Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Xargo - 16.11.11 - klo:12:29
-
Olen muutamassa viestiketjussa kyseenalaistanut maalämmön mitoituksen neliöiden mukaan kun kyseessä on uudisrakennus. Itse törmäsin tähän ilmiöön maalämpötarjouksia kysellessä. En saanut ainuttakaan (suoraa) tarjousta, joka olisi mitoitettu toimittamieni energiatodistuksen ja tasauslaskelman mukaan. Tyypillisesti minulle tarjottiin 150-180m kaivoa ja 6-8kW pumppua. Laskennallinen lämmitysenergian tarve 12 000kWh/a. Tuohon toki käyttövesi päälle. Kohteen tiedot täältä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg46502#msg46502
Löysin kuitenkin toimittajan (Novrel), joka suostui toimittamaan paketin omalla mitoituksellani. Eli kaivo on nyt 100m ja pumppuna kasikiloinen DHP-H. 8kW pumppu sen takia, koska on tuo amme tulossa ja haluan sen takia nopean käyttöveden tuoton. Nyt ehkä päätyisin IVT:n X11 malliin (en tiennyt siitä aikaisemmin). 100m kaivo on sekin ylimitoitettu laskennalliseen kulutukseen nähden, mutta tällä nyt mennään.
Lupailin tuolla muissa ketjuissa aikaisemmin, että lähettelen seurantatietoja, kunhan niitä kerääntyy ja nyt tuli ensimmäinen kuukausi ThermIQ:n logia täyteen:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%E4mp%F6/13_10-14_11_seuranta.PNG/_medium.jpg)
Toistaiseksi järjestelmä vastaa hyvinkin tarkasti laskennallista suorituskykyä. Toki vasta tuleva talvi näyttää varmuudella, miten kaivon käy. Yhden lämmityskauden talo on jo kuitenkin nähnyt suoralla sähköllä lämmitettynä ja silloin vastasi myöskin hienosti laskennallisia arvoja. IV on vielä tulpattu ja talossa ei asuta. Ilmanvaihto toimii tällä hetkellä painovoimaisesti tuuletusaukkojen kautta (luonnollisesti ei LTO:ta). Kun vertaan toteutuneita lämmityskuluja laskennallisiin, niin otan nuo ilmanvaihdon järjestelyt huomioon laittamalla koneellisen ilmanvaihdon ilmamääriksi pyöreän nollan.
Kohteeseen on tulossa myös jäteilman dumppaus maalämpökaivoon, mutta tosiaan IV ei ole vielä käytössä niin tuosta ei ole vielä kokemusta (simulaatioiden lisäksi).
Tulen päivittämään jatkossa tähän ketjuun kulutuslukemia, kunhan niitä tulee. Toistaiseksi ThermIQ logittaa muistikortille niin reaaliaikainen seuranta ei onnistu, mutta tekniseen tilaan on kyllä tulossa tietokone jatkossa, johon kytketään sitten 1-wire anturiverkko. Tarkoitus olisi seurata esim. tuon jäteilmapatterin toimintaa (anturitaskut löytyy).
<muoks>
Unohtui mainita oleellinen asia, eli sisälämmöt nostettu kahteenkymmeneen syyskuun puolessa välissä.
</muoks>
-
Onko mulla lukihäiriö vai onko kaivosta tulevan veden lämpötila ihan oikeasti nyt jo 0?
-
Onko mulla lukihäiriö vai onko kaivosta tulevan veden lämpötila ihan oikeasti nyt jo 0?
Se on vuorokauden minimi. Samoin kuin kaivoon menevän nesteen lämpötila. Käytännössä molemmat lämpötilat tulee siis vuorokauden pisimmän käyntijakson lopulta.
Vuorokauden keskiarvon ilmoittaminen antaisi turhan optimistisen kuvan, koska keruuneste lämpiää kohti teknisen tilan huonelämpötilaa käyntijaksojen välissä.
Kaivolta tuleva keruuneste oli eilen käyntijaksojen välissä n. 10min viinapiirin veivaamisen jälkeen 3,5C ja kaivovesi samaan aikaan vesiautomaatin imupuolelta mitattuna 5,5C.
-
Onko mulla lukihäiriö vai onko kaivosta tulevan veden lämpötila ihan oikeasti nyt jo 0?
Kyllä se voi olla vaikka keskellä kesää hetkellisesti pakkasella, jos kompressorin ottoteho keruupiiristä on paljon isompi kuin keruupiirin antoteho.
Tuon takia kaivon ja pumpun mitoituksien pitäisi olla jonkinlaisessa suhteessa toisiinsa.
Jos Xargo olisi saanut haluamansa 60m kaivon tuon 8kW pumpun kaveriksi, niin keruupiirin minimit olisivat jo käyneet selvästi miinuksen puolella.
-
Kyllä se voi olla vaikka keskellä kesää hetkellisesti pakkasella, jos kompressorin ottoteho keruupiiristä on paljon isompi kuin keruupiirin antoteho.
Tuon takia kaivon ja pumpun mitoituksien pitäisi olla jonkinlaisessa suhteessa toisiinsa.
Jos Xargo olisi saanut haluamansa 60m kaivon tuon 8kW pumpun kaveriksi, niin keruupiirin minimit olisivat jo käyneet selvästi miinuksen puolella.
Ei niinkään TEHO vaan ENERGIA...ei se lyhytaikainen iso teho mitään ongelmia tee vaan pitemmän aikavälin energiamäärä joka sieltä kaivosta otetaan...eli jos otettava energiamäärä ylittää tarjolla olevan niin sitten mennään kohti ikijäätä... ;)
-
Onko mulla lukihäiriö vai onko kaivosta tulevan veden lämpötila ihan oikeasti nyt jo 0?
Kyllä se voi olla vaikka keskellä kesää hetkellisesti pakkasella, jos kompressorin ottoteho keruupiiristä on paljon isompi kuin keruupiirin antoteho.
Tuon takia kaivon ja pumpun mitoituksien pitäisi olla jonkinlaisessa suhteessa toisiinsa.
Jos Xargo olisi saanut haluamansa 60m kaivon tuon 8kW pumpun kaveriksi, niin keruupiirin minimit olisivat jo käyneet selvästi miinuksen puolella.
Ihan mielenkiinnosta, miten määrittelet keruupiirin antotehon? Kuvailemasi tapaus, jossa kompressorin ottoteho (oletan nyt, että tarkoitat viinapiirin pumpussa luovuttamaa tehoa) on suurempi kuin keruupiirin antoteho on kyllä aika kaukaa haettu. Kun lämpötilero kasvaa riittävän suureksi niin tarvittava teho kyllä voidaan keruupiiristä ottaa vaikka kaivo olisi umpijäässä olettaen, että keruuneste ei jäädy (tyypillisesti -15C).
Kyseessä on lämmönvaihtimen pinta-alan mitoitus suhteessa vaihtimelta otettavaan tehoon. Eli siis keruupiirin putkiston veden ympäröimän osuuden pinta-alasta. On totta, että kasikiloinen pumppu haukkaa keruupiiristä niin suuren tehon, että tarvitaan suurempi lämpötilaero lämmönvaihtimen kahden nesteen välillä, jotta teho voidaan kattaa. Eli siis keruuneste viilenee kylmempään lämpötilaan kuin jos kaivossa olisi suurempi lämmönvaihdin (enemmän putkea).
Nyt kannattaa ottaa huomioon, että kaivon syvyydellä ei ole tuossa tarkastelussa vielä merkitystä. Kaivon syvyys taas alkaa vaikuttamaan siinä vaiheessa, kun mietitään, onko kaivoveden ja peruskallion välillä riittävästi luovuttavaa pinta-alaa. Tuntuu olevan kovin yleinen harhaluulo, että keruunesteen lämpötila olisi sama kuin kaivoveden (saati sitten kallion) lämpötila.
Siitä ollaan kyllä samaa mieltä, että kaivo ja pumpun teho kannattaisi mitoittaa keskenään sopiviksi, jos haetaan parasta mahdollista hyötysuhdetta vähimmällä mahdollisella säädöllä. Eli siis minun tapauksessa kaivossa oleva lämmönvaihdin on alitehoinen lämpöpumppuun nähden. Tästä johtuu se, että käyntijakson aikana keruuneste viilenee nopeammin kuin vaikka 6kW pumpulla. Aika loogista. Kesällä ei muuten hirveästi taida olla lämmitystarvetta ja käyttövettä tehtäessä tuskin pyöritään hirveän pitkissä käyntijaksoissa, jolloin keruunestekään ei ennätä hirveästi jäähtyä.
Ajoin vielä aiheesta simulaation EED:lla 60m ja 100m kaivoille:
100m:
JUN 8.15
JUL 8.12
AUG 8.10
SEP 5.88
OCT 4.82
NOV 3.61
DEC 2.50
60m:
JUN 7.35
JUL 7.29
AUG 7.26
SEP 3.58
OCT 1.82
NOV -0.17
DEC -2.01
Keruunesteen lämpötila oli eilen 3,5C eli heittää 0,11K tuosta simulaatiosta, eli samassa suuruusluokassa pyöritään. Jokainen näitä mittaillut varmaan myös tietää, että mittausajankohdalla ja anturilla voi olla suurikin vaikutus mittaukseen.
Eli 60m kaivolla oltaisiin nyt pakkasen puolella. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaivo olisi jäässä. Esim. omassa tapauksessani kaivovesi pysyttelee n. 2K korkeammassa lämpötilassa kuin keruuneste. En nyt myöskään ottanut huomioon noissa laskelmissa jäteilman dumppausta, enkä autotallin LTO:ta.
Enkä myöskään tarkoita, että olisin jotenkin pettynyt, että kaivoni on syvempi kuin mitoituksen mukaan laskettu. Kunhan vaan väitän, että jopa 60m kaivo voisi riittää.
<muoks> kirjoitusvirhe korjattu + lisäys:
Kuormittamattoman kallion lämpötila on näissä laskelmissa 8,0C. Todellisuudessa voi tietenkin poiketa tuosta. EED:n demoversio ei anna tuota kuitenkaan muuttaa.
</muoks>
-
Kyllä se voi olla vaikka keskellä kesää hetkellisesti pakkasella, jos kompressorin ottoteho keruupiiristä on paljon isompi kuin keruupiirin antoteho.
Tuon takia kaivon ja pumpun mitoituksien pitäisi olla jonkinlaisessa suhteessa toisiinsa.
Jos Xargo olisi saanut haluamansa 60m kaivon tuon 8kW pumpun kaveriksi, niin keruupiirin minimit olisivat jo käyneet selvästi miinuksen puolella.
Ei niinkään TEHO vaan ENERGIA...ei se lyhytaikainen iso teho mitään ongelmia tee vaan pitemmän aikavälin energiamäärä joka sieltä kaivosta otetaan...eli jos otettava energiamäärä ylittää tarjolla olevan niin sitten mennään kohti ikijäätä... ;)
Juurikin näin ja tässä kuukautiset keruupiirin lämpötilat 25 vuoden kuormituksen jälkeen 60m kaivolla:
JAN -3.89
FEB -3.61
MAR -2.30
APR -0.74
MAY 1.43
JUN 5.40
JUL 5.66
AUG 5.82
SEP 2.27
OCT 0.61
NOV -1.30
DEC -3.07
Tuossakaan ei ole huomioitu hukkalämmön dumppausta. Keskilämpötila tukevasti plussan puolella. Näissä on käyttövesi mukana.
-
Kyllä se voi olla vaikka keskellä kesää hetkellisesti pakkasella, jos kompressorin ottoteho keruupiiristä on paljon isompi kuin keruupiirin antoteho.
Tuon takia kaivon ja pumpun mitoituksien pitäisi olla jonkinlaisessa suhteessa toisiinsa.
Jos Xargo olisi saanut haluamansa 60m kaivon tuon 8kW pumpun kaveriksi, niin keruupiirin minimit olisivat jo käyneet selvästi miinuksen puolella.
Ei niinkään TEHO vaan ENERGIA...ei se lyhytaikainen iso teho mitään ongelmia tee vaan pitemmän aikavälin energiamäärä joka sieltä kaivosta otetaan...eli jos otettava energiamäärä ylittää tarjolla olevan niin sitten mennään kohti ikijäätä... ;)
Väännetääs nyt rautalangasta mitä tarkoitin.
Jos kompura jäähdyttää nestettä 3 asteella virtauksella x ja kaivo lämmittää nestettä 2 asteella virtauksella x. Tästä seuraa sellaista, että joka kerta kun neste on pyörähtänyt yhden täyden kierroksen kaivossa, laskee pumpulle tulevan nesteen lämpötila 1 asteella. Jos kaivon lämpötila on lähto tilanteessa vaikka +5c astetta, niin 6 kierroksen jälkeen kaivon lämpötila on jo -1c. Tämä näin karkeasti pyöristellen, koska toki kaivon antoteho nousee sitä mukaan kun keruunesteen ja kaivon lämpötilaero kasvaa...eli keruupiirin lämpötilan muutos ei ole ihan noin lineaarista.
Vielä toisella tavalla.
Kompuran ottaa vaikka 4kW nesteestä tehoa lämpötilaerolla 3c.
Jos keruupiirissä(putkessa) on liian vähän pinta-alaa, niin 3c lämpötilaerolla putken läpi ei kaivosta siirry energiaa 4kW teholla.
Ja vielä...
En puhunut mitään ongelmista tai jäätymisestä, vaan siitä että matalemmalla kaivolla käyntijakson lopussa keruuneste olisi kylmempää. Jäätymisen kannalta tuolla ei ole juurikaan merkitystä. Se vaikuttaa vain hyötysuhteeseen (jossain määrin).
Jos kaivo on oikein reilusti matala suhteessa kompuran ottotehoon, niin talvella voi sitten tulla vastaan (jossakin tilanteessa) jo valmistajan asettama keruupiirin minimilämpötila, joka esimerkiksi Niben pumpuissa on tehdasasetuksena -7c. Mikäli keruupiiri saavuttaa tuon lämpötilan (hetkellisesti) niin olettaisin kompuran pysähtyvän, vastuksen kytketyvän ja pumpun ilmoittavan virheestä/viasta.
Oliskohan tuossa nyt riittävästi rautalankaa...
-
Juurikin näin ja tässä kuukautiset keruupiirin lämpötilat 25 vuoden kuormituksen jälkeen 60m kaivolla:
JAN -3.89
FEB -3.61
MAR -2.30
APR -0.74
MAY 1.43
JUN 5.40
JUL 5.66
AUG 5.82
SEP 2.27
OCT 0.61
NOV -1.30
DEC -3.07
Tuollaisen kanssa voisi ehkä käydä sillä tavalla, että joulu-/tammikuussa kaivo on umpijäässä ja putki niin lutussa, että neste ei enää kunnolla kierrä. Lopun talvea sitten lämmitettäisiin todella huonolla hyötysuhteella.
-
Tuli vaan mieleen että voisihan tuon putken jättää suosiolla pintaan niin olisi sitten helpompi sulatella.
-
Juurikin näin ja tässä kuukautiset keruupiirin lämpötilat 25 vuoden kuormituksen jälkeen 60m kaivolla:
JAN -3.89
FEB -3.61
MAR -2.30
APR -0.74
MAY 1.43
JUN 5.40
JUL 5.66
AUG 5.82
SEP 2.27
OCT 0.61
NOV -1.30
DEC -3.07
Tuollaisen kanssa voisi ehkä käydä sillä tavalla, että joulu-/tammikuussa kaivo on umpijäässä ja putki niin lutussa, että neste ei enää kunnolla kierrä. Lopun talvea sitten lämmitettäisiin todella huonolla hyötysuhteella.
Kuten varmaan hyvin tiedät niin vesi luovuttaa jäätyessään huomattavan paljon lämpöä. Eli siinä vaiheessa kun kaivovesi alkaa jäätyä niin kaivoveden lämpötilan laskunopeus pienenee huomattavasti. Sama juttu on havaittavissa maapiireillä. Maapiirin lämpötila laskee kohti nollaa, mutta pakkasen puolelle ne eivät juuri mene. Sama juttu toteutuu aivan varmasti myös kaivon tapauksessa. Sekin nähdään tässä talven mittaan.
Kommentoin samalla tuota ylempää viestiäsikin.
Kuten itsekin totesit, pätee tuo 3-2=1 logiikka vain ensimmäisellä kierroksella. Toisella kierroksella tilanne onkin jo 3-2+x=1-x jne.. Eli siis kun lämpötilaero kasvaa, lähestytään tilannetta jossa kaivo luovuttaa keruupiiriin siitä otetun tehon. Tässä toimintapisteessä sitten jyskytetään siihen asti kunnes ympäröivä maaperä on viilennyt useamman asteen (notgonnahappen). Eli hyötysuhde laskee kyllä, koska pumpulle tulee huomattavasti viileämpi keruuneste, mutta se siitä, ellei sitten vedetä viinoja jäihin. Niinhän tuossa sitten totesitkin, että etenkin käyntijakson lopulla hyötysuhde on huonompi kuin syvemmällä kaivolla.
seppaantia lainatakseni: "Esko Kaappolan luennon mukaan hyötysuhde laskee 3%/K". Eli hyötysuhde laskee pahimmassa tapauksessa (lämpötilat Tammikuun lopulta 25 vuoden käytön jälkeen) 15,3%. Jos miettii vaikka sen 12 000kWh/a lämmitystarpeen mukaan niin säästö syvemmällä kaivolla on 723kWh/a. Tuo siis sillä oletuksella, että joka kuussa 100m ja 60m kaivojen lämpötilaero on Tammikuun lopun kaltainen (ei ole, nähdään taulukosta). Aika kauan menee ekstrametrien takaisinmaksuun ja 60m on jo sellaista urheilua, että en siihen lähtisi (enkä lähtenyt) ilman jonkin sortin takausta.
En nyt ihan nää miten tuo Niben -7C tässä vaikuttaisi kun puhutaan kuitenkin ääritapauksessakin -3,89C lämpötilasta. Vielä on seiskaan matkaa. Omassa pumpussa tuo raja on muuten -10C. Enemmän huolettaisi viinan oikea lantraussuhde jos olisi 60m kaivo ilman dumppausta.
Mutta ymmärrän kyllä, että asiassa halutaan pelata varman päälle, mutta olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että olisi ollut aika hölmö veto (rahanhukkaa siis) ottaa omaan kohteeseeni esim. 180m kaivo (sellaisiakin tarjottiin).
Lähinnä olisi kiva nähdä, että uudisrakentajille olisi tarjolla paikkaansapitävää tietoa asiasta. Jos osoittautuu, että olinkin väärässä niin toki haluan senkin tuoda esille. Siksipä laitoin tämän ketjunkin pystyyn, että voidaan talven mittaan naureskella jäätyvää kaivoa. ;)
Aika vähällä kulutuksella sitä ollaan ainakin toistaiseksi päristelty. ThermIQ:n käppyröistä laskien astepäiväluku s17 välille 14.10-14.11 on 368 ja sinä aikana kompura haukkasi 253,75kWh. Kiertovesipumput tuohon päälle. Ominaislämpöhäviö ilman IV:ta 103W/K. Muut tiedot löytyy tiedonkeruuketjusta. Pumpun osuus lämmityskuluista vielä laskee kun taloon tuodaan taulutelkkarit sun muut lämpökuormat.
-
Meidän talossa on varmaankin 12000 kwh luokkaa lämmitysenergian tarve ja 8kw pumpun käyttöaste 4 hengen käyttövesineen on ollut pahimman kuukauden aikana 40%. Eli ei paljon mitään. Siinä saa keruupiirille palautumisaikaa melko reilusti keskellä kylmintäkin kuukautta.
Tällaisia keskimääräisiä vuorokausikulutuksia meillä: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=8141.0;attach=24283;image
Omia energiatodistuksiani en ole koskaan nähnyt, eikä siinä mitään näkemisen arvoista varmaan olekaan. Sen on tehnyt sellainen ihminen joka ei ollut energiatodistusta koskaan aikaisemmin nähnytkään... ;D
-
Juurikin näin ja tässä kuukautiset keruupiirin lämpötilat 25 vuoden kuormituksen jälkeen 60m kaivolla:
JAN -3.89
FEB -3.61
MAR -2.30
APR -0.74
MAY 1.43
JUN 5.40
JUL 5.66
AUG 5.82
SEP 2.27
OCT 0.61
NOV -1.30
DEC -3.07
Tuollaisen kanssa voisi ehkä käydä sillä tavalla, että joulu-/tammikuussa kaivo on umpijäässä ja putki niin lutussa, että neste ei enää kunnolla kierrä. Lopun talvea sitten lämmitettäisiin todella huonolla hyötysuhteella.
Eli hyötysuhde laskee kyllä, koska pumpulle tulee huomattavasti viileämpi keruuneste, mutta se siitä, ellei sitten vedetä viinoja jäihin. Niinhän tuossa sitten totesitkin, että etenkin käyntijakson lopulla hyötysuhde on huonompi kuin syvemmällä kaivolla.
En nyt ihan nää miten tuo Niben -7C tässä vaikuttaisi kun puhutaan kuitenkin ääritapauksessakin -3,89C lämpötilasta. Vielä on seiskaan matkaa. Omassa pumpussa tuo raja on muuten -10C. Enemmän huolettaisi viinan oikea lantraussuhde jos olisi 60m kaivo ilman dumppausta.
Lähinnä olisi kiva nähdä, että uudisrakentajille olisi tarjolla paikkaansapitävää tietoa asiasta. Jos osoittautuu, että olinkin väärässä niin toki haluan senkin tuoda esille. Siksipä laitoin tämän ketjunkin pystyyn, että voidaan talven mittaan naureskella jäätyvää kaivoa. ;)
Varmaan tiedättekin, että keruupiirin viinat ei mene jäähän (kesto -15), vaan -ainakin meikäläisen tapauksessa- porakaivon vesi keruuputken (meno pumpulta kaivoon) ympärillä ja nimenomaan teräsputkiosuudella (20m).
"Menoputki" jäätyy porakaivossa vesipinnasta alaspäin...
Jäätyminen alkoi, kun pumpun käyntiajat pitenivät kovemmilla pakkasilla ja liuoksen lämpötila pumpulta kaivoon laski -3...-4 asteeseen
Jäätymisen seurauksena liuoksen kierto "kuristui" ja kylmensi menoa kaivoon vielä -1 ...-2 astetta.
Kaivolta tuleva liuos ei ole koskaan mennyt "pakkasen puolelle".
Pumppu käynyt vuodesta 2007...
Siinä mielessä nuo vajaan -4 asteen lukemat hirvittäisi täällä Kainuussa... ;)
Jatketaan testausta...
-
"Xargolla" on jo nyt keruuliuoksen minimolämpötilat
- kaivosta 0 C
- kaivoon -3 C
Minulla oli pari viikkoa sitten seuraavat arvot
- Kaivosta +5 C
- Kaivoon +2 C
- Kylmäaine paisuntaventtiilin jälkeen -7 C
Kylmäaine on siis 9 C kylmempää kuin kaivoon menevä keruuliuos.
Xargolla saattaa olla jo nyt kymäaine -12C höyrystimen sisäänmenossa.
Vara keruuliuoksen hyytymiseen on enää 3C - 5C
Kertaluonteinen pitkäaikainen kompressorin käyntijakso (esim. paljon lämmintä vettä kerralla) saattaa jo nyt jäädyttää höyrystimen ja aiheuttaa kompressorin laukeamisen alipaineesta.
ATS
-
Miten nopeasti keruuputkessa oleva neste muuten lämpenee? Oletetaan, että kaivossa veden lämpötila olisi keskimäärin 5,5 astetta ja keruuputken sisältö 0 astetta. Putken pituus tuo 200 metriä. Oliko tähän joku laskukaava?
-
"Xargolla" on jo nyt keruuliuoksen minimolämpötilat
- kaivosta 0 C
- kaivoon -3 C
Minulla oli pari viikkoa sitten seuraavat arvot
- Kaivosta +5 C
- Kaivoon +2 C
- Kylmäaine paisuntaventtiilin jälkeen -7 C
Kylmäaine on siis 9 C kylmempää kuin kaivoon menevä keruuliuos.
Xargolla saattaa olla jo nyt kymäaine -12C höyrystimen sisäänmenossa.
Vara keruuliuoksen hyytymiseen on enää 3C - 5C
Kertaluonteinen pitkäaikainen kompressorin käyntijakso (esim. paljon lämmintä vettä kerralla) saattaa jo nyt jäädyttää höyrystimen ja aiheuttaa kompressorin laukeamisen alipaineesta.
ATS
Eipä tähän ole paljon muuta lisättävää kuin, että en usko, että tällä yhdistelmällä tulee pitkiä käyntijaksoja. Jos on tullakseen niin lasken integraalia. Mutta tulipahan tässä mieleen, että voisin kyllä ajaa testin, jossa pakotan pumpun tekemään pitkän käyntijakson. Siinähän sen sitten näkee mitä tapahtuu.
Ymmärrän kyllä, että tällä pumpulla on väärillä säädöillä mahdollista aiheuttaa ongelmia, koska kaivo on kyllä alimitoitettu pumppuun nähden. Sitten taas väitän että kaivo on ylimitoitettu vuotuiseen energiantarpeeseen nähden. Siksi olen yrittänyt painottaa, että pumpun ollessa turhan tehokas kaivoon nähden, korostuu oikeiden asetusten hakeminen.
Energiatodistuksesta sen verran, että en itsekään pidä sitä lappua pidä juuri minään. Tasauslaskelma on paljon käyttökelpoisempi kapistus. Mutta joka tapauksessa Raksaajan kertoma alleviivaa sitä pointtia, joka mulla oikeastaan oli, että näitä laskelmia ei hyödynnetä. Ne ajatellaan vain pakollisena pahana, joilla kiusataan rakentajia. Tehdään koska näin on määrätty. Tämä oli oikeastaan tämän ketjun idea. Haluan keskustella, olisiko tasauslaskelman tai vastaavan hyödyntäminen lämmitysjärjestelmän mitoituksessa järkevää. Tässähän se talven mittaan nyt sitten selviää.
Itse nään tasauslaskelman erittäin hyödyllisenä suunnittelutyökaluna monessakin paikassa. Energiatodistusta olen lähinnä joskus vertaillut muiden vastaaviin. Mieluummin kyllä tekisin senkin vertailun tasauslaskelmien välillä.
Vielä pieni lisäys noihin keruupiirin lämpötiloihin. Tuo ensimmäinen käppyrä, jossa on vain vuorokauden minimit, ei tietenkään kerro mitä tapahtuu käyntijakson sisällä. Tässä siis siitä dataa:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%E4mp%F6/kayntijakso_14_10.PNG/_medium.jpg)
... ja kuukauden päästä vastaava käyntijakso:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%E4mp%F6/kayntijakso_14_11.PNG/_medium.jpg)
Molemmat käyntijaksot ovat kohdasta, jossa lämmitysveden pyynti on noussut 23 -> 24 ja sen jälkeen on ollut yksi kokonainen käyntijakso ennen tätä. Tällä pyrin siis siihen, että nämä vastaisivat mahdollisiman hyvin toisiaan ja erona olisi vain kuukauden aikana tapahtunut kaivoveden ja maaperän jäähtyminen.
Ei noista nyt juuri oleellista eroa löydy, mitä tietenkin haittaa vain yhden asteen resoluutio. Mutta kuten näkyy, kaivolta tuleva neste oli jo kuukausi sitten käyntijakson lopussa nollassa. Väitän edelleen, että se johtuu liian pienestä keruuputken pinta-alasta. Lämpö ei vaan yksinkertaisesti ennätä siirtyä kaivovedestä keruunesteeseen. Edelleenkin tähän ongelmaan auttaa se tuleva jäteilman dumppaus. Kolmiputkinen keruuputkistokin olisi voinut olla fiksu veto, kuten sailor jossain aiemmassa ketjussa ehdotti.
Käyn ajamassa sen ylipitkän käyntijakson niin nähdään miten käy. Mulla on muuten viinapiirissä kalvopaisunta ja siinä painemittari. Asennuksen jäljiltä sinne jätettiin 0,4bar paine, joka laski pikkuhiljaa lukemaan 0,3bar ja on nyt siinä pysynyt. Siitähän ymmärtääkseni näkee suoraan, jos putket alkavat litistyä. Tuohon kaivon jäätymiseenkin muuten auttaa tuo jäteilman dumppaus, koska esim. saunomisen yhteydessä on tarjolla lämmintä ilmaa, josta sitten painetaan energia kaivoon jäitä sulattelemaan.
-
Paljonko sulla on muuten käyntijaksojen väli tällä hetkellä, suurinpiirtein...
-
Meillä pisimmät käyntijaksot tulee kun isolla porukalla kylmillä ilmoilla saunotaan/kylvetään. Saattaa pumppu käydä yhtä jaksoisesti 3-5 tuntia. Aika pitkiä käymisjakso tulee myös silloin, kun ulkolämpötila joskus talvella muuttuu nopeasti paljon eli lattiaveden pyyntilämpötila nousee useammalla asteella lyhyessä ajassa.
-
Xargolla on toki se ässä hihassaan että hän kykenee "elvyttämään" kaivon laskemalla sieltä vettä viemäriin, eli ei taatusti jäädy koskaan mikäli laittaa vesipumpun ajastimen perään pumppaamaan joka päivä vettä pois kaivosta 8-)
-
Xargon kaivo on riittävä Tomppelin laskukaavalla laskettuna? Jäätymiskysymyksissähän törmätään kahteen tekijään, eli kaivo on kylmenpi ylhäältä kuin alhaalta ja ulkolämpötila vaikuttaa kaivoon 16 metrin syvyyteen. Lisäksi (kolmas) tärkein tekijä, joka on tullut esille foorumillakin, on maaporauksen pituus. Sillä osalla kallio ei lämmitä kaivovettä. Harmi, ettei tuo EED toimi muussa kuin PC:ssä.
-
Jaksojen väleissä lepäillään tyypilllisesti n. 50-90min. Suurinpiirtein 8-11 jaksoa tulee vuorokaudessa.
Ajoin tänään sen ylipitkän käyntijakson. Ajattelin, että samalla on otollinen paikka kokeilla jäteilmakanavan patteria. Avasin yläkerrasta yhden poiston ja yhden tulon ja laitoin IV-koneen hyrräämään kakkosnopeudella. Niinhän siinä kävi kuin ajattelinkin. Eli 42min kohdalla saavutettiin kaivolta tulevalle lämpötilalle 0C ja siinä se sitten pysyikin pitkään kunnes 2h 4min kohdalla tippui lukemaan -1. Annoin vielä pyöriä 6min ja jätin sitten siihen. Viinapiirin eristämättömät liitinosat kyllä vetivät tyylikkäästi kuuraan, mutta se suli pois muutamassa minuutissa kun lopetti pumppauksen.
Laitan tarkempaa juttua kuvien ja käppyröiden kera varmaan viikonlopun aikana tms..
Käyntijaksojen pituuksien uskon pysyvän kurissa suurella varaavalla massalla hyvällä eristyksellä. Käyrä on 24 ja on toistaiseksi toiminut moitteetta. En ole varma mitä tuo nyt tarkoittaa kulmakertoimena, kun en ole vielä nähnyt muita kuin 23 tai 24 asteen pyyntejä. ;D Mutta ainakin 5K/1K se on, eli tuon mukaan -28C pakkasilla menovesi olisi 29C. Enpä kyllä ihan tuohon jaksa uskoa, mutta aika näyttää. Käyttöveden vaikutus käyntijaksoihin nyt varmasti on ihan samanlaista kuin muillakin, mutta tulipahan nyt ainakin kokeiltua, että reilun parin tunnin käyntijakso ei ainakaan ole mikään ongelma.
sailor on hyvinkin oikeassa tuossa, että vesiautomaatin käyttö myöskin elvyttää kaivoa. Samoin tekee tuo jäteilman kanavapatteri. En silti usko, että vuotuisen energiantarpeen suhteen tulisi ongelmia vaikka noita ei olisikaan. Mutta kaivoon nähden ylimitoitetun pumpun kanssa nuo on kiva olla olemassa.
Tomppelin excel-pohjan mukaan riittäisi 57m kaivo. Täsmää hyvin EED:n kanssa ja siksipä olenkin 60m kaivosta puhunut. Painotan tosin taas sitä, että 8kW pumppu aiheuttaa omat ongelmansa vielä 100m
kaivonkin kanssa, puhumattakaan 60m kaivosta.
Teräsputkea on 3m ja vedenpinta on alle metrin etäisyydellä putken päästä. Hauskana kuriositeettina kaivoveden pinta on yli salaojien tason, mutta silti salaojat ovat kuivat. Vesi ilmeisesti virtaa kalliopohjaa pitkin talon ali. Onneksi on kunnon läjä mursketta välissä ja murskeen päällä vielä reilusti sepeliä kapilaarikatkona.
-
Meillä pisimmät käyntijaksot tulee kun isolla porukalla kylmillä ilmoilla saunotaan/kylvetään. Saattaa pumppu käydä yhtä jaksoisesti 3-5 tuntia.
Sullahan oli 8kW pumppu. Tuohon tarkoittaa sitä, että 40C vettä kuluu 785l (4 tunnin käyntijakson mukaan laskettu, oletettu 5C vesi kunnan verkosta). Eli 65min suihkuttelua täydellä höngällä. Ei kai tuohon voi muuta sanoa kuin, että oma tapani saunoa on hieman erilainen. Vaikka olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että maalämmöllä tuotetulla vedellä kannattaakin läträtä, koska onhan se halpaa. Ei sitä pumppua tietenkään kannata ostaa pölyttymään.
-
Meillä pisimmät käyntijaksot tulee kun isolla porukalla kylmillä ilmoilla saunotaan/kylvetään. Saattaa pumppu käydä yhtä jaksoisesti 3-5 tuntia.
Sullahan oli 8kW pumppu. Tuohon tarkoittaa sitä, että 40C vettä kuluu 785l (4 tunnin käyntijakson mukaan laskettu, oletettu 5C vesi kunnan verkosta). Eli 65min suihkuttelua täydellä höngällä. Ei kai tuohon voi muuta sanoa kuin, että oma tapani saunoa on hieman erilainen. Vaikka olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että maalämmöllä tuotetulla vedellä kannattaakin läträtä, koska onhan se halpaa. Ei sitä pumppua tietenkään kannata ostaa pölyttymään.
Jos talon lämmitystarve on vaikka 3-5 kw ja 4-6 aikuista ja 4-6 lasta saunoo ja kylpee 3-4 tunnin aikana, niin kyllä siinä pumppu saa töitä tehdä tauotta. Eli pumppu vaihtelee lennosta varaajan lämmityksen ja talon lämmityksen välillä. Ei suinkaan aivan koko aikaa lämmitä pelkästään käyttövettä...tai saattaa vaikka lämmittääkin. 8-12 hengen suihkussa käyminen vie kyllä aika paljon lämmintä vettä.
Onneksi vieraatkin viihtyy myös saunossa hyvät tovit, niin pysyy pumppu ongelmitta veden kulutuksen tahdissa ;D
-
Jos talon lämmitystarve on vaikka 3-5 kw ja 4-6 aikuista ja 4-6 lasta saunoo ja kylpee 3-4 tunnin aikana, niin kyllä siinä pumppu saa töitä tehdä tauotta. Eli pumppu vaihtelee lennosta varaajan lämmityksen ja talon lämmityksen välillä. Ei suinkaan aivan koko aikaa lämmitä pelkästään käyttövettä...tai saattaa vaikka lämmittääkin. 8-12 hengen suihkussa käyminen vie kyllä aika paljon lämmintä vettä.
Onneksi vieraatkin viihtyy myös saunossa hyvät tovit, niin pysyy pumppu ongelmitta veden kulutuksen tahdissa ;D
Näinhän se on, että pumppu toki kannattaa mitoittaa tarpeen mukaan. Mulla on tulossa 3m2 sauna ja sen kaverina 3,7m2 pesutilat, eli aika ahdasta tulisi 8-12 saunakesteissä. Sitä kautta ei myöskään ole ihan yhtä kovia vaatimuksia käyttöveden teon suhteen kun esim. sulla. Lähinnä haluan, että saan käyttövettä nopeasti ammetta varten, siksi 8kW pumppu. Voihan se olla, että joskus tulee tarvetta suurille käyttövesimäärille, mutta sitten taidan vaan napsauttaa vastukset päälle jos moinen erikoistapaus kohdalle osuu.
Mutta tottahan tuo, että jos paljon harrastaa isoja saunakekkereitä niin tottakai se täytyy huomioida mitoituksessa. Se ei kuitenkaan muuta sitä ajatusta, etteikö lämmitysenergian osuuden mitoituksessa voisi uudisrakennuksessa käyttää esim. tasauslaskelmaa. Se kuitenkin oli tässä pohdinnan aiheena.
-
Kerropa Xargo lisää tuosta jäteilman lämmön dumppaamisesta kaivoon.
Oletko tarkoituksella laittanut kuutio-LTO:n, että jäisi enemmän lämpöä dumpattavaksi kaivoon? Oletko laskenut että se olisi jotenkin kannattavampaa, kuin laittaa parempi LTO siirtämään se sama lämpö tuloilmaan?
Onko ideana käyttää tuota dumppausta lähinnä kesäaikana vai meinaatko että lämpöä jää dumpattavaksi myös talvella?
Eikö talvella ongelmaksi muodostu jäteilman kanavapatterin jäätyminen?
-
Kerropa Xargo lisää tuosta jäteilman lämmön dumppaamisesta kaivoon.
Oletko tarkoituksella laittanut kuutio-LTO:n, että jäisi enemmän lämpöä dumpattavaksi kaivoon? Oletko laskenut että se olisi jotenkin kannattavampaa, kuin laittaa parempi LTO siirtämään se sama lämpö tuloilmaan?
Onko ideana käyttää tuota dumppausta lähinnä kesäaikana vai meinaatko että lämpöä jää dumpattavaksi myös talvella?
Eikö talvella ongelmaksi muodostu jäteilman kanavapatterin jäätyminen?
Eli jäteilmakanavassa on Veab CWK-200-3-2,5 kanavapatteri. IV-koneena Digit SE2 mlv/vkl. Ideana juuri tuo, että kuutiokoneella ei hirveän usein mennä jäteilmassa pakkasen puolelle niin jäteilmaan jää vielä talteenotettavaa. Nollakeleillä olen simuloinut käyntijakson aikana n. 1,5kW tehoja. Siis teho, joka siirtyy jäteilmasta keruunesteeseen. Eri asia sitten on, kuinka paljon tuosta energiasta saadaan enää koskaan takaisin. Käyntijakson ulkopuolella teho tietenkin tippuu, koska keruuneste on lämpimämpää. Vastaavasti pienennän silloin virtausta. Silloin teho nollakeleillä n. 500W.
Juuri tuota jäätymistä olen miettinyt, mutta olen pähkäillyt, että käyntijaksojen ulkopuolella keruuneste kyllä sulattaa jään ja onhan IV-koneessa oma (huono) jäätymisenesto, joka auttaa myös jäteilmapatteria. Eilen kuitenkin kun testailin, niin patteri ei kumma kyllä mennyt jäähän vaan jäteilma sai pidettyä lämmöt riittävän korkealla vaikka patterille meni pahimmillaan -3,4C viina. Kondenssivettä kyllä tuli reilusti. Eli viemäröinti pitää olla (ja on) kunnossa. Kondenssi myös varmistaa sitä, että energiaa siirtyy kunnolla.
Kertoilen tästäkin lisää, kunhan ennätän istahtaa alas ja vertailla tuon eilisen käyntijakson käppyrää aikaisempiin normaaleihin vetoihin. Nopealla vilasulla kyllä näyttäisi, että kaivolta tulevan viinan 0C saavuttamiseen meni useita minuutteja pidempi aika. Loogista sekin.
Kovilla pakkasilla voi käydä (ja käykin) niin, että käyntijaksojen välissä jäteilma on keruunestettä kylmempää ja silloin patteri on syytä ohittaa. Sitä varten löytyy nyt käsisulut, jotka moottoroin jos näyttää siltä, että tuollaisia tapauksia on merkittävä määrä vuodessa. Olen kyllä tuotakin simuloinut, mutta muistiinpanot ovat niin epämääräisiä, ettei niistä kukaan muu selkoa saa. Kovilla pakkasillahan keruuneste on jo kylmennyt huomattavasti IV-koneen nestekiertoisella etulämmityspatterilla. Eli suht alhaisilla lämpötiloilla pitäisi tuon jäteilmapatterin vielä toimia. Esim. -15C pakkasilla jäteilmapatteri siirtää simulaation mukaan vielä 92,42W tehon käyntijakson välissä. Ei kannata tietenkään täysillä simulaatioon luottaa, mutta ainakin tuo ensimmäinen testi näytti samansuuntaiselta.
Parempi IV-kone olisi maksanut 3000€ enemmän (Pandion kahdella vesipatterilla) ja laskin, että se ei olisi maksanut itseään järkevässä ajassa takaisin. Lisäksi kiekkokoneissa on muita juttuja, joista en tykkää. Kanavapatterista taas kaikki suunnittelijat olivat sitä mieltä, että on täysin hukkaanheitettyä rahaa kun moista ehdotin. Siinäpä jo riittävä motivaatio tälläiselle vänkyrälle lähteä asiaa selvittämään. Tein simulaatiot ja totesin, että tämähän voi jopa toimia. Eli lyhykäisyydessään päädyin tähän ratkaisuun ihan mielenkiinnosta. Erityisen kiinnostavana erona perinteiseen LTO:hon pidän sitä, että tämä ottaa talteen energiaa silloinkin kun sitä ei sisäilmassa tarvita (kun normi LTO on jo ohitettu). Talossa on 200mm runkokanavat, jotta saan kunnon puhurin tarvittaessa aikaan. Jos tämä sitten osoittautuu toimivaksi niin saa vapaasti kopioida. Yhteen vastaavaan törmäsinkin jo:
http://www.asuntokiinteisto.fi/lehti.php?sub=artikkeli&jid=68
Tuossa oli hauskaa se, että idea on sama, mutta toisistaan riippumattomasti melkein samaan aikaan lähdetty toteuttamaan. Mulla patteri piirrettiin suunnitelmiin 2009-2010 vuodenvaihteen paikkeilla. Jos ton uutisen spekseillä mennään niin mulla on "130m virtuaalikaivo" ::) Tossa kerrostalossa ei vaan tainnut olla ollenkaan muuta LTO:ta jos nyt oikein ymmärsin eli ei ole siinä mielessä vertailukelpoinen.
<muoks>
Jäi huomioimatta tuossa -15C casessa etulämmityspatterilla tapahtunut viinan lämpötilan aleneminen. Korjattu LTO teho on 255,8W.
</muoks>
Kaikki nämä kanavapatterisimulaatiot on laskettu Veab Selectillä:
http://calculation.veab.com/
-
Kovilla pakkasilla voi käydä (ja käykin) niin, että käyntijaksojen välissä jäteilma on keruunestettä kylmempää ja silloin patteri on syytä ohittaa. Sitä varten löytyy nyt käsisulut, jotka moottoroin jos näyttää siltä, että tuollaisia tapauksia on merkittävä määrä vuodessa.
Kovilla pakkasilla yleensä kuutio LTO pysäyttää tuloilmapuhaltimen jos LTO kennolla lämpötila laskee liian alas.Kun tulopuhallin ei pyöri ja poistopuhallin pyörii niin jäteilman lämpötila nousee lähelle huonelämpötilaa kun ei ole tuloilmaa sitä jäähdyttämässä.
Silloinhan pitäisi jäteilmasta saada dumppauskonvektorilla suurempi energiamäärä talteen kuin tilanteessa jossa tulopuhallin pyörii.
Jos nyt ajatuksen oikein ymmärsin ;)
-
Kovilla pakkasilla voi käydä (ja käykin) niin, että käyntijaksojen välissä jäteilma on keruunestettä kylmempää ja silloin patteri on syytä ohittaa. Sitä varten löytyy nyt käsisulut, jotka moottoroin jos näyttää siltä, että tuollaisia tapauksia on merkittävä määrä vuodessa.
Kovilla pakkasilla yleensä kuutio LTO pysäyttää tuloilmapuhaltimen jos LTO kennolla lämpötila laskee liian alas.Kun tulopuhallin ei pyöri ja poistopuhallin pyörii niin jäteilman lämpötila nousee lähelle huonelämpötilaa kun ei ole tuloilmaa sitä jäähdyttämässä.
Silloinhan pitäisi jäteilmasta saada dumppauskonvektorilla suurempi energiamäärä talteen kuin tilanteessa jossa tulopuhallin pyörii.
Jos nyt ajatuksen oikein ymmärsin ;)
Näinhän siinä käy. Samalla juuri tuo IV-koneen oma jäätymisenesto sulattaa myös jäteilmapatteriin kertyneen jään vaikka keruuneste olisikin hieman pakkasen puolella.
Simulaatioiden mukaan tuon pitäisi kuitenkin olla melkoisen harvinaista. Laskin juuri tuossa -25C tapauksessa, että etulämmityspatteri riittää juuri ja juuri pitämään jäteilman plussan puolella (0.872C) kun poiston lämpötila on 23C. Samalla etulämmitys haukkaa 3,6C keruunesteen lämpötilaan 0,74C, joten jäteilmapatterille jää vielä pieni siivu lämpötilaeroa ja ottaa siis talteen -25C pakkasillakin vielä hurjat 11,49W. Eli mikäli lähtöarvot toteutuvat käytännössä (ei taida tosin noin lämmintä viinaa olla tarjolla) niin -25C näyttäisi olevan viimeinen toimintapiste, missä pätkimisen voi vielä estää näillä virityksillä ja saadaan vielä jäteilmastakin jotain talteen.
Oikeastaan nollakeleillä saadaan suurin hyöty, koska lämmitystarve pitää jo keruupiirin suht viileänä, huonolämmöt on kuitenkin se 21-23C maun mukaan ja nollakelillä jäteilma LTO:n jälkeen on vielä suht korkea. Hyvä näin, koska nollakeleillä sitä sahataan suurimman osan vuotta kun energiaa käytetään.
Tosiaan en lähde niitä käsisulkuja automatisoimaan ennenkuin olen nähnyt miten tämä käytännössä futaa kylmemmillä ilmoilla.
-
Tomppelin excel-pohjan mukaan riittäisi 57m kaivo. Täsmää hyvin EED:n kanssa ja siksipä olenkin 60m kaivosta puhunut. Painotan tosin taas sitä, että 8kW pumppu aiheuttaa omat ongelmansa vielä 100m
kaivonkin kanssa, puhumattakaan 60m kaivosta.
Tuon voi helposti laskea itse ilman taulukkoa:
Danfoss 8 kW pumpun ottoteho = 1,7 kW
Kaivon antoteho = ~30 W/m
Kaivon minimisyvyys = 1700 W / 30 W/m = ~57 m.
En silti laittaisi alle 100 m kaivon.
Halkaisijalla ei oo vaikutusta kaivon antotehoon Poratekin mukaan. Itse laitoin pienemmän reijän kun sain halvemmalla. :)
-
Tomppelin excel-pohjan mukaan riittäisi 57m kaivo. Täsmää hyvin
Tuon voi helposti laskea itse ilman taulukkoa:
Danfoss 8 kW pumpun ottoteho = 1,7 kW
Kaivon antoteho = ~30 W/m
Kaivon minimisyvyys = 1700 W / 30 W/m = ~57 m.
En silti laittaisi alle 100 m kaivon.
Speksien mukaan tuo 8 kW pumppu kyllä näyttäisi haukkaavan 2,3 kW.
-
Tuon voi helposti laskea itse ilman taulukkoa:
Danfoss 8 kW pumpun ottoteho = 1,7 kW
Kaivon antoteho = ~30 W/m
Kaivon minimisyvyys = 1700 W / 30 W/m = ~57 m.
Onkohan tämä laskukaava nyt ihan oikein?
Kun mielestäni tuollainen 8kw:n pumpun ottoteho 1,7kw tarkoittaa että se ottaa tuon verran tehoa sähköverkosta.
Kohtuullisella COP3 hyötysuhteella kaivosta pitäisi ottaa 3,4kw lämpötehoa keruuliuoksen avulla.
Silloin kaivon minimisyvyys=3400W/30W/m= 113m
Vai miten?
-
Tomppelin excel-pohjan mukaan riittäisi 57m kaivo. Täsmää hyvin EED:n kanssa ja siksipä olenkin 60m kaivosta puhunut. Painotan tosin taas sitä, että 8kW pumppu aiheuttaa omat ongelmansa vielä 100m
kaivonkin kanssa, puhumattakaan 60m kaivosta.
Tuon voi helposti laskea itse ilman taulukkoa:
Danfoss 8 kW pumpun ottoteho = 1,7 kW
Kaivon antoteho = ~30 W/m
Kaivon minimisyvyys = 1700 W / 30 W/m = ~57 m.
En silti laittaisi alle 100 m kaivon.
Aika erikoinen laskelma, kun kompressorin ottoteho sähköverkosta määrittää porakaivon syvyyden ;D
Pelkästään tehon mukaan kaivon mitoittaminen voisi tulla kyseeseen siinä tapauksessa, kun maalämpöpumppu mitoitetaan reilusti osatehoiseksi tai sillä tarkoitus ladata jotain antotehoon verrattuna jotakin todella iso varaajaa. Silloin kaivon pitää kestää hyvin pitkää yhtä jaksoista kuormitusta. Tuollaisessa tapauksessa mitoitus pitäisi laskea sillä teholla millä kompressori ottaa kaivosta energiaa. Esim. 8 kW pumppu ottaa lattialämmityskohteessa noin 6 kW teholla energiaa kaivosta eli kaivo pitäisi olla noin 200m syvä, jotta keruupiirin neste ehtii lämmetä +3c astetta yhden kierroksen aikana.
Siis tällainen teoria minulla....
Eipä muuten ole putkimetriä kohden kovinkaan iso ero kaivon ja savimaan välillä. Putkimetri kaivossa 15 W/m ja savimaassa 12 W/m
-
Tyypillisestihän kaivo yritetään mitoittaa vuotuisen energiantarpeen mukaan (kuten oli tässä ketjussa ajatus). Voihan sen huipputehonkin mukaan mitoittaa, mutta siitä tulee kyllä melkoisen ylimitoitettu kaivo, kuten Raksaaja tuossa esittikin.
Omassa tapauksessahan kaivo on ylimitoitettu vuotuiseen energiantarpeeseen nähden, mutta alimitoitettu kompuran tehoon nähden.
Tänään taas testailin lisää jäteilmapatterin toimintaa ja sen avulla sain nostettua kaivolta palaavan lämpötilan käyntijaksojen välissä lukemaan 5,6C (mitattu anturitaskusta ulkolämpötilamittarilla). Eli parilla asteella nousi heittämällä. Eli näillä keleillä nostaa hyötysuhdetta n. 6% (teoriassa). Näyttäisi siltä, että tuo on myös hyvin lähellä kaivoveden lämpötilaa, koska junnasi vaan tuossa, eikä noussut ylemmäs, vaikka kaivoon meni 6,3C viina. Datankeruu on vielä vähän epämääräistä. Pitäisi jaksaa viritellä se 1-wire verkko ja logtemp.
-
Tässäpä nyt sitten tämä ylipitkä käyntijakso:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%E4mp%F6/kayntijakso_17_11_ylipitka.PNG/_big.jpg)
Eipä tuohon kyllä ole oikein muuta lisättävää kun mitä olen jo sanonut. Eli keruupiirin lämpötila ei suinkaan laske yhtä nopeasti kuin ensimmäisen puolen tunnin perusteella voisi päätellä. Eli kaivon ja keruuputkiston välillä täytyy vallita lämpötilaero, jotta lämpö voi siirtyä ja luonnollisesti lämpö siirtyy kylmemmän suuntaan. Omassa tapauksessa koska lämmönkeruuputkisto on liian lyhyt (liian pieni pinta-ala kaivoveden kanssa kosketuksissa), tarvittava lämpötilaero on suhteellisen suuri. Eli käyntijakson ensimmäisen n. 30min aikana kaivolta palaava neste laskee nopeasti n. 3K. Tämän jälkeen näyttäisi laskevan n. 1K/1,5h. Todellisuudessa tuokin luku on turhan pessimistinen. Joku voisi postata vertailun vuoksi käyntijakson jollain 8kW vaihtoventtiilikoneella ja reilummalla kaivolla niin voitaisiin katsoa, miten nämä nyt sitten eroaa.
Jäteilmapatterista tulikin jo aiemmin satuiltua. Sitähän auttaa myös tuo käyntijakson aikainen alhainen keruunesteen lämpötila. Mitä kylmempää nestettä patterin kautta ajetaan, sen parempi teho LTO:lla. Tuon ylipitkän jakson aikana patterille virrannut -3,4C viina ei tässä tapauksessa näyttänyt tuottavan (patterissa) mitään jäätymisongelmia. Tässä vielä kuva, miltä teknisessä tilassa näytti tuon reilun kahden tunnin käyntijakson jälkeen: ;D
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%E4mp%F6/putketjaassa-1.jpg/_big.jpg)
Tuo punainen sulku on jäteilmapatterin ohitus. Pidin sen tuon testin aikana puoliksi kiinni, kun halusin, että mahdollisimman suuri osa viinasta virtaisi patterin kautta. Kokonaan sitä ei voi kiinni laittaa, koska patteri kuristaa virtausta liikaa. Tuon sulun tilalle on tulossa linjasäätöventtiili ja lämmönvaihdin, johon aion kytkeä autotallin LTO:n samalla logiikalla kuin tuo jäteilmapatterikin. Eli virtaus jaetaan jäteillmaLTO:n ja autotalliLTO:n kesken.
Tuosta kuvasta huomaa hyvin miten IV-koneen etulämmityspatterille (tässä tapauksessa viilennys ;)) menevä haara on kuurassa, mutta patterilta tuleva ei. Tuossa siis keruuneste viilentää tulevaa ilmaa, jotta LTO:lla saadaan enemmän talteen (suurempi lämpötilaero) ja sitten mennään jäteilmapatterille, missä jäteilmasta otetaan vielä loput mehut irti. Harmi kun en löytänyt 1-wire tavaroitani niin en saanut jäteilman lämpötilaa patterin jälkeen selvitettyä. Simulaation mukaan jäteilma oli -1C (laskettu ~tunnetun virtauksen ja mitatun viinan lämpötilaeron mukaan). Siinä tulee jo ihan mukava poistoilman lämpötilahyötysuhde kun ulkolämpötila oli 4C. ;D
Pitää yrittää löytää ne 1-wire kilkkeet niin pääsee selvittämään lisää mitä tuolla tapahtuu.
Tarkoitus olisi pyöritellä tuota mlv-patterin pumppua melkein kokoajan. Eli myös silloin kun ulkoilmaa halutaan lämmittää, mutta viina on viileämpää. Silloin LTO tekee isomman työn ja loput lämmitellään vlk-patterilla. Oman pohdinnan mukaan se on kokonaisuuden kannalta edullista, mutta tuo on vielä mietinnän alla.
-
Tässäpä nyt sitten tämä ylipitkä käyntijakso:
Tämän jälkeen näyttäisi laskevan n. 1K/1,5h. Todellisuudessa tuokin luku on turhan pessimistinen. Joku voisi postata vertailun vuoksi käyntijakson jollain 8kW vaihtoventtiilikoneella ja reilummalla kaivolla niin voitaisiin katsoa, miten nämä nyt sitten eroaa.
Tuossa on oma 2h käyrä, siinä on lämmitetty vuoroin käyttövettä ja vuoroin lattiaa.
http://aijaa.com/v.php?i=003809089695.png
(http://aijaa.com/v.php?i=003809089695.png) (http://aijaa.com/v.php?i=003809089695.png)
-
Xargo, sulla ei ole piuhaa tuossa kiertopumpussa?
Lisäys:
Tee hyvä mies se talosi ensin valmiiksi niin oikeasti nähdään riittääkö kaivo.
-
Tuossa on oma 2h käyrä, siinä on lämmitetty vuoroin käyttövettä ja vuoroin lattiaa.
http://aijaa.com/v.php?i=003809089695.png
(http://aijaa.com/v.php?i=003809089695.png) (http://aijaa.com/v.php?i=003809089695.png)
Kiitos käppyrästä. Eli ilmeisesti kaivolta tulee reilu nolla-asteinen viina ja takaisin menee vajaa -3C? Thermiassa/Danfossissa on ärsyttävä tuo yhden asteen resoluutio niin ei oikein kunnolla nää mitä tapahtuu, mutta samassa suuruusluokassa näköjään mennään.
Xargo, sulla ei ole piuhaa tuossa kiertopumpussa?
Lisäys:
Tee hyvä mies se talosi ensin valmiiksi niin oikeasti nähdään riittääkö kaivo.
Juu kiertovesipumppu ei ole vielä kytketty. Haara saatiin kuitenkin ilmattua mlp:n kiertovesipumpulla. Magneettiventtiili taas on kytketty suoraan sähkökaappiin sulakkeen taakse eli sitä saa venkslattua päälle/pois suoraan sulaketaulusta.
Ehkä sitä joskus jaksaisi talolla muutakin tehdä kun näitä pumppuasioita testailla... On vaan mukavaa kahvitaukoviihdettä ajaa jos jonkinlaisia testejä teknisessä tilassa. ::)
Vaikkakin paremman arvion kaivon riittävyydestä saa kyllä silloin kun talossa ei ole taulutelkkareita sun muita lisälämmönlähteitä. Eli jos nyt riittää niin riittää aivan varmasti silloin kun asutaan. Nyt näitä testejä on myös siinä mielessä parempi ajaa kun ei ole nuo muut häiriötekijät sekoittamassa mittauksia.
-
Saako kysyä mitä tuolla mangeettivenalla oikeasti tekee sitten kun kierto on kunnossa?
-
Saako kysyä mitä tuolla mangeettivenalla oikeasti tekee sitten kun kierto on kunnossa?
Tuo haara rakennettiin Valloxin ohjeen mukaan sillä erotuksella, että mulla haara on kaivoon menevässä linjassa:
http://www.vallox.com/tiedostot/4/documents/Ohjeistot_FI/TEKN/TEKNdigit2sed_sf_080211.pdf
Eli IV-kone aukoo magneettiventtiiliä ja käynnistelee tuota kiertovesipumppua oman logiikkansa mukaan. Eli silloin kun viilennetään tai esilämmitetään tuloilmaa. Itse ajattelin säätää viilennyksen/esilämmityksen asetusarvot niin, että jompikumpi on aina toiminnassa (mankku aina auki ja kiertovesipumppu päällä). Tietenkin jos osoittautuu, että joissain tapauksissa ei kannata niin voin säätää toimintaa IV-koneen asetuksista. Huono puoli tässä virityksessä on se, että en voi tuolla pumpulla kierrättää nestettä ainoastaan jäteilmapatterin kautta. Eli paremminkin tämän olisi voinut suunnitella.
-
OK.
-
Kiitos käppyrästä. Eli ilmeisesti kaivolta tulee reilu nolla-asteinen viina ja takaisin menee vajaa -3C? Thermiassa/Danfossissa on ärsyttävä tuo yhden asteen resoluutio niin ei oikein kunnolla nää mitä tapahtuu, mutta samassa suuruusluokassa näköjään mennään.
Kyllä juuri noin. Asteikko siis siten että 10 yksikköä vastaa astetta. Kun tarkasti katsoo niin näkee senkin että kun tehdään käyttövettä niin kaivolle menevä keruuliuos on hiukan lämpimämpää, koska kompurasta otetaan enemmän tehoa. Menevän keruun minimi on tasan -3C ja palaavan keruun minimi on 0,6C.
Tuon 2h käynnin jälkein tulee noin 2h tauko, ja seuraava käynnistyminen on lähes identtinen tuohon käyrään nähden. Toivottavasti ei tule sellaista tilannetta että käyntiajat menevät lähelle 100%:a, mutta nyt näyttäisi siltä, että jäätymisvaaraa ei välttämättä ole.
-
Danfoss 8 kW pumpun ottoteho = 1,7 kW
Hupsista, tuo ottoteho on tietysti sähköverkosta eikä kaivosta. :D
-
Omassa tapauksessahan kaivo on ylimitoitettu vuotuiseen energiantarpeeseen nähden, mutta alimitoitettu kompuran tehoon nähden.
Eli pitäisikö mitoittaa kaivon syvyys vuotuisen energiatarpeen mukaan ja laittaa sinne sitten sen verran putkea mitä pumpun teho vaatii, vaikka kaksi piiriä samaan kaivoon? :-?
100m kaivo, jossa 400m putkea, niin pitäisi riittää 8kw pumpulle? :D
-
Omassa tapauksessahan kaivo on ylimitoitettu vuotuiseen energiantarpeeseen nähden, mutta alimitoitettu kompuran tehoon nähden.
Eli pitäisikö mitoittaa kaivon syvyys vuotuisen energiatarpeen mukaan ja laittaa sinne sitten sen verran putkea mitä pumpun teho vaatii, vaikka kaksi piiriä samaan kaivoon? :-?
100m kaivo, jossa 400m putkea, niin pitäisi riittää 8kw pumpulle? :D
Siihen suuntaan. Sailor ehdottikin jossain aikaisemmassa ketjussa, että mun olisi kannattanut laittaa kolmiputkinen keruupiirii.
Nyt kuitenkin kun olen pyöritellyt järjestelmää näiden LTO-systeemieni kanssa niin kaivolta tulee 40min käyntijakson lopussa 1-2C viina, kun ilman jäteilmapatteria mennään nollaan. Tälläisellä LTO:lla varustettu järjestelmää voi verrata syvempään kaivoon.
Joku näppärä insinööri voisi koodailla kaivonmitoitukseen sopivan lämmönvaihdinsimulaattorin. Itse olen tutustunut lähinnä levy/putkilämminvaihdinfirmojen laskureihin niin on tullut idea tutuksi. En nää mitään syytä miksi kaivolle ei voisi tehdä vastaavaa simulaattoria. Ei vaan ole ihan omaa alaa niin eipä ole kyllä mun tuotoksena ainakaan tulossa.
Sekin auttaisi merkittävästi jos putken materiaali olisi paremmin lämpöä johtavaa.
Tänään kaivolta muuten tuli juuri ennen käyntijaksoa 5,3C viina. Tuntuu näyttävän nuo pumpun omat mittarit reilun asteen verran alakanttiin. Tuo 5,3C on mitattu maapiirin anturitaskusta kahdesta paikkaa kahdella eri mittarilla.
Mutta tuosta mitoitusasiasta olen edelleen sitä mieltä, että kaivon syvyys vuotuisen energiantarpeen mukaan ja pumpun teho huipputehontarpeen mukaan. Sitten jos pumppu on ylimitoitettu kaivoon nähden (johtuen suuresta hetkellisestä tehontarpeesta), kannattaa jollain tavalla huolehtia, että keruupiiri pysyy järkevissä lukemissa.
Lisämetrit kaivossa on varmasti helpoin toteutustapa, mutta voi olla melko kallis muihin ratkaisuihin verraten. Esim. tämä jäteilmapatteriratkaisuni maksaa Taloon.com hinnalla 487€. Asennukselle pari kymppiä päälle kun tehdään muiden töiden yhteydessä eli viitisensataa. En nyt lähde vielä arpomaan rahallista hyötyä, mutta jos tuon kerrostaloartikkelin mukaan mennään niin omalla kaivollani kanavapatterin säästö 400€ (100m x 30% = 30m -> 30€ x 30 = 900€ -> 900€ - 500€ = 400€). Simulointien mukaan saavutettava hyöty on suurempi, koska kesällä saadaan merkittäviä energiamääriä talteen. Mutta aika näyttää.
-
Tässä taas kansalle sirkushuveja:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%E4mp%F6/jateilmatesti_26-11-2011.PNG/_big.jpg)
Eli löysin 1-wire rojut ja laitoin pari lämpötila-anturia viinapiirin anturitaskuihin ennen ja jälkeen jäteilmapatterin. Kytkin myös etulämmitys/viilennyshaaran pumpun toimintaan ja pyörittelin sillä sitten viinaksia. Eli tuossa tuo käppyrä alkaa käyntijaksolla, jolloin siis maapiiriä pyörittää sekä mlp:n oma keruuliuospumppu, että tuo IV-koneen haaran pumppu. Käyntijakson ulkopuolella taas mlp:n pumppu on seis ja IV-haaran pumppu pyörittää keruuliuosta (alhaisempi virtaus näkyy heti suurempana lämpötilaerona).
Tuo lämpötilaero siis kertoo etulämmitys/viilennyspatterin ja jäteilmapatterin yhteisvaikutuksen. Käppyrästä näkyy hyvin miten käyntijakson jälkeen keruunesteen lämpötila nousee suht vauhdilla ja ajan mittaan pikkuhiljaa rauhoittuu mutta jatkaa kuitenkin nousuaan. Eli kaivoa siis ladataan. Testin aikana ulkolämpötila oli aluksi 4C ja testin lopussa 3C. Silti jäteilmasta löytyy vielä runsaasti talteenotettavaa. Niin ja kondenssivettä tuli vajaa litra tuon testin aikana. IV-kone oli kolmosnopeudella ja vain yksi poisto ja yksi tulo käytössä.
Kovasti näyttää toiminta sellaiselta kun simulaatioiden mukaan ajattelinkin. Eli käyntijakson aikana talteenoton teho n. 1kW ja käyntijakson välissä n. 500W. Tätä LTO:ta varten tarvitaan toki kiertovesipumppu, joka haukkaa 70W kakkosnopeudella, jota käytin (speksien mukaan, en ole mitannut).
Nyt jätin maapiirin jatkuvalle kierrolle. Aikaisemmin siis olen testeissäkin huristellut mlp:n omalla pumpulla, jota ei saa jatkuvalle kierrolle. Saas nähdä miten kaivolämmöt kehittyy vaikka viikon sisään.
-
Ei näy kuvaa, jos sellainen piti olla mukana sun viestissä.
Kuinka suuri sulla on se iv-patterin KV-pumppu kooltaan, malliltaan ja pyörittääkö kaikilla nopeuksilla piiriä?
-
Kovasti näyttää toiminta sellaiselta kun simulaatioiden mukaan ajattelinkin. Eli käyntijakson aikana talteenoton teho n. 1kW ja käyntijakson välissä n. 500W. Tätä LTO:ta varten tarvitaan toki kiertovesipumppu, joka haukkaa 70W kakkosnopeudella, jota käytin (speksien mukaan, en ole mitannut).
Oletko laskenut paljonko tämä kaivon lataaminen pienentää lämpöpumpun ottotehoa, tai kasvattaa antotehoa?
ATS
-
Eli löysin 1-wire rojut ja laitoin pari lämpötila-anturia viinapiirin anturitaskuihin ennen ja jälkeen jäteilmapatterin. Kytkin myös etulämmitys/viilennyshaaran pumpun toimintaan ja pyörittelin sillä sitten viinaksia. Eli tuossa tuo käppyrä alkaa käyntijaksolla, jolloin siis maapiiriä pyörittää sekä mlp:n oma keruuliuospumppu, että tuo IV-koneen haaran pumppu. Käyntijakson ulkopuolella taas mlp:n pumppu on seis ja IV-haaran pumppu pyörittää keruuliuosta (alhaisempi virtaus näkyy heti suurempana lämpötilaerona).
Tämä on senverran mielenkiintoinen projekti, että olisi mukava tietää millainen "prosessikaavio" todellisuudessa on.
Selosta tai vielä parempi, jos piirtäisit sen.
ATS
-
Tämä on senverran mielenkiintoinen projekti, että olisi mukava tietää millainen "prosessikaavio" todellisuudessa on.
Selosta tai vielä parempi, jos piirtäisit sen.
Tässä nyt jonkinlainen väkerrys. Eipähän ole aikaisemmin moista tullut piirreltyä niin toivottavasti tuli järkevä.
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%E4mp%F6/kaavio_iv_mlp.png/_big.jpg)
Tästä kuvasta näkee, miten tuo sulkuhässäkkä (nuo ärrät) ovat oikeasti:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%E4mp%F6/putketjaassa-1.jpg/_big.jpg)
Eli nuo kuvassa näkyvät kaksi sulkua (punainen ja vihreä) ovat kaaviossa nuo kaksi ärrää (alin ja toiseksi alin). Kuvassa näkyvät myös nuo anturitaskut.
Tällä hetkellä joudun raottamaan tuota LTO2:n ohitusta n. puolilleen, ettei maapiirin virtaus laskisi liian hitaaksi. Myöhemmin sulkuventtiilin tilalle tulee linjasäätöventtiili ja sen jälkeen riittävän väljä levylämmönvaihdin, johon yhdistän sitten erilaisia hukkalämmönlähteitä. Ajatus on siis se, että kaikki viina menisi jonkin LTO:n kautta.
Oletko laskenut paljonko tämä kaivon lataaminen pienentää lämpöpumpun ottotehoa, tai kasvattaa antotehoa?
Suuntaa-antavia lukuja olen pyöritellyt Select 7:ssa ja EED:ssa. EED:n mukaan 25 vuoden kuormituksen jälkeen lämpötilaero ilman kaivoon latailuja ja sen kanssa on lämmityskaudella keskimäärin sellaiset 2,5K. Eli voidaan ajatella n. 7,5% hyötysuhteen kasvua. Enemmänkin nään kuitenkin tälläisen LTO:n hyötynä sen, että ei tarvita niin syvää kaivoa (kuten tuossa kerrostalocasessa olivatkin tehneet).
Ei näy kuvaa, jos sellainen piti olla mukana sun viestissä.
Kuinka suuri sulla on se iv-patterin KV-pumppu kooltaan, malliltaan ja pyörittääkö kaikilla nopeuksilla piiriä?
Tässä suora linkki kuvahakemistoon:
http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%E4mp%F6/
IV-patterin pumppu on Vallox ohjeen mukainen eli UPS-25-60 180 malli K. Näyttäisi piiri pyörivän kaikilla nopeuksilla. Olin eilen jättänyt ykköselle ja ainakin ThermIQ:n logi (maapiirin meno/paluu) näytti siltä, että on pyörinyt koko välisen ajan. Pumppu on siis päällä myös samaan aikaan kun mlp:n oma kiertovesipumppu.
<edit>
Sähläsinpäs kaavion kanssa. Eli painelkaas reloadia. Nyt pitäisi olla oikein (18:06)
</edit>
-
Lupasin laitella logista pätkää, kunhan tulee kunnon pakkaset ja nythän niitä riittää. Tässäpä siis käppyrää, miltä tänään näytti:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%E4mp%F6/02_02_2012_kappyraa.PNG/_small.jpg)
Edelleen lämpö siirtyy vähän heikosti keruunesteeseen. Samaan aikaan kun kaivosta tulee -1C (pintalämpömittarilla -0,5C) litku niin kaivosta pumpattava vesi on 4,0C lämpöistä. 100m syvyydessä vissiin sitten sen ~asteen verran lämpimämpää. Hyvin silti lämpöä piisaa, eikä oikein ole muita ongelmia kuin tuon vesiautomaatin letkun sulanapito. Järkevämpi ihminen varmaan unohtaisi sen talveksi, mutta haluan nyt kuitenkin testailla saako sen pidettyä sulana järkevissä rajoissa. Pidän nyt vesiautomaatilla n. 2l/min virtausta yllä (pumppu lähtee käyntiin kun painepuolella on 2bar ja nostaa paineet 4bariin) ja näyttäisi riittävän näilläkin pakkasilla pitämään putken auki.
-
Aika kova virtaus. 2880 litraa/vrk. MUTUna arvelisin että voit hyvinkin puolittaa virtauksen. Hanat jätetään pakkasilla vain tippumaan, jos niillä on jäätymistaipumusta.
Heti tietysti tulee mieleen maalämpöpumpusta kaivoon palaavan nesteen esilämmitys tuolla kaivovedellä :D
-
Aika kova virtaus. 2880 litraa/vrk. MUTUna arvelisin että voit hyvinkin puolittaa virtauksen. Hanat jätetään pakkasilla vain tippumaan, jos niillä on jäätymistaipumusta.
Heti tietysti tulee mieleen maalämpöpumpusta kaivoon palaavan nesteen esilämmitys tuolla kaivovedellä :D
Virtaus on kova, koska letku jäätyi jo viikon sisään kaksi kertaa ja nyt on kädet paleltuneena sulattelusta niin eipä tee mieli enää ottaa lisää toistoja ihan heti. :D
Letku jäätyi siis pariin kertaan teräsputkiosuudelta. Jäätä ei ollut mitenkään hirveän paljon, mutta ei se sulattelu silti noilla keleillä herkkua ollut. Lasken virtausta kunhan pakkaset hellittää.
Mutta tuo keruunesteen esilämmitys on aivan mainio idea! Erittäin helppo toteuttaakkin, kun keruuputkeen pitää lisätä yksi lämmönvaihdin muutenkin. Laitetaan siis samantien kaksi. Pitääkin laittaa Wiltecille taas tilausta sisään. Suurkiitokset ideasta!
-
Mjoo... päivitellääs nyt tätäkin vaikka vuodenvaihteen kunniaksi.
Lyhyesti sanottuna hyvin näkyy riittävän. Pari pointtia heitän kuitenkin ilmoille uudisrakennusta miettiville:
-Laskennallinen kulutus mitoitetaan s17 astepäiväluvun mukaan, joka tarkoittaa, että sisälämpötila sillä kulutuksella on sitten 17C jos taloon ei tuoda muuta energiaa.
-Rakentamisen laatu. Eli laskennallinen kulutus pätee vain jos talo on yhtä hyvä kuin suunnitelmissa. Tämä korostuu jos suunnitelmissa esitetään esim. tavallista tiiviimpi talo (kuten itselläni). Ensimmäisenä talvena löytyi runkoasennuksen jäljiltä vuotokohtia, jotka toki korjattiin, mutta eipähän olisi laskennalliset luvut täsmänneet jos ne olisivat jääneet huomaamatta.
Oikeastaan tuo ensimmäinen pointti yhdistettynä muuhun energiansäästämiseen (uudet kodinkoneet, energiatehokas valaistus jne.) aiheuttaa sen, että lämmönlähdettä kuormitetaan selvästi enemmän kuin s17 astepäiväluvun mukaan laskien. Itse laskin jälkeenpäin tasauslaskelman mukaan todellisella sisälämpötilalla vuotuisen kulutuksen ja se on luokkaa 3000kWh enemmän kuin s17 mukaan laskien. Eli kaivon kuormitus taitaa olla mulla siinä 12 000-14 000kWh haarukassa. Jos mennään Sulpun ohjeen mukaan niin kaivoa pitäisi näillä tiedoilla olla sellaset 130m. Mulla on 100m kaivo ja lisäksi sitten tuo jäteilmapatteri. Jäteilmapatteri siirtää kaivoon vuositasolla varovaisesti arvioiden 7000kWh (seurattu hetkellisiä tehoja eri toimintapisteissä ja niistä viilattu 20% pois). Eli kaivoa kuormitetaan tuon jälkeen n. 7000kWh/a, jolloin Sulpun ohjeen mukaan riittäisi 70m kaivo.
Käytännössä kuitenkin tuo satanen kaivo on kyllä 8kW pumpulle aika rimpula. Eli en kyllä moista yhdistelmää suosittelisi ellei sitten ole kiinnostunut tekniikasta siinä määrin, että haluaa viilata toimintaa harrastusmielessä. Saa tuon nimittäin kyllä hienosti toimimaan, mutta on aikalailla herkkä käyntiaikojen suhteen. Pitkät käynnit viilentää keruunesteen selvästi kaivovettä kylmemmäksi, joka taas voi aiheuttaa teräsputkiosuuden jäätymistä.
Tyytyväinen olen kyllä valintoihini vaikka riskillä mentiinkin. Säästyipähän kaivon hinnassa se pari/kolme tonnia tarjottuihin paketteihin verraten ja lämpöä piisaa.
MLP:lle 2.3.2012 asennettu kolmivaihemittari, joka mittaa kompuran sähkönkulutusta näyttää nyt 2902,64kWh ja kiertovesipumppujen mittari 276,0kWh. En nyt ihan varmaksi muista kummassa noissa luvuista on vastuskäyttö mukana. Jos nyt kuitenkin oletetaan, että tuo 2902,64kWh on pelkkää kompuraa ja lasketaan kaivosta otettu energiapaukku sillä oletuksella, että kaikki käyttö olisi lämmitysveden tuottoa (parempi lämpökerroin, suurempi kuormitus kaivolle) niin tuona 10kk jaksona kaivosta olisi otettu 11 600kWh. Pari talvikuukautta tuohon vielä lisää niin ollaan siellä 16 000kWh paikkeilla, joka täsmää ihan kivasti tuohon tasauslaskelmasta todellisella lämpötilaerolla laskettuun (jossa siis ei ollut käyttövettä mukana). Sillä luvulla päästään lopulta 90m kaivon mitoitukseen Sulpun mukaan (kun huomioidaan jäteilmapatterilta kerätty energia). IV:n esilämmitys on myös kaivolta, mutta niin on viilennyskin. En jaksa laskea mihin suuntaan noiden yhteisvaikutus mitoitusta raahaa.
Eli kaiken tämän sekoilun jälkeen mitoitus taisi osua aikalailla kohilleen ja olisihan se hinkumani 80m kaivokin (s17 mukaan laskien 60m + 20m reserviä ja käyttövettä) varmaankin nippanappa riittänyt, mutta kun tämä satanenkin on jo kasikiloselle pumpulle lämmönsiirtomielessä tosiaan aika rimpula niin eipähän harmita että eivät suostuneet poraamaan satasta matalampaa. 80m kaivolle olisin kyllä laittanut 6kW pumpun.
Mutta oikestaan pääpointti tässä nyt oli se, että kun mitoitetaan mitä tahansa lämmönlähdettä uudisrakennukseen niin mitoittakaa se todellisen lämmitystarpeen mukaan, eikä minkään s17 mukaan (ellei nyt sitten halua 17C sisälämpötilaa lämmityskaudella).
Niin ja jos oletetaan, että Tammi- ja Helmikuu ovat yhtä kylmiä kuin Joulukuu oli niin vuodessa näkyy kuutisensataa lämmintä kuutiota lämpiävän vajaalla 4600kWh:lla ostoenergiaa + muutama kymmenen kiloa laudanpätkiä ja läjä pahvilaatikoita. Niin ja tuossa on lämmin käyttövesi (n. 200l/vrk @ 40C) mukana.
-
Meikä aina luullu et oon melekonen hifistelijä näitten kaikkien koneitten kans mut jätkäthän on ihan rakettimiehiä meikäläiseen verrattuna :D
Xargo muutes, ootko monta vuotta jo rakennellut sitä taloas? :D
-
Xargo muutes, ootko monta vuotta jo rakennellut sitä taloas? :D
Kappas.. jäänyt taas jotain huomaamatta.
2009 syksyllä alkoi suunnittelu ja 2010 keväällä maatyöt. 2012 kesäkuussa muutto, mutta ei täällä kyllä vieläkään valmista ole. Saunaosasto pitäisi vielä puuhata. Toinen kylppäri oli toki valmiina tuolloin 2012 kesäkuussa. Ilman kylppäriähän ei muuttolupa irtoa. Tuntuu että tätä on rakentanut iäisyyden, mutta eihän tuo tuollai numeroina niin pahalta näytä. Varsinkin kun timpureita on tullut käytettyä se 323h ja loput sitten itse oman työn lomassa.
Nyt tulevaksi lämmityskaudeksi huvittaisi vielä saada tuo 400l puskuri kytkettyä ja käyttöveden esilämmitys sieltä.
-
Dodih, tervepä terve pitkästä aikaa. Nostelen tän muinaisen ketjun ylös niin tulee samaan paikkaan tämä jatkumo.
(https://lh3.googleusercontent.com/_RlGnz_-nmQSbwnSfOdf_jtZVXQxHspFNSG8I-KkrVyz05lVGmyADI0FboXxuSf6Auuthgyy_1foMoNg8BR389H1aO1ah9upiHvsVKI_9QDiOXSoECj0_hX6YuVcXdl84F3hwL76DsetReuxLJUXYU0fH43J0RyMOr_gW6AMlnUgKfSTBKPIjq6t2s8o9tgC00AN2Op8x7Dxa7AiacIWEik-t53evku5XxgTcBW-cTbqefZItvLMo8GM6zCYeuTiFbJqx8OqqqZx5WhUdJ6J6QmMVHQvz0sp5WGFyT1yhSHwRb4m2KsBTrCDjV4ilEoMvAbcDSlLd69scxOMCzvpeeHdLAd29cvxg6WQp43RtLhVD9WZt6Yitt2FetaVfNoZS1hKumCwuGVCYKP3BgKe6RCeOCjnhrN5-LZr2-bH3rrVv75GGVXyEfJ9zRlom3sw8PHuQ_Ull_2uoXpj6NQ1Qh4rCwRm-RDcCSvQt3GNIVPpUretluyvuqB5kRATRMB__VlUGs7K60X-kiXsyJLHvT_V4cGLVzouaJpqYHPRyo3Txiaik5QQj_e49vPG4c_gxJyneC7VAXTBTgFird-WTTwx7OMgSnwBVTp-zToSllX80i54=w961-h552-no)
Tuossa neljän vuoden ThermIQ logit. Arvot ovat vuorokauden keskiarvoja paitsi keruun lämmöt, joka on vuorokauden minimi. Hyvin on härvelit toimineet vaikka lopetinkin säätöjen nysväämisen aika pitkälti niihin aikoihin kun multa on viimekertainen postaus.
MLP:n sähkönkulutus kokonaisuudessaan on ollut 18478kWh 2.3.2012 lähtien tähän päivään lukien. Sisällä 23C lämmöt ympäri vuoden. Lämmitettävänä/viilennettävänä joku reilu 600 kuutiota ilmatilaa betonibunkkerin sisällä. Varaavaa massaa reilusti.
Kuten käppyrästä näkee, keruun lämmöt vaihtelee 10 asteella vuositasolla (0-10C, jatkuva kierto) ja ei ole kaivo kylmennyt alkuajoista (näin myös simulaation mukaan). Paha tietysti sanoa olisiko kylmennyt ilman noita kallioperään lämmön dumppauksia, simulaation mukaan kyllä.
Lattialämmityksessä on ollut 400l puskurivaraaja 2014 alkuvuodesta lähtien. Kesällä 2015 virittelin lattiaviilennyksen käyttöön (erillinen kierto keruussa olevan lämmönvaihtimen ja puskurivaraajan kierukan välillä). Viilentää siis lattialämmityksen puskurin ja siitä jaetaan sitten kylmää termostaateilla sinne minne halutaan. Toimii loistavasti.
Kuten 2014 vuoden kylmimmän vuorokauden käyntiajasta näkee, on pumppu energiantarpeeseen nähden reilusti ylimitoitettu, mutta koska kaivon mitoitus tulee tehdä vuotuisen energiantarpeen mukaan, voisi kaivo olla vielä tätäkin matalampi. Tosin tehokkaan pumpun ja matalan kaivon yhdistelmä aiheuttaa pätkäkäyntiä (mikä korjaantuu puskurilla) ja suuria keruun lämpötilanvaihteluita (mikä ei varsinaisesti haittaa, mutta korjaantuu sekundaarikeruulla (mulla jäteilmapatteri)).
Yhteenvetona voisi sanoa että kyllä laskennallisen energianhävikin mukaan voi hyvin maalämmön mitoittaa kunhan huolehtii että talo sitten kanssa rakennetaan niiden speksien mukaisesti. En tiedä mitä maalämpömyyjät nykyään tarjoaa, mutta 2010/2011 tarjouksissa oli järjestään neliöiden mukaan mitoitettu kaivo, joka siis olisi ollut aivan tarpeettoman syvä ja siten kallis.
Aiemmat kuvat näköjään kajahtanu bittiavaruuteen, mutta onpahan ainakin tuo pidemmän ajan seuranta nyt sitten tuossa.