90Hz jolla pumppu tuottaa 17kw lämpötehoa.
Eli jos löydä nuo hertsi (Hz) lukemat niin niistä näkee mikä on pumpun tehon tuotto.
Talla hetkella kuormituksen jalkeen meno -5 ja tulo 0
Johonkin sitä lämpöä kuitenkin menee ja paljon jos näillä keleillä kaivon keruuliuoksen lämpötilat on tosiaan 0 ja -5 astetta
-
Poraat siihen tammikuussa toisen 168m:sen kaivon, niin saat hyötysuhteen nousemaan, kun saat kaivolta reilusti plussan puolella olevaa litkua. 2 x 168m lienee muutenkin oikea mitoitus tuolle 17 kW pumpulle. Reikä maksaa sellaiset alta 5000 €. Kuittaat koko sijoituksen pois kotitalousvähennyksellä, joka on ensi vuoden puolella noussut 2000:sta 2400€:oon. Tuolla saat kivuitta taas mielenrauhan.
"Hallitus sopi elokuussa 2013 pitämässään budjettiriihessä, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nostetaan 400 eurolla eli 2 000 eurosta 2 400 euroon vuoden 2014 alussa."
Eli eikös se ole perhettä kohden sellaiset 4800€:, eli fisun porakaivon verran. Aika vaikea keksiä mitään muuta helpottavaa, mistä saisi noin paljon työn osuutta ja homma tulee takuulla korjatuksi ilman mitään niksi pirkka ratkaisuja.
Tämä 17kW pumppu oli invertterimallia joten päättely pumpputehosta tarvittavaan energiaan ei oikein osu...
155m2 lämmityspinta-alaan 2*168m reikää...taitais olla Maailman ennätys! 8)
Tässä vielä kohde:
1. Etelä-Pohjanmaa
2. 168 metriä
3. 17kw (IVT X15)
4. Pumppu käy tauotta -15 kylmemmässä säässä
5. On joutunu ottamaan nestettä uloskin paisuntasäiliöstä tänä talvena n. 3 litraa
6. 120m2+kellari 35m2
7. 1964
-
Poraat siihen tammikuussa toisen 168m:sen kaivon, niin saat hyötysuhteen nousemaan, kun saat kaivolta reilusti plussan puolella olevaa litkua. 2 x 168m lienee muutenkin oikea mitoitus tuolle 17 kW pumpulle. Reikä maksaa sellaiset alta 5000 €. Kuittaat koko sijoituksen pois kotitalousvähennyksellä, joka on ensi vuoden puolella noussut 2000:sta 2400€:oon. Tuolla saat kivuitta taas mielenrauhan.
"Hallitus sopi elokuussa 2013 pitämässään budjettiriihessä, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nostetaan 400 eurolla eli 2 000 eurosta 2 400 euroon vuoden 2014 alussa."
Eli eikös se ole perhettä kohden sellaiset 4800€:, eli fisun porakaivon verran. Aika vaikea keksiä mitään muuta helpottavaa, mistä saisi noin paljon työn osuutta ja homma tulee takuulla korjatuksi ilman mitään niksi pirkka ratkaisuja.
Kotitalousvähennystä myönnetään ainakin tänävuonna 45% työn osuudesta miinus 100 euron omavastuu. Ensivuodesta ei ole tietoa, mutta tuskin se prosenttiosuus tuosta paljoa muuttuu.
-
Ääh tosiaan. Tuosta toisesta kaivosthan joutuisi jo maksamaan oikeaa rahaa sellaiset vajaa 3 tonnia.
Kattelin itte pahisuttani noita Viessmanin pumpun ohjeita läpi ja siellä oli sellainen maininta, että kun maksimi lämpöä saadaan 55°, niin tulolitkun täytyy olla vähintään 0°:tta. 60°:n vesi vaatii tulolta jo +2°:n veden ja COP on jo aika huonoa, kun 17 kW pumppu pyyhkii reilusti yli 6 kW kompurateholla menemään. Eli jos vaaditaan pumpulta 60°:sta vettä 0°:teen tulolla, niin ensiksikin kompura käy täydellä 6,29 kW teholla ja sen lisäksi vielä työntää vastuksia mukaan väkisin. Jos tulo sen sijaan saadaan nostettua esim +4°:een, niin pumppu työntää helposti 60°:sta. No sitten tietysti pitää alentaa vaatimuksia esim 45° kierroksi. Patterin vaihtoa on aika monessa tapauksessa tiedossa, tai sitten lattiaremonttia ja rahaa palaa reilusti enemmän kuin tuo n 3 000€. Hätäratkaisuna ja juuri nyt heti on tuo kaivo aika halpa ja nopea toteuttaa. KÄSITTÄÄKSENI tuollainen invertteri pumppu on tarkoitettu ihan muulla lailla toimimaan, kuin kaivon mitoituksella pelleilyyn. Sehän pitäisi laittaa esim tässä tapauksessa tuolle maks 17 kW:lle ja hyöty tulee siitä, jos pumpulla ei ole tarvetta pyörittää täydellä teholla. Tuo x15 taitaa olla kuitenkin n 15 kW vehje, jota voidaan väliaikaisesti yliajaa tuolla 17 kW teholla, jos piikkiä tulee. Elikkä MIELESTÄNI tässä nimenomaisessa tapauksessa on tuota "inverter ominaisuutta" käytetty aivan väärin ja pelleilty sillä kaivon mitoitukseen tuo idea. Joka tapauksessa tuolla toisella kaivolla voisi saada vaikkapa vähintään tuon 2°:tta, jos ei enempikin tulolle lisää, niin homma alkaisi jo jotenkin pelittämään, kunnes sitten saa nuo kaikki vaikka lattialle laitettua. Ittellä on sellainen projekti nyt menossa, että ajattelin ensialkuun pärjääväni sellaisella 45° kierrolla, josta shuntataan sitten lattialle (150m²) ja pattereille saa luvan riittää tuo 45-x °:tta (kierron hukka), kunnes saan nuo kaikki lattialle. 2:ssa huoneessa joutuu todennäköisesti laittamaan esim 22 patterit väliaikaisesti, mutten ajatellut niihin loppupeleissä panostaa sen enempää. Itse esittäisin fisun tapauksessa, että myyjä voisi järjestää tuon toisen kaivon johonkin netto hintaan välttääkseen tuotevastuu selvitykset. Yhteispelillä koittaisi saada tuon homman järjestykseen, ennenkuin on kaivossa putket lytyssä ja homma kusee täydellisesti uusittavaksi. Kaivon ylimitoitus lienee kaikkein pienimpiä mahdollisia virheitä MLP jutuissa. Varsinkin kun siitä on seurauksena suorastaan hyötyä. Joskus tietysti vain vähän, mutta saattaa olla aika paljonkin, kun esim nuo lämpörajat siirtyy ihan toiselle tasolle, joita ei saada esim joissain tapauksissa edes ns. normi kaivosta edes ulos.
-
Ollaan keskusteltu pumpun asentaneen firman siitä että pitäisi olla toinenkin kaivo mutta eivät suostuneet korvaamaan . Kaivo on mitoitettu talon mittojen mukaan. Ölyn kulutus on ollut edellisen asukkaan aikana jolloin oli vielä navettakin käytössä n. 3500l vuodessa. Navetta ei ollut enää käytössä kun on siirrytty maalämpöön
-
Kaivon ylimitoitus lienee kaikkein pienimpiä mahdollisia virheitä MLP jutuissa. Varsinkin kun siitä on seurauksena suorastaan hyötyä.
Tämä oli niin hyvä lausahdus, että piti oikein poimia se tuolta ihan erikseen luettavaksi!
-
Fisu: Saatko / osaatko asettaan sen laitteen ohjelmallisesti 10kW max teholle?
-
Mullahan on vähän samansuuntaisia kokemuksia oman masiinan kanssa. Eli siis olisikohan tässä mahdollista, että kaivo onkin vuotuisen lämmöntarpeen mukaan ihan kohtuu sopivasti mitoitettu, mutta kompuran tehon suhteen (eli siis käytännössä kaivosta otettavan hetkellisen tehon) alimitoitettu.
Mulla nimittäin käy niin, että kun ilmat viilenee nopeasti niin menoveden pyynti nousee ja MLP alkaa raivokkaasti hommiin nostaakseen veden lämpötilaa. Veden lämpötila taas nousee hitaasti, koska talossa on sen verran paljon varaavaa massaa. Tästä taas aiheutuu se, että MLP tekee pitkän käyntijakson ja kaivossa ei riitä lämmönsiirtimen (eli keruuputken) pinta-ala riittävän tehokkaaseen lämmönsiirtoon ja keruuneste siis jäähtyy voimakkaasti. Fiksusti ohjattu invertteripumppuhan hoitaisi tämän nostamalla tehoa pikkuhiljaa, mutta ilmeisesti ainakaan tämä IVT ei ole kovin fiksu...
EED:lla (Earth Energy Designer) olen oman kaivon lämpötiloja jonkin verran simuloinut ja sellainen käsitys on muodostunut, että vuotuisen lämmöntarpeen lisäksi on myös tärkeää, että kaivo on mitoitettu lämmönsiirtomielessä sopivasti kompuran tehoon. Eli invertterin tapauksessa pitäisi saada kierroksia rajoitettua, kuten tossa jo pohdittiinkin.
Laitoin tähän vielä käppyrän mun viime talven kylmimmästä käyntijaksosta. Tuossa mulla on jo jäteilmapatteri käytössä, joka auttaa tilannetta jonkin verran. Jakson viimeiset ~4 tuntia siis kaivolta tuleva litku on pakkasen puolella. Tuo oli viime talvena ainut tuollainen tilanne. Tuota pitkää jaksoa ennen käynnit olivat alta puolituntisia. Eli ei varmastikaan oltaisi menty pakkasen puolelle jos tuo käyntijakso olisi pätkitty vaikka kolmeen osaan. Vielä parempi olisi ollut jos 8kW myllyn sijaan olisi esim. 6kW masiina niin sama energiamäärä otettaisiin pidemmän ajan yli niin keruunesteen lämmöt eivät kyykkäisi tuolla tavalla.
-
Fiksusti ohjattu invertteripumppuhan hoitaisi tämän nostamalla tehoa pikkuhiljaa, mutta ilmeisesti ainakaan tämä IVT ei ole kovin fiksu...
Logiikan ohjelmahan ohjaa myös invertterin pyörimisnopeutta.
Invertterimoottori tekee just niinkuin ohjelma käskee,pyörii vaikka 1r/min eli toimii kellonakin ja pysyy ajassa (on kokeiltu) :)
Invertteripumpuissa pitäisi käyttäjällä olla mahdollisuus muokata ohjelmaa parhaan hyötysuhteen saamiseksi,eihän sama ohjelma jokaiseen kohteeseen sovi kun niissä on yksilöllisiä eroja,hyvänä esimerkkinä edelläoleva Xargon lämpökaivon kuormituksen hallinnasta.
Ohjelmantekijän pitäisi vaan ensin ymmärtää nuokin asiat mutta voi olla toistaiseksi "pitkässä kuusessa"
-
Fisu: Saatko / osaatko asettaan sen laitteen ohjelmallisesti 10kW max teholle?
Mulla ei ole asentajan koodia että pääsisin valikkoon tekemään muutoksia. Pumppu on jo säädetty niin että maksimiteho on 12,5kw ja kaivon kiertopumppu on säädetty täysille että kaivo ei jäätyisi, joka mun mielestä ei oikein toimi koska neste kiertää niin nopeaa että ei kerkiä ottaan lämpöä kaivosta
-
Fisu: Saatko / osaatko asettaan sen laitteen ohjelmallisesti 10kW max teholle?
Mulla ei ole asentajan koodia että pääsisin valikkoon tekemään muutoksia. Pumppu on jo säädetty niin että maksimiteho on 12,5kw ja kaivon kiertopumppu on säädetty täysille että kaivo ei jäätyisi, joka mun mielestä ei oikein toimi koska neste kiertää niin nopeaa että ei kerkiä ottaan lämpöä kaivosta
Näemme kerkeää kun kaivo on jäässä.
-
Mulla ei ole asentajan koodia että pääsisin valikkoon tekemään muutoksia. Pumppu on jo säädetty niin että maksimiteho on 12,5kw ja kaivon kiertopumppu on säädetty täysille että kaivo ei jäätyisi, joka mun mielestä ei oikein toimi koska neste kiertää niin nopeaa että ei kerkiä ottaan lämpöä kaivosta
Millanenkohan pumppu siinä viinakierrossa on? Mulla pumppu on sen verta pieni, että ainakin laskennallisesti kierto on 200m kiepilläkin (satanen kaivo) vain hieman yli 0,5l/s (joka siis on suurinpiirtein turbulentin ja laminaarisen virtauksen raja). Eli jotta lämmönsiirto olisi tehokasta, pitäisi kierron olla yli 0,5l/s. Sekin on siis aivan mahdollista, että lämpö ei siirry keruunesteeseen kierroksen aikana riittävän hyvin jos virtaus on laminaarista.
Tässä jotain EED simulaatiota aiheesta:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3014.msg33417#msg33417
Itse olen harkinnut keruupumpun vaihtamista isompaan kun olen melko varma, että mulla kierto on laminaarinen. Toisaalta tuo mun jäteilmapatteri toimii aina sitä tehokkaammin, mitä kylmempi litku sinne tulee eli nyt vaan käytännössä otetaan suurempi osuus ilmasta kuin keruun turbulentilla virtauksella niin eipä sekään ole mitenkään huono juttu. Isompi pumppu kuitenkin maksaisikin jotain.
-
1. Etelä-Pohjanmaa
2. 168 metriä
3. 17kw (IVT X15)
4. Pumppu käy tauotta -15 kylmemmässä säässä
5. On joutunu ottamaan nestettä uloskin paisuntasäiliöstä tänä talvena n. 3 litraa
6. 120m2+kellari 35m2
7. 1964
Paljonkas tuossa fisun kaivossa on peltiputkea? Kaveri just kertoi, että oli laittanut juurikin eteläpohjanmaalla kaivon ja joutui laittamaan lähemmäs 70 m teräsputkea ennekuin saatiin kallioon asti. Jos tuon peltiputken osalta on lämmöntuotto vain puolet normaalista, niin sekin pitäisi vielä ottaa huomioon. Ja jos vielä on muutenkin vähän rupunen kallio ja huonoa kaivoa, niin eihän se välttämättä vastaa edes 100 m normaali kaivoa. Joka tapauksessa olen käsittänyt, että nyt on siis 168 m kaivo jäässä. Ja se pitää korjata. Jos yli tehoinen pumppu käy tauotta 15 asteen pakkasella, niin joko energiaa huidellaan taivaan tuuliin, tai sitä ei kaivosta saada. Keruussa ei liene ilmaa niin paljon pysty olemaan, että se pilaisi tuon energian oton. Luulisi jo korvin kuultavan porinan käyvän.
-
Tällä hetkellä kuormituksen jälkeen meno -5 ja tulo 0
Nämä numerot kertovat, että lämmön talteenotto toimii ja kaivosta otetaan energiaa.
Siis pumppu ja sen energianotto lämpökaivosta toimivat, mutta kaivosta sitä ei saada tarpeeksi.!
Vikana on alimittainen lämpökaivo.
-
Kysytään ny toisen kerran että onko "fisu" kuinka varma siitä kaivonsa aktiivisyvyydestä, missä kohtaa seilaa se vesi, onko varmuutta?
Hiukan epäilyttää tuo kerrottu 153m aktiivia...
-
Kyllä se pitää paikkansa asennusvaiheessa mitattu
-
Fisu: Saatko / osaatko asettaan sen laitteen ohjelmallisesti 10kW max teholle?
Mulla ei ole asentajan koodia että pääsisin valikkoon tekemään muutoksia. Pumppu on jo säädetty niin että maksimiteho on 12,5kw ja kaivon kiertopumppu on säädetty täysille että kaivo ei jäätyisi, joka mun mielestä ei oikein toimi koska neste kiertää niin nopeaa että ei kerkiä ottaan lämpöä kaivosta
Vähän nyt hämmentää... Hyvinhän toi repii lämpöä jos kierron aikana litkuun tulee 5 asteen korotus -5 --> 0:n.
Meillä on 206 metrinen (D165 mm) kaivo ja Ekowellissä WILOn TOP-S30/10 kaivopumppu. Se on pienimmällä nopeudella ja speksin mukaan virtaus on 1,6...1,8 L/s. Ekowellin 4-putkisella 2 alas 2 ylös -systeemillä liemi lämpenee kierrolla tasaisen tappavasti 2,6-2,8 astetta, eli hiukan yli puolet sun vastaavasta. Tosta systeemi antaa ulos 30-37 asteen lauhdutuslämmöllä 12,7 - 11,8 kW. Paluulämpö tähän aikaan vuodesta n. 5 astetta.
Kirjoitit että maakierron pumppu on säädetty täysille? Numeroiden valossa näyttää että viina viipyy kierrolla todella kauan koska se ehtii kerätä ton viiden asteen buustin ennen paluutaan. Olisiko mahdollista että kiertovesipumppu ei tottelekaan ohjausta tai että kaivokierrossa on tukos joka hidastaa kierron vaikka kv-pumppu tekee minkä pyydetään.
Onko kaivo ilmattu asennuksen yhteydessä? Siis oikeasti ilmattu kunnon pumpulla eikä näennäisversiolla (ilmauspumpun teho reilusti enemmän kuin IVT:n oma)?
Tuo kaivon - 5:n meno kyllä jäähdyttää kaivon yläosaa tehokkaasti ja voi aiheuttaa putken pintaan jäätä josta seuraa tulviminen. Myöskään 0:n paluu ei ole kompuralle otollisin, esim tossa Ekowellissä olevan Scrollin (ZR48K3E) speksissä antoteho putoaa 2,2 kW jos mennään kaivotulossa + 5 asteesta nollaan (12,7 vs. 10,5 kW).
Hätistä myyjää putsaamaan systeemi, ilmaamaan kaivo uudelleen ja/tai vaihtamaan keruupiirin pumppu tai ainakin tarkastamaan sen toiminta.
-
Kyllä se pitää paikkansa asennusvaiheessa mitattu
mutta onko se enää?
ja kuinka se on asennusvaiheessa todettu?
-
Tällä hetkellä kuormituksen jälkeen meno -5 ja tulo 0
Nämä numerot kertovat, että lämmön talteenotto toimii ja kaivosta otetaan energiaa.
Siis pumppu ja sen energianotto lämpökaivosta toimivat, mutta kaivosta sitä ei saada tarpeeksi.!
Vikana on alimittainen lämpökaivo.
Joo energiaa selvästi revitään kaivosta, mutta ei tuo 0C tulo ole sama asia kuin kaivoveden lämpötila. Jos keruu on lämmönsiirtomielessä alimitoitettu (johtui se sitten liian eristävästä putkesta, pienestä putken pinta-alasta, liian tiukasta viinasta, laminaarisesta virtauksesta tai kuivasta kaivosta) niin viinan lämpötila pysyy selvästi kaivovettä kylmempänä. Sinäänsä se ei muuta haittaa kuin että lämpökerroin on pienempi kuin muuten voisi olla. EED:lla saa samankaltaisia tuloksia jos valitsee huonosti lämpöä siirtävän keruun.
Toki sekin on aivan mahdollinen vaihtoehto, että kaivo on siitä otetun energian suhteen alimittainen. Silloin taas lähtisin etsimään syytä talon puolelta. Meneekö jostain reilusti lämpöä hukkaan? Rautakaupasta saa alta satasella infrapunalämpömittarin ja sillä on hyvä käydä talo suht perusteellisesti läpi. Lämpökuvaus olisi toki nopeampi ja tarkempi.
-
Kyllä se pitää paikkansa asennusvaiheessa mitattu
mutta onko se enää?
ja kuinka se on asennusvaiheessa todettu?
Ollaan pohjavesialueella 20m päässä oleva vanha kaivo tulvii yli kokoajan. Asentajat ilmoitti sillon aktiivisyvyyden itse en päässyt sillon paikalle. Taas pe kävi huoltomies sinä aikana kun olin töissä oli vaimoolle sanonu vaihtaneensa jonku anturin ja pyörittäneensä keruun pumppua n. minuutin kaivosta oli tullu +3.2 astetta mutta käynnin aikana tippuu alle nollan
-
Kuulostaa musta edelleen siltä, että lämpö ei siirry kunnolla kaivovedestä viinaan. Saatko työnnettyä tallentavan lämpötilamittauksen kaivoon? Sillähän se selviäisi. En nyt ainakaan lähtisi keruun virtausta laskemaan. Oliko muuten keruun sihti tarkastettu/puhdistettu?
-
Kuulostaa musta edelleen siltä, että lämpö ei siirry kunnolla kaivovedestä viinaan. Saatko työnnettyä tallentavan lämpötilamittauksen kaivoon? Sillähän se selviäisi. En nyt ainakaan lähtisi keruun virtausta laskemaan. Oliko muuten keruun sihti tarkastettu/puhdistettu?
Kaivon kierto on täysillä sen takia ku meinas neste jäätyä pumppuun elikkä kaivo on liian pieni pumppuun nähden tai mulla on liian iso pumppu. En saa työnnettyä anturia kaivoon, keruun sihti on tarkistettu. En pääse pyörittämään kaivon pumppua itte jotta sais katottua kuinka korkealle lämpö nousee
-
Yksi mahdollisuus on siinä, että jäätyminen olisi jo rutistanut keräinputkistoa ja se ahtauttaisi kiertoa.
-
Yksi mahdollisuus on siinä, että jäätyminen olisi jo rutistanut keräinputkistoa ja se ahtauttaisi kiertoa.
Tähän liittyen, mitenköhän on kaivon yläpään eristyksen laita? Mulla on myös runsasvetinen kaivo ja vedenpinta ihan teräsputken "päässä". Silloinhan se on alttiina ulkoilman jäähdyttävälle vaikutukselle ja kun siihen lisää pakkasen puolella olevan (paluu)viinan niin jäähänhän se helposti vetää vaikka kaivo olisi jo muutaman metrin syvyydeltä reilusti plussan puolella. Eli siis kaivon yläpäähän tulee jäätulppa.
Mulla näin kävi ja on muuten aika ikävää puuhaa sitä pakkasilla sulatella. Tuo jäätulppa voi sitten puristaa putkia kasaan. Mulla ei kyllä ollut mitään sellasta ongelmaa vaan sulatin jään pois ihan sen takia, että saisin edelleen nostettua kaivosta vettä vesiautomaatilla. Eristin sitten muutaman sulatteluepisodin jälkeen kaivon yläpään ja se kyllä auttoi. Laitoin siis kaivon yläpään ympärille kaivonrenkaan ja renkaan ympärille 70mm Finnfoamia soiroina ja välit urtsulla. Lisäksi 2x70mm Finnfoam kansi. Tein myös "lämpökanaalin" Finnfoamista talon ja kaivon väliselle muutaman metrin matkalle.
Nyt viime torstaista lähtien kaivo on lisäksi ollut puolilämpimässä tilassa (lasitin ympäröivän tilan). Saas nähä miten vaikuttaa keruun lämpötiloihin pidemmällä aikavälillä.
-
Putket on n. 3m kun kääntyy alaspäin on se kaivonpohja joka kevät jäässä ollut
-
Yksi mahdollisuus on siinä, että jäätyminen olisi jo rutistanut keräinputkistoa ja se ahtauttaisi kiertoa.
Kannattaisi tosiaan tarkistaa kaivon putket,voi hyvinkin olla lytyssä.Keruuputket ei palaudu itsestään jos ovat jonkinaikaa lytyssä.
-
On tämä kyllä outo keissi, tuntuu jo hiukan että olis tavarantarkastukselle aihetta...
En nyt yhtäkkiä huomannut kuinka vanha toimitus?
Kaivo pohjavesialueella, vesi on korkealla, kaivosta tulee 3.2C kun hetken "rullaa" ja sitten käynnin lopussa 0/-5...
-eli kaivosta otetaan selkeesti tehoa, kuten on jo monen suusta jo todettu
-kierto saattaa olla tukkoinen kun tommonen ero dt5C
-tai se kaivo on huonosti tehoa antava
-tai se kaivo on lyhyt vrt tehonottoon
-tai invertteri ei ole oikein käytössä ja ei aja hienosti portaattomasti vaan ajaa täböllä
Puskuria ei ilmeisesti ole?
Minkälainen lämpökäyrä?
Antaako anturit oikeaa tietoa?
Onko siinä joku tehonäyttö siinä ohjauksessa+kierroluku, nappaa valokuvia näytöstä tänne eri tilanteissa
Tuossa pari leikettä tomppelin viittaamasta tiedostosta:
-
Siis tässä:
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5051.0;attach=1257;image)
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5051.0;attach=1259;image)
-
On tämä kyllä outo keissi, tuntuu jo hiukan että olis tavarantarkastukselle aihetta...
En nyt yhtäkkiä huomannut kuinka vanha toimitus?
Kaivo pohjavesialueella, vesi on korkealla, kaivosta tulee 3.2C kun hetken "rullaa" ja sitten käynnin lopussa 0/-5...
-eli kaivosta otetaan selkeesti tehoa, kuten on jo monen suusta jo todettu
-kierto saattaa olla tukkoinen kun tommonen ero dt5C
-tai se kaivo on huonosti tehoa antava
-tai se kaivo on lyhyt vrt tehonottoon
-tai invertteri ei ole oikein käytössä ja ei aja hienosti portaattomasti vaan ajaa täböllä
Puskuria ei ilmeisesti ole?
Minkälainen lämpökäyrä?
Antaako anturit oikeaa tietoa?
Onko siinä joku tehonäyttö siinä ohjauksessa+kierroluku, nappaa valokuvia näytöstä tänne eri tilanteissa
Tuossa pari leikettä tomppelin viittaamasta tiedostosta:
Pumppu on 4.5 vuotta vanha käyttövetelle on 500l varaaja ja lämmitysvetelle 160l varaaja. Lämpökäyrä on 22-57. Käyttövettä tehtäessä teho nousee ensin 40hz, 55hz, 60hz ja sammuu täydestä vauhdista . Tekee samallalailla lämmitysvetelle mutta sammuu 60, 59,58 jne ja kaivolle menevä neste jäähtyy eniten tuossa tehon tiputtamis vaiheessa. Ite oon sitä mieltä että kaivo on liian pieni tälle pumpulle
-
Saatko laitettua painetta tuonne keruupiiriin? Kokeilisin vielä kerran temppuilla ja laittasin sinne 2,5 bar paineen, niin saattaisi vielä palautua kierto, jos on lytyssä. Ainakin tuo kompura pystyy näköjään ottamaan tuosta litkusta ihan liikaa energiaa talteen, kun tuo -5 taitaa olla se turvaraja, jonka alle ei mennä vaan laite lopettaa enemmän kylmentämisen, vaikka pystyisi vieläkin kovempaan suoritukseen. Onkohan tuon kiertopumpun virtaama varmasti säädetty oikein ja täysille? Jos se sitten täyskierrolla antaa liian pienen lämpöeron, niin ainakin kierto riittäisi ja voisi pienentää sitten. En tiedä mitä sellainen iso ilmatulppa aiheuttaisi maahan paluun puolella, mutta sehän oli jo ilmattomaksi varmistettu.Mielenkiintoinen Mielenkiintoinen tapaus kaikkinensa, muistahan raportoida aina välillä.
-
IVT optimalle luvataan 5 vuoden takuu sinulle YKSITYISASIAKAS.
Tämä tarkoitta, että viitenä ensimmäisenä vuotena kaikki viat korjataan ilman mitään erillistä kustannusta.
Mitähän tuo tarkoittaa IVT:n näkökulmasta? Vastaavatko suoraan, että INVERTER ominaisuutta on käytetty väärin kaivon mitoituksen kustannuksella, vai myöntävätkö tuotteen toimivan väärin ohjelmoituna ja tulevat korjaamaan tilanteen.
-
Hieman päivitystä asiaan. IVT:n miehet kävi vaihtamassa anturit ja putket sisälle pumppuun laittoivat kummallekkin linjalle omat putket tuli ennemmin vaihtoventtiillille yhdellä putkella. Nämä toimet auttoi jonkun verran pumppu ei käy enää niin kauan oli ilmeisesti öljypolttimen jäljiltä jääny roskaa sen verran putkiin. Nyt käynyt 12h tauotta kaivoon menevä neste on -6.8 tuleva -1.9. Olisiko kellään antaa ivt x15 asentajan koodia kun ivt:n miehet ei suostu antamaan
-
Nyt on tullut kyseltyä tarjouksia monelta porarilta kun ei IVT suostunut maksamaan edes osaa uuden kaivon porauksesta. Tällä hetkellä kaivosta tulee kuormituksella -2.3 ja paluu -6.3 ja hetken pyörittämisen jälkeen tulo -1.2 eli kaivo on reilusti jäähtynyt. Vaimo epäilee hiukan että riittääkö toinen kaivo pelastamaan tilannetta
-
Nyt on tullut kyseltyä tarjouksia monelta porarilta kun ei IVT suostunut maksamaan edes osaa uuden kaivon porauksesta. Tällä hetkellä kaivosta tulee kuormituksella -2.3 ja paluu -6.3 ja hetken pyörittämisen jälkeen tulo -1.2 eli kaivo on reilusti jäähtynyt. Vaimo epäilee hiukan että riittääkö toinen kaivo pelastamaan tilannetta
Kyllä toinen kaivo varmasti auttaa.
Nyt kaivossa on aktiivisyvyyttä vain 153 metriä, joka on ihan liian vähän.
153 metriä lämpökaivoa ei mitenkään vastaa talon (120m2 + kellari 35m2, rakennettu 1964 ja ollaan Pohjanmaalla) lämmitystarvetta.
...
Harmi, että kukaan ei tunnu ottavan mitään vastuusta tekemistään.!
Kyllä lämmityslaitoksen toimittajalla pitäisi olla jonkinlainen vastuu.
Ilmeisesti toimittaja on tehnyt mitoituksen ja siinä on oltu joko osaamattomia tai liian optimistisia.
Itse olen jotenkin koettanut auttaa maalämmityksen hankkijoita,
kun ei toki voida olettaa, että tavallisella pulliaisella olisi tietämystä hankinnasta ja sen mitoituksesta.
En kumminkaan pysty antamaan minkäänlaista vakuutta siitä, että laatimani laskelmat olisivat virheettömiä.
On eri asia, kun joku yrittäjä myy maalämpölaitoksen omakotiasujalle. Hän rahastaa siitä ja hänelle tulisi kuulua jonkinlainen myyjän vastuu.!
Vielä haluan korostaa sitä,
että kun ilmoitatte maalämpöyrittäjälle esimerkiksi talonne aikaisemman lämmitystarpeen, vaikkapa lämmitysöljyn vuosikulutuksen,
älkää ilmoittako sitä liian pieneksi.
Silloin yrittäjä saattaa vedota tuohon, liian optimistiseen vuosikulutusarvioon ja yrittäjä vetäytyy takuuvastuusta!
-
Kyllä toinen kaivo varmasti auttaa.
Nyt kaivossa on aktiivisyvyyttä vain 153 metriä, joka on ihan liian vähän.
153 metriä lämpökaivoa ei mitenkään vastaa talon (120m2 + kellari 35m2, rakennettu 1964 ja ollaan Pohjanmaalla) lämmitystarvetta.
Havainto: Lämmittettävä pinta-ala 153m2, kaivon syvyys 153m.
Tutun oloinen kaivon mitoitusperiaate. Itsekin joskus (2006..2008) luin/kuulin tuosta "1m2 lämmintä on 1m kaivoa" mitoitus tavasta. On siitä varmaan tällä foorumillakin keskusteltu.
Tuo mitoitustapa on siitä hyvä, että kaivon syvyyden voi laskea kuka tahansa ilman taskulaskinta. :D
-
Tuota mitotustapaa tuntuivat monet käyttävän munkin torpan kohalla kun tarjosivat liki 200m kaivoja... Satanen siis käytössä.
-
Nyt on tullut kyseltyä tarjouksia monelta porarilta kun ei IVT suostunut maksamaan edes osaa uuden kaivon porauksesta. Tällä hetkellä kaivosta tulee kuormituksella -2.3 ja paluu -6.3 ja hetken pyörittämisen jälkeen tulo -1.2 eli kaivo on reilusti jäähtynyt. Vaimo epäilee hiukan että riittääkö toinen kaivo pelastamaan tilannetta
Yksi kysymys jäi vielä mieleen. Eihän sulla vain ole sieltä kaivoilta tulevat ja menevät putket eristämättömiä. Huomasin tuossa vain ittellä, että ennen lumia lämmöt putosi reilusti ja jäin hieman epäilemään, että olisi nuo putket sieltä kaivoilta tulolla ja menolla sellaisessa - 10°:een maamassassa. Olkoonkin, että ovat eristettylä, mutta siis sellaisessa mutasotkussa ne lepää. Kesällä tulee maata reilusti päälle ja kaivannot tulevat kuivumaan siihen pölytasolle, mitä ne oli ennenkin. Suoritin siis itte nuo kaivamiset ja sain odotella niitä viinamiehiä 3 viikkoa ja satoi siis aivan perusteellisesti koko ajan. Noh kanaalit tuli sitten aivan pelkkää lieraa täyteen, mutta eristykset tehtiin ja hiekat pedattiin. Nuo arvot vain tuntuvat sulla aika kovilta. Mutta sanoisin, että saat kaikki toimimaan hienosti toisella kaivolla ja vaikka kaivot olisi siis ylitehoiset, niin se invertteri sitten hoitaa homman kotiin. Kotitalousvähennys nousi juuri vuoden alusta perheelle siihen 4800€ max ja se on hieno homma juurikin sun kohdalla, kun kaivosta tuota työn osuutta on aivan tappiin koko hommasta.
-
Olisiko kellään antaa ivt x15 asentajan koodia kun ivt:n miehet ei suostu antamaan
koitappa päivämäärää 0202
-
1. Keski-Suomen lounaisosa
2. 210 m, josta teräsputkea 39 m. Myös poikkeuksellisen pitkä matka kaivolta tekniseen tilaan, 35 m.
3. Lämpöässä Vs12 - 12 kW
4. Yli 20 asteen pakkasilla kävisi lähes tauotta mutta pysähtyy herkästi vikatilaan
5. Nesteen pinta vaihtelee nopeasti länpötilan muuttuessa. Jo noin -17 asteessa nestepinta alkaa nousta ja neste tulee vuorokauden sisällä ulos, ellei pakkanen hellitä. Yhtä nopeasti laskee. Olen alkanut pumpullä ottaa nestettä pakkasilla ulos ja taas palauittaa lauhtumisen yhteydessä. Vaihtelussa puihutaan jopa parista litrasta maalämpönestettä.
6. 224 m2
7. 1973
En ole varma, kuulunko kuitenkaan etsittyihin vastaajiin, sillä maapiiriin tuloputken perusteella nesteen lämpötila tuntuisi pysyvän pakkasellakin minimissään noin 0-asteisena. Paluuputken sisätilassa olevaan putkeen sen sijaan muodostuu jäätä. Lisäksi on syytä todeta, että putkistossa on aina vain ilmaa, vaikka olen toistuvasti järjestelmää ilmannut. Ilman kertyminen maalämpölaitteen putkistoon tuntuu liittyvän sen herkkyyteen mennä vikatilaan.
Viinan ulos tuleminen yleensä viittaa jäätymiseen, mutta toisaalta, jos tuleva pysyy nollassa, ei jäätyminen olisi mahdollista.
Voisiko nykyisen, pienen maanesteen paisunta-astian tilalle laittaa jonkin huomattavasti isomman,
esimerkiksi 5-10 litraisen.
Silloin ei neste pääse valumaan lattialle!
Seuraa tilannetta ja kerro, kuinka asia kehittyy.
Lämpökaivojen rajoista maallikko saa parhaiten tietoja näistä esimerkkitapauksista.
GTK (http://www.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/geoenergia/) tutkii ja tekee mm. kaivojen lämpökuormitusmittauksia ja löytää näin varsin tarkan kuormitettavuuden lämpökaivolle.
Sitä tietoutta voidaan hyödyntää tulevaisuuden maalämpöprojekteissa.
Tärkeää työtä!
-
matka kaivolta tekniseen tilaan, 35 m.
Onkos sulla nuo putket eristettyjä? Eli niitä 40/70mm, vai ihan tavallisia putkia?
Omakohataisesti vain huomasin, että kun maa oli pitkään lumeton, niin omat putket, jotka on kyllä eristettyjä, makasi sellaisessa -10° liejussa ne taatusti vaikuttaa tuohon tulon laskemiseen. Lumet tuli ja seuraavaksi alkoi tulo lämmetä kummasti. Eli nyt oli jo 1,7° vs matalimpaan 0,3°. Meno on aina noin 4° alle tulon siis menee sellaista -2-3°. Epäilen siis itte, että tuonne kaivoille menevät 2 x 20m, eli siis yhteensä 80m on tällä hetkellä umpijäässä olevassa maassa, joka kylmentää vielä -3° menoakin lisää sinne kaivolle. Tulo sitten myöskin kylmenee vielä suhteessa enemmän. Odottelen nyt kuitenkin rauhassa ja peittelen ne kanaalit vielä lisämaalla kesällä. Mulla on siis kanaalien syvyys 30-50 cm maksimissaan toistaiseksi. Ne on kyllä eristettyjä, mutta olen melko varma että ne on silti nyt umpijäässä ja tilanne alkaa palautua pikkuhiljaa. SUOSITTELEN kaikille vakaasti, että ottavat ne kaivolta talolle putket eistettyinä, jos ne ei ole upotettuina lasketulle maapiiritasolle koko matkalta, eli yli 1m syvyyteen tai noin sinne. sama epäilys koskee myöskin kaivo ja maapiirien sekoittamista esilenkeillä yms...
-
Peruutan tuon Dt 4°:tta. Se on nyt 1,1° paluu -1,9°. Eli siis tämähän on ihan kohdallaan Dt 3°.
-
Putket ovat eristettyjä ja asennusyrityksestä sanoivat, ettei mitään lisäeristystä tarvita. Tein tästä huolimatta niin, että laitoin putkien päälle ensin hieman maata ja sen päälle 50 mm Finnfoamia ennen kaivanteen luomista umpeen. Itse kaivon yläosa sen sijaan ei ole eristetty. Kaivon kansi on n. 80 cm maanpinnan alapuolella. On aika pieni vaiva kaivaa maata kaivon päältä ja laittaa esim. puolen metrin syvyyteen Finnfoamista routaeriste. Ellei joku uskottavasti kerro, ettei kannata, on seuraavan kesän ohjelmassa.
Maapiirin paisuntasäiliö on todellakin varsin pieni (arviolta 3 litran tietämillä) ja ehdotin asennustyöt tehneelle putkimiehelle jo viime talvena, että paisuntasäiliö vaihdettaisiin tilavampaan. Hän ei tähän kuitenkaan tarttunut, vaan ehdotti sen sijaan, että paisuntasäiliön yläosasta vedettäisiin ylijuoksuputki nurkassa seisovaan maalämpönestekanisteriin. En puolestaan itse pitänyt tätä kovin hyvänä ideana, joten asia jäi sillä kertaa siihen. Täytyy ottaa paisuntasäiliön vaihto uudelleen esille.
Koska lämpönesteen pinta paisuntasäilössä reagoi hyvin nopeasti niin ulkoilman pakastumiseen kuin lauhtumiseen, en uskoisi, että kyse on maan routumisen aiheuttamasta ilmiöstä vaakaputkiston kohdalla.
-
Päinvastoin. Tarkoitinkin juuri, että jos on esim, meikäläisen 80m vastaavaa maaosuus,joka pääsee vapaasti jäätymään, niin se, jos mikä, saattaa supistaa kierron tilavuutta. En usko, että kaivoon saa tuollaista jäätulppaa millään aikaiseksi. Siis sen nykyisen viilentämisen lisäksi, mitä se MIELESTÄNI tekee tehokkaasti. Eli saattaa olla, että lämmittelen nykyään tuota kanaalia kiertovedellä kaivosta. Ja kylmä paluu vielä tehostaa vaikutusta, kunnes taso on balanssissa. Mulla on myös lisäeristykset tuolla kanaalissa, mutta saattaa olla, että kaikki on nyt tällä hetkellä aivan vedenympäröimään massaa ja putket lepää todellisuudessa umpijäässä erotettuna tuolla 40/70mm eristyksellä. Mutta sullahan oli eristettyjä putkia, niin niidenhän ei pitäisi puristua ittessään kasaaan, vaikka maa kutistuukin ympärillä. Ainakin LUULISIN näin. Ja mullahan on siis putket ihan suoraan lepäämässä kallion päällä ja peitemaata on toistaiseksi liian vähän, jonka tiesin jo etukäteen.
-
Aika vähän on tullut vastauksia kyselyyn.
Kyselyyn olisi varmaan hyvä lisätä kaivon syvyyden lisäksi porareiän halkaisija ja kuinka monella putkella keruu on toteutettu.
-
Olisiko tässä yksi esimerkki siitä, että iso keräinpinta-ala parantaa kaivosta saatavaa tehoa, mutta kaivo ei silti jäädy.
Melko matala kaivo, isohko pumppu ja talolla lämmitystarvettakin.
Kiinnostava, positiivinen tapaus!
Olisi mielenkiintoista saada geologeilta kommenttia.
Tässä lainaus:
1.Pirkanmaa
2. Porakaivon kokonaissyvyys metriä 145m
3. Lämpöpumpun teho kilowattia 9,2kw Ekowell
4. Kävikö pumppu tauotta pakkajaksolla. 22asteen pakkasilla kävi noin 15h vrk, eli piti taukoja
5. Nousiko nestepinta varaajassa ylös, tuliko viinanhajuista nestettä uloskin? linjassa paisuntasäiliö ei havaittavaa paineen muutosta
6. Lämmitettävän tilan neliömäärä 150m2 josta pattereilla 120m2 loput lattiaa.
7. Talon rakennusvuosi 1992
8. Porakaivon läpimitta, jos tiedossa, 165mm
9. Kuinka moniputkinen keräin. 4-putkinen
10. Kuinka alhaalla kävi maasta tulevan- maahan menevän nesteen lämpötila? tuleva 0,9 ja menevä -1,1
-
Nyt sitte selvis IVT:ltä että kaivon syvyys on vain 132 metriä, oli laskettu jotta 160-170m kaivo riittäisi mutta tuli niin kova vedenpaine vastaan että ei pystytty poraamaan syvemmälle. Edellinen asukas sanoi jotta vettä tuli monta kuutiota reiästä. Tarjouksia on pyydelty ja ne asettuu 4500-8000 välille. Tän hetken kaivon lämpötila on n. -0.6
-
Nyt sitte selvis IVT:ltä että kaivon syvyys on vain 132 metriä, oli laskettu jotta 160-170m kaivo riittäisi mutta tuli niin kova vedenpaine vastaan että ei pystytty poraamaan syvemmälle.
Jos tuo on kirjallisena niin ei kai ole mitään epäselvää, että tulevat poraamaan ne puuttuvat metrit alkuperäisen sopimuksen mukaan. Ellei sitten ole sovittu jo puuttuvista metreistä jokin muu kompensaatio... Eli siis toinen reikä viereen ja siihen aktiivimetrejä reilu 30 IVT:n piikkiin ja varmaan kannattaa omasta pussista heittää ainakin toinen mokoma päälle ettei aivan nysäksi kaivoksi jää. Kytkentätyöt luonnollisesti IVT:n piikkiin.