Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Oilon Geopro => Aiheen aloitti: JJ72 - 22.02.13 - klo:09:48
-
Ajattelin tähän päivitellä projektin etenemistä vaihe vaiheelta kuvien kera.
Suunnittelu ketju löytyy täältä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4202.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4202.0)
Suunnittelun lopputuloksena on syntynyt seuraavanlainen suunnitelma:
(http://i11.aijaa.com/b/00654/11440947.jpg)
13.10.2012: Maalämpö pumppu asennetaan autotallin peränurkkaan, kuvassa osa kevytrakenteista seinää on jo poistettu, ja jonkun pitäs siivota nurkkaus ;-)
oikeanpuoleisen tiiliseinän takana on öljysäiliö, joka poistetaan. Tuon jälkeen tilalle tehdään kevyt pintojen silottelu ja mahdollisesti tasoitusvalu lattiaan:
(http://i5.aijaa.com/b/00159/11817316.jpg)
13.10.2012: Väliseinän alajuoksu oli upotettu pintavaluun, jonka täytin vanhoilla jämäsementeillä:
(http://i4.aijaa.com/b/00696/11817318.jpg)
1.11.2012: Pumppu saapui:
(http://i2.aijaa.com/b/00197/11817328.jpg)
(http://i2.aijaa.com/b/00169/11817330.jpg)
(http://i1.aijaa.com/b/00644/11817343.jpg)
(http://i2.aijaa.com/b/00631/11817346.jpg)
(http://i5.aijaa.com/b/00822/11817353.jpg)
12.11.2012: Varaaja saapui:
(http://i3.aijaa.com/b/00765/11817356.jpg)
Syksyllä 2012: Tuli hommattua traktorikaivuri, pitäähän se 600m keruupiiri saada upotettua jollain:
(http://i10.aijaa.com/b/00902/11665168.jpg)
-
Oletko tommosta vilauttanut päässäsi?
-
en nyt oikeen ymmärrä, että miten toi eroo tosta mun piirrustuksesta?
Molempiin shuntteihin menee patteri paluu, sekä pytystä välilevyn alta...
-
en nyt oikeen ymmärrä, että miten toi eroo tosta mun piirrustuksesta?
Molempiin shuntteihin menee patteri paluu, sekä pytystä välilevyn alta...
Kuumuusjärjestystä lähinnä ajatelin, kuvittelin että olit piirtänyt lämpösen tulon shunteille vasemmalta (A) ja kuuman tulon ylhäältä (B), ja siitä taas seuraa että joskus lienee se tilanne että lattia-shuntin ylimpään reikään (B) tulisi viileempää pattreipaluusta (tai varaajasta kesällä) kuin vasemmalta (A) ja voiskos se sekottaa shuntin jos on sopivassa asennossa... yrittäis ajaa lisää lämpöö ajaa laitaan (B):lle ja saakin kylmää "niskaan" jne...
-
Joo, siis noi portit ei ole oikeilla paikoillaan noissa venttiileissä piirrustusteknisistä syistä 8), eli kytkentävaiheessa pitää tarkkaan kattoa, että lämmin, kuuma, meno ja paluu menee oikeisiin portteihin noissa venttiileissä, muuten voi olla SH sekasin ku seinäkello :D
-
Thumbs Up!! Kyllä tästä vielä hyvä tulee, kamerakin on ollut asiallinen ;)
-
Joo, siis noi portit ei ole oikeilla paikoillaan noissa venttiileissä piirrustusteknisistä syistä 8), eli kytkentävaiheessa pitää tarkkaan kattoa, että lämmin, kuuma, meno ja paluu menee oikeisiin portteihin noissa venttiileissä, muuten voi olla SH sekasin ku seinäkello :D
Kyllä noi kannattaa piirtää heti kohilleen (ainakin omasta mielestä), niin tulee etuskäteen mietittyä eikä tarvi siinä asennushässäkässä miettiä (voi jäädä joku huomaamatta) tai jos pitää miettiä niin palautuu helpommin mieleen kun on sen "kummallisesti" piirtänyt. Piirustuhan on suunnitelma kuinka on aikomus tehdä...
Mutta onhan tuo jo nyt paljon piirretty tuo sun kuva, monella ei varmaan mitään viivoja....siinä voi joku putki unehtua iliman viivoja kunnes huomaa ja sitte tehdään hiukan UNDOota sopivaan palautuspisteeseen jne 8)
-
Thumbs Up!! Kyllä tästä vielä hyvä tulee, kamerakin on ollut asiallinen ;)
Thanks ;D Ihmetyttää, että miten pystyt arvioimaan kameran asiallisuutta?
-
Kyllä noi kannattaa piirtää heti kohilleen (ainakin omasta mielestä), niin tulee etuskäteen mietittyä eikä tarvi siinä asennushässäkässä miettiä (voi jäädä joku huomaamatta) tai jos pitää miettiä niin palautuu helpommin mieleen kun on sen "kummallisesti" piirtänyt. Piirustuhan on suunnitelma kuinka on aikomus tehdä...
Mutta onhan tuo jo nyt paljon piirretty tuo sun kuva, monella ei varmaan mitään viivoja....siinä voi joku putki unehtua iliman viivoja kunnes huomaa ja sitte tehdään hiukan UNDOota sopivaan palautuspisteeseen jne 8)
Voinhan mä sun mieliks laittaa ne merkinnät noihin venttiileihin :D Esbessä merkinnät näkyy olevan:
Kolmio = Heat source 1
Puoliympyrä = Heat source 2
Neliö = Raiser
Ympyrä = Return line
-
Voinhan mä sun mieliks laittaa ne merkinnät noihin venttiileihin :D Esbessä merkinnät näkyy olevan:
Kolmio = Heat source 1
Puoliympyrä = Heat source 2
Neliö = Raiser
Ympyrä = Return line
;) no emmää noita tarvii, mun on jo kytketty.... :D
-
kysymys ? mikäs säätö tossa Vilon pumpussa on tossa keskellä (messingin värinen jutska)? tosta punaisesta säädetään pumpun nopeus , eikö ? Vaillantissa samannäköinen pumppu :)
-
Se ei kait oo mikään säätö, ainakin tossa meijän nykysessä kiertovesipumpussa on tommonen samanlainen, ja joskus kun se ei oo pidemmän seisokin jälkeen lähteny pyörimään, ni tota ruuvia aukasemalla se lähtee pyörimään... Joku varmaan osaa kertoa mitä varten se siinä on ihan oikeesti ;-)
Tässä pari lähikuvaa:
(http://i7.aijaa.com/b/00193/11826011.jpg)
(http://i8.aijaa.com/b/00178/11826044.jpg)
Varaajaan oon saanu vähän vastuksia asennettua... koko varaaja ei mahtunu tälläkertaa kuvaan, kun ohimennen otin telebjektiivilla kuvan, eikä tallissa päässy tarpeeksi kauas ;-)
(http://i1.aijaa.com/b/00108/11826051.jpg)
Uusi ryhmäkeskuskin on täytetty kaikella tarpeellisella:
(http://i10.aijaa.com/b/00646/11826061.jpg)
Nähtäväks jää, miten bilteman automaattinallit kestää ;-)
-
Hei !
Olen maalämmitysveteraani ja pojalleni asennettiin GeoproSH + 750 l Geo varaaja viime kesänä. Hänen pumppussaan on myös alijäähdytin.
Teimme kuukausien suunnittelun vuosi sitten mm. pannuhuoneen pienuuden vuoksi. Ainoa ongelma tuli siitä että patterikierron 4-tieventtiiliä ei tarjouspyynnössä yksiselitteisesti vaadittu ESBE BIV ja niinpä kaikista epäilyksistä välittämättä asennettiin Vexven 4-tieventtiili joka vihdoin Oilon:n ja Vexve:n kirjallisen tiedon perusteella vaihdettiin siinä ajankohdassa ainoaan toimivaan ESBEN BIV-venttiiliin.
Syksyllä tein 20:n anturin 1-Wire systeemin pojalle josta selviää monta lämpötilatietoa.
Ilman alijäähdytintä lämpöpumpussa asentaisin suunnilleen esittämäsi malliin mutta joitakin korjauksia esittäisin kokemuksen pohjalta. Pojallani on toinen piiri joka lämmittää pesu/saunatilan lattian ja autotallin mutta siihen yritetään saada juuri alijäähdyttimen antma energia.
Akvaterm:n varaaja on käsittääkseni saman tekijän tekemä mutta Geopro:n varaajassa on vähemmän liitäntöjä ja mittaustaskuja joten kokemuksien soveltaminen on helppoa
Yli 30 vuotta sitten ei varaajan kerrostumista ollut hajuakaan mutta vieläkin näyttää olevan aika paljon mututietoa.
Lämmityskaudella patteri/ lattialämmityspiireissä kiertävä vesi sekoittaa varaajan kerrostumaa koko ajan ja kun pumppu käynnistyy niin sitten ne vasta kerrostumat saakin kyytiä ja "välipohja" on tarpeen.
Patteritalon paluuvirtaus on jo karkeasti säädetty ulkolämmötilan mukaan juuri sopivaksi pienten lattialämmitystilojen tulolämpötilaksi ja jos ne on rinnankytkettynä tähän paluuvirtaan eri kerroksissa niin siihen kiertoon ei juuri uutta lämpöä tarvii.
Olen sitä mieltä että koko kierto oli jopa mahdollista toteuttaa paluupuolella olevalla yhdellä kiertopumpulla tällöin pitäisi tietysti vaihtaa kesällä syöttö lattiapuolelle varaajasta patteripaluun sijasta.
Mielestäni kuumin otto 4-tieventtiilille pitää ottaa ylimmästä liitinpaikasta (ei pöntön päältä) jopa juuri välilevyn yläpuolella oleva alempi liitäntä on lähes varmasti riittävän lämmin.
Lattiapiiriin laittaisin 3-tieventtiilin.
1-wire seuranta osoittaa että pumpun toimiessa varaajasta pumpulle menevä vesi on lähes samanlämpöistä kuin varaajan keskelle palaava 37-45 C ja ylä osaan palaava sahailee 55-60 C välillä.
Varaajan alin lämpö vaihteli 39-52 C keskikohta 46-52 C ja ylin 51-53 C (siis koko käynti/seisonta jaksojen aikana ) ennen kuin 4-tieventtiili vaihdettiin Vexvestä Esbeen ja parin tunnin päästä eteenpäin
vaihdon jälkeen mikään muu ei muuttunut (koneen säätöihin ei koskettu ) kuin varaajan ylälämpö vaihteli 57-62 C. Ulkona -15 C. Patterilinjan paluu 37 C. Lattia/autotallin paluu 30 C.
-
Täällä on nyt ollut käytössä SH11 ja Akvaterm 500 tammikuun 4. pv alkaen.
Sen olen todennut että jos 4-tie venttiili joutuu lainaamaan lämpöä pöntön yläosasta, niin lämmin vesi silloin kyllä viilenee. (Kytketty siihen ylinpään yhteeseen, ei pöntön päälle). Olenkin ajatellut kytkeä takaisin 300 l varaajan joka on saunan lauteiden alla. Meinasin jo myydä sen, onneksi en ehtinyt.
Varaajan kanssa voisi ehkä tehdä lämmintä vettä vain yöllä kesäaikaan.
-
Mielestäni Oilon Geopro SH -pumpussa nelitieventtiiliä ei pitäisi edes käyttää.
Nelitieventtiilin kääntyessä ottamaan vettä tulistusosasta, laskee käyttöveden lämpötila.
Jos yläosaan tulee liikaa kuumaa vettä, valuu se alaosaan ja hyödynnetään patterikiertoon. (Näin ei käy Lämpöässällä!)
Pumppu kannattaisi mitoittaa niin täysitehoiseksi, että yläosan vettä ei tarvitse käyttää lainkaan ja sekoittajaksi kolmitiesekoittaja.
-
Kyllä tuo täystehoinen sinänsä on, mutta kun on pienet patterit, silloin sitä kuumaa tarvitaan.
Uusin pattereita ajan kanssa. Ja sitten lisää lattialämmitystä, aina kun jokin huone remontoidaan.
4-tie venttiili ei yleensä lainaa yläosaa, mutta jos käyttää lämpötilan alennusta, sitten lainaa kun
kun pyynti taas mukavuustasolle. Ei tuosta 500 l varaajasta kovin paljon käyttövettä saa, joten lisävaraaja voi olla tarpeellinen. Sen voisi pitää melko alhaisessa lämpötilassa. Sitten kerran viikossa nostaa lämpöä jottei legioona häiritse.
Täytyy tutkia asiaa. Jos laittaisi shunttimoottoriin toisenkin rajakytkimen, voisi rajoittaa shuntin 3-tie rajaan. Tarvittaessa sitten voisi antaa avata myös kuuman haaran.
-
SH -pumpussa tulistusosan lämpötila saa ihan hyvin olla talvella +65C.
Alaosan lämpötilahan taasen on liukuva ja riippuu ihan ulkolämpötilasta valitun säätökäyrän mukaisesti.
Siis tulistusosa elää niin sanotusti omaa elämäänsä, ja tulistuslämpötilaa on tarpeetonta asettaa alhaiseksi talvella.
Kesäasetukseen voi laittaa toki vähän alemman tulistuslämpötilan, esim. +55C.
Legionellariskiä ei tulistuspumpussa ole.
-
Ei ole legioona riskiä itse pumpussa tietenkään, koska käyttövesi kierukassa. Mutta sitten voi olla jos laittaa 300 l lisävaraajan perään.
Jos kuitenkin yläosan kapasiteettia haluaa hyödyntää lämmityksen puolella, olisi se ehkä paras tehdä kahdella 3-tie venttiilillä. Silloin voisi olla auki yhtä aikaa yläosa ja keskiosa. 4-tie venttiili sulkee keskiosan kun yläosa on auki. Jos suljen yläosan sulun, joka on ennen 4-tie venttiiliä. Avautuu venttiili täysin auki eikä lämpöä saada mistään.
Kuitenkin haluan että tarvittaessa voi ottaa myös yläosasta, tällöin pitäisi rajoittaa 4-tie venttiilin kääntymistä normaalikäytössä. Siksi ehkä laitan toisenkin rajakytkimen moottorille. Sitten voi tehdä valintakytkimen jolla voi helposti valita, käyttääkö yläosaa lämmitykseen vai ei.
Kirjoitin tähän ketjuun siksi että tässä on pohdittu varaajan kytkentätapoja. Eli tällaisia kokemuksia minulla.
Kahdella 3-tie venttiilillä voi helpoiten tehdä siten että voi täysin vapaasti valita.
-
Mielenkiintoisia pointteja, mulla sitä yläosaa ei tarvii enää käyttää ollenkaan lämmitykseen, koska patterit on nyt niin isoja, että ei meinaa kiertoveden lämpö riittää kellarissa olevalle lattiallekkaan :D
Mutta taidan silti toteuttaa suunnitelmani, ei siitä mitään haittaakaan ole, kun pyynti on kuitenkin melko matalalle kiertoveden lämpötilalle. Periaatekuvakin on näköjään kadonnu aijjaasta...
-
Kannattaa muistaa se että jos käyttää lämpötilan alennusta, niin silloin 4-tie venttiili äkkiä horaisee lämmöt varaajan yläosasta kun pyynti palautuu mukavuustasolle.
Siksi aion laittaa toisenkin rajakytkimen shunttimootorille. Esben moottoriin sen saa aika helposti kun laittaa esim. ruuvin säätimen nuppiin. Sitten ruuvin korkeutta säätämällä voi trimmata missä kohtaa rajakytkin toimii.
Jotta kuuma aukko ei aukeaisi voi säädin kääntyä vain puoleen väliin koko alueestaan. Säätö on siis varsin jyrkkä.
Mutta hyvin kyllä muuten säätää, sen verran tarkka on tuo kokonaisuus. 3-tie venttiilillä säätö olisi paljon loivempi.
En kuitenkaan ole huomannut mitään ongelmaa lämpötilan säädössä silloin kun venttiili pysyy alle puolet säätöalueestaan.
Sitten kun vielä laittaa ohituskytkimen tuolle toiselle rajakytkimelle, voi tarvittaessa ottaa yläosan lämmöt käytöön.
Näin jälkeenpäin ajatellen olisin ehkä laittanut 3-tie venttiilin tai kaksi niitä, mutta kun tehtyä. Aion ratkaista ongelman edellä kuvatulla tavalla.
-
ööö... Onko pakko laittaa rajakytkimiä? Eikö sitä lämpimän veden ottamista voisi estää ihan tavallisella palloventtiililläkin, joka olisi varaajan yläosan lähdössä?
-
ööö... Onko pakko laittaa rajakytkimiä? Eikö sitä lämpimän veden ottamista voisi estää ihan tavallisella palloventtiililläkin, joka olisi varaajan yläosan lähdössä?
Riippuu siitä haluaako olla "putkimies" vai "sähkömies" ;)
Ja palloventtiili ratkaisulla saa aikaan sen että jos säätö säätyy kokonaan "ylähaaraan" niin systeemi ei saa kuumaa korvausvettä ollenkaan...kyllä kannattaa tossa kohtaa nyt olla "sähkömies" ;D
EDIT: Tai jos todella haluaa olla putkimies niin "oikosulkee" ne lämmönlähde haarat yhteen ja samaan tuloputkeen varaajan keskeltä.... 8)
-
Joku ei ilmeisesti ole ymmärtänyt pointtia.
Siis jos 4-tie venttiili aukeaa ohi tuon 3-tie rajan. Silloin lämpöä ei saa mistään, jos yläosan sulku on kiinni.
Silloin siis systeemi pyytää koko ajan lisää, eikä venttiili osaa palautua 3-tie tilaan, mistä ehkä jotain olisi saatavilla.
Miettimäni ratkaisu perustuu kokemukseen ynnä niihin harmaisiin soluhin, jotka tosin ovat vähentyneet, mutta vielä jäljellä jokunen miljardi.
-
Sitäpaitsi eihän putkimiehellä tai sähkö sellaisella juuri eroa ole. Taivutellaan vain eripaksuisia kupareita.
Riippunee lienee siitä ken on nukkunut kansakoulun fysiikan oppitunnilla. No minä ainakin kun näin unta naapuripulpetin tytöstä.
Elämässä pärjää tosi pitkälle jos muistaa ensinmäisen asteen yhtälön. Sehän kuuluu näin, jos yksi asia on noin ja toinen näin, sitten sen kolmannen pitää olla siten.
Jos tuo yhtälö on unohtunut, useampi meistä kuitenkin ajaa autoa. Ainakin minun autossani on tuon yhtälön peruskaava aina silmien edessä siis km/h. Sitten jos ajan lentsikkaa, sitäkin tullut tehtyä. Kaava on edelleen sama, mutta pikku mietittää koska silloin tarkoitetaan maileja tunnissa, ja siis merimaileja. Jos taas ajat ameriikkalaista autoa, puhutaan maamaileista. Koita nyt näissä pysyä mukana. Muistan hyvin tapauksen, jolloin lentsikkaa tankattiin väärillä tulkinnoilla. Onnexsi puikoissa oli myös purjelentäjä, tapaus päättyi onnellisesti. Se muistetaan erityisellä nimellä jota en minä nyt, ne harmaat, ken tunnistaa lisätköön tähän. Heh taisi olla Glimsin liitäjä, ainakin sinne päin.
Hyvää maalämpöä kaikille...
-
Asiallista kun itse duunataan kaikki! Arvostan.
Moni ei vaan tunnu itse uskaltavan sotkea käsiään. Tai yksinkertaisesti osaa..
-
Kuvat on jo hävinny ketjun alusta, mutta pientä päivitystä... keruupiiristä on kaivettu nyt 190m, eli vain 410m jäljellä ???
pahisn hidasta hommaa vanhalla mehumaijalla... pari tappia menny poikki mutta vanha sotaratsu tuntuu toimivan 8)
(http://i8.aijaa.com/b/00141/12433776.jpg)
Keruupiirin letku meni jo monesta kohtaa lyttyyn, kun sitä purettiin ja leviteltiin tontille ja jouduin katkaisemaan sen monesta kohtaa. Etolasta löytyi sisähalkaisijaltaan 40mm kumiletkua (jäähdytin letku) ja rosterilemmareita, joilla aijon tehdä jatkokset, liukuvoiteena käytän sikaflexiä liitoksissa... Varmuuden vuoksi vedän jatkoksen päälle vielä vulganoituvan teipin, jotta mahdollinen jää ja sen lämpö/kylmä laajenemiset eivät pääse rikkomaan klemmareita. Liitosten kohdalta vedän jonkun kirkkaan narun maan pinnalle, jotta liitokset on helppo löytää, jos joskus tulee siihen tarvetta.
(http://i8.aijaa.com/b/00985/12435921.jpg)
Talosta tuohon pellon kulmalle päädyin vetämään vain kaksi putkea, menon ja paluun. Koska jos olisin vienyt kaikki neljä letkua sisälle (2x300m) olisi tullut tienalitusta kaksi kertaa enemmän, ja passiivista eristettyä putkea olisi tullut 24m enemmän. Pellon kulmalle teen kaivon, johon teen "jakotukin" jossa yksi meno haarautuu kahteen eri piiriin ja paluu yhtyy vastaavasti kahdesta eri piiristä yhteen paluuletkuun. Tämä siitäkin syystä, että talon pohjoispuolelta on tuohon pellon kulmalle 41m, ja olisi pahisn hankalaa sovitella lenkkien paluita takaisin talon sokkelille... Lisäksi olisi ollut vähän tilan ahtautta vetää kaikki neljä putkea mahdollisimman vähillä passiivisilla osuuksilla.
Hitaasti homma etenee, mutta etenee kuitenkin :P Ammattilaiset voivat haukkua asennukseni, mutta aika näyttää kuinka homma pelaa, Eipä ole ainakaan halkeilevia muttereita liitoksissa :D
-
Keruupiirit viittä vailla kaivettu:
(http://i10.aijaa.com/b/00381/12566638.jpg)
Kokoajakaivon paikka:
(http://i11.aijaa.com/b/00180/12566639.jpg)
600m kaivamiseen meni 3 viikkoa, välillä korjailtiin kaivuria ja välillä sato, niin ettei viittiny tehä mitään, mutta niinä päivinä kun kaivettiin, kone käynnisty 10-12 paikkeilla ja sammu 19-21... Polttoainetta kului reilu 100l ja metrille meni siis 2dl polttoöljyä... Mutta jos tosta lähtee laskemaan kulutusta per 100km on hinta vähän toinen ;-) Jos olis ihan verenmaku suussa tehny uudella koneella (näin amatöörinä siis), niin olis sen viikossa tehy... Kaikki on nyt kuitenkin kaivettu, ja vähän tasoteltu:
(http://i3.aijaa.com/b/00303/12566641.jpg)
Kokoajakaivo alkaa hahmottumaan:
(http://i1.aijaa.com/b/00652/12566642.jpg)
(http://i7.aijaa.com/b/00033/12566647.jpg)
Jakotukkiaineksia kokoajakaivoon:
(http://i7.aijaa.com/b/00067/12566651.jpg)
Tallin perällä on alotettu siivousta... Tohon siis tehdään se tekninen tila, johon maalämpö asennetaan... tänä vkl olis tarkotus päräyttää sokkeliin reijät keruupiirin sisälle tuomiseksi:
(http://i3.aijaa.com/b/00602/12566653.jpg)
Siivouksen jälkeen puretaan öljysäiliö pois ja ruokitaan poltinta kanisterista niin pitkään kuin on tarvetta, sitten sopivalla hetkellä tulee yliheitto ja maalämpö alkaa tuottamaan käyttövettä... ja pian sen jälkeen myös lämpä tupaan...
To be continued...
-
Jos putket on vielä irti kokoojakaivossa niin kannattaa laittaa sulkuventtiili jokaiseen maahan lähtevään putkeen.... kun ei tuossa jakotukkikuvassa niitä näkynyt ;)
-
Mutku tässois tarkotus vältellä niitä räjähteleviä muttereita ;-)
Ideahan olis ihan hyvä, pystys vaikka kesällä käyttämään vain toista piiriä tms...
-
Mutku tässois tarkotus vältellä niitä räjähteleviä muttereita ;-)
Ideahan olis ihan hyvä, pystys vaikka kesällä käyttämään vain toista piiriä tms...
Mikset käytä hitsattavia liitoksia?
http://www.muovitech.fi/?page=products&category=Hitsausosat
Mitä iloa on laittaa sulkuja?
Tulee vaan vikamahdollisuuksia...
Onko lenkit tasapainossa vai pitääkö laittaa säätö?
Sitten nämä vois harkita:
http://www.muovitech.fi/?page=products&category=Kokoomakaivot%20ja%20jakotukit&id=206
Kylläpäs on monenmoista nippelia noihin keruupiireihin:
http://www.muovitech.fi/?page=products&category=Venttiilit%20ja%20yhteet
-
Mikset käytä hitsattavia liitoksia?
http://www.muovitech.fi/?page=products&category=Hitsausosat
En omista muovin hitsauskonetta :( Migi, puikko ja asetyleeni/happi pullot löytyy kyllä...
Mitä iloa on laittaa sulkuja?
Tulee vaan vikamahdollisuuksia...
No juuri niissä vikatilanteissa niillä vois vähän pelata, että kumpaa piiriä käyttää... ja periaatteessa sulullakin voi jarruttaa sitä nesteen liikkumista, eli voisi säätää balanssia...
Onko lenkit tasapainossa vai pitääkö laittaa säätö?
No ne on metrin tarkkuudella samanmittasia, olettaen että ne tuli tehtaalta samanmittasina, Molemmat lenkit ainakin lähti 0 merkinnästä ja viimainen oli 300 8) ... Molemmista purettiin ensin 41m talolta tohon kokoajakaivolle ja sitten alettiin kaivelemaan niitä loppuja tohon vanhalle pellolle. Oletan että en tarvii säätimiä, mutta saahan noista putkista ja jakotukista sitten käytössä mitattua pintalämpötilat ja ei ole mahdoton homma asentaa tonne kaivoon säätimiä jos niitä tarvitaan...
Sitten nämä vois harkita:
http://www.muovitech.fi/?page=products&category=Kokoomakaivot%20ja%20jakotukit&id=206
Komian näkönen, mutta tossakin on messinkimutterit!
Kylläpäs on monenmoista nippelia noihin keruupiireihin:
Joo, kaikkea kivaa on tarjolla...
-
Mikset käytä hitsattavia liitoksia?
http://www.muovitech.fi/?page=products&category=Hitsausosat
En omista muovin hitsauskonetta :( Migi, puikko ja asetyleeni/happi pullot löytyy kyllä...
Onks se niin että kaikki pitää tehä ite?
Jos kerran lenkit on samanlaiset niin minä ostaisin kyllä noita muovihitsattavia osia, ilman mitään sulkuja ja säätöjä (ilmaushaara ehkä tarpeen), ja pyytäisin jonkun amatimiehen paikalle 1-2h:ksi hitsaamaan...jos myöhemmin huomaat toisen lenkin huonommaksi niin siihen toiseen sitten joku "peukaloruuvi" jarruksi ;) mutta tuo tuskin tarpeen jos lenkit on symmetriset.
Tietysti ne hitsauksetkin pitää saada symmetrisiksi molemmille lenkeille, eli yhtä monen mutkan taakse...
Hitsattavavilla siitä tulee hyvä, "tee ja unohda" tyyliin....
-
Onks se niin että kaikki pitää tehä ite?
No näin mä oon pyrkiny aina kaikki hoitamaan ::)
Jos kerran lenkit on samanlaiset niin minä ostaisin kyllä noita muovihitsattavia osia, ilman mitään sulkuja ja säätöjä (ilmaushaara ehkä tarpeen), ja pyytäisin jonkun amatimiehen paikalle 1-2h:ksi hitsaamaan...jos myöhemmin huomaat toisen lenkin huonommaksi niin siihen toiseen sitten joku "peukaloruuvi" jarruksi ;) mutta tuo tuskin tarpeen jos lenkit on symmetriset.
Tietysti ne hitsauksetkin pitää saada symmetrisiksi molemmille lenkeille, eli yhtä monen mutkan taakse...
Hitsattavavilla siitä tulee hyvä, "tee ja unohda" tyyliin....
Juu, kyllä siitä hyvä niin tulis, mutta kyllä toi kuparikin siellä asiansa ajaa... Saahan ne sitte hitsattua jos tulee ongelmia...
Sokkelissa reijät:
(http://i2.aijaa.com/b/00927/12569243.jpg)
(http://i8.aijaa.com/b/00255/12569247.jpg)
-
Keruuputken päät jo sisällä, väliseinä vähää vaille valmis... Kohta aletaan purkamaan tota oikeanpuoleista seinää, jonka takana on poistettava öljysäiliö...
(http://i7.aijaa.com/b/00553/12588215.jpg)
-
Jakotukin hahmottelua jatkoskaivoon...
(http://i5.aijaa.com/b/00783/12591825.jpg)
(http://i6.aijaa.com/b/00854/12591832.jpg)
-
Mutku tässois tarkotus vältellä niitä räjähteleviä muttereita ;-)
Ei kai ne messinkimutterit halkeile muoviputken liitoksissa, muovi joustaa aina. Puserrusliitos kupariputkeen taitaa olla se riskialtis. Ihan mielenkiinnosta laitoin itsekin pari puserruskulmaa helppoon vaihtopaikkaan sisätilaan vain nähdäkseni halkeaako mutterit vai ei kun on vaseliinit kierteissä ja päällä.
Ihan hyvä meininki projektissasi, kyllä siitä hyvä vielä tulee :)
-
Ei kai ne messinkimutterit halkeile muoviputken liitoksissa, muovi joustaa aina. Puserrusliitos kupariputkeen taitaa olla se riskialtis. Ihan mielenkiinnosta laitoin itsekin pari puserruskulmaa helppoon vaihtopaikkaan sisätilaan vain nähdäkseni halkeaako mutterit vai ei kun on vaseliinit kierteissä ja päällä.
Jep, mullekkin tulee väkisinkin niitä messinkimutteriliitoksia, onhan se täyttöventtiiliryhmäkin messinkiä ja kerreliitoksilla... Jos se on jää, mikä niitä muttereita halkoo, siitä periaatteessa pääsee eroon, kun vetää vaseliinia, tai vaikka sikaa niihin kierteisiin ja teippaa ne ennen käyttöä vulganoituvalla teipillä, niin ilmankosteus ei pääse niihin tiivistymään ja sitä kautta jäätymään ja halkasemaan...
Ihan hyvä meininki projektissasi, kyllä siitä hyvä vielä tulee :)
Kiitos... vähän alkaa tulemaan kiire, että saa pumpun käyntiin ennen lämmityskautta...
-
Ilmat olis hyvä saada pois näistä tukeista.
-
Ilmat olis hyvä saada pois näistä tukeista.
Se saattaa olla, katsotaan kuinka äijän käy... Tohon on helppo juottaa päälle ilmaruuvi jos niikseen tulee...
Kohta lähtee öljysäiliö:
(http://i1.aijaa.com/b/00903/12598579.jpg)
-
Se saattaa olla, katsotaan kuinka äijän käy... Tohon on helppo juottaa päälle ilmaruuvi jos niikseen tulee...
Ei se kovin helppoa ole jälkikäteen kun on nesteet sisällä. 100% varmasti tuonne jää ilmaa jos ilmauksia ei ole.
-
Se saattaa olla, katsotaan kuinka äijän käy... Tohon on helppo juottaa päälle ilmaruuvi jos niikseen tulee...
Ei se kovin helppoa ole jälkikäteen kun on nesteet sisällä. 100% varmasti tuonne jää ilmaa jos ilmauksia ei ole.
Noi nousee keruupiiriin nähden aika ylös, joten ei montaa litraa tarvii nestettä valuttaa, kun noissa kupariputkissa ei ole nestettä, jolloin se juottaminen onnistuu jälkeenpäinkin.
-
Oma hommansa on näköjään tossa vanhan öljysäiliön tyhjentämisessäkin, imuputki on luonnollisesti 5-7 cm pohjaa korkeammalla ja pitihän se säiliö saada tyhjäksi imettyä... Tein sitten 10mm kupariputkesta uuden imuputken, jonka taitoin 90° kulmaan ja porasin siihen 1mm reikiä 6kpl:tta... Noista reijistä sai tarpeeksi löpöä öljypoltin ja auton bensapumppu, jolla pikkuhiljaa tyhjensin koko säiliön. Öljyä tuli kaksi täyttä tynnyrillistä ja yksi puolikas, joka ruokkii nyt paloturvallisesti öljypoltinta ::)
(http://i1.aijaa.com/b/00805/12607000.jpg)
(http://i4.aijaa.com/b/00124/12607001.jpg)
(http://i2.aijaa.com/b/00480/12607002.jpg)
(http://i2.aijaa.com/b/00243/12607003.jpg)
Täyttöaukon putket poikki ja kupariputket pois... Mikään ei enää pidättele säiliötä, joten tein säiliön kylkeen pienen aukon, jotta sain pultattua vetolenkin säiliön kylkeen. Taljalla pitää ensin vetää säiliötä n. 70cm poterostaan ulos, jotta sen saa vedettyä tallin ovista ulos...
(http://i11.aijaa.com/b/00352/12607005.jpg)
(http://i9.aijaa.com/b/00646/12607006.jpg)
-
Pytty poissa, ja sen kohdalle joutu tekemään pienen korotusvalun:
(http://i5.aijaa.com/b/00348/12634818.jpg)
Tila alkaa hahmottumaan, lattian pintavalu puuttuu vielä, kohta voi raijata pumpun ja varaajan paikoilleen:
(http://i2.aijaa.com/b/00891/12634827.jpg)
-
Siellä ne nyt vihdoin vimein on... seuraavaks putkitöitä tiedossa...
(http://i3.aijaa.com/b/00801/12643664.jpg)
-
Siistin näkönen nurkkaus...saas nähdä pysyykö tommosena kun putket paikoillaan...vai onko mustia viiruja seinissä ;)
Tuosta kuvakulmasta näyttää että on oikein "pitkä" tuo huone.
Sulla on siinä oikein 2 vastusta...varman päälle vai?
-
Ottaisin tuon pumpun kauemmaksi seinästä, jos joutuu tulevaisuudessa huoltamaan siltä puolelta.
-
Joo, toi on otettu laajakulmaobjektiivilla, huonekorkeus 2.35, pitkä seinä on 2.9 ja lynyt 2.35, eli noi näyttää tossa todellisuutta pienemmiltä... Varaaja on 2.2m korkee ja 1.1 halkaisijaltaan... Tohon lämpöpumpun ja puisen karmin väliin mahtuu maksimissaan 160cm pöytä sitte kun tohon rakennetaan se etuseinä... Harmittavan vähän jäi tilaa tohon pumpun ja varaajan väliin...
Saattaa olla tosiaan mustia viiruja kun tuolla alkaa touhuamaan... Noo vedetään sitte vielä yks kerros valkosta :D
Joo, toisessa on toi termari kiinni, joka ohjaa molempia vastuksia... 2x 4,5kW eli periaatteessa saan pumpun tehon korvattua noilla vastuksilla tarpeen vaatiessa, ja kytkentää muuttamalla on tehoportaita 6kpl:tta...
Nyt kun noi on tossa, niin pääsee shoppailemaan taas putkiosia...
Yks juttu mikä mietityttää: koitin tosta putken päästä puhaltaa sinne maapiiriin, mutta ilma ei tuu takas siitä toisesta reijästä ::) Eikö sitä vaan ihminen jaksa, vai onko menny putket lyttyyn ??? Taidan huomenna kokeilla kompuralla työntää sinne varovasti painetta...
-
Ottaisin tuon pumpun kauemmaksi seinästä, jos joutuu tulevaisuudessa huoltamaan siltä puolelta.
Sitä voi siirtää vain lähemmäksi kameraa, vasemmalle puolelle pumppua ei voi jättää yhtään ylimäärästä tilaa, tai tulee noista varaajan ja pumpun välisistä putkista mielenkiintosia :o Mutta muuten hyvä pointti, aukeekohan tosta SH:sta takakansikin työkaluilla?
-
Yks juttu mikä mietityttää: koitin tosta putken päästä puhaltaa sinne maapiiriin, mutta ilma ei tuu takas siitä toisesta reijästä ::) Eikö sitä vaan ihminen jaksa, vai onko menny putket lyttyyn ??? Taidan huomenna kokeilla kompuralla työntää sinne varovasti painetta...
Enpä tiedä jaksaako puhaltamalla ilma mennä noin pitkän putkilenkin läpi mutta jos ei mene kompressorillakaan niin kannattaa tarkistaa jakokaivosta putkien haaroituskytkentä.
Siis että kummankin putkilenkin meno ja samassa kaivon haaroitusliittimessä ja paluut sitten toisessa. ;)
-
Enpä tiedä jaksaako puhaltamalla ilma mennä noin pitkän putkilenkin läpi mutta jos ei mene kompressorillakaan niin kannattaa tarkistaa jakokaivosta putkien haaroituskytkentä.
Siis että kummankin putkilenkin meno ja samassa kaivon haaroitusliittimessä ja paluut sitten toisessa. ;)
Ne pitäs kyllä olla niin... Kun sitten lopettaa puhaltamisen, niin se sylkee samat ilmat takas naamalle siitä putkesta ::) Mä TODELLA toivon, että kyse on vain siitä, että keuhkot ei vaan jaksa puhaltaa ilmaa läpi... Muuten on edessä jotain sellasta, mitä en haluu edes vielä ajatella :'(
-
Ottaisin tuon pumpun kauemmaksi seinästä, jos joutuu tulevaisuudessa huoltamaan siltä puolelta.
Sitä voi siirtää vain lähemmäksi kameraa, vasemmalle puolelle pumppua ei voi jättää yhtään ylimäärästä tilaa, tai tulee noista varaajan ja pumpun välisistä putkista mielenkiintosia :o Mutta muuten hyvä pointti, aukeekohan tosta SH:sta takakansikin työkaluilla?
Laita se pumppukytkentä varaajaan (lienee 3 putkea) joustavilla putkenpätkillä...tulee helposti ne kurvat ja lienee helpompi laitella ja tarvittaessa voi vähän siirtää ja sitten vielä on notkeasti kiinni toisissaan. Ne letkut ei nyt oo niin pahan hintasia...
Sama niiden maaletkujen kanssa...
Mä laitoin tommosilla letkuilla, taisivat olla jotain 500-600mm pitkiä, 22mm ja 28mm helmiliitokset päissä, saa niitä muillakin päillä ja valmiilla kurveilla sun muuta.
-
Mistäs sellasia löytyy?
Varaajan päässä on sulku, jossa on 1-1/4" sisäkierre ja pumpun päässä on messinkinen t-huara, jossa taitaa olla 1" sisäkierre... Voisin kusasta tosta paikallisesta hydrauliikkaan erikoistuneesta virmasta, että mitä tollaset maksas, siinä sais tosiaan helpolla noi tehtyä ;D
Keruupiirin kytkentätarvikkeet on jo tilattu, joten siihen ei enää voi vaikuttaa ilman tappioita :D
-
Mistäs sellasia löytyy?
Keruupiirin kytkentätarvikkeet on jo tilattu, joten siihen ei enää voi vaikuttaa ilman tappioita :D
Mä hommasin länsinaapurista valmiista valikoimasta, mutta sitten taisin jälkeenpäin yhdeltä putkarilta kuulla että niitä taisi saada paikallisesta hydraulipuljustakin, jopa mittoihin tehtynä...
en nyt kyllä muista mikä pulju se oli joka teki...ainakaan vielä ;)
Näitä ostin:
http://www.rinkabyror.se/artikel/rostfri-slang-22x600-mm/?select=true
ja tavara tais olla tätä:
http://www.beulco.se/index.php?option=com_webcatalog&view=productlist&Itemid=56&pid=51431&gid=20003&menuid=20003
jotakin mulle jäikin, voisin vaikka myyrä...
Taisi olla tämä pulju, ehkä ::):
http://www.hydroscand.fi/
-
Mä hommasin länsinaapurista valmiista valikoimasta, mutta sitten taisin jälkeenpäin yhdeltä putkarilta kuulla että niitä taisi saada paikallisesta hydraulipuljustakin, jopa mittoihin tehtynä...
en nyt kyllä muista mikä pulju se oli joka teki...ainakaan vielä ;)
Näitä ostin:
http://www.rinkabyror.se/artikel/rostfri-slang-22x600-mm/?select=true
ja tavara tais olla tätä:
http://www.beulco.se/index.php?option=com_webcatalog&view=productlist&Itemid=56&pid=51431&gid=20003&menuid=20003
jotakin mulle jäikin, voisin vaikka myyrä...
Taisi olla tämä pulju, ehkä ::):
http://www.hydroscand.fi/
No noi ruotsalaiset ei ainakaan oo kalliita, 28mm 400mm putki alle pari kymppiä...
Mulla on tosiaan tossa vieressä pulju mistä voisin kusasta!
EDIT: Kävin tossa zekkailemassa ja mittailemassa, Varaajassan päässä on tosiaan 1-1/4 ja pumpun päässä 1" ja "paluu pumpulle" ja "lämmitys meno" sais vedettyä 80cm taipusalla putkella ja tulistukselle tarttis 110cm putken...
-
No noi ruotsalaiset ei ainakaan oo kalliita, 28mm 400mm putki alle pari kymppiä...
Mulla on tosiaan tossa vieressä pulju mistä voisin kusasta!
EDIT: Kävin tossa zekkailemassa ja mittailemassa, Varaajassan päässä on tosiaan 1-1/4 ja pumpun päässä 1" ja "paluu pumpulle" ja "lämmitys meno" sais vedettyä 80cm taipusalla putkella ja tulistukselle tarttis 110cm putken...
juu ei paljo kannata väännellä kovasta tavarasta jos sattuu helposti saamaan tuota tavaraa...noita samantapaisia on siellä pumpun sisälläkin.
-
Mistähän muualta noita vois kysellä, jos hinta menee kovaksi, tossa kylän omassa putiikissa? Mikä noiden nimi on englanniksi, vois ettiskellä myös ulkomaisista verkkokaupoista...
Samantyyppinen meillä on vessassa CU-putken ja pöntön välissä, tosin pienempi vaan...
-
Mistähän muualta noita vois kysellä, jos hinta menee kovaksi, tossa kylän omassa putiikissa? Mikä noiden nimi on englanniksi, vois ettiskellä myös ulkomaisista verkkokaupoista...
Samantyyppinen meillä on vessassa CU-putken ja pöntön välissä, tosin pienempi vaan...
Tuosta vois päästä liikkeelle...
http://www.ebay.de/itm/Heizung-Verbindungsschlauch-1-Uberwurfmutter-x-1-Uberwurfmutter-/170897691484?pt=Wasserinstallationen&var=&hash=item27ca4bd35c
-
Ei kai ne messinkimutterit halkeile muoviputken liitoksissa, muovi joustaa aina. Puserrusliitos kupariputkeen taitaa olla se riskialtis. Ihan mielenkiinnosta laitoin itsekin pari puserruskulmaa helppoon vaihtopaikkaan sisätilaan vain nähdäkseni halkeaako mutterit vai ei kun on vaseliinit kierteissä ja päällä.
Jep, mullekkin tulee väkisinkin niitä messinkimutteriliitoksia, onhan se täyttöventtiiliryhmäkin messinkiä ja kerreliitoksilla... Jos se on jää, mikä niitä muttereita halkoo, siitä periaatteessa pääsee eroon, kun vetää vaseliinia, tai vaikka sikaa niihin kierteisiin ja teippaa ne ennen käyttöä vulganoituvalla teipillä, niin ilmankosteus ei pääse niihin tiivistymään ja sitä kautta jäätymään ja halkasemaan...
Jää ei halkaise muttereita vaan jännityskorroosio. Mitä tahansa kumia ei kannata laittaa messinkimutterien lähelle, ettei mutteri suutu ammoniakista. Foorumilta voi hakea sanaa jännityskorroosio.
Tässä kokonainen threadi asiaan liittyen: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=372.msg3023#msg3023
Itse päädyin käyttämään kierteissä silikonirasvaa ja pinnoittamaan keruupiirin mutterit Helacryl-merkkisellä lakalla, jonka tarttuvuuden esimerkiksi messinkiin pitäisi olla hyvä.
-
Yks juttu mikä mietityttää: koitin tosta putken päästä puhaltaa sinne maapiiriin, mutta ilma ei tuu takas siitä toisesta reijästä ::) Eikö sitä vaan ihminen jaksa, vai onko menny putket lyttyyn ??? Taidan huomenna kokeilla kompuralla työntää sinne varovasti painetta...
Enpä tiedä jaksaako puhaltamalla ilma mennä noin pitkän putkilenkin läpi mutta jos ei mene kompressorillakaan niin kannattaa tarkistaa jakokaivosta putkien haaroituskytkentä.
Siis että kummankin putkilenkin meno ja samassa kaivon haaroitusliittimessä ja paluut sitten toisessa. ;)
No eihän se menny kompurallakaan... Meinas jo alkaa masentaa :'( mutta jos joskus voi olla iloinen siitä, että on itse väärässä ja joku muu oikeassa, niin nyt on juuri se tilanne :D Olin kytkeny väärin tuolla jakokaivossa putket... Mutta se on helposti korjattavissa siihen nähden, että olis pitänyt alkaa uudelleen kaivelemaan putkia ja etsimään tavalla tai toisella sitä tukosta... Huoh... Taidan nyt samalla sitten tehdä noihin jakotukkeihin jonkunlaiset ilmaussysteemit, ehdotuksia? Kupariset osat voin juottaa fosforikuparilla ja messinkiset hopealla, mutta mistä sopivat osat siihen?
Tänään tutkin siis tuon edellä mainitun ongelman ja proppailin johtokanavat (kourut) katon rajaan ja uuden ryhmäkeskuksen seinälle, sekä hahmottelin keruupiirin kytkentää pumppuun...
Olen kyllä tietonen siitä kumin ja messingin reagoimisesta, ihmetyttää vain, kun ainakin SH tuntuisi olevan täynnä sellasta kumi eristettä... Itse meinasin laittaa keruupiirin eristeeksi jotain muuta kun tuota kumia, ja messinki kierteet olen kyllästänyt sikaflex:llä ;D
-
Taidan nyt samalla sitten tehdä noihin jakotukkeihin jonkunlaiset ilmaussysteemit, ehdotuksia? Kupariset osat voin juottaa fosforikuparilla ja messinkiset hopealla, mutta mistä sopivat osat siihen?
Yks tapa että poraat reiät haaroituskappaleen ylimpään kohtaan ja juotat siihen kupariputkenpätkät ja niiden päähän joku simppeli palloventtiili tms jonka saa käsin auki/kiinni.
-
Taidan nyt samalla sitten tehdä noihin jakotukkeihin jonkunlaiset ilmaussysteemit, ehdotuksia? Kupariset osat voin juottaa fosforikuparilla ja messinkiset hopealla, mutta mistä sopivat osat siihen?
Yks tapa että poraat reiät haaroituskappaleen ylimpään kohtaan ja juotat siihen kupariputkenpätkät ja niiden päähän joku simppeli palloventtiili tms jonka saa käsin auki/kiinni.
No tätä mä mietin, jos mitään parempaa ei ilmaannu... Messinkinen mutteri/ruuvi yhdistelmä, jonka juottaisi putkeen kiinni ja poraisi reijän!?
-
Messinkinen mutteri/ruuvi yhdistelmä, jonka juottaisi putkeen kiinni ja poraisi reijän!?
Vaikka noinkin mutta pelkät kierteet ei tahdo kunnolla tiivistää joten laita sopiva tiivisteprikka ruuvinkannan ja mutterin väliin.
-
Messinkinen mutteri/ruuvi yhdistelmä, jonka juottaisi putkeen kiinni ja poraisi reijän!?
Vaikka noinkin mutta pelkät kierteet ei tahdo kunnolla tiivistää joten laita sopiva tiivisteprikka ruuvinkannan ja mutterin väliin.
Juuri näin ajattelin! Taitaa olla helpoin tehdä noin...
-
Jakotukit on nyt kytketty oikein :D Johan rupes ilma menemään läpi ;D Juotin tukkeihin M10 messinkimutterit ja niin saa ilmattua sieltäkin. Pientä edistystä teknisessä tilassa, kantelin esben venttiilit ja toimimoottorit ja kiertovesipumput ihmeteltäväks siihen lattialle... ja siitä kumpusikin seuraava ihmetyksen aihe:
Rupesin tossa funtsimaan, että miten ne Esben nelitieventtiilien (VRB141) toimimoottorit (ARA651) pitää kytkeä, tai siis sille toimimoottorillehan näyttäs tulevan nolla ja siinä on kaksi vaihejohdinta, eli toisella vaihejohtimella se kääntää toiseen suuntaan sitä venttiiliä ja toisella toiseen suuntaan, mutta kumminkohan päin ne pitäs kytkeä, ettei pumppu ala kääntelemään väärään suuntaan? Toimimoottorin mukana tuli kaksi eri päin olevaa asteikkomerkkiä...
Venttiilissähän kolmio on lämmönlähde 1 Puolipallo on lämmönlähde 2, ympyrä on paluu ja neliö lähtö:
(http://i9.aijaa.com/b/00215/12657104.jpg)
-
Riippuu siitä kummalle puolelle fyysisesti tulee se itse 4-tie värkki, siinä on kahden suunnan laput juuri sen takia että voi kääntyös vasta tai myötäpäivään kun lämpöä kasvatetaan...
ne sähkövaiheet sitten vain ristiin jos ja kun se menee väärinpäin... 8)
Eli putkitukset määrää kuinka on helpoin laittaa ja sähkömies joustaa ja korjaa suunnan oikein, eikös Geopron manuskas ole mitään neuvottu?
-
Riippuu siitä kummalle puolelle fyysisesti tulee se itse 4-tie värkki
Kummalle puolelle mitä?
siinä on kahden suunnan laput juuri sen takia että voi kääntyös vasta tai myötäpäivään kun lämpöä kasvatetaan...
ne sähkövaiheet sitten vain ristiin jos ja kun se menee väärinpäin... 8)
Eli putkitukset määrää kuinka on helpoin laittaa ja sähkömies joustaa ja korjaa suunnan oikein, eikös Geopron manuskas ole mitään neuvottu?
Juu, näin on, mutta jos kytkee kuten kuvassa on, niin eikö se lämpö nouse kun venttiiliä kääntää myötäpäivään? Ensin otetaan paluusta, jos ei riitä, otetaan ykkösestä ja jos sekään ei riitä, otetaan kakkosesta ::) Kytkentäkaaviossa on kyllä kerrottu mihin liittimeen toimimoottorit kytketään, ja että musta mustaan, ruskee ruskeeseen ja sininen siniseen, mutta kummin päin se logiikka sillon sitä kääntää :-[
Mikä muuten on condensate pump ja brine pump?
(http://i3.aijaa.com/b/00864/12657435.jpg)
-
Kummalle puollelle "putkituksia" varaajan lähtöjä...siitä oli kyse, asia muuttuu jos se on varaajan vasemmalla tai oikella puolella jos ei halua kiemurella niillä putkilla liikaa.
sopiiko "lahdutin pumppu" ja "keruun pumppu" noihin kohtiin?
-
Kummalle puollelle "putkituksia" varaajan lähtöjä...siitä oli kyse, asia muuttuu jos se on varaajan vasemmalla tai oikella puolella jos ei halua kiemurella niillä putkilla liikaa.
sopiiko "lahdutin pumppu" ja "keruun pumppu" noihin kohtiin?
Mutta sillonhan sitä venttiiliä ei kytketä, kuten tossa kuvassa on esitetty, eli sillon paluu ja lämmönlähde2 vaihtaa paikkaa ::)
Toki sillon pitää laittaa piuhat ristiin ::)
Eikös keruun (liuos) pumppu ja se varaajan ja SH välinen (lataus) pumppu ole SH:n sisällä paluu linjassa!?
-
auttaako tuo 4 kohta tuossa: tämä lappu on varmaan siellä mukanakin tulleena....
http://www.esbe.eu/at/en/~/media/ESBE%20PIM_ESBE%20sync%20BR/Documents/Manual%20instructions/Anv_VRB140_98140271_utgD_lr.ashx
-
Eipä tuo mitään auta, kun ei toissa kerrota, että kumpaan suuntaan SH oletuksena venttiiliä kääntää, ja että kumpaan johtimeen (musta vai ruskea) silloin tuodaan sitä sähköä...
-
Ehkä on yksinkertaisinta tehdä niin, että kytkee sen vain käyttöön.
Mikäli venttiili ajautuu jompaan kumpaan äärilaitaansa kohtuullisella lämmitystarpeella, niin on vaihdettava AVAA / SULKEE johdot keskenään.
Toimii, mikäli moottorin mekaaninen toiminta-alue on asetettu oikein venttiilin toiminta-alueeseen nähden.
-
Heh, ainiin, tässähän on vielä tääkin, että missä asennossa se toimimoottori sattuu olemaan ;-)
Pitäsköhän se ajaa ensin toiseen laitaan (siihen, jossa paluu ja meno yhdistyy) ja sitte kääntää venttiili vastaavaan asentoon ja vasta sitten työntää se toimimoottori paikoilleen ???
-
Pitäsköhän se ajaa ensin toiseen laitaan (siihen, jossa paluu ja meno yhdistyy) ja sitte kääntää venttiili vastaavaan asentoon ja vasta sitten työntää se toimimoottori paikoilleen ???
Niin se pitää.. Sitten vasta on mahdollisuudet toimivuudelle.
-
Pitäsköhän se ajaa ensin toiseen laitaan (siihen, jossa paluu ja meno yhdistyy) ja sitte kääntää venttiili vastaavaan asentoon ja vasta sitten työntää se toimimoottori paikoilleen
Joo periaatteessa noin,esim venttiiliosa kiinni ja moottori kiinni asennoissa ;)
Moottorissa on sisäänrakennut rajakatkaisijat jotka pysäyttää moottorin kummankin kiertosuunnan ääriasennossa.
Venttiiliosa taas pyörii vapaasti ympäri.
Jos haet venttiiliosasta akselia kääntämällä kohdan jossa venttiili on kiinni eli aiemman kuvan mukaan "return line" yhteestä virtaus menee suoraan "riser" yhteeseen ja molemmat "heat source 1 ja heat source 2 " yhteen on kiinni.
Sen jälkeen ajat moottorin siihen ääriasentoon mikä on saman kiertosuunnan lopussa kuin venttiiliosan akseli.
Eli moottori ja venttiiliosan akseli pitää olla täysin kiinni asennossa molemmat ja senjälkeen voi moottorin ja akselin yhdistää toisiinsa.
Varmaan jostain Esben sivuilta löytyy tätä työvaihetta esittävä kuva ja ohjeet.
-
Empä löytänyt esben sivuilta paljoa muuta kun tässä ketjussa on jo ollut näytillä, mutta noinhan se täytyy tehdä... Noi on varmaan niitä asioita jotka kerrotaan VAIN Oilonin pumppujen asentajakoulutuksessa :D
-
Tulihan luettua niitä papereita oikeen ajatuksella, ja on siinä ohjeet miten se pitää laittaa, se moottori on tehtaalta tullessa keskellä ja kun laittaa niin että merkit täsmää, niin se toimii käsin kiertämällä juuri niinkuin pitää, eli minimi asennossa on auki vain paluu (oikealla), sitten kun lähdetään kääntämään aukeaa seuraavaksi alhaalla oleva lämmitys lähde 1 ja sen jälkeen lämmityslähde 2. Se säätö onkin vain n. 90 astetta, oletin sen olevan enemmän...
-
Pumpun mukana tais tulla englanninkielinen piirustus... Pyydä Geoprolta sähköpostilla suomenkielinen, minä sain GT pumpusta suomenkielisen pdf:n, uskoisin että täytyy niillä olla SH pumpustakin. Helpottaa asennusta ...
-
Mulle käy kyllä englantikin, mutta noista kytkentäkaavioista ei selviä se, että kummasta vaihejohtimesta tulee sähköä sillon kun pumppu haluaa lisätä lämpöä kiertoon ::) Mutta kytketään kuten kuvassa ja ihmetellään sitten toimintaa...
Ei ole enää kaukana se hetki, kun pumpun voi käynnistää ensimmäisen kerran, ajattelin kokeilla sitä kunhan saan kaikki varaajan ylimääräiset reijät tulpattua ja täytettyä sen, pumpun ja varaajan väliset putket on jo kytketty... Seuraavaksi pitää alkaa suunnittelemaan sitä varaajan ja talon lämmitysverkon välistä kytkentää... Siinä sitä riittääkin taas miettimistä :D
-
Aikas outoa joo jos ei mistään dokuista, sähkökuvat-asennusohje-käyttöohje..., ei löydy tietoa kumpi nostaa ja kumpi laskee lämpöä... minä arvaisin että pienempi numeroinen/aikaisempi/ensimmäinen (riippuen kuinka ne on merkattu) liitin kasvattaa ja suurempi pienentää, koska i-nööri kumminkin joka nuo asettaa ajattelee ensimmäisenä lämpötilan nostoa ja perästä huomaa että sitä pitää laskeakin :D
Eikös siellä värkissä ole käsiajomahdollisuutta, sillä se homma aukeis...
-
Mutta kytketään kuten kuvassa ja ihmetellään sitten toimintaa...
Jos sulla on piirikaavio shuntin ohjauksesta(logiikka-->riviliittimet) niin laitas tännekin niin ihmetellään porukalla....
Todennäköisesti logiikassa on digitaali (tai rele)lähdöt jotka on johdotettu riviliittimille shuntin kaapelin liittämistä varten,sieltä logiikan sivuilta saattais löytyä joku vinkki kun seuraat kuvasta mihin logiikan lähtöihin johdot menee riviliittimiltä.Tai sitten I/O-luettelosta ;)
-
L1 = 1 auki ja 2 kiinni
L2 = 3 auki ja 4 kiinni (numerot riviliittimen numeroita)
Voi toki joutua vaihtamaan toisin päin, riippuu siitä miten päin sen venttiilin asentaa.
nim. been there, done that ;)
-
Mutta kytketään kuten kuvassa ja ihmetellään sitten toimintaa...
Jos sulla on piirikaavio shuntin ohjauksesta(logiikka-->riviliittimet) niin laitas tännekin niin ihmetellään porukalla....
Todennäköisesti logiikassa on digitaali (tai rele)lähdöt jotka on johdotettu riviliittimille shuntin kaapelin liittämistä varten,sieltä logiikan sivuilta saattais löytyä joku vinkki kun seuraat kuvasta mihin logiikan lähtöihin johdot menee riviliittimiltä.Tai sitten I/O-luettelosta ;)
Siis se kytkentäkaavio on tossa mun vastauksessa 65... Siinä kaikki jota oon saanu...
-
Siis se kytkentäkaavio on tossa mun vastauksessa 65... Siinä kaikki jota oon saanu...
Joo,siinähän se ::)
Kytkentä olisi tuon liitekuvan mukainen,eli riviliitinryhmä X2 jossa liittimet 1 ja 2 ja riviliitinryhmä X0 josta nolla.
Toi X0 ryhmä voi olla eripaikassa kuin X2.
Ei noista satavarmasti osaa sanoa kumpi avaa ja sulkee mutta hyvä konsti että kun kytkee jotain mistä ei ole täysin varma niin silloin kannattaa kytkeä tarkoin kuvan mukaan
Shunttimoottori on tuossa tunnukselle -VV1 ja liittimet L ja S joihin tulee sähkö kun shuntti avaa/sulkee.N on nolla ja se on kiinteä.
En osaa sanoa noista L tai S lyhenteistä olisko niillä toiminnallinen merkitys ?
Kokeilemalla pitäisi kuitenkin suunnat selvitä
(http://i2.aijaa.com/t/00505/12663508.t.jpg) (http://aijaa.com/Q8X9vJ)
-
L1 = 1 auki ja 2 kiinni
L2 = 3 auki ja 4 kiinni (numerot riviliittimen numeroita)
Voi toki joutua vaihtamaan toisin päin, riippuu siitä miten päin sen venttiilin asentaa.
nim. been there, done that ;)
Kiitoksia! Onko tämä itse mitattua vai jostain luettua?
-
Eipäs löytyny tänään bauhaussin tuotevalikoimasta 3x0.75:sta, jossa olis ollu kaksi vaiheväriä ja nolla... Joku nelinapanen, oli, jossa oli muistaakseni musta ruskee harmaa ja KEVI ??? Mutta sitäkään ei ollu ku 11m ja olisin tarvinnu 16m, ni jätin sen sitte ostamatta :D Pitää jatkaa etsimistä...
-
L1 = 1 auki ja 2 kiinni
L2 = 3 auki ja 4 kiinni (numerot riviliittimen numeroita)
Voi toki joutua vaihtamaan toisin päin, riippuu siitä miten päin sen venttiilin asentaa.
nim. been there, done that ;)
Kiitoksia! Onko tämä itse mitattua vai jostain luettua?
Oman SH11:n asensin syksyllä -11, eli mitattua ja kuvista luettua.
-
Saiksä semmoset kuvat SH:n mukana, josta toi oikeesti ilmeni ???
Mittaamallahan sen näkee helposti, mutta kun ei oo vielä pumppu siinä vaiheessa että vois mitään muttailla...
-
Joo, kyllä kuvat tuli mukana, yhteensä 6 sivua :)
Ei tämän pähkäilyyn kannata aikaa uhrata... Helppohan ne on kääntää jos menee väärin ;)
-
Noniin, tänään SH sai ekan kerran sähköä...
(http://s8.postimg.org/4wur0ycdx/vga_20130921_193035.jpg)
Löytyyköhän jostain sulakkeista listaa, sellasta ei löydy käyttöohjeesta tai asennusohjeesta :-[
Kytkentäkaaviosta löytyy kyllä, mutta aika tihrustaminen... Pitänee merkata jokaisen sulakkeen kohdalle...
Keskeneräisiä asennuksia:
(http://s8.postimg.org/sy1n2er79/pumppu.jpg)
(http://s7.postimg.org/70jqhsa3f/vga_20130921_193528.jpg)
Onneks ei menny aikataulullisesti kovin tiukille, ens viikolla jopa pakkasöitä luvassa ???
EDIT: Jaahas, aijaa on näköjään ryssiny palvelun niin, että pelkkää kuvaa ei voi enää linkittää foorumilla :'(
Joten vaihdoin sitten postimg.org:iin...
-
Tarkoitatko niitä pumpussa olevia automaattisulakkeita?
-
Joo, juuri niitä!
-
Laitoin liitteeksi GT pumpun asennusohjeesta pätkän, eikö SH:n ohjeessa ole samaa ohjetta? Katso erityisesti kohta 9.5
-
Joo, tota ohjetta kattelin kyllä...
F1=Kompuran moottorisuoja
F3=Logiikka
F6=Liuospumppu
Entäs ne loput? Ohjeissa käsketään kytkemään myös F5 päälle, muttei viitsitä kertoa, että mitä se tekee...
Erikoinen ohjekirja, kun samasta asiasta on monta eri termiä "maakiertopumppu" ja "luioskiertopumppu"
Onko SH:ssa omat vastukset, vai ohjaako se vain varaajan vastuksia, jos ne kytketään pumppuun?
-
SH -pumpussa on sekä pumpun sisällä olevat lisälämmitysvastukset, että tankissa oleva lämpöparoni, jossa on oma termostaatti.
Lämpöparonille tulee olla oma syöttö, jotta se voi toimia vaikka lämpöpumpun sulakkeet olisivat palaneet.
-
F1 = Moottorinsuoja (kompura)
F2 = Lämmitysvastus
F3 = Ohjausvirtapiiri
F5 = Lauhdepumppu (latauspumppu)
F6 = Maakiertopumppu (lähdepumppu)
F7 = L1 kiertopumppu
F8 = L2 kiertopumppu
S2 = Maakiertopumpun pakko-ohjaus
Ja niinkuin tomppeli kirjoittikin, varaajan vastukselle kokonaan oma syöttö sulakkeineen.
-
SH -pumpussa on sekä pumpun sisällä olevat lisälämmitysvastukset, että tankissa oleva lämpöparoni, jossa on oma termostaatti.
Lämpöparonille tulee olla oma syöttö, jotta se voi toimia vaikka lämpöpumpun sulakkeet olisivat palaneet.
Ok, tiedätkö missä ne vastukset fyysisesti sijaitsevat? Mulla on varaajassa yhteensä 9kW vastuksia, joten en tarvitse SH:n vastuksia... Tai ainakin haluan estää niiden käytön kokonaan. Tuo varaajan vastuksienkin olemassa-olokin on kiinni siitä mitä siihen varaajaan on asennettu, en tiedä sitten, että onko oilonin omissa pytyissä vastukset valmiina?
Kiitos jussip listauksesta, löytyykö tuo jostsain, vai onko itse tutkittua tietoa?
-
SH -pumpussa on sekä pumpun sisällä olevat lisälämmitysvastukset, että tankissa oleva lämpöparoni, jossa on oma termostaatti.
Lämpöparonille tulee olla oma syöttö, jotta se voi toimia vaikka lämpöpumpun sulakkeet olisivat palaneet.
Ok, tiedätkö missä ne vastukset fyysisesti sijaitsevat? Mulla on varaajassa yhteensä 9kW vastuksia, joten en tarvitse SH:n vastuksia... Tai ainakin haluan estää niiden käytön kokonaan. Tuo varaajan vastuksienkin olemassa-olokin on kiinni siitä mitä siihen varaajaan on asennettu, en tiedä sitten, että onko oilonin omissa pytyissä vastukset valmiina?
Kiitos jussip listauksesta, löytyykö tuo jostsain, vai onko itse tutkittua tietoa?
Eipä kestä 8) Kuvista lunttasin :D
Pumpun omat sähkövastukset ovat tulistimessa. (pystyputki oikeassa takanurkassa)
Vastuksien käytön saa estettyä asetuksista ja/tai vetämällä ns. kahvat alas..
Mulla on asetuksena "korvaava", eli vain vikatilanteessa vaihtaa vastuskäytölle.
Itse laitoin 6kw vastuksen termostaatilla (ns. lämpöparoni) varaajaan (750l).
-
Minkähän kokosia ne SH:n omat vastukset on?
Eli kun F2:n jättää alas, niin ei ole vastukset toiminnassa?
-
Yleensä taitaa olla 3 x 3 kW = 9 kW.
Voi tilauksella saada kaiketi muitakin tehoja.
-
Koska SH ja GT pumput ovat ainakin kuvien perusteella paljolti samanlaiset, niin kehtaan laittaa tänne GT pumpun asennusohjeesta muutaman kuvakaappauksen, uskon että vastaavat kohdat löytyy SH:n manuaalista. Ne manuskat on tarkoitettu luettaviksi... ::)
Eli vastusten koon näkee noista, sen että niitä voi käyttää kahdessa portaassa ja ohjelmarivien numerot, jos siis kuten GT pumpuissa.
Itsellä on vastukset estetty sulakkeen kautta.
-
Joo, siellähän se oli sanottu ::) SH:ssa on senverran eroa, että 7-11kW pumpuissa vastuksen teho on 6kW ja 13-28kW se on 9kW.
-
Täytyy hattua nostaa projektista. Hienoa kun joku uskaltaa ja viitsii tehdä itse. Mukava myös seurata kuinka projekti etenee kuvien kera, lisää tälläisiä 8)
-
Täytyy hattua nostaa projektista. Hienoa kun joku uskaltaa ja viitsii tehdä itse. Mukava myös seurata kuinka projekti etenee kuvien kera, lisää tälläisiä 8)
Thanks, mullon sellanen periaate, että kaikki tehdään itse, jos ei tiedetä miten, niin sitten otetaan selvää 8)
Ja itse pidän kuvien katselemisesta projekteista, niin sitä tulee itsekkin otettua kuvia vähän joka tilanteessa... Ja saattaahan tästäkin ketjusta olla jollekulle hyötyä, ettei tarvii kaikkia samoja sudenkuoppia koluta :D
-
Tänään oli suuri päivä ;D tossa toisessa ketjussa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4953.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4953.0)) ihmeteltiin maapiirin täyttöä... Otin kuitenkin sitten sen uppopumpun yöksi pois ja jätin pelkän liuospumpun pyörimään, ja yön ja päivän aikana oli tynnyrissä pinta laskenut toista kymmentä senttiä ja liemi kirkastunu kummasti:
(http://s11.postimg.org/46ibszpv7/vga_20130927_174640.jpg)
Tossa maapiirin täyttö ketjussa esiintynyt vikakoodi johtui ilmasta lämmönvaihtimessa, paluupuolen sihti oli ihan puhdas, latauspumppu pyörii niin vähän aikaa kompuran käynnistyttyä, että olisi vaatinut ties kuinka monta kompuran starttia, jotta ilma olisi hävinnyt lämmönvaihtimista, niin syötin hyppylangalla pumpulle 10-15min sähköä ja muutaman komean "pierun" jälkeen ilmasin varaajan yläosasta... Tämän jälkeen kompura jäikin käyntiin ilman vikakoodeja, ja pysyi käynnissä, kunnes tarvittava lämpötila oli saavutettu... siihen meni n. 3h.
Olo on ku omenalla pitkän projektin jälkeen, enää puuttuu käyttöveden kytkennät varaajaan, mutta nyt taidan vetää pari päivää henkeä... :P
SH puskee reilusti yli 60°C pelkällä kompuralla:
(http://s17.postimg.org/681jcw3jz/vga_20130927_201956.jpg)
Sitte vain ihmetellään niitä asetuksia kunhan tästä voittajafiiliksesta nyt putoaa taas maan pinnalle :D
-
Mitenkäs tuo lämmityskäyrien säätö kannattaisi toteuttaa? Viime talvena riitti n. 43°C kiertovesi koko talven, ja muistelen, että viimetalvena ei tainnut paljoa alle 20°C pakkasia olla, joten päättelin, että käyrä 0.74 olisi aika lähellä totuutta.
(http://s10.postimg.org/4v7j39nt5/lpv.jpg)
Nyt kuitenkin yläkerran makkareissa on jo 24-25°C lämmintä, joten lämmitystä pitäisi hieman vähentää. Jos vaihdan käyrää, taitaa käydä niin, että kovemmilla pakkasilla ei sitten enää lämpö riitäkkään jos tuohon käyrään on uskominen, niin pitäisikö nyt sitten siirtää tuota käyrää kahdella asteella alaspäin ja nostaa käyrän kaltevuutta, jos pakkasilla ei lämpö riitä, vai miten tuo nyt olisi järkevä säätää!?
-
Nyt kuitenkin yläkerran makkareissa on jo 24-25°C lämmintä, joten lämmitystä pitäisi hieman vähentää. Jos vaihdan käyrää, taitaa käydä niin, että kovemmilla pakkasilla ei sitten enää lämpö riitäkkään jos tuohon käyrään on uskominen, niin pitäisikö nyt sitten siirtää tuota käyrää kahdella asteella alaspäin ja nostaa käyrän kaltevuutta, jos pakkasilla ei lämpö riitä, vai miten tuo nyt olisi järkevä säätää!?
Pudota toki koko käyrää ja korjaa sitten kun tulee tarve - onko sulla uudet kiertovesipumput ja kovempi kierto kuin ennen? Tai tekevänä kaverina voit laitta myös sisälämpöanturin paikalleen ja opettaa käyrää koneelle sillä. Muistaakseni Albatrossi siihen taipuu. Mutta onko vaan yläkerrassa kuuma - onko tasapainotus hukassa vai nouseeko vain lämpö huoneisiin helposti?
-
Nyt kuitenkin yläkerran makkareissa on jo 24-25°C lämmintä, joten lämmitystä pitäisi hieman vähentää. Jos vaihdan käyrää, taitaa käydä niin, että kovemmilla pakkasilla ei sitten enää lämpö riitäkkään jos tuohon käyrään on uskominen, niin pitäisikö nyt sitten siirtää tuota käyrää kahdella asteella alaspäin ja nostaa käyrän kaltevuutta, jos pakkasilla ei lämpö riitä, vai miten tuo nyt olisi järkevä säätää!?
Pudota toki koko käyrää ja korjaa sitten kun tulee tarve - onko sulla uudet kiertovesipumput ja kovempi kierto kuin ennen? Tai tekevänä kaverina voit laitta myös sisälämpöanturin paikalleen ja opettaa käyrää koneelle sillä. Muistaakseni Albatrossi siihen taipuu. Mutta onko vaan yläkerrassa kuuma - onko tasapainotus hukassa vai nouseeko vain lämpö huoneisiin helposti?
KV-pumput on uudet, mutta ne on alfa2:ia, ja aika pienellä teholla näkyy pyörivän, verkon tasapainotus on varmaan vähän miten sattuu, koska kaikki termostaattiventtiilit on uusittu, ja suurin osa niistä paluupuolen venttiileistä, nyt kaikki termostaatit on poissa olohuonetta lukuunottamatta, jossa on varaava takka. Voihan sitä tietysti kuristaa liian kuumista huoneista paluupuolta, mutta ehkä mieluummin hakisin niitä käyriä lähemmäksi totuutta. Lämpö ei nouse helposti ylös, koska oviaukot on pieniä ja yläkerran teinit pitää oviaan kiinni :D
-
Kröhm ::) Ne nelitieventtiilien piuhat meni sitte kuitenkin väärinpäin, vaikka kuinka koitin ne saada alunperin oikeinpäin :D Käyrissä ei sittenkään taida olla vikaa :D
Ihmettelin että miksi pöntön yläosasta tuleva putki on niin kuuma, ja kiersin sulun kiinni ja hetken kuluttua putki oli viileä -> Johtopäätös, nelitieventtiili on auki pytyn yläosasta kiertoon. No pyörittelin sitte illan viimeisinä tunteina silmät ristissä sitä venttiiliä eri asentoihin toimimoottoriin nähden, enkä oikeen tullu hullua hurskaammaksi... Toiminta alkoi muistuttaa normaalia yhdessä asennossa, kun se pytyn yläosan sulkuventtiili oli kiinni, mutta kun tänään töissä tuijotin tätä kuvaa:
(http://s21.postimg.org/hzlmvqxyv/vrb141.jpg)
Niin tajusin, että SH kääntää sitä venttiiliä väärään suuntaan... Ilmankos se oli kokoajan "minimillä" :D Tossa hämäs ilmeisesti ajatusta se, että venttiiliä pitää kääntää vastapäivään, kun halutaan lisää lämpöä, vaikka sisääntulevat lämpötilat (paluu, lämmitys ja tulistus) nousevat myötäpäivään. Tänään töitten jälkeen korjataan virheet, eipä menny tämäkään päivä hukkaan, kun opittiin jotain uutta :D
-
Mikähän mahtaa olla pielessä, kun en saa lämmityspiiri 2:sta toimimaan. KV-pumppu ei lähde päälle (SH ei edes syötä sille sähköä), eikä SH näytä LP2:lle menoveden lämpötilaa (mutta näyttää tavoitelämpötilan)... tuossa lienee syy ja seuraus, mutta miksi se menoveden lämpötila ei näy? Anturi on kytketty ohjeiden mukaisesti (Modulin A1.2 liittimeen BX21/M), ja kun anturin johdot kytkee LP1:lle näyttää LP1 menoveden lämpötilaksi LP2:n anturin lämpötilaa, eli anturi toimii. LP2 on päällä ja asetukset on samanlaiset kun LP1:ssäkin ::) :-[ Mikä ihme on lämmityspiiri P ??? Mulla on patterit kytketty piiriin 1 ja lattiat kuvittelin kytkeväni piiriin 2...
-
Ihan arvaten....pitääkö se L2 piiri enableerata jostain asennusvalikosta niinku käyttöön?
Vai myydäänkö tätä pumppua niin että se on jo tehtaalta varustettu 2:lla piirillä vai myydäänkö vain "valmius"?
-
Mikähän mahtaa olla pielessä, kun en saa lämmityspiiri 2:sta toimimaan. KV-pumppu ei lähde päälle (SH ei edes syötä sille sähköä), eikä SH näytä LP2:lle menoveden lämpötilaa (mutta näyttää tavoitelämpötilan)... tuossa lienee syy ja seuraus, mutta miksi se menoveden lämpötila ei näy? Anturi on kytketty ohjeiden mukaisesti (Modulin A1.2 liittimeen BX21/M), ja kun anturin johdot kytkee LP1:lle näyttää LP1 menoveden lämpötilaksi LP2:n anturin lämpötilaa, eli anturi toimii. LP2 on päällä ja asetukset on samanlaiset kun LP1:ssäkin ::) :-[ Mikä ihme on lämmityspiiri P ??? Mulla on patterit kytketty piiriin 1 ja lattiat kuvittelin kytkeväni piiriin 2...
Ilmeisesti tänne pitää kertoa L2 :n olemassa olosta.:
5710 Lämmityspiiri 1: Määrittää onko LP1 käytössä.
5712 Lämmityspiiri 2: Määrittää onko LP2 käytössä.
-
Kyllä tossa molemmat piirit on, tehdas asetuksenakin oli molemmat olla enabloituna, mutta joku asetus on nyt pielessä... 5710 ja 5712 on molemmat "on" asennossa.
Astuuko valikoissa tehdyt asetukset heti voimaan, vai pitääkö logiikka resetoida, tai pumppu käynnistää uudelleen?
-
Kesän/talven lämmitysrajat? Aikaohjelma?
-
Molemmat piirit on jatkuvassa mukavuuskäytössä noiden pois-sulkemiseksi ::)
Sain reletestillä kakkospiirin pumpun päälle, eli kytkennät on oikein johdotus ja pumppu toimii ::)
Ja samaisesta paikasta löytyi paikka mistä näki tuon kakkospiirin anturin lämpötilatieto, eli anturi toimii ja logiikka näkee sen...
-
Menet käyttöönotto tasolle, sieltä konfiguraatio, rivi 6040 ja sieltä arvot oikean arvon tuohon BX21:een kytketylle anturille, kts. kuvaa
Jos 2. piirin pumpun kanssa ongelmaa, kerro mihin se on kytketty. Jos esim. relelähtöön QX1 niin menet samalla tavalla riville 5890 ja määrittelet sinne oikean arvon. Toivottavasti teit putkiasennukset Geopron ohjeen mukaisesti...
-
Menet käyttöönotto tasolle, sieltä konfiguraatio, rivi 6040 ja sieltä arvot oikean arvon tuohon BX21:een kytketylle anturille, kts. kuvaa
Mikä noista on oikea vaihtoehto BX21:een? Tuota eilen illalla ihmettelin, mutta mikään ei kuulostanut sopivalta ::)
Jos 2. piirin pumpun kanssa ongelmaa, kerro mihin se on kytketty. Jos esim. relelähtöön QX1 niin menet samalla tavalla riville 5890 ja määrittelet sinne oikean arvon.
2. piirin pumppu on kytketty kuvan mukaisesti X1:n nastaan 16.
(http://s21.postimg.org/pi7y8o5gl/Geopro_SH_kytkent_kaavio_2.jpg)
Toivottavasti teit putkiasennukset Geopron ohjeen mukaisesti...
Mitä tällä tarkoitat?
-
Tarkennan kyllä mutta mene ensin edellä kuvatulla tavalla ohjelmariville 5700, ja kerro mikä arvo, esim. 8, siinä on. kerro myös rivien 6212,6213,6215 ja 6217 arvot.
Oliko sinulla varaajaa? ((kuvista löytyi ::) ))
-
tuo 5700 on helppo, siinä on se 8, jota ei saa muuttaa. Mutta noi muut rivit pääsen tarkistamaan klo 16 paikkeilla, kun olen kotona...
-
"8" viittaa kaavioon 8, ja toisessa kuvassa vähän selitystä.
Ne neljä ohjelmariviä joista kysyin kertovat millaiseksi sinun kokoonpanosi on tunnistettu. Ne antaa osviittaa siitä, onko tunnistuminen tapahtunut oikein.
Ajan säästämiseksi olis varmaan paras että kyselet Geopron tuesta noita ongelmiasi, soita sinne. Minun kokemukseni rajoittuu GT pumppuun ja SH:n kytkentä poikkeaa aika paljon siitä.
Laitan toisen kuvan seuraavaan viestiin.
-
Tässä toinen kuva, pilkottuna vielä kahtia että tulee läpi. Niin, pyydä Geopron tuesta pumpun ohjausjärjestelmän Albatros 2 käyttäjän käsikirja pdf muodossa. Se pitäisi olla jokaisella itse asentajalla. Sivuja 243 ...
-
Tarkennan kyllä mutta mene ensin edellä kuvatulla tavalla ohjelmariville 5700, ja kerro mikä arvo, esim. 8, siinä on. kerro myös rivien 6212,6213,6215 ja 6217 arvot. Oliko sinulla varaajaa? ((kuvista löytyi ::) ))
Nyt oon tässä pumpun luona läppärin kanssa:
6212=0
6213=10
6215=113
6217=103
-
No nyt tuli ainakin henkeä kakkospiirin kiertovesipumppuun, rivillä 6021 oli "ei vaikutusta" tilassa, muutin sen asentoon "lämmityspiiri 2" ja kv-pumppu heräsi eloon!
(http://s13.postimg.org/emak20f2f/vga_20131002_190730.jpg)
Nyt rivillä 8773 näkyy menoveden lämpötila ja toimimoottori näyttäisi kääntävän venttiiliä pienemmälle, kun toteutunut menolämpötila on yli pyynnin. ;D
-
Saako tosta SH:sta jotenkin irti semmosen informaation, että miksi se lähti käyntiin ja miksi sammui? Se teki äskön ihmeellisen n. 20min pyrähdyksen... mietin että mikä sen käynnistyksen laukaisi, ja mikä sammutti...
Kun aikaisemmin ne käyntijaksot on ollu luokkaa 1-2h...
Millaset asetukset tohon kannattas nyt laittaa, jotta saataisiin maksimoitua niiden käyntijaksojen pituus?
-
"Saako tosta SH:sta jotenkin irti semmosen informaation, että miksi se lähti käyntiin ja miksi sammui?"
Tuo kiinnostaisi minuakin... Olen ottanut tavaksi pumpun ohi kulkiessni katsoa verkostoon lähtevän veden lämpötilan ja varaajien lämpötilat. Mutta kunnolliseen seurantaan ja sen avulla tehtävään optimointiin tarvitset Logtemp softan ja läjän antureita, itse olen hankkimassa noin 15 anturia (muutama ylimääräinen jo tuossa). HYVIEN ja SOPIVIEN antureiden haku on käynnissä, kaikkein halvimmat hiukan epäilyttää.
Käyntijaksojen pituuden maksimointi, pätkäkäynnin vastakohtana, on mielestäni mennyt liian pitkälle. Kotona käynyt kotikylmiön korjaaja määritteli pätkäkäynnin pituuden 3-5 minuutiksi, valmistajan määritysten mukaan. 2 tuntia kestävä yhtämittainen lämmitys ei mielestäni ole kaiken tarkoitus, se jäähdyttää todennäköisesti kaivoa turhan paljon. Itselläni on dataa siitä miten kaivo(t) jäähtyvät tunnissa. Kahden tunnin jaksosta ei ole kokemusta vielä ensimmäisen kuukauden ajalta.
Laita seuranta kuntoon ensin ja sitten vasta optimoidaan :)
Kiinnostaisi tietää, onko SH pumpussa sekä maakierron tulon ETTÄ MYÖS paluun lämpötila-anturit? Meidän GT:stä puuttuu jälkimmäinen. Mutta niiden erotuksen pitäisi olla luokkaa 3 astetta, siitä voit aloittaa ;D
-
Se maasta tulevan litkun mittaus on, mutta ei sinne menevän... toi on ollu tarkotus laittaa irtomittareilla tilapäisesti ja jollain aikataululla ihan sellaset lasiset elohopeamittarit 8)
Olis kiva, kun siihen perusnäyttöön vois valita muutamia haluamiaan mittauksia, jotka olis siinä näytöllä kokoajan... Kai se on se talologgeri viritettävä jossain vaiheessa, ni voi tästä soffalta niitä katella...
Tuon aikaisemmin mainitsemani 20min käynnin jälkeen se lähti taas käyntiin ehkä 1h päästä ja se on nyt käyny toista tuntia... info nappulasta katsottuna lataa käyttövettä ??? Vaikkei LKV ole edes varaajaan vielä kytketty :D
Mutta ihan tarkotuksella pidän sitä nyt päällä, niin saa seurailla toimintaa... Pitkiä on muuten mielestäni käyntijaksot, niinkuin pitääkin...
-
Mun SH:ssa oli/on maapiirin meno- ja paluuanturit "vakiona". Lauhduttimen tuloanturi (varaajasta lauhduttimeen) puuttui, sen lisäsin itse. Jos oikein muistan PT100-anturi käy, eikä ole kallis.
-
Joo, toikin on ollu mielessä, mitähän kaikkia antureita tohon logiikkaan saa kiinni tai on järkevää tai hyödyksi laittaa ::)
EDIT: Tuota talven keruupiirin tulolämpötilaa odottelen kanssa innolla, aktiivista pituutta on n. 570m Mahtaakohan tommonen jäätyä missään olosuhteissa 9kW pumpulla!?
EDIT2: "Olen ottanut tavaksi pumpun ohi kulkiessni katsoa verkostoon lähtevän veden lämpötilan ja varaajien lämpötilat."
Ajattelin tökätä niihin anturitaskuihin lämpömittarit, niin että niistä näkee ohi kävellessään varaajan lämpötilat... Vaivalloista kaivella niitä aina sieltä valikkokiroistä...
-
Vaivalloista kaivella niitä aina sieltä valikkokovistä...
Täytyy näköjään paremmalla ajalla viikonloppuna selventää asiaa Logtempista
-
3vrk, 12 starttia ja 12h... tosta äkkiä laskis, että 4 starttia ja 4 tuntia vuorokaudessa tällähetkellä...
-
3vrk, 12 starttia ja 12h... tosta äkkiä laskis, että 4 starttia ja 4 tuntia vuorokaudessa tällähetkellä...
Lupasin kirjoittaa mittauksista.
Voit esim. hankkia Geoprohon kivan webserverin, jossa on vaan harmittavasti hintaa. Geoprolla ovh 735 :o
Mailmalta saa halvemmallakin. Tuo mahdollistaa netin yli ohjauksen ja siihen löytyy Iphone ja Android appsit, tällä foorumilla on siitä lisää juttua. Mutta olen hiukan sitä mieltä, että "lisäarvo" suhteessa hintaan ei oikein hyvä. ei taida piirtää mitään seurantakäyriä.
Sen sijaan Logtemp on windows softa, joka tarvii muutaman kympin usb mötikän, vanhan pc:n, ja hankintapaikasta riippuen alle 10 eurolla / kpl antureita voi liittää varmaan kymmeniä. Meillä oli sellainen pumpun asentajalta lainassa ja sain sillä 3 kaivopiiriä säädettyä kohdilleen. Sitten kun piti antaa se pois niin elämä muuttui tylsän ankeaksi, kun ei enää voinut juoda aamukahvia uusien mittaustulosten kanssa... Eikä töitten jälkeen myöskään. No, nyt on tilattu 3 usb palikkaa ja 40 anturia, niissä voi olla muutama ylimääräinenkin jo ;D Anturit on sitten pelkkiä komponentteja, ne pitää juottaa johtoihin mutta se nyt onnistuu monilta ihmisiltä, minultakin toisinaan.
Liitteenä syyskuinen kuvaesimerkiksi, siinä punainen, turkoosi ja vaaleanvihreä ovat 3:n kaivon sisääntulevat lämmöt ja tummanvihreä paluu (ainakin 0.4 astetta väärin mittauspisteestä johtuen). Kuvassa erottuva lyhyt lämmitys on veden "keittämistä". Oikeanpuoleisimmassa nuo kaivopiirien viivat menee parhaiten päällekkäin, taisi olla viimeisimmän säädön tulos, en nyt jaksa tarkistaa. Oikean reunan katkoviivat on edellispäivän historiaa.
Yritän vaan sanoa, että Logtempin käyttö ei vaadi pumpun valikoiden selaamista, vaan langattoman verkon tms . avulla noita voi katsella vaikka olohuoneessaan läppäriltä. Jos on yhtään tekniikasta kiinnostunut niin suosittelen! Foorumilta löytyy lisää tietoa paljon.
Edit: kuva oli unohtua
-
Kiinanpoika on laittanut 1-wire anturin putkiloon...
http://www.ebay.co.uk/itm/QZO-10pcs-DS18b20-Waterproof-Temperature-Sensors-Temperature-Transducer-/130997187024?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item1e800a71d0 (http://www.ebay.co.uk/itm/QZO-10pcs-DS18b20-Waterproof-Temperature-Sensors-Temperature-Transducer-/130997187024?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item1e800a71d0)
Itsellä on noita muutama, vaan en ole niitä testannut vielä.
-
Jeps, kuulin että noita on. Itsellä on oikeastaan vaan yksi anturitaskupaikka mihin tyrkätä tuollainen, loput on putken pintaan, niin en sitten innostunut noista. Lisäksi, minulla alkaa nousta pieni kiinaihottuma. Tätä kirjoittaessa tuli yksi näppylä lisää, kun Lidlistä ostetuista Livarno led lampuista toinen ei toimi (painokatkaisijan lukitus ei toimi...) Ei edes harmita, osasi sitä odottaa.
Siitä pitää antaa pinnat Geoprolle että käyttävät koneissa S+S Regeltechnikin Thermasgard antureita Made in Germany. Juuri tämä hiukan pelotti ennen koneen hankintaa, kun mistään ei näe etukäteen komponenttien alkuperää.
-
Ajattelin tökätä niihin anturitaskuihin lämpömittarit, niin että niistä näkee ohi kävellessään varaajan lämpötilat... Vaivalloista kaivella niitä aina sieltä valikkokorivistä...
No tottahan noin omatoiminen kaveri rakentaa kattavan 1-wireverkon lämpöpumpulle :)
1-wire verkko on todella helppo tehdä,ketjutetaan 3-napaisella heikkovirtajohdolla tarpeellinen määrä Ds 1820 antureita ja kaapelin toinenpää esim vanhalle läppärille.
Logtemp sovelluksen saa ilmaiseksi imuroitua MrSoft sivuilta ja silla sovelluksella PC piirtää reaaliaikaista lämpötilakäyrää antureilta ja myös tallettaa vrk-vk-kk graafiset kuvat omalle PC:lle tai kotisivuille niin kuin mulla on tuossa allekirjoituslinkissä.Näkee sitten näytöllä yhdellä silmäyksellä miten systeemi pelaa ja lämpötilat myös 0,1 asteen tarkkuudella
Meillä on käytössä tuollaisia hitachin linkkaamia antureita ja kaikki on toimineet ihan hyvin,nuo on helppo asentaa kun anturit on kotelossa ja liitosjohto valmiina.
Toinen tapa on ostaa Ds1820 irtoantureita ja tinailla itse,esim Tietopetri Oy myy irtoantureita 6e/kpl
Lisäksi tarvitaan PC:n Com tai Usb porttiin sopiva adapteri,ainakin Tietopetri myy myös niitä.
Senverran kokemusta näistä antureista että kannattaa suoraan tehdä 3-napainen järjestelmä
Tuossa kytkennän periaatekuva,siinä on erillinen 5VDC virtalähde mutta luultavasti tuon 5volttia saa PC:sta (?)
(http://i4.aijaa.com/t/00153/12728473.t.jpg) (http://aijaa.com/1NxMpM)
Tuossa liitteessä Rs232 adapteri ja esimerkkikytkentä 2-napaiselle systeemille.Adaptereita on myös USB porttiin sopivia ja tosiaan jos alat rakentamaan tuollaista niin heivaa tuo 2-napainen ja tee 3-napainen järjestelmä.
(http://i4.aijaa.com/t/00719/12728483.t.jpg) (http://aijaa.com/PFHg0v)
-
Pitää funtsia noita lokituksia... ens alkuun vois kyllä lisätä muutaman anturin pumppuun, ainakin lähtevän litkun lämpötila-anturin...
Ei siitä pätkäkonetta ainakaan tullu, nyt kun on viikko nollaamisesta, niin kompuran tunteja 27 ja startteja 19 ;D Toisaalta eipä oo kyllä ollu paljoa tarvetta lämmittääkkään... Tänä vkl olis tarkotus siirtää lämpimän käyttöveden teko tuolla varaajalle, niin saa raijata öljypannut pois tosta haisemasta :)
-
Nyt tulee sitten lämmin käyttövesikin maalämmöllä... Sähköt vielä roikkuu, kun ei ollu hiltiä millä tehä reikiä...
(http://s23.postimg.org/oqeakm8xn/vga_20131012_195639.jpg)
Seuraava rasti on raijata toi öljypannu huitsan kirosanatiin!
Olihan öljypannusta lähtevä lämminvesiputki tukossa :D shita oli alunperin n. 90% halkaisijasta mutta kun nakkasin ton lattialle, niin osa siitä lähti irti... Jäihän sitä vielä valokuvaankin jonkunverran...
(http://s2.postimg.org/47jb4nt21/vga_20131012_195243.jpg)
-
löytyyköhän vastaavaa softaa linuxille?
-
löytyyköhän vastaavaa softaa linuxille?
Löytyy ;) http://olammi.iki.fi/sw/taloLogger/ (http://olammi.iki.fi/sw/taloLogger/)
-
Ainiin... Olin jo ton hylänny, kun ei tue Oilonia, mutta toihan tosiaan tukeekin tollasta pumpusta riippumatonta systeemiä (1-wire jne)... Kiitti vinkistä!
-
3vrk, 12 starttia ja 12h... tosta äkkiä laskis, että 4 starttia ja 4 tuntia vuorokaudessa tällähetkellä...
Käyttövesien tekeminen maalämmöllä on liki tuplannut kompuratunnit... Tosin alla mainittuun ajanjaksoon sisältyi yli 7 asteen pakkasöitäkin, eli suoraa vertailua ei voi oikeen tehdä...
Viimeisen 11vrk aikana 65 starttia ja 82 kompuratuntia.
Eli vajaa 6 starttia ja 7.5 kompuratuntia vuorokaudessa ja kompura käy n. 1h 15min per startti.
-
Taitaa tuo JJ72 jo melkein ohittaa minut nimittäin asennuksen siisteydellä, mutta huomaa sanoin vain että melkein. Huomasin, hänellä myös tuo alijäähdytin, tosin vielä kytkemättä, asennuskuvista päätellen. Itse kytkin sen. Taisin tehdä pienen virheen. Nimittäin tein putkituksen muoviletkulla. Tosin sen pitäisi kestää 10 bar, ynnä 55¤C. Mutta kuitenkin aina paineet häviävät. Siinä on pieni paisuntasäiliö, painemittari jne. Kuitenkin vaikka tavoittelen että painetta piirissä olisi vain 0,5 bar.
Sen kun pumppaa, on se pari päivää, sitten mittari aina näyttää nollaa. Eikä taatusti mistään vuoda. Päätelmäni on se, että tuo letku aina turpoaa sen verran, että paine häviää. Toki toimii, ja varsin hyvin.
Alijäähdytin puhaltelee tälläkin hetkellä 24¤C ilmaa. Se on asennettu tuonne 2 krs talon alakertaan pesutiloihin. Tekee melkein sen että lämpötila asuintiloissa on yli pyydetyn näillä keleillä. Siis johtuen siitä että nyt yöllä tehdään käyttövettä 300 l lisävaraajaan. Ei tuo mitään haittaa, ja pesutilat vaikka ylilämpimät, mutta hemmitin miellyttävät.
Alijäähyttimenä toimii suuren ilmalämpöpumpun sisäyksikkö. Sitä piti vähän moodata. Eli siinä kiertää nyt vesi, joskus ennen lienee kylmä-aine. Voi jee että jos R410A kylmä-aineesen olisi pääsyt vettä. Mutta nyt käyttötarkoitus on erilainen. Sisäyksössä on myös lämpötilan mittaus ja se todella näyttää nyt kun kirjoittamiseen on mennyt aikaa tällä hetkellä 26¤C, parhainmillaan näyttänyt 29¤C. On kuin välimeren tuuli puhaltelisi, Ei tervitse lähteä Rhodokselle sen takia, muista syistä ehkä kyllä.
Tietojen vaihto on toki tärkeätä ja hyviä neuvoja kaivataan aina...
-
Taitaa tuo JJ72 jo melkein ohittaa minut nimittäin asennuksen siisteydellä, mutta huomaa sanoin vain että melkein.
:) Kiitos! On tullu nähtyä tässä matkanvarrella monen näköstä asennusta... Jos itelle tekee, niin ei viitti tehä mitään rytökasaa :D ... Onhan tossa vielä siistittävää mutta homma ei olekkaan vielä valmis, pikkuhiljaa tässä jatkan joka ilta jotain, kun kiirepakkoa ei enää ole... Pojankin kanssa pitäs keretä leikkimään :) Viimesen viikon aikana on tullu eristeltyä noita käyttövesiputkia, ettei hikoile ja saa sitä kuumaa vettä hanasta... Eilen mm. otin ton tilapäisen kupariputken pois, joka menee varaajan alaosaan, jolla täytin lämmitysjärjestelmän, ja kytkin kuvassa näkyvän täyttöventtiilin varaajan alaosaan... Sähköjohtoja on kiinnitelty seinille jne jne...
Huomasin, hänellä myös tuo alijäähdytin, tosin vielä kytkemättä, asennuskuvista päätellen. Itse kytkin sen. Taisin tehdä pienen virheen. Nimittäin tein putkituksen muoviletkulla. Tosin sen pitäisi kestää 10 bar, ynnä 55¤C. Mutta kuitenkin aina paineet häviävät. Siinä on pieni paisuntasäiliö, painemittari jne. Kuitenkin vaikka tavoittelen että painetta piirissä olisi vain 0,5 bar.
Sen kun pumppaa, on se pari päivää, sitten mittari aina näyttää nollaa. Eikä taatusti mistään vuoda. Päätelmäni on se, että tuo letku aina turpoaa sen verran, että paine häviää. Toki toimii, ja varsin hyvin.
Alijäähdytin puhaltelee tälläkin hetkellä 24¤C ilmaa. Se on asennettu tuonne 2 krs talon alakertaan pesutiloihin. Tekee melkein sen että lämpötila asuintiloissa on yli pyydetyn näillä keleillä. Siis johtuen siitä että nyt yöllä tehdään käyttövettä 300 l lisävaraajaan. Ei tuo mitään haittaa, ja pesutilat vaikka ylilämpimät, mutta hemmitin miellyttävät.
Alijäähyttimenä toimii suuren ilmalämpöpumpun sisäyksikkö. Sitä piti vähän moodata. Eli siinä kiertää nyt vesi, joskus ennen lienee kylmä-aine. Voi jee että jos R410A kylmä-aineesen olisi pääsyt vettä. Mutta nyt käyttötarkoitus on erilainen. Sisäyksössä on myös lämpötilan mittaus ja se todella näyttää nyt kun kirjoittamiseen on mennyt aikaa tällä hetkellä 26¤C, parhainmillaan näyttänyt 29¤C. On kuin välimeren tuuli puhaltelisi, Ei tervitse lähteä Rhodokselle sen takia, muista syistä ehkä kyllä.
Tietojen vaihto on toki tärkeätä ja hyviä neuvoja kaivataan aina...
Joo, havainto on oikea, se ei ole vielä käytössä, ajattelin että sillä vois nyt ainakin ensalkuun lämmitellä vaikka suihkuhuonetta, jossa ei ole lattialämmitystä ollenkaan ??? Homma kiikastaa oikeestaan vaan siitä, että etten ole vielä löytänyt edullista puhallinpatteria tai aihiota josta sellasen voisi tehdä. Eikös tossa alijäähdyttimenkin suljetussa kierrossa pidä sitten olla pieni painevaraaja, kun lämpötilat kuitenkiin vaihtelee!? Ite mietin, että vetäisin kupariputkella vedot, mutta tässä on pikkuhiljaa hiipinyt laiskuus pex putki jo mieleen... Eristääkkin se varmaan pitäs, kun matkaa tulee reilu 20m pumpulle... Jossain vaiheessa asennus kuitenkin puretaan kun saunatilat remontoidaan ja sinne tulee vesikiertoinen lattialämmitys... Sillon sen alikäähdyttimen vois sitte siirtää puhaltelemaan autotalliin ja sulattamaan rappusia tjsp...
Sitten olen alkanut miettimään sitä puukattilan kytkemistä tohon varaajaan, sellaisia saa käytettynä muutamalla satasella ja sillä voisi vähän kovilla pakkasilla auttaa lämpöpumppua, ja olishan se hyvä varalla, jos vaikka sähköt häviää kovilla pakkasilla viikoksi, niin saisi estettyä putkien jäätymisen... Asiassa mietityttää kytkentä varaajaan ja se, että kiertääkö vesi sitten siinä kriisitilanteessa painovoimaisesti estäen patteriverkoston jäätymisen... Netistä löytyy varmasti paljon tietoa tähänkin liittyen, mutta ei ole oikeen ollut aikaa syventyä siihen...
-
Pex putki on varmasti hyvä. Pitänee joskus vaihaa letkut sellaiseen. Painetta piirissä ei sinänsä tarvitse juurikaan olla, riittää ettei siellä ole ilmaa. Täytön tein hammasratas pumpulla, jonkinlainen venetarvike alunperin. Täyttö piti tehdä samoin kuin maapiirin, eli avoimen astian kautta. Samaa pumppua käytin myös maapiirin täyttöön. Sillä saa aikaiseksi n. 5 bar paineen. Eli pitää hieman varoa, ettei laita liikaa, ensin sulku kiinni, sitten pumppu vaikeroi, ja sitten äkkiä sähkö pois pumpulta.
Eristin vain menoputken. Kiertopumppuna on sellainen pieni alunperin lämminvesikiertoon tarkoitettu.
Ohjauksen kiertopumpulle ja puhallinpatterille olen ottanut suoraan kompuran kontaktorista, eri vaiheista kummankin. Ne ovat niin pieniä kuormia, ettei lisäyksellä verrattuna kompuraan ole mitään merkitystä.
Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö on mielestäni erinomainen puhallinpatteri. Ottaa kyllä kaiken lämmön pois. Paluuvesi on sitten huoneen lämpöistä. Alijäähdytin mielestäni aina tarpeellinen, itse lämpöpumppukin voi sitten paremmin. Vai mitähän herrä Garnot asiaan sanoisi...
-
Joo, tuolta kontaktorilta minäkin ajattelin... Mulla on vanha Grundfos 25 40 180 pumppu tossa, jonka korvasin kahdella uudella alfa 2 pumpulla tässä maalämpörytäkässä, sitä voi käyttää siirtopumppuna, sähkönkulutuskaan ei oo niin nuukaa, kun pyörii vain kompuran pyöriessä...
Onks sulla minkäänlaista paisunta-astiaa tolle piirille? Lämpötilaerot on aika pieniä, joten lämpölaajeneminenkin on vähäistä ::)
Jostain pitäs löytää edullinen sisäyksikkö :P
-
On siinä paisunta astia tottakai, noin kookkospähkinän kokoinen. Silti paineet häviää, ihmettelen sitä. Ehkä letku turpoaa, mietin vain mihinkä asti. jonakin päivänä tiedämme miten ja miksi.
-
Ensimmäinen virallisesti mitattu kuukausi (marraskuu) takana suhtkoht vakiintuneilla asetuksilla.
Tomppelin laatima vuosijakauma:
(http://s11.postimg.org/5s94oqtrn/Screenshot_2013_12_01_18_00_43.png)
Marraskuu toteutunut:
Pumppu kuluttanut 790kWh
Kompurastartteja 238
Kompuratunteja 261
-
Ensimmäinen virallisesti mitattu kuukausi (marraskuu) takana suhtkoht vakiintuneilla asetuksilla.
Tomppelin laatima vuosijakauma:
(http://s11.postimg.org/5s94oqtrn/Screenshot_2013_12_01_18_00_43.png)
Marraskuu toteutunut:
Pumppu kuluttanut 790kWh
Kompurastartteja 238
Kompuratunteja 261
Marraskuu 2013 oli normaalia lämpöisempi.
Vantaan lämmitystarveluku marraskuulle on ollut keskimäärin 497, nyt se oli 406.
Jos tehdään muunnoslaskelma noille luvuillesi, eli muutetaan ne normaalivuodelle, alkaisi näyttämään tällaiselta:
- Pumppu kuluttanut 790kWh/406*497=908 kWh
- Kompuratunteja 261h/406*497=319 h
Kompuratuntien määrään vaikuttaa ratkaisevasti lämpöpumpun antoteho.
-
Marraskuu 2013 oli normaalia lämpöisempi.
Jep, kiva kuitenkin seurata ennustetta ja toteutunutta... Helmikuussa tilanne voi olla päinvastainen...
-
Jep, kiva kuitenkin seurata ennustetta ja toteutunutta... Helmikuussa tilanne voi olla päinvastainen...
Kerrohan jatkossakin, kuinka todellisuus seurailee ennustetta.!
-
Tomppelin laatima vuosijakauma-arvio:
(http://s11.postimg.org/5s94oqtrn/Screenshot_2013_12_01_18_00_43.png)
Marraskuu toteutunut:
Pumppu kuluttanut 790kWh
Kompurastartteja 238
Kompuratunteja 261
Kesimääräinen käyntiaika n. 1h 6min
Käyttöaste 36.25%
Keskilämpötila 3.5°C
Joulukuu toteutunut:
Pumppu kuluttanut 977kWh
Kompurastartteja 218
Kompuratunteja 339
Keskimääräinen käyntiaika n. 1h 30min
Käyttöaste 45.56%
Keskilämpötila 1.3°C
Kummasti marraskuusta on käyntiaika kasvanut ja startit vähentyneet ;D
Edelleen mennään keskiarvoa lämpimämmässä säässä...
-
Oliko sulla tuossa oikein anto mittaus jossa on siis lukemina 23993kWh ja seinästä on reveitty 8190kWh vai onko ne laskennallisia?
-
Toi kWh mittaus on siis pumpun syötössä, kulutus sisältää keruu- ja latauspumput sekä molempien lämmityspiirien kiertovesipumput (grundfos alpha 2 25-40) sekä tietysti pumpun logiikan ja esben venttiilien toimimoottorit.
-
Toi kWh mittaus on siis pumpun syötössä, kulutus sisältää keruu- ja latauspumput sekä molempien lämmityspiirien kiertovesipumput (grundfos alpha 2 25-40) sekä tietysti pumpun logiikan ja esben venttiilien toimimoottorit.
ok, entä nuo vesipuolen lukemat oliko sulla pollucomit siinä, vai onko ne pumpun logista?
-
Siis tuo taulukko on tomppelin laatima ennuste, ilmeisesti siitä maalämmönlaskenta excelistä peräisin... Ennusteita siis... Toteutuneet on sitten mun tekstinä laittamia, ihan jännä vaan seurata ennustetta ja toteumaa...
-
Kulunut viikko maalämmittäjän silmin:
Pumppu kuluttanut seitsämässä vuorokaudessa 373kWh.
Keskimääräinen kulutus 53.4kWh/vrk
Kompuran käynnistyksiä 6.7/vrk
Kompuran tunnit 18.4h/vrk
Käyttöaste 76.8%
Sisälämpötila 22°C - 23°C
Ulkolämpötila -10°C - -21°C
-
Tänään tuli vuosi täyteen siitä, kun maalämpö hörähti ensimmäisen kerran käyntiin. Alun asetusten hieromisen jälkeen vehkeelle ja systeemille ei ole tarvinnut tehdä mitään muuta kun lisäillä vähän viinaa keruupiiriin. :)
Vuosiraportti tulee vasta Joulukuun alussa, koska ensimmäinen virallinen mitattu ja vertailukelpoinen kuukausi oli Marraskuu. Mutta kuluneiden kuukausien perusteella on selvää, että saavutettu säästö vanhaan öljylämmitykseen verrattuna on jossain 1000€ ja 2000€ välissä per vuosi.
Hieman yllättäen öljyn hinta on laskenut, koska muistelen, että viimeisen öljytilauksen litrahinta oli yli euron (1.05€ tms) ja nyt hinta on 0.96€/l, joka syö hieman tuota kannattavuuslaskelmaa, mutta eiköhän tulevaisuus pidä huolen siitä, että se öljyn hinta jatkaa nousuaan.
Ainoa asia, mikä harmittaa projektissa on se, että se olisi pitänyt toteuttaa jo vuosia aikaisemmin :'( :D
-
Onko joku perillä siitä miten SH laskee OIKEASTI sen, että koska talvi vaihtuu kesäksi ja kesä talveksi (rivi 730), toihan on käsittääkseni ulkolämpötila jotenkin vaimennettuna, mutta miten se laskenta tapahtuu? Tuntuu, että vaikka mulla oli tossa 10 astetta, pumppu pyörii jo, vaikka oikeasti ei olisi vielä lämmitystarvetta... Eikä muuttaminen 8:aan ainakaan heti vaikuttanut mitään.
-
Käyntiaikojen pidennys.
rivit 5024, 4721 ja 4722 ja sitten vielä aikaohjelmalla voi muuttaa 2842, 2843.
niitä kun suurennat niin jaksot pidentyy.
570 metriä et saa 9 kW:n pumpulla jäähän, ellet lämmitä harakoita tai myyriä..
t- tulistuspumppu ei ole paras vaihtoehto, kun maksimaalista coppia haetaan..
-
Tomppelin laatima vuosijakauma-arvio:
(http://s11.postimg.org/5s94oqtrn/Screenshot_2013_12_01_18_00_43.png)
Marraskuu 2013 toteutunut:
Pumppu kuluttanut 790kWh
Kompurastartteja 238 (n. 8 starttia/vrk)
Kompuratunteja 261
Kesimääräinen käyntiaika n. 1h 6min
Käyttöaste 36.2%
Keskilämpötila 3.5°C
Vantaan lämmitystarveluku 406
Joulukuu 2013 toteutunut:
Pumppu kuluttanut 977kWh
Kompurastartteja 218 (n. 7 starttia/vrk)
Kompuratunteja 339
Keskimääräinen käyntiaika n. 1h 30min
Käyttöaste 45.5%
Keskilämpötila 1.3°C
Vantaan lämmitystarveluku 488
Tammikuu 2014 toteutunut:
Pumppu kuluttanut 1354kWh
Kompurastartteja 195 (n. 6.3 starttia/vrk)
Kompuratunteja 466
Keskimääräinen käyntiaika n. 2h 24min
Käyttöaste 62.6%
Keskilämpötila -7.4°C
Vantaan lämmitystarveluku 756
Helmikuu 2014 toteutunut:
Pumppu kuluttanut 890kWh
Kompurastartteja 155 (n. 5.5 starttia/vrk)
Kompuratunteja 313
Keskimääräinen käyntiaika n. 2h
Käyttöaste 41%
Keskilämpötila -0.4°C
Vantaan lämmitystarveluku 487
Maaliskuu 2014 toteutunut:
Pumppu kuluttanut 924kWh
Kompurastartteja 161 (n. 5.2 starttia/vrk)
Kompuratunteja 320
Keskimääräinen käyntiaika n. 2h
Käyttöaste 43%
Keskilämpötila -1.5°C
Vantaan lämmitystarveluku 479
Huhtikuu 2014 toteutunut:
Pumppu kuluttanut 672kWh
Kompurastartteja 142 (n. 4.7 starttia/vrk)
Kompuratunteja 229
Keskimääräinen käyntiaika n. 1h 40min
Käyttöaste 31.8%
Keskilämpötila 5.7°C
Vantaan lämmitystarveluku 304
Toukokuu 2014 toteutunut:
Pumppu kuluttanut 461kWh
Kompurastartteja 123 (n. 4 starttia/vrk)
Kompuratunteja 146
Keskimääräinen käyntiaika n. 1h 20min
Käyttöaste 19.6%
Keskilämpötila 10.9°C
Vantaan lämmitystarveluku 182
*** Muutos käyttöön, 5hlö perhe pieneni 1.5hlö:öön ***
Kesäkuu 2014 toteutunut:
Pumppu kuluttanut 252kWh
Kompurastartteja 83 (n. 2.8 starttia/vrk)
Kompuratunteja 72
Keskimääräinen käyntiaika n. 50min
Käyttöaste 10%
Keskilämpötila 13.6°C
Vantaan lämmitystarveluku 27
Heinäkuu 2014 toteutunut:
Pumppu kuluttanut 130kWh
Kompurastartteja 41 (n. 1.3 starttia/vrk)
Kompuratunteja 37
Keskimääräinen käyntiaika n. 54min
Käyttöaste 5%
Keskilämpötila 20.4°C
Vantaan lämmitystarveluku 0
Elokuu 2014 toteutunut:
Pumppu kuluttanut 124kWh
Kompurastartteja 41 (n. 1.3 starttia/vrk)
Kompuratunteja 35
Keskimääräinen käyntiaika n. 50min
Käyttöaste 5.5%
Keskilämpötila 17.4°C
Vantaan lämmitystarveluku 5
Syyskuu 2014 toteutunut:
Pumppu kuluttanut 143kWh
Kompurastartteja 37 (n. 1.2 starttia/vrk)
Kompuratunteja 42
Keskimääräinen käyntiaika n. 1h 7min
Käyttöaste 5.8%
Keskilämpötila 12.3°C
Vantaan lämmitystarveluku 44
Lokakuu 2014 toteutunut:
Pumppu kuluttanut 366kWh
Kompurastartteja 99 (n. 3.2 starttia/vrk)
Kompuratunteja 123
Keskimääräinen käyntiaika n. 1h 14min
Käyttöaste 16.5%
Keskilämpötila 5.8°C
Vantaan lämmitystarveluku 343
Marraskuu 2014 toteutunut:
Pumppu kuluttanut 610kWh
Kompurastartteja 198 (n. 6.6 starttia/vrk)
Kompuratunteja 223
Keskimääräinen käyntiaika n. 1h 10min
Käyttöaste 31%
Keskilämpötila 2,2°C
Vantaan lämmitystarveluku 445
Koko lämmitysjärjestelmän kulutus vuoden aikana 6903kWh, tuosta voinee vähentää kaksi kiertovesipumppua, jotka siis lämmön jakeluun tarvittaisiin jokatapauksessa (25W X 24 X 365 = 219kWh) on kompressorin kulutus 6903kWh - 219kWh = 6684kWh. Jos sähkön hinta olisi esimerkiksi 10snt/kWh (5snt myynti, 2.7snt siirto ja 2.3snt verot) tuli tämän mökin lämmittäminen maksamaan 668€.
Vertailuna voidaan pitää viimeisintä öljylaskua, joka taisi olla 3600€, ja sillä olisi selvinnyt n. 13kk. Tuosta saadaan 12kk hinnaksi öljyllä 3323€. Pikainen laskutoimitus antaisi säästöksi 2655€/v.
Todellista säästöä syö hieman halventunut öljy ja vääristää se, että käytössä tapahtui toukokuun lopussa muutos 5hlö -> 1.5hlö.
-
Maalämpöä 5v / 1827vrk takana. Alla yhteenveto:
Kompuran startit 7026/5v
Kompuran startit 1405/1v
Kompuran startit 117/kk
Kompuran startit 3.9/vrk
Kompuran tunnit 13078/5v
Kompuran tunnit 2615.6/1v
Kompuran tunnit 218/kk
Kompuran tunnit 7.3/vrk
Pumpun kWh 37238/5v
Pumpun kWh 7447.6/1v
Pumpun kWh 620.6/kk
Pumpun kWh 20.7/vrk
5v lämmitys maksaa 3723€
1v lämmitys maksaa 744€
1kk lämmitys maksaa 25€
Hinnan oletuksena käytetty 10snt/kWh.
Maalämmön asennushetkellä öljy taisi maksaa n. 1.13€/l. Kuluneen viiden vuoden keskiarvo asettunee aika lähelle 0.80€/l ja jos sillä laskee toteutuneen säästön 5v aikana. Öljyllä lämmittäminen olisi maksanut 11200€ ja maalämmöllä siis 3723, säästöä on siis tullut n. 7477€. Puolet investoinnista on siis kuoletettu, 5v päästä aletaan jo tienaamaan.
EDIT: unohtu ottaa huomioon kiertovesipumput, todellinen säästö on vieläkin suurempi. Ja jos öljyn hinta olisi pysynyt keskimäärin samana tuon 5v ajan, olisi säästö nyt 12k€ luokkaa, eli investointi olisikin tuossa tilanteessa maksettu jo vuoden päästä.