Taloyhtiössä on tuo pumppu. Tosin uplink toiminto lisättiin vasta sen jälkeen kun meidän pumppu valmistettiin. Taisi olla 20 päivää liian aikaisin linjalla. 60kw versio.
Löysinpä vanhan ketjun jo pumpusta, joskin hieman vähäisellä aktiivisuudella! :D Lähinnä kompressorien käyttötuntivertailua metsästän.
Meillä on rivitaloyhtiössämme 24kW:n versio pumpusta. Kytkentä siten, että toinen yksiköistä (EP15) lämmittää pelkkää lattiaa ja toinen (EP14) vaihtoventtiilillä sekä käyttövettä että lattiaa. Laitteen logiikka on toistaiseksi ollut ontuvaa. Vaikka käyttöveden lämmitystarvetta ei olisi niin EP15 käynnistyy aina ensin lattialämmitykseen. Näin ollen käyttötunnit ainakin näin syysaikaan kovasti kasaantuvat tuolle pelkästään lattiakiertoa lämmittävälle yksikölle, kun toista yksikköä ei vielä lämmitykseen tarvita avuksi. Toimiiko muillakin tuo pumppu em. tavalla vai osaako laite käynnistää ensin aina vähemmän käyttötunteja pyörineen kompressorin lämmitykseen? Niben edustajan mukaan näin pitäisi tapahtua, joskin paikalla piipahtanut huoltomies taas kertoi laitteen muuallakin toimivan käyttötunteja tasaamatta.
Käyttövettä tekevässä on tunteja noin 5000h ja lämmityksissä noin 1500h, eli ei pysty tasaamaan, miksi pitäisikään? Käyttövettä tekevä on paljon rankemmassa duunissa koko ajan, ja sehän siitä hajoaa ekana, se on selviö. Valmista kuumaa vettä menee noin 100 - 200 ltr/min maksimissaan, joten saa siinä duunatakkin.
Vihdoin julkaistiin 6-sarjalainen firmis tähänkin kalibrointeineen ja automaattisäätöisine pumppuineen! Ja tuossa vissiin pitäisi olla korjattuna tuo lapsus kompressorien käyntituntitasauksen kanssa.
Nyt pääsee testaamaan kanssa tuon smart price adaptationin, saa nähdä miten pörssisähkön kera saadaan säästöä aikaan! :D Käyttövesimukavuuteen näyttää myös tulleen pari lisäanturia, hyödyllisin niistä taitaa olla tuo palaavan käyttövesikierron lämpötila.
EDIT: Näyttää edelleen kyllä toimivan niinkuin ennenkin, eli pelkkää lämmitystä tekevä kompura käynnistyy ensin lämmityskäyttöön käyttötunneista, käyttövedestä ja starteista huolimatta. No, jospa seuraavassa päivityksessä...
Mitäs tuo automaattisäätö meinaa?
Osaako säätää pumppuja, kun on 1, 2,3 tai 4 konetta tekemässä esim. lämmitystä, niin hakeeko aina optimin pumpun nopeuden itse?
Optimihan on joka tilanteessa eri!
Itseäni kiinnostaa olisiko korjattu tuo häiriöilmoitus pois, aina kun sähköt pätkäsee, tulee ilmoitus, että pumput on irtikytketty, vaikka mitään ei siis ole muuttunut...?
Samoin Slave koneen logeissa on aina käynnistyksen jälkeen väärä päivämäärä ollut. Senkin voi korjata, vaan olisiko korjattu...?
Itse en voi softaa päivittää, kun on takuu koneet ja iso talo takana. Odotellaan asentajan käyntiä ja kuulostellaan kokemuksia.
Vihdoin julkaistiin 6-sarjalainen firmis tähänkin kalibrointeineen ja automaattisäätöisine pumppuineen! Ja tuossa vissiin pitäisi olla korjattuna tuo lapsus kompressorien käyntituntitasauksen kanssa.Eiköhän nuo kompurat aika tasan käy jos toinen hoitaa käyttöveden ja antaa sitten apuja pakkasilla
Nyt pääsee testaamaan kanssa tuon smart price adaptationin, saa nähdä miten pörssisähkön kera saadaan säästöä aikaan! :D Käyttövesimukavuuteen näyttää myös tulleen pari lisäanturia, hyödyllisin niistä taitaa olla tuo palaavan käyttövesikierron lämpötila.
EDIT: Näyttää edelleen kyllä toimivan niinkuin ennenkin, eli pelkkää lämmitystä tekevä kompura käynnistyy ensin lämmityskäyttöön käyttötunneista, käyttövedestä ja starteista huolimatta. No, jospa seuraavassa päivityksessä...
Tuota tuntieroa pumpun softa ei osaa tasata, käytännössä se olisi mahdollista ja lupailtiinkin tämän uuden firmiksen niin tekevän.
Mitä konkreettistas hyötyä tuntien tasaamisesta on jolleivat ne nyt ihan persiillään ole?
Mitä konkreettistas hyötyä tuntien tasaamisesta on jolleivat ne nyt ihan persiillään ole?
Ei kerkeä mennä kumpikaan kompuroista vaihtoon sinä aikana kun itse tässä talossa asuu.
Kai siinä valmistajakin ajattelee laitteen tasaista kulumista, meilläkin tuo lämmitystä tekevä kerää noin 3-4 kertaa enemmän tunteja kun vaihtoventtiilin kanssa pelaava. Mutta eihän se periaatteessa lopputulosta muuta, joskushan nuo vaihtoon menee kuitenkin.
EDIT: No, on tuossa sellainen pieni käytännön ongelma, että käyttövesijakson päätteeksi sammuttaa aina käyttövettä tehneen "vaihtoventtiilikompuran" ja tekee "lämmityskompuralla" asteminuutit nollille. Tulee tuossa toistasataa turhaa käynnistystä vuodessa, onko se sitten merkityksellistä niin siihen en osaa sanoa. Mutta turha käynnistys on aina turha käynnistys. :)
Sähkökattila on muuten mitoitettu siten että vain toinen kompura saa hajota. :-[
Mitenkä lämpöisenä kompura käy kv-ajossa?
Aika epätodennäköistähän tuo oli, että molemmat yhtäaikaa hajoaisi.Kiitos.
Meillä tekee menoveden käyttövesijakson lopussa noin 61-62 -asteeseen, tällä saadaan puskettua varaaja yläosasta noin 56-asteiseksi. Kuumakaasu pyörii tuolla hieman yli sadan asteen korkeimmillaan.
Tässä vielä liitteenä uusimman firmiksen muutoslogi, ei ole vielä tuossa edellisessä dokumentissa.
Ei tuossa mitään moitittavaa. Keruupumputkaan ei huuda enää täysillä yhden yksikön käydessä automaattisäädön ansiosta ja pörssiominaisuus toimii, joskaan en vielä ole ihan saanut kiinni tuosta käyttövesilogiikasta.:)
Toimiiko legionella myös ?
Testappas sekin vielä...;?
Kyllä tuo näytti legionellakuumennuksen muutama yö takaperin tehneen aiempaan tapaan.
Ok. Meillä sitten joku bitti poikittain.
Huoltomies tulee To. kääntämään niitä järjestykseen takasin.
Palaan asiaan....
No, nyt sitten epäonnistui meilläkin, näyttäisi sille ettei sähkövastusta aktivoida tuohon urakkaan mukaan vaan koettaa pelkällä kompuralla huonolla menestyksellä. Löytyikö teillä joku syy vai onko bugi uudessa firmiksessä?
Edit: Automaattisen tilan asetuksia muuttamalla meni sähkövastuksella loppuun, kun nosti lämpötilarajat siten, että lisäys oli sallittu. Onko tässä uusimmassa firmiksessä nyt bugi, että tuo automaattitilan lisäyksen esto estää vastuksen myös legionellakuumennukseen?
Minulle on ilmoitettu, että selvitykset on Nibe Ruotsilla vielä kesken.
Siitä voisi päätellä, että on jotain, mitä he etsivät / korjaavat..?
Heillä on pääsy pumppuihin ja pyysivät asetukset, yms. dataa muutaman päivän ajalta tuosta kohtaa.
Ok, meillä tosiaan korjaantui kun nosti "automaattisen tilan asetuksista" tuon lisäyksen pysäytyksen tämänhetkistä keskilämpöä korkeammalle (laitoin 15 asteeseen), eli ei estä sähkövastuksen käyttöä. Aiemmin on toiminut vaikka tuo lisäys on estettynä ja tuohan mahdollistaa nyt teoriassa lisäyksen käytön lämmitykseenkin, joskin asteminuuttiasetuksethan tuon käytännössä estää. Kannattaa kokeilla toimisiko tuo teilläkin.
Mitä tuo "Lisäyksen pysäytys" on olevinaan?
Arvo siinä on oletusasetus: +15 ast.
Lisäys siis pysäytetään vasta kun lämmitys on jo 5 ast. ollut pois päältä....?!?
Kukaan ei ole muuttanut sitä, koska kait kukaan ei tiedä, mitätuo tekee? Kerro?
Lämmityksen pysäytys ja sen suodatusaika on meillä käytössä. Se pysäyttää patterien isot ulkoiset pääkiertopumput.
Ei tuo lisäyksen pysäytys tee muuta kuin estää lisälämmön käytön. Käytännössä merkityksetön, kun ei asteminuutit pääse menemään niin paljoa pakkaselle. Jos tuo vaikka asettaisi -20, niin sallisi lisälämmön vasta kun suodatuksen mukainen keskilämpö on sen alle.
Onko lämmityksen pysäytys +10 vai +20? Onko tuo legionella sattunut aikaan jolloin lämmitys on estettynä?
== Minkä lisälämmön tuo asetus sallii? ==
Sillä ei ole mitään vaikutusta ainakaan noihin lisälämpöihin, mitä tuossa kerroin.
NE määritellään kyllä ihan muissa menuissa.
Tuossapa käyriä 2 vrk ajalta ihmeteltäviksi.Aika kivasti jakaa eri yksiköille työt :)
Nyt on julkaistu 7157R4, olisikohan siinä korjattu tuo legionellabugi?
Meillä on jotenkin käsittämättömästi alkanut tuo SPA:kin bugittamaan, uudelleenkäynnistyksen jälkeen säätelee käyrää aina puolilleöin kunnes siirtyy pelkälle lämpötilasäädölle. Onko muilla ongelmaa tuon SPA:n kanssa? Ajoittain teki tuon satunnaisesti kerran kuukaudessa ja uudelleenkäynnistys aina auttoi.
https://www.nibeuplink.com/Changelog/06511313107002/9420c447-4579-4605-a4d6-94e7b14b9c4d
Improved system stability ja other minor bug fixes ei kerro kovin tarkkaan vastausta noihin pohdintoihin.;)
Meillä legionella toimii nyt ok, ja SPA;n testit on kesken. SPA alkaa 6;lla vaikuttamaan, kun ulkolämpö on yli plus 5 ast. Sen alle SPA ei tee mitään täällä. Käyttöveteen ei voi kokeilla, koska se ajaa ensin säiliöt kylmmäksi...huh?!
Juu, tuo SPA taitaa ennemminkin seurata ylälämpöä käyttövesisäiliöissä. Onhan tuossa toki riski, että "oppimisen" ollessa kesken muutaman kerran pääsee kylmenemäänkin ja toki kuinka paljon pumppu sitten pystyy "lennossa" tekemään lisää. Alaosan päästää kyllä meilläkin välillä jopa 10-asteiseksi, on tuossa ylhäällä vielä riittänyt silloin 50 astetta. Toki virtaus ja kuuman veden tarve 7 asunnolla on vähän eri luokkaa kuin kerrostalossa, ja meillä on tuossa kuitenkin tuo 500-litrainen aina käyttövesilämpöinen sähkövaraaja vielä perässä, eli periaatteessa tuon varaajan kylmenemistä ei edes suihkussa huomaisi.
En tiedä osaako tuo äly sitten tulkita vielä lähtevän vedenkin anturia jos käyttövesimukavuuden kautta on sellainen asennettu? Siinähän oli nyttemmin mahdollisuus myös palaavan käyttövesikierron anturille.
Onko tuosta palaavan kierron lämmön mittauksesta jossain docua? Mihin kytketään?
tuskin se täällä muuta tekisi, kuin näytön, koska kierto on ulkoisella isolla pumpulla. Mutta olisi kiva kokeilla.
Se kytketään tuonne ACX50 -korttiin millä ohjataan käyttövesivaraajien sähkövastustakin päälle ja pois, onhan teilläkin tuollainen boksi? Koneen asetuksissa on lisälaitteena "Käyttövesimukavuus". Kytkentä asennusohjeessa sivulla 23.
http://www.nibe.fi/nibedocuments/15707/231261-4.pdf
Se kytketään tuonne ACX50 -korttiin millä ohjataan käyttövesivaraajien sähkövastustakin päälle ja pois, onhan teilläkin tuollainen boksi? Koneen asetuksissa on lisälaitteena "Käyttövesimukavuus". Kytkentä asennusohjeessa sivulla 23.
http://www.nibe.fi/nibedocuments/15707/231261-4.pdf
AXC50 löytyi kyllä, mutta sieltähän lähtee meillä vain varaajien lisävastusten ohjausjohto ja sinne tulee vain lähtevän käyttöveden mittaus.
Käyttöveden säädön hoitaa Ouman. Tämä järjestely on ihan generaattorikäytön takia, koska siloin öljypoltin hoitaa lämmityksen ja Ouman säädön. Maavehkeet ja sähkökattila on liian ison tehontarpeensa (160A) johdosta poissa pelistä silloin.
Eli ei taida olla mitään hyötyä vedellä sinne axc noita puuttuvia antureita?
Nyt on mummo päässy sairaalasta. Jos saisi viimein avaimen pannariin :)
TK voisi tulla kaveriksi niin ei tulisi kovin paljoo tuhoja.
Kattellaan uuden vuoden puolella josko löytyisi sopiva aika, mutten kyllä takaa läsnäoloni suojaavan tuhoilta.. :) Eipä tuohon pumppuun lähtökohtaisesti pysty kauheasti tuhoa tekemään, vihaisia naapureita kyllä saisi helpostikin aikaiseksi! 8)OK.
Miksiköhän tuossa kuvassa nuo 3;n pumpun käyrät on samanlaiset, ja tuon yhden pumpun käyrä poikkeaa kuumakaasun ja imukaasun lämmöt?
Jos nähtävillä olisi myös liuoksen tulo ja meno sekä sama asiat lämmitys puolelta niin silloin näkisi onko kaikissa koneissa samanlaiset toiminta edellytykset....?
_KAIKKI_ muut suureet on samanlaisia kaikilla 4:llä koneella.
VAIN nämä asiat poikkeaa toisistaan, tuossa yhdessä koneessa.
Siinähän se juju juuri onkin....;)
Imukaasu -7,2C ?
Eikö tämä kerro siitä että keruupiirin virtaus höyrystimessä on pienentynyt?
Tarkasta!
ATS
Muistanko väärin vain oliko tätä samaa asiaa pohdittu jo viime vuonna?
Saatko "terveestä" ja ongelmakoneesta seuraavat lämpötilat:
-Keruulta tulo
-Keruulle paluu
-Imukaasu
-Lämmönjaosta tuleva
-Lämmönjakoon menevä
-Kuumakaasu
Näistä voisi verrata mitä eroa koneilla on.
ATS
MIKSI ?!Olen työelämässä tutkinut moniaisia teknisiä ongelmia ja todennut että koskaan ei ole liikaa lähtötietoja.
Koska kerroin jo, että VAIN NÄMÄ KAKSI ASIAA TÄSSÄ KONEESSA EROAA MUISTA !!!
Kaikkien neljän koneen kaikki muut arvot on samanlaiset, ei ole mitään verrattavaa, mihinkään.
Vain tässä yhdessä koneessa on 2 arvoa erilaisia muihin verrattuina, kuten kuvasta voi todeta.
MIKSI ?!
Koska kerroin jo, että VAIN NÄMÄ KAKSI ASIAA TÄSSÄ KONEESSA EROAA MUISTA !!!
Kaikkien neljän koneen kaikki muut arvot on samanlaiset, ei ole mitään verrattavaa, mihinkään.
Vain tässä yhdessä koneessa on 2 arvoa erilaisia muihin verrattuina, kuten kuvasta voi todeta.
Kylmempi imukaasu on ep14 ja kuumempi kuumakaasu ep15, eli eri kompurat. Olisiko antureissa vikaa jos kaikki muut suureet täsmää?
Vaikka mittaukset olisi kytketty väärin ja olisivatkin samasta koneesta, niin muut mittaukset eivät tue että koneissa olisi vikaa.
Tuo ei kai käytännössä olisi edes mahdollista, kun tuo F1345 sisältää kuitenkin saman peltikopan sisällä 2 täysin toisistaan erillistä "kompressorimodulia", moduleista käsittääkseni nuo anturitkin menee yhdessä johtonipussa sitten koneen älylle.
Onko tuo lukema -7 astetta imukaasussa normaalia, vai ei? minä en sitä tiedä.Ei ole normaalia
Joo, ei ole mhdollista, että mittaukset olisi "sekaisin", kun ne eri koneilta menee eri reittejä omilta liittimiltään.
Toisaalta, miksikäs joku naturi nyt näyttäisi LIIKAA kylmää?
Mistä se sen tekasisi?
Jos antiri näyttäisi liian lämmintä tuossa imukaasussa, niin se voisi olla uskottava anturi olisi irti putkesta..?
Eli kaikki 3 olisi sama vika, ei ole uskottavaa.
Onko tuo lukema -7 astetta imukaasussa normaalia, vai ei? minä en sitä tiedä.
Onko tuo -7 asteen lukema edes teoriassa mahdollinen, jos tuleva keruulios on nollan tuntumassa ja menevä jossain 4-5 pakkasasteen välillä? Mikä imukaasun voisi jäähdyttää noin kylmäksi?
Mutta entäs sitten se toinen anturi, joka näyttää kuumakaasulle vajaan 10 ast. korkeampaa lämpötilaa samalla lähtevän lämmöllä kuin kaikki muutkin ?? Onko sekin sitten anturivika? Onko mahdollista, että koneessa olisi jokin muu syy, miksi lukema on korkeampi? Mitkä asiat siihen vaikuttaa..?Kylmäainevirtauksen pieneneminen nostaa kuumakaasun lämpötilaa.
Kylmäainevirtauksen pieneneminen nostaa kuumakaasun lämpötilaa.
-> Paisuntaventtiili kuristaa liikaa.
Olen joskus tehnyt kokeen missä kuristin kylmäaineen virtausta siten että kuumakaasu lämpeni n. 10C.
Tämä näkyy hieman myös muissa prosessiarvoissa.
rs:n muut mittaukset eivät tue tätä olettamusta.
Ensimmäisenä kannattaa tarkastaa mittaus.
ATS
Täytynee nostaa tuota menoveden suurinta arvoa, jm82 käyttää siis 70 astetta, tehdasasetus on 60, laskennallinen meno on ollut 63-64. Pitänee käydä vilkaisemassa ja nostaa 65:n asteeseen josko sillä tokenee.
Huoltovalikon lisävarusteasetuksista käyttövesimukavuus, siellä on valinta "vastus aktivoitu lämmitykseen". En tiedä mitä tapahtuu tiukan paikan tullen jos ei kompuralla teho riittäisi kun tuon ottaa pois, legionellan tekee ilman tuotakin.
Tuossa ekassa pitääkin olla täppä, mutta keskimmäisestä täpän puuttuminen ei meillä estä legionellaa. Onko mekaaninen suojatermostaatti itse vastuksessa säädetty riittävän kuumalle? Todennäköisesti on jos legionella on aiemminkin onnistunut, mutta kysyn kuitenkin. Tuo legionellan toimimattomuushan oli softabugi tuossa 6xxx.
[/quote
Kun ekassa on täppä, käyttövesi lämmitetään _AINA_ sähkövastuksilla.
Tokassa ei ole ollut koskaan täppää.
Mekaaniset termarit on oltava 80 - 85 jotta legionella-ajo menisi läpi.
Softabugit, joo.
Meillä ei ota sähkövastusta käyttöön vaikka tuossa ensimmäisessä olisi täppä muulloin kun legionellan aikana. Jos tuohon jälkimmäiseenkin laittaa täpän, lämmitetään aina vettä sekä kompuralla että sähkövastuksella. Koskaan ei ole tullut tilannetta, että normaalia lämmitystä tehtäisi vain sähkövastuksella.
Liittyisikö tuo sinun tilanne sitten pumpun älyyn? Onko käyttövesiasetuksissa käyttöpriorisointi määritetty miten? Ottaisiko tuo sitten käyttöveteenkin noita sähkövastuksia apuun kun kaikki kompurateho tarvitaan lämmitykseen? Toivoisitko mieluummin niin, että neljäs kompura tekee mieluummin käyttövettä ja öljyllä avustetaan lämmitystä jos kolme ei riitä?
Priorisointi on 90 kv ja 60 lämmitys.
Ei se seuraa sitä ollenkaan, kun 4 konetta tarvitaan lämmitykseen, niin ne kaikki teki kylmällä lämmitystä ja sähköllä kv.
Ei muuten, mutta kun se sähkö vie karvan enempi sitä sähköä, kuin nuo 4 pumppua yhteensä...!
Siksi se pitää saada pois.
Öljyä meillä on 7500 ltr. tankeissa sisällä huoneenlämpöisenä odottamassa. Se pois ensisijaisesti, vasta sitten sähköä.
Öljy on ostettu ja maksettu jo, sähkö ei...;)
Legionella ajo menossa parhaillaan, menee vielä kompressorilla, ja öljy auttaa taloa, 3 kompuraa ei talvella riitä mihinkään.
Vielä ei sähköä ole mukana. Täppä on pois. Jos sähkö ei tule nyt mukaan, tulee häly....ootellaan.
Ota tuosta käyttöpriorisoinnista lämmitys kokonaan nollille niin, että jää pelkkä käyttövesi. Silloin pitäisi ensisijaisesti tehdä kompuralla vettä ja ottaisiko sitten öljyä herkemmin mukaan? Lämmitystä tekisi tuolla priorisointiasetusella neloskompuralla vain, kun käyttöveden tarvetta ei ole ollenkaan. Kokeile mitä tapahtuu.:) Ja se ensimmäinen ruksi pitää olla tai muuten ei vastus aktivoidu lainkaan.
Terve vaan kaikki, uuteena jäsenenä kirjoittelemassa.
Otsikon mukainen Nibeläinen on vanhan öljykattilan sijaan kohta 2kk huolehtinut -38 rakennetun puurakenteisen pienkerrostaloyhtiömme lämmityksestä.
Huolenaiheena käyttövesikierto. Pumppu lämmittää käyttövesivaraajaa jonka perässä on erikseen pieni tulistusvaraaja sähkövastuksella ja kiertoon lähtevää vettä pyrkii säätämään yksinkertainen sekoitusventtiili (57c) jota ei "ohjata" sen kummemmin mitenkään.
Kierrosta vesi palaa suoraan tuohon isompaan varaajaan ja koska veden käyttö tuntuu olevan yhtiössämme melko pientä ja kierrosta palaava vesi pääsääntöisesti noin 50c, niin käyttövesi lämpiää nyt mielestäni käytännössä pelkästään tuolla tulistusvaraajan sähkövastuksella. Eikö tuo kierrosta palaava vesi kannattaisi mieluummin palauttaa suoraan kiertoon / tulistusvaraajaan? Pumppu on lämmittänyt käyttövettä tilastonsa mukaan koko aikana vasta noin 50h. Ainakaan Niben kytkentäesimerkeistä en löytänyt tuollaista suoraan varaajaan palauttavaa kaaviota, mutta meillä tuo homma on kuitenkin niin toteutettu.
En ihan hoksaa mitä tuo meinaa, lämmitystä ei mielestäni edes voi tehdä sähköllä kun kaverina on öljykattila. KV:llä on vastukset kaverina. Viimeisintä softaa en ole uskaltanut kovimmilla pakkasilla vielä sisään tuupata, ehkä tässä välissä voisi käydä sen sinne laittamassa.
Kaikein kovimmilla pakkasilla nuo kompurat huili väliin liian korkean lauhduttimen menon takia. siellä on nyt 70 astetta mutta konehan kaiketi pystyy max 65:n.
Vaikuttaisi käyttövesituntien määrä kasvaneen melko selvästi kun laskin vähän tuon "tulistusvaraajan" lämpöä, tosin samalla vaihdoin käyttövesiasetuksen tilaan luksus. Tuollahan tuo ei tietenkään korjaannu, mutta jos nyt edes vähän vähenisi tuo tulistusvaraajan vastuksen poltto, sen käyttötunteja kun ei edes näe mistään...
Muutenkin oma fiilis on sellainen, että ei tuossa isommassa varaajassa edes tarvisi olla sähkövastusta kun loppukuumennus voidaan kuitenkin tehdä tuolla tulistusvaraajalla, ellei sitten legionellan takia kuitenkin tarvita? Pumppu jaksoi tossa kovienkin pakkasten aikaan painaa käyttövesivaraajan sinne 55 asteeseen ilman vastuksen apua vaikka kylmässä kellarissa puurtamaan joutuikin. Kuumakaasun lämpö oli jo kyllä 110c, liekö liikaa?
Varmista vielä, ettei ota tuossa luksustilassa vastuksia apuun. Huoltovalikostahan pääsee muuttamaan noita käynnistys- ja pysäytysrajoja, itse olen sieltä muuttanut normaalitilan asetukset niin, että käyntijakso on järkevän mittainen ja varaaja lämpenee noin 55-56 -asteiseksi. Tuo varaajan sähkövastus tuntuu tosiaan olevan vain legionellaa ja konerikkoa ajatellen tarpeellinen.
Juu otin vastuksen pois asetuksista ja laitoin apureleenkin asentoon nolla, eli kyllä se pumpulla sen veden kuumaksi sai vaikka koville taisi ottaa kun tosiaan kiertovesipumppu painaa sitä noin 50 asteista sekaan kaiken aikaa. Varmaan tuo kiertopumppu olisi itseasiassa järkevintä pysäyttää kokonaan käyttövettä lämmitettäessä ainakin niin kauan kuin tuo kytkentä on tuollainen kun on.
Meillähän on kaiken hyvän päälle vielä käyttövesikiertoiset "rättipatterit" kylppäreissä tossa tönössä.
Palaako teillä kierto käyttövesivaraajaan vai varaajien väliseen yhdysputkeen? VPB:ssä on toki liitäntä kv-kierron paluulle, mutta Niben kytkentäkuvassa se palaa nimenomaan vasta tuonne tulistusvaraajalle, tällöin VPB-varaajan huipulla on käytännössä aina käyttölämmin vesi kun kierto ei myllää varaajan kerrostumia sekaisin. No, toisaalta sitten taas kaikki käyttöveden kiertohävikki lämmitetään sähköllä mikäli se palaa vasta tuohon varaajien yhdysputkeen..
Millaisia asetuksia teillä on asteminuuteissa?
Palaa suoraan. Vain ja ainoastaan. Tuossa mallikaaviossahan on noiden varaajien välisessä putkessa takaiskuventtiilikin. Ilmeisesti pelkälle sekoitusventtiilille paluu ei toimi koska jos venttiili onkin kiinni niin enää ei voisi puhua kierrosta
Ulkomuistista käynnistys -180, käynnistysero 150, lisälämpö 800 ja porrasero 100. Tuota käynnistyseroa periaatteessa voisi vähän ehkä vielä nostaakin, toisaalta apukompura käy pienimmilläänkin yleensä vähän toista tuntia, niin ei se taida liiemmin rasittaa.
Jotain tarttis tehrä, mutta kun ei oikein tiedä, mitä..?
Mikä on ongelma? Asunnot kylmiä? Lämpötila heittelee?
[/quote
Kaikki koneet on nyt käyneet vuodenvaihteesta asti 24h, kuuma vesi tehdään pääosin sähköllä.
Öljyä ei saa avuksi riittävän nopeasti, kun lisälämmön minimi asetus on 100 lisää olemassaolevaan GM:ään.
Jos jatketaan -12 asteessa 24h, käyntiä vaikkapa nyt 2-4 viikkoa vielä, niin mahtaa kaivot tykävä "pahaa".
+-0 tulee kaivoilta, paluu -3 - -4. laskevat tasasesti, mutta hitaasti.
Eka kunnon pakkasjakso, ja siihen hyytyy....kun ei säädöistä ole apua.
Asunnot on ok. vielä. Menovesi laskettu 55,5 menovesi +54,5, paluu +42
Äsken laitoin 40 + 40 40 + 40 =160 + 100 = Öljy päälle -260 GM
Jos saisi jotenkin öljyn pysymään päällä vaikkapa pari vrk, niin homma alkaisi rauhottua....?
Ed. talvina koneet hyytyi noin -22 ast. tosin silloin vain 2-3 vrk. pakkasia.
Siis palaa suoraan tuohon VPB-varaajaan? En ymmärrä mitä tarkoitat tuolla sekoitusventtiilille paluulla, mutta lämmintä vettä sen pitää saada jostain varaajasta ja toisaalta myös sekoitusventtiilin kylmälle puolelle pitäisi olla se paluu, jotta sekoitusventtiili toimii myös kun vettä ei lasketa. Riippuen sitten "lämpimän puolen" paluukohdasta kiertohävikki lämmitetään pois joko pelkällä tulistusvaraajalla tai molemmilla.
Mikä on ongelma? Asunnot kylmiä? Lämpötila heittelee?
[/quote
Kaikki koneet on nyt käyneet vuodenvaihteesta asti 24h, kuuma vesi tehdään pääosin sähköllä.
Öljyä ei saa avuksi riittävän nopeasti, kun lisälämmön minimi asetus on 100 lisää olemassaolevaan GM:ään.
Jos jatketaan -12 asteessa 24h, käyntiä vaikkapa nyt 2-4 viikkoa vielä, niin mahtaa kaivot tykävä "pahaa".
+-0 tulee kaivoilta, paluu -3 - -4. laskevat tasasesti, mutta hitaasti.
Eka kunnon pakkasjakso, ja siihen hyytyy....kun ei säädöistä ole apua.
Asunnot on ok. vielä. Menovesi laskettu 55,5 menovesi +54,5, paluu +42
Äsken laitoin 40 + 40 40 + 40 =160 + 100 = Öljy päälle -260 GM
Jos saisi jotenkin öljyn pysymään päällä vaikkapa pari vrk, niin homma alkaisi rauhottua....?
Ed. talvina koneet hyytyi noin -22 ast. tosin silloin vain 2-3 vrk. pakkasia.
Ilmeisesti sinulla on 2*30kW ja 2*20kW koneikot sekä 70kW lisälämpöä sähköllä ja öljyllä toiset 70kW. Sähköisen lisälämmityksen käytöstä nyt et tainnut mainita mitään.
Tällähetkellä öljy on halpaa ja jos siihen on mahdollisuus niin toisaalta sitä kannattaisi käyttää(halvempaa kuin sähkö). Jos ongelmana öljyn kanssa on se että se pudottaa lämpöpumppuja pois käynnistä heti suuren teho vuoksi niin voisiko tuota tehdä niin että esim 40kW lämpöpumppuja kytkee itse pois tekemästä lämpöä ja korvaa sen tuolla 70kW öljyä. Tällöin saa vielä lisäksi käyttöön hiukan ylimääräistä energiaa 30kW. Jos se alkaa olemaan kerran kintaalla. Jos lämpöalijäämää kertyy paljon rakenteisiin niin sen kiriminen taitaa ottaa melkoisen kauan aikaa kun massaa on järkyttäviä määriä....
Hiukan lukuja ja sähkön hintaa yms pyörittelemällä pystyisi tietysti laskemaan että mitä mikäkin vaihtoehto maksaa...
Tälläsiä ajatuksia... ::)
Ilmeisesti sinulla on 2*30kW ja 2*20kW koneikot sekä 70kW lisälämpöä sähköllä ja öljyllä toiset 70kW. Sähköisen lisälämmityksen käytöstä nyt et tainnut mainita mitään.
Tällähetkellä öljy on halpaa ja jos siihen on mahdollisuus niin toisaalta sitä kannattaisi käyttää(halvempaa kuin sähkö). Jos ongelmana öljyn kanssa on se että se pudottaa lämpöpumppuja pois käynnistä heti suuren teho vuoksi niin voisiko tuota tehdä niin että esim 40kW lämpöpumppuja kytkee itse pois tekemästä lämpöä ja korvaa sen tuolla 70kW öljyä. Tällöin saa vielä lisäksi käyttöön hiukan ylimääräistä energiaa 30kW. Jos se alkaa olemaan kerran kintaalla. Jos lämpöalijäämää kertyy paljon rakenteisiin niin sen kiriminen taitaa ottaa melkoisen kauan aikaa kun massaa on järkyttäviä määriä....
Hiukan lukuja ja sähkön hintaa yms pyörittelemällä pystyisi tietysti laskemaan että mitä mikäkin vaihtoehto maksaa...
Tälläsiä ajatuksia... ::)
Joo, juurikin noin ne menee.Kävin vilkuilemassa tuota teidän pumppua uplinkistä. Eikö poiskytkentää voi tehdä suoraan tuosta? Estetty -> kyllä.
ei ole mahdollista "kytkeä pois" yhtään koneikkoa.
Koko roska lakkaa toimimasta, jos niin tekee, koska ne on Master / Slave jutussa.
Vain poistamalla menuista Slavet, se voisi onnistua, mutta menee aivan liian vaikeaksi, koska näistä pitää hätätilassa ymmärtää jonkun muunkin jotain.
Kävin vilkuilemassa tuota teidän pumppua uplinkistä. Eikö poiskytkentää voi tehdä suoraan tuosta? Estetty -> kyllä.
(http://i.imgur.com/jv4BBfu.png)
Menoveden lämpötila tietysti pitää pysyä järkevissä rajoissa silti jotta kompressorit pysyvät vielä mukana.
Nuo on kaikki sanalaisena myös Admin taulussa, eli ne on vain numeerista ja tila infoa.
En tiedä paikkaa ( ainakaan vielä ) missä tuohon tilaan voisi mitenkään vaikuttaa...?
Tietääkö joku muu?
Eston ohjelmointi muuta asetuksia /ämpöpumppu / lisäasetukset / eston ohjelmointi. Kerrostalossa 2 x Nibe 1345 60 + 60 kW 8 x 220 kaivoa + lämmön talteenotto.
Miten teillä rafu ja hvvw kone jakaa työt? Käynnistyykö ep15 aina ensin lämmittämään ja ep14 auttaa tarvittaessa? Olettaen, että ep14 on vaihtoventtiilin takana ja ep15 pelkkä lämmitys.
Vastaan, voikkei minulta kysyttykään.
Miten teillä rafu ja hvvw kone jakaa työt? Käynnistyykö ep15 aina ensin lämmittämään ja ep14 auttaa tarvittaessa? Olettaen, että ep14 on vaihtoventtiilin takana ja ep15 pelkkä lämmitys.
Miten teillä rafu ja hvvw kone jakaa työt? Käynnistyykö ep15 aina ensin lämmittämään ja ep14 auttaa tarvittaessa? Olettaen, että ep14 on vaihtoventtiilin takana ja ep15 pelkkä lämmitys.
Juuri sovittiin toimittajan kanssa, että muuttavat meillä tuon käyttövesikierron esimerkkikaavioiden mukaiseksi. Joissain muissa kohteissaan on kuulemma kierrosta palaava vesi ollut selkeästi kylmempää ja ovat siksi muuttaneet tuon käyttövesikierron VPB varaajaan palaavaksi, että MLP osallistuisi enemmän myös kierron häviöiden paikkaamiseen.
Itse joskus mietin, että "paras" olisi kun haaroittuisi kolmeen tuo paluu, sekoitusventtiilin kylmälle puolelle, vpb-varaajan kiertopaluuseen ja vpb-varaajan perään. Voisi sitten linjasäätöventtiileillä säätää mieleisensä tasapainon! ;D
Tuossa Rafun kuvassahan näyttää olevan kierrosta paluu suoraan VPB varaajien puoleen väliin joka tuntuukin jo heti järkevämmältä kun vesitilavuutta on noin paljon eikä erillistä tulistusvaraajaa ollenkaan. Onkohan noi kuvan varaajat jotenkin "custom made" kun ainakin meidän toimittaja väitti kierrosta palaavan veden palaavan VPB yläosaan.
EP14
Käynnistykset 717
Kokonaiskäyttöaika 887
Se on EP14 rallatellut pari vuorokautta yhtä soittoo... Edelleen oli meinaan käynnistyksiä 717. On kyllä ollut kylmäkin. Siis ulkona :P
Viimein pelipaikoilla. Ensiksi on todettava että onpa hiljainen laitos
Pumppuun on asennettu sim kortti johonkin. Mitenkä tuota pääsisi seuraamaan etänä?
Esim. Android puhelimille löytyy Play kaupasta app. jolla voi seurata.kiitos. Katossa on joku musta pömpeli.
https://play.google.com/store/apps/details?id=com.nibe.mobile&hl=fi
Varmaan muillekin puhelinmerkeille löytyy omansa...?
Sim kortti on sellaisen 15x10x5 kokoisen laatik on sisällä, ja siitä lähtee GSM antennin johto, antenniin jonnekin.
Sms40? Niben sivuilta löyrynee käyttöohje.pumppu on jo jossain upplinkissä, joten ei tarvi erikseen reitittää.
Uplink tarvitsee nettiyhteyden rj45- piuhalla reitittimen kautta. Uplinkille on myös android-sovellus, tuo rsaarelan linkaama taitaa olla vanhempi sms-boksin kanssa toimiva.
Sms40? Niben sivuilta löyrynee käyttöohje.
Uplink tarvitsee nettiyhteyden rj45- piuhalla reitittimen kautta. Uplinkille on myös android-sovellus, tuo rsaarelan linkaama taitaa olla vanhempi sms-boksin kanssa toimiva.
Itse käytän Android puhelimessa molempia, Uplink ja Nibe APP, koska mailitse tulee hälytys Nibeiltä aina noin 5 - 30 min. myöhästettynä. Nibe App. android lähettää hälyn _HETI_ txt viestillä, joten sen huomaa = kuulee myös heti.Kiitos. Asia jäi vähän puolitiehen kun olisi pitänyt johonkin valikkoon lisätä oma puhelin numero ja aikaa
Tuossa Nibe Uplink App linkki:
https://play.google.com/store/apps/details?id=com.nibeuplink.android&hl=fi
Siis puhelimeen Android mallia.
Tuosta sitten taas läppärille sama softa:
http://www.nibe.fi/Tuotteet/NIBE/
Perusversio on ymmärtääkseni ilmainen?
Ei ole pumpussa kuin tuo aatamaminaikainen tekstari Sms 40 :-\ No täytyy syöttää omakin numero pumppuun niin voi seurata edes jotain toimintoja.
Voiko pumpussa olla molemmat yhtäaikaa, siis upplink ja Sms?
Ei ole pumpussa kuin tuo aatamaminaikainen tekstari Sms 40 :-\ No täytyy syöttää omakin numero pumppuun niin voi seurata edes jotain toimintoja.
Voiko pumpussa olla molemmat yhtäaikaa, siis upplink ja Sms?
Pähkäilyä yksiköiden erilaisista käyntitunneista.
Taitaa olla että talvella tulee tunteja orjalle enempi ja sitten kesällä kun kv-ajot nousee enempi käyntiaikojen syyksi niin tämä kompura hoitaa myös lämmityksen niin käyntitunnit tasaantuu.
Ehkä tasaa, ehkä ei. Meillä ei riitä kv-ajo tasaamiseen kun kuitenkin pieni peruslämpö on kesälläkin kylppäreitä varten. Itse tasailin tunteta viime kesänä estämällä ep15, mutta toisaaltahan tuo on merkityksetöntä tasaako vai ei, ep15 menee vaan sitten aiemmin vaihtoon. :)Jospa ne on ajatellu että ep 14, joka tekee käyttövedet rasittuu käytössä enempi niin tasatataan tunneilla
Miksiköhän tuossa kuvassa nuo 3;n pumpun käyrät on samanlaiset, ja tuon yhden pumpun käyrä poikkeaa kuumakaasun ja imukaasun lämmöt?
Mikä yhteys niillä on , ja mikä asiaan vaikuttaa?
Erilainen paisuntaventtiilin säätö?
Vai mutaa höyrystimessä, / lauhduttimessa?
Jokin muu hyvä syy?
Onko tuo normaalia vaihtelua?
Mitä muuta tuosta voi päätellä?
Kaikki4 konetta on rinnan, varsin lyhyillä putkilla, ja kaikki telee tuossa tilanteessa lämmitystä.
Poikkeava käyrä on kuumaa vettä tekevän koneen, joka siis nyt tekee tuossa myös lämmitystä, tehnyt usean tunnin ajan jo!
Eli tuo tilanne on stabiili, ollut noin tunteja.
Voisiko esim. hyvin pieni 7 - 27l/h oleva vaihtoventtiilin vuoto aiheuttaa tuollaisen eron?
Tilanteessa kuuma vesi tuotetaan muilla laitteilla, mutta onhan se VV siellä, lämmitys asennossa, ja se vuotaa hiukan. Tehona se vuoto on 0,7kwh luokkaa.
Teräviä kommentteja nyt..!
Tuli mieleen että kun tuo "oma" tuplakompura vehje tuntuisi säästävän kaivoa aika tavalla, niin
miksi ei mitoitusta voisi hieman tarkistaa?
Mitä meinaat kaivon säästämisellä? Sitä, että suurimman osan ajasta on käytännössä puoliteho yksin käytössä? Eikös se ole vähän sama kuin invertterinkin kanssa, toki ei aivan yhtä portaattomasti säätyvä. :)Joo, mutta kun ei tiedä kuinka paljon kävi kompurat päällekkäin :-[Eli yhtäaikaa. Tunneista päätellen taisi
Joo, mutta kun ei tiedä kuinka paljon kävi kompurat päällekkäin :-[Eli yhtäaikaa. Tunneista päätellen taisi
lönkötellä puolella teholla melkein koko talven.
Meillä menee 8-10 pakkasasteen tienoolle yhden kompuran voimin ja sitten vasta kaivataan lämmitykseen molempia. Toki käyttövesitunteja tulee tuolle toisellekin, eli välillä käyvät yhtäaikaa. Mutta kyllä tuo suurimman osan ajasta osateholla menee.Näinhän se taitaa nykyisin mennä, että huipputeho on toissijainen mitoitusmuoto.
Mutta eikö kaivon mitoituksessa lähtökohtaisesti pitäisikin ottaa huomioon kokonaistehontarve vuositasolla eikä niinkään huipputehoa?
Näinhän se taitaa nykyisin mennä, että huipputeho on toissijainen mitoitusmuoto.
Minulla tuo EP 14 on osallistunut lämmitystoimintaan vain noin 1000h edestä ja EP15 sitten
2200h. Näin pöljänä ajattelisin että ei voi montaa tuntia olla päällekkäistä käyntiä?
Varaajatilavuutta ei kumminkaan ole mitenkään isosti ja patterit jäähtyy tosi nopeasti.
Eli on varmaan painaneet kompurat lämpöä vuorotahdilla.
Ei tuollainen yli 50 vuotias talo voi pysyä lämpimänä jos pumppu käy 2200h vuositasolla. :-\
No, joka tapauksessa COP on ihan hyvä.
Mutta eikö kaivon mitoituksessa lähtökohtaisesti pitäisikin ottaa huomioon kokonaistehontarve vuositasolla eikä niinkään huipputehoa?Tärkein mitoittamisen peruste on tuo vuositason kuorma.
Jos tuo teidän kone toimii samalla logiikalla kuin meidänkin, eli aina ensin EP15 käynnistyy lämmityskäyttöön ja vasta tarvittaessa EP14, niin käytännössä silloin nuo kaikki EP14 lämmitystunnit on yhtäaikaista lämmityskäyntiä. Nuo lämmitykseen käytetyt tunnit 2000 vs. 1000 tukisi tuota logiikkaa.
Tärkein mitoittamisen peruste on tuo vuositason kuorma.Tässä Niben tapauksessa pumppu 30kw ja ottoteho 8,4kwh.
Huipputeho ei saisi ylittää arvoa 50 W/aktiivimetri.
Huipputehoon vaikuttavat nestemassan kierto sekä keräimen ja sen lähiympäristön termiset vastukset.
Käyttöveden tekeminenhän tässä on vähän vaikeempi järjestää tasapuolisesti :-[
Onhan tuossa mahdollista laittaa molemmat koneet vaihtoventtiilin taakse. En tiedä tekisikö silloin aina täydellä teholla käyttövettä, ilmeisesti. Ja toki silloin tulisi myös tuo perinteinen vaihtoventtiilikoneen lämmityksen katkeaminen, mikä vältetään kun vain toinen kone vaihtoventtiilin takana.Enpä ajatellutkaan tuota lämmityksen katkeamista jos molemmissa olisi vaihtovena.
Enpä ajatellutkaan tuota lämmityksen katkeamista jos molemmissa olisi vaihtovena.
Toisaalta aika epätodennäköistä olisi että molemmat toimisi samassa tahdissa.
Ajeleeko tk- sinulla vieläkin molemmilla kompuroilla nämä harvat lämmityskäynnit, joita
yöaikaan tulee?
En tiedä taipuuko tuo ohjaus siihen, että kompurat menisi eri lämmitysjärjestelmiin? Mallikytkennöissä nuo molemmat kompurat on saman aihtoventtiilin takana, en tiedä onko mahdollista myöskään se, että molemmat ohjaisi omaa vaihtoventtiiliään.
Meillä lämmitystä tekee nyt ainoastaan ep15, se käynnistyy aina ensin lämmittämään. Ep14 tekee käyttövedet. Tässä parin vuoden aikana ei ole vielä aukottomasti selvinnyt pitäisikö tuon osata tasata tunnit, välillä on kerrottu olevan softavika ja toisinaan taas laitteen toimivan niinkuin pitää. Olen aiempina kesinä tasaillut tunteja estämällä ep15 kokonaan.
Esim. meillä se ei voi tasata tunteja, koska käyttövettä tehdään todella paljon enemmän.
Miksi ne tunnit ylipäätänsä pitäisi tasata?
Jotta saisi sitten aikanaan vaihtaa yhtäaikaa molemmat kompurat ja maksimoida rahankäytön....?
Parempihan se on, että vaihtaa yksi kerrallaan.
En tiedä taipuuko tuo ohjaus siihen, että kompurat menisi eri lämmitysjärjestelmiin? Mallikytkennöissä nuo molemmat kompurat on saman aihtoventtiilin takana, en tiedä onko mahdollista myöskään se, että molemmat ohjaisi omaa vaihtoventtiiliään."Meillä" käynnistykset näyttäisi olevan se tärkein tasaaja yksiköiden välillä.
Meillä lämmitystä tekee nyt ainoastaan ep15, se käynnistyy aina ensin lämmittämään. Ep14 tekee käyttövedet. Tässä parin vuoden aikana ei ole vielä aukottomasti selvinnyt pitäisikö tuon osata tasata tunnit, välillä on kerrottu olevan softavika ja toisinaan taas laitteen toimivan niinkuin pitää. Olen aiempina kesinä tasaillut tunteja estämällä ep15 kokonaan.
Aika hyvin varmaan saa tasattua tai vähennettyä käynnistyksiä jos ep15 on kesällä estettynä.
Eroa 786 käynnistystä ja 3031 tuntia.
Äsken näytti tulleen uusi softaversio F1345.
Onkos jo joku kokeillut....?
-RaS-
Eipä tuossa uudessa softassa muutosta suuntaan eikä toiseen. Kompurat toimii samaan tapaan järjettömästi ja SPA bugittaa edelleen vanhaan tapaan. Eli ei toisaalta huonompaankaan suuntaan mennyt, toki ei pitäisi sanoa ennenkuin legionella onnistuu ensimmäisen kerran! :D
No kaikki toimii "hienosti", pörssisähkö pelaa good, kompuroista vain EP14, käyttövesi ja muuna aikana lämmitys, kesällä, toimii ok.
Ei ole tarvinnut koko kesässä mitään muita kompuroita sen käynnistellä.
Legionellan kun vielä näkee toimivan, niin ok...?
Sehän tuossa pörssisähkössä onkin kaikista oudointa, että käyttövettä se kyllä ohjaa jatkuvasti, mutta tuo lämpökäyrän ohjaus satunnaisesti vain lakkaa toimimasta ja palaa "normaaliin" pelkästään ulkolämmön mukaan toimivaan säätöön. En ole oikein keksinyt mitään altistavaa tekijää, joskus boottaus auttaa, joskus ei. Viimeksi sain pidemmäksi aikaa toimimaan kun palautin pumpun kahteen kertaan tehdasasetuksille välissä vielä kerran buutaten.Harmi kun ei pääse jatkuvasti pumpulle :-[
Harmi kun ei pääse jatkuvasti pumpulle :-[
Jos tuo pörssisähkön ohjaus toimiikin vain kv-ajossa?
Tulee äkkiä lämmitysvelkaa jos pumppu huilaa väkisin kalleimmat tunnit?
Ei tuo vika lämmitysvelkaa aiheuta vaan lämmittää "normaalisti", eli ei väistele kalliita tunteja ollenkaan.Onko pumpussa joku aikaohjaus mahdollisuus?
Onko pumpussa joku aikaohjaus mahdollisuus?
Meinaan vaan kun nämä kalliit tunnit on ymmärtääkseni veljeksiä keskenään eri vuorokausina.
Oletko seurannut käykö molemmat kompurat kalliimman sähkön aikaan, vai vain toinen?
On mahdollisuus aikaohjaukseenkin, kikkailin sen kanssa ennen tuota SPA-ominaisuutta, ja ihan hyvin toimii silläkin kalliimpien tuntien väistely. Toki nuo kalliit tunnit aina vähän vaihtelee vuodenaikojen ja talviaikaan päivienkin välillä.Hienot on käppyrät :)
Tuo SPA ei vaikuta kuin lämmityskäyrään, eli lämmittää muutoin "normaalisti". Jos mentäisiin tasaisella käyrällä, kahta kompuraa tarvittaisiin meillä noin -10 asteessa, tuon SPA:n myötä nollakeleillä alkaa yöaikaan olemaan lämmityskäyrä riittävän korkea käynnistämään toisenkin laitteen jos tulevana päivänä sähkö on kallista. Toki yleensä halvoille tunneille osuu myös käyttöveden lämmitys, joten ainakin kaikista halvimmat tunnit mennään käytännössä aina kahdella kompuralla. Täällä seurannassa (http://puuseppa.asuscomm.com/talo/) nähtävissä esimerkkejä käytännössä.
Hienot on käppyrät :)
Oikeestiko se huomioi huomisen?
Vuorokausi kerrallaan tuntuu säätävän, niin kyllä se puolesta yöstä alkaen ylilämmittää jos päivällä on sähkö kallista. :) mutta ei tuo sen pidemmälle tunnu ajattelevan eikä edes voisikaan, eikös seuraavan päivän hinnat julkaista aina alkuiltapäivästä?
Meillä on nyt Nibessä kerroin SPA lämmitykselle 5 kohdassa, ja ei se oikeastaan mitään "näkyvää" saa aikaisiksi käyristä katsomalla....?
Käyttövesipuoli toimii SPA tosi hienosti.
Silloin on kyse juuri tuosta bugista minkä olen useaan otteeseen tuonut jo esille. Meillä myös kertoimella 5, käyrä 3 + 1. Tässä tältä aamulta, näkee hyvin tasatuntien kohdalla kuinka käyrää siirretään sähkön hinnan mukaan. Vihreällä siis menopyynti.
Tuossa kuvassa näkyy hyvin myös F1345:n kompressorien "järjetön" toiminta. Käyttöveden lämmityksen lopuksi käynnistetään uudelleen EP15 noin klo 3.30 (siinä vaiheessa asteminuutit noin -60, oikea käynnistysraja -180) tekemään lämmityksen asteminuutit nollaan sen sijaan, että ne tekisi jo käynnissä oleva EP14 käyttöveden teon päätteeksi.
No tuossa täsmälleen vastaavan ajan käyrä meiltä.
Sähkön hinnassa ei ole vaihtelua täällä oikeastaan kuin 1 kerta aamulla, joten eipä käyräkään vaihtele?!
Miten on mahdollista että NIBE sama kone teillä on noin erilainen sähkön hinta, kuin täällä?
Vai onko teillä joku pieni, halpa siirtoyhtiö?
Fortumilta täällä kaikki, tehotariffi 1, 250A päävarokkeet. Onkos sillä vaikutusta asiaan?
Tässä vielä liitteenä uplinkin kautta viimeisen viikon ajalta nuo sähkön hinnat miten meidän pumppu niitä tallentaa. En kyllä ymmärrä miten se voi teillä olla tuommoista suoraa viivaa kun samasta pörssistähän hinnat haetaan, toki Nibe pyöristää ne suurpiirteisesti 50snt tarkkuudella. :) Vai onko tuossa kuvassasi vaan asteikko niin suuri, ettei nuo sentin heilahdukset erotu kuvassa?
Oletko Nidelle lähettänyt viestiä?
Ne kyllä ottaa asian aina vakavasti, mitä minä olen sieltä kysellyt eri juttuja.
Laitoin tuosta varmaan vuosi sitten samassa yhteydessä kun jälleen kerran ihmettelin tuota kompressoireiden yhteistoiminnan täydellistä puutetta mikä ei korjaantunutkaan uudella softalla. En kyllä koskaan saanut tuohon vastausta, eli ilmeisesti jollain tapaa jättivät noteeraamatta koko asian.
Jälleenmyyjämme keskusteli Niben kanssa, ja sieltä tuli hetimiten palaute, että "taitaa olla Bugi.."
Palaavat asiaan, kun ovatten tutkineet asiaa ja saaneet Ruotsin kommentin.
Eli homma etenee!
Ok, hyvä kun homma etetee! Herää kysymys onko tuo sama bugi kaikissa firmiksissä eikä vaan tässä kiinteistöpumpun, luultavasti on. Vaikeahan tuota on havaita jos ei käyriä pääse seuraamaan.
En tiedä onko aina, mutta usein tuo lämmitysbugi alkaa semmoisina hetkinä, kun käyttövesilämmitys on meneillään vuorokauden vaihtuessa.
Äsken näytti tulleen uusi softaversio F1345.
Onkos jo joku kokeillut....?
Ja taas tuli uusi versio softasta ulos. Testissä on...
26.10 tänään tuli uusi softapäivitys.Onko sulla tarkempia tietoa muutoksista, viralliseen Changelogiin oli jätetty edellistenkin versioiden muutokset,
Erittäin paljon muutoksia ja uutta asiaa nimenomaan pörssisähkö puolelle.
Muutoksia lueteltu 4 A4 !
| Version: 7774R2 Release date: 26.10.2016 Added · ”One time increase” is now optional in menu 2.1 (Temporary lux) · Icelandic language added · It is now possible to choose EMK for slaves · Now support accessory SES and OPT · Now support accessory ERS · ”Åland” added in country selection · Vacation can now be set in AUX-out (menu 5,4) Changes · Option ”intermitten” in menu 5.1.10 is now optional if sensor BT25 is activated · ”Fixed delta” on the brinepump is now optional in menu 5.1.8 · Minor adjustements of menus and texts · Improved network stability · Improved solar cooling function on Solar 40 · Improved control of hot water production when ”activating of immersion heater” in menu 5.3.8 is selected · Max fuse size can now be set to 400A · Minor bugfixes and improvements |
Onko sulla tarkempia tietoa muutoksista, viralliseen Changelogiin oli jätetty edellistenkin versioiden muutokset,
7774R2 muutoksia oli vain yhdellä sivulla:
Version: 7774R2
Release date: 26.10.2016
Added
· ”One time increase” is now optional in menu 2.1 (Temporary lux)
· Icelandic language added
· It is now possible to choose EMK for slaves
· Now support accessory SES and OPT
· Now support accessory ERS
· ”Åland” added in country selection
· Vacation can now be set in AUX-out (menu 5,4)
Changes
· Option ”intermitten” in menu 5.1.10 is now optional if sensor BT25 is activated
· ”Fixed delta” on the brinepump is now optional in menu 5.1.8
· Minor adjustements of menus and texts
· Improved network stability
· Improved solar cooling function on Solar 40
· Improved control of hot water production when ”activating of immersion heater” in menu 5.3.8 is
selected
· Max fuse size can now be set to 400A
· Minor bugfixes and improvements
Ei sen kummempaa. En verrannut muutoksia edellisiin, koska yleensä softan mukana tulee uudet muutokset. Noista en osaa enkun kielisinä ymmärtää, mitkä liittyy pörssisähköön, mutta siihen oli tullut kokonaan uusi valikko; optimoidaanko ekologian vai energian kulutuksen kannalta, ja siihen voi syöttää erilaisia sähkön hintarajoja eri tilanteille. Vaatii perehtymistä, tai käyttöohjeen...?Kuulostaa mielenkiintoiselta. Vaikken itse olekaan sekaantunut f1345 pumppuihin niin yleensä Niben uudet ominaisuudet tulevat lopulta kaikkiin uusiin malleihin, siksi eksyin noita f1345 muutoksia katselemaan.
Kuulostaa mielenkiintoiselta. Vaikken itse olekaan sekaantunut f1345 pumppuihin niin yleensä Niben uudet ominaisuudet tulevat lopulta kaikkiin uusiin malleihin, siksi eksyin noita f1345 muutoksia katselemaan.Kiitos että eksyit :) Suomennos auttoi minuakin.
Tässä jonkunlainen käännösyritelmä noista muutoksista:
Lisätty:
-“kertakorotus” valittavissa valikossa 2.1 Tilapäinen luksus
-Islannin kielen tuki
-mahdollisuus valita EMK orjille ?
-Uusien lisälaitteiden tuki: SES, OPT ja ERS ??
-Ahvenanmaa maavalinta lisätty
-Lomatila voidaan asettaa näkymään AUX lähdössä (menu 5.4)
Muutettu:
-Valinta “jaksottainen” valikossa 5.1.10 on valittavissa jos BT25 on aktivoitu
-“Kiinteä delta” valinta liuospumpun nopeudensäädölle valikossa 5.1.8
-Pieniä muutoksia valikoissa ja teksteissä
-Parannettu verkkoyhteyden vakautta
-Parannettu aurinkojäähdytystoimintoa lisälaitteen Solar 40 kanssa
-Parannettu käyttöveden tuotannon ohjausta jos menussa 5.3.8 on valittu kohta “sähköv. aktivointi”
-Maksimi sulakekoko voidaan asettaa arvoon 400A
-Pieniä virhekorjauksia ja parannuksia
Kiitos että eksyit :) Suomennos auttoi minuakin.
Jos ei muuta, niin uudessa versiossa on "pehmennetty" noita käyrän siirtymiä sähkön hinnan muuttuessa. Toki mielestäni tuota voisi vielä hioa niin, että alkaa muuttua jo 10min ennen tasatuntia, jotta vaikutus olisi vähän ennakoiva. Vielä ei ole alkanut bugittamaan, katsotaan olisiko se saatu korjattua.
Muuten tuntuu pumpun toiminta olevan aika lailla ennallaan, legionella-ajossa pääsi kompuralla aiempaa korkeampaan lämpöön, lähes 60 asteeseen saakka. Käyttöveden lämmitystähän kerrottiinkin parannetun.
Liitteenä kuva tuosta lämpökäyrän säädöstä (kuvassa vihreällä).
No mitä tuohon nyt sitten sanoisi....?
Koitappa päätellä tästä kärästöstä, toimiiko se vai ei ?
Lähiviikot näyttää lakkaako tuo SPA vanhaan tapaan toimimasta vai mennäänkö vuoden loppuun ilman uudelleenkäynnistystä.
f1345 muutoksia:ERS löytyi uudesta lisävarusteluettelosta, Niben "Counter flow heat exchanger" eli pitäiskö tuon ymmärtää olevan kuutio LTO-kone?
-Uusien lisälaitteiden tuki: SES, OPT ja ERS ??
Nyt on viime viikot näiden viimeisimpien uplink-katkojen jälkeen toiminut spa luotettavasti. Olisiko siellä tehty jotain muutosta sitten ohjauspuolelle? Uusimmalla firmiksellä ehti vielä pätkimään ennen noita katkoja.
No mitä tuohon nyt sitten sanoisi....?Miten Saarelalla nykyisin toimii?
Koitappa päätellä tästä kärästöstä, toimiiko se vai ei ?
Miten Saarelalla nykyisin toimii?
Toimii hyvin. Kertoimet on aika pienenä kuitenkin pidettävä, muuten heiluttaa sisälämpöjä.
Käyttövesi on myös aika hyvin, minimissään käy noin 44 asteessa.
Sen raja voisi olla hiukan ylempänäkin, esim. 48.
Koneen rajathan ei SPA käytössä ilm. ole mukana ollenkaan, vaan SPA säätää omilla rajoillaan prosessia...?
Täällä tulee tuo ilmoitus joka kerta kun tehdään käyttövedet.
Vesi pidetään kuumana.
Olen tulkinnut tuon vain ilmoitukseksi, kun kone pysäyttää suojarajalla.
Onko maaliskuussa jotain muutettu?
Uusi softa tuli silloin.
Siinä ovat kait muuttaneet rajoja SPA;lla...?
Tuota kun tuntuu tulevan aika monella asiakkaalla.
Rumaa, täyttää vain logeja.
Täällä ei SPA käytössä, epäilen että tuo on kompressorin suojausraja.
Jos vedet tekee "tappiin" ast, niin tätä tulee.
Ratkaisu: Laske KV pysäytysrajaa.
Täällä tulee tuo ilmoitus joka kerta kun tehdään käyttövedet.
Vesi pidetään kuumana.
Kuten jo edellä kerroin; SPA käytössä EI rajoilla ole mitään merkitystä !
Niillä ei voi säätää mitään.
Kuten jo edellä kerroin; SPA käytössä EI rajoilla ole mitään merkitystä !
Niillä ei voi säätää mitään.
Ei meillä ainakaan SPA:sta huolimatta koskaan pysäytysrajaa kuumemmaksi vettä tehnyt.
Mistä todennat tuon asian?
Uplinkin käyrästä, ja kuumavesivaraajien 3X1000l, yläosan lämmöistä anturikäyrästä meillä.
Rajat ei merkitse yhtään mitään, kokeilin, niihin voi laittaa mitä "soopaa" haluaa. Kunhan sitten pitää SPA;n päällä, muutenhan kone alkaa totella rajoja..;)
Millä keruun deltalla muilla 1345 tekee lämpöä?
Laitoin kertomusta meidän käyttöönotosta tuohon halliketjuun, mutta lyhyesti "ongelma" meillä on se, että keruun delta on n. 5 - 5,5 astetta vaikka keruupumppu on 100% nopeudella. (Juuri nyt sisään 5,9 astetta, ulos 1,0 astetta.) Ahdistaakohan meillä keruuputkisto virtausta liikaa?
Kyllä siitä on kyse, ellei kierrossa ole ilmaa.Kierrossa ei uskoakseni ole ilmaa, painemittari pysyy hyvin paikallaan, eikä kuulu lotinaa mistään enää. Ilmauksen vuoksi molempien koneikkojen keruun kierto on 100%, mutta vain alempi EP14 koneikko on käynnissä (ylemmässä koneikossa on patteriverkon puolella ilmalukko, pitää muuttaa putkitusta ennen kuin sen saa lämmöntuotantoon).
Millainen putkituksesta loppujen lopuksi tuli.
Jos on säätökuristimia, ne pitäisi avata täysin auki, koska kaikki kaivot ovat suunnilleen yhtä syviä.
Onko yhyteinen putki riittävän iso?
Nibe 1350 on ilmeisesti laite, jossa on 2 x 15 kW maalämpökoneet yhteisessä ohjauksessa.Tämä juuri on mielestäni syy tähän käyttäytymiseen. Yksi koneikko jaksaa hyvin n. 80 % keruupumpun nopeudella pitää deltan aisoissa. Mutta molempien koneikoiden käydessä yhteinen virtaama nousee niin paljon, että putkiston yhteinen osuus kuristaa kiertoa liikaa.
Kun vain toinen pumppu käy, tarvitaan lämmön keruulle vain noin 0,9 l/s virtaus.
Silloin keruupiirin painehäviö on alle 20 kPa.
Kun molemmat yksiköt käyvät tulee keruupiirin virtaamaksi noin 1,8 l/s ja keruun painehäviö kasvaa noin 60 kPa arvoon.
Kiertopumput eivät oikein enää jaksa tätä.
Siksi dT -arvo nousee.
...Mutta ennen kuin vaadin enempää toimittajilta, niin onko tästä deltan nousemisesta jotain haittaa?
- Hyötysuhde laskee, mutta kuinka paljon?
- Ulosmenevä vesi viilenee, jolloin pahimmillaan kaivon yläpää voi jäätyä, mutta vielä ainakin kaivoissa on niin paljon lämpöä, ettei ole todennäköistä?
- Keruupumput kuluttavat enemmän sähköä ja kuluvat nopeammin?
Eli onko tästä deltan suurenemisesta ja kiertovesipumppujen maksimitehosta kuinka iso haitta?
Sinähän ne miinukset tuossa erittelitkin.:Keskustelin Niben teknisen asiantuntijan kanssa, ja täälläkin esitettyä nyrkkisääntöä hän kertoi. Eli hyötysuhde huononee n. 3% 1K deltan muutoksessa. Mutta yli 5 asteen deltalla alkaa hyötysuhde laskemaan ja tätä tulisi välttää. Deltaa voi toki kasvattaa myös keruunesteen lämpötila, eli ilmeisesti softa korottaa deltaa, jos sisääntuleva vesi lämpenee paljon, jolloin 30 asteen keruunesteellä kone pyrkii jo n. 12 asteen deltaan. (Jos muistan asteet oikein.)
- Hyötysuhde laskee, mutta varsin vähän ja on vain pieni haitta.
- Ulosmenevä viilenee ja lisää melkoisesti kaivoihin menevien putkien yläpäähän jään muodotumista. Leutona talvena ei harmia, mutta kovalla pakkasjaksolla voi jopa nostaa alasmenevää putkea. Putkeen voi tulla vekki, joka haittaa tai estää nestekiertoa.
- Keruupumput kuluttavat enemmän sähköä ja kuluvat nopeammin. Näin on.
Keruuputkituksen sisäläpimitta on kovasti tärkeä. Tähänkin olisi kiinnitettävä suunnittelussa paremmin huomiota.
Uteliaisuuttani vielä kysyisin, minkälainen keruuputkitus tk:lla tai rsaarelalla on? Erityisesti täyttöryhmä / mutasihdit kiinnostavat.
Uteliaisuuttani vielä kysyisin, minkälainen keruuputkitus tk:lla tai rsaarelalla on? Erityisesti täyttöryhmä / mutasihdit kiinnostavat.
Mutta isoissa keruukentissä kuulemma optimoidaan ulkoisten pumppujen määrää ja deltaa, eli deltan nousu ei ole yksiselitteisesti huono, jos sillä voidaan välttää ulkoisten pumppujen hyötysuhteen huononemista suurempi pumpun sähkönkulutus.
Pakkasella lämmityskierron dT kuitenkin kasvaa normaalista 8-10 ast -> noin 12 - 15 asteeseen...?Nyt aiemmin on säädöillä pyritty mahdollisimman alhaiseen paluuveden lämpöön kompressoreille
Nibellähän on suositus paljon alempi.
Mikähän vaikutus tällä korkeahkolla dT:;llä on COP arvoon?
Pitäisiköhän asialle tehdä jotain?
Mahdollisuuksia on, kun vaan joku kertoisi, mikä olisi oikea tapa.
Nyt aiemmin on säädöillä pyritty mahdollisimman alhaiseen paluuveden lämpöön kompressoreille.
Nyt aiemmin on säädöillä pyritty mahdollisimman alhaiseen paluuveden lämpöön kompressoreille
Pitää oikoa tätä yleistä harhakäsitystä.
Lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilan laskeminen parantaa COP:a.
Pitää pyrkiä lauhduttimelta lähtevän veden mahdollisimman matalaan lämpötilaan, ei lauhduttimelle menevän.
Mutta jos Dt lauhduttimen yli pysyy vakiona, saadaan sama vaikutus aikaan mahdollisimman kylmällä lauhduttimelle menevällä vedellä.
Termodynaaminen totuus on että COP "tottelee" lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilaa.
Patterien lämmönluovutus on verrannollinen patterien keskilämpötilaan.
Lisäämällä virtausta ja laskemalla menoveden lämpötilaa, keskilämpötila ei muutu, poistuvan veden lämpötila nousee ja Dt pienenee eli tällä on COP:a parantava vaikutus.
Kylmäaine R407C on kolmen eri kylmäaineen seos, näillä on hieman erilaiset lauhtumislämpötilat. Tämä lauhtumislämpötilan liukuma on n. 6 C.
Olen jostakin lukenut, että tämä liukuma, 6 C, on hyötysuhteen kannalta paras Dt:n arvo.
ATS