Maalämpöfoorumi
Tarjouspyynnöt => Lämpöpumput => Aiheen aloitti: vara - 27.09.12 - klo:21:13
-
Tarvitsisin pikaisesti mielipiteitä saamaani tarjouksiin. Taloa vielä muurataan, mutta maapiiri täytyisi saada maahan ennen talvea ja tämä edellyttäisi toimittajan valintaa jo tässä vaiheessa.
Lähtötiedot
Asuinrakennus:
- harkkokivitalo (muurattu paikanpäällä lämpöharkoista U=0,15)
- 1,5 kerroksinen
- huoneistoala 213,6 neliötä, tilavuus 860 kuutiota (miten kuutiot voi olla noin isot?? huonekorkeus alhaalla 2,7m ja ylhäällä 2,6m joka ei ole siis täys korkea)
- lattialämmitys ala- ja yläkerrassa (warmia)
- 2 suihkua, veden käyttö normaali??
- tekninen tila 3m2
Talousrakennus:
- puurakenteinen, eriste seinissä 150 + 50 mm
- lämmitettävä ala 80 neliötä, tilavuus n. 260 kuutiota
- lattialämmitys
- ei lämmintä vettä (tulee oma pieni varaaja, jos on tarvetta)
- lämpökanaalin pituus 40m
Sijainti Etelä-Pohjanmaa. Tontti on on noin 5000m2 ja tästä noin 2000m2 alueelle voidaan kaivaa maapiiri. Maaperätutkimuksen mukaan maaperä on hyvin löyhää silttiä 2,2 – 3,4 metriin asti. Tosin noin 5 metrin päässä olisi jo kalliokin.
Ilmanvaihtosuunnitelmiin on esivalittu iv –koneeksi wallox 150 effect SE MLV. Haluttaisiin hyödyntää koneen mahdollistama viilennys myös. Lattialämmitys on siis Warmialta ja se on jo alakerran laatassa. Warmian myyjä/suunnittelija oli sitä mieltä, että paras systeemi olisi, jos pumppuun saisi kolme shunttausta. Asunrakennuksessa olisi erikseen oma shunttaus märkätiloille ja sitten talousrakennukseen se kolmas. Tätä on nyt kuitenkin vähän oudoksuttu pumppu toimittajien puolesta. Ilmeisesti näin ei yleensä ole? Mikseiköhän?
Saamani tarjoukset järjestyksessä kiinnostavimmasta vähemmän kiinnostaviin. Voiko mennä pieleen, jos tekee valinnan Thermian ja Lämpöässän välillä? Näiden myyjät vain tuntuu vakuuttavimmilta. Toki Alpha Innotetechin kauppias oli myös, mutten ole kuullutkaan tuosta merkistä aiemmin.
Lämpöässä VM14/2
- 14 kW
- 2 x 300m lenkkiä
- 10400e +asennus +maapiiri (2e/m, 2e/l)
Thermia Diplomat Optimum 12
- 11 kW
- 2 x 400m lenkkiä
- 14100e asennettuna
Alpha Innotech WZS 101H
- 9,6 kW
- 700m lenkki??
- 12300e asennettuna
IVT Greenline HE E14 +manttelivaraaja DS 300 R
- 14,8 kW
- 2 x 135m kaivoa
- 20800e asennettuna ja kaivot porattuna
Nereus Geo Sun I
- 12kW
- ei sisällä maalämpö putkia, pituutta ei ilmoitettu
- 10740e +4800 asennus, muttei sisällä kuitenkaan sähkökytkentöjä??
-
Laitoin rakennuksen tietoja taulukkoon ja tältä näytti:
MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”vara” Uudisrakennus harkkotiilistä 60100 Seinäjoki. Tulostuspäivä 27.09.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa Lattialämmitystalo 24500 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 4 pers 4800 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa 29300 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi 294 m2 17,4 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 852 m3 6,0 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2 294 m2 83 kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3 852 m3 28,8 kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä 294 m2 24500 kWh 83 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö 315 m2 4000 kWh 33300 kWh 106 kWh/brm2
ET -luokan määritys ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri ) 315 br m2 106 ET A luokka
TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle, 11,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä 3 447 litraa 1,200 €/ltr 4 136 € 85,00%
Kokonaisteho saadaan puulämmityksellä 26 m3 68,00 €/m3 1 771 € 75,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä 29300 kWh 0,130 €/kWh 3 809 € 1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta 29300 kWh 0,130 €/kWh 1 125 € 3,4 COP
Sähkövastuksella tuotetaan 0 kWh 0,130 €/kWh 0 € 1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen: teho, sähkön kulutus ja COP 29300 kWh 8652 kWh 3,39 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta 100,0% 8652 kWh 1 125 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta 0,0% 0 kWh 0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa 100,0% 8652 kWh 1 125 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna 3 012 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna 2 684 €
LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA KOSTEUS MAALAJI Tuotto/metri PITUUS SYVYYS
Maakeruun mitoitus KOSTEA MOREENI 53,1 kWh/m 551 m 0,9 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 190 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu ( oC ) 5,5 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu ( W / m oK ) 3,0 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 3,39 COP 30247 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA, mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin -31C
Kun ulkolämpötila on -10 C On tarvittava lämmitysteho 6,0kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -15 C On tarvittava lämmitysteho 7,1kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -20 C On tarvittava lämmitysteho 8,2kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -25 C On tarvittava lämmitysteho 9,3 kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -30 C On tarvittava lämmitysteho 10,4 kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -35 C On tarvittava lämmitysteho 11,5 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -40 C On tarvittava lämmitysteho 12,6 kW Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]10,6 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 11,0 kW Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -32,6 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 664 h 30,4%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut [ch8594] Seinäjoki, koko vuosi=4789AP, tammikuu=781AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Lämmitettävää tilavuutta on aika paljon.
Laskin tähän lämmitystarpeen tuntematta rakennuksen muotoa ja rakenteita sen tarkemmin.
Rakennusluvan liitteenä on energiaselvitys, (rakennuksen energia- ja ekotehokkuus), josta ilmenee tarkempi, suunnittelijan laskema rakennuksen lämmitystarve.
Siitä saat tarkemmat tiedot lämmitystarpeesta.
-
Kiitoksia vastauksesta. Asuinrakennuksen energiatodistuksessa lukee kohdassa Rakennuksen energiankulutus, lämmitysenergia: 22445 kWh. Ja kohdassa Ostoenergiat, lämmitysenergia: 26406 kWh. Ja tosiaan tuo tilavuus 860m3 on rakennustilavuus. Ilmatilavuus on 660m3.
-
Tässä laskelma uudelleen energiatodistuksen kulutustiedon mukaisesti:
MAALÄMMITYSLASKELMA (keskiarvovuodelle)
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”vara” Uudisrakennus harkkotiilistä 60100 Seinäjoki. Tulostuspäivä 28.09.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa Lattialämmitystalo 22400 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 4 pers 4800 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa 27200 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi 294 m2 15,9 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 852 m3 5,5 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2 294 m2 76 kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3 852 m3 26,3 kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä 294 m2 22400 kWh 76 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö 315 m2 4000 kWh 31200 kWh 99 kWh/brm2
ET -luokan määritys ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri ) 315 br m2 99 ET A luokka
TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle. 10,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä 3 200 litraa 1,200 €/ltr 3 840 € 85,00%
Kokonaisteho saadaan puulämmityksellä 24 m3 68,00 €/m3 1 644 € 75,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä 27200 kWh 0,130 €/kWh 3 536 € 1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta 27200 kWh 0,130 €/kWh 1 049 € 3,4 COP
Sähkövastuksella tuotetaan 0 kWh 0,130 €/kWh 0 € 1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen: teho, sähkön kulutus ja COP 27200 kWh 8068 kWh 3,37 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta 100,0% 8068 kWh 1 049 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta 0,0% 0 kWh 0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa 100,0% 8068 kWh 1 049 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna 2 791 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna 2 487 €
LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA KOSTEUS MAALAJI Tuotto/metri PITUUS SYVYYS
Maakeruun mitoitus KOSTEA MOREENI 53,1 kWh/m 512 m 0,9 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 180 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu ( oC ) 5,5 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu ( W / m oK ) 3,0 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 3,37 COP 28925 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA, mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin -31C
Kun ulkolämpötila on -10 C On tarvittava lämmitysteho 5,5kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -15 C On tarvittava lämmitysteho 6,5kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -20 C On tarvittava lämmitysteho 7,6kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -25 C On tarvittava lämmitysteho 8,6 kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -30 C On tarvittava lämmitysteho 9,6 kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -35 C On tarvittava lämmitysteho 10,6 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -40 C On tarvittava lämmitysteho 11,7 kW Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]9,7 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 10,0 kW Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -31,9 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 720 h 31,1%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut [ch8594]Seinäjoki, koko vuosi=4789AP, tammikuu=781 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Oliko tuossa 22445 kWh mukana ilmanvaihdon lämmönhukka?
Oliko siinä mukana talousrakennus?
Jos mukana talousrakennus, olisi ominaiskulutus 5,5 Wh/m3/Ap/v, joka on varsin pieni.
Edellyttää huolellista rakennustapaa.
Pumpun teho putoaa nyt 10 kW :n.
Kaivokin saa olla hiukan matalampi.
-
Tuo 22445kWh sisältää ilmanvaihdon tarvitsemaa energiaa 7547 kWh. Talousrakennusta ei ole huomitoitu energiaselvityksessä ollenkaan.
-
Tuo 22445kWh sisältää ilmanvaihdon tarvitsemaa energiaa 7547 kWh. Talousrakennusta ei ole huomitoitu energiaselvityksessä ollenkaan.
Korjataan sitten vielä.
Tuo jälkimmäinen laskelma pätee pelkälle päärakennukselle.
Jos talousrakennus on mukana ja siellä pidetään +15C sisälämpötila, muuttuu tilanne seuraavasti.
- tarvitaan 12 kW tehoinen lämpöpumppu.
- tarvitaan 210 metriä syvä lämpökaivo tai vaihtoehtoisesti 600 metriä keruuputkea, joka tulee jakaa kahdeksi silmukaksi.
Ja taasen korostan, että tämä mitoitus on vain niisanotusti suuntaa antava, ei takuuarvo.
Pyydä pumpputoimittajalta sitova mitoitus, että et itse joudu kärsimään, jos mitoittaminen on mennyt pieleen!
-
Kiitoksia paljon. Joo saavat myyjät vastata omista laskelmistaan. Mutta nyt näyttäisi, että tuo Lämpöässä tulisi hyvin riittämään, mutta Thermia on vähän alimitoitettu? Toki Thermialla on laskettu pidempi keruuputkisto ja myyjä selitti, että heidän pumppunsa pystyy sen paremmin hyödyntämään? Vaikea valinta ja pitäisi melkein ensi viikon aikana tehdä ratkaisu.
-
Thermialla on laskettu pidempi keruuputkisto ja myyjä selitti, että heidän pumppunsa pystyy sen paremmin hyödyntämään?
Melkoinen väite.
Meni myyntipuheiden osastolle!
Kaikilla pumpuilla on suunnilleen samanlaiset keruupiirin lämpötilan hyödyntämisominaisuudet.
Maapiirin kiertopumppujen ja höyrystimien mitoituksissa on pieniä eroja, mutta vain pieniä!
Koskahan lämpöpumppukauppiaat oppivat paremmin arvostamaan rehellisyyttä!
-
Niinpä.
Osaisiko joku kommentoida tuota kolmen shunttauksen tarpeellisuutta? Tuossa lämpöässässä se olisi ilmeisesti mahdollista, tuo kolmas tulisi sen optiona olevan aurinkokeräimen tilalle.
-
Niinpä.
Osaisiko joku kommentoida tuota kolmen shunttauksen tarpeellisuutta? Tuossa lämpöässässä se olisi ilmeisesti mahdollista, tuo kolmas tulisi sen optiona olevan aurinkokeräimen tilalle.
Antaahan erilliset shuntit lisää mahdollisuuksia säätöihin, eli eri lämpöjä eri piireihin.
Yhden shuntin takana eri piirien lämpötehoja säädetään piirien suhteellisia virtauksia säätämällä. Mikäli lämpötarpeet poikkeavat eri piirien välillä paljon, homma menee vaikeaksi säätää.
Yleisin 2-shunttiratkaisu on kun patteri- ja lattiapiirejä.
Mikäli talousrakennuksen lämmöntarveprofiili poikkeaa päätalosta, niin sen tasaamiseksi tarvitaan shunttipiiri lämpökäyrineen, tai sitten huonekohdaisia termostaatteja.
-
Toki Alpha Innotetechin kauppias oli myös, mutten ole kuullutkaan tuosta merkistä aiemmin.
En ollut minäkään kuullut kun pumppukaupoille aloin ½-vuotta sitten. Nyt on kolmeviikkoa ko. pummpu hyrrännyt pannuhuoneessa ja päivääkään en ole katunut. Uskallan joka väittää pumpun olevan kärkikastissa ominaisuuksiltaa sekä hyötysuhteltaan. Tosin ei kokemusta muista MLP:sta. Maahantuoja on tunnettu yritys, Callidus, joka toi ennen CTC maahan. Se siitä markkinoisti puheesta ;)
-
Tarvitsisin pikaisesti mielipiteitä saamaani tarjouksiin. Taloa vielä muurataan, mutta maapiiri täytyisi saada maahan ennen talvea ja tämä edellyttäisi toimittajan valintaa jo tässä vaiheessa.
Miksi noin?
Se on ihan sama keruupiiri vaikka se pumppu olisi minkävärinen tahansa, nyt vaan putket maahan ja rauhassa valitsemaan/kilpailuttamaan pumppua.
Minä ainakin sovin/teetätin reiän ja pumppuasiat oli vielä täysin levällään...
Ilmanvaihtosuunnitelmiin on esivalittu iv –koneeksi wallox 150 effect SE MLV. Haluttaisiin hyödyntää koneen mahdollistama viilennys myös. Lattialämmitys on siis Warmialta ja se on jo alakerran laatassa. Warmian myyjä/suunnittelija oli sitä mieltä, että paras systeemi olisi, jos pumppuun saisi kolme shunttausta. Asunrakennuksessa olisi erikseen oma shunttaus märkätiloille ja sitten talousrakennukseen se kolmas. Tätä on nyt kuitenkin vähän oudoksuttu pumppu toimittajien puolesta. Ilmeisesti näin ei yleensä ole? Mikseiköhän?
Se MLV viilennys ei ole sitten mikään maailman tehokkain, varsinkin maapiirillä kun se on lämmin kesällä, oletko tutkinut Valloxin tehokäyriä?
Se on vaan niin että 3 piiriä on harvinaista pumpuissa ja toimittajat pelkää hintansa karkaavan horizontin taa=kauppa jäi tulematta. Mutta saahan niitä erillisiäkin shunttauksia "alashunttaus" esim oma yksikkö sinne talousrakennukseen esmes Automix.
(http://i3.aijaa.com/b/00296/11005864.jpg)
-
No on kyllä käynyt mielessä, että heittäisi nyt putket maahan tuon pisimmän mukaan, eli 2 x 400m. Mutta onko siitä sitten haittaa, jos esim. päätyy tuohon lämpöässään ja siinä onkin laskennallisesti tarve vain 2 x 300m? Eli keruupiiri olisi 200m ylimitoitettu?
Lämpöä taloon pitää kuitenkin jo ensi talveksi saada.
Joo oli tiedossa, että tuo walloxi ei mikää varsinainen ilmastointilaite ole. Mutta täältäkin foorumilta on nyt tullut luettua, että on ollut vaikutus pahimmassa tapauksessa melkein nolla viilennyksen suhteen. On nyt harkinnassa, jos katselisi muita merkkejä. Enervent?
-
No on kyllä käynyt mielessä, että heittäisi nyt putket maahan tuon pisimmän mukaan, eli 2 x 400m. Mutta onko siitä sitten haittaa, jos esim. päätyy tuohon lämpöässään ja siinä onkin laskennallisesti tarve vain 2 x 300m? Eli keruupiiri olisi 200m ylimitoitettu?
Ei mitään väliä, kunhan on tarpeeksi pitkästi putkea maassa.
Se ns "liika" on vain hyvästä, oli sitten mikä tahansa pumppumerkki.
2 x 400 on hyvä, mutta 1 x 600 tai 1 x 800 metriä ei ole. Noissa 1x600 tai 1x600 tai 1x800 metriä tulee liikaa virtausvastusta, mutta kun laitetaankin kaksi silmukkaa rinnakkain, laskee virtausvastus ja maakiertopumppu jaksaa kierrättää maanestettä tarpeeksi nopeaan (litraa/sek.).
-
No on kyllä käynyt mielessä, että heittäisi nyt putket maahan tuon pisimmän mukaan, eli 2 x 400m. Mutta onko siitä sitten haittaa, jos esim. päätyy tuohon lämpöässään ja siinä onkin laskennallisesti tarve vain 2 x 300m? Eli keruupiiri olisi 200m ylimitoitettu?
Lämpöä taloon pitää kuitenkin jo ensi talveksi saada.
Joo oli tiedossa, että tuo walloxi ei mikää varsinainen ilmastointilaite ole. Mutta täältäkin foorumilta on nyt tullut luettua, että on ollut vaikutus pahimmassa tapauksessa melkein nolla viilennyksen suhteen. On nyt harkinnassa, jos katselisi muita merkkejä. Enervent?
Taitaa olla kiinni vain tuosta kennon tehosta....
Siinä valloksissa taitaa olla tuon maapiirin ohjaus joten jos löytyy parempi kenno jostain niin eikös se hoidu sillä, tai ainakin paranoo...veab, hydrocell ainakin tuli mieleen.
Mikäs muuten on Valloxin vuosihyötysuhde, vtt raportti löytynee?
-
No on kyllä käynyt mielessä, että heittäisi nyt putket maahan tuon pisimmän mukaan, eli 2 x 400m. Mutta onko siitä sitten haittaa, jos esim. päätyy tuohon lämpöässään ja siinä onkin laskennallisesti tarve vain 2 x 300m? Eli keruupiiri olisi 200m ylimitoitettu?
Koska talon kulutus on pumpusta riippumaton niin se tarkoittaa että lyhyemmän lenkin järjestelmä tekee suuremman osuuden lämmöstä sähköllä. 300m lenkistä saa yksinkertaisesti laskemalla 25% vähemmän energiaa kuin 400m lenkistä.
-
Koska talon kulutus on pumpusta riippumaton niin se tarkoittaa että lyhyemmän lenkin järjestelmä tekee suuremman osuuden lämmöstä sähköllä. 300m lenkistä saa yksinkertaisesti laskemalla 25% vähemmän energiaa kuin 400m lenkistä.
Ei se kyllä ihan noin taida mennä jos oikein ymmärsin mitä tarkoitat. Jos 300m maapiirin antoenergia riittää talon energiantarpeeseen niin 400m ei anna oikeastaan mitään hyötyä järjestelmään. Sähköä ei käytetä sen kummemmin kummassakaan. Jos taas pitäisi olla tuo 400m niin silloin 300m:llä joudutaan auttamaan vastuksella.
-
Koska talon kulutus on pumpusta riippumaton niin se tarkoittaa että lyhyemmän lenkin järjestelmä tekee suuremman osuuden lämmöstä sähköllä. 300m lenkistä saa yksinkertaisesti laskemalla 25% vähemmän energiaa kuin 400m lenkistä.
Ei se kyllä ihan noin taida mennä jos oikein ymmärsin mitä tarkoitat. Jos 300m maapiirin antoenergia riittää talon energiantarpeeseen niin 400m ei anna oikeastaan mitään hyötyä järjestelmään. Sähköä ei käytetä sen kummemmin kummassakaan. Jos taas pitäisi olla tuo 400m niin silloin 300m:llä joudutaan auttamaan vastuksella.
Joo, taisin kirjoittaa hiukan huolimattomasti. Liikapituudesta ei siis saa lisähyötyä mutta liian lyhyestä lenkistä aiheutuu tarve käyttää lisäsähköä.