Maalämpöfoorumi
Tarjouspyynnöt => Lämpöpumput => Aiheen aloitti: riku - 21.04.08 - klo:21:17
-
Mitäs olette mieltä näistä.
Talo 197 neliötä ja 610 kuutiota, erillinen talli 63 neliötä ja 225 kuutiota.
Talo Hämeessä, 2 + 2 asukasta, ei ammetta ja talo hyvin eristetty.
Ensimmäiset pumpputarjoukset ovat seuraavat:
IVT Greenline HT+C9-rst
200m kaivo (maaosuus arvio3m)
Avaimet käteen toimitus
Sisältää siis huoltokaivon ja kaivuutyöt
16 500 €
Lämpöässä V 13.0
180m kaivo (maaosuus arvio 3m)
Asennettuna, paitsi huoltokaivo ja kaivuutyö jää mulle
16 900 €
Geopro SH 11 + SHAK 702
kaivo 220m kalliota ja 20m savea
Avaimet käteen
19 600 €
Nibe 1217 10kW + 300l varaaja
Kaivo 160m kalliota ja 20m savea (kilpailutettu erikseen)
Tavarat itse hankittuna ja oma putkari asentaa.
Yläkanttiin laskettuna 14 000 €
-
Jos talo ei ole "tuliterä",
mikä on ollut öljyn tai sähkön tai jonkin muun energian kulutus / vuosi aikaisemmin ja missäpäin Suomea sijaitsee?
Onko patteri vai lattialämmitys?
Voisi siitä määrittää pumpun tehon ja porakaivotarpeen.
Hintaluokat ilmeisesti suunnilleen kohdallaan.
-
Talo on uusi ja sijaitsee Hämeessä. Talossa kuin tallissakin on lattialämmitys.
Meillä on todennäköisesti 20m savea ennen kalliota, lasketaanko putkitettu osuus aktiiviseksi vai ei.
Erään pumppumyyjän mielestä ei lasketa koska vesi ei vaihdu putkessa, miten on ?
-
Ei ole sama, onko vesipatsas kallio-osuudella tai maan osalla, mikä putkitettu.
Aktiivisyvyydellä todellakin tarkoitetaan sitä keruuputkiston osuutta, mikä on kallio-osuudella.
Maahan tulevan teräsputkituksen osalta lämmönsaanti on ehkä vain puolet(jos sitäkään) kuin kallion osalta.
-
No entäs siinä tapauksessa kun, kaivo liruttelee vettä reiästä yli? Putkitettu osuus 15m ja tosiaan vettä tulee jatkuvasti, arviolta kymmeniä litroja tunnissa.
-
Loistotapaus lämpökaivoksi!!
Saman hyödyn saa, kun vettä käytetään talousvedeksi.
Ainoa ehto on, että vedentulo kaivoon on riittävä(1000 litraa/tunti tai enemmän), silloin vedenpinta porareiässä ei laske, kun vettä pumpataan (käytettävä ainoastaan ejektoripumppua, ei uppopumppua), eikä ole pelkoa, että porareikä talvella jäätyy.
-
Ei ole sama, onko vesipatsas kallio-osuudella tai maan osalla, mikä putkitettu.
Aktiivisyvyydellä todellakin tarkoitetaan sitä keruuputkiston osuutta, mikä on kallio-osuudella.
Maahan tulevan teräsputkituksen osalta lämmönsaanti on ehkä vain puolet(jos sitäkään) kuin kallion osalta.
Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan saven lämmönjohtoluku on noin 2,0 - 2,3 [W/m°C]
Kun taasen kallion on noin 3,0 - 3,5 [W/m°C], riippuen kallion laadusta.
Tuon perusteella se osa kaivosta, jossa on aina vettä, tuottaa lämpöä myös, mutta vain noin 60-70% kallion tuotosta.
-
Talo on uusi ja sijaitsee Hämeessä. Talossa kuin tallissakin on lattialämmitys.
Meillä on todennäköisesti 20m savea ennen kalliota, lasketaanko putkitettu osuus aktiiviseksi vai ei.
Erään pumppumyyjän mielestä ei lasketa koska vesi ei vaihdu putkessa, miten on ?
Lämpökaivon minimi aktiivisyvyys Teillä lienee 12 kW tehoiselle pumpulle noin 220 mtr.
10 kilovattiselle pumpulle minimi aktiivisyvyys on Hämeessä noin 180 metriä.
Lämpökaivon syvyydessä kannattaa kuitenkin pelata niinsanotusti varman päälle
ja tehdä kaivosta vähän syvempi, kuin suunnittelijan antama minimi syvyys.
Lämpökaivon "parhaat" metrit ovat siellä kaivon pohjalla.
200 metrin syvyydessä kallion lämpötila on 1-2 astetta korkeampi, kuin 20-50 metrin syvyydessä.
Vähän ylimitoitetussa kaivossa lämpötila laskee vähemmän ja saat vastaavasti vähän paremman hyötysuhteen pumpullesi.
Kun on uusi talo, eikä vielä lämmittämiskokemuksia, jotta sieltä saisi tehontarpeen,
on luotettava rakennesuunnittelijan laskelmiin pumpun tehoa määritettäessä.
-
Kun IVT:n ja lämpöässän tarjouksiin pitää lisätä vielä maaporauksen aiheuttamat kulut n.900€ (17m), niin hintaero Nibeen on kyllä melkoinen.
Onko teillä mitään järkevää syytä olla ottamatta Nibe.
Muiden pumppujen hintaero (3500-5500€) Nibeen verrattuna on kyllä mielestäni aivan liian suuri.
-
Kyllä se Nibe sun kämppääs tekee lämpöä siinä missä muutkin pumput. Ota kuitenkin huomioon, että nibe on laittanut sinulle kaikista matalimman kaivon. 10 kw pumppu tarvii enemmän reikää kallioon, mikä kuitenkin on halvinta tuossa poraushommassa. Reiän olisi hyvä lähennellä tuota 200 metriä, mikä muissakin tarjouksissa on laitettu.
Tuntuu, että täällä foorumilla pelätään tuota Nibeä välillä kuin ruttoa. Se on sarjatuotanto pumppu, mitä pystytään valmistaan edullisesti. Mulla se on tuossa hyrskyttänyt kohta nelisen vuotta ja pelannut täydellisesti.
Nuita hintaeroja, mitä mainitsit ei pysty mikään pumppu ottamaan kiinni.
-Santeri-
-
Ei ole sama, onko vesipatsas kallio-osuudella tai maan osalla, mikä putkitettu.
Aktiivisyvyydellä todellakin tarkoitetaan sitä keruuputkiston osuutta, mikä on kallio-osuudella.
Maahan tulevan teräsputkituksen osalta lämmönsaanti on ehkä vain puolet(jos sitäkään) kuin kallion osalta.
Myös putkitettu osuus lasketaan aktiivirei'äksi siltä osuudelta kun se on vedessä.
-
Kukahan tekee näin?
Edelläoleva tapa aiheuttaa mitoitusvirheitä, ainakin jos on putkitusta useampi kymmenen metriä.
-
Taidanpa tehdä niin kuin Tomppeli ja Santerikin suosittelee.
Ketjun alussa mainitsemani Niben vermeet ja 200m kaivo (20+180). Kaivon syvennyksen jälkeenkin hintaero muihin pumppuihin on mielestäni liian suuri.
Jos porari tuo keruuputket pumpulle, niin paljonko arvelette osien ja asennuksen maksavan kun putkari liittää pumpun ja varaajan jakotukeille.
-
Kyl se NIBEkin talon ihan yhtä hyvin lämmittää.
Hintaero on aika merkittävä.
Eipä ole kovinkaan helppoa perustella, miksi pitäisi maksaa enemmän.
-
Kukahan tekee näin?
Edelläoleva tapa aiheuttaa mitoitusvirheitä, ainakin jos on putkitusta useampi kymmenen metriä.
Periaatteessa "aktiivireikä" tarkoittaa reikää jossa vesi vaihtuu tai johon energiaa virtaa ympäristöstä. Näin ei useinkaan tapahdu, vaan ruhje rei'ässä on jossain esim. 100m syvyydessä.
No se tarkoittaa että esim 50 metrin syvyydessä ei takuulla vaihdu vesi sen enempää, kuin esim 10 metrin putkitetulla maaosuudella.
Joten käytännössä myös putkitettu osuus jossa on vettä lasketaan aktiivireikänä.
Toinen ääripää on kuiva reikä.
-
Joten käytännössä myös putkitettu osuus jossa on vettä lasketaan aktiivireikänä.
Ei se ihan noinkaan mene. Putkitetulla maaosuudella maa, luultavasti useimmiten hiekka tai sora johtaa lämpöä huonosti eikä vesikään pääse liikkumaan teräsputken sisällä kuten pääsee kallion sisällä. Ilmeisesti kallioperässä on lähes aina siellä täällä halkeamia, joissa vesi kulkee.
Täällä on joskus viitattu hyvään ruotsalaiseen opinnäytetyöhön kaivojen jäätymisestä (http://epubl.luth.se/1402-1617/2005/070/LTU-EX-05070-SE.pdf). Sen sivulla 25 mainitaan tuo maaputken huonomman lämmötuoton ongelma. Näytti olevan tutkimuksessa useampi jäätynyt kaivo, jossa oli juuri pitkä maaputkiosuus.
-
niin, kysehän porakaivossa ei ole lämmön johtumisesta, vaan halkeamissa oleva liikkuva vesi tuo lämpöä kauempaa kaivolle?
Maakeruupiiriissä lämpö johtuu?
-
niin, kysehän porakaivossa ei ole lämmön johtumisesta, vaan halkeamissa oleva liikkuva vesi tuo lämpöä kauempaa kaivolle?
Maakeruupiiriissä lämpö johtuu?
Pitää paikkansa tietyissä tapauksissa, eli silloin, kun veden läpivirtaus kaivossa on varsin suuri.
Lämpöä saadaan myös ns. kuivasta kaivostakin.
Kun on kyseessä ns. kuiva kaivo, johon veden tulo on melkein nolla,
on tulee lämpö kaivoon pelkästään johtumalla.
Tällä lähes kuivalla kaivolla en tarkoita vedetöntä kaivoa!
Katsopa tätä (http://www.siki.se/downloads/borrhal.pdf) (=PDF -tiedosto, 1,28MB) sivulla 13,
professori Bo Nordellin laskentakaavassa lähdetään siitä, että lämpö kaivoon tulee johtumalla.
Professori Nordell lienee yksi pohjoismaiden parhaimmista alan asiantuntijoista.
Johtumisteoria on se, josta on laskennassa lähdettävä, koska veden läpivirtausta kaivossa ei voida ennustaa.
Hyvä läpivirtaus on vain pelkkää plussaa kaivosta saatavaan lämmöntuottoon.
-
Aktiivisyvyys on se osuus jossa keruuputkisto on vedessä.
Ja on noita "kuivia reikiä" kuulemma täytetty vedellä. Jos ei sinne tule vettä ei vuoda poiskaan.
Mutta ei sen tarvise vaihtua :) vaikka pientä plussaahan se vain olisi.
Nuo jäätymiset voi laske alimitoitetun kaivoon piikkiin.
-
Mutta ei sen tarvise vaihtua :) vaikka pientä plussaahan se vain olisi.
Sepä saattaa olla iso plussa, jos pohjavesi liikkuu reilusti, koska se tuo lämpöä kauempaa keruuputken tienoille.