Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto => Aiheen aloitti: JPN - 17.05.13 - klo:22:24
-
Mikähän mättää, kun Grunfos 25-80 pumpun avulla viileäkierto (LTR-6) ei juurikaan viilennä edes pumppua? Mikäli kytken myös maapiirin pumpun, niin sitten viilenee. (Viileä lähtee maahan menevästä putkesta ja viileäliityntöjen välissä on takaisku)
Voikohan pumppu olla jotenkin vikaantunut, pyörii kyllä???
-
- Onko ilmaa systeemissä?
- Ovatko kaikki kiertävän piirin venttiilit auki?
- Jos uusi asennus, kierrättääkö kiertopumppu takaiskuun nähden väärin päin?
-
Avaa se taltta-kantainen ruuvi kiertopumpun päästä ja varmista että todellakin pyörii. Itsellä kerran oli viilennyksen pumppu jämähtänyt talven aikana paikalleen, piti ruuvarilla avittaa liikkeelle.
Ilmaus kannattaa toistaa...
-
> Onko ilmaa systeemissä?
On ollut, nyt paineistin ( 0.8bar) piirin. Viilennys kenno on n.5m pumppua korkeammalla, kennon ilmausnipasta tulee nestettä. Viilennys siis toimii, mikäli maapiirin ja viileäpiirin pumput ovat käynnissä.
>Ovatko kaikki kiertävän piirin venttiilit auki?
Kyl'maar
> Jos uusi asennus, kierrättääkö kiertopumppu takaiskuun nähden väärin päin?
Takaisku on maapiirissä sellainen Y-haaran näköinen, pumpulta tyveen, maahan toisesta haarasta ja toisessa haarassa tulppa, jonka alla on takaiskukilkkeet.
>Avaa se taltta-kantainen ruuvi kiertopumpun päästä ja varmista että todellakin pyöri
Pumppu pitää pientä ääntä, sormella tuntui että pyörii.
Kyllä tämä joskus on toiminut, mutta ilmauksen kanssa on ollut niin ja näin. Viime kesä oli sen verran viileä, ettei paljoa päässyt testailemaan. Voisiko pumppu olla saanut kipeää, että tuotto on olematon, onko se huollettavissa? Asentaja on laittanut patarautaiset mutterit yhteisiin, joten ruosteen irroittaminen voi olla haasteellista.
Itseasiassa huomasin, että pumpun runko viilenee pelkän maapiirin pumpun voimallakin, eli vaikka viileä pumppu on pysähtyneenä (viileän 3-tieventtiili ohjaa nesteen takaiskun yli), joten takaiskussa näyttäisi olevan jonkin verran vastusta, että neste kiertää myös viileä piirin kautta. Mutta ei takaisku voi olla väärin päin, koska lämpöpumppu toimii, vaikka viileä piirin sulut ovat kiinni.
-
Itseasiassa huomasin, että pumpun runko viilenee pelkän maapiirin pumpun voimallakin, eli vaikka viileä pumppu on pysähtyneenä (viileän 3-tieventtiili ohjaa nesteen takaiskun yli), joten takaiskussa näyttäisi olevan jonkin verran vastusta, että neste kiertää myös viileä piirin kautta.
Kokeiles kääntää tuo viileän 3-tie venttiili täysin auki ja sitten kierrättää pelkästään viilennyskierron pumpulla.
Siis siten ettei takaiskun yli (ohi?)virtausta pääse tulemaan.
Jos viileän kiertopumppu on virtaussuunnassa 3-tieventtiilin ja kennon välissä niin 3-tieventtiilin muissa kuin täysin auki asennoissa saattaa liuos kiertää 3-tie venttiilin ohitusputken kautta takaisin viileän kiertopumpun imupuolelle.
-
Kokeiles kääntää tuo viileän 3-tie venttiili täysin auki ja sitten kierrättää pelkästään viilennyskierron pumpulla.
Siis siten ettei takaiskun yli (ohi?)virtausta pääse tulemaan.
Jos viileän kiertopumppu on virtaussuunnassa 3-tieventtiilin ja kennon välissä niin 3-tieventtiilin muissa kuin täysin auki asennoissa saattaa liuos kiertää 3-tie venttiilin ohitusputken kautta takaisin viileän kiertopumpun imupuolelle.
Teinpä työtä kästettyä. Kyllä syy lienee oli takaisku.
Mutasihti tuli puhditettua, oli ehkä 1/6 alueella likaa.
Löysin JuuTuubista samantapaisen pumpun purkuvideon. Näyttää olevan radiaalipumppu, eli käytännössä mikäli se pyörii, niin toimii. Laitoin viilennyspumpun kierrättämään nestettä vain 3-venttiilin kautta, osat eivät viilentyneet.
Takaisku siis viimeisenä vuorossa. (Olen vältellyt tätä, kun avaaminen sylkee litkut lattialle ja vetää ilmat tilalle)
Tulppa auki, jousi ja mäntä kolahti ulos. En ainakaan huomannut mitään vikaa ja rungon pinnat tuntuivat sileiltä, voihan olla, että liemien kanssa tuli joku roska pihalle. Takaisku takaisin kasaan, ja kappas viilennys lähti pelittämään, vaikka ilmaa kuulostaa olevan melkoisesti.
Nyt maapumpun pyöriessä takaisku raplattaa melkoisesti, toivottavasti johtuu ilmasta ja se tulisi omia aikojaan pois - ettei tarvitsisi purkaa uudestaan.
Muokattu:
Ei pitänyt hermo kuunnella takaiskun mekastusta. Varmaan jousi oli joten vinossa tms. koska purku/kasaus korjasi tilanteen.
-
Meillä maaviilennys ei toimi, jos lämpöpumppu käy. Viilennys on Enerventin asennusohjeen http://www.enervent.fi/data/fi/manuals/CG_CW_2011_1_fi.pdf (http://www.enervent.fi/data/fi/manuals/CG_CW_2011_1_fi.pdf) sivun 8 mukaan. Kun lämpöpumppu käynnistyy loppuu jäähdytys ja MLP:n sammuessa alkaa pelaamaan. Olisiko ilmaongelmaa vai eikö 25-60 pumpun teho riitä kun MLP:n keruupumppu käy? En muista ilmattiinko tuota jäähdytyshaaraa erikseen vai ei.
-
Meillä maaviilennys ei toimi, jos lämpöpumppu käy. Viilennys on Enerventin asennusohjeen http://www.enervent.fi/data/fi/manuals/CG_CW_2011_1_fi.pdf sivun 8 mukaan. Kun lämpöpumppu käynnistyy loppuu jäähdytys ja MLP:n sammuessa alkaa pelaamaan. Olisiko ilmaongelmaa vai eikö 25-60 pumpun teho riitä kun MLP:n keruupumppu käy? En muista ilmattiinko tuota jäähdytyshaaraa erikseen vai ei.
Viinapumpun käynnistyessä kytkentä "3" mukaisessa tilanteessa kasvaa viilennyspiirin paine-ero keruuputkiston paine-eron verran.
Ilmeisesti 25-60 pumpun nostokorkeus ei riitä tässä tilanteessa.
Kytkentä "2" tilanteessa keruupiirin virtausvastus ei vaikuttaisi viilennyspiirin toimintaan.
Ilmaa tuskin on, koska toimii viinapumpun seistessä.
Vaihtoehdot:
Suurempinostokorkeuksinen kiertopumppu tai
Kytkentämuutos "3" -> "2"
ATS
-
LÄ:n suositus viileäkytkennälle on haaroittaa maahan menevästä putkesta, eli v-ehto '2b'
-
Ei pitänyt hermo kuunnella takaiskun mekastusta. Varmaan jousi oli joten vinossa tms. koska purku/kasaus korjasi tilanteen.
Taas venttiili helisee n. 1 min ajan maalämpöpumpun käynnistymisen yhteydessä.
(http://i7.aijaa.com/t/00636/12266059.t.jpg)
mitenkähän tuollaisen saisi hiljaiseksi?
-
Onko muuten merkitystä että kummalla puolella pumppu on, ennen vai jälkeen viileäkennon. Jos tuon kenno kuristaa veden kulkua kovastikkin, niin jos pumppu on sen jälkeen niinkuin minulla, tuntuisi työläältä pumpulle imeä sen läpi nestettä. Vai onko ihan sama? Enerventin kytkennöissä on ennen kennoa ja Valloxilla kennon jälkeen. Ainakin suuri imupaine voinee aiheuttaa kavitointia mutta onko muita syitä? Tuo minulla oleva 25-40 pumppukin tekee mielestäni painetta aika kovasti mutta kun joutuu imemään kovasti kuristavan kennon läpi, niin virtaama on aika heikko.
-
Minulla kierrätyspumppu on ennen kennoa ja 3-tieventtiiliä.
-
Mulla on Valloxin kytkärin mukaan eli kenno on imupuolella. Aika epätodennäköistä että kavitoisi kun maaviina on aina kuiteskin sen verran viileää.
-
Sellaista vaan ajattelin kun esimerkiksi sellaisten vesipumppuautomaattien tiedoissa ilmoitetaan imu ja painekorkeus, niin imu voi olla vaikkapa 8m ja painepuolen nostokorkeus 40m. Eikö ne vastaa lukuja 0,8 ja 4baria. Kun tuo viileä kierto ei ole suljettu piiri, niin voiko sen pumpun paikalla olla merkitystä virtausnopeuteen kuitenkin. Kokeilen kun ehdin.
-
Sellaista vaan ajattelin kun esimerkiksi sellaisten vesipumppuautomaattien tiedoissa ilmoitetaan imu ja painekorkeus, niin imu voi olla vaikkapa 8m ja painepuolen nostokorkeus 40m. Eikö ne vastaa lukuja 0,8 ja 4baria. Kun tuo viileä kierto ei ole suljettu piiri, niin voiko sen pumpun paikalla olla merkitystä virtausnopeuteen kuitenkin. Kokeilen kun ehdin.
Tuossahan on se iso ero että vesiautomaatissa imupuolella vettä painaa kaivossa/lammessa/missälie alaspäin ilmanpaine ja pumppu generoi imuputkeen alipaineen. Max. nostokorkeus imupuolella määrittyy ilmanpaineen mukaan.
Näissä kiertojärjestelmissä taas painepuoli "työntää" vettä eteenpäin jolloin se vesipatsas työntää myös imupuolella olevaa nestettä eteenpäin. Eli nostokorkeus on 0m. Näin ainakin kalvopaisunnalla toteutetussa järjestelmässä kuten mulla on. Jos paisuntasäiliö on avoin eikä kovin korkealla niin siinähän voi kyllä käydä niin, että sinne hukkuu painepuolen puhti. Korjatkaa joku jos puhuin ihan scheissea.
Mulla on just tällä hetkellä menossa pienoinen taistelu avoimen paisuntasäiliön kanssa ja korkeussuuntainen sijoittelu tuntuu vaikuttavan aikalailla. Siis korkeimpaan paikkaan toki, mutta se että kuinka korkealla... Niin ja imupuolelle laitoin ainakin toistaiseksi. Mulla siis tekeillä kierto keruupiirin lämmönvaihtimen ja IV-koneeseen tulevan jälkiviilennyskennon välillä. Kyllä se nyt jo kiertää, mutta aikalailla hitaasti.
-
Meillä maaviilennys ei toimi, jos lämpöpumppu käy. Viilennys on Enerventin asennusohjeen http://www.enervent.fi/data/fi/manuals/CG_CW_2011_1_fi.pdf (http://www.enervent.fi/data/fi/manuals/CG_CW_2011_1_fi.pdf) sivun 8 mukaan. Kun lämpöpumppu käynnistyy loppuu jäähdytys ja MLP:n sammuessa alkaa pelaamaan. Olisiko ilmaongelmaa vai eikö 25-60 pumpun teho riitä kun MLP:n keruupumppu käy? En muista ilmattiinko tuota jäähdytyshaaraa erikseen vai ei.
Noin siinä käy kun keruupumppu on paljon tehokkaampi.
-
Sellaista vaan ajattelin kun esimerkiksi sellaisten vesipumppuautomaattien tiedoissa ilmoitetaan imu ja painekorkeus, niin imu voi olla vaikkapa 8m ja painepuolen nostokorkeus 40m. Eikö ne vastaa lukuja 0,8 ja 4baria. Kun tuo viileä kierto ei ole suljettu piiri, niin voiko sen pumpun paikalla olla merkitystä virtausnopeuteen kuitenkin. Kokeilen kun ehdin.
Tuo 40:n pumppu ei ole toiminut näissä kunnolla. Painetta saa olla toista kiloa että varmasti riittää nostokorkeus.
-
Vastataan nyt omakohtaisesti vähän kuin kaikkiin näihin maaviileä-topiceihin tämän ketjun kautta.
Itselläni on Thermia Optimum G2 ja Vallox Effect SE 150 iv-kone. Maaviileä käytössä ja alkuun oli ongelmia.
Reikää löytyy kalliossa 175m.
Aluksi ei meinannut toimia tuo maaviileä. 17-18 asteisena tuloilma ainoastaan silloin kun MLP kävi. Muutoin oli sen 20-25 tuloilma. Ei siis kiertänyt muutoin kuin MLP:n avustamana
Ongelmana oli IV-koneen pienet jäähdytysputket ja kennosto. Veivät hirveästi tehoja pois, eikä pumppu pystynyt kierrättämään, vaikka tehoja olisi ollut muille jakaa. 25mm PEX /kupariputki-> 10mm muoviletku oli liian suuri kuristus.
Ongelmaan löytyi ratkaisu, yllättävän helppo. Hullunkierto hieman supistettuna riittää tuottamaan sen pienen kierron kennostolle ja näinollen tuottaa kylmää ilmaa sisälle. Nyt pysyy jatkuva kierto putkistossa ja siinä samalla sivukierto omaan tahtiin kennostossa.
Joskus on vain turha ajatella että on pumppu rikki tai takaiskuventtiileissä on vikaa. Joskus vain pitää ajatella yksinkertaisesti ja ratkaisu voi olla ehkä lähempänä kuin voisi kuvitella.
-
Vastataan nyt omakohtaisesti vähän kuin kaikkiin näihin maaviileä-topiceihin tämän ketjun kautta.
Itselläni on Thermia Optimum G2 ja Vallox Effect SE 150 iv-kone. Maaviileä käytössä ja alkuun oli ongelmia.
Reikää löytyy kalliossa 175m.
Aluksi ei meinannut toimia tuo maaviileä. 17-18 asteisena tuloilma ainoastaan silloin kun MLP kävi. Muutoin oli sen 20-25 tuloilma. Ei siis kiertänyt muutoin kuin MLP:n avustamana
Ongelmana oli IV-koneen pienet jäähdytysputket ja kennosto. Veivät hirveästi tehoja pois, eikä pumppu pystynyt kierrättämään, vaikka tehoja olisi ollut muille jakaa. 25mm PEX /kupariputki-> 10mm muoviletku oli liian suuri kuristus.
Ongelmaan löytyi ratkaisu, yllättävän helppo. Hullunkierto hieman supistettuna riittää tuottamaan sen pienen kierron kennostolle ja näinollen tuottaa kylmää ilmaa sisälle. Nyt pysyy jatkuva kierto putkistossa ja siinä samalla sivukierto omaan tahtiin kennostossa.
Joskus on vain turha ajatella että on pumppu rikki tai takaiskuventtiileissä on vikaa. Joskus vain pitää ajatella yksinkertaisesti ja ratkaisu voi olla ehkä lähempänä kuin voisi kuvitella.
Miten tämä sun kytkentä oikein on toteutettu? Mikä tuo kuvassa näkyvä pumppu on, maaviileän? Näyttää jotenkin oudolta mielestäni.
-
Oliskohan tuossa sovellettu ejektori periaatetta?
-
Oliskohan tuossa sovellettu ejektori periaatetta?
Mikä se on?
Katsoin vain että tuossa alemmassa putkessa (kuvan oikea reuna) näkyisi siniraitaa, joten voisi tulla kaivolta. Jos ylempi menee maalämpöpumpulle ja tuossa näkyy maaviileäkennon pumppu, niin eihän se voi pumpata nestettä noiden pexien välityksellä kennolle. Tuota venttiiliä sulkemalla ja maalämpöpumpun liuspumpun pakottamalla päälle, voi neste kennon läpi kiertääkkin. Eikö viileäpatterin pumppu pidä olla tuon ohuen pexin välissä?
-
Kaikissa pumpuissa ei vissiin saa kaivon pumppuu jäämään päälle kun kone muuten huilaa. Ulkosen pumpun taitaa tarvita muutenkin.
-
Oliskohan tuossa sovellettu ejektori periaatetta?
Mikä se on?
Katsoin vain että tuossa alemmassa putkessa (kuvan oikea reuna) näkyisi siniraitaa, joten voisi tulla kaivolta. Jos ylempi menee maalämpöpumpulle ja tuossa näkyy maaviileäkennon pumppu, niin eihän se voi pumpata nestettä noiden pexien välityksellä kennolle. Tuota venttiiliä sulkemalla ja maalämpöpumpun liuspumpun pakottamalla päälle, voi neste kennon läpi kiertääkkin. Eikö viileäpatterin pumppu pidä olla tuon ohuen pexin välissä?
Jotain tuollaista http://fi.wikipedia.org/wiki/Ejektori
-
Ongelmaan löytyi ratkaisu, yllättävän helppo. Hullunkierto hieman supistettuna riittää tuottamaan sen pienen kierron kennostolle ja näinollen tuottaa kylmää ilmaa sisälle. Nyt pysyy jatkuva kierto putkistossa ja siinä samalla sivukierto omaan tahtiin kennostossa.
Niin eli tuo puoliväliin väännetty sulku toimii tuossa linjasäätöventtiilinä ja sillä kuristetaan keruun virtausta sen verran, että maaviileäkennolle saadaan sopiva virtaus? Eikö olisi helpompaa laittaa tuo kiertovesipumppu sinne viileähaaraan niin ei tarviisi keruun linjaa kuristaa? Jos nyt ymmärsin oikein missä kohtaa tuo kytkentä sijaitsee.
Kun nythän keruun virtaama on kuristettu. Paha tuosta kyllä arvailla sen kummemmin kuinka paljon... Paljonkos sulla on keruun lämpötilaeroa höyrystimen yli kompuran käydessä kun viilennys on käytössä?
Mulla on tavallaan samantyyppinen viritys tossa mun jäteilmapatterissa. Eli jäteilmapatteri ahistaa liikaa eli sille täytyy olla ohitus ettei keruun virtaama pienene liikaa. Ohituksessa on sitten linjasäätöventtiili, jolla voin säätää virtaaman sellaiseksi, että jäteilmapatterille menee mahdollisimman paljon litkua ilman että keruun kokonaisvirtaama tippuu liikaa. Linjasäätö olisi muuten parempi tuossa kuin sulku. Palloventtiilin nurkassa pyörteilevä neste kuulemma syö siihen ajanmittaan kolon. Ei ole kyllä omakohtaista kokemusta.
-
Nimenomaan aina omaan haaraan tuo niin ei häiritse keruupiirin normaalia toimintaa.
1" T-haarat joiden välissä takaisku. Tuo paketti siihen kaivolta tulevaan putkeen. Sen jälkeen sulut. Ohitus voi olla vaikka heti tässä ja 3/4" riittää kooksi. Tuota säädetään niin että patterille menee sopivasti kylmää nestettä. Pumpuksi vähintään se 25/40. Kalvopaisunta ja 2,5bar varo. Painetta joku 1,5 bar. Toimii vaikka olisi korkeuseroakin. Paisunta kooltaan jotain 10-20L riippuen keruun pituudesta.
Omaa sisäistä pumppua ei yleensä kannata käyttää tähän jäähdytykseen. Sähkön kulutus on niin iso ja kytkentä pitäisi olla hieman erilainen.
-
Meillä toteutettiin Valloxin 150llä Valloxin omien suositusten (ja Lämpöässän hyväksynnän) mukaisesti siten että, maasta tulevasta haarautuu koneelle ja paluu pumpun jälkeen. Lisäksi järjestelmä paineistettiin ja lisättiin oma paisunta-astia.
Alkuun tuntui, että neste lähti patterille kiertämään, mutta yhden yön jälkeen tilanne tuntuu samalta kuin ennenkin: tuloilma on jatkuvasti muutaman asteen ulkoilmaa pienempää. Lisäksi maalämpöpumppu alkoi pitämään hurjaa murinaa käydessää ja hyvä, että sai nukutuksi.
Valloxin laitteessa on takuu päällä ja samoin pumpussa. Pitäisikö tässä nyt velvoittaa Vallox laittamaan vehje kuntoon, kun kukaan ei tunnu tietävän miten laitteen saa jäähdyttämään edes sen verran, että tulisi vaikka samaa kuin edes ulkoilma on?
EDIT: siis tuloilma on ulkoilmaa lämpimämpää...
-
Sen voi todeta parilla tavalla että kiertääkö patterissa neste. Kokeile niitä putkia jotka patterille menee, ovatko ne kylmät? Ja toinen, nyt on lienee joka paikassa suomenmaata kostea ilma, jos kennossa on kiertänyt neste niin ne kennon mutkakohdat pisaroi eli kondensoi varmasti.
Jos kennossa kiertää vesi, niin veikkaisin että LTO-kennon ohituspelti ei sulje tiiviisti. Siihen voi vaikuttaa myös LTO-kennon asento, se kun liikkuu paikallaan hieman ja sen asennolla on vaikutusta tiiviyteen. Se voisi olla takuun juttuja jos sitä ei saa kotikonstein toimimaan tiiviisti.
Kovin monen asteen viilennystä en silti ole saanut sillä vakiokennolla aikaiseksi, vähän kuitenkin.
-
Nämä ok, eli kondensoi ja ovat kylmät. Yritän kopistella sitä peltiä, jos sen löydän.
Entisenä ilppi käyttäjänä olin tyytyväinen kosteutta poistavaan vaikutukseen, joka helpotti yhtä paljon kuin lämpötilan lasku. Onko tässä sitä ominaisuutta?
-
Kesäpelti ei ollut kovin mittatarkka tai muuten jäi reunoilta auki. Täräytin toiselle puolelle pahvin ja vähän maalarinteippiä. Tulos oli mykistävä: ulkolämpö 21 ja sisääntulo (mikä normaalisti muutaman asteen ulkolämpötilaa suurempi) muuttui noin 6 astetta ulkolämpötilaa pienemmäksi. Ei olisi luullut, että noin pienillä ohivuodoilla on noin suuri merkitys. Nyt se todella pelaa, mutta Valloxin täytynee tuo korjata takuuseen, koska laite ei toimi.
-
Nyt se todella pelaa, mutta Valloxin täytynee tuo korjata takuuseen, koska laite ei toimi.
Samanlaisia kokemuksia muillakin eikä pelkästään 150:n kanssa... Kertoilepa tänne jos Vallox tekee jotain takuuseen. Itse jo tilkitsin vuodot suurimmilta osin solukumiteipillä niin ei ole orgaanisia materiaaleja siellä homehtumassa. Koneena mulla Digit2 SE.
-
jostain syystä suihkussa käynti nosti sisääntulevan ilman samaan kuin ulkolämpötila? Palautui kuitenkin suihkun jälkeen melko nopeasti. Mistäköhän johtuu?
-
jostain syystä suihkussa käynti nosti sisääntulevan ilman samaan kuin ulkolämpötila? Palautui kuitenkin suihkun jälkeen melko nopeasti. Mistäköhän johtuu?
Suihkussa käynti ainakin nostaa poistoilman kosteutta (ja usein lämpötilaakin riippuen suihkuttelijan tottumuksista) ja sitä kautta poistoilmassa on enempi talteenotettavaa. Talteenottohon on tarkoitus olla ohitettu mutta kuten itsekin olet huomannut niin eipä se käytännössä täysin ole. Eli sellanen selitys tuli mieleen että poistoilmassa oli suihkun aikana/jäljiltä enempi talteenotettavaa, joka nosti tuloilman lämpötilaa kun osa poistoilmasta kulkikin LTO-kennon kautta.
... sellainenkin tuli mieleen että jos sulla on vaihtoventtiilipumppu ja käyntijakso lähti päälle suihkuttelusta niin jos IV-haaran (tai mitenlie kytkettykään) kiertovesipumppu on liian tehoton tai jotenkin hassusti kytketty niin voipi olla että MLV-kennolla ei ole kiertoa kun lämpöpumpun oma kiertovesipumppu on päällä. Tällöin ei myöskään ilma viilene.
-
Vastataan nyt omakohtaisesti vähän kuin kaikkiin näihin maaviileä-topiceihin tämän ketjun kautta.
Itselläni on Thermia Optimum G2 ja Vallox Effect SE 150 iv-kone. Maaviileä käytössä ja alkuun oli ongelmia.
Reikää löytyy kalliossa 175m.
Aluksi ei meinannut toimia tuo maaviileä. 17-18 asteisena tuloilma ainoastaan silloin kun MLP kävi. Muutoin oli sen 20-25 tuloilma. Ei siis kiertänyt muutoin kuin MLP:n avustamana
Ongelmana oli IV-koneen pienet jäähdytysputket ja kennosto. Veivät hirveästi tehoja pois, eikä pumppu pystynyt kierrättämään, vaikka tehoja olisi ollut muille jakaa. 25mm PEX /kupariputki-> 10mm muoviletku oli liian suuri kuristus.
Ongelmaan löytyi ratkaisu, yllättävän helppo. Hullunkierto hieman supistettuna riittää tuottamaan sen pienen kierron kennostolle ja näinollen tuottaa kylmää ilmaa sisälle. Nyt pysyy jatkuva kierto putkistossa ja siinä samalla sivukierto omaan tahtiin kennostossa.
Joskus on vain turha ajatella että on pumppu rikki tai takaiskuventtiileissä on vikaa. Joskus vain pitää ajatella yksinkertaisesti ja ratkaisu voi olla ehkä lähempänä kuin voisi kuvitella.
Miten tämä sun kytkentä oikein on toteutettu? Mikä tuo kuvassa näkyvä pumppu on, maaviileän? Näyttää jotenkin oudolta mielestäni.
Meillä on kanaaliputket ja maassa menee vielä omana systeeminä nuo kylmäputket. Siksi peksit.
Asentaja on thermian huippuasentaja, eli osaa varmasti asiansa. Ei siis ole naapurikylän tuttu seppä, joka tekee hommat vähän hutiloiden.
Se oli aluksi kiertämässä suoraan kennostolle ja sitä kautta sitten takaisin. Ei toiminut, kun se kennosto ahdisti liikaa. Ei kiertänyt tarpeeksi tehokkaasti pois, ja ei näinollen voinut tulla uutta sisälle. Nyt se on kiertämässä jatkuvasti hullunkierrolla ja siitä kuristettiin sen takia että osa kylmäaineesta kiertäisi kennoston kautta. Jos oli täysi kierto hullulla, niin virtasi ohitse, että hulahti.
Pumppu on kylmäaineelle, oikein veikattu.
-
Vastataan nyt omakohtaisesti vähän kuin kaikkiin näihin maaviileä-topiceihin tämän ketjun kautta.
Itselläni on Thermia Optimum G2 ja Vallox Effect SE 150 iv-kone. Maaviileä käytössä ja alkuun oli ongelmia.
Reikää löytyy kalliossa 175m.
Aluksi ei meinannut toimia tuo maaviileä. 17-18 asteisena tuloilma ainoastaan silloin kun MLP kävi. Muutoin oli sen 20-25 tuloilma. Ei siis kiertänyt muutoin kuin MLP:n avustamana
Ongelmana oli IV-koneen pienet jäähdytysputket ja kennosto. Veivät hirveästi tehoja pois, eikä pumppu pystynyt kierrättämään, vaikka tehoja olisi ollut muille jakaa. 25mm PEX /kupariputki-> 10mm muoviletku oli liian suuri kuristus.
Ongelmaan löytyi ratkaisu, yllättävän helppo. Hullunkierto hieman supistettuna riittää tuottamaan sen pienen kierron kennostolle ja näinollen tuottaa kylmää ilmaa sisälle. Nyt pysyy jatkuva kierto putkistossa ja siinä samalla sivukierto omaan tahtiin kennostossa.
Joskus on vain turha ajatella että on pumppu rikki tai takaiskuventtiileissä on vikaa. Joskus vain pitää ajatella yksinkertaisesti ja ratkaisu voi olla ehkä lähempänä kuin voisi kuvitella.
Miten tämä sun kytkentä oikein on toteutettu? Mikä tuo kuvassa näkyvä pumppu on, maaviileän? Näyttää jotenkin oudolta mielestäni.
Meillä on kanaaliputket ja maassa menee vielä omana systeeminä nuo kylmäputket. Siksi peksit.
Asentaja on thermian huippuasentaja, eli osaa varmasti asiansa. Ei siis ole naapurikylän tuttu seppä, joka tekee hommat vähän hutiloiden.
Se oli aluksi kiertämässä suoraan kennostolle ja sitä kautta sitten takaisin. Ei toiminut, kun se kennosto ahdisti liikaa. Ei kiertänyt tarpeeksi tehokkaasti pois, ja ei näinollen voinut tulla uutta sisälle. Nyt se on kiertämässä jatkuvasti hullunkierrolla ja siitä kuristettiin sen takia että osa kylmäaineesta kiertäisi kennoston kautta. Jos oli täysi kierto hullulla, niin virtasi ohitse, että hulahti.
Pumppu on kylmäaineelle, oikein veikattu.
En yritä provosoida, mutta suhtaudun nykyään varovaisesti näihin "huippuasentajiin". Jos jotain näyttöä on että osaa asiansa, niin OK.
Mutta jos tuollainen systeemi on ilmaton ja siinä on toimiva takaiskuventtiili, niin ei se niin paljoa kurista ettei tuon kennon kautta litku kiertäisi. Varsinkaan tuolla pumpulla joka kuvassa on (näyttäisi 25-60:ltä). Itselläni kiertää UPS25-40:lla monenmoisen jarruttavan möklän läpi sen verran että taatusti jonkun verran viilentää ja ainakin esilämmityksen sillä sai talvella. Itselläni kesti tolkuttoman kauan (tunteja) että kaikki pienetkin ilmakuplat hävisi järjestelmästä, jotta tuo kierto toimisi. MLP kyllä jaksaa toimia vaikka ilmaa hieman olisikin. Ja siksi tuota takaiskua minäkin epäilen, koska jos se toimi silloin kun MLP pumppasi, niin ei se MLP:n kiertopumppu helpota MLV-kennon kuristusta juurikaan yhtään, olettaisin enemmänkin vaikuttavan siihen että MLV-kennon kiertoon saadaan "uutta" litkua kaivolta, eikä neste kierrä paikallaan.
Hyvä että toimii noinkin.
-
Se oli aluksi kiertämässä suoraan kennostolle ja sitä kautta sitten takaisin. Ei toiminut, kun se kennosto ahdisti liikaa. Ei kiertänyt tarpeeksi tehokkaasti pois, ja ei näinollen voinut tulla uutta sisälle. Nyt se on kiertämässä jatkuvasti hullunkierrolla ja siitä kuristettiin sen takia että osa kylmäaineesta kiertäisi kennoston kautta. Jos oli täysi kierto hullulla, niin virtasi ohitse, että hulahti.
Onko hullunkierto-ohitus jotenkin noin?
-
Vastataan nyt omakohtaisesti vähän kuin kaikkiin näihin maaviileä-topiceihin tämän ketjun kautta.
Itselläni on Thermia Optimum G2 ja Vallox Effect SE 150 iv-kone. Maaviileä käytössä ja alkuun oli ongelmia.
Reikää löytyy kalliossa 175m.
Aluksi ei meinannut toimia tuo maaviileä. 17-18 asteisena tuloilma ainoastaan silloin kun MLP kävi. Muutoin oli sen 20-25 tuloilma. Ei siis kiertänyt muutoin kuin MLP:n avustamana
Ongelmana oli IV-koneen pienet jäähdytysputket ja kennosto. Veivät hirveästi tehoja pois, eikä pumppu pystynyt kierrättämään, vaikka tehoja olisi ollut muille jakaa. 25mm PEX /kupariputki-> 10mm muoviletku oli liian suuri kuristus.
Ongelmaan löytyi ratkaisu, yllättävän helppo. Hullunkierto hieman supistettuna riittää tuottamaan sen pienen kierron kennostolle ja näinollen tuottaa kylmää ilmaa sisälle. Nyt pysyy jatkuva kierto putkistossa ja siinä samalla sivukierto omaan tahtiin kennostossa.
Joskus on vain turha ajatella että on pumppu rikki tai takaiskuventtiileissä on vikaa. Joskus vain pitää ajatella yksinkertaisesti ja ratkaisu voi olla ehkä lähempänä kuin voisi kuvitella.
Miten tämä sun kytkentä oikein on toteutettu? Mikä tuo kuvassa näkyvä pumppu on, maaviileän? Näyttää jotenkin oudolta mielestäni.
Meillä on kanaaliputket ja maassa menee vielä omana systeeminä nuo kylmäputket. Siksi peksit.
Asentaja on thermian huippuasentaja, eli osaa varmasti asiansa. Ei siis ole naapurikylän tuttu seppä, joka tekee hommat vähän hutiloiden.
Se oli aluksi kiertämässä suoraan kennostolle ja sitä kautta sitten takaisin. Ei toiminut, kun se kennosto ahdisti liikaa. Ei kiertänyt tarpeeksi tehokkaasti pois, ja ei näinollen voinut tulla uutta sisälle. Nyt se on kiertämässä jatkuvasti hullunkierrolla ja siitä kuristettiin sen takia että osa kylmäaineesta kiertäisi kennoston kautta. Jos oli täysi kierto hullulla, niin virtasi ohitse, että hulahti.
Pumppu on kylmäaineelle, oikein veikattu.
En yritä provosoida, mutta suhtaudun nykyään varovaisesti näihin "huippuasentajiin". Jos jotain näyttöä on että osaa asiansa, niin OK.
Mutta jos tuollainen systeemi on ilmaton ja siinä on toimiva takaiskuventtiili, niin ei se niin paljoa kurista ettei tuon kennon kautta litku kiertäisi. Varsinkaan tuolla pumpulla joka kuvassa on (näyttäisi 25-60:ltä). Itselläni kiertää UPS25-40:lla monenmoisen jarruttavan möklän läpi sen verran että taatusti jonkun verran viilentää ja ainakin esilämmityksen sillä sai talvella. Itselläni kesti tolkuttoman kauan (tunteja) että kaikki pienetkin ilmakuplat hävisi järjestelmästä, jotta tuo kierto toimisi. MLP kyllä jaksaa toimia vaikka ilmaa hieman olisikin. Ja siksi tuota takaiskua minäkin epäilen, koska jos se toimi silloin kun MLP pumppasi, niin ei se MLP:n kiertopumppu helpota MLV-kennon kuristusta juurikaan yhtään, olettaisin enemmänkin vaikuttavan siihen että MLV-kennon kiertoon saadaan "uutta" litkua kaivolta, eikä neste kierrä paikallaan.
Hyvä että toimii noinkin.
No nyt kun sanoit asian, niin aloin itsekin ihmettelemään asiaa... Noh, katsotaan tilannetta vielä jonkun aikaa. UPS 25-40 oli aiemmin. Asentaja vaihtoi tehokkaampaan..
^-- Joo, kierto on tuolla lailla. Kiertopumpun paikkaa en muista, onko se ennen kennoa vai kennon jälkeen. Aiemmasta kuvasta varmaan saa sen selville.?
-
Osaako joku sanoa mun pumpusta onko se riittävä wilo yonos pico 25/1-6?
EDIT:
Tässähän on mahdollisuus valita muuttuva tai vakio paine-ero, joten onkohan sen hyödyntäminen mahdollista esim. maalämpöpumpun käynnistyessä?
Tällä hetkellä säädetty vakiolle ja volumet täysille. En tiedä mistä pystyisi seuraamaan painehäviötä, josta esim Vallox mainitsee...
-
Ennen kuin ryhdyn toisaalla mainitsemani Sabianan konvektorin asennushommiin, tutkiskelin painehäviöitä putkistoissa. Tuolle Sabianalle suunnittelin ensin vetoa yläkertaan 15mm pexillä (n.6+6m) mutta silläkin tulee jo 360l/h virtaamalla 24kPa painehäviötä. Pelkillä siirtoputkilla siis. Sehän vastaa pumpuissa ilmoitettua nostokorkeutta 2,4m. 18mm pexillä painehäviö on vain 6,5kPa. Ja jos yhtään reilumpaa virtausta haluaa niin tuplavirtauksella luvut on jo pex15 84kPa ja pex18 24kPa. Näiden päälle vielä kennon ja kaikkien putkiosien häviöt. Maapiirin häviöt laskin aika häviävän pieniksi vielä näillä virtauksilla (1000l/h, 160m kaivo ja 2x10m siirtoputkea panehäviö n. 5kPa). http://www.uponor.fi/~/media/Files/Uponor/Finland/New_tap_water_PEX/Uponor_PEX_diagram_FI_300dpi_270611.pdf
Joten suunnitelma on muuttaa pumpulta ja magneettiventtiililtä lähtevät linjat heti alusta lähtien konvektorille asti 18mm paksuksi (nyt 12mm) ja laittaa haara MLV-kennolle siten että 12mm putkea tulee mahdollisimman vähän. Jos ei riitä, niin sitten vaihdetaan UPSO 25-65 tuon nykyisen 25-40:n tilalle. Täyteen 2,8kW:n jäähdytystehoon 7/12 asteen vedellä tarvii kuitenkin 480l/h. Sillä vauhdilla kennon painehäviö on jo 18kPa, 360l/h noin 8kPa. Äkäsesti nousee tuo painehäviö virtauksen kasvaessa.
En muuten ole alan suunnittelija, että voi noissa luvuissa olla virheitäkin, mutta näin ymmärsin löytämieni taulukoiden mukaan.
-
Äkäsesti nousee tuo painehäviö virtauksen kasvaessa.
Painehäviö kasvaa virtauksen toiseen potenssiin.
Eli virtauksen kaksinkertaistuessa kasvaa painehäviö nelinkertaiseksi
tai virtaus 3x ->painehäviö 9x
ATS
-
Äkäsesti nousee tuo painehäviö virtauksen kasvaessa.
Painehäviö kasvaa virtauksen toiseen potenssiin.
Eli virtauksen kaksinkertaistuessa kasvaa painehäviö nelinkertaiseksi
tai virtaus 3x ->painehäviö 9x
ATS
Menee vähän yli ymmärryksen, mutta voisiko olla niin, että viileäpiirin kv-pumpun nostokorkeutta laskemalla saataisiin laite ehkä toimimaan myös silloin, kun mlp on käynnissä? Mulla on kv pumppu Wilo-Yonos PICO, jossa vaihtoehtoina on Δp-c (vakiopaine-ero), Δp-v (muuttuva paine-ero). Kummallakin puolella olen kokeillut, mutta maalämmön lähtiessä päälle viileää ei tule. Pitäisikö jommalta kummalta puolelta yrittää sieltä nostokorkeuden alapäästä etsiä apua tähän?
-
Meillä maaviilennys ei toimi, jos lämpöpumppu käy. Viilennys on Enerventin asennusohjeen http://www.enervent.fi/data/fi/manuals/CG_CW_2011_1_fi.pdf (http://www.enervent.fi/data/fi/manuals/CG_CW_2011_1_fi.pdf) sivun 8 mukaan. Kun lämpöpumppu käynnistyy loppuu jäähdytys ja MLP:n sammuessa alkaa pelaamaan. Olisiko ilmaongelmaa vai eikö 25-60 pumpun teho riitä kun MLP:n keruupumppu käy? En muista ilmattiinko tuota jäähdytyshaaraa erikseen vai ei.
Noin siinä käy kun keruupumppu on paljon tehokkaampi.
Ilmiö ei onneksi vaivaa kovin pahasti. MLP käy niin vähän kesällä (aurinkokeräimet lämmittää), että ei vaikuta sisäilman lämpötilaan. Aiheutti vain melkoisen hämmingin kun sen ensimmäisen kerran huomasin ja aloin hakemaan vikaa. Viilennyksen pumppu kävi koko kesän täysillä ja sisäilma pysyi hyvin noin 21-asteessa. Jujuna varmaan se, että ei päästä kämppää lämpenemään, muuten kestää pitkään saada viilenemään. Maaliuoksen lämpötila nousi aika pian +8°C tienoille ja siinä se pysyi. Tuloilma oli enimmäkseen alle 15-asteista, kovilla helteillä ehkä muutaman asteen enemmän. Ilmanvirtaus suunnitelmien mukainen, Pandion käy 65% puhallinnopeuksilla.
-
Sain oman ongelman jo osittain ratkaistua, kun kv-pumppu vaihdettiin isompaan (ennen 4 m) eli 6 m pumppuun. Lisäksi nostettiin maapiirin painetta 1,4:ään (ennen kilo). Vielä ei toimi ihan täydellisesti, mutta isomman varoventtiilin vaihdon ja ilmauksen jälkeen pitäisi toimia täydellisesti.
Wilon mukaan 99% ongelmista näistö ko. tapauksista johtuu siitä, että painetta on liian vähän ja/tai järjestelmässä ilmaan.
-
Sain oman ongelman jo osittain ratkaistua, kun kv-pumppu vaihdettiin isompaan (ennen 4 m) eli 6 m pumppuun. Lisäksi nostettiin maapiirin painetta 1,4:ään (ennen kilo). Vielä ei toimi ihan täydellisesti, mutta isomman varoventtiilin vaihdon ja ilmauksen jälkeen pitäisi toimia täydellisesti.
Wilon mukaan 99% ongelmista näistö ko. tapauksista johtuu siitä, että painetta on liian vähän ja/tai järjestelmässä ilmaan.
Ei toimi :'( painetta vaikka muille jakaa ja ilmauksessa meni lähes 40 litraa nestettä lisää. Tilanne viileähaaran suhteen sama. Kuparit on 12 mm ja on tullut ehdotuksia, että ne pitäis vaihtaa isommiksi. Valloxin koneelta tulee kyllä 10 millin muoviputket...
-
Laittaisitko kaaviokuvan siitä millainen on kytkentä.
Ilmeisesti se on rinnankytkentä mutta pitäisi tietää kaikki komponentit mitä kytkennässä on
ATS
-
Ei ole ihan hanskassa tuo Paintin käyttö.
Ohessa kuitenkin suuntaa antava kuva.
- ilmauskellot ylimmässä kohtaa tuossa, missä 12 mm kuparit muuttuu IV-koneen ohuille muoviputkille
- takaiskuventtiilit noissa haarakohdissa, maasta tulevat ja palaavat kohdat, ettei pääse väärään suuntaan
Järjestelmä paineistettu ja ilmattu, 6 metrin kv pumppu.
Systeemi toimii mainiosti, kunnes maalämmön kompura hyrähtää käyntiin. Sitten viileähaara ei jaksa enää taistella vastaan.
Vaihtoehtoina tällä hetkellä seuraavat kuviot:
- kuparien tilalle isommat putket +mahdollinen hullunkierto (tämä on ihan mutu-pohjalta ja mikään virallinen taho ei suosittele tätä)
- muistaakseni Lämpöässänkin suosittelema haaroitus pumpun jälkeen maahan menevältä putkelta + paluu samaan putkeen
- molemmat kytkennät A ja B + sulkuhanat (A=sama kuin nyt, B=haaroitus + paluu ennen pumppua)
- Vaihtoehtoisesti voisi asentaa kolmitieventtiilin, joka sulkisi pumpun käydessä A-haaran ja pysähtyessä B-haaran. Venttiilin ohjauskäsky pitäisi tulla silloin maalämpöpumpulta (kuulostaa monimutkaiselta)
-
Tervehdys!
Itselläni saman suuntaisia ongelmia tosin sillä erotuksella, että jäähdytys ei pelaa kun maalämpöpumppu (Geopro MH7) ei ole käynnissä.
Eli periaatteessa homma ei pelaa kesäisin juuri ollenkaan.
Jos maapiirin pumpun laittaa pyörimään jatkuvasti homma toimii ja viileä kiertää ja kondensoi reilusti.
Voiko kyseessä olla myöskin alitehoinen kv pumppu (WILO Yonos PICO)/ liian pieni paine piirissä?
Takaiskuventtiilit löytyy.
Kytkennät tehty Oilonin ohjeen mukaan ja iv kone mallia Vallox digit2.
Näistä asioista mitään tietävänä yrittänyt pohdiskella. Jos joku fiksumpi osaisi auttaa...
-
Tällä kytkennällä on yleensä toiminut, kun maakylmän kv-pumppu on vähintään 25/6 kokoinen tai suurempi. Magneettiventtiilin voi lisätä IV-koneen haaraan ja sille ohjaus maakylmän kv-pumpun kanssa.
-Peca-
(http://joulex.fi/logtemp/maakylma_peruskuva.PNG)
-
Kuinka suuria ovat näiden IV-koneiden esilämmitys tai jäähdytystehot?
Millaisilla lämmitys/jäähdytys virtauksilla / lämpötilaeroilla nämä tehot on speksattu?
ATS
-
Kuinka suuria ovat näiden IV-koneiden esilämmitys tai jäähdytystehot?
Millaisilla lämmitys/jäähdytys virtauksilla / lämpötilaeroilla nämä tehot on speksattu?
ATS
Kirjoitin tuohon toiseen ketjuun näin... Kyseessä siis Enervent pandion
Löysinkin jo litkun määrän joka on 0,06l/s, 216l/h. Tuo on varsin marginaalinen määrään nähden mikä kiertää mlp:n käydessä (itsellä 2000l/h, 10kW kone). Tuosta myös saa nopeasti laskettua millainen jäähdytysteho tuolla patterilla on. Siitä tulee 250W/asteen muutos liuksessa nimellisvirtauksella. Kattokonvektorin tiedoissa käytetään arvoja 7 ja 12 asteinen. Ja näillä samoilla tiedoilla tehoksi tulisi 1,25kW. Vertailun vuoksi kattokonvektorissa on 6kW jäähdysteho mikä sinänsä selittää sen että miksi iv-koneiden omien pattereiden jäähdytystehoja pidetään alhaisina.
Tuossa vielä vallox in patterista tietoa
(http://i.imgur.com/2KRnPMf.png)
-
Tällä kytkennällä on yleensä toiminut, kun maakylmän kv-pumppu on vähintään 25/6 kokoinen tai suurempi. Magneettiventtiilin voi lisätä IV-koneen haaraan ja sille ohjaus maakylmän kv-pumpun kanssa.
(http://joulex.fi/logtemp/maakylma_peruskuva.PNG)
Mietin tässä, että olisiko parempi, jos kiertopumppu olisi IV -koneelle menevässä linjassa, kuin tuossa paluulinjassa.
Paluulinjassa pumpun imupuolelle voi muodostua alipainetta ja pumppu voi kavitoida.
Menolinjassa riski siihen olisi pienempi. Pumpuilla on yleensä suurempi nostokorkeus, kuin imukorkeus.
Sinänsä pumppu toimii suljetussa piirissä, mutta siinäkin on aina pientä elastisuutta.
Imupuolen ilmavuotoriskinkin kannalta menolinja tuntuisi paremmalta.
-
Mietin tässä, että olisiko parempi, jos kiertopumppu olisi IV -koneelle menevässä linjassa, kuin tuossa paluulinjassa.
Paluulinjassa pumpun imupuolelle voi muodostua alipainetta ja pumppu voi kavitoida.
Menolinjassa riski siihen olisi pienempi. Pumpuilla on yleensä suurempi nostokorkeus, kuin imukorkeus.
Sinänsä pumppu toimii suljetussa piirissä, mutta siinäkin on aina pientä elastisuutta.
Imupuolen ilmavuotoriskinkin kannalta menolinja tuntuisi paremmalta.
Sen voi aivan hyvin asentaa IV-koneelle menevään linjaan, varsinkin jos IV-kone on kaukana. Tosin aika usein MLP ja IV-kone on samassa teknisessä tilassa. Tuo IV-Koneelle tuleva linja on MLP:n keruupumpun painepuolella, joten se auttaa yleensä.
(http://joulex.fi/logtemp/maakylma_peruskuvamagnvent.PNG)
Samoin putkikoko pitää olla riittävän suuri, sanoo putkari tai suunnittelija mitä tahansa.
-Peca-
-
Putkikoko riittävän iso ja jos haluaa varmistaa hyvän kierron niin säädettävä ohitushaara iv-koneen kanssa rinnan. Silloin kaivosta saadaan varmasti sitä kylmää nestettä..
-
Ohessa taas tällainen hieno AUTO-CÄSI piirros.
Kuvassa esitetään miksi rinnankytketyn jäähdytys/lämmityspatterin kierto ei yleensä toimi lämpöpumpun (keruupumpun) käydessä.
Siniset numerot ovat suhteellisia paineita keruupumpun käydessä
Keltaiset ovat paineita keruupumpun seistessä.
Oletetaan että keruupiirin kokonaispainehäviöstä tapahtuu 70% putkistossa ja 30% lämpöpumpussa (höyrystimessä)
Oletetaan lisäksi, että patterin kiertopumpun nostokorkeus on puolet keruupumpun nostokorkeudesta.
Keruupumpun käydessä on
pisteessä A paine 1
pisteessä B paine 0,3 keruuputkiston painehäviön verra pienempi kuin pisteessä A
pisteessä C paine 0,8
Koska pisteessä A on 0,2 yksikköä korkeampi paine kuin pisteessä C, ei neste voi virrata pisteestä B->C->A.
Itse asiassa neste saattaa virrata jopa väärin päin.
Kierrätys pumpun nostokorkeudella 0,7 ollaan tasapainotilassa, jolloin virtausta ei ole kumpaankaan suuntaan.
Oletetaan, että jos pisteissä A ja B on sama paine, niin kierrätyspumpun nostokorkeudella 0,5 saavutetaan patterissa/putkistossa nimellisvirtaus.
Vasta kierrätyspumpun nostokorkeudella 1,2 saavutetaan patteripiirissä nimellisvirtaus keruupumpun ollessa käynnissä. Eli kierrätyspumpun nostokorkeuden tulee olla 20% suurempi kuin keruupumpun nostokorkeus.
Keruupumpun seistessä on pisteissä A ja B periaatteessa sama paine.
Tässä tilanteessa patterin nimellisvirtauksen saavuttamiseksi riittää, että kierrätyspumpun nostokorkeus on 0,5 eli 50% keruupumpun nostokorkeudesta.
Jos patteripiirin kierto olisi toisin päin, lähtö pisteestä A ja paluu pisteeseen B toimii aina kierrätyspumpun nostokorkeuden ollessa 0,5.
Tämä edellyttää, että kohdassa B oleva takaiskuventtiili korvataan magneettiventtiilillä.
ATS
-
Tällä kytkennällä on yleensä toiminut, kun maakylmän kv-pumppu on vähintään 25/6 kokoinen tai suurempi. Magneettiventtiilin voi lisätä IV-koneen haaraan ja sille ohjaus maakylmän kv-pumpun kanssa.
-Peca-
(http://joulex.fi/logtemp/maakylma_peruskuva.PNG)
Itse kytkisin sen tuohon maasta tulevaan putkeen, perustelut:
MLP:n sisäosat kondensoituvat vähemmän kun maaneste lämpenee IV-koneessa. Jos nyt sattumalta tehtäisiin käyttövettä kesällä tai lämmitetään suihkutiloja niin MLP saa lämpimämpää nestettä.
Ymmärrän toki kytkennän paluuputkeen ja ajatuksen siitä että saadaan sen pari minuuttia viileämpää vettä kompuran jälkeen kun se käy.
Samoin putkikoko pitää olla riittävän suuri, sanoo putkari tai suunnittelija mitä tahansa.
-Peca-
Takaiskuventtili sitten numeroa paria suuremmista osista...muutoin menee kiville.
-
Ohessa taas tällainen hieno AUTO-CÄSI piirros. ....
Aamen. Hyvin selvitetty. Asiaa oli puitu myös tuolla jossain aikaisemmassa ketjussa.
Noniin selaisin foorumia ja löysin viestin mistä ilmenee että kierto saattaa pysähtyä rinnalle kytkettynä kokonaan kun mlp on päällä. Mlp pumppu on tehokkaampi kuin jäähdytys haaran. Jäähdytys haara imee mlp liuospumpun imupuolelta ja poistaa mlp liuospumpun painepuolelle. Noiden paine-ero on suurempi kuin mitä jäähdytyspumpun nostokorkeus jolloin jäähdytyksen pumppu ei jaksa kierrättää liemeä enää ollenkaan. Joten tämän vaihtoehdon saa unohtaa...
Tuolla keskusteltu aiheesta http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4740.msg54782#msg54782 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4740.msg54782#msg54782)
Ainut mitä tämä "maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto" osio kaipaisi olisi sticky missä olisi kaikki kytkentävaihtoehdot esitettynä ja selvitettynä että miksi näin. Tietoa hakevan olisi helpompi löytää haluamansa tieto eikä tarvisi kahlata ympäri foorumia.
-
Ei ole ihan hanskassa tuo Paintin käyttö.
Ohessa kuitenkin suuntaa antava kuva.
- ilmauskellot ylimmässä kohtaa tuossa, missä 12 mm kuparit muuttuu IV-koneen ohuille muoviputkille
- takaiskuventtiilit noissa haarakohdissa, maasta tulevat ja palaavat kohdat, ettei pääse väärään suuntaan
Järjestelmä paineistettu ja ilmattu, 6 metrin kv pumppu.
Systeemi toimii mainiosti, kunnes maalämmön kompura hyrähtää käyntiin. Sitten viileähaara ei jaksa enää taistella vastaan.
Vaihtoehtoina tällä hetkellä seuraavat kuviot:
- kuparien tilalle isommat putket +mahdollinen hullunkierto (tämä on ihan mutu-pohjalta ja mikään virallinen taho ei suosittele tätä)
- muistaakseni Lämpöässänkin suosittelema haaroitus pumpun jälkeen maahan menevältä putkelta + paluu samaan putkeen
- molemmat kytkennät A ja B + sulkuhanat (A=sama kuin nyt, B=haaroitus + paluu ennen pumppua)
- Vaihtoehtoisesti voisi asentaa kolmitieventtiilin, joka sulkisi pumpun käydessä A-haaran ja pysähtyessä B-haaran. Venttiilin ohjauskäsky pitäisi tulla silloin maalämpöpumpulta (kuulostaa monimutkaiselta)
Pitäisköhän mun myöntää tappioni ja hylätä tuo rinnan kytkentä? Vallox sitä mulle kovasti suositteli, jotta saadaan lämmintä nestettä etupatterille talvella ja sillä parilla asteella, minkä neste ois ollu jälkikytkennässä kylmempää, niin sillä oli kuulemma merkitystä.
Oisko tuo meno ja paluu tuohon pumpun jälkeen vierekkäin se kaikkein varmin tapa toimia? Sais ees jollain lailla vehkeet pelaamaan.
-
Sain oman ongelman jo osittain ratkaistua, kun kv-pumppu vaihdettiin isompaan (ennen 4 m) eli 6 m pumppuun. Lisäksi nostettiin maapiirin painetta 1,4:ään (ennen kilo). Vielä ei toimi ihan täydellisesti, mutta isomman varoventtiilin vaihdon ja ilmauksen jälkeen pitäisi toimia täydellisesti.
Wilon mukaan 99% ongelmista näistö ko. tapauksista johtuu siitä, että painetta on liian vähän ja/tai järjestelmässä ilmaan.
Kiertääkö silloin kun MLP/keruupumppu on seis?
ATS
-
Just silloin toimii ja kun kompura lähtee päälle, niin sitten ei viileähaaran pumppu jaksa voittaa mlp:n pumppua.
-
Joo, eli tuo minun teorisoiti tuolla aiemmin pitää paikkansa.
Tuollaista pumppua, jossa olisi nostokorkeus 10m luokkaa mutta mitätön virtaus, ei taida löytyä.
Joten ainoaksi vaihtoehdoksi taitaa jäädä kytkentä sarjaan lämpöpumpun poistopuolelle.
ATS
-
Just silloin toimii ja kun kompura lähtee päälle, niin sitten ei viileähaaran pumppu jaksa voittaa mlp:n pumppua.
Kokeilehan pysäyttää viileän haaran pumppu silloin kun kompura on käynnissä.
Tällöin nesteen pitäisi lähteä virtaamaan väärin päin patterin kautta. Tällaisissa pattereissa ei varmaan ole suurtakaan merkitystä sillä kumpaan suuntaan neste virtaa.
Haittana tässä tulee se että talvella lämpöpumppu saa kylmempää keruunestettä, mikä taas huonontaa COP:ia
ATS
-
Kokeilehan pysäyttää viileän haaran pumppu silloin kun kompura on käynnissä.
Tällöin nesteen pitäisi lähteä virtaamaan väärin päin patterin kautta. Tällaisissa pattereissa ei varmaan ole suurtakaan merkitystä sillä kumpaan suuntaan neste virtaa.
Eikös tuolloin MLP kierrätä kylmentämäänsä litkua takaisin itselleen? Toki jos IV:n putkitukset on suht ohkaset niin virtaama voi jäädä pieneksi. Muuten nään horisontissa suht pikaisen matalapainehälyn. Niin ja olettaen, että IV:n haarassa ei ollut takaiskua.
-
Taidan kytkeä sen sinne pumpun poistopuolelle, kuten oli puhetta. Kesällä parempi viilennyskin.
Katselin noita maasta tulevan ja menevän nesteen lämpötiloja ja kyllä sieltä vielä tähän aikaan vuodesta tulee 0-asteinen liuos pumpun jälkeenkin. Ei varmaan olennaista eroa muutamalla asteella etulämmityksen kannalta?
-
Kokeile edes, ja katso vaikutus keruuliuoksen lämpötiloihin.
Niin sitten me muutkin tiedämme.
ATS
-
Taidan kytkeä sen sinne pumpun poistopuolelle, kuten oli puhetta. Kesällä parempi viilennyskin.
Katselin noita maasta tulevan ja menevän nesteen lämpötiloja ja kyllä sieltä vielä tähän aikaan vuodesta tulee 0-asteinen liuos pumpun jälkeenkin. Ei varmaan olennaista eroa muutamalla asteella etulämmityksen kannalta?
Jos ulkoilma on lämpimämpää kuin etulämmityksessä kiertävä liuos niin silloinhan tuo etulämmitys alkaa lämmittämään kaivoon menevää liuosta ja sehän nostaa lämpöpumpun hyötysuhdetta. ;)
-
Minä olen aina välillä miettinyt olisiko tällainen kytkentä mahdollinen/järkevä:
Viilennys otetaan tulevasta maalämpönesteputkesta vaihtoventtiilin kautta.
Esim. Niben/Jämän MLP:ssä on mahdollisuus pakko-ohjata lämmönkeruupumppua ulkoisen kontaktin avulla. Kytketään nyt sekä vaihtoventtiili, että lämmönkeruupumppu niin, että tarvitessaan jäähdytystä IV-kone kytkee molemmat päälle: LK-pumppu imee (tai syöttää, jos se tehtäisiin niin päin) nestettä IV-koneen läpi. IV-koneen suuren virtausvastuksen takia saattaisi olla aiheellista laittaa piiriin oheinen säädettävä suntti painehäviön hallitsemiseksi.
Mitä ongelmia tässä nähdään?
-
Tuolla on pohdittu vastaavaa kytkentää mutta vaihtoventtiilin sijasta kolmitieventtiiiliä ohjaisi iv-kone lämpötilojen perusteella.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5325.msg63700#msg63700 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5325.msg63700#msg63700)
Toiminee kyllä mutta joissain mlp:ssa saattaa olla järjettömän tehokas maaliuospumppu.
-
Taidan kytkeä sen sinne pumpun poistopuolelle, kuten oli puhetta. Kesällä parempi viilennyskin.
Katselin noita maasta tulevan ja menevän nesteen lämpötiloja ja kyllä sieltä vielä tähän aikaan vuodesta tulee 0-asteinen liuos pumpun jälkeenkin. Ei varmaan olennaista eroa muutamalla asteella etulämmityksen kannalta?
Jos ulkoilma on lämpimämpää kuin etulämmityksessä kiertävä liuos niin silloinhan tuo etulämmitys alkaa lämmittämään kaivoon menevää liuosta ja sehän nostaa lämpöpumpun hyötysuhdetta. ;)
Eli käytännössähän tuo kannattaisi pitää aina päällä? Kesät talvet.
-
Kokeile edes, ja katso vaikutus keruuliuoksen lämpötiloihin.
Niin sitten me muutkin tiedämme.
ATS
Pumppuhan pyörittää vain yhteen suuntaan?
-
Aiemmassa viestissä No52 esittämästäni kuvasta näkee, että keruupumpun käydessä on pisteessä A 0,7 yksikköä korkeampi paine kuin pisteessä B.
Nyt kun patteripumppu pysäytetään on patterin yli 0,7 yks paine-ero väärin päin ja ellei patteripiirissä ole takaiskuventtiilejä lähtee virtaus nurinperin pisteestä A pisteeseen B. Seisova keskipakopumppu ei virtausta paljoakaan haittaa.
ATS
-
Jos ulkoilma on lämpimämpää kuin etulämmityksessä kiertävä liuos niin silloinhan tuo etulämmitys alkaa lämmittämään kaivoon menevää liuosta ja sehän nostaa lämpöpumpun hyötysuhdetta. ;)
Eli käytännössähän tuo kannattaisi pitää aina päällä? Kesät talvet.
Mulla on päällä 24/7/365. Tosin litku menee esilämmitys/viilennyspatterilta vielä jäteilmapatterilla, josta saadaan huomattavasti enemmän talteen.
-
Aiemmassa viestissä No52 esittämästäni kuvasta näkee, että keruupumpun käydessä on pisteessä A 0,7 yksikköä korkeampi paine kuin pisteessä B.
Nyt kun patteripumppu pysäytetään on patterin yli 0,7 yks paine-ero väärin päin ja ellei patteripiirissä ole takaiskuventtiilejä lähtee virtaus nurinperin pisteestä A pisteeseen B. Seisova keskipakopumppu ei virtausta paljoakaan haittaa.
ATS
Siellä on ne takaiskut, mutta voin katsoa mitä pumpun pysäyttäminen ja uudestaan käynnistäminen MLP:n käynnissä ollessa aiheuttaa...
-
Sammutin IV-koneen ja käynnistin muutamankin kerran (KV-pumppu + magneettiventtiili ohjaus koneen kautta). En havainnut mitään muutoksia missään. Ei se varmaan ole teoriassakaan mahdollista, kun maasta tulee viinaa ylöspäin, että se viileähaara lähtisi työntämään sitä vasten.
-
Ainakin mä ymmärsin tuon niin, että jos ei ole takaiskuja niin MLP puskee IV-haaraan osan viinasta joka olisi menossa kaivolle ja sitten se kulkee takaisin MLP:lle IV-patterin kautta yhtyen kaivolta tulevaan virtaukseen mutta jos siellä se takaisku on niin sittenhän tuo ei ole mahdollista.
-
Mulla on uudet tarkistetut mittarit sekä tulo että paluupuolella. Talvi kohta lopuillaan ja kaivosta tulee 8 asteinen liuos kun MLP ei käy. Aika korkea lukema vai onko maaperä vulkaaninen ???
-
Mulla on uudet tarkistetut mittarit sekä tulo että paluupuolella. Talvi kohta lopuillaan ja kaivosta tulee 8 asteinen liuos kun MLP ei käy. Aika korkea lukema vai onko maaperä vulkaaninen ???
On kyllä melkosen hyvä kaivo jos lukemat pitävät paikkaansa. Ettei jopa foorumin paras..
-
Mulla on uudet tarkistetut mittarit sekä tulo että paluupuolella. Talvi kohta lopuillaan ja kaivosta tulee 8 asteinen liuos kun MLP ei käy. Aika korkea lukema vai onko maaperä vulkaaninen ???
Yksi keino tarkastaa onko suuruusluokka oikein on kastella hieman jotain kaivolle menevää paljasta putkenpätkää käyntijakson aikana ja katsoa jäätyykö vesi siihen pinnalle. Jos jäätyy niin kaivolta tuleva litku on n. 3-5K yli plussan, mutta tuskin kahdeksaa.
Itse kun laittelin omia 1-wire antureita aikanaan niin oli ongelmia saada niitä kunnon kontaktiin ja näyttivät selvästi liikaa ennenkuin sain kontaktit kuntoon ja kunnolliset eristeet anturien päälle.
Jos taas lukema pitää paikkaansa niin onnittelut erinomaisesti lämmönlähteestä!
-
Siellä on just kaikki putket viimisen päälle eristetyt ja mittareissa piitahnat välissä eli ei viitsis repii auki. Täytyy katsoa lukemia mlp:n käyntijakson ajalta.
-
Siis onhan 8C vielä ihan mahdollinen lukema vaikka korkealta kuulostaakin. Se on ainakin selvä, että halpaa lämpöä tiedossa jos pitää paikkaansa.
Meinasin tuota vesitestiä siis johonkin sellaiseen putkenkohtaan, mikä olisi paremmin esillä kuin se anturin kohta. Kunhan on keruuseen palaavassa putkessa käyntijakson aikana. Mulla tulee nyt lepojaksoilla parhaimmillaan 6C litku, mutta kun kaivo on vaan tuo 100m niin jakson loppua kohden vetää jo kaivolle menevän paljaan putken pinnan jäähän jos siinä on kosteutta. Tyypillisen jakson lopulla tulee nyt kaivolta 3C litku. Mulla on tosin vähän tyypillistä pienempi virtaus kaivossa ja sitä myöten isompi tuo lämpötilaero (4-5K luokkaa).
-
Kävin päivällä katsomassa luvut ja meno-paluu seitsemän astetta.
Äsken pääsin aika alkuvaiheessa katsomaan luvut, kun kone oli lähtenyt käyntiin: tulo 5 ja paluu 2
Istuskelin sen puolisen tuntia koneen vieressä ja käynnin loputtua tulo 3 ja paluu 0
Vesitestiä en saanut onnistumaan eli en saanut jäätymään messinkiyhteen pintaan vettä.
En nyt osaa äkkiseltään tulkita noita lukemia, mutta kyllä siellä käynnin ulkopuolellakin pitäisi kierto olla päällä, koska viileähaaran pumppu on ihan kylmä.
Ajatuksia noista luvuista tai asiasta yleensä?
-
En nyt osaa äkkiseltään tulkita noita lukemia, mutta kyllä siellä käynnin ulkopuolellakin pitäisi kierto olla päällä, koska viileähaaran pumppu on ihan kylmä.
Ajatuksia noista luvuista tai asiasta yleensä?
Piirtäisitkö vielä kytkennät, jossa on putket, pumput, takaiskuventtiilit ja lämpötilamittaukset oikeilla paikoilla.
ATS
-
Kts kuva. Etualalla maahan palaava putki, joka tulee IV-koneelta KV-pumpun kautta.
Takana maasta tuleva putki, jossa T-haaralta MLP:llle menevässä putkessa lämpömittari.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=4740.0;attach=1958;image
magneettiventtiili on ennen IV-konetta ja kv-pumppu IV-koneen jälkeen
Itse asiassa paluupuoli on jatkuvasti noin asteen verran lämpimämpi, kuin tulo ??? Siis kun MLP ei ole käynnissä. Äsken paluu 8,5 ja tulo 7,5.
-
Laitahan viinapumppu pakko-ohjauksella käyntiin kompressorin seistessä.
Muutaman minuutin kuluttua kummankin mittarin pitäisi näyttää samaa.
Paljonko näytti?
ATS
-
Onko se kytkin "magneetti venttiilin pakkoajo"?
-
Ajatuksia noista luvuista tai asiasta yleensä?
Tässä vertailun vuoksi oman masiinan käyntiä tältä päivältä. Vähän oudolta kuulostaisi, että lepojaksolla tulisi 8C litku jos jakson alkupäässä tulee 5C. Kaivoltahan pitäisi tulla kylmempää litkua vasta kun höyrystimen jäähdyttämä litku on tehnyt kaivossa täyden kierroksen. Onko sulla lepojaksolla suht pieni virtaama? Silloin voi käydä niin, että anturit näyttää enemmän kuin todellisuudessa on jos ei ole riittävästi eristystä päällä. Toinen mikä tulee mieleen on se, että jos anturin kohdalla on lepojakson pienellä(?) virtaamalla laminaarinen virtaus ja käyntijakson aikana turbulentti niin sekin selittäisi sitä, että käyntijakson aikainen lukema on todenmukaisempi. Laminaarisen virtauksen nopeus kun on seinämän vierellä liki nolla.
Mutta tossa nyt kuitenkin vertailun vuoksi tuo oma käynti. Valitettavasti vain asteen resoluutiolla. Lauhduttimen dT sattuu tuossa olemaan noin iso kun termostaatit näköjään päättivät pätkästä piirit kiinni. Paluulämmöt ei kuitenkaan nouse kiitos tuon 400l puskurin.
-
Lämärin tapaus taitaa viitata Seppaantin selvitykseen kun kompurassa ei ole takaiskuvenaa ja siten päästää
lämpöjä väärään suuntaan.
-
Äsken pääsin aika alkuvaiheessa katsomaan luvut, kun kone oli lähtenyt käyntiin: tulo 5 ja paluu 2
Istuskelin sen puolisen tuntia koneen vieressä ja käynnin loputtua tulo 3 ja paluu 0
Nämä lukemat olivat varmaan aika normaalit keskitason lukemat?
-
Äsken pääsin aika alkuvaiheessa katsomaan luvut, kun kone oli lähtenyt käyntiin: tulo 5 ja paluu 2
Istuskelin sen puolisen tuntia koneen vieressä ja käynnin loputtua tulo 3 ja paluu 0
Nämä lukemat olivat varmaan aika normaalit keskitason lukemat?
Juu