Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Saneeraus maalämmölle => Aiheen aloitti: 15444 - 04.09.13 - klo:17:22
-
Päätös maalämpöön siirtymisestä on tehty ja nyt pitäisi vain hoitaa ”muutama” käytännön juttu ;)
Tietoja kohteesta:
Siporex talo 2-kerroksessa Naantalissa;
Kerrosala
1kerros 114
2kerros 75
yht 189
tilavuus 620m3
rak.vuosi 2006
vesikiertoinen lattialämmitys Warmia; omat piirit märkätiloille ja lopulle talolle
Jäspi sähköovaali 1800l; lämpiää yösähköllä
Jäspin 300l erillinen lämminvesivaraaja
Enervent Pingviini
Ouman 203 säädin ulkoanturilla/moottoroidut suntit noille kahdelle piirille
Grunforsin 3 asentoiset kiertovesipumput
5 henkinen perhe
Tekniikka muuten teknisessä tilassa mutta lämminvesivaraaja KHH noin 5m teknisestä tilasta
Kulutukset
Sähkö on kulunut talvesta riippuen 26000-28000kW (kaikki sähkö)
Olen lueskellut foorumia ja jotenkin vakuuttunut siitä, että meillä voisi toimia tuo olemassa olevan suuren varaajan ympärille rakennettu MLP ratkaisu kuten esim. tässä ketjussa on keskusteltu: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3008.0
(ainut ero siinä, että puuta ei ole mahdollista polttaa ja meillä erillinen lämminvesivaraaja; käyttöveden esilämmitys isossa varaajassa on ajatuksena).
Asioita jotka mietityttää:
Minkälaisella mitoituksella kaivon ja laitteiston suhteen tässä kannattaisi alkaa puuhailemaan? Onko joitain pumpputyyppejä jotka eivät sovellu tähän tarkoitukseen vai onko kyse enemmän siitä, että myyjät eivät vain halua/osaa myydä tämäntyyppisiä ratkaisuja?
Onko tässä tapauksessa tuo MLP sisäyksikkö myös sellainen normi tornimalli vai eroaako tällainen olemassa olevan suuren varaajan käyttö normiratkaisuista (teknisessä tilassa ei ole hirveästi tilaa tuon suuren varaajan vuoksi mutta tuollainen tornimalli sinne luultavimmin saadaan mahtumaan. Teknisessä tilassa on myös nyt aika suuri paisuntasäiliö; onko tuon oltava tässä minun MLP ratkaisussa myös noin suuri; tästä tulisi paljon lisätilaa?).
Voidaanko noita olemassa olevia kiertovesipumppuja/oumannia/moottorisuntteja hyödyntää vai onko tuossa MLP omat tuota varten?
Teknisessä tilassa hurraa Linux-serveri ja olisi kiva saada MLP dataa ja tehdä graafit Linukalla; onko kaikissa MLP jonkinlainen datan ulostulo vakiona vai onko nämä aina ns. lisävarusteita?
Alustavasti miettinyt kustannuksia (onko sinne päinkään?)
Kaivo yms työt n 6500e
MLP 6000e
LVI-työt/sähkö 2000e
...
Editoinut "tomppeli.: poistin lisäämäni liitetiedoston, jotta liitetiedostokansio ei täyttyisi liiaksi!
-
Ihan kelvollinen kohde MLP:lle.
Jos näin teoriapohjalta ja kaikkia yksityiskohtia tuntematta, paras ratkaisu olis:
heivata se 300L Jäspi myyntiin ja laittaa siihen tilalle LKV varaajallinen vaihtovenapumppu (AIT), ovaalivaraaja entisellään ja MLP lämmittämään sitä kelluvalla lauhdutuksellalla, LKV esilämmitys ovaalin kierukoilla, lattiapiirit MLP:n hoiviin. Muuta myytävää olis Ouman ohjain, shuntit jäis paikoilleen.on
Paisari taitaa olla isoille varaajan lämmöille, joten sen voinee saada pienemmäksi jollei haaveile vaikka jotain aurinkolämpöä.
Taitaa vaan tuo 5m etäisyys olla onkelma?!
Ei taida olla ammetta?
Taitaa nuo nykypumput olla melkein kaikki web servereilla tai vastaavilla.
Lämpöön taitaa kulua jotain 20M, tuo vois korvautua hyvinkin 5-6M:aan MLP:llä.
Nuo mainitsemasi hinnat riippuu ja roikkuu paljon siitä kuinka toteuttaisit, ositettuna ja omilla hartioillakin vai avaimet käteen.
Mitoitusheittona joku 8kw pumppu + 150m aktiivinen kaivo, pienestä ylitehosta ei ole haittaa kun on tuo varaaja välissä.
-
Enervent Pingviini
Onko tuossa Enervetissä tai kanavissa vesikiertoista jälkilämmitystä?
Jäspi sähköovaali 1800l; lämpiää yösähköllä
käyttöveden esilämmitys isossa varaajassa on ajatuksena
meillä voisi toimia tuo olemassa olevan suuren varaajan ympärille rakennettu MLP ratkaisu
Jos olisi patterilämmitys niin olisin samaa mieltä.
Jos talossa on lattialämmitys ja niiden putket betonivalussa niin se muodostaa jo massiivisen varaajan ja lämpöpumpun voi liittää suoraan lattialämmityspiiriin ilman puskurivaraajaa.
Hyötypuolena tuon ison varaajan säilyttämiselle olisi käyttöveden esilämmitys ja jos lattialämmityssysteemit on valmiina ja toimii hyvin niin niille ei tarttis tehdä mitään,lisätään vain lämpöpumppu joka pitää ison varaajan veden sopivan lämpöisenä talon lämmöntarpeen mukaan.
Maalämmön asennus olisi siis varsin helppoa kun lämmityspuolen putkituksiin ei tarttis mitään muutoksia.
Haittapuolena tuollaiselle isolle varaajalle on melkoiset lämpöhäviöt,meillä on Jämä Kantikas 1250l ja siinä tulee n 7kwh/vrk lämpöhäviöitä.
Tämäkin varaaja on tehtaalla eristetty 90mm uretaanivalulla.
Käyttövesipuoli kannattaisi tehdä niinkuin Roori tuossa esittikin,eli vaihtoventtiilipumppu ja entinen 300l:n varaaja korvataan joko kierukka tai kaksoisvaippavaraajalla.
Ei sen käyttövesivaraajan tartte olla lämpöpumpun koneikossa,putkiyhteys toki lämpöpumppuun tarvitaan.
Voi olla muuten parempikin jos käyttövesivaraaja on lähempänä kulutuspisteitä.
Lämpöpumppuja on monilla valmistajilla sellaisia vakiomalleja että lämpöpumpun koneikossa on vain lämmönvaihtimet,varaajat on sitten muualla
Tuossa linkki ja liite Nibe 8kw:n lämpöpumpusta
http://www.taloon.com/maalampopumppu-nibe-f1145-8-kw/LVI-5361529/dp
-
Enerventissä on sähkövastus mutta sitä ei ole tarvinnut pitää päällä kuin tosi kylmillä keleillä.
Onko tuo ison varaajan lämpöhäviö tuota luokkaa myös matalimmilla lämpötiloilla lattialämmityksessä?
Ymmärsinkös oikein eli vanhat shuntit ja kiertovesipumput jäisivät ja vain Oumanni vaihtoon, sillä mlp on varmaan paras olla tuo ohjauslogiikka ja mittaukset? Minkä kokoisella lkv varaajalla 5 henkinen perhe tulisi toimeen jos tuota esilämmitystä käytettäisiin?
-
Siporex talo 2-kerroksessa Naantalissa;
Kerrosala
1kerros 114
2kerros 75
yht 189
tilavuus 620m3
rak.vuosi 2006
vesikiertoinen lattialämmitys Warmia; omat piirit märkätiloille ja lopulle talolle
Jäspi sähköovaali 1800l; lämpiää yösähköllä
Jäspin 300l erillinen lämminvesivaraaja
Enervent Pingviini
Ouman 203 säädin ulkoanturilla/moottoroidut suntit noille kahdelle piirille
Grunforsin 3 asentoiset kiertovesipumput
5 henkinen perhe
Tekniikka muuten teknisessä tilassa mutta lämminvesivaraaja KHH noin 5m teknisestä tilasta
Kulutukset
Sähkö on kulunut talvesta riippuen 26000-28000kW (kaikki sähkö) .
Laitoin talosi tietoja taulukkoon ja liitin siitä tulosteen omaan aloitusviestiisi.
Onko ulkoseinän Siporex harkko 275 vai 375 mm paksu?
Oletin nyt sen olevan noin 375mm.
Näyttäsi tarvitsevan noin 8 kW -tehoisen pumpun ja noin 160 -170 aktiivimerisen lämpökaivon.
Tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei mikään takuumitoitus.
Sitovan takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.
-
Enerventissä on sähkövastus mutta sitä ei ole tarvinnut pitää päällä kuin tosi kylmillä keleillä.
Onko tuo ison varaajan lämpöhäviö tuota luokkaa myös matalimmilla lämpötiloilla lattialämmityksessä?
Ymmärsinkös oikein eli vanhat shuntit ja kiertovesipumput jäisivät ja vain Oumanni vaihtoon, sillä mlp on varmaan paras olla tuo ohjauslogiikka ja mittaukset? Minkä kokoisella lkv varaajalla 5 henkinen perhe tulisi toimeen jos tuota esilämmitystä käytettäisiin?
Juu ei paljon tarvittane Naantalissa sähkövastusta IVK:ssa...
Ovaalisi lämpöhäviön saanet selville kun heität asiakysymyksen Kaukoralle Raisioon...en oikeis usko sen olevan 7kwh:ta tuossa sinun mallissa ja alle 40C lämpötilassa..arvataan 4kwh, onko siellä Ovaali huoneessa minkälainen lämpötila kun ajat sitä sähköllä?
Ei vanhoja pumppuja/shunttiventtiileitä tarvi muuttaa jos ne toimimoottorit sopivat MLP ohjaukselle, minkämerkkiset kääntömoottori lienevät?
Onko sulla uusien putkien vetomahdollisuus tekntilasta khh:een?
-
Kääntömoottorit ovat belimo nrc24-3 mallia.
Tekniseen tilaan tulee talon vesi ja vesimittarikin on siellä, tuosta on myös vedetty vesiputki khh alaslaskun kautta tuolle Jäspin lkv varaajalle eli eikös tuota voisi hyödyntää tässä esilämmitystapaiksessa vai tarvitaanko tuonne kaksi putkivetoa?
Tuo tekninen tila ei ole talvikeleilläkään mitenkään erityisen lämpöinen eli uskon ettei tuo lämpöhäviö ole mikään kovin suuri.
Kiitos tomppelille laskelmasta, harkko on juurikin tuon 375.
-
Onko tuo ison varaajan lämpöhäviö tuota luokkaa myös matalimmilla lämpötiloilla lattialämmityksessä?
Meidän varaaja on vuodelta -87,voi olla että uudet eristeet on parempia(?)
Meillä oli mittaustilanteessa (kesäaika) varaaja +50C ja kattilahuoneen lämpötila n +25C.
Mittaus tehtiin viikon lomareissun aikana kun ei ollut käyttöveden kulutusta,eikä muutakaan kulutusta.
Tarkkaan ottaen lämpöpumppu oli 7vrk:n aikana lämmittänyt varaajaa 49kw:n teholla ja koska varaajasta ei sinä aikana käytetty lämmintä vettä niin uskoisin että tuon verran siinä on lämpöhäviöitä.
Pitää kuitenkin huomata että vaikka toi 7kw/vrk on varaajan lämpöhäviö niin lämpöpumppu ottaa sähköverkosta n 2,3kw/vrk tai tuntikulutuksena 96w sähkötehoa tuon häviön osalta.
Eli sähköverkosta kuluu maksullista energiaa 2,3kwh/vrk (96w/h) varaajan 7kwh/vrk häviöihin.
Ymmärsinkös oikein eli vanhat shuntit ja kiertovesipumput jäisivät ja vain Oumanni vaihtoon, sillä mlp on varmaan paras olla tuo ohjauslogiikka ja mittaukset?
Kyllä minä jättäisin myös entisen Oumanin edelleen käyttöön jos se toimii nyt hyvin.
Lämpöpumpun logiikka voisi sitten pitää ison varaajan veden omalla logiikalla kulloisenkin talon lämmöntarpeen mukaan sopivana.
Eli lämpöpumppu lämmittää varaajan veden sopivan lämpöiseksi ja Ouman säätää varaajasta lattiaan menevän veden lämpötilaa samoilla antureilla ja toimilaittella kuin nytkin.
Käytännössä lämpöpumppu siis lämmittää käyntijakson aikana ison varaajan veden pari-kolme astetta korkeammaksi kuin menoveden lämpötila on ja taukojakson aikana lattiaan menee varaajaan varastoitunutta lämpötehoa kunnesa varaajan vesi on jäähtynyt käynnistysrajalle jolloin lämpöpumppu taas käynnistyy ja nostaa varaajan veden lämpötilan pysäytyslukemiin.
-
Kääntömoottorit ovat belimo nrc24-3 mallia.
Tekniseen tilaan tulee talon vesi ja vesimittarikin on siellä, tuosta on myös vedetty vesiputki khh alaslaskun kautta tuolle Jäspin lkv varaajalle eli eikös tuota voisi hyödyntää tässä esilämmitystapaiksessa vai tarvitaanko tuonne kaksi putkivetoa?
Tuo tekninen tila ei ole talvikeleilläkään mitenkään erityisen lämpöinen eli uskon ettei tuo lämpöhäviö ole mikään kovin suuri.
Kiitos tomppelille laskelmasta, harkko on juurikin tuon 375.
Taitavat sopia mainiosti MLP:n ohjaukseen nuo belimot, varmistettava tietysti ehdokkaisiin, minä kyllä yrittäisin saada kaikki ohjaukset sen MLP:n hoitoon jolloin kaikki hallinta samasta paikasta ja etänäkin...
Oletuksena että sinun kylmän veden jako on KHH:ssa::::::jos MLP jää tekniseen tilaan niin kylmä ja kuuma vesi pitänee viedä sinne KHH:on, jos taas MLP tulis KHH niin silloin myös tarvitaan tuohon väliin 2 putkea kylmä ja esilämmitetty...lisäksi se kaivopiiri pitää saada (2 putkee) sinne MLP:lle.
-
Itse en kyllä keksi mitä merkittävää hyötyä olemassa olevien varaajien säilyttämisellä olisi. Vievät vain tilaa ja nostavat asennus- sekä käyttökuluja. Varaajat myyntiin ja tilalle integroiduilla kv-varaajalla oleva vaihtoventtiilipumppu.
-
Taitavat sopia mainiosti MLP:n ohjaukseen nuo belimot, varmistettava tietysti ehdokkaisiin, minä kyllä yrittäisin saada kaikki ohjaukset sen MLP:n hoitoon jolloin kaikki hallinta samasta paikasta ja etänäkin...
Oletuksena että sinun kylmän veden jako on KHH:ssa::::::jos MLP jää tekniseen tilaan niin kylmä ja kuuma vesi pitänee viedä sinne KHH:on, jos taas MLP tulis KHH niin silloin myös tarvitaan tuohon väliin 2 putkea kylmä ja esilämmitetty...lisäksi se kaivopiiri pitää saada (2 putkee) sinne MLP:lle.
Jep, samaa mieltä tuon kanssa, että kaikki ohjaukset MLP sillä haluan seurata ja ohjata systeemiä etänä.
Jep, käyttöveden jako on tuolla KHH ja sinne menee nyt siis kylmän veden veto tuolle Jäspin LKV varaajalle. Taitaa noiden vetojen minimoinnin kannalta olla parasta, että MLP on teknisessä tilassa. Kumpi olisi parempi ratkaisu: laittaa uusi LKV varaaja tuonne KHH vai korvata tuo tila vaikka säilytyskaapilla ja laittaa LKV varaaja MLP yhteyteen tekniseen tilaan? Näin ei tarvitsisi vetää kuin yksi putkiveto alaslaskun kautta KHH? Miten iso tuon LKV varaajan pitäisi meillä olla (5hlö) jos tuota esilämmitystä käytetään?
Tuleeko tuosta muuten "makua" veteen kun sotketaan lattialämmitysvettä ja käyttövettä keskenään ja vaatiiko jotain extra bakteerien tappoa?
-
Itse en kyllä keksi mitä merkittävää hyötyä olemassa olevien varaajien säilyttämisellä olisi. Vievät vain tilaa ja nostavat asennus- sekä käyttökuluja. Varaajat myyntiin ja tilalle integroiduilla kv-varaajalla oleva vaihtoventtiilipumppu.
Sama asia ihan toisinpäin: mitä hyötyä on purkaa vanha(uusi), nostaa vaan asennuskustannuksia tehdä turhia purkuhommia ja uudelleen kytkyjä.
Sitten jos esiin tulee joku isompi asia kuten ettei mahdu tai muuten tulee huono niin sitten se on eri asia.
-
Jep, samaa mieltä tuon kanssa, että kaikki ohjaukset MLP sillä haluan seurata ja ohjata systeemiä etänä.
Jep, käyttöveden jako on tuolla KHH ja sinne menee nyt siis kylmän veden veto tuolle Jäspin LKV varaajalle. Taitaa noiden vetojen minimoinnin kannalta olla parasta, että MLP on teknisessä tilassa. Kumpi olisi parempi ratkaisu: laittaa uusi LKV varaaja tuonne KHH vai korvata tuo tila vaikka säilytyskaapilla ja laittaa LKV varaaja MLP yhteyteen tekniseen tilaan? Näin ei tarvitsisi vetää kuin yksi putkiveto alaslaskun kautta KHH? Miten iso tuon LKV varaajan pitäisi meillä olla (5hlö) jos tuota esilämmitystä käytetään?
Tuleeko tuosta muuten "makua" veteen kun sotketaan lattialämmitysvettä ja käyttövettä keskenään ja vaatiiko jotain extra bakteerien tappoa?
Jos laitata LKV varaajallisen pumpun sinne tekn.tilaan, niin ei KHH:ssa välttis tarvita mitään varaajaa kun se välimatka oli "vain" 5m, hyvin hiukan enemmin vaan valutusta ennenkuin tulee kuumaa..tai sitten heittää sinne KHH:on ~60L jäspin korjaamaan tuon "kuopan"...mutta tuon voi tehdä sitten myöh. jos siltä näyttää että vaatii.
Jos taas ajattelit vain esilammittää siellä isossa ja MLP olis ilman LKV:tä niin sitten jättäisin sen 300L priimarin paikoilleen...tuossa tapauksessa häviät ehkä ½ LKV tekemisestä MLP:llä.
-
Jos taas ajattelit vain esilammittää siellä isossa ja MLP olis ilman LKV:tä niin sitten jättäisin sen 300L priimarin paikoilleen...tuossa tapauksessa häviät ehkä ½ LKV tekemisestä MLP:llä.
Ajatus on tehdä myös LKV tuolla MLP ja tuo idea tuosta pienestä varaajasta tarvittaessa tuonne KHH tuon vanhan tilalle ns. optiona on hyvä idea; katsoo miten homma pelaa ilman tuota ja jos tuntuu, että pitää laskea paljon ennen kuin esim. yläkerrassa saa kuumaa vetta niin sitten lisäilee tuon varaajan tuonne KHH.
Onko kellään ison varaajan ja LKV esilämmityssysteemin omistajalla kommenttia tuhon "haiseeko/maistuuko" vesi kun lämmityksen kiertovettä sotketaan kayttöveteen?
-
Ei ne LKV ja lämmitysvesi ole sekaisin, ne on ihan erillisiä vesiä ...vai mitä tarkoitit ::)
-
Ei ne LKV ja lämmitysvesi ole sekaisin, ne on ihan erillisiä vesiä ...vai mitä tarkoitit ::)
Ilmeisesti olen ymmärtänyt jotenin väärin tuon tavan, jolla tuo isossa varaajassa oleva lämmin lattialämmityksen vesi esilämmittää tuon MLP tehtävän lämpimän käyttöveden; miten tuo tapahtuu käytännössä?
-
Kierukass/kierukoissa, jos sulla semmoset on siinä isossa varaajassa?
Voi olla jotta ei ole koska teit sen LKV:n 300L jäspillä.
-
Ok, nyt tajuaa ;)
Ei ole kierukoita isossa kattilassa juurikin tuon 300L Jäspin vuoksi.
Kaatuuko idea tämän takia vai saako tuohon isoon varaajaan ne lisättyä helposti tai jotenkin muuten hoitaa tämä esilämmitys helposti?
-
Jos tuossa 1800l:n Ovaalivaraajassa ei ole käyttövesikierukoita niin ei sitä silloin kannata säilyttää.
Eli maalämpö suoraan lattiaan ja vaihtoventtiilin kautta käyttövesivaraajan lämmitys.
-
Onko kellään ison varaajan ja LKV esilämmityssysteemin omistajalla kommenttia tuhon "haiseeko/maistuuko" vesi kun lämmityksen kiertovettä sotketaan kayttöveteen?
Tässäkin on lämpimän käyttöveden esilämmitys.
Puhdas käyttövesi on kupariputkikierukan sisällä ja täysin erillään patterikierron vedestä.:
(http://kuva.termiitti.com/image/690.jpg)
-
Jos tuossa 1800l:n Ovaalivaraajassa ei ole käyttövesikierukoita niin ei sitä silloin kannata säilyttää.
Eli maalämpö suoraan lattiaan ja vaihtoventtiilin kautta käyttövesivaraajan lämmitys.
Näin se taitaa olla parasta tehdä; tuntui vain tuo esilämmitys metkalta ajatukselta mutta ilmankin varmaan toimeen tulee ja onhan se aina parempi mitä vähemmän liikkuvia osia systeemissä on.
Mikä tuollaisen 7-vuotta vanhan sähkö-ovalin markkinahinta on tänä päivänä?
-
Ok, nyt tajuaa ;)
Ei ole kierukoita isossa kattilassa juurikin tuon 300L Jäspin vuoksi.
Kaatuuko idea tämän takia vai saako tuohon isoon varaajaan ne lisättyä helposti tai jotenkin muuten hoitaa tämä esilämmitys helposti?
Siellä voi silti olla kierukkalaipat siinä varaajassa (ehkä piilossa kannen alla), näet sen varmaankin varaajan päältä...??!!
Laippaan sitten kierukat, niin esilämmitys onnistuu...kierukat maksaa muutamat satkun kappale...
oops! Olipas muuten kalliita noi sähköovaalit tuolla varaaja.com:ssa, melkein saa MLP:n...siitähän periaatteessa pitäis saada vielä ½hintaa€ :o
-
Siellä voi silti olla kierukkalaipat siinä varaajassa (ehkä piilossa kannen alla), näet sen varmaankin varaajan päältä...??!!
Jos varaajan tyyppikilpi on näkyvissä niin ehkä siitäkin selviää.
Jos siinä on kirjaimet EPK niin
E = eristetty
P =pellitetty
K = sisältää kierukat.
Onnisen sivuilta tuollaista infoa ;)
Myös Taloon.com samaa tietoa:
http://www.taloon.com/energiavaraaja-jaspi-ovali-1.8-epk/LVIN-5236108/dp
EPK malli on eristetty (E), valmiiksi pellitetty (P) ja sisältää 2 käyttövesikierukkaa (K). Tilavuus on 1800 litraa.
-
Ei taida olla tuo EPK vaan sähköovali:
http://varaaja.com/index.php/energiavaraajat/jaespi-energiavaraajat/saehkoeovali-varaajat/jaspi-sahkoovali-1-8-16kw-energiavaraaja-detail
Aivan järjetön hinta:
Hinta:
Myyntihinta: 5489,52 €
-
Ei taida olla tuo EPK vaan sähköovali:
http://varaaja.com/index.php/energiavaraajat/jaespi-energiavaraajat/saehkoeovali-varaajat/jaspi-sahkoovali-1-8-16kw-energiavaraaja-detail
Aivan järjetön hinta:
Hinta:
Myyntihinta: 5489,52 €
Jep, sähköovali on kyseessä ja ompas hinnat nousseet, maksoin tuosta 3800e vuonna 2006
-
Kyllähän viisainta on heivata molemmat varaajat pois, mutta jos haluaa kikkailla:
- liukuvalla lauhdutuksella tuo iso varaaja kuten ehdotettiinkin
- levylämmönvaihtimella otetaan MLP-ISO VARAAJA välistä esilämmitys käyttövedelle
- isoon varaajaan myöhemmin vaikka aurinkokerääjät tai paneelit
Tuommoisen käypäsen varaajan hinta käytettynä on kuitenkin täysin mitätön verrattuna uusihankintahintaan. En hävittäisi jos vain tilaa on.
-
Pari donaa näkyy olevan:
http://www.nettimarkkina.com/lamminvesivaraaja-jaspi-ovali/1130599
Ei se hinta varmaan ihan huippuun nouse kun ei noista varsinaisesti ole pulaa...mutta jos 2 donaa saa niin sillä rahalla saa jotain muuta.
Kannattaa kyllä varmistaa onko siellä ne kierukkalaipat hitsattuna vai ei...
-
Sellainen vielä että ison varaajan sähkönsyötön voi kääntää maalämpökoneelle,varmaan riittää teho niin ei tartte uutta kaapelia vetää.
Maalämpökoneissa on yleensä vakiona sähkövastukset vara/lisälämmitykseen ja ne on valmiiksi asennettu ja kytketty pumppukoneikkoon.
Varaajattomissa maalämpöpumpuissa(esim Nibe 1145 ) on ns virtausperiaatteella toimiva sähkövastus ;)
-
Pari donaa näkyy olevan:
http://www.nettimarkkina.com/lamminvesivaraaja-jaspi-ovali/1130599
Ei se hinta varmaan ihan huippuun nouse kun ei noista varsinaisesti ole pulaa...mutta jos 2 donaa saa niin sillä rahalla saa jotain muuta.
Kannattaa kyllä varmistaa onko siellä ne kierukkalaipat hitsattuna vai ei...
Tuo 2000€ on hintapyyntö. Unennäköä... ei noita käsistä viedä: http://www.tori.fi/lappi/Jaspi_lamminvesi_varaaja_1800l_7825471.htm?ca=7&w=3 (http://www.tori.fi/lappi/Jaspi_lamminvesi_varaaja_1800l_7825471.htm?ca=7&w=3)
-
Pari donaa näkyy olevan:
http://www.nettimarkkina.com/lamminvesivaraaja-jaspi-ovali/1130599
Ei se hinta varmaan ihan huippuun nouse kun ei noista varsinaisesti ole pulaa...mutta jos 2 donaa saa niin sillä rahalla saa jotain muuta.
Kannattaa kyllä varmistaa onko siellä ne kierukkalaipat hitsattuna vai ei...
Tuo 2000€ on hintapyyntö. Unennäköä... ei noita käsistä viedä: http://www.tori.fi/lappi/Jaspi_lamminvesi_varaaja_1800l_7825471.htm?ca=7&w=3 (http://www.tori.fi/lappi/Jaspi_lamminvesi_varaaja_1800l_7825471.htm?ca=7&w=3)
jep jos ajattelee että alkaa sitä noinkin uutta varaajaa sieltä repimään irti sinänsä toimivasta lämmönjaosta, niin kyllä sillekin jotain hintaa tulee...putkihommia ~400€...
eli jos siitä jotenkin järkevästi saa jotain järkevää käyttöä olemassa olevaan paikkaan niin ei kannata vaivautua purkamaan...aurinkoa tuohon sais ladattua ja paljon mutta se ei nyt liene
aloittajan mielessä.
-
jep jos ajattelee että alkaa sitä noinkin uutta varaajaa sieltä repimään irti sinänsä toimivasta lämmönjaosta, niin kyllä sillekin jotain hintaa tulee...putkihommia ~400€...
eli jos siitä jotenkin järkevästi saa jotain järkevää käyttöä olemassa olevaan paikkaan niin ei kannata vaivautua purkamaan...aurinkoa tuohon sais ladattua ja paljon mutta se ei nyt liene
aloittajan mielessä.
Tämä on hyvä pointi. Aurinkoenergia ei ole nyt mielessä mutta voisin kuvitella, että kun nuo vielä kehittyvät niin omakin innositus asiaan varmasti kasvaa.
Miten "hyviä" nuo aurinkoratkaisut alkavat jo olemaan; vosiko meidän tapaiuksessa esim saada auringosta tarvittavan energian talon lämmitykseen ja käyttöveteen touko-elokuulle?
Oilonin kaveri tuossa käydessään oli sitä mieltä, että tuo iso varaaja kannattaisi ehdottomasti säästää mm. tuon aurinkovarauksen takia. Onko myös niin, että tuo iso varaajaa edestauttaisi, ettei ns pätkäkäyntiä meillä esiintyisi vaan pumppu kävisi harvakseltaan ja kovilla pakkasilla vain hieman pidempään kuin lauhemmassa kelissä?
Onko tuo Geopron gt-sarja muuten ainuita tuollaisi kooltaan pienia pumppuja; ovat muut ehodokkaat tuntuneet olevan järjestään isompia?
Pikkuhiljaa alkaa olla pino tarjouksia pöydällä; seuraavaksi noista sitten valkkaamaan parhaat; iso periaatepäätös siitä, että säilyykö iso varaaja vai ei pitää toki ensin saada selväksi eli kyllä tässä unettomia öitä on vielä tideossa ;) .
-
Tämä on hyvä pointi. Aurinkoenergia ei ole nyt mielessä mutta voisin kuvitella, että kun nuo vielä kehittyvät niin omakin innositus asiaan varmasti kasvaa.
Miten "hyviä" nuo aurinkoratkaisut alkavat jo olemaan; vosiko meidän tapaiuksessa esim saada auringosta tarvittavan energian talon lämmitykseen ja käyttöveteen touko-elokuulle?
Oilonin kaveri tuossa käydessään oli sitä mieltä, että tuo iso varaaja kannattaisi ehdottomasti säästää mm. tuon aurinkovarauksen takia. Onko myös niin, että tuo iso varaajaa edestauttaisi, ettei ns pätkäkäyntiä meillä esiintyisi vaan pumppu kävisi harvakseltaan ja kovilla pakkasilla vain hieman pidempään kuin lauhemmassa kelissä?
Onko tuo Geopron gt-sarja muuten ainuita tuollaisi kooltaan pienia pumppuja; ovat muut ehodokkaat tuntuneet olevan järjestään isompia?
Pikkuhiljaa alkaa olla pino tarjouksia pöydällä; seuraavaksi noista sitten valkkaamaan parhaat; iso periaatepäätös siitä, että säilyykö iso varaaja vai ei pitää toki ensin saada selväksi eli kyllä tässä unettomia öitä on vielä tideossa ;) .
Kyllähän noita Oilon GT mallisia pumppuja löytyy vino pino markkinoilta...mutta miksi se pitää olla tuon mallinen?
Pitäisin itse parempana semmosta LKV varaajallista pumppua...
Vai onko tullut jotain uusia tuulia suunnitteluun tarjousten seurauksena?
Iso varaaja sinänsä pidentää aina käyntiaikoja se ihan selevä homma...
Aurinkolämpökeräimet alkaa kyllä olemaan jo aikasen valmiita, ei niissä mitään isoa kehitysaskelta ole odotettavissa...että sen puolesta ei odottelu auta.
Itsellä huonosti suunnatut 10m2 värkit pitää vielä nytkin aurinkoisena päivänä pumpun meleko hiljaisena, semmonen 1 startti per päivä käyttöveden takia.
-
Ongelmana meillä on tilanpuute teknisessä tilassa. Jos vanha varaaja säilytetään niin tuollainen gt-mallinen pumppu tuon korkeuden puolesta on ainut mahdollisuus sillä muuten menee liian ahtaaksi.
Suurin henkinen lukko minulle on Se, että täysin toimiva ja suht tuore systeemi menisi vaihtoon ja siksi kai tuosta vanhasta varaajasta tuntuu olevan niin vaikea luopua :-[ , on tää vaikeeta...
-
Ongelmana meillä on tilanpuute teknisessä tilassa. Jos vanha varaaja säilytetään niin tuollainen gt-mallinen pumppu tuon korkeuden puolesta on ainut mahdollisuus sillä muuten menee liian ahtaaksi.
Tuollaisia matalia pumppuja saa myös mm. Nibeltä (F1145, kork 1,5m), Stiebel Eltronilta (WPF-sarja, kork. n. 1,3m), ym..
http://www.stiebel-eltron.fi/uusiutuvat-energiat/tuotteet/lampopumppu/maalampopumppu/jaahdytystoiminnolliset-erillismaalampopumput-6-17-kw/
http://www.nibe.fi/Tuotteet/Maalampopumput/Tuotevalikoima/NIBE-F1145/
-
Ongelmana meillä on tilanpuute teknisessä tilassa. Jos vanha varaaja säilytetään niin tuollainen gt-mallinen pumppu tuon korkeuden puolesta on ainut mahdollisuus sillä muuten menee liian ahtaaksi.
Suurin henkinen lukko minulle on Se, että täysin toimiva ja suht tuore systeemi menisi vaihtoon ja siksi kai tuosta vanhasta varaajasta tuntuu olevan niin vaikea luopua :-[ , on tää vaikeeta...
ok, eli siis matala jos säilytät vanhat lämmitysvermeet...
Niin oletko yrittänyt selvittää onko siellä varaajan peltin alla kierukkalaipat valmiina, tuota samaa pönttöä kun kumminkin myydään kierukallisena, niin siellä voi olla ne laipat ja niiden päällä vain sokeat kannet?
Miten olis sitten tuo vanha sähköovaalli ja sitten matala MLP (Alpha Innotec, Nibe, Thermia, CTC, Oilon, wolf, yms yms) ja sitten sinne KHH:n uusi käyttövesivaraaja (kierukalla lämpö sisään), myyt sen sähkövaraajan ja vedät 2 uutta vetoa tekniikasta sinne KHH:hon?
Sitten voit myydä tuo sähköovaalin sähköosan jollekin varaosiksi ???
-
Yhtenä ideana oli, että heivataan tuo khh varaaja ja ja hommataan nuo kierukat tuonne ovaliin jos siellä ei niitä ole ja hyödynnetään lattiakieron lämpöä käyttöveden esilämmitykseen. Näin päästäisiin pienellä putkityöllä kun tarttis vetää vain yksi lämpösen veden putki tuonne khh, josta talon kylmä ja lämmin vesi jaetaan taloon.
Olisiko tämä järkevämpi ratkaisu vai mitä hyötyjä tuosta kierukallisesta varaajasta olis tuolla khh?
-
Yks vaihtoehto olisi että antais nykyiset varaajat (ja koko systeemi) olla ennallaan ja hankkisit kaksi levylämmönvaihdinta joista toinen hoitaa käyttöveden esilämmityksen ison varaajan vedestä ja toisella levylämmönvaihtimella lämpöpumppu lämmittää nykyisen 300l:n varaajan veden vaihtoventtiilin kautta normaalilla käyttöveden lämmitysjaksolla.
Siisi tämän jälkimmäisen levylämmönvaihtimen toisella puolen kiertää lämpöpumpun vesi käyttöveden lämmityksen ajan ja levyjen toisella puolelle kiertää 300l:n nykyisen varaajan vesi omalla kiertopumpulla.
Silloin ei tarttis kuin maalämpöpumppu ja kaksi levylämmönvaihdinta ja käyttövedelle sopiva kiertopumppu. ;)
Tottahan levylämmönvaihtimia on käyttövedelle?
-
Yhtenä ideana oli, että heivataan tuo khh varaaja ja ja hommataan nuo kierukat tuonne ovaliin jos siellä ei niitä ole ja hyödynnetään lattiakieron lämpöä käyttöveden esilämmitykseen. Näin päästäisiin pienellä putkityöllä kun tarttis vetää vain yksi lämpösen veden putki tuonne khh, josta talon kylmä ja lämmin vesi jaetaan taloon.
Olisiko tämä järkevämpi ratkaisu vai mitä hyötyjä tuosta kierukallisesta varaajasta olis tuolla khh?
tuotanoiniin, ei siellä niitä kierukoita kyllä ole valmiina se lienee 100% varmaa, ja niiden kierukoitten lisääminen sinne ilman niille sopivia laippoja on kyllä jo aikas homma, ei tietenkään mahdoton, vai oletko jo tuohon saanut jonkun sortin tarjoustakin?
Esilämmitys lattiakierrosta on ihan turhaa jos saat sinne ovaliin kierukan(t)...
Ilmeisesti ajattelit kirjoittamasi perusteella pitää tuota ovaalia niin kuumana että saat sieltä käyttöveden (>50C), tuo aiheuttaa sen että COP menee huonommaksi, koska jos se ovaali olisi vain lämmityksessä ja LKV esilämmityksessä niin sen tarvitsee olla jotain max 35C.
Onkos sen tuplaputken lisääminen, yhden sijaan, sinne KHH:on jotenkin hankala homma?
Tuo kierukallinen varaaja siellä KHH:ssa olis semmonen normaali vaihtoventtiilipumpun erillisvaraaja jossa säilötään kuumaa käyttövettä, oikeastaan ihan samantapapanen kuin tuo nykyinen sähkövaraaja, ainostaa se lämpö tuotais siihen sähkön sijasta MLP:llä kierukan kanssa.
-
On nämä MLP kauppiaat aika kirjavaa seurakuntaa kun osa on jyrkästi sitä mieltä että tuohon meidän tekniseen tilaan ei millään ilveellä saa MLP pumppua vanhan järjestelmän rinnalle vaan kaikki täytyy purkaa.
Eilen kävi kaksi paikallista Thermian edustajaa (siis eri firmoista) joista toinen oli purkamassa kaikki ja toinen meinasi, että pienellä järjestelyllä saadaan helposti mahtumaan tuollainen täysikorkuinen MLP meidän tekniseen tilaan.
Tämä Thermian kaveri (asentaa laitteita myös itse eli ei ole pelkkä myyntimies) meinasi, että pidetään kaikki vanha tekniikka kuten se on ja lisätään vain MLP lämmittämään isoa varaajaa ja tehdään MLP myös käyttövettä. Eli Ouman/kiertovesipumppu ja vanha shuntti hoitaa taloon tarvittavan lämpöistä vettä. Märkätilojen ohjaus tapahtuisi MLP eli shunttaus poistettaisiin Oumannista tuon osalta. Kommentteja?
Vanha LKV varaaja tuonne KHH jäisi ennalleen ja sinne MLP tekisi lämpimän veden; Jäspin LKV varaajasta laitettaisiin vain ns. ylläpitolämpö päälle vastuksissa, jolla vesi pidettäisiin 50c tienoilla. Mitä mieltä, kannattaisiko koko varaaja heivata ja ajaa suoraan lämmin vesi MLP tuon KHH kautta jakoon ilman tuota varaajaa eli mitä tuo ylläpitolämmittäminen vastuksilla kuluttaa energiaa?
Tarjosi MLP tuota G3 8kW ja 180m reikä mutta onko se ok valinta tuon ison varaajan kanssa; kävisikö tähän paremmin tuo Thermian perusmalli eli kannattaisiko sijoittaa tuohon kalliimpaan malliin?
-
eli yks uusi putki sinne KHH:n, kuuma MLP>Jäspi?
Aina ne tietysti tarjoo sillä tavalla kuin kunkin pumppuun sopee...shunttien sun muun suhteen, pyrkivät estämään isoja hintaloikkia.
Thermia ei tainnut mainostaa kauheasti tiedonkeruuta/etäkäpistelyä?
G3 taitaa olla ihan hyvä LKV tuottaja...?
Keksitkö sille varaajan paikalle siellä KHH:ssa jotain muuta fixua käyttöä?
Itse kyllä taitaisin lähteä siitä että pois pois...jos ei nyt ole hirveitä kuumavesi kulutustalkoita normaalisti!
-
G3 taitaa olla ihan hyvä LKV tuottaja...?
Keksitkö sille varaajan paikalle siellä KHH:ssa jotain muuta fixua käyttöä?
Itse kyllä taitaisin lähteä siitä että pois pois...jos ei nyt ole hirveitä kuumavesi kulutustalkoita normaalisti!
Tätä juuri mietin eli heivaanko tuon vanhan LKV varaajan ja silloin tuo G3 varmaan olisi se valinta... mutta taitaa olla vajaan pari tonnia halvempi tuo perusmalli, joka varmaan menisi jos tuo LKV säilyy eli ei olisi ihan niin kovalle lämpösen veden tuottotarpeelle tarvetta.
Onko se uusi kylmäaiane mikä tuossa G3 on sisällä seillainen asia, joka pitkällä juoksulla olisi parempi valinta; vai onko vain markkinamiesten hömpötyksiä?
-
Kyllä tässä alkaa järki voittamaan tunteet eli vanha sähköovali saa lähteä ;)
Tarkoitus on jäättää tuo KHH oleva 300l Jäspin käyttövesivaraaja paikalleen ja tehdä MLP lämmintä käyttövettä ja ohjata se tuonne LKV varaajan tuloon. MLP vedetään varaajalle putkitus ja anturi, joka kertoo MLP:le LKV lämpötilan sekä tehdään "hullunkierto", jotta voidaan pitää varaaja aina veden osalta sopivan lämpöisenä. Onko tuohon muuten olemassa muita paremipia toteutustapoja kuin tuo "hullunierto"?
Laitteeksi valikoitui lopulta Viessmann G200 8kW ja kaivoa tulee 160m; homma lähtee rullaamaan tällä viikolla ja noin 3vko niin pitäisi olla MLP tulilla.
-
Tarkoitus on jäättää tuo KHH oleva 300l Jäspin käyttövesivaraaja paikalleen ja tehdä MLP lämmintä käyttövettä ja ohjata se tuonne LKV varaajan tuloon. MLP vedetään varaajalle putkitus ja anturi, joka kertoo MLP:le LKV lämpötilan sekä tehdään "hullunkierto", jotta voidaan pitää varaaja aina veden osalta sopivan lämpöisenä. Onko tuohon muuten olemassa muita paremipia toteutustapoja kuin tuo "hullunierto"?
Onhan tässä nyt huomioitu että lämpöpumppu lämmittää lämpöjohtoverkon vettä jota ei suoraan voi käyttää käyttöveden lämmitykseen?
Eli tuossa 300l:n Jäspin ja lämpöpumpun välissä on jonkinlainen lämmönvaihdin jonka kautta käyttöveden lämmitys tapahtuu?
-
Nyt en ymmärrä mitä koitat kysyä?
Sent from my Lumia using Tapatalk
-
(Vaihtoventtiilimaalämpöpumppuun liittyvää höpinää. Tulistuspumppuihin sovelletaan eri periaatetta.)
Matias tarkoittanee sitä, että lämpöpumppu lämmittää ainoastaan yhtä vettä, joka on siis lämmitysvesi. Jos haluat, että käyttövesi lämpiää, niin lämpimän käyttöveden varaajassa on oltava kierukat, joiden sisällä se lämmitysvesi kiertää (lämmitysvettä ei siis sekoiteta lämpimään käyttöveteen).
MLP:n vaihtoventtiili siis vaihtaa lämmitysveden kiertoa lämmitysverkoston ja lämpimän käyttöveden varaajan välillä. Puhdas käyttövesi ei siis kierrä MLP:n kautta lainkaan.
Joten sun pitää siis selvittää, että onko siinä Jäspin käyttövesivaraajassa kierukat? Jos ei ole, niin sun täytyy asentaa lämmönvaihdin MLP:n ja käyttövesivaraajan välille sen takia, että lämmitysvettä ei sekoiteta käyttöveteen.
-
Ei siellä Jäspissä mitään kierukkaa oo...nyt tässä on joku puutos tuossa ratkaisussa.
Sitten tuon selityksen "hullunkierrosta" ymmärtäis jos siinä MLP:ssä olis LKV varaaja ja sitten sitä "hullunkierrettäis" siellä KHH:n Jäspissä, mieluummin kyllä taitaisin laittaa nuo hullunkiertohäviöt
pieneen sähkövaraajaan (~100L) sinne KHH:hon sen nykyisen 300L tilalle ja sitten siinä MLP:ssä olis se LKV varaaja <200L.
Ehkä jäsen #15444 vielä hiukan avaa tuota ajatustaan...?
-
Varmaan joku syy miksei isoa varaajaa voi jättää ja ottaa esilämmitystä 100€ lämmönvaihtomen kautta sille 300 litran varaajalle. MLP:n lämmityskierron pumppu jatkuvalle käytölle ja käyttövesi esilämpeisi johonkin 30 asteeseen. Siitä eteenpäin homman hoitaisi käyttövesivaraaja. Vähiten kytkentöjä ja edullisin toteuttaa. Sitten kun käyttövesivaraaja joskus antautuu niin korvaa sen mlp-mallisella varaajalla.
Tuolla saa vielä kätevästi talonkin viileäksi kesällä, kunhan ei pidä lämmitystä päällä. Käyttöveden esilämmitys viilentää lattioita :D
Ainiin, dataa saat siitä olemassaolevasta Oumannistakin jo ulos. Katso mun seuranta alta.
-
Pientä väliaikatietoa.
Vanha ovaali jää paikalleen ja MLP (Viessmann 200-G) on ”matala malli” tilanpuutteen vuoksi ja nyt olisi kaksi vaihtoehtoa:
1. ovaaliin hommataan kierukat ylös ja alas (paikat kierukoille valmiina) lämmin käyttövesi esilämmitetään varaajan alaosassa ja sieltä ohjataan varaajan yläkierukkaan. Kodinhoitohuoneen LKV varaaja jää pois eli vedetään yksi kuuma linja tuonne KHH ja siltä saadaan käyttövesi jaettua taloon (kylmä veto on jo KHH olemassa). Tämä ratkaisu tarkoittaa sitä, että ovaalia pidetään sen verta lämpöisenä, että kesäaikanakin saadaan lämmintä vettä vaikka lattiakiertoon riittäisi noin +21 vesi (tämä tuntuu itsestä turhalta ja tiputtaa varmasti COPia). Muu tekniikka jää ennalleen eli Ouman/kiertovesipumput ohjaavat lattiakiertoa kuten tähänkin asti
2. MLP lämmittää isoa ovaalia vain lattiakiertoa varten muutaman asteen käyrää lämpöisemmäksi ja korvataan tuo KHH oleva varaaja kierukallisella mallilla ja tehdään LKV tuonne ja jaetaan taloon. Tässäkin Ouman ja vanha tekniikka jää paikalleen
Vaihtoehdot olisivat minulle suunnilleen samanhintaisia mutta toimittaja perustelee tuota ykkösvaihtoehtoa sillä, että siinä ei kesäaikana tulisi pätkäkäyntiä kompuralle liian paljon verrattunan tuohon kakkosvaihtoehtoon. Myöskin suht tuoreen ovaalin lämpöhäviö on niin pieni, että tuosta ei toimittajan mukaan tulisi suurtakaan eroa tuohon vaihtoeho 2 (eli kun vesi on lämmitetty tuonne +50c hujakoille niin uuden varaajan hyvä eristyys pitää sen pitkään lämpöisenä).
Onko tämä pätkäkäynti todellinen ongelma, sillä eikös tuota erillistä kierukallista LKV varaajaa voisi lämmittää sinne +50c ja määritellä esim, että kun vesi jäähtyy +30c niin silloin aletaan tehdä taas lisää lämmintä vettä (onhan nuokin varaajat hyvin eristettyjä joten lämpöhäviö varmaan pientä). Jos varaaja olisi esim 200l (meitä oli 5h) niin olisiko pelko tuolle pätkäkäynnille suuri. Eikös tällä periaatteella toimi nuo varaajalliset MLP ja eikai nekään mitään huonoja vaihtoehtoja ole?
Eli onko toimittajalla mielestänne pointtia, jotta minun kannattaisi valita tuo vaihtoehto 1?
-
En tekisi edelleen kumpaakaan, vaan jättäisin nykyisen varaajan KHH:seen ja esilämmittäisin käyttöveden Saksasta ostetulla levylämmönvaihtimella - joka sijoitetaan lämpöpumpun ja varaajan väliin. Lämpöpumpun KV-pumppu jatkuvalle käytölle.
Tällöin ison varaajan lämpötilaa ei tarvitse pitää korkeampana kuin tarvitsee. Lämmityskaudella sähkövaraaja saa 30-35 asteista vettä, jonka jatkolämmittäminen tarvittavaan lämpötilaan ei maksa maltaista.
Käyttöveden 50m3 5->38 asteista vettä suoralla sähköllä maksaa (10snt/kWh) 192 euroa
Käyttöveden 50m3 30-->38 asteista vettä, priimaus suoralla sähköllä, esilämmitettynä maalämmöllä, maksaa (10snt/kWh) 46 euroa + veden lämmitys siihen 30 asteeseen COP 3-4:lla -> alle 100 euroa/vuosi joka tapauksessa.
Kaikkinaisten kierukoiden, uusien varaajien yms. viritysten tekeminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kun nykyisestä KHH:n varaajasta aika jättää niin silloin voi vaihtaa kierukalliseen tai laittaa erillisvaraaja MLP:n viereen.
Noista kun valitset sellaisen, jossa pinta-alaa on yli 0.7m2 ja sopivimman kokoiset liittimet käytettyihin putkiin verrattuna niin hyvä tulee: http://www.ebay.de/sch/i.html?_sacat=0&_from=R40&_nkw=plattenw%C3%A4rmetauscher&_sop=15&_udlo=80&_udhi (http://www.ebay.de/sch/i.html?_sacat=0&_from=R40&_nkw=plattenw%C3%A4rmetauscher&_sop=15&_udlo=80&_udhi)
P.S Tuo vaihtoehto 1 on täysin älyvapaa idea. Noin tyhmää ideaa, jossa tuhotaan koko maalämpöjärjestelmän hyötysuhde, ei pitäisi edes ääneen lausua. Jos toimittaja pyörittelee silmiään kun kerrot haluavasi käyttöveden esilämmityksen hankkimallasi levylämmönvaihtimella -> vaihda toimittajaa ;)
P.S.S Edelleen toimittaja, joka puhuu minkäänasteisesta pätkäkäynnistä 1800 litran varaajan kanssa, tulisi poimia vain sellaisia sieniä - jotka tuntee :D
-
Kertoisikos joku noviisille miten tuo levylämmönvaihdin toimii eli miten eroaa kierukkaratkaisusta?
-
1. ovaaliin hommataan kierukat ylös ja alas (paikat kierukoille valmiina) lämmin käyttövesi esilämmitetään varaajan alaosassa ja sieltä ohjataan varaajan yläkierukkaan. Kodinhoitohuoneen LKV varaaja jää pois eli vedetään yksi kuuma linja tuonne KHH ja siltä saadaan käyttövesi jaettua taloon (kylmä veto on jo KHH olemassa). Tämä ratkaisu tarkoittaa sitä, että ovaalia pidetään sen verta lämpöisenä, että kesäaikanakin saadaan lämmintä vettä vaikka lattiakiertoon riittäisi noin +21 vesi (tämä tuntuu itsestä turhalta ja tiputtaa varmasti COPia). Muu tekniikka jää ennalleen eli Ouman/kiertovesipumput ohjaavat lattiakiertoa kuten tähänkin asti
Tuossa ylläolevassa vaihtoehdossa kannattaisi harkita ison varaajan jakamista toiminnallisesti kahteen osaan.
Varaajan alaosa toimisi lattialämmityksen lämmönlähteenä ja putkikytkennät siten että lämpöpumpun vaihtoventtiililtä tulisi lattialämmitystä varten vesi ison varaajan puoliväliin ja paluu varaajan alaosasta,samoiten lattialämmityksen meno otettais varaajan puolivälistä ja sen paluu varaajan alaosaan.
Varaajan yläosan voisi sitten käyttää käyttöveden lämmitykseen siten että vaihtoventtiilin käyttövesiasennossa kuumempi (+50C) vesi tulisi varaajan yäosaan ja paluu joko varaajan puolivälistä tai varaajan alaosasta.
Ei tuollainen iso varaaja kesäaikana ole laisinkaan huono käyttövesivaraajana,meillä on vuosia ollut tapana jättää 160l:n käyttövesivaraaja kesäajaksi kylmäksi ja isompi 1250l:n varaaja otetaan kokonaan käyttöveden lämmityskäyttöön.Tässä Jämä Kantikas 1250 on kaksi käyttövesikierukkaa ja tuolla systeemillä tulee kesäaikana 2-3 kertaa/vrk n 30min käyntijakso jonka aikana varaajan lämpötila nostetaan +50C ja hystereesi 2C.
Sähkötehoa tuohon menee n 3-4kwh/vrk.
-
Kertoisikos joku noviisille miten tuo levylämmönvaihdin toimii eli miten eroaa kierukkaratkaisusta?
Kuten tässä videossa
http://www.youtube.com/watch?v=FshsDmeiQL4 (http://www.youtube.com/watch?v=FshsDmeiQL4)
Sinun tapauksessasi värkki tasaa kuuman (pun=mlp-varaaja välinen kierto) ja sinisen (kylmävesitulo-KHH varaaja) välisen lämpötilaeron.
Syöttämällä googleen: "plate heat exchanger principle" saat paljon lisää selventäviä kuvia.
-
Tuossa ylläolevassa vaihtoehdossa kannattaisi harkita ison varaajan jakamista toiminnallisesti kahteen osaan.
Varaajan alaosa toimisi lattialämmityksen lämmönlähteenä ja putkikytkennät siten että lämpöpumpun vaihtoventtiililtä tulisi lattialämmitystä varten vesi ison varaajan puoliväliin ja paluu varaajan alaosasta,samoiten lattialämmityksen meno otettais varaajan puolivälistä ja sen paluu varaajan alaosaan.
Varaajan yläosan voisi sitten käyttää käyttöveden lämmitykseen siten että vaihtoventtiilin käyttövesiasennossa kuumempi (+50C) vesi tulisi varaajan yäosaan ja paluu joko varaajan puolivälistä tai varaajan alaosasta.
Kertoisitkos vielä mitä käytännön eroa tällä olisi sille, että ei jaettaisi; eikös lämmin vesi kerrostu luonnostaan ilman tällaista systeemiäkin ja jos varaajan yläosassa on tuo +50c niin alalaidassa pysytellään jossain +25c? Saavutetaanko tällä jotain parannusta COPiin vai mikä tässä taustalla?
Onko väliä otetaanko talon kiertoon vettä varaajan ylälaidasta vai jostain muualta (Nythän kiertoon otetaan vesi varaajan ylälaidasta ja Oumanhan säätää minulla kaiken tuon)
Mietin mielessäni myös, että menetäänkö paljon energiaa jos tuota isoa varaajaa (yläosaa kerrostumisen avulla) pidetään käyttöveden vuoksi tuolla +50c vs. erillinen pienempi KV varaaja kierukalla/levämmönvaihtimella yms?
Plussana tässä olisi varmastia ainakin se, ettö lämmin käyttövesi ei 5 henkisessä perheessä ihan äkkiä loppuisi.
-
Kertoisitkos vielä mitä käytännön eroa tällä olisi sille, että ei jaettaisi; eikös lämmin vesi kerrostu luonnostaan ilman tällaista systeemiäkin ja jos varaajan yläosassa on tuo +50c niin alalaidassa pysytellään jossain +25c? Saavutetaanko tällä jotain parannusta COPiin vai mikä tässä taustalla?
Pienen lämmönkulutuksen aikaan ei varmaan isompia eroja tule onko varaaja jaettu vai ei mutta kun talon lämmönkulutus suurenee pakkasilla niin jos myös talon lämmitykseen menevä energia otetaan varaajan yläosasta niin lämpöpumppu joutuu vastaavan kwh määrän lämmittämään kulutetun energian tilalle varaajan yläosaa ja se on käytännössä aika epätaloudellista koska varaajan yläosa on käyttöveden takia pidettävä n 50 asteisena.
Jos taas talon lämmitykseen otetaan menovesi varaajan puolivälistä niin lattialämmitystaloissa sihen riittää 30-40 astetta ja riittää kun lämpöpumppu lämmittää varaajan puolivälin ja siitä alaspäin tuon menoveden lämpöiseksi ja varaajan yläosan kuumempaa vettä käytetään vain käyttöveden lämmitykseen joten varaajan yläosaan tarvittava lämmitysteho on samaa luokka kuin käyttöveden kulutuksen tarvitsema lämpöteho.
Esim meillä on käyttöveden kulutus n 10kwh/vrk ympärivuoden mutta talon tarvitsema lämmitysteho kovilla pakkasilla on jopa 80kwh/vrk joten talon lämmityksen ottama teho kannattaa tehdä matalammalla lämpötilalla.
On tuossa varaajan kierukoiden lisäämisessä kuitenkin oma hommansa,mielestäni levylämmönvaihtimella saisi käyttöveden lämmityksen nykyiseen käyttövesivaraajaan hoidettua varsin helposti ja molemmat nykyiset varaajat voisi olla ennallaan.
Tein liitteeseen periaateluonnosta miten levylämmönvaihtimella voisi lämmittää nykyisen käyttövesivaraajan veden.Jos halutaan myös käyttöveden esilämmitys isosta varaajasta niin sille tarvitaan toinen levylämmönvaihdin.
-
Tässä 5min sätös kuinka aloittajan kannattaa mielestäni homma hoitaa. Eli annetaan vesitornin hoitaa tuo käyttöveden liikutus.
-
Pientä väliaikatietoa.
Vanha ovaali jää paikalleen ja MLP (Viessmann 200-G) on ”matala malli” tilanpuutteen vuoksi ja nyt olisi kaksi vaihtoehtoa:
1. ovaaliin hommataan kierukat ylös ja alas (paikat kierukoille valmiina) lämmin käyttövesi esilämmitetään varaajan alaosassa ja sieltä ohjataan varaajan yläkierukkaan. Kodinhoitohuoneen LKV varaaja jää pois eli vedetään yksi kuuma linja tuonne KHH ja siltä saadaan käyttövesi jaettua taloon (kylmä veto on jo KHH olemassa). Tämä ratkaisu tarkoittaa sitä, että ovaalia pidetään sen verta lämpöisenä, että kesäaikanakin saadaan lämmintä vettä vaikka lattiakiertoon riittäisi noin +21 vesi (tämä tuntuu itsestä turhalta ja tiputtaa varmasti COPia). Muu tekniikka jää ennalleen eli Ouman/kiertovesipumput ohjaavat lattiakiertoa kuten tähänkin asti
2. MLP lämmittää isoa ovaalia vain lattiakiertoa varten muutaman asteen käyrää lämpöisemmäksi ja korvataan tuo KHH oleva varaaja kierukallisella mallilla ja tehdään LKV tuonne ja jaetaan taloon. Tässäkin Ouman ja vanha tekniikka jää paikalleen
Vaihtoehdot olisivat minulle suunnilleen samanhintaisia mutta toimittaja perustelee tuota ykkösvaihtoehtoa sillä, että siinä ei kesäaikana tulisi pätkäkäyntiä kompuralle liian paljon verrattunan tuohon kakkosvaihtoehtoon. Myöskin suht tuoreen ovaalin lämpöhäviö on niin pieni, että tuosta ei toimittajan mukaan tulisi suurtakaan eroa tuohon vaihtoeho 2 (eli kun vesi on lämmitetty tuonne +50c hujakoille niin uuden varaajan hyvä eristyys pitää sen pitkään lämpöisenä).
Onko tämä pätkäkäynti todellinen ongelma, sillä eikös tuota erillistä kierukallista LKV varaajaa voisi lämmittää sinne +50c ja määritellä esim, että kun vesi jäähtyy +30c niin silloin aletaan tehdä taas lisää lämmintä vettä (onhan nuokin varaajat hyvin eristettyjä joten lämpöhäviö varmaan pientä). Jos varaaja olisi esim 200l (meitä oli 5h) niin olisiko pelko tuolle pätkäkäynnille suuri. Eikös tällä periaatteella toimi nuo varaajalliset MLP ja eikai nekään mitään huonoja vaihtoehtoja ole?
Eli onko toimittajalla mielestänne pointtia, jotta minun kannattaisi valita tuo vaihtoehto 1?
Ai sä oot nyt noteerannut että sieltä löytyy ne valmiit laipat kierukoille, no sitten niiden puolesta olis helppoa laittaa jos vaan saa kierukat sopuvasti...tuppaavat vaan olla niin tuhottoman hintaisia (300+€/kpl) että kahden kierukan hinnalla saa 660kW levyvaihtimen ;D
http://www.ebay.de/itm/Edelstahl-Warmetauscher-60-Platten-Plattenwarmetauscher-max-660kW-PWT-Solar-BHKW/370812178704?_trksid=p2047675.m2109&_trkparms=aid%3D555001%26algo%3DPW.CURRENT%26ao%3D1%26asc%3D29%26meid%3D1584560470820117946%26pid%3D100010%26prg%3D1013%26rk%3D3%26rkt%3D3%26sd%3D370807839281%26
Tuo taitais jo huristella vapaakierrollakin ::)
Kierukoille taitais tulla hintaa pyöreät 1000€ asennettuna...?
Levyvaihdinzydeemi vois tulla maksamaan 200+100+100 (vaihdin+pumppu+virtausvahti) + työt paltiarallaa saman kuin kierukat.
Miksi viesmann 200G? Onhan niitä matalia malleja pilvin pimein, ei tuo ole ainoa.
Ei tuota ovaalia kannattane yrittää pitää käyttäveden takia +50C:ssä, COP putoaa jonnekin <2.5 ja lattialämmitykseen lienet pääset luokkaan 4.
Olet sitten luopunut keskitetystä ohjauksesta?
Jos pitää valita esittämistäsi vaihtoehdoista niin ei ainakaan 1. vaan 2.
-
Kiitos kaikille; oma epäilykseni sai vahvistusta ja tuo vaihtoehto 1 alkaa olla kuopattu. Onko tuollainen levyvaihdinsysteemi jotenkin harvinainen, sillä en ole moiseen törmännyt eikä omassa kaveripiirissäkään tuommoinen ole tullut vastaan? Onko nuo suomessa kalliita eli kannattako tuollainen tilailla ulkomailta vai eikö tarjontaa ole suomessa? Miksi tuo olisi parempi ratkaisu kuin kierukallinen systeemi?
-
Onko tuollainen levyvaihdinsysteemi jotenkin harvinainen, sillä en ole moiseen törmännyt eikä omassa kaveripiirissäkään tuommoinen ole tullut vastaan? Onko nuo suomessa kalliita eli kannattako tuollainen tilailla ulkomailta vai eikö tarjontaa ole suomessa? Miksi tuo olisi parempi ratkaisu kuin kierukallinen systeemi?
Asuuko kukaan kaverisi esim. kaukolämpötalossa? Niissä jokaisessa on levylämmönvaihdin (oli kerros-, rivi- tai omakotitalo).
Hinnat: http://lmgtfy.com/?q=levyl%C3%A4mm%C3%B6nvaihdin+%2B+hinta (http://lmgtfy.com/?q=levyl%C3%A4mm%C3%B6nvaihdin+%2B+hinta)
Hyötysuhde on täysin ylivoimainen, vastaavaan suorituskykyyn kierukoilla maksaa tonnin, jos riittääkään. Jos myöhemmin haluat lisätä esim. aurinkolämpöä tuohon järjestelmään niin sitten vaan toinen lämmönvaihdin kuvani alempaan putkeen välille 1800l - MLP.
P.S Itselläni on kaksi levylämmönvaihdinta omassa järjestelmässäni, ja vastaavaan lämmönsiirtotehoon ei netistä löytyvien seurantojen perusteella pääse yksikään kierukallinen aurinkolämpöjärjestelmä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2307.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2307.0)
-
OK, ihmetellä täytyy miksei yksikään pumppukauppias ole tarjonnut levaria jos Se on noin ylivoimainen? Kyllä tässä noviisina tulee aika sekavat fiilikset 😞
-
Tuossa taitais olla jo oikein itsenäisesti toimiva paketti... pumppu + virtausvahti ja töpsylä seinään.
http://www.ebay.de/itm/Frischwasserstation-FWS-306-Plattenwarmetauscher-Solaranlage-Pufferspeicher-/111009164571?pt=Solaranlagen&hash=item19d8a96d1b
Jos minä olisin aikoinaan tiennyt mlp hankintojen yhteydessä tommosista, niin en ols laittanu yhtään kierukkaa, nyt on yks levari aurinkopiirissä.
Tuommosesta ei ole kuin positiivista kierukkaan nähden, kesrrostumat paranoo, tehokas, pieni virtausvastus.
Ja oikeastaan kun tuo värkin olis hokannu 1v sitten niin olisin iliman muuta laittanut sen aurinkovaraajaan lkv esilämmitykseen, tuherrin kumminkin sinne kierukan (vaikkakin se makso vain 300€).
Nuo värkit ei vaan ole kovin tunnettuja Suomessa, aina puhutaan vaan kierukoista, tiedä sitten onko siihen joku pätevä syy vai vain tietämättömyys.
-
OK, ihmetellä täytyy miksei yksikään pumppukauppias ole tarjonnut levaria jos Se on noin ylivoimainen? Kyllä tässä noviisina tulee aika sekavat fiilikset
Myyjä myy sitä missä on paras kate ja mitä se on ennenkin myynyt. Tuosta levarivirityksestä kannattaa ottaa väliulosotto pesukoneelle, niin ei tarvitse pesukoneen suorasähkövastusta käyttää veden lämmitykseen. Oletan että KHH:sta sellainen löytyy.
-
Homma nytkähti nyt liikkeelle ja tuollainen levylämmönvaihdinratkaisu on tulossa.
Isot kiitokset kaikille jeesistä; noviisilla ollut monta kertaa sormet suussa ;)
Poraria tässä odotellaan saapuvaksi pikapuoliin ja MLP vermeiden asennus noin kahden viikon kuluttua.
-
Homma nytkähti nyt liikkeelle ja tuollainen levylämmönvaihdinratkaisu on tulossa.
Isot kiitokset kaikille jeesistä; noviisilla ollut monta kertaa sormet suussa ;)
Poraria tässä odotellaan saapuvaksi pikapuoliin ja MLP vermeiden asennus noin kahden viikon kuluttua.
Ostitkos sen levarijutun itse vai Viesmanilta, ja mitä makso?
-
Hinta ei vielä täysin selvillä; käyttöveden vedot ja tarvikkeet tullaan tekemään urakan ulkopuolella tuntitöinä (arvio 300e-600e; selvästi edukkaampi ratkaisu kuin se kahden kierukan systeemi).
Minkä kokoiseksi raadin mielestä tuollainen levari tulisi mitoittaa; ideoita?
-
Ei paha hinta jos tuo 600€ pysyy kattona, minkäslainenlevari systeemi tohon hintaan irtoo, hiukan skeptinen että "oliko siinä vielä kaikki"?
Tuo linkaamani paketti on minusta jo riittävä, olematta sen enempää LVI asiantuntija ::)
-
Sätöstetään tänne nyt tuo "kuinka minä tämän toteuttaisin" ks kuva:
Eli 200L LKV varaaja KHH:ssa kierukalla jota kautta MLP lämmittää sitä.
1800L varaaja josta otetaan lämmitys ylhäältä ja paluut keskelle.
1800L varaajaa MLP lämmittää keskelle ja paluu pohjalta.
1800L varaaja LKV esilämmitys levarilla otto ylhäältä paluu pohjalle, semmosella laitteella (pumppu+virtauskytky) jonka linkkasin aikaisemmin
uusia putkia lieneis tulla 3kpl tekniikasta KHH:hon
Tommosesta järjestelystä seuraa että 1800L varaaja kerrostuu tosi hyvin, sinne ehtii kertyä hyvä määrä.
kylmää pohjalle ennenkuin lämmitys huutaa uutta starttia, eli on kauan tarjolla kelluvaa 35C:tä lämmitykselle ja LKV esilämmitykselle.
MLP vois olla vaikka 2 pykälää ylisuuri ja silti käyntiaika olis piiiitkä.
Ja voi vain arvata millä cop:lla lämmitystä aletaan elvyttää 20C:stä, cop5-6-7 varmaan, startti-komento on sitten varmaan MLP:stä kiinni mistä sen nappaa...vähän enenkuin
kelluva 35C loppuu varaajan ylhäältä.
200L varaaja voi tietty olla 300L jos kulutusta riittää, mutta taitaa esilämmityksellä tuo 200L:kin piisata.
Vielä irrotelisin ne oumannit ja shuntit ohjaisin MLP:llä, irrottaisin kaikki ne sähköovalin sähköt ja nuo kaikki möisin pois, mukaanlukien sen sähkövaraajan...
Ja mahtaiskos Viesmannista löytyä ohjaus sille LKV-levari pumpulle kun on kulutusta lämpöselle vedelle?
-
Sätöstetään tänne nyt tuo "kuinka minä tämän toteuttaisin" ks kuva:
Eli 200L LKV varaaja KHH:ssa kierukalla jota kautta MLP lämmittää sitä.
1800L varaaja josta otetaan lämmitys ylhäältä ja paluut keskelle.
1800L varaajaa MLP lämmittää keskelle ja paluu pohjalta.
1800L varaaja LKV esilämmitys levarilla otto ylhäältä paluu pohjalle, semmosella laitteella (pumppu+virtauskytky) jonka linkkasin aikaisemmin
uusia putkia lieneis tulla 3kpl tekniikasta KHH:hon
Tommosesta järjestelystä seuraa että 1800L varaaja kerrostuu tosi hyvin, sinne ehtii kertyä hyvä määrä.
kylmää pohjalle ennenkuin lämmitys huutaa uutta starttia, eli on kauan tarjolla kelluvaa 35C:tä lämmitykselle ja LKV esilämmitykselle.
MLP vois olla vaikka 2 pykälää ylisuuri ja silti käyntiaika olis piiiitkä.
Ja voi vain arvata millä cop:lla lämmitystä aletaan elvyttää 20C:stä, cop5-6-7 varmaan, startti-komento on sitten varmaan MLP:stä kiinni mistä sen nappaa...vähän enenkuin
kelluva 35C loppuu varaajan ylhäältä.
200L varaaja voi tietty olla 300L jos kulutusta riittää, mutta taitaa esilämmityksellä tuo 200L:kin piisata.
Vielä irrotelisin ne oumannit ja shuntit ohjaisin MLP:llä, irrottaisin kaikki ne sähköovalin sähköt ja nuo kaikki möisin pois, mukaanlukien sen sähkövaraajan...
Ja mahtaiskos Viesmannista löytyä ohjaus sille LKV-levari pumpulle kun on kulutusta lämpöselle vedelle?
Iso kiitos ideasta ja selkeästä kuvasta josta noviisikin pääsee kartalle mitä tarkoitetaan!
Miten toteuttaisit systeemin jossa tuota kierukallista LKV varaajaa ei ole (vanha Jäspin 300l sähkövaraaja tarkoitus säilyttää ja hyödyntää sitä)?
Onko Ovalin jakaminen puolesta välistä suuri homma/mahdollista sillä minusta tuossa ovalissani on vain ala/yläosassa sisäänmenot valmiina?
MIten saataisiin sellainen toimiva systeemi noilla minun värkeillä ja tuolla levarilla, että eka suihkun jälkeen ei MLP alkaisi hönkimään lisää LKV vaan sitä olisi varaajassa valmiina seuraavakin suihkua varten eli pätkäkäynnin välttämistä tässä mietin ?
Edit: Kotin hahmotella omaa ajatustani tuon sinun piirustuksesi päälle; eli menisikös jotenkin näin?
Edit2: lisäsin tuon kierron tuolla lämpöiselle vedelle, jotta voidaan pidettyä lkv varaaja halutussa lämpötilassa vaikka käyttöä ei ole
-
Onkos sulla sitten tarkoitus jotenkin levarilla yrittää pitää sitä vanhaa 300L VLM:ää kuumana MLP:n avulla, vai mikä oli ajatuksena?
Noh joka tapauksessa raapasin alla olevan niin että vain esilämmität levarilla ja priimaat sähköllä, tuossa taidat hävitä rahassa luokkaa 130€/a kun laskin LKV tarpeen olevan 4000kWh/a ja esilämmityksellä puolet tuosta saat ~COP4:lla ja jos tekisit kaikki MLP:llä niin kokomäärä tulis COP3:lla
2000+2000/4=2500kWh
4000/3 = 1333kWh....ero siis 1200kWh...
Tuolla kustannuserolla kun tekisit 10v, niin taitais olla uusi kierukallinen varaaja maksettu?
Nappasin jostain ovaalin kuvan ja mukailin noita menoja ja paluita noihin valmiisiin reikiin, mutta ei se nyt ihan samoille koroille menneet mutta melkein.
Joku LVI mies vois kertoa voiko tommoseen ovaliin nappailla uusia reikiä helposti (=mitä maksaa)?
Joka tapauksessa joutunet vetämään uutta putkea tekniikasta KHH:hon!???
-
Onkos sulla sitten tarkoitus jotenkin levarilla yrittää pitää sitä vanhaa 300L VLM:ää kuumana MLP:n avulla, vai mikä oli ajatuksena?
Jep, eli ajaukseni oli pitää tuo jäspin 300l varaaja levarilla lämpimänä.
Noiden välille luotaisiin tuollainen kierto, jotta varaaja pysyy esim +50c lämpöisenä vaikka lämmintä vettä ei käytettäisi olleenkaan.
Levari ja kirtovesipumppu olisivat teknisessä tilassa ja sieltä tulisi kaksi putkivetoa tuonne KHH tuolle varaajalle (levarista tuleva lämmin linja varaajan "kylmän tuloon" ja toinen tuota kiertoa varten varaajan ja levarin välille).
MLPssa olisi anturi, joka vahtii että kun varaajassa lämmöt tippuu esim +40c niin aletaan tehdä taas lämminta käyttävettä levarilla varaajaan. Näin saataisiin hiukan puskuria ja joka suihkun jälkeen ei tarvitsisi mlp hyrähtää käyntiin
Koitin avata ajatustani tuohon kuvaan, jonka olin liittänyt tuohon aikaisempaan viestiin.
-
Jep, eli ajaukseni oli pitää tuo jäspin 300l varaaja levarilla lämpimänä.
En oikein usko tuohon kytkenttän, siellä varaajan pohjalla on todnäk vain 2 piippua, eli kylmä ja kuuma, noihin sitten on laitettu kiinni se turva/sekotusventtiili...mihinkäs niitä meinasit
liittää niitä levarilta tulevia piippuja, vai teetkö kylkeen uudet reiät :)
-
Noiden välille luotaisiin tuollainen kierto, jotta varaaja pysyy esim +50c lämpöisenä vaikka lämmintä vettä ei käytettäisi olleenkaan.
Tuossa suunnitelmassa kannattaisi käyttää kiertopumppua vain silloin kun lämpöpumppu lämmittää käyttövesivaraajaa,jatkuvasta kierrosta ei taida olla hyötyä,ehkä enempikin haittaa kun käyttövesivaraajan lämpökerrostumat sekoittuu ja silloin taukojaksot lyhenee.
Levari ja kiertovesipumppu olisivat teknisessä tilassa ja sieltä tulisi kaksi putkivetoa tuonne KHH tuolle varaajalle (levarista tuleva lämmin linja varaajan "kylmän tuloon" ja toinen tuota kiertoa varten varaajan ja levarin välille).
Nuo liitännät käyttövesivaraajaan taitaa saada ihan T-haaroilla noihin kylmään ja kuumaan putkeen.
MLPssa olisi anturi, joka vahtii että kun varaajassa lämmöt tippuu esim +40c niin aletaan tehdä taas lämminta käyttävettä levarilla varaajaan
Tuo käyttövesivaraajan lämpötilaa mittaava anturi kannattaa laittaa käyttövesivaraajaan,onhan siellä nyt ainakin sähkötermostaatin anturitasku johon tuon anturin voisi laittaa.Anturi tuntisi silloin suoraan käyttövesivaraajan veden lämpötilan.
Valitan hölmöjä ehdotuksia :-[
-
Noiden välille luotaisiin tuollainen kierto, jotta varaaja pysyy esim +50c lämpöisenä vaikka lämmintä vettä ei käytettäisi olleenkaan.
Tuossa suunnitelmassa kannattaisi käyttää kiertopumppua vain silloin kun lämpöpumppu lämmittää käyttövesivaraajaa,jatkuvasta kierrosta ei taida olla hyötyä,ehkä enempikin haittaa kun käyttövesivaraajan lämpökerrostumat sekoittuu ja silloin taukojaksot lyhenee.
Levari ja kiertovesipumppu olisivat teknisessä tilassa ja sieltä tulisi kaksi putkivetoa tuonne KHH tuolle varaajalle (levarista tuleva lämmin linja varaajan "kylmän tuloon" ja toinen tuota kiertoa varten varaajan ja levarin välille).
Nuo liitännät käyttövesivaraajaan taitaa saada ihan T-haaroilla noihin kylmään ja kuumaan putkeen.
MLPssa olisi anturi, joka vahtii että kun varaajassa lämmöt tippuu esim +40c niin aletaan tehdä taas lämminta käyttävettä levarilla varaajaan
Tuo käyttövesivaraajan lämpötilaa mittaava anturi kannattaa laittaa käyttövesivaraajaan,onhan siellä nyt ainakin sähkötermostaatin anturitasku johon tuon anturin voisi laittaa.Anturi tuntisi silloin suoraan käyttövesivaraajan veden lämpötilan.
Kyllä taitaa tulla sutta ja sekundaa jos se LKV varaaja on tuon alla olevan kuvan mukainen ja siihen tungetaan T-haaroilla se levari...siinä menee kyllä veset ihan vääriä reittejä...tai no pelaa se jos
kielletään kuuman veden käyttö kun pumppu lämmittää LKV:tä ja laitetaan mankku tuohon ...jne...menee aika säätämiseksi. ;D
Ainut vaihtoehto on löytää ylimääräiset reiät tuosta LKV varaajasta tai puhkomalla uudet...jos tätä meininkiä aiotaan toteuttaa.
-
tungetaan T-haaroilla se levari...siinä menee kyllä veset ihan vääriä reittejä...tai no pelaa se jos
kielletään kuuman veden käyttö kun pumppu lämmittää LKV:tä
No eipäkai siinä muuta tapahdu jos varaajan lämmityksen aikana käytetään varaajan kuumaa vettä niin tuosta T-haarasta menee kuuma vesi suoraan kulutukseen eikä varaajaan ;)
edit:Ei se tosiaan oikein onnistu noilla T-haaroilla,jos levarin kierrosta otetaan suoraan kuumaa vettä ulos niin tilalle tulee kylmää vettä vesijohdosta eikä lämpöpumpun teho riitä veden lämmittämiseen "lennossa". :-[
edit 2:Siinähän tulee oikeastaan sama ilmiö jokatapauksessa jos käyttövesivaraajan lämmityksen aikana varaajasta otetaan kulutukseen kuumaa vettä.
Koska kayttövesivaraajasta levarille menevä putki on otettava suht alhaalta käyttövesivaraajassa niin saattaa olla että kulutukseen menevän veden tilalle tuleva kylmä vesi imeytyy levarin kiertoon koska tuleva kylmä vesiyhde on varaajan alaosassa ja levarille lähtevä yhde on aika lähellä sitä jolloin varaajan alaosan jäähtyessä liikaa jäähtyy myös varaajan yläosaan tulevan veden lämpö koska lämpöpumpun/levarin tehot ei riitä kovin kylmän veden lämmittämiseen käyttökelpoiseen lämpötilaan :-[ :-[
Kyllä se taitaa siihen kiertyä että levaria voi ongelmitta käyttää vain käyttövesivaraajan esilämmitykseen isosta varaajasta ja loppulämmitys 300l:n varaajassa sähkövastuksilla,,,tai sitten vaihdettava varaaja jossa on käyttöveden lämmityskierukat varaajan vesitilassa
-
Kyllä se taitaa siihen kiertyä että levaria voi ongelmitta käyttää vain käyttövesivaraajan esilämmitykseen isosta varaajasta ja loppulämmitys 300l:n varaajassa sähkövastuksilla,,,tai sitten vaihdettava varaaja jossa on käyttöveden lämmityskierukat varaajan vesitilassa
Noinhan se menee tuolla kalustolla kuten sen piirsin. Vaikka sen varaajan joskus korvaakin sitten joskus kierukallisella niin ei tuo esilämmitys silti mene hukkaan. Myöhemminkin varaajan vaihto sästömielessä on vähän hiinä ja hiinä, kun nykyisen sähkövastukseen (3-vaihe varaaja?) voisi kytkeä aurinkopaneeleita vaikka kilowatin edestä. Ne ei paljoa enää tänä päivänä maksa. Sama juttu tietty isonkin varaajan kanssa (vs. kierukoiden lisäys), jos vaan paikka paneeleille löytyy.
-
Todella isot kiitokset taas loistavista kommenteista ja perusteluista kaikille; on tää loistava foorumi!
Täytyy siis nyt punnita mitä maksaa noiden "käyttöveden levariesilämmitys" vs. "uusi kierukallinen lämminvesivaraaja" kokonaiskustannukset ja tehdä valintaa.
Sopaan vielä sekoitetaan tuo Sailorin idea noiden aurinkopaneleiden liittäminen tuohon vanhaan 300l varaajaan, jolloin saataisiin aika paljon hyötyä tuohon "käyttöveden levariesilämmitykseen" juuri kesäaikaan kun iso varaaja on suht viileänä ja tuo esilämmitys sitä kautta pienempää; osaisiko joku laskea miten säästöjä syntyisi.
Kiinnostaisi myös tietää mitä tuollaisen "kilowatin edestä" aurinkopaneeleita tarkoittaa kustannuksiltaan ja paljonko pitäisi tilaa olla eli paljonko neliöitä paneeleihin tarvitaan? Osaisikos joku vinkata näistä?
-
Rahan säästämisen vuoksi ei kannata aurinkokeräimiä hankkia, jos käyttövesi ja lämmitys hoidetaan normaalisti jonkinlaisella lämpöpumpulla. Keräimet ei maksa itseään "koskaan" takaisin. Paljon ennemmin kannattaa sijoittaa vaikka aurinkosähköpaneeleihin ja käyttää niiden tuotto vaikka iv-koneen ja kiertovesipumpujen pyörittämiseen. Tuollakin ratkaisulla takaisinmaksuajat ovat luokkaa 10-20 vuotta, riippuen sähkön hinnan kehtyksestä ja laitteiston kestävyydestä.
-
Kiitti Raksaajalle infosta.
Alkaa tuo käyttöveden esilämmitys tuntumaan oikelata ratkaisulta kun tuon uuden kierukallisen varaajan hankintakustannukset ovat aika kovat suhteessa saavutettaviin säästöihin ja lämpöisen veden tarvekin vähenee vuosien saatossa kun lapset "toivottavasti" eivät asu kotona komekymmpisiksi.
Tulikin vielä mieleen, että olisishan tuo käyttövesi mahdollista myös esilämmittää jos Ovali 1800l hommataan käyttövedelle esilämmityskierukka.
Nyt siis vain pitäisi enää valita näiden kahden väliltä:
1. veden esilämmitys tuolla Roorin kuvaamalla levariratkaisulla: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=4904.0;attach=1089;image
2. ovaliin hommatulla käyttöveden esilämmityskierukalla: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=4904.0;attach=1099;image
Onko näkemyksiä puolesta/vastaan yms muita mielipiteitä kumpi ratkaisu olisi parempi?
-
Kyllä se on iliman muuta se levari ratkaisu joka on halvempi ja parempi.
Pitkässä juosussa se maksaa itseään paremmin kun sen kanssa pumpun COP on parempi, jos sen saa hiukankin tuohon malliin laitettua mitä esitin...
1. Kierukka jähdyttää vain sitä varaajan yläpäätä ja kerrostuminen varaajassa on huomattavasti huonompaa kuin levarilla, jos laittaa 2 kierukkaa niin tulee parempi kerrostuminen mutta myös
kalliimpi, eikä vielä silloinkaan ole levarin veroinen pumpun käynnin kannalta.
Et vissin saa sinne tekniikkatilaan sopimaan mitään erillistä esmes 200L LKV varaajaa?
Joka tapauksessa kannattaa laittaa sinne 2 kpl varaputkia (28) sieltä TKN:sta KHH:on kun lisäät sinne sen esilmäämitysputken, jos joskus laitat KHH:on sen kierukkavaraajan kun vanha laukee vaikka 5v kuluttua.
Rahan säästämisen vuoksi ei kannata aurinkokeräimiä hankkia, jos käyttövesi ja lämmitys hoidetaan normaalisti jonkinlaisella lämpöpumpulla. Keräimet ei maksa itseään "koskaan" takaisin. Paljon ennemmin kannattaa sijoittaa vaikka aurinkosähköpaneeleihin ja käyttää niiden tuotto vaikka iv-koneen ja kiertovesipumpujen pyörittämiseen. Tuollakin ratkaisulla takaisinmaksuajat ovat luokkaa 10-20 vuotta, riippuen sähkön hinnan kehtyksestä ja laitteiston kestävyydestä.
Jep, tuo on ihan justiinsa sitä ei koskaan itseään maksavaa "puuhastelua" MLP taloudessa jos aurinkokeräimillä tai paneeleilla koittaa vettä lämmittää...
Sähkönkulutuksen korvaajina paneeleilla jotain saa aikaan, mutta siinäkin se on taloudellisessa mielessä arvelluttavaa ainakin nykyhinnoilla.
Mutta "puuhasteluna" itselläkin on paneelit mielessä...sen jo laskin että en hanki ainakaan alle 2kwp laitteita kun ne alkuwatit on niin kalliita, jossain 3kWp koossa olis ajtukset tällä haavaa.
-
Ei sitä levaria kannata tuohon Roorin piirtämään paikkaan laittaa, muutoin joutuu asentamaan yhden ylimääräisen kiertovesipumpun.
Koska tuo iso varaaja lienee ilman mitään väliseiniä, niin jatkuva kierto varaajassa estää kaikki kerrostumat, jolloin on aivan sama mistä kohtaa varaajaa kierron ottaa/palauttaa.
Levari laitetaan tietenkin siihen maalämpöpumpusta siihen varaajaan menevään putkeen (kuten sen jo kerran piirsin), tällöin kun maalämpöpumpun kompura käy, niin esilämmitykseen saadaan sitä kuuminta vettä, joka on juuri lämmennyt kompuralla.
Älkää nyt tehkö päivänselvästä asiasta vaikeaa :D
-
Eikös tuossa kytkennässä ole Se heikko lenkki, että mlp pitää lähteä käyntiin aina kun kuumaa vettä lasketaan?
-
Eikös tuossa kytkennässä ole Se heikko lenkki, että mlp pitää lähteä käyntiin aina kun kuumaa vettä lasketaan?
Ei lähde. Kompura lähtee käyntiin kun isossa varaajassa laskee lämpötila riittävästi verrattuna lämpökäyrän pyyntöön, jolloin kompura saa käynnistyskäskyn.
Onko vielä jotain mitä et ymmärrä?
-
Ei sitä levaria kannata tuohon Roorin piirtämään paikkaan laittaa, muutoin joutuu asentamaan yhden ylimääräisen kiertovesipumpun.
Koska tuo iso varaaja lienee ilman mitään väliseiniä, niin jatkuva kierto varaajassa estää kaikki kerrostumat, jolloin on aivan sama mistä kohtaa varaajaa kierron ottaa/palauttaa.
Levari laitetaan tietenkin siihen maalämpöpumpusta siihen varaajaan menevään putkeen (kuten sen jo kerran piirsin), tällöin kun maalämpöpumpun kompura käy, niin esilämmitykseen saadaan sitä kuuminta vettä, joka on juuri lämmennyt kompuralla.
Älkää nyt tehkö päivänselvästä asiasta vaikeaa :D
Kiertovesipumpun hinta ei liene iso juttu :D
Mikä jatkuva kierto?, ei siihen mitään jatkuvaa kiertoa kannata laittaa...
Eikä ne väliseinät mitään kerrostumia rakenna auttavat vain hiukan, enempi on merkitystä sillä mitä vesiä liikkuu missäkin kohtaa ja kuinka päin...tuon huomasin tossa keväällä kun jouduin omaa varaajaani vispaamaa
nurinpäin eli kylmää vietiin yläkertaan ja kuumaa alakertaan, siinä sai MLP käynnistyskäskyjä ihan turhaan. Sitten kun se pelaa nätisti niin sitä kuumaa piisaa ylhäällä ihan viimeseen tippaan asti vaikka alhaalla on kylmää.
Sillä ovaalin yläpäähän kuvitellulla kierukallakin pääsee parempaan lopputulokseen kuin tuolla levarin kytkennällä, se joko pistää mullin mallin tasalämpöisiksi sen varaajan vedet tai sitten esilämmittää vain kun pumppu käy (jotain 30% ajasta)...riippuen millä tavalla kierto toimii.
Ei kannata pilata levarin mahdollisuuksia muutaman lantin takia, hyvä kytkentä ja aika tekee kumminkin sen saldon loppuviimeksi...
-
Kiertovesipumpun hinta ei liene iso juttu :D
Mikä jatkuva kierto?, ei siihen mitään jatkuvaa kiertoa kannata laittaa...
Eikä ne väliseinät mitään kerrostumia rakenna auttavat vain hiukan, enempi on merkitystä sillä mitä vesiä liikkuu missäkin kohtaa ja kuinka päin...tuon huomasin tossa keväällä kun jouduin omaa varaajaani vispaamaa
nurinpäin eli kylmää vietiin yläkertaan ja kuumaa alakertaan, siinä sai MLP käynnistyskäskyjä ihan turhaan. Sitten kun se pelaa nätisti niin sitä kuumaa piisaa ylhäällä ihan viimeseen tippaan asti vaikka alhaalla on kylmää.
Sillä ovaalin yläpäähän kuvitellulla kierukallakin pääsee parempaan lopputulokseen kuin tuolla levarin kytkennällä, se joko pistää mullin mallin tasalämpöisiksi sen varaajan vedet tai sitten esilämmittää vain kun pumppu käy (jotain 30% ajasta)...riippuen millä tavalla kierto toimii.
Ei kannata pilata levarin mahdollisuuksia muutaman lantin takia, hyvä kytkentä ja aika tekee kumminkin sen saldon loppuviimeksi...
En oikein saanut selvää kirjoituksestasi, mutta tässä kommenttia.
Ensinnäkin 15444 isossa varaajaan ei tule mitään kerrostumia, ei nollakeleillä, eikä kovilla pakkasilla. On vain plus/miinus 3-5 astetta erilämpöistä vettä kuin menovesi. Ei siis ole mitään kerrostumia, ei merkittävästi kuumempaa vettä, eikä kylmempää vettä. Ei tule mitään turhia käynnistyskäskyjä kesällä, nollakeleillä, eikä kovilla pakkasilla.
Levylämmönvaihdin ei anna mitään ulos ellei kuumalla puolella käytetä kiertovesipumppua. Miksi siihen pitäisi laittaa ylimääräisiä kiertovesipumppuja kun MLP:ssä sellainen jo on. Tämä pumppu jatkuvalle käynnille. Silloin kun kompura käy saadaan muutaman asteen lämpimämpää vettä kuin silloin kun se ei käy, mutta esilämmitys toimii aina. Jos harrastuneisuutta riittää niin voihan siihen virittää painekytkintä, ajastinta jne.
Mutta miksi vaivautua, kun siinä järjestelmässä on jo kaksi kiertovesipumppua ja MLP:n kiertovesipumpun sähkönkulutuksen saa kuitattua napsauttamalla Oumanista virrat pois ja käyttämällä MLP:n lämpökäyrää. Jos siis 30 watin tuomaa sähkölaskua pelkää. Samoin ne kaksi olemassaolevaa pumppua voi vaihtaa A-luokan pumpuiksi, jos jännittää. Lomalle lähtiessä voi jatkuvan kierron sammuttaa, jos siltä tuntuu.
Jos oikein ahistaa pennin venytys niin 15444 voi ottaa olemassaolevat kiertovesipumput ja Oumanin pois, jolloin toki menetetään kosteiden tilojen erillislämpö, mutta säästetään kahden kiertovesipumpun ja Oumanin sähkönkulutus. Oumanin kulutus näyttää olevan edessäolevan mittarini mukaan maksimissaan 130 wattia. Tosin tuo minun toinen kiertovesipumppuni on hieman suurempaa mallia - joka löytyy Lämpöässästä sisäänrakennettuna. Pumput siis nyt täysillä III-asennossa ja kulutukseen sisältyy loggaava läppäri ja kaksi aurinko-ohjainta.
Itse en purkaisi olemassaolevaa, enkä lisäisi tässä vaiheessa yhtään hyödytöntä kiertovesipumppua. Mikäli sitten joskus lisäät järjestelmään aurinkoa tai muuta, jolla varaajaan saadaan halutessa merkittäviä lämpötilaeroja, niin sitten palataan asiaan.
-
Ensinnäkin 15444 isossa varaajaan ei tule mitään kerrostumia, ei nollakeleillä, eikä kovilla pakkasilla. On vain plus/miinus 3-5 astetta erilämpöistä vettä kuin menovesi. Ei siis ole mitään kerrostumia, ei merkittävästi kuumempaa vettä, eikä kylmempää vettä. Ei tule mitään turhia käynnistyskäskyjä kesällä, nollakeleillä, eikä kovilla pakkasilla.
Levylämmönvaihdin ei anna mitään ulos ellei kuumalla puolella käytetä kiertovesipumppua. Miksi siihen pitäisi laittaa ylimääräisiä kiertovesipumppuja kun MLP:ssä sellainen jo on. Tämä pumppu jatkuvalle käynnille. Silloin kun kompura käy saadaan muutaman asteen lämpimämpää vettä kuin silloin kun se ei käy, mutta esilämmitys toimii aina. Jos harrastuneisuutta riittää niin voihan siihen virittää painekytkintä, ajastinta jne.
Ok, nyt alkaa aukemaan noviisillekin mitä ajat takaa. Omaa ajatustani ainakin sotki vanha maailma, jossa ison varaajan ylä ja alalaidan välillä oli suuriakin lämpötilaeroja talviaikaan loppuillasta ennen kun varaajaa taas ladattiin yösähköllä tuonne +80c
Ísossa varaajassa olisi nyt vapaana paikat aivan ylhäällä ja aivan alhaalla (samata paikat varajaan oikealla laidalla kun on nyt vasemmassa laidassa käytössä tuolle lattialämmityksen menolle ja tulolle).
Helpoin asennus varamasti tulisi jos noita voisi käyttää ja hommat toimisi mutta pitäisikö MLP meno saada tuon varaajan puoleen väliin? Vappaana olisivat myös nuo kierukoiden paikat.
Onkos ideoita miten paljon Oumanin käyrää lämpöisempää käyrää kannattaisi MLP tehdä jotta saataisiin pitkiä käyntijaksoja pumpulle mutta ei lämmitettäisi varaajaa liikaa? Tulisikos MLP anturi, joka valvoo milloin kompura käynnistyy laittaa aivan ison varaajan ylälaitaan?
-
Ei yhtään sen kuumepaa periaatteessa kuin lattiat vaatii, mitä ne muuten vaatii kuuumimmillaan?
Mitä on varaajan pohjalla ollut silloin kylmimmillään, eli millä dT:llä sun talo lämpiää?
Paljonkos sulla kuluu käyttöveteen vuodessa energiaa, tai yleensä vettä jos et tiedä energiaa?
Mikäs on muuten sen MLP:n kiertopumpan teho joka on varaajan suuntaa, eikös se mlp ollut jo valittu?
Jos aiot laittaa sen vispilöimään levaria perse-edellä (kylmin alhaalta ylös) varaajaa 24/7, niin taitaa esilämmityshyöty hävitä siihen vispilöintiin, tai taitaa tulla jopa takkiin...
Paljon riippuu kytkennät/hankinnat yms siitä mihin lopputulokseen pyrit...
-
Ísossa varaajassa olisi nyt vapaana paikat aivan ylhäällä ja aivan alhaalla (samata paikat varajaan oikealla laidalla kun on nyt vasemmassa laidassa käytössä tuolle lattialämmityksen menolle ja tulolle).
Helpoin asennus varamasti tulisi jos noita voisi käyttää ja hommat toimisi mutta pitäisikö MLP meno saada tuon varaajan puoleen väliin? Vappaana olisivat myös nuo kierukoiden paikat.
Onkos ideoita miten paljon Oumanin käyrää lämpöisempää käyrää kannattaisi MLP tehdä jotta saataisiin pitkiä käyntijaksoja pumpulle mutta ei lämmitettäisi varaajaa liikaa? Tulisikos MLP anturi, joka valvoo milloin kompura käynnistyy laittaa aivan ison varaajan ylälaitaan?
Ota maalämpöpumpulle varaajan yläreunasta otto ja alas paluu. Tuntuu äkkiseltään nurinkuriselta, mutta noin saat koko varaajan täyteen. 3 asteen hystereesi varmaan riittää, koska vaihtoventtiilipumput mittaavat paluun lämpötilaa ja anturi lienee maalämpöpumpun sisällä. Tuo 1500 litran varaaja itsessään varaa tuolla 3 asteen nostolla 5,24kW itseensä (=10kW:n pumpulla 30min käynti), mutta koska samaan aikaan lattiat imevät lämpöä niin käynnistä tulee pakkasesta riippuen pidempi. Tuskin alle tunnin pääset koskaan. Oletan että lattialämmitykseen menevä neste otetaan varaajan yläosasta.
Jos MLP kiertovesipumppu vie esim. 50 wattia, niin tuo tekee 1,2kWh/vrk, joka tietty kovilla pakkasilla menee melkein kokonaan joka tapauksessa kun kompura käy. Mutta jos ei mene, vaan laskettaisiin vain kuinka 6 asteista vesijohtovettä saataisiin esilämmitettyä 20 asteiseksi -> jo 75 litran/vrk jälkeen kytkentä tuottaa voittoa.
Jos pumpulle laitetaan käyttötunneiksi 3000h/vuosi, niin jatkuvasti pyörivä 50W MLP:n pumppu toisi enää 5760h/vuosi ylimääräistä kulunkia, joka tekee 288kWh, joten vuoden mittaan säästöä syntyy kun esilämmitetään enemmän kuin 17700 litraa vettä, joka tekee keskimäärin 48 litraa/vrk.
Muita muuttujia on tietenkin se että kompuran käydessä vesi esilämpenee enemmän ja kesällä taas vähemmän. En nyt oikein saa sitä kannattamattomaksi kuitenkaan, vaikka kuinka lukuja pyörittelisi. Foorumin laskurillahan noita on helppo spekuloida.
Huomaa että tuossa mun kuvassa on nyt nuolet väärin päin ja levarikin täytyy siirtää tietty siihen alempaan putkeen MLP:n jälkeen.
-
Ota maalämpöpumpulle varaajan yläreunasta otto ja alas paluu. Tuntuu äkkiseltään nurinkuriselta, mutta noin saat koko varaajan täyteen. 3 asteen hystereesi varmaan riittää, koska vaihtoventtiilipumput mittaavat paluun lämpötilaa ja anturi lienee maalämpöpumpun sisällä. Tuo 1500 litran varaaja itsessään varaa tuolla 3 asteen nostolla 5,24kW itseensä (=10kW:n pumpulla 30min käynti), mutta koska samaan aikaan lattiat imevät lämpöä niin käynnistä tulee pakkasesta riippuen pidempi. Tuskin alle tunnin pääset koskaan. Oletan että lattialämmitykseen menevä neste otetaan varaajan yläosasta.
Jos MLP kiertovesipumppu vie esim. 50 wattia, niin tuo tekee 1,2kWh/vrk, joka tietty kovilla pakkasilla menee melkein kokonaan joka tapauksessa kun kompura käy. Mutta jos ei mene, vaan laskettaisiin vain kuinka 6 asteista vesijohtovettä saataisiin esilämmitettyä 20 asteiseksi -> jo 75 litran/vrk jälkeen kytkentä tuottaa voittoa.
Jos pumpulle laitetaan käyttötunneiksi 3000h/vuosi, niin jatkuvasti pyörivä 50W MLP:n pumppu toisi enää 5760h/vuosi ylimääräistä kulunkia, joka tekee 288kWh, joten vuoden mittaan säästöä syntyy kun esilämmitetään enemmän kuin 17700 litraa vettä, joka tekee keskimäärin 48 litraa/vrk.
Muita muuttujia on tietenkin se että kompuran käydessä vesi esilämpenee enemmän ja kesällä taas vähemmän. En nyt oikein saa sitä kannattamattomaksi kuitenkaan, vaikka kuinka lukuja pyörittelisi. Foorumin laskurillahan noita on helppo spekuloida.
Huomaa että tuossa mun kuvassa on nyt nuolet väärin päin ja levarikin täytyy siirtää tietty siihen alempaan putkeen MLP:n jälkeen.
:D
Tuolla kytkennällä sen kokonaisuus copin saa sitten heilahtamaan jos ei nyt kuralle mutta sinne huonompaan laitaan kumminkin, vrt siihen että ottaa MLP:lle pohjalta ja palauttaa johonkin ylemmäs...
cop muutos lienee samaa luokkaa kuin muutos 0/35:sta 0/45:een.
-
:D
Tuolla kytkennällä sen kokonaisuus copin saa sitten heilahtamaan jos ei nyt kuralle mutta sinne huonompaan laitaan kumminkin, vrt siihen että ottaa MLP:lle pohjalta ja palauttaa johonkin ylemmäs...
cop muutos lienee samaa luokkaa kuin muutos 0/35:sta 0/45:een.
Ja kerrotko vielä mikä tämän aiheuttaa?
-
:D
Tuolla kytkennällä sen kokonaisuus copin saa sitten heilahtamaan jos ei nyt kuralle mutta sinne huonompaan laitaan kumminkin, vrt siihen että ottaa MLP:lle pohjalta ja palauttaa johonkin ylemmäs...
cop muutos lienee samaa luokkaa kuin muutos 0/35:sta 0/45:een.
Ja kerrotko vielä mikä tämän aiheuttaa?
Eli tuuleen huutelua kuten arvelinkin. Ei sovi tälle palstalle.
-
Mitähän on tapahtunut kun tästä keskustelusta on hävinnyt loppupuolelta minun omiakin vastauksia, joita en ole itse ainakaan poistanut? Tapatalkilla/mobiililla ne näkyvät mutta ei PCllä IE 10 eikä uusimmalla Chromella.
-
Mitähän on tapahtunut kun tästä keskustelusta on hävinnyt loppupuolelta minun omiakin vastauksia, joita en ole itse ainakaan poistanut? Tapatalkilla/mobiililla ne näkyvät mutta ei PCllä IE 10 eikä uusimmalla Chromella.
Nyt on ollut foorumilla jotain teknistä häikkää.
Tässäkin siitä kerrotaan.: https://oma.louhi.fi/outages
Onkohan tämä ongelma hukannut mahdollisesti viestejäkin.??
-
Onkohan tämä ongelma hukannut mahdollisesti viestejäkin.??
On hukannut
-
Annetaas tälle vähän UPpia, mahtaako pelit jo laulaa?
-
Kiitos kysymästä; ovat laulaneet tiistaista lähtien.
Hieman aikataulu myöhästyi mutta hienosti hommat meni.
Poraus sujui päivässä ja kallio tuli vastaan 2,5m ja vettä alkoi tulla 28m; vesi nousi 6m pinnasta (edit vesi nousi aivan kaivon yläreunaan) ja kaivolle tuli kokonaissyvyyttä 164m.
Hylkäsin loppupeleissä kaikki levari yms kikkailut kun täälläkin foorumilla oli suhteelisen eri käsityksiä miten homma olisi kannattanut hoitaa. Eli se mitä nyt löytyy on seuraava:
* vanha jäspin 1800l varaaja jäi ja sitä lämmittää MLP
* vanha 200l lattialla ollut paisari korvattiin kahdella 100l ja sijoitettiin ne ison varaajan päälle ja saatiin mukavasti lisätilaa
* vanha Oumanin säädin jäi hoitamaan talon ja märkätilojen lämmitystä
* MLPssa on Oumanin käyrää hiukan jyrkempi käyrä eli MLP lämmittää varaajaa ulkolämpötilan mukaan
* vanha Jäspin lämminvesivaraaja korvattiin lautauskierukallisella Jäspin VLM Star 300l varaajalla jossa optiona aurinkokierukalle paikka
* uudelle käyttövesivaraajalle vedettiin putket teknisestä tilasta KHH katon alaslaskun kautta ja samalla myös tuolle aurinkokierukalle piuhat tulevaisuutta ajatellen
* sähkötauluun tuli saksasta tilaamani 3-vaihekultusmittari jonka taakse tuli kaikki MLP vermeet (posteineen 55e ja tuli vajaassa viikossa) http://www.hitmeister.de/werkzeug/drehstromzaehler-dts-35l-hutschine-din-zd2-197063261/
Lämminvesivaraaja ei vielä tulilla (onneksi siitä löytyy 3 kilowatin sähkövastuskin) kun oli unohtunut tilata sille anturi mutta huomenna maanantaina pitäisi sekin olla sitten paikallaan.
MLP on käynyt harvakseltaan ja kun on käynyt niin reilun kahden tunnin pätkissä on menty. Huomenna kun käyttöveskin tulee tuon piiriin niin alkaa sitten todellinen käyttö meidän 5h perheessä.
Kiitos kaikille avusta ja rohkaisusta; sitä ollaan nyt sitten samaa perhettä mekin!
Ohessa vielä kuva aika täydestä teknisestä tilasta ;)
-
No aikasen optimaali systeemi siitä sitten kasautui, kaivo kuulostaa juuri riittävältä, LKV riittää, kerrostumat pysyy lattialämmitysarvoissa eikä sekotella. Ja nuo kikkailut ei olisi paljon antaneet kun kerran laitoit sen VLM Starin sinne KHH:hon...noin olisin itsekin tehnyt "kerralla parasta" meiningillä, eikä mitään "lisää ensi vuonna"...vaikka se ehkä tihkasi nyt ehkä nelinumeroisen €-lisän mutta kun se menee aika monelle vuodelle ja säästyykin aikamatkalla tuo erotus.
Paisarit 2x100L riittää vaikka myöhempään aurinkolämpöön...jos semmonen tauti iskee, taloudellisessa mielessä ei kannata.
MLP:ssä tuskin tarvitsisit yhtään jyrkempää kuin Oumaneissa, ei ne lattiat notkahtele vaikka MLP ajais ihan samaakin viivaa...iso varaaja antaa kumminkin tasaisuutta hommaan.
Onkos Viesmanissakin astepäiväsäätö kuten monessa muussa vaihtovenassa?
Missäs sijaitsee Viesmanin käynnistyksen liipaiseva anturi?
Olikos tuo aurinkovaraus sähköä vai lämpöä vai molempia (kierukkaa+piuhaa), jos lämpöä suunnittelet joskus niin se kannattaa tuupata siihen Ovaaliin koska siihen saat paljon isomman määrän vuodessa vrt VLM Star, jos taas sähköä niin sitten siihen Stariin ja jos sinne ei mahdu niin sitten Ovaaliin loput.
Tähän nyt toteutettuun ratkaisuun esilämmitys ei nyt paljoa hyötyä toisi, jos kulutat 600€/a käyttöveteen (=suorasähkö) Viesmanni+VLM Star tekee sen nyt 222€:lla, jos olis esilämmitys niin se tulis maksamaan 111€+75€=186€ eli ~36€ ero...ei oikein pysty tuolla investoimaan mitään.
-
Tässä hiukan pähkäilen hystereesiä tämän ison varaajani ja lattialämmityksen kanssa.
Taustaa; Anturi on siis ison varaajan puolessa välissä ja isoon varaajaan ei ainakaan näillä lämpötiloilla +-30c tule minkäänlaista kerrostumista eli yläosassa on yhtä lämmintä kuin tuossa varaajan keskiosassakin mistä MLP mittaa varaajan lämpötilaa.
Viessmannissa on oletuksena puskirivaraajan kanssa käytössä 5K hystereesi (tuntuu minusta aika suurelta). Kerroin tuossa aikaisemmin käyttäväni hiukan jyrkempää lämpökäyrää millä Viessmanni lämmittää tuota isoa varaajaa hiukan Oumannin käyrää ylemmäs. Kun molemmissa laitteissa oli sama käyrä ja MLPssa tuo hystereesi on tuon 5K niin tuntui aika pitkään shuntit haluavan lämpöisempää vettä kiertoon ja tästä syystä koitin kompensoida tuota erotusta tuolla hiukan korkeammalla lämpökäyrällä Viessmannissa. Kun Viessmaanni alkaa lämmittämään tuon 5K pudotuksen jälkeen niin se tekee aina 2 astetta lämpöisempää isoon varaajaan mitä on lämpökäyrän mukainen arvo Viessmannissa (tämäkin on oletusarvo).
Kysymys; onko järkevää pudottaa tuota hystereesiä Viessmannissa ja samalla loiventaa Viessmannin lämpökäyrääkin vai miten te ison puskurivaraajan kanssa pelaavat olette asian vuosien varrella huomanneet hyväksi? Betonilaattahan ei ihan pienistä menoveden lämpötilaeroista notkahda mutta mikä tässä minun tapauksessa olisi hyvä lähtöarvo talven pakkasiin niin, että saadaan hyvä COP ja jalatkaan ei sisällä palelisi?
-
Kysymys; onko järkevää pudottaa tuota hystereesiä Viessmannissa ja samalla loiventaa Viessmannin lämpökäyrääkin vai miten te ison puskurivaraajan kanssa pelaavat olette asian vuosien varrella huomanneet hyväksi? Betonilaattahan ei ihan pienistä menoveden lämpötilaeroista notkahda mutta mikä tässä minun tapauksessa olisi hyvä lähtöarvo talven pakkasiin niin, että saadaan hyvä COP ja jalatkaan ei sisällä palelisi?
Laita Viessmannista sama käyrä kuin sinulla on Oumanin kosteissa tiloissa, se riittää. Pääsääntöisesti L2 piirin suntti saisi olla kokoajan täysin auki, jos ei ole niin tuotat turhan kuumaa vettä. Jos sekä L1 ja L2 piireihin menee samanlämpöinen vesi, niin laita suntit käsiajolle (täysin auki) ja napsauta Oumanista sähköt pois.
Jos KV-pumput on kytketty Oumanin kautta niin sähköt täytyy tietty vetää uudestaan. Ouman vie nääs jonkin verran sähköä, eikä sitä tarkka mies pidä turhaan kytkettynä.
-
Anturi on siis ison varaajan puolessa välissä ja isoon varaajaan ei ainakaan näillä lämpötiloilla +-30c tule minkäänlaista kerrostumista eli yläosassa on yhtä lämmintä kuin tuossa varaajan keskiosassakin mistä MLP mittaa varaajan lämpötilaa.
Tarkista että ison varaajan ja Viessmanin välisissä putkissa on jossain kohtaa takaiskuventtiili.
Jos sitä ei ole niin Viessmanin taukojaksolla saattaa varaajan yläosaan menevässä putkessa alkaa virtaus luonnonkierrolla takaisin lauhduttimen läpi varaajan alaosaan.
Tämä tasoittaa varaajan kerrostumat.
Tuo on helppo testata,kun taukojaksoa on ollut tunninverran niin kokeile varaajan alaosasta kompressorille menevää putkea,jos se on yhtä lämmin kuin varaajan yläosaan menevä putki niin silloin luonnonkierto toimii ja tasoittaa varaajan lämpötilat.
Viessmannissa on oletuksena puskirivaraajan kanssa käytössä 5K hystereesi (tuntuu minusta aika suurelta)
On tuo 5K aikasuuri,hystereesi kannattaa isolla varaajalla säätää käyntijakson pituuden mukaan,esim näin nollakelin aikaan 1h:n käyntijakso olisi hyvä.Liian pitkä käyntijakso jäähdyttää keruupiiriä ja se huonontaa hyötysuhdetta.
Jos/kun saat lämpökerrostumat muodostumaan niin sen myötä käynti- ja taukojaksot pitenee melkoisesti,varaajan alaosa jäähtyy lattian paluuveden lämpötilaan joten tästä syystä myös käynti- ja taukojaksot pitenee niin tarkista käyntijakson aika vielä silloin.
Anturi on siis ison varaajan puolessa välissä
Myös meillä on ison varaajan anturi varaajan puolivälissä.Tämä on hyvä paikka silloin jos varaajaa lataa suurella virtauksella.
Jos/kun saat varaajan lämpökerrostumat reilaan niin kompressorin ja lauhduttimen kiertopumpun käynnistyessä varaajan vesi sekoittuu suht tasalämpöiseksi ja silloin varaajan yläosankin veden lämpö laskee hetkeksi (5-15min).
Senjälkeen varaajan lämpö siis nousee tasaisesti siten että käyntijakson lopussa varaaja on suht tasalämpöinen,lämpötilaero varaajassa siis sama kuin lauhduttimen dT.
Tuossa kuva 1250l:n varaajan lämpökerrostumista yms.Meillä lämpökerrostuminen on n 5K/1m pystysuunnassa.
(http://i5.aijaa.com/t/00534/12824388.t.jpg) (http://aijaa.com/QP9OgB)
-
Tässä hiukan pähkäilen hystereesiä tämän ison varaajani ja lattialämmityksen kanssa.
Taustaa; Anturi on siis ison varaajan puolessa välissä ja isoon varaajaan ei ainakaan näillä lämpötiloilla +-30c tule minkäänlaista kerrostumista eli yläosassa on yhtä lämmintä kuin tuossa varaajan keskiosassakin mistä MLP mittaa varaajan lämpötilaa.
Viessmannissa on oletuksena puskirivaraajan kanssa käytössä 5K hystereesi (tuntuu minusta aika suurelta). Kerroin tuossa aikaisemmin käyttäväni hiukan jyrkempää lämpökäyrää millä Viessmanni lämmittää tuota isoa varaajaa hiukan Oumannin käyrää ylemmäs. Kun molemmissa laitteissa oli sama käyrä ja MLPssa tuo hystereesi on tuon 5K niin tuntui aika pitkään shuntit haluavan lämpöisempää vettä kiertoon ja tästä syystä koitin kompensoida tuota erotusta tuolla hiukan korkeammalla lämpökäyrällä Viessmannissa. Kun Viessmaanni alkaa lämmittämään tuon 5K pudotuksen jälkeen niin se tekee aina 2 astetta lämpöisempää isoon varaajaan mitä on lämpökäyrän mukainen arvo Viessmannissa (tämäkin on oletusarvo).
Kysymys; onko järkevää pudottaa tuota hystereesiä Viessmannissa ja samalla loiventaa Viessmannin lämpökäyrääkin vai miten te ison puskurivaraajan kanssa pelaavat olette asian vuosien varrella huomanneet hyväksi? Betonilaattahan ei ihan pienistä menoveden lämpötilaeroista notkahda mutta mikä tässä minun tapauksessa olisi hyvä lähtöarvo talven pakkasiin niin, että saadaan hyvä COP ja jalatkaan ei sisällä palelisi?
No sehän on sitten hyvä jos varaajan lämpö on sama yläpäästä anturille saakka, tuo tarkoittaa sitä että ei sinne ylhäälle olla tehty mitään ylimääräistä lämpöpiikkiä vaan siellä on puolitankillista oikealämpöistä vettä lämmitykseen (=piiitkä tauko tulossa)...jos ja kun saat käyrän trimmattua vastaamaan "mekaniikkaa".
Ei tuohon tankiin tule kerrostumaa yhtään enempää kuin on lattialämmityksen ltl-ero (tai MLP ero käynnin jälkeen) koska ei sitä ole jähdyttämässä mikään muu kuin lattialämpö...häviötä on jotain mutta ne sekottuu lattiakierrolla muuhun veteen.
Onko tosiaan että Vmanne ajaa pelkällä hysterialla, ei ole siis asteminuutteja?
Kaikkein viileimpänä saat laitoksen toimimaan (ainakin periaatteessa) jos Vmannen start-anturi on siellä kuumemman lämmityspiirin shuntilla kuumahaarassa, eli pumppu hörähtää käyntiin kun lämpö alkaa loppua piiristä. Käyrät lähelle toisiaan, tuossa kohtaa se pelkkä hysteeriohjaus saattaa haitata (jos ei siis ole asteminuutteja) kun sen täytyy se pyydetty ero saada aikaiseksi, ainakin tuossa kohtaa 5C ero kuulostaa isolta.
Tarkista että ison varaajan ja Viessmanin välisissä putkissa on jossain kohtaa takaiskuventtiili.
Jos sitä ei ole niin Viessmanin taukojaksolla saattaa varaajan yläosaan menevässä putkessa alkaa virtaus luonnonkierrolla takaisin lauhduttimen läpi varaajan alaosaan.
Tämä tasoittaa varaajan kerrostumat.
Jos/kun saat varaajan lämpökerrostumat reilaan niin kompressorin ja lauhduttimen kiertopumpun käynnistyessä varaajan vesi sekoittuu suht tasalämpöiseksi ja silloin varaajan yläosankin veden lämpö laskee hetkeksi (5-15min).
Senjälkeen varaajan lämpö siis nousee tasaisesti siten että käyntijakson lopussa varaaja on suht tasalämpöinen,lämpötilaero varaajassa siis sama kuin lauhduttimen dT.
Tuo vapaakierto tosiaan kannattee kattoo, se voi olla helposti olemassa jos ei putkari ole ajatellut asiaa...niinku yleensä... :o
Tuota esiintyi täälläkin kunnes laitoin vapaakierronestoventtiilin, eli lämpö heijas varaajan ulkopuolella semmosta loivaa aaltoa, kuumavesi meni vastakkaiseen suuntaan MLP:lle ja jäähtyi siellä... painui alaspäin ja imi perässään taas uutta kuumaa varaajaasta jäähtymään MLP:lle jne.
Ei tämän varaajan vedet mene tasalämpöisiksi, kyllä siellä pysyy suurinpiirtein semmonen 5-8C ero jos sitä vapaakiertoa ei esiinny
-
Kiitokset kommenteista!
Selvitin tuon vapaakiertohommelin ja toimittaja kertoi, että Viessmannissa on itsessään nuo takaisiniskuventtiilit lämmitykselle ja käyttövedelle eli MLP laitteen läpi ei pitäsi mitään vapaakiertoja syntyä.
Minulla on tuossa vanhassa varaajassa mekaaniset lämpötilamittarit ylhäällä, keskellä ja alhaalla ja niistä olen koittanut tuota kerrostumista tarkastella. Tähän asti on täällä lounaassa ollut niin lauhat kelit, että ollaan oltu varaajan lämpötiloissa tuossa +30 asteen alapuolella. Eilen kun keli kiristeli muutaman asteen pakkaselle ja päästiin yli +30 asteen niin oli selvästi havaittavissa noista mittareista, että ylhäällä varaajassa oli muutaman asteen lämpöisempää kuin tuossa keskellä. Eli näyttäsi tuo kerrostuminen syntyvän mutta näillä lämpötiloilla sitä on vaikea noista mekaanisista mittareista joiden väli on 2 astetta havaita.
Olin myös havaitsevinani tuon varaajan yläpään pienen notkahduksen kun MLP pärähti käyntiin ja alkoi lämmittämään varaajaa (käyntijakson lopun tilannetta en nyt nähnyt mutta ainakin aikaisemmin on mittarini varaajan lämpötiloille näyttäneet aika samaa lämpötilaa eli kerrostumista ei tuolloin olisi ja sitä tulee vasta kun ollaan kierron loppupäässä ennen uuden MLP lämmityssyklin alkamista.
Tiputin MLP käyrän vastaavaksi kuin on tuo Oumannin käyrä ja pudotin MLP hystereesiä 3 asteeseen ja tuntui ainakin yhden jakson käyntiaika pienentyneen; tätä täytyy tarkastella nyt tarkemmin pidemmältä ajalta ja kerätä kokemuksia.
Täällä lounaassa ollaan taas eilisen pienen pakkasen jälkeen +7c lämpötiloissa eli kerrostuminen on taas aika vähäistä ja sitä on vaikea havaita.
Katselin eilen Viessmannin lokeilta tuota kaivolle menevän ja tulevan nesteen keskiarvoja maanantaille +1,5c ja -0,5c. Ei ole tuo kaivon sielunelämä vielä ihan itselle selvillä eli miltäs nuo arvot näillä pluskeleillä näyttävät? Vaatiiko kaivo "sisäänajon" ennen kuin alkaa toimia optimaalisesti?
-
Katselin eilen Viessmannin lokeilta tuota kaivolle menevän ja tulevan nesteen keskiarvoja maanantaille +1,5c ja -0,5c.
Keruuliuoksen lämpötila pitäisi katsoa silloin kun kompressori käy.
Keruuliuoksen lämpötila laskee kompressorin käyntijakson aikana ja nousee taukojakson aikana.
Keruuliuoksen lämpötila on korkeimmillaan käyntijakson alussa kun siihen on taukojakson aikana keruuputken seinämän läpi siirtynyt lämpöä kaivon vedestä joten keruuliuos on lähes samanlämpöistä kuin lämpökaivon vesi.
Keruuliuos kiertää kaivossa olevissa putkissa ajallisesti n 5-15 min/kierros ja jäähtyy joka kierroksella kunnes lämpötilaero kaivon veteen on niin suuri että keruuputken seinämän läpi liuokseen siirtyy sama määrä lämpöä kuin mitä lämpöpumpun höyrystin siitä ottaa.Tämän jälkeen alkaa keruputkien ympärillä kaivon veden lämpötila laskea jos käyntijakso edelleen jatkuu.
Taukojakson aikana kalliosta ja pohjavesivirtauksista tuleva lämpö nostaa kaivon veden ja keruuliuoksen lämpötilan takaisin.
Ensimmäisen käyttövuoden aikana olisi hyvä seurata läpinäkyvää muovista keruuliuoksen paisuntasäiliötä (jos sellainen Viessmanissa on) ,että nesteen pinta pysyttelee tuon paisuntasäiliön puolivälissä.
Jos pinnankorkeus laskee niin keruuliuoksessa on ilmaa ,silloin pitää lisätä keruuliuosta ja ilmata keruuputkisto.
Jos asennusporukka on tehnyt keruuputkiston ilmauksen huolellisesti ja perusteellisesti ei tuollaista jälki-ilmausta tarvita ja paisuntasäliön pinta pysyy samalla korkeudella.
Jonkilainen optimi keruuliuoksen tulon ja paluun välillä on n 3C mutta kannattaa seurailla rauhassa mihin tuo lämpötilaero teillä asettuu,tuollainen 2 asteen lämpötilaero peilaa suurta virtausta keruuputkessa mutta se voi olla tarkoituksellista uudessa laitteessa esim ilmanpoiston tms takia,eikä suuresta virtauksesta ole mitään haittaa.
Onkohan Viessmanissa valmiina lämpötiladatan graafista tallennusta jollakin tavalla?Manuaaliset mittaukset on tietysti tarkkoja mutta käytännössä hankalia,ison varaajan lämpötilamuutokset on varsin hitaita ja pieniä,voi olla 1K/h tai pienempikin.
Jos olisi 1vrk:n lämpötilat graafisesti trendinä luettavissa niin siitä näkisi yhdellä silmäyksella muutokset eri käyntitilanteissa.
-
Kiitokset kommenteista!
Selvitin tuon vapaakiertohommelin ja toimittaja kertoi, että Viessmannissa on itsessään nuo takaisiniskuventtiilit lämmitykselle ja käyttövedelle eli MLP laitteen läpi ei pitäsi mitään vapaakiertoja syntyä.
Minulla on tuossa vanhassa varaajassa mekaaniset lämpötilamittarit ylhäällä, keskellä ja alhaalla ja niistä olen koittanut tuota kerrostumista tarkastella. Tähän asti on täällä lounaassa ollut niin lauhat kelit, että ollaan oltu varaajan lämpötiloissa tuossa +30 asteen alapuolella. Eilen kun keli kiristeli muutaman asteen pakkaselle ja päästiin yli +30 asteen niin oli selvästi havaittavissa noista mittareista, että ylhäällä varaajassa oli muutaman asteen lämpöisempää kuin tuossa keskellä. Eli näyttäsi tuo kerrostuminen syntyvän mutta näillä lämpötiloilla sitä on vaikea noista mekaanisista mittareista joiden väli on 2 astetta havaita.
Olin myös havaitsevinani tuon varaajan yläpään pienen notkahduksen kun MLP pärähti käyntiin ja alkoi lämmittämään varaajaa (käyntijakson lopun tilannetta en nyt nähnyt mutta ainakin aikaisemmin on mittarini varaajan lämpötiloille näyttäneet aika samaa lämpötilaa eli kerrostumista ei tuolloin olisi ja sitä tulee vasta kun ollaan kierron loppupäässä ennen uuden MLP lämmityssyklin alkamista.
Tiputin MLP käyrän vastaavaksi kuin on tuo Oumannin käyrä ja pudotin MLP hystereesiä 3 asteeseen ja tuntui ainakin yhden jakson käyntiaika pienentyneen; tätä täytyy tarkastella nyt tarkemmin pidemmältä ajalta ja kerätä kokemuksia.
Täällä lounaassa ollaan taas eilisen pienen pakkasen jälkeen +7c lämpötiloissa eli kerrostuminen on taas aika vähäistä ja sitä on vaikea havaita.
Katselin eilen Viessmannin lokeilta tuota kaivolle menevän ja tulevan nesteen keskiarvoja maanantaille +1,5c ja -0,5c. Ei ole tuo kaivon sielunelämä vielä ihan itselle selvillä eli miltäs nuo arvot näillä pluskeleillä näyttävät? Vaatiiko kaivo "sisäänajon" ennen kuin alkaa toimia optimaalisesti?
Onko sulla lämmitysten jakotukilla lämpötilamittaukset ja mitä niissä on lukemat...sama dT on todnäk varaajassakin.
Nuo kaivo lämmöt ovat varmaankin Vmannessa keskiarvomittauksia käynninaikana, aika matalat on lämpötilat kun kone on nyt kumminkin käynyt aikasen lyhyen aikaa...onkohan mittaukset "vireessä"?
Täällä ~samanlainen kaivo+samalla seutukunnalla ja se on "pahimmillaan" ollut tuota luokkaa ja kohta ikää tulee kohta kuminkin 6v.
-
Jep, nuo Viessmannin luvut ovat viikon keskiarvoja ja taitaa mittarit vielä sekoilla kun ei ole yhtään kokonaista viikkoa takana. Eilen kun vilkaisin käyntijakson ollessa loppupuolella niin oli tuo kaivolta tuleva arvo +4c eli kyllä siellä kaivossa lämpöä on...
-
Olin myös havaitsevinani tuon varaajan yläpään pienen notkahduksen kun MLP pärähti käyntiin ja alkoi lämmittämään varaajaa (käyntijakson lopun tilannetta en nyt nähnyt mutta ainakin aikaisemmin on mittarini varaajan lämpötiloille näyttäneet aika samaa lämpötilaa eli kerrostumista ei tuolloin olisi ja sitä tulee vasta kun ollaan kierron loppupäässä ennen uuden MLP lämmityssyklin alkamista.
Kyllä tämä ihan normaaliselta ison varaajan käyttäytymiseltä näyttää.
Kun lämpöpumppu lataa varaajaan lämpöä niin varaaja lämpiää ylhäältä alas suht tasalämpöiseksi.
Kun käyntijakso on loppunut ja talo kuluttaa varaajaan ladattua lämpöä niin varaaja alkaa jäähtymään ensin alaosasta koska kierron paluuputkesta tulee sinne jäähtynyttä vettä.
Varaaja siis jäähtyy alhaalta ylöspäin koska jäähtynyt vesi on hieman painavampaa kuin lämpimämpi vesi niin se jää luonnostaan alimmaiseksi.
Kun käytössä on noinkin iso varaaja (1,8m3) niin siitähän seuraa että kompressorin taukojaksot tulee melkoisen pitkiksi,varmaan jossain 5-8h:n paikkeilla.
Kannattaisi tarkistaa onko Viessmanin kompressorissa öljyn lämmitysvastus tai joku muu menetelmä ettei öljyn lämpötila laske pitkän taukojakson aikana liian alas jolloin öljy saattaa hiukan jähmettyä ja voitelu ei ehkä käynnistysksen alussa toimi niin hyvin kuin lämpimällä öljyllä (vrt auton kylmäkäynnistys)
Tämä on helppo testata,kun normaali taukojakso on lopuillaan niin jos kokeilet kädellä kompressorin alaosaa missä öljysäiliö on,jos se on lämmin niin silloin kaikki on kunnossa mutta jos se on kylmä niin sitten tarttis tehdä jotain,esim neuvotella asiasta Viessmanin tekniikan kanssa.
Kompressoreihin on olemassa panta mallisia lämmitysvastuksia jotka nimensä mukaisesti kiristetään öljysäiliön ulkopuolelle ja sähkö otetaan jostain sopivasta paikasta.
Meillä Ekowellin lämpöpumpussa on öljyn lämmitysvastus Copelandin mäntäkompressorissa ja uskoisin että osaltaan selittää pitkää kestoikää,meillä on sama kompressori ja iso varaaja toimineet nyt yli 15 vuotta ongelmitta eikä mitään kulumisoireita ole ilmaantunut.
Tuon öljynlämmitysvastuksen teho 20-40w ja tässä Ekowellissa se on jatkuvasti päällä,varmaan riittäisi jos olisi päällä vain kompressorin seistessa
-
Katselin eilen Viessmannin lokeilta tuota kaivolle menevän ja tulevan nesteen keskiarvoja maanantaille +1,5c ja -0,5c. Ei ole tuo kaivon sielunelämä vielä ihan itselle selvillä eli miltäs nuo arvot näillä pluskeleillä näyttävät? Vaatiiko kaivo "sisäänajon" ennen kuin alkaa toimia optimaalisesti?
Selvisi tämäkin "mysteeri".
Viessmann 200-G ei ole kaivon paluupuolen anturia ollenkaan vain menopuolen anturi löytyy.
Hauskaa on minusta myös se, että tuo arvo tuolla käyttöpäiväkirjassa on laskennallinen eli ei todellinen???
Ihmettelinkin kun minulla ei laitteistoyleiskuvassa ole ollenkaan tuota punaisen nuolen alapuolella olevaa arvoa...
-
Tässä hiukan oman Viessmannin kulutustietoja/kokemuksia muutamalta kuukaudelta.
Lämpö riitti hyvin talvipakkasilla, joita ei tällä lämmityskaudella ollut kovin montaa ;) sähkövastuksiakaan ei tarvittu.
Viesmannissa siis sama käyrä kuin Oumannissa, joka shunttaa lattialämmitykselle lämmintä. Hystereesi lattialämmityksellä oli helmikuun loppuun 3K mutta nyt 2K ja edelleen on mukavan pitkiä käyntijaksoja harvakseltaan. 1800l varaaja lämpiää vajaassa kahdessa tunnissa aina tuon 2K pudotuksen takaisin ja kun lämmityksen lopettava anturi on paluuvedessä niin käytännössä varaajan yläosassa on aina käyntijakson lopussa noin 2K lämpöisempää mitä käyrä näyttää. Taukojaksot ovatkin sitten olleet pikkupakkasten aikana parin tunnin luokkaa ja vajaan kymmenen asteen tienoilla jopa 10h. Energiaa ottaa lämmitykseen mittarin mukaan noin 1,7kWh keskiarvolla.
Käyttövesi on riittänyt 5h perheessä hyvin. Alkuun oli asetukset 52c hystereesin ollessa 7K; nyt mennään 50c hystereesin ollessa 6K. Käyttövesi lämpiää uusilla asetuksilla max kaksi kertaa vuorokaudessa jos esim saunotaan yms. Aikaa tuohon 44c > 50c menee Viessmannilta noin 30-40min; energiaa ottaa mittarin mukaan tuolloin noin 2,85kWh keskiarvolla.
Käyttövesipuolella oli muutama murhe tässä matkan varrella. Ihmettelin kun käyttövesi viileni varaajassa ilman käyttöäkin nopeasti kun kovilla pakkasilla talon lämmitystä varten MLP kävi tiukemmassa syklissä. Syyksi selvisi, että Viessmannissa oleva oma takaisinisku ei toiminut kunnolla ja kierrätti käyttövettä MLPlle jäähtymään (luultavasti roska esti sulkeutumisen kunnolla) tilalle laitettiin oma takaisinisku. Myös käyttövesivaraajassa oleva anturi oli päässyt valahtamaan varaajan alalaitaan ja antoi MLPlle väärää tietoa varaajan lämpötilasta; anturi kunnolla kiinni ja tuon jälkeen on käyttövesi toiminut ongelmitta.
Huonetermostaatitkin laitoin täysin auki talvikaudelle; täytyy nyt keväällä katsoa josko yläkerran makkareissa laittaisi vaikka 21c sillä meillä isoja ikkunoita ja lämpötilat yläkerrassa nousevat kesäisin mukavan hikisiin tunnelmiin; tuota varten on yläkertaan aikoinaan asennettu ILP eli nukuttua kyllä saadaan.
Vettä tuntui kaivoon tulevan hyvin kun pinta nousi ihan kaivon ylälaitaan ja ajatuksena onkin kesällä kikkailla vielä kasteluvesisysteemit kaivon vedellä; kaivon kannessa näytti olevan tulpattu reikäkin valmiina.
Projekti kustanti kotitalousvähennysten jälkeen aika tarkaan 14k € eli kylmiä talvia odotellessa ;)
-
No kuulostaa pelittävän hyvin, ja 300L varaajasta riittää varmaan vettäkin reippaasti...käyttö% antaa ymmärtää että reserviä on olemassa kovemmallekin talvelle kun Tammikuu oli 65%.
Mikä se pumppukoko nyt olikaan 10kW?
Onko se kytkentä nyt sitten tommonen, eli yläpäähän 1800L lämmittää ja alapäästä ottaa ja lämmityshaarat samoissa korkeuksissa?
T1 käynnistää ja T2 sammuttaa, vai, anturipaikat?
T3 varassa on käyttövesi, anturipaikka?
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=4904.0;attach=2243;image)
-
Pumppu oli 8 kilowatin malli.
Kytkentä on juurikin noin ja lämmityksen käynnistysanturi on ison varaajan puolessa välissä. Pysäytysanturi on Viessmannin sisällä ja mitataan paluuveden lämpötilasta. Lämmityshaarat ovat samalla korkeudella.
Käyttöveden anturi on Jämän anturitaskussa, joka sijaitsee varaajan ylälaidassa.
-
no päivitin hiukan, vastaako nyt?
on se kyllä ikuinen kun ei noita startteja tule oikeastaan ollenkaan, pelkkää talviunta koneelle vaikka käyntiaste noin matala, tulee ongelma että se kestää liian kauan eikä pääse päivittämään kun ne kehittyy kovaa vauhtia ;)
ei taida olla vuorokautista max käyntiastetta tiedossa?
sähkölaitoksen tuntimittausraportista sen näkisi suurinpiirtein.
etkä varmaan saa kuumaa vettäkään loppumaan?
-
Nyt kuva on täydellinen!
Mitä tarkoitat tuolla max käyntiasteella?
Olisi kyllä hyvä, että lämmin vesi loppuisi joskus; oppisivat lapset arvostamaan lyhyempiä suihkuja...
-
suhteellista aikaa kuinka paljon pumppu on käynyt max/vrk, eli kun vuorokaudessa on 1440 minuuttia niin montako se on noista käynyt enimmillään...
-
Ok, minulla oli parit 1-wire anturit käyttöveden ja lämmityksen lähdöissä alkuvuoden ja noiden avulla tuon käyttöveden viilenemisenkin huomasin kun käyttövettä tehtiin tiheään tahtiin ilman suurempaa kulutusta.
Noista saan datat kyllä ulos mutta oli juuri tuon tammikuun tuo tilanne käyttöveden osalta päällä eli se ei kerro totuutta tuosta max. käyntiasteeesta. Täytyy odotella ensi talvikauden pakkasia niin näkee mihin tuo asettuu; reserviä luulisin olevan vielä jonkin verran...
Onkos kukaan muuten bongannut hyviä tarjouksia noiden kasteluvesipumppujen osalta näin kesän kynnyksellä?
-
Päätinpäs katsoa mitä on kertynyt vajaan vuoden käytön aikana tuonne täyttöryhmän sihtiin.
Täyttöryhmä on tällainen LK 520-25:
(http://i.imgur.com/rIyGv1p.jpg)
Tuossa styroxrasian kannessa on hyvät ohjeet miten homma tehdään. Omalla kohdalla hommaa tosin vaikeutti se, että täyttöryhmä on mlp-koneen ja seinän välissä ja vielä pystyssä eli aika kurottelua ja vääntämistä oli tuon aukaiseminen. Ja koska laitos oli pystyasennossa niin sainpas mukavat alkoholin käryt vähäksi aikaa pannuhuoneeseen kun pieni liraus tuolta sylinteristä tuli laittialle koneen ja seinän väliin (seuraavalla kerralla osaan sitten laittaa vaikka rätin tuohon alle ;) )
Sihdin sain kuitenkin käsiini ja ja ihmetyksekseni se oli niiltä reikäsenämiltään aivan täynnä pieniä hiekan jyväsiä. Jyväset olivat niin pieniä, että ne olivat jääneet kiinni niihin pieniin reikiin. Myös suodattimen pohja oli peitossa hieman suuremmista hiekan jyväsistä. Oli siellä myös muutama pieni musta muovinpalanenkin.
Kun luin muiden löytöjä tuolta suodattimesta niin yleensä siellä on jotain muovinpalasia putken katkaisusta johtuen ja ihmettelenkin, että miten suljettuun systeemiin pääsee tuollaisia määriä hiekan jyväsiä; onko normaalia ja ovatke menneet sinne esim kun putkivetoa on tehty kaivolta pumpulle?
-
Eipä noilla mutusilla oikein muuta lähdettä voi olla kuin liuospuolen putkien kanssa taiteilleen veijarin kädet.
Tästä tulikin mieleen että tarvisi myös tarkistaa oma sihti kun tuo konvektori liitettiin järjestelmään kesällä ja sieltä saattaa olla lähtenyt jotain ylimääräistä liikenteeseen.
Jahka tuon on muutamaan kertaan tarkistanut niin hiukan kyllä itse mietin onko koko sihdille tämän jälkeen edes mitään tarvetta? Onko muut bonganneet noista mitään "aarteita" vielä pitkän ajan kuluttuakin?
-
Varaajan kytkennästä olisi kysymys arvon raadille. Kytken pumpun Jäspin EPK 2000l varaajaan. Tässä ketjussa esimerkkivaraaja kytkettiin lopulta niin, että meno lattiaan ja pumpun lataus tulee yläosaan varaajaa, ja paluut lattiasta ja pumpulle alaosasta.
Minulla olisi mahdollista kikkailla siten, että paluu pumpulle tulisi alhaalta ja paluu lattiakierrosta tulisi varaajan puolenvälin alapuolen tietämille(numerot 7 tuossa linkin kuvassa).
http://onninen.procus.fi/documents/original/13435/1/1/JÄSPI%20energiavaraajat.pdf (http://onninen.procus.fi/documents/original/13435/1/1/JÄSPI%20energiavaraajat.pdf)
Mahdollisesti tällä mallilla saisi pumpulle menevän veden hieman viileämmäksi. Onko tällä merkitystä Coppolan kannalta, jos vaikka ero olisi 3-5 astetta? Ja minkälaisia vesimääriä pumpun läpi pyörii, onko tuo alaosan vesimäärä kierrätetty hetkessä pumpun käynnistyttyä?
Mitä sanoo he?
-
Ainakin tuossa minun kytkentämallissa ei lattialämmitystalossa kerrostumia juurikaan esiinny vaan tankissa on 1800l aikasta tasalämpöistä vettä lattiakiertoon.
MLP käy pitkiä pätkiä ja harvakseltaan ja hystereesillä saa "konfattua" sopivat käyntiajat ettei kaivo jäähdy liikaa; tuo käsittääksen sitten vaikuttaa negatiivisesti koppeloon jos liian pitkiä pätkiä mennään kaivoa rasittaen.
-
Nyt se on sitten vuosi vierähtänyt siitä kun oma pumppu hyrähti käyntiin.
Pumppu vienyt virtasta 5266kWh, käyttötunnit 2640h, Käynnistykset 1686kpl ja COP on siinä 3.8 hujakoilla eli tyytyväinen täytyy olla!
-
Oli vihdoinkin Jouluna aikaa saattaa loppusuoralle tämä maalämmön nettiseurantasysteemi.
Kirjailen tähän ylös miten homma toteutettu jos vaikka jotakin kiinnostaa/saa apuja tästä.
Homma menee karkeasti rautapuolella näin:
• Laitteena on Ubuntun kotiservu joka pyörii miniläppärillä
• Viessmann on kiinni Optolink-adapterilla kotiservun USB-portissa http://openv.wikispaces.com/Bauanleitung+USB (http://openv.wikispaces.com/Bauanleitung+USB)
• Talon lämmitystä hoitava Ouman203 on kiinni serial-USB adapterilla kotiservun USB-portissa
• Parit 1-wire anturit ovat kiinni kotiservun USB-adapterilla
Softapuoli on toteutettu näin:
• Ubuntussa pyörii Vcontrold; joka lukee Optolink-adapterin avulla MLP saatuja arvoja 5min syklillä ja tallentaa ne Mysql-kantaan. http://openv.wikispaces.com/vcontrold (http://openv.wikispaces.com/vcontrold)
• Ubuntussa pyörii myös Talologger, jolla luetaan Oumannin (talon/märkätilojen meno) ja 1-wire antureiden arvot (talon/märkätilojen paluu) ja tallennetaan nekin tuonne kantaan. http://olammi.iki.fi/sw/taloLogger/ (http://olammi.iki.fi/sw/taloLogger/)
• TalologgerGraphilla tehdään kannan arvoista sitten käppyrää sekä tuodaan arvot tuohon kaavakuvan päälle. http://olammi.iki.fi/sw/taloLoggerGraph/ (http://olammi.iki.fi/sw/taloLoggerGraph/) ja http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4390.msg49977#msg49977 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4390.msg49977#msg49977)
• Ubuntussa pyörii myös tietenkin webbiservu, jolla saadaan seurantaa maailmalle.
Viessmannin seuranta löytyy täältä: http://speti.myftp.org:12334/talo/ (tuo portti voi olla estettynä "firman netistä" mutta kotikoneella tai vaikka kännyn selaimella toimii)
-
Mistä syystä sulla tuo MLP paluu pompsahtaa heti käynnin alussa ~lämmityksen meno-paluu keskiarvoon...eikös sen pitäis takoa 1800L varaajassa pitkään siellä paluu lämmöissä?
Aika pieni delta sulla lämmityksessä, ilmeisesti virtausta riittääääää, ja tosi matalilla lämmöillä saat pelata lämmitys-peliä.
-
Mistä syystä sulla tuo MLP paluu pompsahtaa heti käynnin alussa ~lämmityksen meno-paluu keskiarvoon...eikös sen pitäis takoa 1800L varaajassa pitkään siellä paluu lämmöissä?
Aika pieni delta sulla lämmityksessä, ilmeisesti virtausta riittääääää, ja tosi matalilla lämmöillä saat pelata lämmitys-peliä.
Minulla tuon ison varaajan anturi on varaajan puolessavälissä eli voisikos johtua siitä?
Tuota deltaa olen itsekin mietiskellyt; mitä sen olisi hyvä olla lattialämmitystalossa? Nyt näyttäisi nollakeleillä olevan noin 3 asteen luokkaa ja -10 ja enemmän noin 5-6 aseeteen luokkaa? Molemmat kiertovesipumput ovat pyörineet lähes koko ajan II-tehoilla eli pitäisikö niiden nopeutta vähentää?
-
Ei se siitä varaajan anturista johdu...sehän liipasee vaan sen Viesmannin käyntiin.
Kuinka tuo MLP työstää noin pienellä deltalla kuin ~3C...normisti ne on luokkaa 2x, eli ~6C?
Tosiaan sun MLP paluu hyppää heti 30C:een kun lähtee käyntii vaikka sun lämmitysten paluu on 27-28C, eli tavallaan ~3-4C korkammalta kuin sun varaajan pohja?
Vai onko kyse antureitten kalibroimattomuudesta?
Vai onko vaan niin kova virtausnopeus, ajatellen tuota deltaa?
MLP meno/paluu anturit lienee kumminkin kiinni siinä pumpussa.
Missä sijaitsee nuo lämmitysten meno ja paluu anturit?
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=4904.0;attach=3123;image)
-
Väännäs vielä rautalangasta meikäläiselle mitä tarkoitat kun ei säteile 😳
-
OK, en huomannut tuota koko viestiäsi. Eli Mlp delta olisi liian pieni, onko muilla viessmannilaisilla vastaavia arvoja kuin minulla vai isompi ero noiden menon ja paluun välillä?
-
OK, en huomannut tuota koko viestiäsi. Eli Mlp delta olisi liian pieni, onko muilla viessmannilaisilla vastaavia arvoja kuin minulla vai isompi ero noiden menon ja paluun välillä?
Onko sulla sen manuaalia, yleensä laatuvehkeillä tuo kerrotaan dokuissa, ja löytynee se netistäkin kun haet sillä sun tyypillä datat...
-
Käyttövettä Viessmann tekee mulla 6 Deltalla mutta tuota isoa varaajaa tosiaan max 3 erotuksella...
-
Eli talon/märkätilojen menot tulee oumannista jossa on kiinni oumannin omat putken päältä mittaavat anturit. Talon/märkätilojen paluut tulee 1-wireantureista jotka olen laittanut paluuputkiin kiinni, epäilen noiden 1wirejen näyttävän nyt hiukan pieleen eli tuo ero johtuu varmaankin siitä.
Mlp meno/paluuanturit ovat Viessmannin sisällä.
-
Itselläkin on tuo maalämpöpumpun sisäinen delta 3,2 astetta.
Vähän sama tilanne siis, koneelle palaava vesi on lämpimämpää kuin mitä puskurin alaosaan palaa kierrosta.
Pitäisikö sitä koittaa kasvattaa ja miksi?
Valmistaja suosittaa muistaakseni 7 asteen eroa menon ja paluun välille, mutta kerran tuota kokeiltuani puskuri lämpesi toooosi hitaasti.
-
sun MLP paluu hyppää heti 30C:een kun lähtee käyntii vaikka sun lämmitysten paluu on 27-28C, eli tavallaan ~3-4C korkammalta kuin sun varaajan pohja?
Kannattaisi kokeilla siirtää 1800l:n varaajassa olevaa käynnistysanturia ylemmäs.
Tuo MLP:n paluun nopea nousu saattais johtua siitä että varaajassa on runsaasti käyttämätöntä kuumaa käynnitysanturin yläpuolella kun kompressori käynnistyy.
Lauhduttimen kiertopumppu sekoittaa varaajan lämpökerrostumat ja siksi MLP paluu nousee nopeasti.
Optimaalisin käynnistysanturin paikka olisi siinä kohtaa missa lämmityksen paluu ja MLP:n paluu on käyntijakson alussa suht samassa lämpötilassa.
Silloin saadaan ison varaajan koko varauskapasiteetti käyttöön ;)
edit:Saman muutoksen saattaisi saada jos Viessmanin käynnistyslämpötilaa laskee asteen tai kaksi koska talon lämmitys hoituu Oumanin lämpökäyrällä ja varaajan lämmitys Viessmanin lämpökäyrällä ;)
-
Ei sitä anturia mihinkään kannta/tartte siirtää, ei se ainakaan tuohon MLP paluun korkeaan aloituslämpötilaan vaikuta, on siinä nyt kumminkin ~1h lepojaksoja jolloin varmasti pohjalle kerääntyy paluun lämpöistä 'kylmää'...
Kyllä mä luulen että tuon pumpun paluumittaus nyt heittää, jos se alotus putois tuonne lämmityspaluitten tasolle niin sitten nuo käyrät olis kaikki ihan 'ymmärrettäviä'...eli tuon
paluumittauksen 15444:n vois jollain konstia tarkistaa-kalibroida, voi olla että ohjauksessa on joku aseteltava offset jo olemassa jolla asian voi korjata jos väärin on.
Sinänsä mun mielestä tuo kone puksuttaa ainakin nyt näillä keleillä hyvin ja harvakseltaan, käyntisuhde 50% ja <10 starttia per päivä ja matalalla alueella <35C eli hyvällä cop:illa.
Jos tuon koko tilavuuden 1800L yrittäis ottaa 'käyttöön', niin käynnit ja levot menis tosi pitkiksi ja sitä kautta kaivosta paluu jäähtyy käynnin aikana turhaan, ei kannata!
Tottahan toki tuota kokonaisuutta sais hiukan parannettua, ehkä pääsin cop4:een jos nyt on cop3.8 (vai muistanko oikein) muutamalla tuunauksella mutta lienee 'pähkinöitä' kokonaisuutta ajatellen ja kuinka
tuohon nyt kaikki saa onnistumaan se on toinen juttu. Ihan mielenkiintoinen tomonen tuunaus sinänsä jos omistajaa se kiinostaa...Nythän tuo pelaa tuo systeemi siellä varaajan alapäässä ja se vois pelata siellä yläpäässä jolloin varaajan keskilämpö tippuis alemmas, toisena sen pumpun kun sais liipaistua käyntiin Oumanilla tai shunttien asennolla niin se tarkoittais että 'viimetipassa' eli sekin pudottais varaajan lämpöä alas ja todennäköisesti varaajan pohjalla olis viileemmät lähtölämmöt. Eeehkä stoppi tuolla nykyisellä starttianturilla. Ja vielä hienotuunauksena lkv esilämitys tuosta isosta varaajasta niin vielä kerrostuis hiukan paremmin, mutta jos lkv riittää jo tuolla VLM:llä niin harrastuksen puolellehan nämä tuuningit kaikki menis. Jos jos parannus olis Cop3.8>4 niin se tarkoittais 0.2/3.8*5266kWh=277kWh*0,1€=28€/a ja 20a:ssa 554€ :D...ei tuolla ainakaan mitään tavaraa kauheesti ostella ja vaikka parannus olis 0.6 niin silti vain 1662€.
Kyllä se suurin säästöhyppäys on nyt jo tehty kun on maalämpö astunut kynnyksen yli 8)
-
Kiitokset Matiakselle ja Roorille kommenteista!
@Matias; koitin tuossa taannoin loppusyksystä laskea MLP käyrää asteen verran Oumannin käyrää alemmaksi. Oumannin shunitit menivät aika nopeasti tappiin kun lämpötila tippui varaajassa tuon Oumannin käyrän alle eli tuosta päättelin, että vaikka tuo anturi ei ole aivan varaajan ylälaidassa niin on se kuitenkin niin ylhäällä ettei suuria lämpötilaeroja pääse syntymään.
@Roori; kyllä nuo 1-wiret varmasti näyttävät nyt hiukan pieleen ja täytyy tutkia miten ne saisi kalibroitua; onkos ideoita?
Mitäs olette mieltä tuosta Roorin esittämästä MLP deltasta joka nyt on siis minulla max sen 3 astetta; pitäisikö tuota kasvattaa ja mitä hyötyä siitä olisi?
Eikös nyt MLP käy pienellä teholla pitkiä aikoja ottaen enemmän tehoja kaivosta ja jos tuota MLP deltaa kasvatettaisiin niin silloin MLP veisi enempi virtasta ja kaivoa rasitettaisiin vähemmän; toisaalta ison varaajan haluttu lämpötila saavutettaisiin nopeammin eli MLP ei kävisi niin pitkiä vetoja.
Nyt MLP on vienyt kulutusmittarin mukaan noin 1.80 kilowattia kun on tehnyt tuota lattiavaraajan vettä tuolla 3 deltalla; olenkos ihan hakoteillä ja pystyisikös tuota deltojen eroa rahallisesti jotenkin laskemaan ?
-
Testailin loppuvuodesta 2014 lauhduttimen dt:n,virtauksien ja tehon muutoksia eri virtausnopeuksilla,kiertopumppu on 3-nopeuksinen Wilo ja varaajana 1250l:n Jämä Kantikas.
Lauhdutin dt Logtempin virtuaalisella anturilla ja virtaukset Pollucom Qn2,5 energiamittarilla.
Näyttää siltä että suurin teho saadaan suurimmalla lauhdutinvirtauksella
Lauhdutin dt -virtaus-teho (http://aijaa.com/zzS5PA)
-
Tosiaan sun MLP paluu hyppää heti 30C:een kun lähtee käyntii vaikka sun lämmitysten paluu on 27-28C, eli tavallaan ~3-4C korkammalta kuin sun varaajan pohja?
Jäin miettimään vielä tätä ja tuli mieleen, että minulla tuo seurantaväli on 5min syklillä ja esim jos katsotaan tämän aamun käppyrää niin tuo nousu näyttää kyllä käppyrässä "nopealta" mutta todellisuudessa se on kestänyt 20 minuuttia.
Lattiakierto ja paluu otetaan ison varaajan vasemmasta laidasta ja MLP meno/paluu on varaajan oikeassa laidassa. Ison varaajan lämpötila-anturi on myös tuolla oikeassa laidassa lattiakiertojen kanssa.
Eli olisikos sittenkään vika noissa 1-wireantureiden kalibroinnissa vaan tuo 20min voisi selittää tämän?
-
Kyllä se sitten tuo 20min viive on se syypää, tuossa ajassa lämmöt nousee jo sieltä pohjalta kyllä...jos se pumppu työstäis sitä varaajan yläpäätä alapään sijasta niin silloin tuo MLP paluu tod.näk. viipyisi pitempään lämmitysten paluu lukemissa.
Jäljelle jää vielä tuo ihmetys tuosta 3K deltasta vaikkakaan ei välttämättä ole huonontava asia...mutta joka tapauksessa etsisin/kysyisin sille pumpulle valmistajan suositteleman deltan ja ajaisin sillä. Yleensä tavoite-deltat taitavat olla 5-8K haarukassa. Itse en ole huomannut cop:ssa eroa kun ajaa 6-9K deltalla, cop-viiva pysyy samassa linjassa...
-
Jäljelle jää vielä tuo ihmetys tuosta 3K deltasta vaikkakaan ei välttämättä ole huonontava asia...mutta joka tapauksessa etsisin/kysyisin sille pumpulle valmistajan suositteleman deltan ja ajaisin sillä. Yleensä tavoite-deltat taitavat olla 5-8K haarukassa. Itse en ole huomannut cop:ssa eroa kun ajaa 6-9K deltalla, cop-viiva pysyy samassa linjassa...
Mitenkäs muilla Viessmannilaisilla @fraati @euroshopper; paljonko teillä on tuo MLP delta kun tehdään lämmitysvettä ja onko käsitystä siitä kannattaisiko minun tuota omaa delta 3 kasvattaa?
Muistaisikos fraati lonkalta mistä voisin asetuksista tuota kasvattaa niin voisi koittaa miten MLP käyttäytyy tuolloin?
-
En tiedä miten sun kierto on järjestetty, mutta mulla lämpiää siis kierukalla tuo käyttövesi pönttö ja se on kytketty niin, että kierukan ylempään yhteeseen menee kuuma tavara ja pohjalta olevasta yhteestä otetaan pumpulle lämmitettäväksi. Tällä tavoin ainakin tulee Dt 6 astetta jatkuvasti toision kierrolle. Lämpöanturi on siis säiliön puolessa välissä, eli 15 cm alempana kuin lämmityskierukan tuloliitin. Eli Dt 6:lla pystyy periaatteessa saamaan sen legionellan lämmön yläosaan varaajaa, jos vain alaosa on tarpeeksi viileä. Kone pukkaa kyllä yli 60 asteen lämmitysvettä, mutta vaatii tuonne alaosaan tarpeeksi viileyttä, että puolessa välissä oleva anturi saadaan nousemaan 58 asteeseen. Nyt kun on kaivot hieman kylmenneet, niin tuota kiertoa laskemalla sain taas kaivoilta tulon nousemaan yli 2 asteen käyttövettä tehtäessä. En nyt kyllä muista, että suostuuko tuo pumppu pienempään Dt arvoon ja jos käyttäisi vastuksia apuna, niin mistähän kohtaa se sitten mittaa tuota ulos menevää lämpöä. Eli jos vaikka lauhduttimella olisikin Dt 6 ja sen jälkeen vielä vastukset työntää 3 astetta lisää, niin sehän olisi sitten Dt 3, jos mittausanturi on sen vastuksen jälkeen välittömästi. Eli todellisen lauhduttimen yli olevan Dt:n saa vain ilman vastuksia selville.
Ja vielä lisänä, että kun pumppu alkaa tekemään lämmityskierron vettä, niin se syötetään sinne varaajan yläosaan ja pohjalta otetaan kaikkein viilein tavara lämmitettäväksi. Lämmönsyöttöputkesta on sitten vedetty lämmityspiirit, jotka pyörii 2:lla omalla moottorillaan jatkuvasti ja loppu päätyy varaajan yläosaan, minkä kierrosta ehtii. 17 kW pumpulla saan 500 L minivaraajallakin syklin pituudeksi aina yli 1/2 tuntia vähintään. Ja tehoa on siis arviolta vähintään 7 kW yli tarpeen toistaiseksi. Käyttötunteja on 2462 ja käynnistyskertoja 4220. Käyttöveden lämmitykset ei montaa minuuttia ota, joten reilusti yli 1/2 tuntia menee.
-
Kyllä mullakin käyttöveden delta on sen 6 astetta mutta lämmitysvettä Mlp tekee 3 deltalla eli tuota koitin kysellä.
-
Nyt tehdään taas mulla lämmitysvettä ja kiertoon menee 44 ja tulee pohjalta 38.
-
OK, voisiko olla niin, että kun tehdään matalampia lämpötiloja niinkuin minulla niin silloin delta olisi oletuksena matalampi Viessmanneilla?
-
eikö tuohon hyvänen aika löydy dokuista tavoite-arvoa jota Viesmanni ohjeistaa/suosittaa...eikös tämä pumppu ollut nyt kumminkin pöljempää sarjaa, eli ei pyri optimoimaan sitä, eli se asetetaan 'käsin' pumpusta!?
-
OK, täytyy kysellä viessmannilta tätä, sillä ainakaan perusmanuaaleissa ja ohjeissa ei tästä ole mainintaa.
-
Mitenkäs muilla Viessmannilaisilla @fraati @euroshopper; paljonko teillä on tuo MLP delta kun tehdään lämmitysvettä ja onko käsitystä siitä kannattaisiko minun tuota omaa delta 3 kasvattaa?
Minä olen sitä mieltä että mitä pienempi lämpötilaero on niin sen parempi. Tällöin lämpö viedään mahdollisimman tehokkaasti lauhduttimelta ja lauhduttimen lämpö on matalampi. Samoja asioita on höpötelty vaikka kuinka monessa ketjussa ja sama asia pätee myös vastaavasti höyrystimen puolella. (tietysti pumppusteho ei saa kasvaa älyttömän suureksi tai sitten hyötysuhde alkaa jo kärsimään) Tietysti yksi oleellinen asia hyötysuhteeseen vaikuttavana asiana on käyntijakson pituus. Varsinkin näissä viessmanneissa se jossain tietyissä olosuhteissa saattaa venyä aivan älyttömän pitkiksi. Tällöin käyntijakson loppupuolella kaivosta tulee jo merkittävästi viileämpää liuosta ja tuo alkaa myös sitten jo käymään hyötysuhteen päälle. Jonkun hallin lämmityksessä käyntijaksot olivat muistaakseni olleet jotain 10h luokkaa lepoaikojen ollessa jotakuinkin vastaavia.
Tässä kuva käyttövesijakson loppupuolelta. Mitä pienempi tuo lämpötilaero höyrystimen ja lauhduttimen lämpötiloissa on niin sen optimaalisemmin lämpöpumppu toimii. Tässä tapauksesa lämpötilaero on 61 astetta.
(http://i.imgur.com/jfQ4ZgVl.jpg)
Viessmanilta dokkareista löytyi tälläinen toteamus:
The following rule of thumb applies:
* Flow temperature 1 K lower
COP 2.5 % higher
* Source temperature 1 K higher
COP 2.7 % higher
Eli nyrkkisäännöt.
*liuoksen ollessa 1 asteen lämpöisempää on Cop 2,7% parempi.
*lämmönjaon veden ollessa 1 asteen matalampi on Cop 2,5% parempi.
-
eikö tuohon hyvänen aika löydy dokuista tavoite-arvoa jota Viesmanni ohjeistaa/suosittaa...eikös tämä pumppu ollut nyt kumminkin pöljempää sarjaa, eli ei pyri optimoimaan sitä, eli se asetetaan 'käsin' pumpusta!?
Asia ei ole aivan niin yksikertainen kuin voisi luulla.
Tässä yksi keskustelu erää ruottalaisen kanssa noista parametreista. Eli pumppu säätelee tuota kierroslukua itse ainakin jossain tapauksessa. Itse en ole tuohon perehtynyt kuinka tuo toisiopumpun kierroslukusäätö toimii.
Tero, Sorry for the late anser, but I'm on this board only occasionally. Anyways, according to my "whitepaper", left by my installer, 7340 is how "secondary pump functions". According to that paper you should not need to change that setting (it should not be possible, if the installation has been "standard", it says). It should be on "3" if you can set it, which would be the "regulated mode"...
What it boils down to when it comes to controlling the secondary pump seems to be 7341 (min rpm), 7342 (max rpm), and 7343 (fixed rpm). If you're in a mode that is regulating the rpm dynamically (like me) you can fix the rpm by setting 7341 and 7342 to the same value (something advertised in my "white paper"). I however went ahead and set a pretty wide span (40-90rpm) and low and behold, after a couple days it seemed like the pump actually learned dynamically how to regulate the secondary pump to achieve good temp-diff. It was all over the place the first few days but then settled to between 65 and 74, which gives good temperature diff and also have the pump to run in a pretty decent mode,,, This might be just a fluke that happen to work for me, but I got the impression (and I work with tense kinds of things) that it is intelligent enough to tune itself pretty good when it comes to the secondary pump...
Eli ymmärrän tuon niin että 7340 pitää olla 3 joka tarkoittaa että toisipumppu on nopeussäädettävä.
Sitten 7341 pumpun minimikierrokset %
7342 pumpun maksimikierrokset %
7343 pumpun kiinteä kierrosluku %
Ja jos ymmärrän oikein tuon ruottalaisen tekstistä niin hän oli kokeillut pumpun nopeutena varsin laajaa skaalaa 40%-90% ja pumppu oli itse sitten säätänyt tuota kierrolukua kohti jotain tiettyä (jossain parametrissa määrättyä) lämpötilaeroa. Kun itse koitin noissa jotain muitakin lukuja niin huomasin että esim jos pumppu lähti 95% käyntiin niin hetken päästä se oli nostanut sitten kierrokset itsestään 100%.
Ainakin siten että nuo kaikki parametrit muuttaa samoiksi niin sitten ainakin pumppu pyörii halutulla nopeudella. Voi olla että jos haluaisi että pumppu säätää noita kierroksia itse niin tuo fixed arvo täytyisi olla 0. En tosin ole tästä varma enkä sitä ikinä kokeillutkaan.
Tuo on oma kokemus asiasta ja tämä kaveri jolla oli kaksi kaivoa ja ne oli kytketty sarjaan kokeili myös säädellä tuota kierroslukua mutta ehkä hän on itse paras kertomaan asiasta lisää kuinka siinä kävi. Siinä tapauksessa jostain syystä asentaja tai joku muu oli laskenut kiertopumpun nopeutta ja hän olisi halunnut nostaa sen takaisin täysille. En ole aivan varma onnistuiko se.
-
Tämmöinen tuli MLP-toimittajaltani vuosi ja kolme kuukautta asennuksen jälkeen; kannttaisiko tarjoukseen tarttua ;)
-
Nythän olisi hyvä aika tehdä vaikka itse nuo tarkastukset. Itse en ole tohtinut koskea tuohon lämpökaivon suodattimeen. Paineet ja lämpötilat on helppo tarkistaa. Samoin kannattaa puhdistaa lämpöpiirin suodatin. Lämpökaivan sekoitussuhde tuskin on muuttunut mihinkään.
Täällä oli nyt keruupiirin paine 1.45 bar ja patterit 1 bar. Alussa keruun paine taisi olla noin 1.6 bar.
-
Mai point iksäkli; ei ole kovin kummoisia juttuja ja pääsee aika koville tuntipalkoille kun nuo itse kattelee...
-
Mai point iksäkli; ei ole kovin kummoisia juttuja ja pääsee aika koville tuntipalkoille kun nuo itse kattelee...
Sanos muuta. Firmoilla laihat ajat niin on täytynyt keksiä jotain että saisi muutakin leivän päälle kun kieltä... ;)
-
OK, täytyy kysellä viessmannilta tätä, sillä ainakaan perusmanuaaleissa ja ohjeissa ei tästä ole mainintaa.
Kyselin vihdoin siis Viessmannilta miksi minulla tuo ison varaajan delta on tuon 3 kun muilla Viessmannilaisilla tuntuu olevan 6 kieppeillä; sainkin puhelimen päähän teknisen kaverin Viessmannilta.
Hän kertoikin heti, että 200-G oleva ison varaajani latauspumpun nopeutta on liikaa ja aiheuttaa tuon. Epäili, että se on jäänyt oletukselle eli täysille eli seiskalle 1-7 asteikolla.
Eikun kannnet auki ja katsomaan ja niinhän se oli; oli täysillä eli 7. Pudotin nopeuden ensin 4 ja sillä sain reilun asteen nousun tuohon deltaan eli reiluun 4 asteeseen. Seuraavaksi laitoin namiskan asentoon 2,5 ja nyt ollaan aika lähellä tuota 6K. Miltäs tuo käppyräni nyt näyttää teidän silmin kun muistetaan, että päivitysväli on sen 5min?
Kuvassa ylempänä tuo ison varaajan latauspumppu ja tuossa alempana käyttöveden pumppu joka pyörii täysillä eli 3 asteikon ollessa 1-3.
-
Kyselin vihdoin siis Viessmannilta miksi minulla tuo ison varaajan delta on tuon 3 kun muilla Viessmannilaisilla tuntuu olevan 6 kieppeillä; sainkin puhelimen päähän teknisen kaverin Viessmannilta.
Hän kertoikin heti, että 200-G oleva ison varaajani latauspumpun nopeutta on liikaa ja aiheuttaa tuon. Epäili, että se on jäänyt oletukselle eli täysille eli seiskalle 1-7 asteikolla.
Eikun kannnet auki ja katsomaan ja niinhän se oli; oli täysillä eli 7. Pudotin nopeuden ensin 4 ja sillä sain reilun asteen nousun tuohon deltaan eli reiluun 4 asteeseen. Seuraavaksi laitoin namiskan asentoon 2,5 ja nyt ollaan aika lähellä tuota 6K. Miltäs tuo käppyräni nyt näyttää teidän silmin kun muistetaan, että päivitysväli on sen 5min?
Kuvassa ylempänä tuo ison varaajan latauspumppu ja tuossa alempana käyttöveden pumppu joka pyörii täysillä eli 3 asteikon ollessa 1-3.
Hyvä että selvisi!
Itselläni tuo 400 l varaajan vesi sekoittuu liikaa, jos ajelee liian pienellä lauhduttimen deltalla. Aluksi se oli minullakin jotain 3,2 asteen luokkaa, mutta viime ajat on menty 5-6 asteen deltalla ja tuntuu, että homma toimii paljon paremmin. Varaaja ymmärtääkseni kerrostuu paremmin, käynti- ja taukoajat ovat hivenen paremmat näin.
Aina ei mielestäni voi tavoitella mahdollisimman pientä meno-paluun eroa, jos systeemi tästä muutoin kärsii. En tiedä sitten isommista varaajista, jos niitä sitten voikin sekoittaa pienellä deltalla ja kovalla virtauksella, mutta tämä nyt oma kokemukseni.
-
Kyselin vihdoin siis Viessmannilta miksi minulla tuo ison varaajan delta on tuon 3 kun muilla Viessmannilaisilla tuntuu olevan 6 kieppeillä; sainkin puhelimen päähän teknisen kaverin Viessmannilta.
Seuraavaksi laitoin namiskan asentoon 2,5 ja nyt ollaan aika lähellä tuota 6K. Miltäs tuo käppyräni nyt näyttää teidän silmin kun muistetaan, että päivitysväli on sen 5min?
Useissa kokoonpanoissa ei ole mahdollista päästä kovin pieneen deltaan johtuen erilaisista virtausvastuksista lämmönjaon piirissa. Puskurivaraajalla olevissa kokoonpanoissa deltan saa usein varsin pieneksi. Itse määlämpöpumputkin testataan 5K lämpötilaerolla. Vakiona 333g mallissa lämmönjaon delta on vakiona 5K johon kone saadaan tähtäämään automaattisesti ja säätämään toisiopumpun nopeutta. Yleisesti ottaen pienempää deltaa(ja suurempaa virtausta) pidetään parempana hyötysuhteen kannalta. Niihin rajoihin asti tietysti että se ei aiheuta muuta ongelmaa kuten varaajan sekottumista ja näin ollen mahdollisesti kuumempaa menovettä lauhduttimelle. Itse en näkisi mitään syytä pyrkiä yli 5K deltaan (poislukien mahdollisesti r407 kylmaaineella toimivat koneet joiden kylmäaine vaatii 7K lämpötilaliukuman ja mahdollisesti tästä syystä suurempi delta saattaa olla perusteltua, faktaa ei tähänkään ole tarjota) ja tähän myös itse pyrkisin jos vain lämmönjako antaisi siihen mahdollisuuden. Tällähetkellä lattialämmitysputkistoon ei saa niin suurta virtausta aikaiseksi että tuon saisi tarpeeksi pieniksi vaan jäädään noin 7-8K korville virtausvastuksesta johtuen.
"käppyrää" ei näy... ? Olisiko vertailukohtaa ennen ja jälkeen muutoksen? Eikös sinulla ollut tuosta kuvasta nähtävillä varaajan sekoittuminen aikaisemmin?
-
Entäpä jos laittaa varaajan anturin paluuveden putkeen, jolloin siis kaikki kiertävä vesi pyritään saamaan saman lämpöiseksi. Eikä edes pyritä saamaan kerrostumaa, jos ei siellä varaajan yläosassa ole käyttövesikierukkaa, tai muuta korkeamman lämmön vaatimusta. Ei ole ainakaan järkevää säilöä alaosassa pienintäkään määrää alilämpöistä vettä, jolloin koko varaaja ei ole käytössä. Lämpökäyrä tietysti saattaa mennä uudelleen säätöön, mutta ainakin koko vesimäärä tulee varauskäyttöön. Tai sitten ajatelma vain tämäkin.
-
"käppyrää" ei näy... ? Olisiko vertailukohtaa ennen ja jälkeen muutoksen? Eikös sinulla ollut tuosta kuvasta nähtävillä varaajan sekoittuminen aikaisemmin?
Firman verkosta voi olla estettynä tuo portti jota käytän; tässä kuitenkin pari print screenia delta3 ja delta6 käppyröistä...
-
Loistavaa! Näistä käppäröistä on kyllä todella hyvä ja helppo todeta kuinka järjestelmä käyttäytyy. Muuten menisi arveluksi.
dT 6K:lla tilanne ainakin ennen tuota piikkiä on lienee parempi hyötysuhteen kannalta kun pumpulle saadaan viileämpää vettä ja menoveden lämpötilakin pysyy hallussa. Vielä kuin tuo piikki jäisi pois. Se taitaa johtua siitä että shutit kääntyvät kiinni. Mahtaisiko tuon piikin saada pois jos puskurin pyyntilämpötilaa laskisi hiukan? Onhan shuttien ja puskurivarajaan käyrät samalla "jyrkkyydellä"? Kokeilisin nostaa vielä nopeutta niin paljon että käytös miten varaaja latautuu ei muutu(eli niin paljon vauhtia kuin mahdollista kuitenkin niin että varaajan kerrostumat säilyvät ja pumpulle menee mahdollisimman viileää vettä)
-
Nyt pitää kysyä taas tyhmänä väliin: minkä arvojen erotuksena tulee deltat kolme astetta tai kuusi astetta?
Mitä parametrejä pitää verrata?
Ajattelin itse MLP menoa ja paluuta, mutta samathan nuo näyttää olevan...
-
Jep; shunttien ja puskurin käyrät ovat samat.
Tuota Viessmannin käyrän laskua voisi tosiaan kokeilla, sillä vaikka molemmissa on samat käyrät niin käytännössähän Viessmanni tekee aina reilun asteen lämpöisempää tavaraa varaajaan kuin mitä käyrät pyytävät johtuen siitä, että katkaisulogikka on tuolla Viessmannin paluuputkessa. Koitan tuota ensin niin näkee miten vaikuttaa ja jos siitä ei apua niin sitten koitan nostaa tuota virtausta hiukan niin nähdään miten käyttäytyy.
@OilToSoil: katso käppyrstä harmaata ja turkoosia viivaa...
-
Jep; shunttien ja puskurin käyrät ovat samat.
Tuota Viessmannin käyrän laskua voisi tosiaan kokeilla, sillä vaikka molemmissa on samat käyrät niin käytännössähän Viessmanni tekee aina reilun asteen lämpöisempää tavaraa varaajaan kuin mitä käyrät pyytävät johtuen siitä, että katkaisulogikka on tuolla Viessmannin paluuputkessa. Koitan tuota ensin niin näkee miten vaikuttaa ja jos siitä ei apua niin sitten koitan nostaa tuota virtausta hiukan niin nähdään miten käyttäytyy.
Hetkonen... Eikö varaajassa ole omaa anturia joka määrittää missä kohdassa lataus loppuu? Vai onko tuo anturi kiinnitetty paluuputkeen? Vai onko tosiaan niin että pysäytys tapahtuu varaajalta palaavan lämmön mukaan? (ainakin lattia lämmityksessä se on vakiona menon ja paluun keskiarvo)
-
Varaajassa on anturi joka kertoo Viessmannille varaajan lämpötilan varaajan ylälaidassa ja toimii käynnistäjänä lämmitykselle.
Katkaisukäsky tulee kuitenkin Viessmannin paluussa olevan anturin välityksellä ja tuosta johtuu se, että vaikka käyrät ovat samat niin varaaja latautuu aina 1-2 astetta lämpöisemmäksi.
Antureiden paikat selityksineen tässä viestissä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4904.msg65676#msg65676
-
Joo, ei tahdo meikäläisen huonolla värinäöllä oikein erottaa käppyröitä... :)
Koitin vain tutkia noista arvoista.
Noh, olkoon, tai sitten otan suurennuslasin käteen!
Koitin myös päästä kärryille antureista ja niiden paikoista, mutta en oikein tajua tuon logiikkaa.
Itselläni on puskurin alaosassa anturi ja sinulla tuo vaikuttaa vähän eri setupilta.
-
Varaajassa on anturi joka kertoo Viessmannille varaajan lämpötilan varaajan ylälaidassa ja toimii käynnistäjänä lämmitykselle.
Katkaisukäsky tulee kuitenkin Viessmannin paluussa olevan anturin välityksellä ja tuosta johtuu se, että vaikka käyrät ovat samat niin varaaja latautuu aina 1-2 astetta lämpöisemmäksi.
Antureiden paikat selityksineen tässä viestissä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4904.msg65676#msg65676
Ahaa.. johan alkaa selviään... Eli puskurille on käyrä joka ilmoittaa vaikka 40 pyyntilämpötilaksi. Puskurin hystereesi 5K. Tällöin pumppu käynnistyy kun pytyn yläosa 35 astetta. Pumppu pysähtyy sitten kuin paluulämpötila on 40+hystereesi.
tuota tuota... pumpusta löytyy parametri 7313 stop hysteresis flow temp secondary circuit joka on vakio asetuksella 20 eli 2K. Mitään muuta tietoa en tuosta parametrista saa nyt käsiini vaan ainut on toi tieto mitä olen paperille kirjoittanut. Tuollahan periaatteessa säädetään se että millainen energiapaukku tuossa varaajassa on sisällä. Suurella varaajalla paukun ei välttämättä tarvi olla niin suuri... Ja jos tuosta nyt katsoin pikaisesti niin sulla on käyntiajatkin varsin mukavat vielä ja tuosta nipistäminen ei oikein vaikuttaisi mihinkään... Ei vamaan tuossa mitään häviä jos tuota arvoa kokeilee testata mutta päätäni en tietysti laita vadille että kyseessä on oikea arvo.
Käynnistymisen oletkin jos varmaan asettanut niin että shuttipiireissä lämpötila alkaa tuolloin juuri notkahtamaan?
Näin se näyttää menevän että aina oppii uutta... Porukoilla on järjestelmä missä on kanssa puskuri mutta eipä ikinä ole tullut sen toiminta niin paljon kiinnostanut että olisi jaksanut katsoa miten lämpötilat oikeasti menevät...
-
Jos tuo parametri on se miksi sitä luulen niin sillähän on helppo kasvattaa pumpun käyntijaksoja ilman että tulee ongelmaa liian suuresta hystereesistä esim kesällä että vesi ei meinaa jäähtyä tarpeeksi.
-
7313 stop hysteresis flow temp secondary circuit joka on vakio asetuksella 20 eli 2K.
Kokeilitko muuttaa tuota arvoa?
-
En vielä, laskin Viessmannin käyrää 1K alemmaksi kuin on Oumannissa ja minusta näyttää, että se lämmityksen loppupään nousu tasoittui hieman.
-
Ahaa.. johan alkaa selviään... Eli puskurille on käyrä joka ilmoittaa vaikka 40 pyyntilämpötilaksi. Puskurin hystereesi 5K. Tällöin pumppu käynnistyy kun pytyn yläosa 35 astetta. Pumppu pysähtyy sitten kuin paluulämpötila on 40+hystereesi.
tuota tuota... pumpusta löytyy parametri 7313 stop hysteresis flow temp secondary circuit joka on vakio asetuksella 20 eli 2K. Mitään muuta tietoa en tuosta parametrista saa nyt käsiini vaan ainut on toi tieto mitä olen paperille kirjoittanut. Tuollahan periaatteessa säädetään se että millainen energiapaukku tuossa varaajassa on sisällä. Suurella varaajalla paukun ei välttämättä tarvi olla niin suuri... Ja jos tuosta nyt katsoin pikaisesti niin sulla on käyntiajatkin varsin mukavat vielä ja tuosta nipistäminen ei oikein vaikuttaisi mihinkään... Ei vamaan tuossa mitään häviä jos tuota arvoa kokeilee testata mutta päätäni en tietysti laita vadille että kyseessä on oikea arvo.
Käynnistymisen oletkin jos varmaan asettanut niin että shuttipiireissä lämpötila alkaa tuolloin juuri notkahtamaan?
Näin se näyttää menevän että aina oppii uutta... Porukoilla on järjestelmä missä on kanssa puskuri mutta eipä ikinä ole tullut sen toiminta niin paljon kiinnostanut että olisi jaksanut katsoa miten lämpötilat oikeasti menevät...
Palaanpas tähän nyt kun on päästy taas lämmittelemään pumpulla enemmän ja muutama asia alkanut askarruttamaan.
Eli laskin keväällä MLP lattialämmityskiertovesipumpun nopeutta ja sain MLP deltan kasvamaan 3 -> 6.
Kun minulla on suuri varaaja ja tuo minun pumpun pysäytyslogiikka on tuolla pumpun paluuvedessä niin näyttää siltä, että kun virtausta pienennettiin niin varaaja sekoittuu hitaammin. Tämä tarkoittaa tietenkin pidempiä käyntiaikoja.
Koitin kaivella vanhoista datoistani esimerkkiä vanhasta ja uudesta tilanteesta vastavissa lämpötiloissa.
- tässä on tilanne kun kiertovesipumppu oli täysillä ja pakkenen kiristyy : http://speti.myftp.org:12334/talo/?date=2015-1-11
- tässä tilanne kun pumppu on pienemmällä ja pakkanen kiristyy: http://speti.myftp.org:12334/talo/?date=2015-10-9
Kumpi varaajani latausmalli on mielestänne parempi vai onko taloudellista/muuta merkitystä?
Jos tuo pienempi latausnopeus on parempi niin onko ideoita miten saisin pienennettyä tuota käyntiaikaa; löytyykö esim jotain parametriä millä tuon paluupuolen lämpötilan saisi asetettua vaikka -1 asteen päähän pyynnistä? Näin saisi varmaan pumpun pysähtymään aikaisemmin ja varaajani yläpäähän ei tulisi niin paljon "ylilämpöä" kun tuo pysäytyslogiikka on tuolla paluuvedessä?
-
Oman kokemukseni mukaan suurempi delta on parempi varaajan lataamisessa.
Itsellä kun on 400 litran puskurivaraaja, niin jos ajelin sitä täyteen deltalla 3,2, niin ei tainnut kerrostua vedet yhtään.
Kun kasvatin deltaa vähän yli 6 asteeseen, niin tuntuu, että homma pelittää paremmin.
Taukoajat pitenee hieman, toki myös käyntiajat siinä samalla.
Lämpökäyrää pystyisi kuuleman mukaan tiputammaan alaspäin, koska puskuria ladataan nyt kuumemmalla vedellä.
Omalla kohdalla se taas ei suoraan ole mahdollista, mutta en nyt mene siihen asiaan tässä.
Paljonhan on foorumilla puhetta, että mitä pienempi delta ja suurempi virtaus, niin sitä parempi.
Ei vain tunnu toimivan tässä huushollissa, vaan ajelen mieluummin pienemmällä virtauksella ja suuremmalla meno-paluun erolla puskurin täyteen.
-
Palaanpas tähän nyt kun on päästy taas lämmittelemään pumpulla enemmän ja muutama asia alkanut askarruttamaan.
Eli laskin keväällä MLP lattialämmityskiertovesipumpun nopeutta ja sain MLP deltan kasvamaan 3 -> 6.
Kun minulla on suuri varaaja ja tuo minun pumpun pysäytyslogiikka on tuolla pumpun paluuvedessä niin näyttää siltä, että kun virtausta pienennettiin niin varaaja sekoittuu hitaammin. Tämä tarkoittaa tietenkin pidempiä käyntiaikoja.
Koitin kaivella vanhoista datoistani esimerkkiä vanhasta ja uudesta tilanteesta vastavissa lämpötiloissa.
- tässä on tilanne kun kiertovesipumppu oli täysillä ja pakkenen kiristyy : http://speti.myftp.org:12334/talo/?date=2015-1-11
- tässä tilanne kun pumppu on pienemmällä ja pakkanen kiristyy: http://speti.myftp.org:12334/talo/?date=2015-10-9
Kumpi varaajani latausmalli on mielestänne parempi vai onko taloudellista/muuta merkitystä?
Jos tuo pienempi latausnopeus on parempi niin onko ideoita miten saisin pienennettyä tuota käyntiaikaa; löytyykö esim jotain parametriä millä tuon paluupuolen lämpötilan saisi asetettua vaikka -1 asteen päähän pyynnistä? Näin saisi varmaan pumpun pysähtymään aikaisemmin ja varaajani yläpäähän ei tulisi niin paljon "ylilämpöä" kun tuo pysäytyslogiikka on tuolla paluuvedessä?
(http://i.imgur.com/dvLJFhj.png)
Kun noista katsoo niin käyntijakson aikana niin keskimääräisesti matalempi menoveden lämpötila on silloin kun kiertovesipumppu on suuremmalla nopeudella. Paluuveden lämpötila on jotakuinkin sama molemmissa tapauksissa. Sanoisin että sinun puskuri ei sekoitu liiemmin vaikka pumppu on täysillä, ainakaan niin että nostaisi mlp:lle menevän veden lämpötilaa. Sanoisin että parempi hyötysuhde on silloin kun pumppu pyörii suuremmalla nopeudella olettaen että siitä ei ole haittaa että lauhduttimessa dT putoaa alle 5 asteen. (olikos sulla antureita liuosputkissa? mahdollisesti se asento joka tuottaa paremman teho aiheuttaa suuremman lämpötilaeron liuospuolelle, tosin en tiedä riittääkö antureiden tarkkuus....)
Myös lyhyemmällä käyntijaksolla koneeseen tulevan liuoksen keskilämpötila on suurempi joka puoltaa lyhyempää käyntiaikaa.
Kokeilitko muuttaa tuota 7313 parametria pienemmäksi?
-
Kiitokset fraati selkeästa ja havainnollisesta vastauksestasi.
Muutin jo eilen MLP kiertovesipumpun nopeuden takaisin 6 (vaihtoehdot 1-7) eli talvi otetaan vastaan taas lauhduttimen pienemmällä deltalla ja kiertovesipumpun suuremmalla nopeudella.
-
Eikös tuossa Fraatin laittamassa kuvassa näy, että kun ajellaan pienemmällä deltalla, tulee samassa ajassa pari kolme starttia?
Kun verrataan siihen, että suuremmalla deltalla kone on käynyt vain kerran.
Tämä seikka ainakin omalla kohdalla "pakottaa" ajamaan isommalla deltalla, koska kone tekee tällä hetkelläkin suhteellisen monta starttia per päivä.
Eli kai tässä pitää aina punnita COP:in ja muiden asioiden suhde toisiinsa ja hakea se sopiva välimalli jostain.
-
Tuo minun 1800l varaaja kyllä pitää huolen siitä, että ei niitä startteja kovin montaa tule/vrk. eli en näe tuota omalla kohdallani ongelmaksi.
-
Niinpä. Varaajasi kun on yli neljä kertaa suurempi kuin minulla! :)
-
Itselläkin pumppu kävi joskus lähes 5h putkeen jonka jälkeen lepäs 2vrk. Kohtuus kaikessa.. Myös ylilämmön tekeminen laskee coppeloa ja kun kyseessä on 1.5h-3h käyntijaksot niin yrittäisin mieluummin sihdata noita käyntijaksoja vaikka lähemmäksi tuota tuntia...
Oma rakkineen olen säätänyt käymään noin 45min vetoja ja olen siihen nyt tyyväinen...
-
Eikös tuossa Fraatin laittamassa kuvassa näy, että kun ajellaan pienemmällä deltalla, tulee samassa ajassa pari kolme starttia?
Kun verrataan siihen, että suuremmalla deltalla kone on käynyt vain kerran.
Pienellä deltalla käyntijaksot on pidemmät kuin suuremmalla deltalla.
Taukojaksot on likimain yhtäpitkät.
Isossa varaajassa käyntijakson pituuteen vaikuttaa MLP:n antoteho ja taukojakson pituuteen talon lämmönkulutus (samalla hystereesilla)
15444 käyntijaksot (http://aijaa.com/NOewZa)
-
Katselin pumppuni lokeja tuolta tammikuun kovalta pakkasjaksolta (esim 7.1.2016) kun pumppu käytännössä kävi koko ajan pakkasten ollessa yli -20c.
200-G ei ole kuin tuo kaivoon palaavan nesteen anturi ja kysymys onkin: miksi tuo kaivoon palaava neste ei koskaan mene kylmemmäksi kuin -0,8c (seurantasivuni alalaidassa näkyy nuo kaikkien aikojen min/max arvot)?
Onko kaivoni niin ”hyvä”, että sieltä riittää noinkin pitkiltä käyntijaksoilta lämmintä vai onko Viessmannissa jokin rajoitus, joka estää minulla kylmemmän paluun kaivoon. Onko jotain merkitystä tuolla minun suurella 1800L varaajalla vai miten tuo arvo voi olla aina minimissään tuon -0,8c?
Virtaa pumppu vei tammikuussa 1014 kWh (812) kun esim nyt helmikuussa meni 713 kWh (507) (suluissa Turunseudun lämmitystarveluku).
Toinen asia mikä pistää silmään on se kun tehdään lämmintä käyttövettä niin tuo kaivolle menevä neste on selvästi lämpöisempää verrattuna kun tehdään tuota ”lattialämmitystä”.
-
Katselin pumppuni lokeja tuolta tammikuun kovalta pakkasjaksolta (esim 7.1.2016) kun pumppu käytännössä kävi koko ajan pakkasten ollessa yli -20c.
200-G ei ole kuin tuo kaivoon palaavan nesteen anturi ja kysymys onkin: miksi tuo kaivoon palaava neste ei koskaan mene kylmemmäksi kuin -0,8c (seurantasivuni alalaidassa näkyy nuo kaikkien aikojen min/max arvot)?
Onko kaivoni niin ”hyvä”, että sieltä riittää noinkin pitkiltä käyntijaksoilta lämmintä vai onko Viessmannissa jokin rajoitus, joka estää minulla kylmemmän paluun kaivoon. Onko jotain merkitystä tuolla minun suurella 1800L varaajalla vai miten tuo arvo voi olla aina minimissään tuon -0,8c?
Virtaa pumppu vei tammikuussa 1014 kWh (812) kun esim nyt helmikuussa meni 713 kWh (507) (suluissa Turunseudun lämmitystarveluku).
Toinen asia mikä pistää silmään on se kun tehdään lämmintä käyttövettä niin tuo kaivolle menevä neste on selvästi lämpöisempää verrattuna kun tehdään tuota ”lattialämmitystä”.
Kun toista anturia ei ole niin ei voi tarkalleen tietää mikä on kaivosta tulevan liuoksen lämpötila. Epäilen että se on jotain 2-3 asteen huitteilla. Äkkiäkös sinä tuohon ymppäilisit hiukan 1-wire anturointia? ;)
Kun nyt näyttäisi että sinun koneesi teho piisaa noin -20 asteeseen saakka niin vastaako tuo odotuksiasi? Tarkoitan tällä sitä että olit ajatellutkin että tuohon asti kone riittää ilman vastuksia ja näin ollen voisi ajatella että koneessa on "tehot tallessa".
Jos kaivosta tule liuos on noin lämmintä niin tuo tarkoittaisi että kaivosi on varsin hyvä lämmöntuotoltaan/reilusti mitoitettu suhteessa pumpun kokoon/kiinteistön kulutukseen. Tämä ei tainnut kuitenkaan olla aivan tuore järjestelmäkään...
Kun kone tekee käyttövettä niin tällöin cop on huonompi ja kaivosta otetaan vähemmän energiaa. Kun liuoksen virtaus kaivossa pysyy samana niin tällöin lämpötilaero laskee.
Esim cop 4 ja 8kW kone. 2kW sähköä ja 6kW kaivosta.
cop 3 ja 8kW kone. 2,6kW sähköä ja 5,3kW kaivosta.
-
Jep; täytyy varmaan tuo 1-wire kasata niin näkee tuon litkun paluulämpötilan.
En epäile tehojen häviämistä; tällä foorumilla tehty laskelmakin oli muistaaksen -23c asti eli lopputulos näyttäisi olevan linjassaan.
-
Eikös tuossa Fraatin laittamassa kuvassa näy, että kun ajellaan pienemmällä deltalla, tulee samassa ajassa pari kolme starttia?
Kun verrataan siihen, että suuremmalla deltalla kone on käynyt vain kerran.
Tämä seikka ainakin omalla kohdalla "pakottaa" ajamaan isommalla deltalla, koska kone tekee tällä hetkelläkin suhteellisen monta starttia per päivä.
Eli kai tässä pitää aina punnita COP:in ja muiden asioiden suhde toisiinsa ja hakea se sopiva välimalli jostain.
Mun mielestä tuossa käyrässä näyttäisi olevan käyntisuhteet noin 2 vs. 2½. Eli ei ihan mahdotonta eroa vielä tuossa tule. Kaivolle näyttäisi olevan lyhyt käynti parempi, kun ollaan jo noin kylmälläkin.
-
tuota tuota... pumpusta löytyy parametri 7313 stop hysteresis flow temp secondary circuit joka on vakio asetuksella 20 eli 2K. Mitään muuta tietoa en tuosta parametrista saa nyt käsiini vaan ainut on toi tieto mitä olen paperille kirjoittanut. Tuollahan periaatteessa säädetään se että millainen energiapaukku tuossa varaajassa on sisällä. Suurella varaajalla paukun ei välttämättä tarvi olla niin suuri... Ja jos tuosta nyt katsoin pikaisesti niin sulla on käyntiajatkin varsin mukavat vielä ja tuosta nipistäminen ei oikein vaikuttaisi mihinkään... Ei vamaan tuossa mitään häviä jos tuota arvoa kokeilee testata mutta päätäni en tietysti laita vadille että kyseessä on oikea arvo.
Morjesta taas pitkästä aikaa.
Päätin kokeilla tuota 7313 arvon muuttamista. Muutin sen eilen illalla 1930 aikoihin 20 -> 10 eli 1K.
Itse en noista seurantakäppyröistäni näe oikein mitään muutosta; näkeekös teidän harjaantuneet silmät mitään?
Onkos Fraatilla tuosta parametristä jotain tarkempaa tietoa jossain ylhäällä?
Ajatus olisi siis lyhentää käyntijaksoja tuon ison varaajani kanssa ja katsoa miten se vaikuttaisi kokonaisuuteen.
-
The problem is that you run with the buffer cylinder setting on "Normal". You should use "Reduced". Normal will stop your run on the return sensor. This will make the pump run long times with high temperatures.
"Reduced" will make it run for shorter times with lower return temp between buffer and heat pump. And just 1-2 degrees over curve temp.
-
Do you have more info about that parameter?
I didnt find any under ”code level 1” and buffer cylinder setting so where I can change that parameter?
-
Luulen että liittyy puskurivaraajan aikaohjelmaan.
Käynnistyy:
Puskurivaraajan lämpötilanasetusarvo, josta vähennetty ”Lämpötilan hystereesipuskurivaraajan lämmitys7203”, on alittunut puskuri-varaajan lämpötila-anturissa.
Pysähtyy ohjelmalla "normaali"
-Puskurivaraajan lämpötilan asetusarvo puskurivaraajan lämpötila-anturissa on ylittynyt. Ja
-Puskurivaraajan lämpötilan asetusarvo, johon lisätty ”Poiskytkentähystereesi lämmitysvedenpuskurivaraaja 7209”, on ylittynyt toisiopiirinpaluuveden lämpötila-anturissa.
Pysähtyy ohjelmalla "ylhäällä"
-Puskurivaraajan lämpötilan asetusarvo, johon lisätty ”Poiskytkentähystereesi lämmitysvedenpuskurivaraaja 7209”, on ylittynyt puskurivaraajan lämpötila-anturissa.
-Jos puskurivaraajan lämpötila-anturia ei ole, käytetään toisiopiirin paluuveden lämpötila-anturia.
-
Yes. Its in the meny for time programming heating. I use "Reduced" all the time. Should be "ylhäällä" for you. "Övre" in Swedish. Makes a huge differens. The heat pump will stop on the buffer cylinder sensor and not the return. I have noticed that using delta 6 trough heat pump will give me less over temp according to curve. And according to my loggs the buffer cylinder will supply with cooler water to the heat pump return than from heat circut return.
With start hysteres 7k. 400 l buffer.
-
Ok; ei vaan löydy tuokaan asetus, vaikka olin katsovinani kodaustasot 1 ja 2. läpi
Mistä tuota pääsee vaihtamaan?
-
Could not post pictures :(
But ok.
*3 lines button
*system
* Tidsprog. Acumulator (Time program buffer cylinder)
*monday-sunday
*00:00-24:00 (change to "ylhäällä" from Normal.
Let us know when you tried this setting :)
-
Yes, now I got it!
Its now changed so lets see how it goes...
-
Do you see any improvments?
-
Jep, shorter operating minutes :)
I got now 2k hysteres with my 1800l buffer; I think that I should but little bit more?
Any comments?
-
Sounds a bit small hysteresis.
But before i give you advise it would be great to now some more about your system. Delta trough heatpump? Flow on distribution system? Radiators? Under floor heating? I will write some rules of thumbs.
* You should have i higher flow between heat pump and tank than tank and distribution system to take the most advantage of the buffer.
* Distribution system should be well balanced. We dont want uncooled water back to tank. If you have under floor heating. Lower the flow so you get cooler return water. I have around delta 6 on underfloor heating on wooden floor. No comfort problem. I have around 8 delta on the underfloor heating that is layed in concrete. No comfort problem.
The deltas and flows that underfloor heating suppliers useally recommends do not regard using it with heat pumps, that need cold return water for best efficiency.
For Radiators. Double the flow will not give you double the heat output. Using more normal deltas will give cooler return, cooler return better COP. I have 7 delta on Radiators. All radiators should be well balanced. A couple of radiators that is not balanced will short break the heating circut by returning back uncooled water.
* Hysteresis. I think a good hysteresis is so big that you have enough stand still time that your dwell has time to recover and the bottom of the buffer has time to fill with cool water that you will use in the next run. Not so big that the inner temperatur in the house starts to decreas before next run.
-
Olen nyt koittanut paria muutosta ja ohessa dataa/kuvaa muutoksista.
Muistutuksena kokoonpano eli lattialämmitys ja 1800l lattialämmitysvaraaja, varaajan latauspumppu on täysillä.
Kuvassa 1 on se tilanne mitä on lähdetty muuttamaan eli lattiavaraajan pysäytyskäsky on tullut MLP paluuvedestä ja hystereesi 2k.
Kuvassa 2 näkyy kaksi eri muutosta eli lattiavaraajan pysäytyskäsky tulee nyt varaajassa olevan anturin perusteella. Punaisen viivan vasemmalla puolella on hystereesi 2k ja oikealla 3k.
Aikaisemmin koitin Kuvan 1 kokoonpanolla hidastaa latauspumppua jolloin sain deltan nousemaan 3k -> 6k mutta ongelmaksi tuli todella pitkät käyntiajat kovemmilla pakkasilla johtuen siitä, että lattiavaraajan pysäytyskäsky tuli MLP paluusta. Tähän koitin silloin kysellä vinkkiä josko tuota pysäytyskäskyä saisi jotenkin pienemmäksi, sillä käytännössä tuo MLP paluussa oleva pysäytyskäsky lämmitti varaajan yläpään aina 2 astetta lämpöisemmäksi kuin olisi ollut tarvetta.
Nyt ”ruottinpoika” ;) kertoi, että tuon lattiavaraajan pysäytyskäskyn voi muuttaa toimimaan tuolla varaajassa olevan anturin perusteella. Tuon avulla MLP käyntiajat ovat pienemmät ainakin tuolla 2k hystereesillä ja plussakeleillä. Nyt ei ole tietoa miten MLP käyttäytyisi kun mennään selvästi pakkasille ja talo vaatii enemmän energiaa
Kannattaisiko nyt koittaa pienentää tuota latauspumpun nopeutta; kummalla hystereesillä se olisi tässä uudessa tilanteessa järkevämpää 2k/3k? Ehtiikö kaivo toipua tarpeeksi tuolla 2k hystereesillä ja kun latauspumppu on täysillä?
Talo/MLP kulutti lämmitykseen ja käyttöveteen 5745 kWh vuonna 2017 eli aika kohdillaan on olleet nuo vanhatkin asetukset mutta kivahan se on säätää systeemit optimaalisesti; ajatuksia miten optimointia kannattaisi jatkaa?
-
Whats the delta t trough mlp? What is the floor heating delta?
Remember running a small delta trough mlp will make your run longer. Because of the small lift of the heatpump. Too high flow is not good for COP condensor Try to have the same hysteres as the delta trough mlp.
Example run. Hysteresis 6k and delta 6k.
Tank temp should according to curve. 30°C
Tank temp is 24°C (Almost half of the tank has that temp)
Mlp starts
Mlp return is like 24°C at start. (tank temp)
Mlp will lift that cold return of 24°C to 30°C for a very long time. Your system will almost be like a shunt system :)
This needs that you dont have a external flow higher than mlp flow.
I think you should increas delta floor heating to like 5-6k.
-
15444 Olisiko mahdollista saada vähän apuja tuohon viessmannin datan keruuseen ja lisäämiseen taloLoggeriin.
https://github.com/openv/openv/wiki/vcontrold-mit-Raspberry-Pi (https://github.com/openv/openv/wiki/vcontrold-mit-Raspberry-Pi)
Tuolta olen yrittänyt ottaa mallia kun ne alkuperäisen sivusto lopetti toimintansa. Kyseiseltä sivustolta olen päässyt kohtaan 7. Test
Itselle tuottaa haasteita - Parametrointi eli pumpun tiedot vai tarviiko vai onko tällä yleensä mitään väliä?
- Kerättävän datat missä nämä oikein määritellään?
- Kannan muodostus. Itse käytän sqLiteä mutta voi kai sitä tuon mySQL opetella :)
-
Tiedot pumpusta luetaan niillä skripteillä ja tallenneta suoraan kantaan, josta loggeri ne piirtää.
Kannallahan ei sinänsä ole mitään väliä, kunhan tieto on siellä jemmassa. Sqlitessä on vaan sellanen ongelma, että jos useammat instanssit sinne kirjottaa niin tulee lukkoja, kun yksi voi kerrallaan kirjoittaa. Mutta jos noi ajoittaa oikein niin ei kai siinäkään ongelmia pitäs olla.
-
Tiedot pumpusta luetaan niillä skripteillä ja tallenneta suoraan kantaan, josta loggeri ne piirtää.
Kannallahan ei sinänsä ole mitään väliä, kunhan tieto on siellä jemmassa. Sqlitessä on vaan sellanen ongelma, että jos useammat instanssit sinne kirjottaa niin tulee lukkoja, kun yksi voi kerrallaan kirjoittaa. Mutta jos noi ajoittaa oikein niin ei kai siinäkään ongelmia pitäs olla.
Tuota että millä scripteillä :D Milläs näitä scriptejä pystyy ajoittamaan?
No joo ilmeisesti seuraavat filut vaikuttaa että mitä luetaan
vcontrold.xml
vito.xml
Olisiko mahdollista jos postaisit nämä tiedostot + talolLogger.conf tänne / minulle?
Onkohan meillä sama kommunikointi, kun sinulla on tuo Vitocal 200 ja minulla Vitocalt 333?
Tarkoitus olisi kun saan tämän datan keruun valmiiksi niin rupeisin opettelemaan tuota mySQL:ää. Omassa datan keruussa ei ole tällä hetkellä kuin enervent mutta tulevaisuudessa toivottavasti dialEye ja sitten tämä viessmann :)
-
Pitkästä aikaa taas täällä.
Alkoi pumppu antamaan epäsäännöllisesti A9 ja C9 herjoja syksyn aikana.
Viikko sitten päätin tuollaisen herjan jälkeen kurkata ”mutasihdin”, kun edellisestä kerrasta oli 5 vuotta.
Aika paljonhan siellä oli tavaraan ja ei ihme, että kierto hieman takerteli. On tainnut maapiirikaveri aikoinaan oikein lapioida tuonne soraa, sillä ei kai tuonne mitenkään muuten tuota tavaraa voi päätyä.
No nyt toimii taas ja herjoja ei ole enää lokille tullut.
Muistakaahan kurkata tuota mutasihtiä aika-ajoin niin säästyy monilta murheilta.