Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: hoohöö - 09.08.11 - klo:22:25
-
Kiinnostaisi tietää miten itse kullakin pumput käynnistyilee ja onko kyseessä täysteho vai osatehoinen laitos, itsellä siis 2000 luvun puolivälin U- arvo spekseillä tehty 1,5 kerroksinen talo jossa 217m2 lämmintä huoneistoalaa, betonilattiaa kauttaaltaan.
Pumppuna Nibe 1145-10 ja sen kaverina niben VPB-300 KV- varaaja, ko. MLP on ns. täystehomitoitettu laskelmissa käytettiin -32 cels.asteen ulkolämpötilaa mitoitukseen.
Laite ei tarvinut vastuksia kompuran kaveriksi kuluneena talvena jolloin taisi olla kovempiakin pakkasia kuin tuo -32cels eli 10kw versio ehkä jopa lievästi ylitehoinen tässä tapauksessa (8kw pumppua minulle monet toimijat ehdottelivatkin).
Ei ole vielä 12 kuukaudelta statistiikkaa mutta näyttäisi että vuodessa kompura tulee käynnistymään noin 5500 kertaa ja tunteja tulee kaiken kaikkiaan noin 3500 (asteminuutit on -120 eli se mitä nibe suosittelee lattialämmitykseen), ohessa kuukausittaista dataa, kolmen eka sarakkeen tieto perustuu siis niben omaan laskuriin joka luettu aina kuun lopussa ja siitä laskettu kuukausittaiset tunnit ja käynnistymismäärät.
Käynnistysmäärät per vrk taas on keskiarvoja laskettu 31 päivällä per kuukausi.
Kuukausi MLP kaikki tunnit per kk, kv- tunnit per kk, Käynnistyksiä per kk, Käynnistyksiä per vrk, Käyntiminuuttia per käynnistys
marraskuu 404 50 501 16 48,4
joulukuu 522 62 426 14 73,5
tammikuu 458 60 505 16 54,4
helmikuu 484 55 367 12 79,1
maaliskuu 389 58 578 19 40,4
huhtikuu 227 40 470 15 29,0
toukokuu 197 49 457 15 25,9
kesäkuu 80 35 332 11 14,5
heinäkuu 51 41 228 7 13,4
-
148 huoneistoala, B -energialuokka, lattialämmitys, termarit asentamatta, F1245 6kW täysteho viime talven perusteella. Käynnistyksiä vuoden alusta (31.12.2010) 1606 ja tunteja 1525h eli veikkaan että koko vuoden käynnistysmäärä tulee siis varmaan olemaan luokkaa 2700-2800.
Hmmh, taitaa olla aikas hyvät lukemat, luulis kompuran kestävän :)
-
108m2 huoneistoala (n.80m2 yläkertavaraus), lattialämmitys, termarit käytössä, energialuokka vuoden 2008 laskentamenetelmillä C, tosin vähän on ekstraa ylä- ja alapohjassa.
Lämmitysjärjestelmän mitoitus tehty 188m2(h-a) mukaan täysitehoiseksi. Maalämpöpumppu Nibe 1217 8kW, keruupiiri pellossa 2x300m. Lämmitystarveluku vuonna 2010: 5250
Pumpun asetukset:
Käyrä 3, korjaus +2, asteminuutit 120.
Lämminvesivaraaja min 44 maks 50.
Kv-pumput täysillä.
Käynnistyksiä kertyy vuodessa keskimäärin noin 4750 kpl.
Näistä noin 3500-4000 on käyttöveden lämmitystä.
Kompressoritunteja kertyy noin 1500 vuodessa.
Keskimääräiset käymisajat lämmityskaudella luokkaa 15-35 minuuttia, sisältäen käyttöveden pätkimiset.
Kylmimpänä kuukautena tähän mennessä kompura huilasi 60% ajasta, että sen verran yli mitoitusta näihin nykyisiin asuinneliöihin nähden.
-
Moi.
Mulla käynnistyksiä pikaisen silmäyksen mukaan noin 2700-2900 vuodessa. Käyntiaaikasuhde noin 29% Viimeinen vuosi ja keskimäärin 25% seitsemän vuoden KA.
-
220m2 huoneistoala josta 70m2 yläkerta, lattialämmitys, termarit käytössä Talo 50 luvula rakennettu rintsikka, 70-luvulla peruskorjattu ja eristetty.
Maalämpöpumppu IVT C 7 , keruupiiri pellossa 400m. Lämmitystarveluku vuonna 2010 ei tietoa
Pumpun asetukset:
Käyrä 1.8 , korjaus +0,9.
Lämminvesivaraaja min 36 maks 45 + 250 kierukkavaraaja Kv:ssä.
Kv-pumput 2-teholla.
Käynnistyksiä kertyi
vuonna 2010 2650 kpl
vuonna 2009 3345 kpl
vuonna 2008 3740 kpl
Kulutus on tähä mennessä ollut kylminpinä vuosina 2010-2011 talvet
n 10 000 khw josta 20% on uima-altaan lämmitystä.
Kylmimpänä päivinä kompura kävi 24h vuorokaudessa ja lisäsähköä meni 206kwh yhteensä talven 2010 ja 270kwh 2011 aikana.
esim 2008 ei mennyt ollenkaan lisäsähköä.
Omasta mielestäni vuonna 2004 hankittu on aika hyvin optimaallinen.
-
Mites tulistusmiehet? Paljonko kertyy käynnistyksiä?
Lässän V-sarjalaiset menee varmaan aika vähillä käynnistyksillä, kun on iso varaaja ja talvellä käyttövesi lämpenee talon lämmityksen yhteydessä ilman erillisiä käynnistyksiä
-
Milläs muuten laskisi Lämpöässästä käynnistyskerrat? Näin kesällä käynnistyy kolmisen kertaa vuorokaudessa. Pakkasilla 10-20 per vuorokausi, ehkä???
-
Milläs muuten laskisi Lämpöässästä käynnistyskerrat? Näin kesällä käynnistyy kolmisen kertaa vuorokaudessa. Pakkasilla 10-20 per vuorokausi, ehkä???
Ei kai noita muuten näe, muutakuin Trendin piirtämästä käyrästä, jos on 24/7 logitus.
Oma V9 lässä käy 2 kertaa päivässä nyt kesällä, noin 25 min per rykäisy. Toukokuussa kävi alkukuusta 10 kertaa päivässä ja lopppukuusta 3 kertaa. Huhtikuussa varmaan sen reilun 10 kertaa ja maaliskuussa vajaa 20 kertaa päivässä, sen verran tuore kapistus että vielä ei saa tämän tarkempaa irti.
-
Meillä on tulistuspumppu Geopro SH 13 + 500 litran varaaja ja lattialämmitys.
1.8.2010 - 31.7.2011 oli käynnistyksiä yhteensä 3725.
Viime talvena käytössä olleissa asetuksissa lauhduttimen ja varaajan välillä vettä kierrättävä lämmönjohtopumppu on hitaimmalla nopeudella. Tällöin varaajan lämpötilat kerrostuvat parhaiten. Lämmityskauden aikana maalämpöpumppu toimii pääasiassa varaajan alaosan lämpötilan ohjaamana. Koska varaajan alaosan lämmitettävä vesitilavuus on jotain 300 litraa, ovat käyntijaksot kohtalaisen lyhyitä (n. 30 minuuttia) ja niitä on vuorokaudessa paljon.
Jos lämmönjohtopumppua ajaa suuremmalla nopeudella, koko varaajan vesimassa sekoittuu ja käyntijaksot ovat pitempiä. Silloin vuodessa on käyntijaksoja yhteensä noin 2500 kappaletta.
Tuosta kuvasta http://mlp.jaria.net/kayntijaksojen-lukumaara10-11.jpg näkee, miten käyntijaksojen lukumäärä vuorokaudessa vaihtelee ulkoilman lämpötilan mukaan.
Nykyisillä asetuksilla kesällä käyntijaksoja on vuorokaudessa 1 - 4 kappaletta. Alle nollan lämpötiloissa käyntijaksoja on 20 - 24 kappaletta vuorokaudessa. Kireämmällä pakkasella käyntijaksojen pituus kasvaa ja niiden lukumäärä vuorokaudessa vähenee. Alle -25 asteen pakkasilla pumppu käy suurin piirtein tauotta.
Jos lämmönjohtopumppua ajaa suuremmalla nopeudella, on nollakeleillä lämmitysjaksoja vuorokaudessa 10 - 15 kappaletta.
Käynnistysten määrät kahdelta edelliseltä lämmityskaudelta näkee tästä taulukosta oikean reunan sarakkeista http://mlp.jaria.net/tunnusluvut-taulukkona.jpg
-
Meillä Gebwell T12 ja 2ooo litran varaaja , viime talvena kun talo oli vielä rakentailla ja lämpimän veden kulutus oli minimaalista niin pumppu kävi keskimäärin n. 2 kertaa vuorkaudessa ja n. 1,5 tuntia kerrallaan. Nämä nykytalot ovat niin hyvin eristettyjä ja yleensä niissä on lattialämmitys että uusien talojen ja vanhojen talojen käyntikertoja/ kulutuksia ei kannata lähteä vertailemaan. Mutta minä halusin meille ison varaajan kompensoimaan käyntikertoja ja kulutushuippuja ja olen erittäin tyytyväinen nykyiseen kokoonpanoon. Minusta nykyään yritetään myydä pumppuihin liian pieniä varaajia (500 L) pelkästään sen takia että saatas kauppa aikaiseksi tosin onhan tilanteita (esim saneeraus) jossa isompi varaaja ei mahdu mutta itse vannon isomman varaajan paremmuutta.
-
Meillä Gebwell T12 ja 2ooo litran varaaja , viime talvena kun talo oli vielä rakentailla ja lämpimän veden kulutus oli minimaalista niin pumppu kävi keskimäärin n. 2 kertaa vuorkaudessa ja n. 1,5 tuntia kerrallaan. Nämä nykytalot ovat niin hyvin eristettyjä ja yleensä niissä on lattialämmitys että uusien talojen ja vanhojen talojen käyntikertoja/ kulutuksia ei kannata lähteä vertailemaan. Mutta minä halusin meille ison varaajan kompensoimaan käyntikertoja ja kulutushuippuja ja olen erittäin tyytyväinen nykyiseen kokoonpanoon. Minusta nykyään yritetään myydä pumppuihin liian pieniä varaajia (500 L) pelkästään sen takia että saatas kauppa aikaiseksi tosin onhan tilanteita (esim saneeraus) jossa isompi varaaja ei mahdu mutta itse vannon isomman varaajan paremmuutta.
Oman käsitykseni mukaan pieniä varaajia ja varaajattomia järjestelmiä myydään lähinnä sen takia, kun betonilattiassa on varaavuutta aika reilusti. Jos tuohon lisätään vielä iso varaaja, niin lattialämmityksen jo ennestään huono/hidas säädettävyys korostuu. Puurakenteiset rossipohjat ja patterilämmitysjärjestelmät sitten asia erikseen. Isojen varaajien suuremmat energiahäviöt on yleensä aika huonosti hyödynnettävissä ja sitä kautta lämmitysjärjestelmän kokonaishyötysuhde jää vähän heikommaksi.
Mutta mitä asioita/ominaisuuksia kukakin haluaa lämmitysjärjestelmää valitessaan korostaa. Omat valintakriteerini olivat sellaiset että alle 10k€ piti saada mahdollisimman vaivaton ja käyttökustannuksiltaan edullinen lämmitysjärjestelmä. Enkä minäkään koe tehneeni väärä tai huonoa valintaa, vaan olen ollut varsin tyytyväinen...
-
Juuri niin että jokaisen pitää pistää omat toiveet vaakakuppiin ja tehdä oma valintansa millaisen järjestelmän haluaa, varmaa on kuitenkin että maalämmöllä saa vaivattoman ja edullisen lämmitysmuodon. Mutta vielä hieman tuohon varaajaan, eli kirjoitit että jos on lattialämmitys betonilattiassa niin ei tarvita erillistä varaajaa mikä on totta mutta jos halutaan käyttää huonetermostaatteja ja eri lämpötiloja eri huoneissa niin kokemuksesta voin väittää että erillisellä varaajalla oleva järjestelmä toimii siinä paremmin kuin nämä vaihtoventtiilikoneet. Edellisessä kohteessa oli IVT C7 joka ei ainakaan tykännyt jos termostaateilla ruvettiin kuristelemaan liikoja.
-
Mutta vielä hieman tuohon varaajaan, eli kirjoitit että jos on lattialämmitys betonilattiassa niin ei tarvita erillistä varaajaa mikä on totta mutta jos halutaan käyttää huonetermostaatteja ja eri lämpötiloja eri huoneissa niin kokemuksesta voin väittää että erillisellä varaajalla oleva järjestelmä toimii siinä paremmin kuin nämä vaihtoventtiilikoneet. Edellisessä kohteessa oli IVT C7 joka ei ainakaan tykännyt jos termostaateilla ruvettiin kuristelemaan liikoja.
Kesällä on ongelmia termostaattien kanssa näillä vaihtoventtiilikoneilla joissa ei ole paluun shunttausta, mutta mitä ongelmia termostaateista tulee kun lämmön tarve talossa on suuri? Itse ajattelen asian lähinnä niin, että talvipakkasella takka pitää talosta 30m2 alan lämpimänä ja maalämpö loput (takan alueen termostaatti on kiinni). Sehän tarkoittaa vaan sitä, että lämpöpumpulla on 30m2 vähemmän lämmitettävää, en heti kyllä keksi mitä ongelmia tuosta voi tulla?
-
Aika harvoin se takan lämpö kestää siinä 30 m2 alueella vaan leviää myös muualle ja sitten lattiat pääsevät jo kylmäksi ennen kun termostaatit avautuvat ja yhtä-äkkiä pumppu on "polvillaan" kun ei pystykkään lämmitämään kok laattaa hetkessä. Vaihtoventtiilikoneen hyötysuhde on erittäin hyvä jos kaikki lattialämmityspiirit pystytään pitämään koko ajan auki ja lämpötilan säätö tehdään ulkotermostaatin kautta (eli lämpökäyrä saatu juuri oikeaksi) mutta tuollaisen lämpökäyrän hakeminen kestää pitkään. Meidän kohteissa ei esim lämmitetä puilla ollenkaan koska tykätänn tasaisesta lämmöstä eikä niin että välillä on kuuma ja sitten taas hiukan vilu ja se joka väittää että uunilämmityksellä voi välttyä tälläisestä valehtelee.
-
tuollaisen lämpökäyrän hakeminen kestää pitkään
Onko noissa säätöjärjestelmissä huoneilman lämpöä mittaavaa anturia?
Esim tuon tapaista
http://www.ouman.fi/fi/lampotilan_mittausanturit_ja_huoneyksikot/
Meillä on toi TMR anturi ja se reagoi alle asteen muutokseen huonelämpötilassa.Tuntuis äkkiseltään että lattialämmityksen menoveden pyyntilämpötilaa voisi alentaa huoneanturilla joka vaikuttaa lämpökäyrään suoraan.
-
juu kyllä ainakin nibe 1145:ssa tulee mukana sisälämpötila-anturi mutta se pitäisi sijoittaa keskeiselle paikalle taloa jos haluaa sitä automaattiseen sisälämpötilan säätöön käyttää, minulla ko. anturi on teknisessä tilassa ja ainoastaan siis seuraa ko. huoneen lämpötilaa mutta ei säädä mitään. Jälkikäteen on hankala vetää piilossa johtoa esim. aulaan ko. anturia varten ja toisaalta tuo asettamani lämpökäyrä pelaa hyvin, takkaakaan ei tule lämmitettyä kun muutaman kerran vuodessa tunnelman vuoksi...
-
Matias, kyllä meidän edelliseesä talon IVT:ssä oli sisälämpötilan snturi mutta jos sen pisti toimimaan (sisälämpötilan muuttumisen vaikutusta voi säätää) niin sitten kosteat tilat olivat liian viileitä koska meillä ei ollut kun yksi lämmityspiiri ja nuo kosteat tilat viilenevät herkästi kun niistä imetään ilmastoinnilla likaista ilmaa pois. Jos uunia meinataan käyttää lämmityksessä mukana niin kannataa laittaa mahdollisemman vähän laattalattioita (meillä edellisessä paljon laattalattioita jotka tuntuvat heti kylmältä jalassa jos ei niitä lämmitetä) ja asennoitua siihen että sisälämpötila vaihtelee puulämmityksen mukaan (kuten sähkölämmiteisessäkin talossa, siintäkin on kokemusta). Mutta me tytkätään että sisällä on tasainen n. 23 astetta ja nyt uudessa talossa Enerventin maakylmä pitää huolen tuosta kesäaikaan ja talvella maalämpö yhteystyössä Upunorin uusimman lattialämmitysjärjestelmän kanssa. Takkakin on mutta taitaa jäädä koristeeksi kuten edellisessäkin talossa, tuntuvat nuo naapurit "saastuttavan" savullaan ihan tarpeeksi !
-
...Thermian Diplomatista ei taida saada käynnistyskertoja esiin mistään, edes huoltovalikosta?
-
Aika harvoin se takan lämpö kestää siinä 30 m2 alueella vaan leviää myös muualle ja sitten lattiat pääsevät jo kylmäksi ennen kun termostaatit avautuvat ja yhtä-äkkiä pumppu on "polvillaan" kun ei pystykkään lämmitämään kok laattaa hetkessä. Vaihtoventtiilikoneen hyötysuhde on erittäin hyvä jos kaikki lattialämmityspiirit pystytään pitämään koko ajan auki ja lämpötilan säätö tehdään ulkotermostaatin kautta (eli lämpökäyrä saatu juuri oikeaksi) mutta tuollaisen lämpökäyrän hakeminen kestää pitkään. Meidän kohteissa ei esim lämmitetä puilla ollenkaan koska tykätänn tasaisesta lämmöstä eikä niin että välillä on kuuma ja sitten taas hiukan vilu ja se joka väittää että uunilämmityksellä voi välttyä tälläisestä valehtelee.
Talvipakkasilla lämmöntarvetta kyllä on huolimatta takan lämmityksestä, ellei sitten takka ole sellainen että sillä pystyy yksistään lämmittämään koko talon. Meillä on takan lämmittämisestä huolimatta koko ajan n. 100m2 alalla termostaatit auki.
Olen talvisin poltellut takassa n. 15kg puuta päivittäin, eikä lämpötila ole noussut edes takan alueella liian kuumaksi. Näin siksi että takassa ja piipussa on varaavaa massaa reilustu, samoin talon rakenteissa. Lisäksi olohuoneessa saa meidän mielestä ollakin reilusti lämmintä, jopa 24-25C.
Varmaan joissakin kohteissa termostaateista voi olla ongelmaa erityisesti jos asukkaat eivät ole kovin kiinnostuneita lämmitysjärjestelmän säätämisestä. Lämpöpumpun säädöillä voi kyllä helpottaa tuota "termostaattiongelmaa", esim. säätämällä lämpöpumpun käynnistymiskertoja harvemmaksi.
-
...Thermian Diplomatista ei taida saada käynnistyskertoja esiin mistään, edes huoltovalikosta?
Thermiq:lla.
-
220m2 huoneistoala josta 70m2 yläkerta, lattialämmitys, termarit käytössä Talo 50 luvula rakennettu rintsikka, 70-luvulla peruskorjattu ja eristetty.
Maalämpöpumppu IVT C 7 , keruupiiri pellossa 400m. Lämmitystarveluku vuonna 2010 ei tietoa
Pumpun asetukset:
Käyrä 1.8 , korjaus +0,9.
Lämminvesivaraaja min 36 maks 45 + 250 kierukkavaraaja Kv:ssä.
Kv-pumput 2-teholla.
Käynnistyksiä kertyi
vuonna 2010 2650 kpl
vuonna 2009 3345 kpl
vuonna 2008 3740 kpl
Kulutus on tähä mennessä ollut kylminpinä vuosina 2010-2011 talvet
n 10 000 khw josta 20% on uima-altaan lämmitystä.
Kylmimpänä päivinä kompura kävi 24h vuorokaudessa ja lisäsähköä meni 206kwh yhteensä talven 2010 ja 270kwh 2011 aikana.
esim 2008 ei mennyt ollenkaan lisäsähköä.
Omasta mielestäni vuonna 2004 hankittu on aika hyvin optimaallinen.
Mikä suhde lämmitys/käyttövesi? Näkyy vissiiin valikosta.
-
220m2 huoneistoala josta 70m2 yläkerta, lattialämmitys, termarit käytössä Talo 50 luvula rakennettu rintsikka, 70-luvulla peruskorjattu ja eristetty.
Maalämpöpumppu IVT C 7 , keruupiiri pellossa 400m. Lämmitystarveluku vuonna 2010 ei tietoa
Pumpun asetukset:
Käyrä 1.8 , korjaus +0,9.
Lämminvesivaraaja min 36 maks 45 + 250 kierukkavaraaja Kv:ssä.
Kv-pumput 2-teholla.
Käynnistyksiä kertyi
vuonna 2010 2650 kpl
vuonna 2009 3345 kpl
vuonna 2008 3740 kpl
Kulutus on tähä mennessä ollut kylminpinä vuosina 2010-2011 talvet
n 10 000 khw josta 20% on uima-altaan lämmitystä.
Kylmimpänä päivinä kompura kävi 24h vuorokaudessa ja lisäsähköä meni 206kwh yhteensä talven 2010 ja 270kwh 2011 aikana.
esim 2008 ei mennyt ollenkaan lisäsähköä.
Omasta mielestäni vuonna 2004 hankittu on aika hyvin optimaallinen.
Mikä suhde lämmitys/käyttövesi? Näkyy vissiiin valikosta.
LV 85% KV 15%
-
Pumppuna Gebwell Aries 6 invertteri vaihtoventtiilikone ja sillä lämmitetään kahden rakennuksen (talo, autotalli) betonilaattoja. Ei ole puskurivaraajaa. Nyt kun kone on ollut käytössä vähän alle vuoden, vaikuttaisi sille, että kompressori pyörii pysähtymättä 15.10. - 15.5. välisen ajanjakson. Tässä on tietenkin vaihtelua vuosittain, mutta uskon ettei se noista päivämääristä merkittävästi muutu.
Käynnistyksiä edellä mainitun ajanjakson ulkopuolella tuli n. 650 kpl joka on siis toisin sanoen myös käynnistysten määrä vuodessa. Nämä käynnistykset koostuvat kesä-elokuussa märkätilojen ja käyttöveden lämmityksestä. Touko-, syys- ja lokakuussa mukana on myös asuintilojen ja autotallin lämmitystä.
Mitäs raati on mieltä, onko tällainen käynnistysten määrä invertterikoneelle järkevä? Jos ei ole, näin äkkiseltään tulisi mieleen ratkaisuvaihtoehtona laskea kesällä lämpimän käyttöveden teon käynnistyslämpötilaa ja/tai hankkia puskurivaraaja lämmitykseen. Joku sadan litran puskuri ei varmaan tilannetta merkittävästi muuta? Eli pitäisi olla isompi...
-
Voihan sinne varaajia ostella, jos raha polttaa taskussa eikä muuta tekemistä ole. Jos pumpun kestoksi arvellaan 100 000 käynnistystä, niin se kestää sinulla +150 vuotta.
-
Ei polta raha taskussa ja on kyllä muutakin tekemistä. Jos invertterikone kestää saman määrän käynnistyksiä mitä on/off kone niin siinä tapauksessa ei varmasti kannata tehdä yhtikäs mitään. Tämä oli minulle epäselvää ja tästä syystä kysyin.
Edit: Löytyikin toisesta ketjusta (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7674.0) jonkun käyttäjän Niben invertterin vuoden käynnistysmäärät, 1700 kertaa, ja onhan tämä minun määrä aika vähän siihen verrattuna.
-
Mun invertterillä näyttää tulevan 2900 käynnistystä ekana vuotena. Bosch tekee ylimääräisen käynnistyksen joka käyttövesijakson jälkeen eli ei siirry suoraan lämmitykseen. Lisäksi lämmönjako on vasta märkätilojen osalta valmis, joten pätkäkäyntiä on ollut kovimpia pakkasia lukuun ottamatta.
-
Edit: Löytyikin toisesta ketjusta (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7674.0) jonkun käyttäjän Niben invertterin vuoden käynnistysmäärät, 1700 kertaa, ja onhan tämä minun määrä aika vähän siihen verrattuna.
Juuri niin. Älä tee mitään, vaan nauti menosta.
-
Nibe S1255 3-12Kw, 1½ vuodessa käyntejä tähän tahtiin:
(https://i.imgur.com/WtRucPM.png)