Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto => Aiheen aloitti: nvg - 02.01.10 - klo:16:27
-
Alku tälle keskustelulle lämpöässän alla, mittauksia tänään 2. tammikuuta 2010 noin klo1545 Suomen aikaa Oulun seudulla, teksti copy/pastella tuolta toisesta ryhmästä:
Nyt tuli kuin tilauksesta vähän viileämpi keli, ulkona nyt -24,9C.
Pandion 1 ja 2 asennoilla on venttiililtä mitattu lämpötila 15,0C +- 0,1C
Pandion täysillä tipahtaa tuloilma venttililtä mitattuna lähelle 14 astetta, pysyen kuitenkin hieman yli (äsken lyhyessä testissä 14,1...14,4)
Tyytyväinen täytyy olla pyörivään kennoon. En tiedä, miten oikeasti lasketaan nuo hyötysuhteet talteenotolle, mutta jos tuosta arvataan että virtaus on suunnilleen sama molempiin suuntiin, ja käytetään seuraavia arvoja:
ulkoa -25
sisään +15
ulos +23
koneelta ulos evvk
ulko/sisä -lämpötilaero 48K, ulko/sisääntuleva ero 40K, hyötysuhde siis tällä yksinkertaistuksella 40K/48K olisi 0,833, eli n. 83%. Ottamatta huomioon kosteuksia, lämpömäärää eikä virtauseroja. Voiko tuo olla tottakaan? Missä menee pieleen?
nvg
p.s. en ole huomannut että enervent pysähtelisi pakkasilla, eikä näillä lämpötiloilla taida olla tarvettakaan
-
Holy smoke: aloin lämmittämään takkaa, ja painoin takkakytkimen. 15min jakson aikana venttiililtä mitattu sisääntuleva ilma putosi hiljalleen 1,5C paikkeille. Kyllä se siitä nopeasti sitten taas palautui kun kone alkoi pyörimään normaalisti. Ulkona mittaushetkellä -26,8C
-
Meillä täällä Keski-Suomessa pakkasta noin 25. Digimittari näyttää tuota, Ouman vasta -18 kun on räystäslaudoituksen sisällä piilossa. Ilmatieteenlaitos näyttää 20 km päähän Tikkakoskelle - 27.
Pelikan käyttää välillä sähköä jälkilämmitykseen, tulominimi säädetty 15. Tuon alle ei AC-automatiikalla saakaan. AC-ohjaus näyttää lämpötiloja huone 23, poisto 24, ulko -20, jäte -12. Puhallinnopeus 3/8, mitoitusteho 4/8.
Sisällä shortsikeli, laitoin takan päälle kolme tuikkua palamaan...
Saunan elohopeamittari näyttää reilut -25. Talon tuloventtiilit infrapunamittarilla noin 20. Ehkä tuo jälkilämmittää vielä turhaan.
-
Kun ulkona kävi n. -28C, oli venttiililtä mitattu vähän yli 14 asteen.
Tänään kun ulkona on n. -14C, näyttää venttiilillä oleva anturi +17,5C kieppeillä olevia lukemia. Ja siis ilman jälkilämmitystä, kun semmoista ei koneessani ole. Tyytyväinen täytyy olla. Olisi kyllä mukava tarkistaa myös jäteilman lämmöt, kun tämä yhtälö vaikuttaa muuten liian hyvältä..
nvg
-
Pelican arvoja
Ulkoa koneelle (imu) -15,7 C, koneelta ulos (jäte) -8,6 C.
Koneelta sisään (tulo) +21,2 C, sisältä koneelle (poisto) +22,6 C.
Vesipatteri, nostaa kennon jälkeen lämpöä 2-3 astetta. Menovesi kennolle 31 asteista.
Ei pätki, sisäilman kosteus 40%, ei kostuttimia.
Tehot 2/4, sisään 100 L/s, ulos 110 L/s
-
Hyvältä kuulostaa eksilen lukemat - erittäin hyvältä.
Minä vaihdoin eilen logiikan siltauksen alipaineisempaan asentoon, ja kas, vielä -25...-27 asteeessa (ulkoilma) venttiililtä tuli n. +19 -asteista ilmaa. IV-koneen tehonkulutus tippui 1/4 -asennossa 160W -> 110W. Hyötysuhdetta on nyt vaikeampi laskea kun virtaukset poikkeavat oleellisesti.
nvg
-
Pandion alkaa ääntämään yli 20C pakkasilla. Ääni kuuluu poistopuolella, tulokanavissa ei ääntämistä ole havaittavaissa. Huomasin asian muutama viikko sitten, ääni poistui kun kelit lämpenivät. Nyt kun pakkaset jälleen paukkuvat on ääntäminen palannut.
Avasin koneen kun edellisen kerran oli tilanne päällä. Huurretta oli poistopuolella sekä puhaltimessa että "keskilevyssä". Myös kennon päällä oli huurretta/hilettä.
Onkos muilla samanlaisia oireita? Liekö ominaisuus.
-
Pandion alkaa ääntämään yli 20C pakkasilla. Ääni kuuluu poistopuolella, tulokanavissa ei ääntämistä ole havaittavaissa. Huomasin asian muutama viikko sitten, ääni poistui kun kelit lämpenivät. Nyt kun pakkaset jälleen paukkuvat on ääntäminen palannut.
Avasin koneen kun edellisen kerran oli tilanne päällä. Huurretta oli poistopuolella sekä puhaltimessa että "keskilevyssä". Myös kennon päällä oli huurretta/hilettä.
Onkos muilla samanlaisia oireita? Liekö ominaisuus.
Mulla LTR-3 ullakolla. Eilen kun kävin konetta huoltamassa niin huurretta ja suoranaista jäätä oli kohtuullisesti poistopuolen puhaltimen ympäristössä seinämissä ym.. Oletan, että jää/huurre on tullut vaan siitä kun jäteilma kuitenkin menee reilusti pakkasella ja jos saunailtoina ym. tulee paljon kosteaa ilmaa niin sinnehän tiivistyy kylmiin pintoihin. Itsellä ollut välillä ainakin se moka ettei ole tullut laitettua ilmanvaihtoa isommalle kun on isompi porukka saunomassa.
Kumma kyllä, itse lämmönvaihtimessa ei näkynyt huurretta ollenkaan, pelkästään poistopuhallinta ympäröivissä seinämissä.
-
Minulla LTR-3 toimii huomattavasti heikommin. Ulkoilma on juuri mitaten -14,5 ja sisäilma +22,5. Venttiililtä tulee +11 asteista ilmaa, nopeasti laskettuna hyötysuhde on luokkaa 69%. Mikähän voisi olla syynä heikkoon hyötysuhteeseen?
-
Minulla LTR-3 toimii huomattavasti heikommin. Ulkoilma on juuri mitaten -14,5 ja sisäilma +22,5. Venttiililtä tulee +11 asteista ilmaa, nopeasti laskettuna hyötysuhde on luokkaa 69%. Mikähän voisi olla syynä heikkoon hyötysuhteeseen?
Pari asiaa nyt ainakin tulee mieleen. Onko kone kylmässä tilassa? Jos on, niin onhan se eristetty? Ja sama kysymys varsinaisten putkien osalta. Ja onko ilmanvaihto säädetty oikein? Lämmönvaihdinta pyörittävä remmi kannattaa tarkistaa, riittänee kun katsoo että vaihdin pyörii 'normaalisti' eikä remmi pidä ääntä tms. Ja suodattimet kans kannattaa tarkistaa ettei ole pahasti tukossa.
-
Minulla Deekax DIVK-435 jälkilämmitys vedellä eli vesipatteri.
Vesikiertoinen lattialämmitys ja jaettu kahteen piiriin, eli L1 ja L2.
IV-koneelle vesi menee kostean piirin jakotukista. Mutta lattialämmitys järjestelmissä vesi ei ole tarpeeksi lämmintä pitääkseen tulo ilman lämpimänä. Kone käy pätkä käyntiä näillä pakkasilla. Tämä ilmiö taitaa olla lattialämmitys taloissa :(
IV kone on lämpimässä tilassa, iv-kanavat eristetty 2x50mm. eristeellä ja päällimmäisessä eristeessä alumiinifolio. Iv-kanavat suuremmaksi osaksi puhallusvillan peitossa. Tuloilma voisi olla lämpimämpää, mutta onko vika käyttäjässä, koneessa vai missä :o
Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde 38%, ilmanvaihdon poistovirta 0.050m3/s ja rakennuksen ilmanvuotoluku n50 1,4 1/h. Nämä tiedot energiatodiutuksesta.
Nyt L2 piiriin menevä vesi +31,5 ja MLP:n mittari näytti ulko lämmöksi -17.
IV-kone: ULKO -13, TULO +13, POIS +16, JÄTE +7
-
IV-kone: ULKO -13, TULO +13, POIS +16, JÄTE +7
,
Tuossa "POIS +16" on jotain nyt pielessä,senhän pitäisi olla samaa luokkaa kuin sisämpötila,siis jos kyseessä on poistoilma huoneista LTO:lle.Onhan nuo putket eristetty?
Jos huonelämpötila on +21 niin ilma jäähtyy jossain 5 astetta ennenkuin menee LTO kennolle
Jäteilma tuntuisi myös turhan lämpimältä noilla pakkasilla,eihän joku kesäajan ohituspelti tms olisi auki.
-
IV-kone: ULKO -13, TULO +13, POIS +16, JÄTE +7
,
Tuossa "POIS +16" on jotain nyt pielessä,senhän pitäisi olla samaa luokkaa kuin sisämpötila,siis jos kyseessä on poistoilma huoneista LTO:lle.Onhan nuo putket eristetty?
Jos huonelämpötila on +21 niin ilma jäähtyy jossain 5 astetta ennenkuin menee LTO kennolle
Jäteilma tuntuisi myös turhan lämpimältä noilla pakkasilla,eihän joku kesäajan ohituspelti tms olisi auki.
Mulla sama pas... vielä tämän talven.. ;)
Otin eilen sen patterin termostaatin tai jokin säätömoottori kai se on, irti kun patteriputket oli kylmät. Tällähän se alkoi lämpenemään ja tuloilman puolesta on toiveita pysyä ykkösellä päällä.
Jäteilma kylmää-raja oli 5 astetta ja pudotin sen kolmeen huoltovalikon kautta. Nyt aamulla sen ainakin oli päällä vaikka oli -31 pakkasta.
Tuo poistoilman arvo ei ole todellinen vaan sen täytyy jäähtyä siinä ulkoilmakanavan alapuolella.
Ajattelin vaihtaa koneen pois ja tuo Onnline Energy on edullinen pyöriväkennoinen kone, jossa putkitus on samassa "kaavassa". Helppoa tuo vaihto ei kyllä ole, koska kone on yläkaapissa KHH:ssa ja kaikki sen seinän kaapit pitää purkaa pois edestä.
Laittakaa rakentajat ihmeessä kunnon kone samantien niin ei harmita. Tuollakaan mun koneella ei ole käytettynä mitään arvoa eli eurot menee kyllä ihan hukkaan.. >:(
-
Meillä nyt paketissa odottamassa asennusta Enerventin Pelican Greenair HP. Sisältää siis ilmalämpöpumpun. Jännityksellä odotan mitä tuleman pitää...
Onko kenelläkään muulla kokemusta tuosta värkistä? Itse hankin sen lähinnä sen takia, että MLP saattaa olla hiukan naftisti mitoitettu, nyt ainakin sitten riittää lämmin vesi :) Lisähinta tuolla lämpöpumppumallilla oli n. 1500 e eli saman hintainen kuin tavallinen ulkoilmalämpöpumppu (eli mielestäni ei hirmu paha).
-
Minulla Deekax DIVK-435 jälkilämmitys vedellä eli vesipatteri.
Vesikiertoinen lattialämmitys ja jaettu kahteen piiriin, eli L1 ja L2.
IV-koneelle vesi menee kostean piirin jakotukista. Mutta lattialämmitys järjestelmissä vesi ei ole tarpeeksi lämmintä pitääkseen tulo ilman lämpimänä. Kone käy pätkä käyntiä näillä pakkasilla. Tämä ilmiö taitaa olla lattialämmitys taloissa :(
IV-kone: ULKO -13, TULO +13, POIS +16, JÄTE +7
Pätkiminen johtuu jäteilman menemisestä alhaiseksi, jolloin tulopuhallin sammutetaan kennon sulana pitämiseksi. Jälkilämmityspatteria jäätymiseltä suojaa yleensä toinen suojaus, joka katkaisee molemmat puhaltimet jos patterin jälkeen lämpötila laskee alle 10 asteen. Tuon jälkimmäisen suojauksen olen saanut päälle vain käyttämällä takkakytkintä pakkasella (pelkkä tulo päällä), sekä kun jälkilämmityspatterin termostaatti oli jumissa ja vesi ei kiertänyt. Lattialämmityksen kanssa asialla ei ole tekemistä, ellei jälkilämmityspatteriasi ole väärin mitoitettu (esim. kaukolämpöön tarkoitettu malli)
Koita kädellä jälkilämmityspatterin meno ja paluuputkia (läheltä patteria), jos toinen on lämmin ja toinen kylmä niin kaikki on ok. Jos molemmat ovat kylmiä niin patterissa ei kierrä vesi.
Jäteilman +7 astetta viittaisi siihen että talteenottokenno on mennyt jäähän ja vain puolet siitä ottaa lämpöä talteen. -13 asteen lämpötilassa sen pitäisi olla liki nollaa, tai sitten olet ottanut lämpötilan juuri sulatusjakson aikana.
Jani
-
Meillä Pandion eco ede-cg. Ulkona -22, huurretta hyvin vähän poistopuhaltimen lähettyvillä ja kenno täysin sula.
Koneen ilmoittamat lukemat: Raitisilma -19,7, LTO tulo 18,4, Tulo 18,5, poisto19,8, jäte -4,4.
-
IV-kone: ULKO -13, TULO +13, POIS +16, JÄTE +7
Pätkiminen johtuu jäteilman menemisestä alhaiseksi, jolloin tulopuhallin sammutetaan kennon sulana pitämiseksi. Jälkilämmityspatteria jäätymiseltä suojaa yleensä toinen suojaus, joka katkaisee molemmat puhaltimet jos patterin jälkeen lämpötila laskee alle 10 asteen. Tuon jälkimmäisen suojauksen olen saanut päälle vain käyttämällä takkakytkintä pakkasella (pelkkä tulo päällä), sekä kun jälkilämmityspatterin termostaatti oli jumissa ja vesi ei kiertänyt. Lattialämmityksen kanssa asialla ei ole tekemistä, ellei jälkilämmityspatteriasi ole väärin mitoitettu (esim. kaukolämpöön tarkoitettu malli)
Koita kädellä jälkilämmityspatterin meno ja paluuputkia (läheltä patteria), jos toinen on lämmin ja toinen kylmä niin kaikki on ok. Jos molemmat ovat kylmiä niin patterissa ei kierrä vesi.
Jäteilman +7 astetta viittaisi siihen että talteenottokenno on mennyt jäähän ja vain puolet siitä ottaa lämpöä talteen. -13 asteen lämpötilassa sen pitäisi olla liki nollaa, tai sitten olet ottanut lämpötilan juuri sulatusjakson aikana.
Jani
Kiitoksia vaan opastuksesta, myös sami68 ja Matias :)
Tänään selvisi, että toimilaite oli viallinen. Eli vesi ei kiertänyt kennostossa. Poistimme toimilaitteen ja ilmasimme järjestelmän. Nyt rupesi lämmin vesi kiertämään. Ensiviikolla pitää asennuttaa uusi toimilaite. Nyt lämpötilat: ULKO -18 , POIS 17 , TULO 22 , JÄTE 5-6.
Vintillä kävin tutkailemassa kanavia, niin POISTO puolen runkolinja 160mm kanava ei täysin puhallusvillan peitossa n.5m. matkalta. Mutta eristetty villalla 2x50mm. Pitänee peittää jossakin vaiheessa puhallusvillalla.
-
Meillä Pandion eco ede-cg. Ulkona -22, huurretta hyvin vähän poistopuhaltimen lähettyvillä ja kenno täysin sula.
Koneen ilmoittamat lukemat: Raitisilma -19,7, LTO tulo 18,4, Tulo 18,5, poisto19,8, jäte -4,4.
Terve, itselläni on Pandion ACW-CG 140l-litrainen malli. Lämmitysvesi patteriin tulee maalämpöpumpulta iv-koneen logiikan ohjaamana. Just kun katsoin niin lämpöarvot olivat.
tulo 21
asetus 20
huone 22
poisto 23
ulko -16
jäte -9
paluuvesi 15
IV-kone ilmoittaa tasaisesti hyötusuhteekseen 80%, vähän puolin ja toisin. Itse olen saanut nyt talvella kovempien pakkasten aikaan joko liesituulentinta käyttämällä tai takkakytkintä käyttämällä iv-koneesta vesipatterin hälytyksen kun paluuveden lämpötila laskee ko. käyttötiloissa. Sykysyllä oli kausi jolloin maaviileä oli vielä tarpeettomasti päällä (ulkoilma +5 rajana) - säätöasia.
-pekka
-
Vasta hiljattain saatiin Pandion toimimaan niinkuin sen pitääkin (säädöt ja mittaukset päin p...
Ihmetyttää kuitenkin ettei ohjainoaneelin mukaan lämmöntalteenotto ole lainkaan toiminnassa (ulkona -22). Kenno pyörii kuitenkin koko ajan.
Jossain vaiheessa olen sen symboolin nähnyt op:ssa, mutten muista lämpötiloja. Onko teillä muilla vastaavaa juttua.
-
Ihmetyttää kuitenkin ettei ohjainoaneelin mukaan lämmöntalteenotto ole lainkaan toiminnassa (ulkona -22). Kenno pyörii kuitenkin koko ajan.
Jossain vaiheessa olen sen symboolin nähnyt op:ssa, mutten muista lämpötiloja. Onko teillä muilla vastaavaa juttua.
Itellä Pelican Eco EDE-CG ja sama juttu. Juttelin Enerventin kanssa asiasta ja se on "feature". Mittausvalikossa näkyy tuo "Lämmitys"-kohta josta käy ilmi paljonko siinä käytetään kennon kapasiteettia.
0-100 = kennon kapasiteetti
101-200 = kenno 100% + sähkövastus % kapasiteetista.
Tuokaan ei näy vaikka pitäisi, ilmeisesti tuo lämmitysarvo ja kennon logo näkyy vain siinä vaiheessa kun sähkölämmitys on päällä ja/tai hiipumassa tjsp.
Mitä Enerventiltä sain tietoa niin alle 12°C se kenno on 100% kapasiteetilla koko ajan. Asteluvun voin muistaa väärin, mutta kuitenkin on olemassa jokin alaraja jonka jälkeen kenno pyörii täysillä.
-
Kiitos Reetulle. Ilmeisesti meillä on kaikki kunnossa.
-
Taisin kehua liian aikaisin , että meillä olisi kakki kunnossa.
IV-mies kävi mittaamassa/säätämässä venttiilit ja kaikki on hänen mielestä kunnossa.
Tulipa käytyä tänään saunassa (puukiuas) ja sen jälkeen leivinuuniin tulet. Ylipaineistus oli päällä mutta silti vähän ajan päästä kämppä täys savua ja hälyttimet huutaa. Ajattelin, että kiukaan ja leivinuunin yhtäaikainen käyttö ei vaan onnistu.
Kun sain kiukaan pellin kiinni, niin tilanne ei korjaantunut vieläkään.
Puuhellan uumenista alkoi tulla savua tupaan (sama piippu leivinuunin kanssa, mutta eri hormi). Eli ylipaineistuksesta huolimatta leivinuuni repii korvausilmaa hellan hormista.
Ulko-oven raollaan pitäminen poistaa ongelman, mutta ei ole kovin miellyttävää näillä pakkasilla.
Onkohan Pandionissa jotain vikaa vai mistä pahissta tää voi johtua.
Onko muilla vastaavia kokemuksia tai vinkkejä asian korjaamiseen.
-
Hmm, itellä oli tossa omassa koneessa vastaava juttu jossa poistopuhallin ei toiminut ollenkaan. Syyksi paljastui pieni lasisulake (3.15A) piirilevyssä. Ja mitä parasta: ohjauspaneeli ei tästä mitään ilmoittanut! (muuten kuin hälytyksillä laskevista lämpötiloista) Ei luulisi olevan liian vaikeata tarkistaa onko molemmat puhaltimet oikeasti päällä. Huollolle soitin ja eivät osanneet kertoa miksi sulake oikeasti menisi ja kehoittivat vaihtamaan. Hyvin on toiminut sen jälkeen.
Piirilevyssä on noita sulakkeita 2 kpl, joten toinen voisi olla tulopuhallinta varten..?
Joten avaa itse se kone ja tarkista että molemmat puhaltimet oikeasti toimii. Jos ei niin jos et itse viitti ruuuvata sitä huoltopaneelia irti tarkastaaksesi sitä piirilevyä niin soita vaan huollolle ja kerro tilanne.
Jos kaikki on muuten kunnossa niin saako noi kaikki palot mita sulla on korvausilmaa jostakin muuten kuin ylipaineistuksella? Se ylipaineistushan on vain voimassa sen pienen ajan (default 15min). Jos ei ole reikiä talossa kompensoimaan sitä ilmaa mitä uunit puskevat hormeista ulos niin sun talos imee sitä korvausilmaa mistä on saatavilla kun on riittävä alipaine talossa.... Jos näin on niin voit kokeilla laittaa IVK:hon oma asetus jossa tuo tuloilma on jonkin verran isompi kuin poista (tai sama) eli käytännössä jatkuva ylipaine, tai pidempi ajastus tuolle takkakytkimelle. En suosittele, mieluummin sitten savupuhaltimet hormeihin.
-
IV-kone on maallikon silmin ihan kunnossa, eli tulo- ja poistopuhaltimet pyörii, ja huurteetkin hävinneet kun pakkanen lauhtui.
Korvausilmaa ei ole erikseen tuotu leivinuunille eikä muillekaan tulipesille.
Ylipaineistus oli säädöissä 50 tulo ja 20 poisto. Sen muuttaminen 100/20 ei vaikuttanut mitään. Eli tällä kokemuksella ei siitä ole mitään hyötyä.
Voisiko olla minkäänlainen selitys ulkoilman nopean lauhtumisen myötä tulleeseen "huonoon ilmanpaineeseen takkaa ajatellen", ettei se takkakytkimen käyttökään riitä tuomaan ilmaa tarpeeksi?
Savupuhaltimista en ole ottanut vielä mitään selvää, mutta aika näyttää onko tarvetta.
Terveisin nokikeuhko
-
Toimiiko kummankin puhaltimen nopeuden säädöt?
Esim. jos tulopuhaltimen nopeuden säätö ei toimi ja yrität laittaa iv-konetta kovemmalle --> poistopuhallin menee kovemmalle ja tulopuhallin puhaltaa samalla hiljaisella voimalla kuin ennenkin --> alipaine kasvaa --> savut tulee sisälle.
-
Puhaltimet toimii kyllä mielestäni kuten pitääkin.
Ylipaineistus päälle, niin tulopuhaltimen kierrokset nousee ja poistopuhaltimen kierrokset laskee.
Tänään ei kerkee, mutta huomenna meinasin laittaa leivinuunin tulet ja kattoo miten käy tälläkertaa.
-
Puhaltimet toimii kyllä mielestäni kuten pitääkin.
Ylipaineistus päälle, niin tulopuhaltimen kierrokset nousee ja poistopuhaltimen kierrokset laskee.
Tänään ei kerkee, mutta huomenna meinasin laittaa leivinuunin tulet ja kattoo miten käy tälläkertaa.
Meillä kyllä takka ja uuni syttyy nyt pakkasilla ilman ylipaineistustakin. Eli kun alhaalla sisällä lämmin ja piipun yläpäässä pakkasta niin kyllä pitäisi vetää iloisesti.
Kerran on meilläkin pakkasella tullu uunista savut huoneeseen.. Pesä syttyi ihan ok, mutta kun laitoin liesituulettimen päälle niin savut haluskin tulla sisälle, eikä tilanne korjaantunut ihan heti itsestään vaan ovea ja ikkunaa auki niin alkoi taas uuni vetää.
Eli kun mainitsit että oli molemmissa pesissä tuli yhtäaikaa niin kyllä se jo alkaa vastata tilannetta että uunissa tulet -> liesituuletin päälle. Alipaine voi kertakaikkiaan tuossa kahden pesän tilanteessa kasvaa jo niin isoksi ettei auta muu kuin joku räppänä auki.
-
Puhaltimet toimii kyllä mielestäni kuten pitääkin.
Kannattaa vielä tarkistaa ulkoseinässä oleva raitisilmakanavan säleikkö, jos vaikka olisi lumen peitossa, jäässä tai muuten tukossa? Tulopuolen suodattimet on varmaankin aika puhtaat, jos kerran ilmanvaihto on juuri äskettäin säädetty...
-
Suodattimet on uudet, niinkuin arvelitkin.
Ulkosäleikössä oli hyvin pienellä alalla lunta, mutta niin pienellä että sillä oli tuskin merkitystä.
Takassa on parhaillaan tulet ja ylipaineistus päällä --> hormi vetää nyt hyvin. Kokeilin ottaa ylipaineistuksen pois, ja välittömästi liekit alkoi hiipua, sekä pienen hetken päästä naapurihormin kautta tuli hellasta savua sisään.
Epäilenpä vaan, että torpassa on liikaa alipainetta mittauksista huolimatta.(kyseenalaistan mittaajan)
Ovesta pääsee kyllä ulos, mutta huomaa selvästi vasteen ovea avattaessa. Mitenkä teillä muilla?
-
Suodattimet on uudet, niinkuin arvelitkin.
Ulkosäleikössä oli hyvin pienellä alalla lunta, mutta niin pienellä että sillä oli tuskin merkitystä.
Takassa on parhaillaan tulet ja ylipaineistus päällä --> hormi vetää nyt hyvin. Kokeilin ottaa ylipaineistuksen pois, ja välittömästi liekit alkoi hiipua, sekä pienen hetken päästä naapurihormin kautta tuli hellasta savua sisään.
Epäilenpä vaan, että torpassa on liikaa alipainetta mittauksista huolimatta.(kyseenalaistan mittaajan)
Ovesta pääsee kyllä ulos, mutta huomaa selvästi vasteen ovea avattaessa. Mitenkä teillä muilla?
Kuulostaa kyllä, että on rajusti liikaa alipainetta. Ei iv-suunnitelman mukainen pieni alipaine (max 10% tms) pitäisi vaikeuttaa takan käyttöä, se nyt on selvä. Onhan hormi riittävän pitkä, avara ja puhdas? Itsellä n.7m yhden koko kiven kokoinen hormi -> Takka vetää melkein puut mukanaan pihalle.
Alipaineistuksen vähennystä on kyllä helppo kokeilla. Ainakin LTR-3:ssa on piirikortilla potikka, jolla saa säädettyä tulo/poisto -puhallinten suhdetta (DIFF jotain lukee potikan vieressä). Meillä laitettiin ko. potikalla aavistuksen verran poistopuhallinta nopeammalle ettei tarvinnut niin paljon venttiileillä kuristaa tuloa.
Olitko katsomassa ku mittaukset tehtiin? Mitattiinko varmasti riittävän usein säätöjen välissä ja vielä kertalleen kun kaikkien venttiilien säädöt oli lukittu kohdilleen?
-
Meilläkin koko kiven hormi n.9m eikä homma toimi.
Tulo/poisto suhdetta pystyy muuttamaan.
Tähän asti suhde on ollut: tulo 35 ja poisto 55.
Muutin ne äsken 40/50.
Oletan että luvut ovat prosentteja max nopeudesta, niin nyt toteutuisi se 10% alipaine puhaltimien osalta. Lopputuloshan tietysti riippuu venttiilien säädöistä.
Taidan testailla miten homma nyt toimii, ja tilata jossain vaiheessa uuden mittauksen eri mittaajalta (en pystynyt seuraamaan nykyistä mittaajaa koko aikaa miten se homman hoiti).
Mitähän mahtaa pelkkä mittaus/säätö kustantaa?
-
No voehan hitsin pitsi!
Rikun ongelma taitaa olla tarttuvaa laatua. Itellä manifestoitu siten että kun piidettiin takassa katko lämmityksessä niin että hormi jäähty niin tuli savua sisään niin maan prkleesti... Eikös siinä koneessa ollutkin tuloilman puhallin seis.
Ohjauspaneeli ei taaskaan ilmoittanut mitään. Piirilevyt sun muut näyttäisivät toimivan ja releetkin naksahtelevat silloin kun pitää.
Tuo tuloilman tuuletin on ainakin omassa mallissa (pelican eco) vaikeassa kohdassa kun se on ruuvatun pellin takana. Ilmavirtaa kävi kyllä kun kokeili kädellä koneen sisällä, mutta ilmeisesti se poistoilman puhallin riitti imemään talon läpi tulokanavia pitkin raitista ilmaa...
Tämä on tapahtunut viimeisen kahden viikon aikana, koska nyt tuloilmasäleiköstä tuleva ilmavirta on hyvin pieni verrattuna kahden viikon takaiseen kokeiluun kun vaihdoin sen palaneen sulakkeen.
Enerventin huoltomiestä odotellessa.
-
uusissa ja ilmatiiviissä taloissa pelti auki oleva hormi on näköjään paras tulokanava ilmalle jos talossa on vähääkään alipainetta.
kävin mökillä tuossa muutama viikko sitten katsomassa, että kaikki on kunnossa (Nibe 310P) ylläpitää 14 asteen lämpöä juurivalmistuneessa Älvsby-talossa (muuten painovoimainen ilman sisääntulo). Sammutin niben ja sytytin takan, pölläytteli reilusti savuja sisälle. avasin ikkunoiden päällä olevia raitisilmaventtiilejä kesäasentoon, ei helpottanut, sitten terassin ovi auki ja hitaasti lähti vetämään. ei kärsinyt nibeä laittaa päälle vielä vartiiin, kun savua alkoi tulla luukun väleistä sisälle.
tiilerin muurari muistaakseni mainitsi, että jäähtynyttä hormia kannattaa lämmittää kuumailmapuhaltimella ennen sytyttämistä. kyseessä on kevythormi 7m luokkaa.
pähkäilin, että seuraavan kerran kun kokeilen, sammutan niben ja avaan pellin ja takkaluukut puolituntia ennen sytyttämistä jotta lämmin ilma ehtii lämmittää hormia.
mitä isompi talo, sitä pienempi varmasti tulee olla prosenteissakin tuo tulo- ja poistoilman suhde, 500m3 10% erolla ja yhden tiilen hormi aiheuttanee suuren ilmavirran sisäänpäin ainoasta vuotavasta paikasta eli tuosta hormireiästä.
-
Juu sori vaan Reetu. Ei ollut tarkoitus.
-
Juu sori vaan Reetu. Ei ollut tarkoitus.
Eipä mittään tulipahan vika löydettyä, olisi muuten voinut jäädä pitemmäksikin aikaa ellen olisi itse tarkistanut ettei ole samaa vikaa... :)
Huollon kaveri kävi katsomassa ja olikin jo vaihtamassa ohjauskorttia kun ehdotin että kokeillaan nyt että moottori edes toimii jos vaihtaa moottoreiden paikkaa. Kävi ilmi kaksi asiaa:
1) Tuloilman moottorin maa oli irronnut moottorin puolen liittimestä ja ilmeisesti ottanut joko nollaan tai suojamaahan kiinni ja tämän takia oli sulake mennyt. tämän jälkeen olin varmaan vähän kokeillut sitä kaapelia jonka jälkeen se on ihan irti -> ei toimi.
2) molemmista moottoreista puuttui niittejä toiselta puolelta asennuskehikkoa, joten molemmat roikkuivat vähän vinossa vaikkakin hyvin paikoillaan. Väännettiin kehikot suoriksi ja ruuvattiin kiinni.
Molempia vikoja huoltomies kommentoi kesätyövoiman laadulla (meille laite tuli juuri loppukesästä).
Nyt on taas toiminut hyvin n. 6h (koputtaa puuta), eikä hormista ainakaan vedä sisälle enää. :)
-
Ihmetyttää kuitenkin ettei ohjainoaneelin mukaan lämmöntalteenotto ole lainkaan toiminnassa (ulkona -22). Kenno pyörii kuitenkin koko ajan.
Jossain vaiheessa olen sen symboolin nähnyt op:ssa, mutten muista lämpötiloja. Onko teillä muilla vastaavaa juttua.
Itellä Pelican Eco EDE-CG ja sama juttu. Juttelin Enerventin kanssa asiasta ja se on "feature". Mittausvalikossa näkyy tuo "Lämmitys"-kohta josta käy ilmi paljonko siinä käytetään kennon kapasiteettia.
0-100 = kennon kapasiteetti
101-200 = kenno 100% + sähkövastus % kapasiteetista.
Tuokaan ei näy vaikka pitäisi, ilmeisesti tuo lämmitysarvo ja kennon logo näkyy vain siinä vaiheessa kun sähkölämmitys on päällä ja/tai hiipumassa tjsp.
Mitä Enerventiltä sain tietoa niin alle 12°C se kenno on 100% kapasiteetilla koko ajan. Asteluvun voin muistaa väärin, mutta kuitenkin on olemassa jokin alaraja jonka jälkeen kenno pyörii täysillä.
Itsellä pingviini pyörimässä ja samaa ihmettelin myöskin. Lämmityssymboli vilahti vain joskus. Vastus kyllä näyttää olevan päällä kun on vähänkin enemmän pakkasta.
Tässä tämän hetken arvoja:
Raitisilma -5.5
LTO tulo 18,5
Tulo 17.3
poisto 22
jäte -2.3
huonesäätö 19.
Pingviinissä ei ilmeisesti tuota lämmitys kohtaa mittauksissa ole lainkaan.
-
pingvinissä näkyy tuo lämmitys rivi kun on jälkilämmitys päällä.
lämpötilat nyt:
raitisilma -6,6
lto tulo 15,7
tulo 17,4
poisto 24,7 (sauna oli päällä)
jäteilma -1,5
lämmitys 128
tulo hyötysuhde 70%
poisto hyötysuhde 83%
-
Kiitos jzl, nyt olen hiukka viisaampi.
Pääpiirtein olen ollut tyytyväinen Pingviiniin. Tosin käyttöohjeet eri ohje yms. arvoineen voisi olla selkeämpi. Samaten ohjauspaneeli on ajalta "ensimmäiset nestekidenäytöt maailmassa".
Lämmönvaihtimen ohjauskortti kärähti kerran ja vaihto kaikkine kommervenkkeineen kesti n. kuukauden ja tämä kovimmilla pakkasilla tietysti :P, eli huolto ei ollut aivan terävintä kärkeä...
-
Äläs ny turhaan mollaa EDAa. Sehän on sentään Enerventin uusin ohjauslogiikka, eikä vissiin edes monta vuotta vanha. :P
Niiltä on vissiin tulossa tuo ethernet-palikka jolla saa sen internettiin ja kaikkee muuta ihquu. Hinta oli tosin aika suolainen, olisikohan ollut siinä 5-600€ kesällä 2009 jolloin oli niin uusi että sitä ei melkein myyty.
-
Ihmetyttää Pandionin toiminta. Aikaisemminkin ollut ongelmia ilmanvaihdon kanssa johtuen mittaajasta. Oletan, että nyt on säädöt kohdallaan, mutta jo näillä pakkasilla vastus on päällä.
Ohjauspaneelista poimitut lukemat:
Raitis-ilma -4,1
LTO tulo 14,9
Tulo 17,4
Poisto 21,5
Jäte 0,3
LTO:n tulo 74%
LTO:n poisto 83%
Lämmitys 112%
Pyynti 18
Enerventin sivuillakin todetaan,että etelä Suomessa on vähän päiviä jolloin jälkilämmitystä tarvitaan.
Jos 4:n asteen pakkasella vastus on jo päällä, niin kyllä niitä päiviä melkoisesti kertyy täällä etelässäkin.
Onkohan meidän koko systeemissä jotain vilunkia, vai onko muillakin vastus jo päällä ?
-
Itselläni Pingvin menee vastukselle heti, kun LTOtulo on alle pyynnin. Luulin että vastus menee päälle vasta kun LTOtulo olisi menossa alle minimilämpötilan. Otin sitten toistaiseksi lämmityksen pois päältä kokonaan.
-
Meillä pari vuotta vanha EDA-ohjainpaneeli, eikä meillä saa valittua vastusta pois päältä
-
LTR-3 eco ede
Raitis -3,9 C
LTO tulo 14,5 C
Tulo 13.1 C
Poisto 21,5 C
Jäte 1,2 C
Jälkilämmitys ei päällä.Onkohan kaikki reilassa???? ::)
-
Itselläni on Pelican ACE-CG. Kysyin Enerventiltä vastuksen pois ottamisesta ja sain seuraavan ohjeen:
Lisälämmityksen saat pois päältä kun olet valinnut LTO-ohjauksen päälle( ohjainpanelin vasen nappi ) ja painamalla lisälämmityksen painonappia (ohjainpanelin keskimmäinen nappi). Ohjainpaneli ilmoittaa ett lämmitys on POIS PÄÄLTÄ. Tällöin ei lisälämmitys lyö päälle.
Käyttöohjeessa tämä painike on nimeltään Lämmönsäätöpainike. Ja kun sitä painaa, niin ohjaintauluun tulee teksti "Lämpötilaohjaus päälle/pois". Ei tullut ennen mieleen, että tuo tarkoittaa että vastus ei mene päälle.
Kokeilin myös ajastettua puhallinnopeuden vaihtoa, kun päivisin talossa on vähemmän porukkaa. Vahingossa tulo jäi yhtä napsua isommalle kuin poisto. Vastuksen valo alkoi palamaan jo aika korkeisssa lämpötiloissa. Vastusten aikainen päällemeno voi siis johtua vääristä iv-säädöistä. Tämä on täysin mitääntietämättömän amatöörin heitto...
Mulla normaalisti vastus menee päälle noin -12 asteessa. Eilen olin tosin -14 eikä vielä vastusta tarvittu. Pyyntönä mulla tosin vain 15 ja tulo eilen 16 - 17.
-
Soittelin myös Enerventille, ja ilmeni ettei meidän koneesta saa vastuksia pois päältä.
Kehottivat pienentämään tulopuhaltimen nopeutta (ennen tulo/meno 100/100 nyt 95/100), elikä alipainetta lisää.
Näillä puhaltimen säädöillä ei ole vastus ollut tänään päällä ollenkaan, vaikka ulkolämpötila suunnilleen sama kuin eilen.
En tiedä paljonko tulopuhaltimen 5% pudotus vaikuttaa ilmanvaihtoon, mutta ainakin sai vastuksen pois päältä.
-
Soittelin myös Enerventille, ja ilmeni ettei meidän koneesta saa vastuksia pois päältä.
Kehottivat pienentämään tulopuhaltimen nopeutta (ennen tulo/meno 100/100 nyt 95/100), elikä alipainetta lisää.
Näillä puhaltimen säädöillä ei ole vastus ollut tänään päällä ollenkaan, vaikka ulkolämpötila suunnilleen sama kuin eilen.
En tiedä paljonko tulopuhaltimen 5% pudotus vaikuttaa ilmanvaihtoon, mutta ainakin sai vastuksen pois päältä.
Kiitoksia tipistä. Pudotin kans tulo puolen puhallin nopeutta ja auttoi tuon tuloilman lämpötilan kanssa,eipä tarvitse vielä laittaa lisävastusta päälle.
Nyt:
Raitis -3,0 C
LTO tulo 17,5 C
Tulo 16.5 C
Poisto 22,5 C
Jäte 3,5 C
Täytenee seurailla tilannetta kun pakkaset kiristyy.
-
EDAlla saa lämmityksen pois päältä, kun tekee vuosikellolla ohjelman ja laittaa toiminnoksi lämmityksen esto. (Pandion eco EDW-CG vm 09 tai 10)
-
EDAlla saa lämmityksen pois päältä, kun tekee vuosikellolla ohjelman ja laittaa toiminnoksi lämmityksen esto. (Pandion eco EDW-CG vm 09 tai 10)
LTR-3 eco ede saa myös asetuksista lämmityksen ja LTO:n ja jäähdytyksen pois ottamalla rasti pois valikosta.
-
Kiitos vastuksen poisto vinkeistä.
Tiputin tosiaan 5% tuloilmapuhaltimen tehoa, mistä seurasi ettei vastus mennyt päälle ollenkaan, eikä edes lämmöntalteenoton symboli näy ohjauspanelissa vaikka pakkasta 8C
Maallikon mielestä aika pienellä muutoksella sai asian korjatuksi.
-
Kiitos vastuksen poisto vinkeistä.
Tiputin tosiaan 5% tuloilmapuhaltimen tehoa, mistä seurasi ettei vastus mennyt päälle ollenkaan, eikä edes lämmöntalteenoton symboli näy ohjauspanelissa vaikka pakkasta 8C
Maallikon mielestä aika pienellä muutoksella sai asian korjatuksi.
Otitko LTO:n myös pois päältä sieltä valikosta jos symboli katosi.
-
En tehnyt mitään muuta kuin tuon 5%:n pudotuksen.
Tänään kun laitoin leivinuuniin tulet, niin johan heräsi vastuskin.
Pahimmillaan ohjauspaneli näytti "lämmitys 147". Tappaa tehokkaasti takan tuomaa säästöä.
Eli tulopuhaltimen pienennys --> vähän enemmän alipainetta --> vastus pois päältä.
Leiniuunissa tulet --> lisää alipainetta --> vastus päällä.
En tajuu. Pitää vissiin ottaa neuvoa antavat.
-
En tehnyt mitään muuta kuin tuon 5%:n pudotuksen.
Tänään kun laitoin leivinuuniin tulet, niin johan heräsi vastuskin.
Pahimmillaan ohjauspaneli näytti "lämmitys 147". Tappaa tehokkaasti takan tuomaa säästöä.
Eli tulopuhaltimen pienennys --> vähän enemmän alipainetta --> vastus pois päältä.
Leiniuunissa tulet --> lisää alipainetta --> vastus päällä.
En tajuu. Pitää vissiin ottaa neuvoa antavat.
Voisko olla että imu on niin suuri leivinuunissä että jaksais vetää tulopuolen kautta koneen läpi tuloilmaa.
-
En tehnyt mitään muuta kuin tuon 5%:n pudotuksen.
Tänään kun laitoin leivinuuniin tulet, niin johan heräsi vastuskin.
Pahimmillaan ohjauspaneli näytti "lämmitys 147". Tappaa tehokkaasti takan tuomaa säästöä.
Eli tulopuhaltimen pienennys --> vähän enemmän alipainetta --> vastus pois päältä.
Leiniuunissa tulet --> lisää alipainetta --> vastus päällä.
En tajuu. Pitää vissiin ottaa neuvoa antavat.
Voisko olla että imu on niin suuri leivinuunissä että jaksais vetää tulopuolen kautta koneen läpi tuloilmaa.
Kyllä. Jostain se ilman on tultava. Ja jos rakennus on muutoin tiivis niin ilmanvaihdosta se vetää sen ylimääräisen ilman -> tuloilman määrä lisääntyy -> lisätarvetta jälkilämmitykselle.
-
Joo näinhän se varmaan on.
Jos ei siis halua tehdä leivinuunissa sapuskaa, eikä muutenkaan fiilistellä, niin on vissii parempi polttaa puut kiukaan alla.
Meillä ei ole tosiaan tuotu erillistä korvausilmaa tulipesille. Mites teillä muilla? Kai siinäkin huonot puolensa on.
Pöljä juttu jos takalla tuleva säästö on erittäin pieni, jos ollenkaan.
Tästä asiasta näkyy olevan pientä vääntöä tuolla toisessa keskustelussa.
-
Joo näinhän se varmaan on.
Jos ei siis halua tehdä leivinuunissa sapuskaa, eikä muutenkaan fiilistellä, niin on vissii parempi polttaa puut kiukaan alla.
Meillä ei ole tosiaan tuotu erillistä korvausilmaa tulipesille. Mites teillä muilla? Kai siinäkin huonot puolensa on.
Pöljä juttu jos takalla tuleva säästö on erittäin pieni, jos ollenkaan.
Tästä asiasta näkyy olevan pientä vääntöä tuolla toisessa keskustelussa.
Ei ole erillistä tuloilmaa tulisijalle. Taitaa nykyään olla aika harvinaista ja omasta mielestä aika turha, ja toisaalta tyhmää tuoda raakaa ulkoilmaa suoraan sisälle. Hyvin säädetty ilmanvaihto takkakytkimineen kyllä toimii tulisijan kanssa. Muutama vuosikymmen sitten kun ruvettiin tekemään tiiviitä taloja ilman kunnollista ilmanvaihtoa niin se tulisijan oma ilmakanava kait oli oikeasti tarpeen.
Pitää pistää asiat mittasuhteisiin. Takan/uunin lämmitys kestää vain muutaman tunnin maksimissaan, mutta lämpöä sitte tulee jälkikäteen 1-2 vrk:n ajan, joten kyllä siinä sitä säästöä tulee. Mutta ennen muuta tulee mukavaa lisälämpöä :) ja keruupiirille pientä helpotusta.
-
Pyöriväkennoisen suorituskyky loppui kun kone teki tiltit, mikä lie tullut tiedä en. Ohjauspaneelissa (pelican eco ede - alle 1,5v käytössä ollut) oli hälytys että tuloilma liian kylmää, puhalteli sisään 5 asteista ilmaa. Olen tuossa senverta testaillut että kenno tais lopettaa pyörimisensä, käsin kenno kyllä pyörii ja hihna näyttäs olevan ehjä - en ole tosin aukaissut sitä LTO hässäkkää. Otin kiekon irti ja annoin sulaa mahdollisesta kuurasta jota ei kyllä hirveästi ollut - montteerasin paikalleen mutta ei vaikutusta. Otin tuloilmapuhaltimesta virtapiuhan pois, laite on nyt poistoilmapuhaltimena. Noissa on ollut kaikenlaista hässäkkää ilmeisesti piirikorteissa yms - piirikortilta tarkastin sulakkeet-olivat ehjät. Tais tulla valittua väärä laite, toinen vaihtoehto oli laitekaupoissa valloxin MLV, tuossa laitteessa tänä jouluna oltas raittiissa ilimassa mutta tällä ecopelicanilla ei.
Rakennuksen painesuhteissa mielestäni ollut kokoajan jotain hässäkkää tällä laitteella (välillä ylipaine- välillä liikaa alipainetta), liekkö sekoillut jotain jo aijjemminkin sitten ...tiedä en - toistaiseksi en voi sanoa kun että shitn möivät se oli enerventti.
Updatea: Miten hemmetissä jäteilma voi olla miinuksella jos kenno ei pyöri ja puhaltimista vain poisto rullaa - on se energiatehokas laite tai sitten meillä on ihan himpen kylmä sisällä, MUTTA poistoilma siis 23, jäte -0,7 tuloilma miinuksella (vaikka tuloilmapuhallin suljettu) siis aivan seko tai repii jäteilmaa tuloilmakanavasta, HEH (siis vahvistan tuo edellisen kappaleen viimoinen lauseen) - no laittelin tupon raitisilmakanavan suulle, nyt jäteilma on jotain +17, siis taitaa olla jotain epätiiveyttä tai jotain...
Update2: Paaras joululahjamme... kävin IV:tä läpi (suodattimet, avattavat änkkärit jne), lopuksi lojautin masiinan luukku auki käyntiin ja poistopuhallin tulille ja katos kummaaa kiekkokin lähti spinnaamaan - aikani arvottua junttasin tuloilmäfööniin virrat, luukku kiinni ja ilma on taas raekasta. Lisäilin poistopuhaltimeen 3 rosenttia lisää perusnopeutta josko kiekolla ois sitten kivempoo. Pitäs lähteä reissuamaan yönylikeikalle- uskaltaa kait tuon jättää jylppäsemään yksikseen. Säätimeen hälyjä on kertynyt kaikenkaikkiaan 20 kpl tässä vrk aikana - hauska juttu kun niitä ei saa edes kuitattua... no tällästä tämä on postnokiasuomen loppukäyttäjän = beettatestaajan elämä niin puhelimissa kun IV laitteissakin. Pitää kuiteskin konsultoida huoltoa tapahtumista ja noista softan puutteista (siis mm. tuo hälyjen kuittaustoiminnon puute ja muut vastaavat)
Make
-
Pyöriväkennoisen suorituskyky loppui kun kone teki tiltit, mikä lie tullut tiedä en. Ohjauspaneelissa (pelican eco ede - alle 1,5v käytössä ollut) oli hälytys että tuloilma liian kylmää, puhalteli sisään 5 asteista ilmaa. Olen tuossa senverta testaillut että kenno tais lopettaa pyörimisensä, käsin kenno kyllä pyörii ja hihna näyttäs olevan ehjä - en ole tosin aukaissut sitä LTO hässäkkää. Otin kiekon irti ja annoin sulaa mahdollisesta kuurasta jota ei kyllä hirveästi ollut - montteerasin paikalleen mutta ei vaikutusta. Otin tuloilmapuhaltimesta virtapiuhan pois, laite on nyt poistoilmapuhaltimena. Noissa on ollut kaikenlaista hässäkkää ilmeisesti piirikorteissa yms - piirikortilta tarkastin sulakkeet-olivat ehjät. Tais tulla valittua väärä laite, toinen vaihtoehto oli laitekaupoissa valloxin MLV, tuossa laitteessa tänä jouluna oltas raittiissa ilimassa mutta tällä ecopelicanilla ei.
Rakennuksen painesuhteissa mielestäni ollut kokoajan jotain hässäkkää tällä laitteella (välillä ylipaine- välillä liikaa alipainetta), liekkö sekoillut jotain jo aijjemminkin sitten ...tiedä en - toistaiseksi en voi sanoa kun että shitn möivät se oli enerventti.
Updatea: Miten hemmetissä jäteilma voi olla miinuksella jos kenno ei pyöri ja puhaltimista vain poisto rullaa - on se energiatehokas laite tai sitten meillä on ihan himpen kylmä sisällä, MUTTA poistoilma siis 23, jäte -0,7 tuloilma miinuksella (vaikka tuloilmapuhallin suljettu) siis aivan seko tai repii jäteilmaa tuloilmakanavasta, HEH (siis vahvistan tuo edellisen kappaleen viimoinen lauseen) - no laittelin tupon raitisilmakanavan suulle, nyt jäteilma on jotain +17, siis taitaa olla jotain epätiiveyttä tai jotain...
Update2: Paaras joululahjamme... kävin IV:tä läpi (suodattimet, avattavat änkkärit jne), lopuksi lojautin masiinan luukku auki käyntiin ja poistopuhallin tulille ja katos kummaaa kiekkokin lähti spinnaamaan - aikani arvottua junttasin tuloilmäfööniin virrat, luukku kiinni ja ilma on taas raekasta. Lisäilin poistopuhaltimeen 3 rosenttia lisää perusnopeutta josko kiekolla ois sitten kivempoo. Pitäs lähteä reissuamaan yönylikeikalle- uskaltaa kait tuon jättää jylppäsemään yksikseen. Säätimeen hälyjä on kertynyt kaikenkaikkiaan 20 kpl tässä vrk aikana - hauska juttu kun niitä ei saa edes kuitattua... no tällästä tämä on postnokiasuomen loppukäyttäjän = beettatestaajan elämä niin puhelimissa kun IV laitteissakin. Pitää kuiteskin konsultoida huoltoa tapahtumista ja noista softan puutteista (siis mm. tuo hälyjen kuittaustoiminnon puute ja muut vastaavat)
Make
Meillä ainakin kuittaantuu paneelista ensin ilmoittaa KUI ja kun häly on poistunut eli ei ole päällä tulee KUI:n tilalle OFF ja laitteena LTR-3 eco ede.
-
Jahas, tiistai-iltana (8.2.) taas vanha tuttu häly Pelikaanissa; tuloilma liian kylmää. Diagnoosin jälkeen todettu että kenno ei pyöri. Kennossa ei havaittavaa jäätymistä yms. Nooo lukuisten toimenpiteiden (hihnan+ kennon ulkokehän + kennon moottorin voimapyörän puhdistuksen) jälkeen todettu että kennon moottori (+/vaihteisto?) is dööd. Nooo keskiviikkona aamulla heti 8:lta tikkana soittelin huoltoon ja lupasivat tilata osan, antoivat toiveita että jo huomenna varmaan on osa (ilmeisesti perinteisesti asiaa hoitavalla likkeellä näin on ollutkin??) ja kenno taas pyörimässä. Perjantaina soittelin taas huoltoon kun ei vielä kenno pyörinyt, sanoivat että ei ole osaa vielä tullut enerventtiililtä (enstolta). Onneksi ei ole pakkasta kun -20 ja vähän enemmän. LTO:lla on merkitystä, nyt kun kenno ei pyöri tuloilma on +10 kun puhaltimet on minimissä ja vastus (2kW) laulaa hoosiannaa(onneksi on jälkilämmitys!!!). Ettei vaan ois nyt sillensä että noista pansun motoreista on tullut kapelo ja meikä saa odottaa toukokuuhun kennon pyörittäjää...toivon kuitenkin jotain logistista/inhimillistä erreystä kun ei varaosaa kuulu.
Mutta haluan tuoda asiaakin tähän keskusteluun pelkän purnaamisen sijaan. Eli jos ja kun seuraavan kerran taas kasailen jotain rakennelmaa niin ilmanvaihtoon tulee esilämmitys maasta omalla piirillään (glykoli-). Ensinnäkin vähentää jälkilämmityksen tarvetta MUTTA MYÖS tehokkaasti vähentää näitä ääriolosuhteiden aiheuttamia rasituksia/toimintavajeita (kennojen sulatus yms) IV-koneelle. Ilmeisesti piirin antoteho lienee mitoituksessa oleellisin seikka, perusmaasta antoteho ilmeisesti on jotain luokkaa 10W/m => 100 metrin lenkki lienee passeli, minkälaista liuospumppua sitten kysynee? Joku VEAB:in -etupatteri tai integroidulla patterilla mylly mikä hyvänsä. Varmaan enerventtikin toimisi tuossa tapauksessa moitteetta...niin ja jos liuospumppu sökää (ei kuitenkaan varmaan alle kahdessa vuodessa tai kahden vuoden välein) niin se saattaa löytyä perustalousalueilta putkikaupan hyllystä ja voi vaihtaa vaikka ite...
Update: Voi tsiisus, jälkilämmityspatterikin on dööd (ei auta R namikan painelu mithän). HEH... pitäsköhä testata enerventin sivuilta 24h sähköistä ilmoituspalvelua...tuloilma heiluu 4-5 asteen väliltä, pitänee pistää masiina kiinni....kehuivat enerventin sivuillansa että liikevaihto on kasvanut..., veikkaan syyksi reklamaatioiden kautta lisääntynyttä tavaran läpivirtaa (liikevoiton kasvusta ei mainita...). Häntä harmittaa.... :'(
Update 2: Logiikka sammuttaa näköjään tulopuhaltimen kun tuloilma menee liian kylmäksi ja hälyn ilmaantuminen ajaa koneen muutenkin pyörimään minimillä. En kehannut jättä viestejä enerventin 24h serviceen, uhkailivat 71 € (aika kallista)ottaa tunnilta ja yli 50 senttiä /km kilometrikorvauksia jos on jotain joka vapauttaa enerventin "vastuusta/takuusta". On vissiin joku työtön jenkkijuristi palkattu töihin. 2 vuoden takuu edellyttää jotain pumaskan laadintaa jossa on kaikkii leimoja ja niin edelleen.... siis ihan seko, miellä ainakaan myyjä ei tuommoista ole huolehtinut, ei liene minun vastuulla... koneessa PITÄISI olla takuuta jäljellä. Ei todellakaan hyvä, ei hyvä....mä alan nyt ryyppään... meikkää ***uttaa niin totaalisesti tuo 4k€ linnunpönttö...
Make
-
laitappa enerventin EDE ohjauspaneelin valikosta versiotiedot esille. mulla kone joku 2007 lopulla valmistettu versio ja lopulta siihen piti vaihtaa kaikki piirilevytkin että rupes pelaamaan oikein.
EDIT:
ohjelmaversiot nyt päivityksen jälkeen:
emo: 2.07
näyttö: 2.01
Jahas, tiistai-iltana (8.2.) taas vanha tuttu häly Pelikaanissa; tuloilma liian kylmää. Diagnoosin jälkeen todettu että kenno ei pyöri. Kennossa ei havaittavaa jäätymistä yms. Nooo lukuisten toimenpiteiden (hihnan+ kennon ulkokehän + kennon moottorin voimapyörän puhdistuksen) jälkeen todettu että kennon moottori (+/vaihteisto?) is dööd. Nooo keskiviikkona aamulla heti 8:lta tikkana soittelin huoltoon ja lupasivat tilata osan, antoivat toiveita että jo huomenna varmaan on osa (ilmeisesti perinteisesti asiaa hoitavalla likkeellä näin on ollutkin??) ja kenno taas pyörimässä. Perjantaina soittelin taas huoltoon kun ei vielä kenno pyörinyt, sanoivat että ei ole osaa vielä tullut enerventtiililtä (enstolta). Onneksi ei ole pakkasta kun -20 ja vähän enemmän. LTO:lla on merkitystä, nyt kun kenno ei pyöri tuloilma on +10 kun puhaltimet on minimissä ja vastus (2kW) laulaa hoosiannaa(onneksi on jälkilämmitys!!!). Ettei vaan ois nyt sillensä että noista pansun motoreista on tullut kapelo ja meikä saa odottaa toukokuuhun kennon pyörittäjää...toivon kuitenkin jotain logistista/inhimillistä erreystä kun ei varaosaa kuulu.
Mutta haluan tuoda asiaakin tähän keskusteluun pelkän purnaamisen sijaan. Eli jos ja kun seuraavan kerran taas kasailen jotain rakennelmaa niin ilmanvaihtoon tulee esilämmitys maasta omalla piirillään (glykoli-). Ensinnäkin vähentää jälkilämmityksen tarvetta MUTTA MYÖS tehokkaasti vähentää näitä ääriolosuhteiden aiheuttamia rasituksia/toimintavajeita (kennojen sulatus yms) IV-koneelle. Ilmeisesti piirin antoteho lienee mitoituksessa oleellisin seikka, perusmaasta antoteho ilmeisesti on jotain luokkaa 10W/m => 100 metrin lenkki lienee passeli, minkälaista liuospumppua sitten kysynee? Joku VEAB:in -etupatteri tai integroidulla patterilla mylly mikä hyvänsä. Varmaan enerventtikin toimisi tuossa tapauksessa moitteetta...niin ja jos liuospumppu sökää (ei kuitenkaan varmaan alle kahdessa vuodessa tai kahden vuoden välein) niin se saattaa löytyä perustalousalueilta putkikaupan hyllystä ja voi vaihtaa vaikka ite...
Update: Voi tsiisus, jälkilämmityspatterikin on dööd (ei auta R namikan painelu mithän). HEH... pitäsköhä testata enerventin sivuilta 24h sähköistä ilmoituspalvelua...tuloilma heiluu 4-5 asteen väliltä, pitänee pistää masiina kiinni....kehuivat enerventin sivuillansa että liikevaihto on kasvanut..., veikkaan syyksi reklamaatioiden kautta lisääntynyttä tavaran läpivirtaa (liikevoiton kasvusta ei mainita...). Häntä harmittaa.... :'(
Update 2: Logiikka sammuttaa näköjään tulopuhaltimen kun tuloilma menee liian kylmäksi ja hälyn ilmaantuminen ajaa koneen muutenkin pyörimään minimillä. En kehannut jättä viestejä enerventin 24h serviceen, uhkailivat 71 € (aika kallista)ottaa tunnilta ja yli 50 senttiä /km kilometrikorvauksia jos on jotain joka vapauttaa enerventin "vastuusta/takuusta". On vissiin joku työtön jenkkijuristi palkattu töihin. 2 vuoden takuu edellyttää jotain pumaskan laadintaa jossa on kaikkii leimoja ja niin edelleen.... siis ihan seko, miellä ainakaan myyjä ei tuommoista ole huolehtinut, ei liene minun vastuulla... koneessa PITÄISI olla takuuta jäljellä. Ei todellakaan hyvä, ei hyvä....mä alan nyt ryyppään... meikkää ***uttaa niin totaalisesti tuo 4k€ linnunpönttö...
Make
-
Joo, homma rupes pelaamaan silloin helmipakkasilla seuraavalla viikolla, syy hitaaseen korjaantumiseen oli Itellassa ei Enerventissä, Itella oli ihastunut toimitukseen niin että panttas lähetystä jossain logistiikkamajassaan viikon. Transpointti tai Kiitolinja ois saanu osan jo samalla viikolla ainakin minun kokemukseni mukaan. Eniveis, koneeseen vaihettiin pansun motti + vaihteisto + kennon ohjainkortti.
Tällä hetkellä havaitut puutteet laitteessa: 1. en saa aktivoitua pikavalikkoon poissa/pitkään poissa. 2. Olen tykännyt ajella aikaohjelmia (tehostuksia tasaisin välein), aikaohjelma jumii päälle la-su yöksi. 3. Jälkilämmitin (sähkö) on kuollut. Mitä ongelmia sulla jzl oli laitteessa ja mitkä viat korjaantuivat.
Hallintalaitteen versio 2.01 ja emon versio 1.97.
Make
-
Mulla kans jumii nuo aikaohjelmat ihan miten sattuu. Yks ohjelma toimii ihan OK, mutta kun enemmän laittaa, niin ohjaus sekoo ihan täysin.
näyttö 2.01
emo 1.97
-
Moro
Missä lämpötilassa (suurinpiirtein) pyöriväkennoinen iskee vastukset päälle? Olen suunnitellut meille Pandionia sähkövastuksella, mutta pitäisikö sittenkin ottaa vesipatterilla, jotta ei lämmittele turhaan sähköllä, kun on muuten maalämpö. Paikkakunta Tampere.
-
Meillä on vastus kokonaan poissa päältä.
Kovilla pakkasilla yli -20-23C tulo on jotain +17C katonrajaan ja kone pätkii silloin tällöin tuloilmaa.
Ei mitään syytä kytkeä kalliisti vettä koneeseen. Kone vesikiertoisella patterillakin on huomattavasti kalliimpi kuin ilman.
-
Normikäytöllä ei juurikaan pätki, mutta jos ottaa käyttöön tehostukset liekkarista, keskuspölynimurista ja takasta, niin tulolämpö tippuu dramaattisesti jo pikkupakkasilla. Itte otin hinnasta huolimatta vesipatterilla ja hoidan keväisin/syksyisin lämmönsäätelyn ilmanvaihdolla. kun betonilaatta ei oikein kerkiä lämmönvaihteluihin mukaan...
-
Nuo ohjelmaversiot meilläkin oli ennen.
Koneen toiminta oli ennen erittäin tyhmää tilanteessa, jossa tuloilman lämpötilan säädöllä lämpötila oli siinä kintalla että pyöritänkö kennoa vai ei. vanhassa ohjelmassa kenno pyörii yhkä meilkein sekunnin ja pysäytti ja taas käyntiin. Pyöritysmoottori lämpes ja otti siitä vähän siipeensä. (öljyä oli valunut sisältä, toimii vielä joten ei vaihdettu). kenno ohjaus kortti oli mustunut. se vaihdettiin. sitten vaihdettiin myös näyttö ja emokortti. Uudessa ohjemassa valikkoon on tullut valinta rastit millä saa jäähdytyksen, LTO ja jälkilämmityksen pois päältä. Vanhassa ohjelmassa on nuo valinnat siellä tehdasvalikossa (mulla on salasana sinne) Muutenkin yleinen toiminta on vakaampaa ja jälkilämmitys ei mene niin helposti päälle. Uusi ohjelma muutti lämpötila säädöt rauhallisimmiksi sallii enemmän vaihtelua ennenkuin tapahtuu mitään muutoksia. Ajastuksia en ole kokeillut bugaavatko vielä, en ole käyttänyt. Näytön tausta valo palaa uudessa ohjelmassa sen 60 sekuntia. (olikohan vanhassa 6 sekuntia) En nyt sitten muista mitä kaikkea muuta siihen oli muuttunut.
Joo, homma rupes pelaamaan silloin helmipakkasilla seuraavalla viikolla, syy hitaaseen korjaantumiseen oli Itellassa ei Enerventissä, Itella oli ihastunut toimitukseen niin että panttas lähetystä jossain logistiikkamajassaan viikon. Transpointti tai Kiitolinja ois saanu osan jo samalla viikolla ainakin minun kokemukseni mukaan. Eniveis, koneeseen vaihettiin pansun motti + vaihteisto + kennon ohjainkortti.
Tällä hetkellä havaitut puutteet laitteessa: 1. en saa aktivoitua pikavalikkoon poissa/pitkään poissa. 2. Olen tykännyt ajella aikaohjelmia (tehostuksia tasaisin välein), aikaohjelma jumii päälle la-su yöksi. 3. Jälkilämmitin (sähkö) on kuollut. Mitä ongelmia sulla jzl oli laitteessa ja mitkä viat korjaantuivat.
Hallintalaitteen versio 2.01 ja emon versio 1.97.
Make
-
Meillä on Enerventin Pingvin ollut pyörimässä viimeiset kaksi kylmää talvea. Laite on varustettu sähköpatterilla ja satunnaisten vilkuilujeni yhteydessä en ole havainnut patterin olleen päällä kuin muutaman kerran. Tuloilman minimiksi olen kyllä asettanut 16 astetta.
-
Jahas, vaihteeksi ongelmia selvitelty Enervent Pelican ECO EDE-rintamalla. Jälkilämmitintä kaipaa eloon -15 asteen pakkasia kylmemmillä keleillä ja meillähän se sökäs viimokeväänä kun kenno lakkasi spinnaamasta. Silloin ilmoittelin jo jälkilämmitin ongelmista paikalliseen huoltoon mutta asialle ei keväällä tehty mitään. Kesällä kävin huoltoliikkeessä sitten muistuttelemassa että sen jälkilämppärin vois ehjätä - huoltoliikkeestä neuvoivat ettei suoraan tätä nykyään voi tilata heiltä töitä vaan Enervent Serviceen ilmoitus - palvelu jota tuolla aijemmin jo "kehuin". No naputtelin viestin ja muutaman tunnin päästä tuli kuittaus että olemme yhteydessä mahdollisimman pian - tämä siis elokuun alussa 2011. Mahdollisimman pian ei sitten vielä ollut esim. tammikuussa 2012 en "ressannut" - arvelin että heillä kiireitä. Noo sitten alko nää pakkaset ja tuloilma paineli lukemiin +8-+11 riippuen pakkasen hurjuudesta (oliko -20 vai -30) ja tuska jälkilämmitykseen lisääntyi siinämäärin että naputtelin uuden viestin Enervent Service 24h -palveluun. No samanlainen kuittaus kun elokuussa emailiin (aikaisemman tallensin juridisista syistä - reklamaatio vielä siis takuuajalla) - pari päivää odottelin ja aloin soittelemaan Enerventille jossa ei tunneta enää käsitettä puhelimeen vastaaminen - no mitäs seuraavaksi? Soitto paikalliseen huoltoon - joka otti asian hoitaakseen - huoltoliikkeen edustaja sanoi soitelleensa oikein urakalla ja oli saanut tarvittavat osat lopulta tilattua - sähkövastuksen kytkentärele + releen pohja + triakki sähkövastukselle. Toinen huoltofirma kävi tökkäämässä osat paikoilleen ja homma on siltäosin ihan jees.
No nyt sitten eilen alko kuulumaan hirveä rilinä - poistopuhaltimen laakeri varoittelee elämänkaarensa ehtymisestä - tää pitää vissiin hoitaa omana työnä - puhallin auki ja laakerityyppien selvitys + vaihto
Muuta (suunnittelu-)vikaa laitteessa on ollut :
1. alipaine kämpässä suurenee kun "lämmityskausi" loppuu ja kenno stoppaa => säätöä + päinvastoin kun lämmityskausi alkaa => säätöä
2. alipaine kämpässä hiipuu kun keli viilenee radikaalisti - ongelmat alkaa n. -15 asteessa ja kumuloituu pakkasen kiristyessä - ongelma johtunee kennon kuurautumisesta tms. - säätöä - seuraamista - säätöä
painesuhdeongelmia kohdissa 1 ja 2 lisännee laitteen järetön tiiveyden puute johtuen laitteen toimintaperiaatteesta + siihen liittyvästä rakenteesta
3. kumuloituva eitoivotun tason kosteuden palautuminen huoneilmaan pakkaskeleillä - saunominen ja kovat pakkaset nostaa jo ajatuksena verenpainetta loppukäyttäjällä - apuna ilmeisesti poiston hyytyminen jäätymisestä tms johtuen (vaikka kennon sulatus on aktivoitu + sulatuslämpötilaa säädetty "reiluksi") - esim. ulkolämpötilan ollessa -22 asteessa illalla talossa suoritetutun saunomissession jälkeen suihkuhuoneen 3 lasisen 2-lehtisen ikkunan (sisinnä "extra-argonilla vahvennettu"lämpölasi) alalaita helmeili vielä aamulla vaikka kone humisi 70% tehostusteholla koko yön (virtaama jotain 120 litraa/s - keskimääräinen ottoteho jotain 1.3-1.4 kW - se siitä energiatehokkuudesta)). Turhaa kosteudennousua huoneistossa havaittavissa jos koko poppoo 5 hlö on sisällä + hommataan aktiviteetteja kuten tehdään ruokaa + pestään/kuivataan pyykkiä jne - siis pakkaskeleillä.
Nyt siis 1+2+3 +muu loppukäytttäjäkokemus ja tais tulla mitta täyteen tuota laitetta. Iso investointi jota ei taida kuitenkaan kehata mielenharminaan pitää enää tulevina talvina. Laitetta miettiessäni selvittelin kyllä senaikaisia kirjoituksia laitteen/laitetyypin mahdollisista ongelmista - mutta otin (tietoisen) riskin hommatessani Enerventin ja nyt siis todettava ettei tämä arpa voittanut. Vallox pitänee kiikuttaa tilalle konsa kelit lämpenee - 150 VKL malli vois olla riittävän lähellä tuota nykyistä (Vallox 150l/s /100Pa - Enervent 180l/s /50Pa) Enerventin kannan talliin - en taida kellekkään iletä ees alkaa myymään sitä - laitehan makso jotain 3700 € - kattoo nyt sitten mitä sillä tekee.
Suosituksena Enerventtiä haaveileville on tuloilmaan esilämmityspatteri - vissiin osa pakkasongelmista jää kokematta/ei tule koettua täysimääräisinä.
Make
-
Vallox pitänee kiikuttaa tilalle konsa kelit lämpenee - 150 VKL malli vois olla riittävän lähellä tuota nykyistä (150l/s /100Pa - 180l/s /50Pa)
Suosittelen laittamaan erillisen vesikiertoisen kanavapatterin sitten hoitamaan esilämmityksen (viina sinne kiertämään) niin vältyt pätkimiseltä. Mulla on Digit2 sisäänrakennetulla MLV-patterilla ja se on aikalailla ahdas. VKL-patteri taas on sopiva. 150:ssa on varmaan isommat patterit, mutta ymmärsin, että silti yhteet on MLV-patterissa melkolailla pienet.
Jos laitat ulkoisen kanavapatterin niin huolehdi, että tulee varmasti viilennyskäyttöön tarkoitettu, että tulee kondenssiliitännällä. Vaikka et viilennystä käyttäisikään niin hyvä tuo liitäntä on olla olemassa. Viilennyspatteri toimii lämmityspatterina oikein mainiosti, mutta lämmityspatteria ei oikein viitsi viilennykseen käyttää mm. tuon kondenssiprobleeman takia.
-
Vallox pitänee kiikuttaa tilalle konsa kelit lämpenee - 150 VKL malli vois olla riittävän lähellä tuota nykyistä (150l/s /100Pa - 180l/s /50Pa)
Suosittelen laittamaan erillisen vesikiertoisen kanavapatterin sitten hoitamaan esilämmityksen (viina sinne kiertämään) niin vältyt pätkimiseltä. Mulla on Digit2 sisäänrakennetulla MLV-patterilla ja se on aikalailla ahdas. VKL-patteri taas on sopiva. 150:ssa on varmaan isommat patterit, mutta ymmärsin, että silti yhteet on MLV-patterissa melkolailla pienet.
Jos laitat ulkoisen kanavapatterin niin huolehdi, että tulee varmasti viilennyskäyttöön tarkoitettu, että tulee kondenssiliitännällä. Vaikka et viilennystä käyttäisikään niin hyvä tuo liitäntä on olla olemassa. Viilennyspatteri toimii lämmityspatterina oikein mainiosti, mutta lämmityspatteria ei oikein viitsi viilennykseen käyttää mm. tuon kondenssiprobleeman takia.
Tuossa 150 VKL-mallissa on 1kW sähköinen etuveto, tutustun sen toimintaan ensin ja sitten tarvittaessa lisään VEAB:in raitisilmakanavaan jossa sitten kiertää maapiirin litku sopivalla pumpulla ja ohjaus manuaalisesti. Todennäköisesti pätkiminen on tuolla sähköllä hallitulla tasolla mutta jos ei / energiaa hukkuu liikaa niin sitten tuo VEAB-lisäys. Jälkilämmitys vissiin kai käy kytkeä esim lämpimän veden kiertoon - siis "kuumaan veteen" että tehoa piisais?
Make
-
Tuossa 150 VKL-mallissa on 1kW sähköinen etuveto, tutustun sen toimintaan ensin ja sitten tarvittaessa lisään VEAB:in raitisilmakanavaan jossa sitten kiertää maapiirin litku sopivalla pumpulla ja ohjaus manuaalisesti. Todennäköisesti pätkiminen on tuolla sähköllä hallitulla tasolla mutta jos ei / energiaa hukkuu liikaa niin sitten tuo VEAB-lisäys. Jälkilämmitys vissiin kai käy kytkeä esim lämpimän veden kiertoon - siis "kuumaan veteen" että tehoa piisais?
Joo kuulostaa fiksulta. Mulla on jälkilämmitys kytketty lattialämmityksen paluuputkeen haarana ilman omaa kiertovesipumppua ja toimii mainiosti. Vaikka mulla on melkoisen matalalämpötilainen lattiakierto niin riittää silti hyvin (pyynti nollassa 24C ja -27C pakkasilla taisi olla 28C). Eli VKL-patterin toimilaite katkoo patterille tulevan haaran kiertoa. Tuloilma siis seilaa jonkin verran, ollessa keskimäärin pyynnin mukainen (ainakin 21C jaksoi pitää, en kokeillut enempää). Nyt raksa-aikana ei ole jälkilämmitys turhaan päällä. Tosin ilmamäärätkin olen pitänyt aika pieninä.
-
Vallox pitänee kiikuttaa tilalle konsa kelit lämpenee - 150 VKL malli vois olla riittävän lähellä tuota nykyistä (150l/s /100Pa - 180l/s /50Pa)
Suosittelen laittamaan erillisen vesikiertoisen kanavapatterin sitten hoitamaan esilämmityksen (viina sinne kiertämään) niin vältyt pätkimiseltä.
30 vol viinaseoksen jäätymispiste on -17C, joten pitää varmistaa kovemmalla kelillä, että kiertoa riittää. Tuo kiertohan pitäisi ottaa MLK:n meno puolelta, jolloin viina on jo valmiiksi pakkasella.
Oma IV-suunnittelijani (ja ei muuten Eventtikään) ei vesikiertoista jälkilämmitystä pyöriväkennoiseen suositellut Kajaani-Oulu eteläpuolelle, käyttötunnit jäävät niin vähäksi, ettei rahojaan saisi pois. Lisäksi tulisi jäätymisriski, puhdasta vettä olevaan kennoon.
-
Joo kuulostaa fiksulta. Mulla on jälkilämmitys kytketty lattialämmityksen paluuputkeen haarana ilman omaa kiertovesipumppua ja toimii mainiosti. Vaikka mulla on melkoisen matalalämpötilainen lattiakierto niin riittää silti hyvin (pyynti nollassa 24C ja -27C pakkasilla taisi olla 28C). Eli VKL-patterin toimilaite katkoo patterille tulevan haaran kiertoa. Tuloilma siis seilaa jonkin verran, ollessa keskimäärin pyynnin mukainen (ainakin 21C jaksoi pitää, en kokeillut enempää). Nyt raksa-aikana ei ole jälkilämmitys turhaan päällä. Tosin ilmamäärätkin olen pitänyt aika pieninä.
>Tosin ilmamäärätkin olen pitänyt aika pieninä.
Tuossahan se vastaus taitaa olla, varsinkin jos tuloilma on pienellä, suurempi poisto jaksaa lämmittää kaiken tuloilman lähes poistolämmön tasalle.
-
Tuossa 150 VKL-mallissa on 1kW sähköinen etuveto, tutustun sen toimintaan ensin ja sitten tarvittaessa lisään VEAB:in raitisilmakanavaan jossa sitten kiertää maapiirin litku sopivalla pumpulla ja ohjaus manuaalisesti. Todennäköisesti pätkiminen on tuolla sähköllä hallitulla tasolla mutta jos ei / energiaa hukkuu liikaa niin sitten tuo VEAB-lisäys. Jälkilämmitys vissiin kai käy kytkeä esim lämpimän veden kiertoon - siis "kuumaan veteen" että tehoa piisais?
Joo kuulostaa fiksulta. Mulla on jälkilämmitys kytketty lattialämmityksen paluuputkeen haarana ilman omaa kiertovesipumppua ja toimii mainiosti. Vaikka mulla on melkoisen matalalämpötilainen lattiakierto niin riittää silti hyvin (pyynti nollassa 24C ja -27C pakkasilla taisi olla 28C). Eli VKL-patterin toimilaite katkoo patterille tulevan haaran kiertoa. Tuloilma siis seilaa jonkin verran, ollessa keskimäärin pyynnin mukainen (ainakin 21C jaksoi pitää, en kokeillut enempää). Nyt raksa-aikana ei ole jälkilämmitys turhaan päällä. Tosin ilmamäärätkin olen pitänyt aika pieninä.
Tuo oli hyvä tieto että lattiakierto mahdollisesti piisaisi!! Aina parempi järjestelmän toimintavarmuuden/hyötysuhteen kannalta, mulla on tuossa kaksipiirinen lämmitys jolloin märkätilapiirissä (johon koneen voisi kytkeä) vois ajella "ylilämmintä" huoletta kovilla pakkasilla - esim 31-33 astetta @ -20 tms. Kokeileppa kurillaan jollain 90 litraa/s rasituskokeella jos tulee kovia pakkasia että mihin pystyy - sullahan koneena siis digit.
Make
-
Vallox pitänee kiikuttaa tilalle konsa kelit lämpenee - 150 VKL malli vois olla riittävän lähellä tuota nykyistä (150l/s /100Pa - 180l/s /50Pa)
Suosittelen laittamaan erillisen vesikiertoisen kanavapatterin sitten hoitamaan esilämmityksen (viina sinne kiertämään) niin vältyt pätkimiseltä.
30 vol viinaseoksen jäätymispiste on -17C, joten pitää varmistaa kovemmalla kelillä, että kiertoa riittää. Tuo kiertohan pitäisi ottaa MLK:n meno puolelta, jolloin viina on jo valmiiksi pakkasella.
Oma IV-suunnittelijani (ja ei muuten Eventtikään) ei vesikiertoista jälkilämmitystä pyöriväkennoiseen suositellut Kajaani-Oulu eteläpuolelle, käyttötunnit jäävät niin vähäksi, ettei rahojaan saisi pois. Lisäksi tulisi jäätymisriski, puhdasta vettä olevaan kennoon.
Joo en minäkään tällä kokemuksella voi Enerventtiin VKL:patteria suositella - jälkilämmityksen energiakulu / vuosi on "järkevä" vuodottomalla sähköpatterilla (toimintavarmuushan tässä oli eri juttu). Tosin henk. koht. en voi suositella edes koko laitetta ainakaan asuintiloihin - ainakaan Hanko - Kööpenhamina -linjan pohjoispuolelle -kuitenkin kaikella kunnioituksella niitä kohtaan jotka ovat saaneet laitteensa toimimaan.
Make
-
Siis mulla on vielä projekti vähän kesken eli ei ole vielä kanavissa venttiileitä paikoillaan. Nyt käytössä on siis yksi 100mm tulo ja 125mm poisto täysin levällään molemmat eli ilma pääsee virtaamaan täysillä miten nyt noista rööreistä mahtuu.
IV-konetta olen pitänyt ykkösellä ja nostanut kakkoselle kun olen hommissa. Ilmamäärät arvattu käyrästön mukaan muistaakseni jonnekin 30-40l/s paikkeille näillä säädöillä (ei ole mitattu). Voin kokeilla jossain vaiheessa, miten jälkilämmitys pelittää suuremmilla ilmamäärillä avaamalla pari rööriä lisää ja nostamalla kierroksia.
En usko, että poisto olisi nyt merkittävästi suurempi kuin tulo. Esim. jos ovea raottaa niin se pyrkii kyllä kiinni eli alipainetta on, mutta ei siinä määrin, että paine jaksaisi vetää ovea läheskään omalla voimallaan kiinni. Takkaankin saa viriteltyä makkaratulet ilman IV:n sulkemista tai mitään takkatilavirityksiä. Digitissä ei taida edes olla erillistä säätöä tulolle ja poistolle.
Digitissä on kuitenkin aika mitäänsanomaton kenno eli 150:een verraten jälkilämmitystarve pitäisi olla Digitissä suurempi.
-
Jahas, vaihteeksi ongelmia selvitelty Enervent Pelican ECO EDE-rintamalla. Jälkilämmitintä kaipaa eloon -15 asteen pakkasia kylmemmillä keleillä ja meillähän se sökäs viimokeväänä kun kenno lakkasi spinnaamasta. Silloin ilmoittelin jo jälkilämmitin ongelmista paikalliseen huoltoon mutta asialle ei keväällä tehty mitään. Kesällä kävin huoltoliikkeessä sitten muistuttelemassa että sen jälkilämppärin vois ehjätä - huoltoliikkeestä neuvoivat ettei suoraan tätä nykyään voi tilata heiltä töitä vaan Enervent Serviceen ilmoitus - palvelu jota tuolla aijemmin jo "kehuin". No naputtelin viestin ja muutaman tunnin päästä tuli kuittaus että olemme yhteydessä mahdollisimman pian - tämä siis elokuun alussa 2011. Mahdollisimman pian ei sitten vielä ollut esim. tammikuussa 2012 en "ressannut" - arvelin että heillä kiireitä. Noo sitten alko nää pakkaset ja tuloilma paineli lukemiin +8-+11 riippuen pakkasen hurjuudesta (oliko -20 vai -30) ja tuska jälkilämmitykseen lisääntyi siinämäärin että naputtelin uuden viestin Enervent Service 24h -palveluun. No samanlainen kuittaus kun elokuussa emailiin (aikaisemman tallensin juridisista syistä - reklamaatio vielä siis takuuajalla) - pari päivää odottelin ja aloin soittelemaan Enerventille jossa ei tunneta enää käsitettä puhelimeen vastaaminen - no mitäs seuraavaksi? Soitto paikalliseen huoltoon - joka otti asian hoitaakseen - huoltoliikkeen edustaja sanoi soitelleensa oikein urakalla ja oli saanut tarvittavat osat lopulta tilattua - sähkövastuksen kytkentärele + releen pohja + triakki sähkövastukselle. Toinen huoltofirma kävi tökkäämässä osat paikoilleen ja homma on siltäosin ihan jees.
No nyt sitten eilen alko kuulumaan hirveä rilinä - poistopuhaltimen laakeri varoittelee elämänkaarensa ehtymisestä - tää pitää vissiin hoitaa omana työnä - puhallin auki ja laakerityyppien selvitys + vaihto
Muuta (suunnittelu-)vikaa laitteessa on ollut :
1. alipaine kämpässä suurenee kun "lämmityskausi" loppuu ja kenno stoppaa => säätöä + päinvastoin kun lämmityskausi alkaa => säätöä
2. alipaine kämpässä hiipuu kun keli viilenee radikaalisti - ongelmat alkaa n. -15 asteessa ja kumuloituu pakkasen kiristyessä - ongelma johtunee kennon kuurautumisesta tms. - säätöä - seuraamista - säätöä
painesuhdeongelmia kohdissa 1 ja 2 lisännee laitteen järetön tiiveyden puute johtuen laitteen toimintaperiaatteesta + siihen liittyvästä rakenteesta
3. kumuloituva eitoivotun tason kosteuden palautuminen huoneilmaan pakkaskeleillä - saunominen ja kovat pakkaset nostaa jo ajatuksena verenpainetta loppukäyttäjällä - apuna ilmeisesti poiston hyytyminen jäätymisestä tms johtuen (vaikka kennon sulatus on aktivoitu + sulatuslämpötilaa säädetty "reiluksi") - esim. ulkolämpötilan ollessa -22 asteessa illalla talossa suoritetutun saunomissession jälkeen suihkuhuoneen 3 lasisen 2-lehtisen ikkunan (sisinnä "extra-argonilla vahvennettu"lämpölasi) alalaita helmeili vielä aamulla vaikka kone humisi 70% tehostusteholla koko yön (virtaama jotain 120 litraa/s - keskimääräinen ottoteho jotain 1.3-1.4 kW - se siitä energiatehokkuudesta)). Turhaa kosteudennousua huoneistossa havaittavissa jos koko poppoo 5 hlö on sisällä + hommataan aktiviteetteja kuten tehdään ruokaa + pestään/kuivataan pyykkiä jne - siis pakkaskeleillä.
Nyt siis 1+2+3 +muu loppukäytttäjäkokemus ja tais tulla mitta täyteen tuota laitetta. Iso investointi jota ei taida kuitenkaan kehata mielenharminaan pitää enää tulevina talvina. Laitetta miettiessäni selvittelin kyllä senaikaisia kirjoituksia laitteen/laitetyypin mahdollisista ongelmista - mutta otin (tietoisen) riskin hommatessani Enerventin ja nyt siis todettava ettei tämä arpa voittanut. Vallox pitänee kiikuttaa tilalle konsa kelit lämpenee - 150 VKL malli vois olla riittävän lähellä tuota nykyistä (Vallox 150l/s /100Pa - Enervent 180l/s /50Pa) Enerventin kannan talliin - en taida kellekkään iletä ees alkaa myymään sitä - laitehan makso jotain 3700 € - kattoo nyt sitten mitä sillä tekee.
Suosituksena Enerventtiä haaveileville on tuloilmaan esilämmityspatteri - vissiin osa pakkasongelmista jää kokematta/ei tule koettua täysimääräisinä.
Make
mulla oli joskus pieniä jäätymisongelmia. ne ratkesivat helposti, poistopuhaltimen perusnopeus asetuksista jonkin verran suuremmaksi kuin tulopuhaltimen. Lisäksi huomasin, että kennon vetoremmi venyy helposti ja kennon pyörintä ei ole sujuvaa kun kennoon tulee huurretta (kenno yrittää jäätyä -30 pakkasella tiivisteihinsä). Tämän ratkaisin suihkuttamalla remmien kitkaspäytä kennon siihen pintaan jossa remmi kulkee + remmiin. nyt 2 vuotta mennyt täysin ongelmitta ja säätämättä.
Jos ikkunoiden alaosa kondensoi, et sitä ilmanvaihdolla pois saa vaikka jotkut niin väittää, se on vaan lattialämmitysen huonojapuolia. tämän takia ennen vanhaan laitettiin patterit ikkunoiden alle.
-
mulla oli joskus pieniä jäätymisongelmia. ne ratkesivat helposti, poistopuhaltimen perusnopeus asetuksista jonkin verran suuremmaksi kuin tulopuhaltimen. Lisäksi huomasin, että kennon vetoremmi venyy helposti ja kennon pyörintä ei ole sujuvaa kun kennoon tulee huurretta (kenno yrittää jäätyä -30 pakkasella tiivisteihinsä). Tämän ratkaisin suihkuttamalla remmien kitkaspäytä kennon siihen pintaan jossa remmi kulkee + remmiin. nyt 2 vuotta mennyt täysin ongelmitta ja säätämättä.
Jos ikkunoiden alaosa kondensoi, et sitä ilmanvaihdolla pois saa vaikka jotkut niin väittää, se on vaan lattialämmitysen huonojapuolia. tämän takia ennen vanhaan laitettiin patterit ikkunoiden alle.
Sen verran olen tuon kanssa toimintaa seurannut että jäätymistä tapahtuu jonnekkin sinne miljoonan "lamellin" väliin - kennohan rakentuu sellaisista ohuista limitetystä metallilamelleista (suikaleista) jotka muodostaa jumalattoman pinta-alan lämmön siirtoon. Asetuksilla - tulopuhaltimen kierrosten alentamisella - hihnan hoonaamisella yms toimenpiteillä kone on "ulkoisesti" kennon jäätymisen suhteen vapaa -mutta painesuhteiden muutos (ilmeisesti talomme on tiivis -koska se herkästi näihin reagoi) viittaa jäähän jossakin. (ennen "kautta" muuten purin koko siirtimen ja kylvetin kennon - mielenkiintoinen ilmiö muuten tuli havaittua "vannatessa" - kun kennon upotti veteen ja välit täyttyivät vedestä ja sitten nosti ilmaan niin vesi jäi sinne sopukoihin -piti ikäänkuin houkutella pois-siis vaikka vettä oli siellä sopukoissa koko kennon painon verran!!).
Sitten tuo ikkunakondessi ja muu. Seuraan melko tarkkaan huonekosteutta mittarilla - kosteuden palautus (ja oletettu kastepisteen muutos sisätiloissa)on helppo todeta esim. seuraavasta: huippupakkasilla talo tyhjä : RH 17% => porukka paikalla (5hlö) about 1h => RH 19-20%. "Normaalikosteutta" tuottavat aktiviteetit - RH 21-24%. Saunominen jne -RH 27%. Huonoimmissa ikkunoissa (kuten ovien päällä olevissa ohuissa 2Xlämpölasi) kondenssia on havaittavissa tuossa 21-24% alueella. Ja semmonen kunnon kondenssointia tuossa 25-27% alueella. RH 17% - ei kondenssia - RH lukemat suuntaa antavia yhdestä mittarista talon keskeltä - pesuhuone+KHH oven takana talon päädyssä. Viimoinen niitti siis oli tuo 2 lehtisen -ei heppoisen ikkunan aamukondenssi - ei voi pitää enää hyväksyttävänä tilannetta jossa tuommosta esiintyy noin pitkällä aikajänteellä - huolimatta siitä että akkuna on syvennöksessä verhomuukauksen keskellä.
Edellisessä talossamme oli Valloxin Digit se sähköpatterilla - en huomannut sen toiminnassa mitään puutteita - energiaa se vissiin vei mutta IV pelas ilman kikkailuja -mitä nyt suodatinta vaihtoi ja nyt tässä talossa tää on yhtä taistelua. Edellisessä talossa jossa oli heppoisempia ikkunoita ei kondenssia havaittu vaikka elettiin yli -35 pakkasetkin ja saunottiin samaan malliin kuin nyt. (tai nyt saunomisen jättää pakkasilla suosiolla välistä - vaikka on erittäin hulppea sauna). Huoneilman RH samalla "mittarilla" mitattuna oli pienimmillään edellisessä kohteessa jotain 13% tms.
Make
-
Sen verran olen tuon kanssa toimintaa seurannut että jäätymistä tapahtuu jonnekkin sinne miljoonan "lamellin" väliin - kennohan rakentuu sellaisista ohuista limitetystä metallilamelleista (suikaleista) jotka muodostaa jumalattoman pinta-alan lämmön siirtoon. Asetuksilla - tulopuhaltimen kierrosten alentamisella - hihnan hoonaamisella yms toimenpiteillä kone on "ulkoisesti" kennon jäätymisen suhteen vapaa -mutta painesuhteiden muutos (ilmeisesti talomme on tiivis -koska se herkästi näihin reagoi) viittaa jäähän jossakin.
Tuossa on kyllä ihan pointtia vaikka ei pyöriväkennoisista kokemusta olekaan. Kuutioissahan jään näkee heti kun kenno on nimenomaan läheltä pintaa nurkista jäässä.
Mutta kun mullahan on sitten vielä jäteilmakanavassa nestekiertoinen patteri, jossa kierrätän keruuviinaa. Käyntijakson aikana siellä siis kiertää useinkin pakkasen puolella oleva neste. Tällä tavalla saa kuutiokoneellakin jäteilman pakkasen puolelle. ;)
No kuitenkin... tuo jäteilmapatteri sitten toki kerää jäätä, mutta nimenomaan jonnekin sinne syvemmälle lamellien väliin. Painesuhteissa en ole havainnut selvää muutosta (kämppä edelleen hieman alipaineinen pitkänkin käyntijakson jälkeen). Mutta sitten kun käyntijakso loppuu ja keruuneste ei enää pidä kennoa pakkasen puolella niin plussan puolella (ennen patteria) oleva ilmavirtaus sulattaa kennoon kertyneen jään ja kyllä sitä kondenssia tulee ihan reilusti, vaikka kenno ei ulkoisesti näyttäisikään jäätyneeltä. Eli käyntijakson aikana talteenotto on tehokasta, koska tapahtuu faasimuutos ja käyntijakson jälkeen talteenotto on vielä jokseenkin tehokasta, koska jään sulattaminen repii jäteilmasta suht hyvin energiaa.
Eli tuli vaan mieleen, että josko pyöriväkennoisilla kävisi siinä mielessä samalla tavalla, eli jää kerääntyy sinne lähemmäs akselia. Poissa silmistä, poissa mielestä.
Ikkunakondenssiin varmaan auttaisi parhaiten kunnolliset välilistat (ne alumiiniset toimii aika häijyinä kylmäsiltoina).
Niin ja vielä sellainen lisäys, että itse ottaisin kyllä mieluummin talooni 25% ilmankosteuden kuin 13% vaikka kuutioon päädyinkin.
-
Eli tuli vaan mieleen, että josko pyöriväkennoisilla kävisi siinä mielessä samalla tavalla, eli jää kerääntyy sinne lähemmäs akselia. Poissa silmistä, poissa mielestä
Ikkunakondenssiin varmaan auttaisi parhaiten kunnolliset välilistat (ne alumiiniset toimii aika häijyinä kylmäsiltoina).
Niin ja vielä sellainen lisäys, että itse ottaisin kyllä mieluummin talooni 25% ilmankosteuden kuin 13% vaikka kuutioon päädyinkin.
Kyllä se jää tödennäköisesti jonnekkin kennon uumeniin hautautuu, päällepäin kaikki on ihan ok. Sulatusjakson päätteeksi sinne koneen pohjalle voi lirahtaa pikkasen vettä - mutta määrä on aika vähäinen. Tuossa kennonpesussa tuli todettua että eihän se vesi ees meinaa sieltä sopukoista tulla ilman "ravistelua" suurinakaan määrinä.
Ikkunoiden rakenteissa on vielä paljon kehittelemistä - se on totta.
Ilmankosteusasioissa haluan mainita tämän että tottakai minäkin ottaisin RH 25% MUTTA vain jos absoluuttinen kosteusero raitisilmakanavan ilman ja sisäilman välillä on "järjen" rajoissa.
-
Tuo oli hyvä tieto että lattiakierto mahdollisesti piisaisi!! Aina parempi järjestelmän toimintavarmuuden/hyötysuhteen kannalta, mulla on tuossa kaksipiirinen lämmitys jolloin märkätilapiirissä (johon koneen voisi kytkeä) vois ajella "ylilämmintä" huoletta kovilla pakkasilla - esim 31-33 astetta @ -20 tms. Kokeileppa kurillaan jollain 90 litraa/s rasituskokeella jos tulee kovia pakkasia että mihin pystyy - sullahan koneena siis digit.
Testailin tänään vähän suuremmilla ilmamäärillä. Huomasin samalla, että eihän se patteri paluuputkessa ole vaan patterille mennään ll:n menoputkesta ja paluu ll:n paluuputkeen.
Tässä käppyrää:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%E4mp%F6/tuloilma_jalkilam.PNG/_small.jpg)
Välin 13:05-13:12 huudatin konetta täysillä (8) eli ilmamäärät vissiin jotain 100-120l/s. Sitten laskin nelosnopeudelle, kun se on järkevämpi toimintapiste tällä koneella (patterit sun muut on kuitenkin konetyypille mitoitetut suuruusluokaltaan, eli eri koneissa vaikka VKL ei ole välttis fyysisesti sama patteri). Nelosella ajelin välin 13:12-16:00.
Pyynti oli 20C ja mittaus tapahtui heti tuloilmakanavan äänenvaimentimen jälkeen. Koneen mielestä tuo 20C saavutettiin kun toimilaite alkoi katkoa kiertoa, vaikka 1-wire anturin mielestä oltiin 19C paikkeilla. Eli siitä johtuu tuo edestakas veivaaminen. Välillä 13:33-14:20 oli MLP:n käyntijakso, jolloin patteri sai kuumempaa vettä (taisi olla 26-27C, lepojakson aikana 21-22C). Toinen käyntijakso oli välillä 15:04-15:47. 15:25 kytkin jälkilämmityksen pois ja 15:35 laskin esilämmityspatterin kierron kakkoselle. Esilämmitys oli siis kokoajan päällä. Patterille meni +2 - -4C viina riippuen ajanhetkestä.
Nelosnopeudella ilmamäärät lienevät luokkaa 60l/s.
Ulkona oli -4C eli ei nyt mikään hirmuinen pakkanen. Toisaalta kovemmilla pakkasilla myös lämmityspiirissä kiertää kuumempi vesi eli patterin teho on suurempi. Samoin esilämmityspatterin teho on kovemmilla pakkasilla suurempi.
Mutta näköjään ainakin joku 8K jaksaa nostaa lämpötilaa n. 60l/s ilmamäärillä ja 26C veden lämpötilalla. Varmaan käytännössä tuloilman pyynti on jossain 17C paikkeilla ja vastaavasti ulkona viileämpää, jolloin tuo ilman lämpenemä patterilla pitäisi olla isompikin kuin tuo 8K (ja olisi nytkin ollut jos toimilaite ei olisi pätkinyt kiertoa).
Poisto oli 19C koko testin ajan (IV-koneen anturin mukaan).
Vähän epämääräinen testihän tämä oli, mutta antaa ehkä vähän osviittaa...
-
mulla oli joskus pieniä jäätymisongelmia. ne ratkesivat helposti, poistopuhaltimen perusnopeus asetuksista jonkin verran suuremmaksi kuin tulopuhaltimen. Lisäksi huomasin, että kennon vetoremmi venyy helposti ja kennon pyörintä ei ole sujuvaa kun kennoon tulee huurretta (kenno yrittää jäätyä -30 pakkasella tiivisteihinsä). Tämän ratkaisin suihkuttamalla remmien kitkaspäytä kennon siihen pintaan jossa remmi kulkee + remmiin. nyt 2 vuotta mennyt täysin ongelmitta ja säätämättä.
Jos ikkunoiden alaosa kondensoi, et sitä ilmanvaihdolla pois saa vaikka jotkut niin väittää, se on vaan lattialämmitysen huonojapuolia. tämän takia ennen vanhaan laitettiin patterit ikkunoiden alle.
Sen verran olen tuon kanssa toimintaa seurannut että jäätymistä tapahtuu jonnekkin sinne miljoonan "lamellin" väliin - kennohan rakentuu sellaisista ohuista limitetystä metallilamelleista (suikaleista) jotka muodostaa jumalattoman pinta-alan lämmön siirtoon. Asetuksilla - tulopuhaltimen kierrosten alentamisella - hihnan hoonaamisella yms toimenpiteillä kone on "ulkoisesti" kennon jäätymisen suhteen vapaa -mutta painesuhteiden muutos (ilmeisesti talomme on tiivis -koska se herkästi näihin reagoi) viittaa jäähän jossakin. (ennen "kautta" muuten purin koko siirtimen ja kylvetin kennon - mielenkiintoinen ilmiö muuten tuli havaittua "vannatessa" - kun kennon upotti veteen ja välit täyttyivät vedestä ja sitten nosti ilmaan niin vesi jäi sinne sopukoihin -piti ikäänkuin houkutella pois-siis vaikka vettä oli siellä sopukoissa koko kennon painon verran!!).
Sitten tuo ikkunakondessi ja muu. Seuraan melko tarkkaan huonekosteutta mittarilla - kosteuden palautus (ja oletettu kastepisteen muutos sisätiloissa)on helppo todeta esim. seuraavasta: huippupakkasilla talo tyhjä : RH 17% => porukka paikalla (5hlö) about 1h => RH 19-20%. "Normaalikosteutta" tuottavat aktiviteetit - RH 21-24%. Saunominen jne -RH 27%. Huonoimmissa ikkunoissa (kuten ovien päällä olevissa ohuissa 2Xlämpölasi) kondenssia on havaittavissa tuossa 21-24% alueella. Ja semmonen kunnon kondenssointia tuossa 25-27% alueella. RH 17% - ei kondenssia - RH lukemat suuntaa antavia yhdestä mittarista talon keskeltä - pesuhuone+KHH oven takana talon päädyssä. Viimoinen niitti siis oli tuo 2 lehtisen -ei heppoisen ikkunan aamukondenssi - ei voi pitää enää hyväksyttävänä tilannetta jossa tuommosta esiintyy noin pitkällä aikajänteellä - huolimatta siitä että akkuna on syvennöksessä verhomuukauksen keskellä.
Edellisessä talossamme oli Valloxin Digit se sähköpatterilla - en huomannut sen toiminnassa mitään puutteita - energiaa se vissiin vei mutta IV pelas ilman kikkailuja -mitä nyt suodatinta vaihtoi ja nyt tässä talossa tää on yhtä taistelua. Edellisessä talossa jossa oli heppoisempia ikkunoita ei kondenssia havaittu vaikka elettiin yli -35 pakkasetkin ja saunottiin samaan malliin kuin nyt. (tai nyt saunomisen jättää pakkasilla suosiolla välistä - vaikka on erittäin hulppea sauna). Huoneilman RH samalla "mittarilla" mitattuna oli pienimmillään edellisessä kohteessa jotain 13% tms.
Make
No olihan sulla edellisessä kohteessa pienempi ilmankosteus ja pyöriväkennoinen siirtää nimenomaan tuota kosteutta talteen. Sen takia juuri itse atoopikkona pyöriväkennoiseen päädyin, lisäksi mulla on hengittävä seinä rakenne. joo eikä tupa varmaankaan mikään megatiivis ole. Ilmankosteus on mulla miellyttävä ja mitään paineita en oo jaksanut seurata. sielä se kone pyörii ja ilmaa vaihtaa. Meillä kondenssi on täysin kiinni ulkoilman lämpötilasta, eikä siihen saunomiset tai muut vaikuta. Tämä toki varmaan johtuu pääasiassa siitä, että meillä on puulämmitteinen kiuas joka toimii tehokkaana ilmanvaihtokoneena saunomisen aikana.
Niin ja nuo syvennykseen asennetut ikkunat on ihan perseestä, kaverilla ainakin kondensoi selvästi kun vieressä oleva lasi, joka on seinän pinnan tasolla ei kondensoi yhtään samalla ilmalla. Laita sähköpatteri tuon ikkunan alle niin johan loppuu kondenssiongelmat ;D ei nämä mikkään systeemit ole täydellisiä, kaikissa on omat ominaisuutensa.
-
Niin ja nuo syvennykseen asennetut ikkunat on ihan perseestä, kaverilla ainakin kondensoi selvästi kun vieressä oleva lasi, joka on seinän pinnan tasolla ei kondensoi yhtään samalla ilmalla.
Ikkunat tosiaan on perseestä, ei ne syvennykset. ;)
Mulla kaikki ikkunat on syvennyksissä. Seinäpaksuus 360mm, ikkunat upotettu julkisivuun vähän alle ulkokuoren paksuuden verran eli n. 70mm, karmisyvyys 86mm eli ikkunapenkkiä jää reilu 20cm. Mitään kondenssiongelmaa ei ole ollut lukuunottamatta heti lattiavalujen jälkeistä aikaa.
Ikkunoissa Rehau Geneo profiilit ja Swisspacer välilistat. Uskoisin, että ei olisi kondenssiongelmia roottorimasiinallakaan. Itse päädyin kuutioon lähinnä hinnan takia. Hintaerolle olisi tullut takaisinmaksuaikaa paremman hyötysuhteen kautta reilu 50 vuotta.
En silti kiellä, etteikö hyvintoimiva roottorimasiina toimisi paremmalla hyötysuhteella kuin hyvintoimiva kuutio, mutta onhan roottori rakenteena vikaherkempi.
-
Niin ja nuo syvennykseen asennetut ikkunat on ihan perseestä, kaverilla ainakin kondensoi selvästi kun vieressä oleva lasi, joka on seinän pinnan tasolla ei kondensoi yhtään samalla ilmalla.
Ikkunat tosiaan on perseestä, ei ne syvennykset. ;)
Mulla kaikki ikkunat on syvennyksissä. Seinäpaksuus 360mm, ikkunat upotettu julkisivuun vähän alle ulkokuoren paksuuden verran eli n. 70mm, karmisyvyys 86mm eli ikkunapenkkiä jää reilu 20cm. Mitään kondenssiongelmaa ei ole ollut lukuunottamatta heti lattiavalujen jälkeistä aikaa.
Ikkunoissa Rehau Geneo profiilit ja Swisspacer välilistat. Uskoisin, että ei olisi kondenssiongelmia roottorimasiinallakaan. Itse päädyin kuutioon lähinnä hinnan takia. Hintaerolle olisi tullut takaisinmaksuaikaa paremman hyötysuhteen kautta reilu 50 vuotta.
En silti kiellä, etteikö hyvintoimiva roottorimasiina toimisi paremmalla hyötysuhteella kuin hyvintoimiva kuutio, mutta onhan roottori rakenteena vikaherkempi.
mulla on ihan normaalit antiikkiset alavus ikkunat 3-kertaisella lasilla. ei mitään kondenssiongelmaa. Ainoat kondenssit on tulleet -30 pakkasella fenestran 2-kertaisella lasilla varustetuista ovista, jotka vielä sijaitsevat 50mm seinäpintaa syvemmällä.
Roottori on vika herkempi kuin kuutio, paljon kovaäänisempi ja paljon kalliimpi.Enkä todellakaan ostanut sitä takaisinmaksuaika mielessä, vain ja ainoastaan mukavuuden vuoksi. Ei pätki, siirtää kosteutta talvella takaisin huonetilaan ja maaviileäjäähdytys.
-
Tuossa roottorikoneessa ilmeisesti kannattaa kanavisto suunnitella s.e. kosteimmat poistot on jossain poistokanaviston loppupäässä - meillähän ne on ensimmäisessä haarassa. Saunan poistoventtiilin ulosvedossa kannattaa olla "varovainen" - ei all out -moodiin pakkasilla. Tuloilman esilämmitystä kannattaa harkita vakavasti - kuten jo edellä mainostin.
Kosteudenpalautus alueella 2-5% (RH nousu) sisäilmassa on "miellyttävä" - sen ylimenevä ei mielestäni. Laitehan toimii asiallisesti pikkupakkasiin asti jolloin se tekee juuri tuon ja selviää suuremmista kosteuskuormista. Kovilla pakkasilla eroa eiregenratiiviseen ratkaisuun tulee "liikaa" (edellä mainitsemani kosteuden palautuksen kumuloituminen) - ilma ei tunnu raikkaalta. Alkaa myös muut ongelmat (kondenssi). Luulen että ero kuutiokoneeseenesim tuossa edellä raportoimassani -20 asteen pakkasissa sisäilmasta mitatuissa reilun RH25% lukemissa lähentelee 10% - tai jopa yli. Huom. edelliset lukemat ovat yhdestä "mittarista" (ei varmaan absoluuttisesti siis lukemiltaan tarkka mutta lukeman muutoksina vertailukelpoisia). Tähän "käsitykseen" saadaan varmuus konsa saan kokemuksia koneenvaihdon jälkeen - vuoden kuluttua siis jo IV:n pakkasongelmissa viisaampana tai kokeneempana.
Ehkä jos haluaa parhaaseen "kompromissiin", niin laittaa kahden koneen järjestelmän, jossa joku tiiviimpi ja kosteuden ulos työntävä laite hoitaa pesutilojen ilmanvaihdon ja sitten kuivemmissa tiloissa roottori - joka palauttaa sopivasti kosteutta ja ei pätki - tosin pelkästään kuiviin tiloihin yhdistetty kuutiokaan taida pahemmin jäätyä tai pätkiä.
Make
-
Meidän enerventistä losahti sitten vielä tuo tasavirtapuhallin viikolla 9. Laakeri lauloi n. 3 viikkoa ja just kun oli uudet laakerit saatu asentajalle (=laitteen omistajalle) huomasin ettei poisto enää pyöri, puhallin vain "nytkähteli". Tarkemman selvittelyn jälkeen huomasin että puhallin tarrasi kiinni ja sitten vapautui - ei askeltanut enää. Paikallinen elektroniikka-asiantuntija totesi älyn kadonneen puhaltimen askellinpiiriltä/sirulta. Korjaus: uusi puhallin, hinta vissiin 400-500€.
Imupuolella noissa jäteilman lämpötiloissa puhallin on toki kovilla mutta aika onneton suoritus mielestäni - ja hintakin on ihan rapakka, puhallintyyppina kahdesta suunnasta imevä 175W tasavirtainen. Purettuani puhaltimen totesin laakereiden (indonesialaisvalmisteisten) olevan aika ok, ainut hajallinen (mutta ei siis totallisen kaput) oli se sisin joka on lähinnä sisusrojuja. Purku sinällään oli aika helppo-kohtuu hyvät ohjeet löytyi sisarfoorumilta.
Kaikenkaikkiaan aika kovan onnen laite, priimaa lähdettiin hakemaan ja haketta saatiin. Juristi jos olisin koulutukseltani niin käräjille mentäisiin virheellisestä toiminnasta - mainonnan tuomista odotuksista, epäilen myös laitetyypin kykyä täyttää rakennusmääräyskokoelman ilmanvaihtolaitteille asetettu tiiveysraja 300 Pa paine-erolla 6% vuotoa nimellisilmavirrasta poiston ja tulon välillä. Ainakin ulkoilman ja jäteilman välillä pelkän poistopuhaltimen pyöriessä lämpötilamittausarvot viittaavat johonkin muuhun MUTUna. Tuo epätiiveys ja LTO:n jäätäminen sitten tekee vielä päälle sitä painesuhdehuojuntaa kiinteistössä. Läheppä noita sitten normikuluttajana labraan mittailemaan, kiistattomasti osoittamaan.
Kosteuden poiston hyytyminen totaalisesti pakkaskeleillä on jokatapauksessa se suurin laitteessa havaittu puute (muistahan selviää loppukäyttäjän aktiivisella toiminnalla/seurannalla), meillä ainakin täällä idässä pakkaspäiviä riittää ihan liikaa laitteen suorituskykyyn nähden. Ratkaisuna on laitteen ylimitoittaminen kiinteistön kokoon nähden todella järeäksi, jolloin kosteusköyhä jäteilmakin riittää kämpän kuivaamiseen tai sitten jäteilman lämpötilan kohottaminen jollain konstilla - raitisilman esilämmittäminen tulee ekana mieleen.
No ei parhaita myyntipuheita - laitehan on siis tälläkin foorumilla myynnissä - tarjouksia ei ole liikaa sadellut vielä - henkilökohtaisesti olen jo valmis luopumaan melko edullisesti laitteesta - syksyllä mulle tuon laitteen arvo lähentelee 0€.
Kaippa noita kun ingenjöörit suunnittelee niin kannattaisi lämmönsiirrin mitoittaa jonnekkin max -8 asteen jäteilman lämpöihin. Tuossa Pelicaanissahan on käsittääkseni se suurin siviilimallin lämmönsiirrinkiekko, samankokoinen kun Pegasoksessa jossa ilmavirrat on kaksinkertaiset mikä ilmeisesti sitten tekee sen että jäteilma jäähtyy liikaa vaikka kenno jyrää minikierroksilla. Näin vastaavan kilpailevan tuotteen tuossa, myyjä kehui laitteiden olleen toistaiseksi ongelmattomia, samat puhaltimet kun mulla mutta lämmönsiirrin luokkaa Pingvin tms ja totaalisen hyvin viimeistelty kennon mekaaninen pyörintä - pyöri kyllä todella kevyesti sormella kokeiltaessa vrt oma mylly.
Make
-
Tässä olisi itsellä edessä kolmas kauhujen talvi Enerventin Pingvin ECO EDE kanssa. Lueskelin nimim. MaNe tekstejä tässä keskustelussa ja kovin on tutunkuuloista. On tässä muutamakin hetki tullut vietettyä IV-koneen toimintaa ihmetellessä ja silloin ei talotekniikka ole onnistunut jos sitä pitää koko ajan paimentaa. Mutta asiaan... Ongelmat tosiaan pitkälle samoja kuin MaNella eli pakkasilla liika kosteus talossa saunomisten ja pesujen jälkeen joka sitten ilmenee kostuneina ikkunan alareunoina. Nuo lasilla varustetut parvekeovet ovat varsinainen murheenkryyni jo pienemmilläkin pakkasilla. Ikkunoiden kanssa pärjää tuonne -16...-18 asteen lämpötiloihin. Alipaineistuksen lisäämisellä ongelmaa saa lievennettyä, mutta mielestäni kovat alipaineetkaan eivät ole hyvästä koska jostain sitä ilmaa vuotaa kuitenkin vaikka talo olisi kuinka tiivis. Runkorakenteiden tehtävä ei kuitenkaan ole toimia osana ilmanvaihtoa.
Koneeseen on tehty päivitykset ja emokorttikin on vaihdettu. Tämän jälkeen sentään lämmöntalteenotto alkoi toimimaan paremmin. Tulo/poistopuhaltimen suhteella 30/30 hyötysuhteet ovat päätehosäädön asennosta riippuen enemmän tai vähemmän väärin päin eli poisto isompi kuin tulo. Asetuksella tulo(26)/poisto(30) hyötysuhteet saa käännettyä toisinpäin, mutta mielestäni tuo alipaineistaa taloa tarpeettoman paljon.
Säädöt on tehty 70% (tulo/poisto 30/30) teholla suunnitelman mukaiseksi jolloin alipaineistus kyllä toteutuu mittausten ja käytännön kokemuksen perusteella. Kokonaisilmanvaihto oli mitoitettu talon kuutoihin nähden hieman suureksi joten käytännössä käytetään noin 50% tehoja ja saunan/suihkun jälkeen tehostusta jolla yritetään työntää kostea ilma ulos, mutta joka pakkasilla palautuu mainosten mukaisesti ympäri talon sisätiloja. Tämän huomaa heti kosteusmittareita seuraamalla. Talo on yhdessä tasossa ja IV-putkistoltaan melko yksinkertainen. Seinät ovat kivirakenteiset ja ikkunat+ovet ovat 130mm syvennyksessä joka yhdistettynä lattialämmitykseen ei tee asiasta yhtään helpompaa. IV päävedot 160mm putkella joista venttiileille 120mm vedot. Päävedot käytännössä äänenvaimentimien jälkeen suorat. Vedot eristetty onnistuneesti, koska esim. tuloilman lämpötila on linjan ensimmäisestä ja viimeisestä venttiilistä mitattuna hyvin lähellä toisiaan.
Seuraavana toimenpiteenä ennen huippupakkasia on vielä kerran mennä venttiilit läpi ja tällä kertaa paine-eroon perustuvalla mittarilla (eikä kuumalankatötteröllä) ja varmistaa säätöjen asianmukaisuus. Jos muutoksia tarvitaan niin ne tehdään ja seurataan tilannetta. Jos homma ei edelleenkään toimi niin seuraava selvityksen kohde on löytää ristivirtauskone jonka saisi sovitettu mahdollisimman pienellä työllä Enerventin tilalle. Putkitusten esiin kaivaminen, uudelleen reitittäminen ja eristäminen ei kuitenkaan ole ihan pieni juttu edes pelkän koneen ympäristössä.
Kovin tämä on ristiriitainen laite. Toisaalta hienoa, kun voi säätää ja näkee monenlaista mittausdataa, mutta toisaalta toimivuus yleisesti tuntuu olevan todella kahtiajakoista eli joillakin toimii loistavasti ja joillakin ongelmia on vaikka toisille jakaa.
-
Ihmetyttää ! Meidän kivitalossa on kaksi Enerventtiä (Pingvin autotalli, tek. tila ja lämmin varasto 100m2 ja Peligans talon puolella 200 m2) ja pelittävät erittäin hyvin, molemmissa automaattiset kosteusanturit ja kosteus kestää talvella helposti aisoissa, tehostus alkaa 45% kosteudesta ja normaalitilanteessa kosteus pyörii n.30% kieppeillä. Saunomisen jälkeen kone pyörii täydellä noin pari tuntia jonka jälkeen nopeus tippuu normaaliin asetukseen. Meillä lattialämmitykset ja ikkunat sekä ovat 120 mm seinän pinnan sisäpuolella, parvekkeen ja terassin ovet täysilasi ovia eli lasi alkaa alhaalta asti eikä ole minkään vertaa kosteusongelmia. Epäilempä että te pidätte ilmanvaihtoa liian pienellä kuten monet tekevät peläten energian hukkaa.
-
Kyllä tätä on itsekin ihmetelty. Ilmanvaihdon tehoista jos puhutaan niin tästä ei ole kysymys. Aikaisemmassa kirjoituksessa jo mainitsinkin, että säädöt tehty 70% asetuksella ja tyypillisesti ajan ilmanvaihtoa 50%...55% asetuksella ilman kellolla tapahtuvia pudotuksia. 50% käyttö siitä johtuen, että ilmanvaihdon mitoitus oli aluperin hieman tarvetta isompi. Saunan ja suihkun jälkeen tehostus kytketään manuaalisesti. Tosin viimetalven loppupuolella kokeilin ajaa myös 40% teholla kuitenkin niin, että tulopuolen puhaltimen suhteellista tehoa laskettiin. Tätä ei ehditty kokeilla kovin pitkää aikaa, mutta tuolloin tulokset vaikuttivat paremmilta eli kosteudet pysyivät pakkasilla <30% lukemissa hetkellisiä kuormituksia lukuunottamatta. Noinkin alhaiset lukemathan eivät periaatteessa enää ole ihmiselle hyväksi, mutta onhan näistä muuallakin jo kirjoitettu, että nykyrakenteille esim. 40% saattaa olla pakkasilla ongelmallinen vaikka ihminen tykkäisikin jopa 55% suht. kosteuksista.
Jotenkin tuo Enerventin mainostus kosteuttapalauttavasta rakenteesta tuntuu enemmän ja enemmän ns. velat saataviksi väittämältä eli laitteen heikkous on käännetty muka vahvuudeksi. Kyllä mielestäni IV-koneen tulisi ilmanvaihtamisen lisäksi poistaa kosteiden tilojen ylimääräinen kosteuskuorma talosta eikä suinkaan levittää sitä ympäri talon sisätiloja. Näinhän pyöriväkennoisella väistämättä käy kylmillä ilmoilla. Tuollatavoin "vanhanaikaisestihan" perinteisemmät ristivirtauskoneet toimivat. Yksi vaihtoehto on tietysti erillinen poistopuhallin kosteisiin tiloihin jolla varmistetaan kosteuden kulkeutuminen talon ulkopuolelle.
-
E von vent, tuossahan jo itse paljastit että pidät ilmanvaihtoa 50-55% teholla vaikka mitoitus on tehty 70 % teholla, juuri tuolla mitoitetulla teholla IV:n pitäisi pyöriä jotta asunnon ilma vaihtuu sen vaaditun määrän. Meillä IV säädetty n.5%alipaineiseksi kuten ohjeet on (mitattu uutena ja sitten puolen vuoden asumisen jälkeen uudestaan tarkistettu) ja meillä ei kostus siirry kylpyhuoneista muualle ainakaan niin että sitä millään konstia huomaisi. Nykyään on jo hyviä kuutinkoneitakin mutta omalta kohdalta olen erittäin tyytyväinen pyöriväkennoisiin koneisiin.
-
Pahus, ongelman ratkaisu on siis koko ajan ollut parin näppäimen painalluksen takana :) Käytettävä teho riippuu asumistilanteesta ja hetkellisistä kosteuskuormitustilanteesta. Välillä ajetaan isommilla ja välillä pienemmillä tehoilla. Keskimääräinen (vallitseva) 50...55% teho pitäisi olla lähellä talon tilavuuden mukaista ilmanvaihtuvuutta koska, kuten aikaisemmin totesin, ilmamäärä on suunnitelmassa mitoittu alunperin hieman yli (syy tähän ei ole tiedossa). En usko, että kovin moni pitää IV konettaan vuoden ympäri koko ajan vain yhdellä teholla. Silloinhan koko tehon säätö käyttäjälle on turha ja voitaisiin asettaa mittausten jälkeen kiinteästi suunnitelman mukaiseen arvoon.
Ilmavirtojen oikeellisuuden varmistamiseksi koko ilmanvaihto kuitenkin mitataan ja mahdollisesti säädetään vielä kerran. Ilmavirtojen mittaaminen on erittäin epätarkkaa hommaa ja on kovasti mittaustavasta/mittaajasta riippuvainen joten tällä kertaa käytetään eri mittaajaa ja mittaria. Homma kannattaa kuitenkin tehdä ennen radikaalimpia toimenpiteitä koska henkilökohtaisesti paras vaihtoehto olisi jos ongelmien syyksi paljastuisi virheelliset säädöt. Koneen vaihto on työmäärällisesti ja taloudellisesti sen verran raskas operaatio, että ei sitä kovin köykäisin perustein kannata tehdä.
En tosin ole ilmiön kanssa yksin. Tarinoita vastaavista ongelmatilanteista löytyy niin tältä kuin muiltakin foorumeilta. Kosteuden palautuminen huoneilmaan on yksinkertaisesti pyörivän kennon ominaisuus jota ei oikein säädetyssä järjestelmässä voi oikein mitenkään välttää ilman erikoisjärjestelyjä. Se aiheuttaako tämä sitten ongelmia on talo/asukaskohtaista. Palautuvan kosteuden määrään pystyy säädöillä vaikuttamaan jonkin verran, mutta ei ilmiö/ominaisuus sinänsä mihinkään katoa.
Mielenkiintoista olisi tietää onko joku koneen vaihtoa harkinneista todella toteuttanut "uhkauksen" ja onko tilanne muuttunut tämän jälkeen vai onko ongelmien juurisyy paikallistunut lopulta jonnekin muualle.
Summasummarum: En usko, että perussyy ongelmiin on käyttämäni perusteho. Väärät säädöt voivat olla, mutta tämä selviää vasta mittausten jälkeen.
-
Meillä kone on ympäri vuoden mitoitusteholla poislukien nuo automaattiset tehostukset kun kosteuspitoisuus lisäntyy jolloin kone menee maximi teholle. Ainakin Pelicanin kanaviston säätö ja asunnon painesuhteen haku on haastavampi tehdä kun monen muun koneen, nimittäin monet IV asentajat säätävat ensin tulon ja sitten poiston mutta Pelicanissa toisen puhaltimen säädön muuttaminen saattaa muuttaa myös toisen nopeutta eli siinä säädetään puhaltimien suhdetta keskenään. Tästä johtuen esim. meillä meinasi mennä ensimmäisen kerran säädöt täysin pieleen (onneksi huomasin että kämppä on ylipaineinen). Siis asentaja sääti ensin toisen puhaltimen ja mittasi sen puolen venttiilit kohdalleen ja sen jälkeen toiselle sama juttu mutta sepä muuttikin aiempia asetuksia joita hän ei enää mitannut uudestaan. Eli jokaisen säädön jälkeen pitää mitata sekä tulopuolen venttiilit että poistopuolen venttiilit.
-
Meillä on Pandion mitoitettu 60% tehoilla, en kyllä ikinä pidä niin korkealla tehostuksia lukuunottamatta. Kesäisin noin 50% ja talvisin noin 35% tehoilla mennään. Meillä pyörii poistoilman kosteus jo nyt noin 30% hujakoilla, vaikka käydään saunassa joka päivä ja kuivataan pyykit sisällä. Kun kunnon pakkaset alkaa, niin pakko ottaa Ufox taas käyttöön...
Olisko mahdolista, että kondenssiveden poistoaukko olisi tukossa? Jotenkin kuullostaa uskomattomalta tuollainen kosteus sisätiloissa.
-
"Pandemian" rakenne onkin pingviiniä järkevämpi koska kenno pyörii vaakatasossa jolloin kondensoituva vesi voi painovoiman ja ilmavirran yhteisvaikutuksesta valua pois. Pingviinin pystykennosta painovoima ei vettä pois tuo eikä vettä käytännössä saa laitteesta valumaankaan. Kaiken lisäksi laitteen pohjassa ei ole minkäälaista kaatoa eli vähäiset vesimäärät tuskin poistoputkelle edes löytävät.
-
Se on totta kylläkin että meidänkin Pelican koneessa on huomattavasti isompi pyörivä kenno kun Pingvinin kenno ja kenno on tosiaan vaakatasossa. Kyllä meillä ainakin on molemmissa koneissa kunnolliset kondessiveden poistot ja molemmista myös tulee vettä.
-
Kosteuden palautuminen huoneilmaan on yksinkertaisesti pyörivän kennon ominaisuus jota ei oikein säädetyssä järjestelmässä voi oikein mitenkään välttää ilman erikoisjärjestelyjä. Se aiheuttaako tämä sitten ongelmia on talo/asukaskohtaista. Palautuvan kosteuden määrään pystyy säädöillä vaikuttamaan jonkin verran, mutta ei ilmiö/ominaisuus sinänsä mihinkään katoa.
Sattuisko joku tietämään miten käytännössä pyöriväkennoinen ottaa poistoilmasta kosteuden ja siirtää sen sisään puhallettavaan ilmaan?
Alkaa taas kuutio LTO:lla sisäilman kosteus laskemaan ja kohta on viriteltävä ilmankostuttimia käyttöön että säilyisi jonkinlainen asumismukavuus.
Jos saisi jotenkin rakenneltua tähän kosteuden palautustoiminnan pyöriväkennoisen tapaan.
-
Kosteuden palautuminen huoneilmaan on yksinkertaisesti pyörivän kennon ominaisuus jota ei oikein säädetyssä järjestelmässä voi oikein mitenkään välttää ilman erikoisjärjestelyjä. Se aiheuttaako tämä sitten ongelmia on talo/asukaskohtaista. Palautuvan kosteuden määrään pystyy säädöillä vaikuttamaan jonkin verran, mutta ei ilmiö/ominaisuus sinänsä mihinkään katoa.
Sattuisko joku tietämään miten käytännössä pyöriväkennoinen ottaa poistoilmasta kosteuden ja siirtää sen sisään puhallettavaan ilmaan?
Alkaa taas kuutio LTO:lla sisäilman kosteus laskemaan ja kohta on viriteltävä ilmankostuttimia käyttöön että säilyisi jonkinlainen asumismukavuus.
Jos saisi jotenkin rakenneltua tähän kosteuden palautustoiminnan pyöriväkennoisen tapaan.
Se kosteus (+yms) jää siihen tiettyyn kohtaan kennoa kun on poistoilmavirrassa ja kun kohta on pyörähtänyt tuloilmakohtaan niin se kosteus (+yms) palautuu tuloilmaan...
-
Hei,
kuinkas tilanne olisi jos, poisto ja jäteilma kanavat olisivat ristissä? Kannattanee tarkastaa.
-
Se kosteus (+yms) jää siihen tiettyyn kohtaan kennoa kun on poistoilmavirrassa ja kun kohta on pyörähtänyt tuloilmakohtaan niin se kosteus (+yms) palautuu tuloilmaan...
Onko tuo periaate siis jotenkin silleen että pyörivän LTO kiekon pintalämpötila on sopivan alhainen kun kiekko kääntyy poistoilmakanavan kohdalle että poistoilman kosteus huurtuu tai tiivistyy vedeksi kiekon pinnalle ja pysyy siinä kunnes kiekko on kääntynyt tuloilmakanavan kohdalle jossa korkeampi ilmavirtauksen lämpötila haihduttaa kiekon pinnalta kosteuden sisään puhallettavaan ilmaan?
Eli pyörivän LTO kiekon pintalämpötilojen sopiva vaihtelu siirtää ilmankosteutta poistoilmasta sisääntulevaan ilmaan?
-
Eli pyörivän LTO kiekon pintalämpötilojen sopiva vaihtelu siirtää ilmankosteutta poistoilmasta sisääntulevaan ilmaan?
Näin se toimii. Mitä kylmempi ilma, sen enemmän kosteutta tiivistyy ja palautuu ilmavirran mukana. Talvisin liian kuivasta ilmasta kärsiville varmasti toimii kuten mainokset asian esittävät.
kuinkas tilanne olisi jos, poisto ja jäteilma kanavat olisivat ristissä? Kannattanee tarkastaa.
Laite siis ottaisi ulkoilmaa sisään jäteilmakanavan kautta. Kyllä tuosta varmasti ongelmia seuraisi eikä olisi edes mahdoton koska koneen putkistot oli alunperin kytketty väärin. IV-asentaja oli vanhasta muistista kytkenyt samaan järjestykseen jonkin toisen merkkisen laitteen kanssa. Putkistot kuitenkin korjattiin heti ennen käyttöönottoa ja ilmavirrat putkistoissa kautta venttiileissä menevät oikeaan suuntaan eli poistot poistavat ja tulot tuovat.
-
Eli pyörivän LTO kiekon pintalämpötilojen sopiva vaihtelu siirtää ilmankosteutta poistoilmasta sisääntulevaan ilmaan?
Näin se toimii. Mitä kylmempi ilma, sen enemmän kosteutta tiivistyy ja palautuu ilmavirran mukana. Talvisin liian kuivasta ilmasta kärsiville varmasti toimii kuten mainokset asian esittävät.
kuinkas tilanne olisi jos, poisto ja jäteilma kanavat olisivat ristissä? Kannattanee tarkastaa.
Laite siis ottaisi ulkoilmaa sisään jäteilmakanavan kautta. Kyllä tuosta varmasti ongelmia seuraisi eikä olisi edes mahdoton koska koneen putkistot oli alunperin kytketty väärin. IV-asentaja oli vanhasta muistista kytkenyt samaan järjestykseen jonkin toisen merkkisen laitteen kanssa. Putkistot kuitenkin korjattiin heti ennen käyttöönottoa ja ilmavirrat putkistoissa kautta venttiileissä menevät oikeaan suuntaan eli poistot poistavat ja tulot tuovat.
ok, jos tuon on tarkastettu niin hyvä. Tarvii sanoa että oikeen kovilla pakkasilla on meilläkin Pandionin kanssa lasien alareunoissa 1-2cm kosteutta tiivistyneenä. En ole mittaillut senkummemin kosteustasoja huoneissa. Tuli vaan mieleen tuosta kosteuden takaisin siirtymisestä... Meillä olen suunnannut ne tuloilma-venttiilien ilmaohjaimet laseihin päin. Taidankin täksi talveksi kääntää ne ohjaimet huoneen suuntaan niin sekoittuu se kostea palaava ilma kuivaan huoneilmaan.
nyt kun tarkemmin muistelee niin, on tainnut olla niin että kun on oltu kotosalla niin kovilla pakkasilla on kosteutta lasien alareunassa. Mutta, jos on oltu pakkasilla poissa niin ei tiivistynyttä koskteussa ole lasien alareunassa.... Pitää seurata tilanetta.
-
Täsmälleen näin tapahtuu meilläkin. Jos talossa ei ole ketään paikalla eli ei tule kosteuskuormaa pyykeistä, ihmisistä, saunasta tai suihkusta niin ilman suhteellinen kosteus laskee ja parin vuorokauden jälkeen prosentit ovat hyvinkin alhaisia eikä tiivistymistä tapahdu juuri lainkaan. Tarkkempaa aikajaksoa kosteuden alenemiselle ei ole tullut kokeiltua. Jonkin verran pingviininkin pystykenno pystyy kaikesta huolimatta kosteutta luovuttamaan.
Ilmanvaihdon venttiilien suuntaukselle on sama asia kokeilussa eli suuntasin ne koeluontoisesti poispäin/ohi laseista. Periaatteessa tämä voi jopa huonontaa tilannetta koska huuhteleva ilmavirta lasien luona vähenee, mutta katsotaan kuinka käy, kun pakkaset tässä kovenevat. Ongelmallimpia ovat kiinteät ikkunat ja parvekeovet joissa lasipaketti on niputettu alumiinisilla välilistoilla jota pitkin kylmä pääsee johtumaan ja kosteuden tiivityminen sisäpintaan tapahtuu herkemmin. Nykyään on ilmeisesti saatavilla myös komposiittimateriaaleja joilla tuo ongelma pienenee, mutta niiden muista ominaisuuksista ei ole omakohtaista kokemusta.
Patterilämmitystaloissa ikkunat voivat olla melko harvat ja ilmankosteus korkea eikä vastaavaa tiivistymistä esiinny koska ikkunapintaa huuhtelee hyvinkin lämmin ilmavirta. Ongelmat näkyvät sitten lämmityslaskussa ja esim. vedontunteena jos ikkunapuitteista paistaa valo.
Joissakin kohteissa olen nähnyt asennettavan erillisen lämmityksen kivitalon ikkunapenkkiin jolla huuhtelu saadaan aikaiseksi. Eli kuten aikaisemmin kirjoitinkin niin jo talon rungon perusrakenne herkistää tälle ilmiölle, mutta IV-koneen tarpeettoman paljon kosteutta palauttava toiminta ei ainakaan helpota tilannetta. Lisäksi jos kosteuden poistuminen saadaan aikaan vain erittäin suurella alipaineella niin en pidä sitäkään hyvänä. Mahdollisten vuotokohtien ilmavirta lisääntyy ja näitä jokaisessa talossa on enemmän tai vähemmän. Kosteuden tiivitymistä kuitenkin tapahtuu aina, kun kylmä ja lämmin kohtaavat.
-
Mulla on komposiittikarmiset ikkunat (Rehau Geneo) ja Swisspacer välilistat (eli nekin komposiittia). 21cm ikkunapenkit ja ikkunat kolmilasisia kiinteitä suurin osa. Yksi kokonaan avattava ikkuna ja muutamassa ikkunassa erillinen tuuletusruutu. Ainoat sisäpuoliset kondenssit on tullut nähtyä suurien valujen aikoihin (lattiavalut jne.).
IV-koneena tosin ristivirtakennoinen masiina. Lattiavalujen aikaan sitä ei ollu tosin otettu käyttöön.
Ikkunat kyllä huurtuvat, mutta ulkopinnastaan. Itseasiassa ei ole tavatonta, että ovat aamulla ulkopinnastaan jäässä samaan tyyliin kuin auton tuulilasi.
-
Meillä Domuksen 4 lasiset ikkunat (siis ulommassakin pokassa lämpölasipaketti) karmisyvyydellä 210 mm, ikkunat 120 mm kiviseinän pinnan sisäpuolella ja kosteutta en ole huomannut ikkunoissa mutta tuo Xargon kertoma ikkunoiden huurtuminen (yleensä aamusta kun ulkolämpötila lähtee kohoamaan) lasin ulkopinnalta on tuttu näky. Sanovat että kun ei ole enää hukkalämpöä lämmitämään lasin ulkopintaa niin se huurtuu no onneksi huurre häviää kohtuu nopeasti aina. Kyllähän se että ikkunat ovat koperossa aiheuttaa helposti ikkuna alalaidan huurtumista, muistan kun ensimmäiseen omakotitallon laitoin kiinteät 3 lasiset lämpölasit ja niihin tuli vastaava kopero kun nykyisissä ikkunoissa ja ikkunat olivat alalaidasta märkänä koko talven vaikka taloa lämmitettiin paljon puilla ja talossa oli vain huippuimuri .
-
Menee jo vähän asian viereen, mutta lasien ulkopintojen huurtuminen kuuluu asiaan ja johtuu vähäisestä lämpövuodosta. Varsinaista kuuraantumista tapahtuu meillä vähemmän, mutta keleistä riippuen sitäkin näkee. Kylmänkosteina syys- tai kevätaamuina ovat usein kyllä pohjoispuolella huurussa ulkopinnaltaan. Ulkopuolen huurtumiseen vaikuttaa lisäksi valittu toteutustapa eli onko esim. 4-kerroslasit ryhmitelty 3+1 vai 2+2.
Tämäkin on kyllä periaatteessa hieman kyseenalainen ilmiö koska seinään tehdään reikä ikkunaa varten usein siitä syystä, että siitä kohtaa halutaan nähdä läpi. Ainakin jotkin ikkunavalmistajat ovat kääntäneet myös tämän mainoksessa positiiviseksi asiaksi tyyliin: "Huurtuminen on merkki siitä, että sinulla on hyvät ikkunat".
Viimeaikaiset alipaineisuuden lisäämiskokeilut puhallintasapainoa säätämällä näyttivät johtavan tuhkahiukkasten siirtymiseen takan pesästä pitkin olohuonetta. Eli tästä voi tehdä kaksi päätelmää: alipainetta on runsain mitoin ja takan luukut eivät ole 100% pitävät. Jälkimmäinen on tosin ollut kyllä tiedossakin. Vastaavia säätöjä on ollut käytössä ennenkin, mutta tällä kertaa pesä oli puhdistettu hieman huolimattomasti polton jälkeen.
IV-koneena tosin ristivirtakennoinen masiina. Lattiavalujen aikaan sitä ei ollu tosin otettu käyttöön.
Onnittelut ristivirtauskoneen valinnasta. Ehkäpä itsekin valitsisin nyt toisin. Teen kuitenkin säätökierroksen vielä kerran ennen kirveen kaivoon heittämistä.
-
Mua alko vähän kiinnostaa, kuinka kylmät ne ikkunoiden "surunauhoilla" varustetut kohdat oikein on? Meinaan vaan kun esim. tällä laskurilla haarukoiden vaikkapa 23C 45% huoneilmassa pinnan pitäisi olla 5C, että kondensoisi...
http://www.dpcalc.org/
Meneekö ne tosiaan niin kylmäksi vai mikä on kosteustaso silloin kun surunauhoja esiintyy? Mulla muuten nyt huonelämpötila 23,5C ja 21%, ikkunan alaosasta karmin ja lasin liitoskohdasta pintalämpömittarilla mitaten alimmillaan ~19C. Ulkona tällä hetkellä nollakeli. Karmeissa on vedenpoistoreiät alaosassa, joka laskee lämpötilaa jonkin verran. Vaikkapa sivulta mitaten karmin ja lasin liitoskohdasta 20C. Ruudun keskellä 22C. Nyt ei tietenkään mitään raivopakkasia vielä ole niin kyllähän nuo lämmöt tuosta vielä laskee (kai).
Voipi muuten olla, että tarvii munkin viritellä makkariin ilmankostutin.
-
Kyllä nuo reunojen lämpötilat voivat alumiinilla niputetussa elementissä mennä melko alaskin. Siksi ilmavirran huuhteluvaikutus olisi tarpeellinen. Epäilen, että ikkunoiden U-arvolaskennassakaan ei oteta kylmäsiltavaikutusta huomioon tai reunan pinta-alan ollessa pieni se hautautuu ikkunpinnan U-arvoon (keskiarvotettu laskenta).
Luulen jopa, että vanhat avattavat kolmilasiset ikkunat joissa jokainen lasi on omassa kehyksessään omaa pienemmän pistemmäisen kylmäsiltavaikutuksen vaikka U-arvo sinänsä on kehno (ja siivous työlästä).
-
Minusta puilla lämmittäminen (olipa kyseessä takka, leivinuuni tai saunan kiuas) on aina hieman haasteellista jos talossa on lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihto. Jos ei ole mitään ongelmia noen ja savujen kanssa niin ilmasttointi on ylipaineinen. Siksi olenkin jättänyt edellisessä talossa ja nykyisessä puun polton kesämökille ja lämmitänyt taloa halvalla maalämmöllä ;D Tiedän että on takkakytkimiä ym apuvälineitä (on meilläkin varmuuden vuoksi) mutta silti lämmitäminen puilla on paljon tarkempaa puuhaa kun vanhoissa painovoimaisella ilmanvaihdolla toimivissa taloissa.
-
Pitää paikkansa. Lämmöntalteenotto sinällään ei ole ongelma, mutta koneellinen poisto ja tulo on. Suurin osa itseni mukaan lukien on varmasti joutunut opettelemaan "talon tavoille" eli kuinka ilmastointi pitää olla asetettuna takan polton aikana ja miten takan pellit, luukut, yms ilmanotot kannattaa pitää jos haluaa välttyä savulta, noealta ja tuhkalta sisätiloissa. Itse käytän sytytyksen aikana ylipaineistusta ja poltto suoritetaan panospolttona eli luukkuja ei turhaan aukaista. Jos puita poltetaan enemmän kuin pesällinen niin uusi panos lisätään hehkuvien hiilien päälle. Polton aikana poistoilmavirta kulkee pitkälti takan kautta ja IV-kone laittaa tuloilman lämmityksen päälle koska koneen kautta kulkeva poistoilma ei sisällä tarpeeksi energiaa. Tälle ei kuitenkaan oikein mitään voi paitsi estämällä lämmitys. Tuo on kuitenkin hetkellinen tilanne eikä varmasti kokonaisuudessa merkitse paljoakaan.
-
Yksinkertaisesti kone sammuksiin tulien aikana. Ei ole savu yms haittoja. Ennen tulien tekoa 10min ylipaineistus koneella ja eikun tikkuja raapimaan. Olen joskus pitänyt koneen päällä tulien aikana, mutta ongelmana on tuulen suunta. Savu tulisi sisään. Lisäksi naapuritkin lämmittävät talojaan aika usein(suorasähköisiä lämmityksiä), paras olla kone seis pari tuntia. Taajamassa ongelma vielä korostuu, talot lähekkäin. Eiköhän ne keksi EU-direktiivin savun määrään ja laita puulämmitykseen haitta veron :-X
-
Lisäksi naapuritkin lämmittävät talojaan aika usein(suorasähköisiä lämmityksiä), paras olla kone seis pari tuntia. Taajamassa ongelma vielä korostuu, talot lähekkäin. Eiköhän ne keksi EU-direktiivin savun määrään ja laita puulämmitykseen haitta veron :-X
Saisivat mun puolesta kyllä laittaa päästöt verolle. Taas on juuri syksyllä vaihdetut iv-koneen suodattimet noen peitossa...
Melkeinpä väittäisin, että suurin syy on kitupoltto. Sen verran tuhtia savua näkyy monen piipusta tulevan. Nyt meni kyllä taas vähän ot:n puolelle... sorry... Siinä mielessä liittyy kyllä aiheeseen, että luulenpa iv:n olevan yksi syy, miksi tuota kitupolttoa ilmenee kun puut eivät saa kunnolla korvausilmaa.
-
Onko noita IV-koneita vertailtu keskenään? Kun on pyöriväkennoista, vastavirta, ristivirta ja mitä lie vielä. Vai onko vain uskottava esitteiden lupaamiin säästöihin ja ilmanlaadun parannuksiin. Jos ristivirtaus kone tekee 60% hyötysuhteella, niin hintaero näihin pyöriviin yms. syö tulevat säästöt. Lisäksi taitaa olla lastentautejakin laitteissa, mitä foorumillakin on saanut lukea...
-
Onko noita IV-koneita vertailtu keskenään? Kun on pyöriväkennoista, vastavirta, ristivirta ja mitä lie vielä. Vai onko vain uskottava esitteiden lupaamiin säästöihin ja ilmanlaadun parannuksiin. Jos ristivirtaus kone tekee 60% hyötysuhteella, niin hintaero näihin pyöriviin yms. syö tulevat säästöt. Lisäksi taitaa olla lastentautejakin laitteissa, mitä foorumillakin on saanut lukea...
Kyllähän erot ainakin pitäisi olla iv-suunnittelijalla hyvin mielessä. Pähkinänkuoressa taitaa mennä niin, että ristivirtakoneella hyötysuhde on 60% paikkeilla, vastavirta ja pyöriväkennoisilla sitten 80%.
Vastavirtakennossa vaan on se ongelma, että kun ilmavirrat menee kokoajan samoista paikoista niin kenno huurtuu umpeen jos jäteilma on pitkiä aikoja nollan paikkeilla tai alle (ja hyvän hyötysuhteen ansiosta se myös menee alle nollan nopeasti). Pyöriväkennoisella ajatus on, että juuri se kosteuden palautus mahdollistaisi pakkasen puolelle menevät jäteilman lämpötilat. Mutta onhan noita jäätyneitä pyöriväkennoisiakin keskusteluissa tullut ilmi... Se nyt on kuitenkin selvä juttu, että staattinen kenno jäätyy herkemmin kuin pyörivä kun jäteilma menee pakkasen puolelle.
Eli se miksi ristivirtakennokoneissa ei pätkimisen lisäksi (josta selviää etulämmityksellä) juuri ole ongelmia, johtuu alhaisesta lämpötilahyötysuhteesta. Vastavirtakone vaatii paljon enemmän pätkimistä tai esilämmitystä, jotta jäteilma saadaan pidettyä pakkasilla alueella, jossa jäätymistä ei esiinny. Sitten taas toisaalta vastavirta tai pyörivällä kennolla varustettu masiina ottaa talteen etenkin syksyllä ja keväällä paljon paremmin lämpöä kuin ristivirtakennomasiina. IV-suunnittelija osaa laskea, kuinka paljon. Itse olen käyttänyt Isoverin sivuilta saatavaa tasauslaskentapohjaa kun olen jotain vertailuja näppäillyt.
-
Vastavirtakone ja etulämmitys maapiiristä tai kaivosta. Tuo olisi oma valinta jos nyt joutuisi valitsemaan. Tietty ilmankostutin talveksi.
-
No niin, alkoihan tämä Enervent-keskustelu kun kelit viilenivät. Meillä laitetyypistä luovuttiin ja suurinpiirtein kaikki ongelmat ovat taaksejäänyttä elämää (paitsi lompakon ylipaino), huippupakkasia ei tietysti olla vielä eletty mutta kyllä kämpän ilma on enempi kuivemman sorttinen - ero on aistittavissa siis jo pikkupakkasilla. Saunasta ei hajut enää kantaudu ja muissa tiloissa on rankemmankin saunomisen jälkeen mukavan viileän raikasta (kuivaa) eikä semmoista lämpimän kosteaa... Meillä siis laite korvattiin Vallox 200 tyyppisellä laitteella johon sitten askarreltiin vielä nestekiertoinen esilämmityspatteri raitisilmakanavaan. Esilämmityspatterin litkuosasto odottaa vielä kytkijäänsä mutta hoidettaneen tässä lähiviikkoina. Laitteessa itsessään on siis sähköinen etu- ja jälkilämmitin. LTO:n teho on aika yhtenevä Enerventin vastaavaan mikä tarkoittaa sitten sitä näissä pyörimättömissä että jäteilman lämpötila on jo aika lauhoilla pakkasillla kintaalla ja täten etulämmitystä tarvitaan veikkaukseni mukaan ainakin 5kk ajan täällä idässä.
Tuo nimimerkin maalampo tarina tuosta säätämisestä pitänee kutinsa että vain aniharva sen osaa ja vain kokemusten kautta noissa Enerventin koneissa. Voi olla että säätämällä tosiaan saa pelitäämään siedettävästi. Kuitenkin olisi varmaan asiallista laittaa aika aukottomat säätöohjeet sinne laitten tekniseen ohjeeseen mikäli tällaisia muutoksia laitteessa säätöhommeleissa ilmenee...
Itseäni ihmetytti laitteessa se painehuojunta ja meillä tosiaan laitetta piti sitten ajella aika reilulla poistolla ettei yläkerran ikkunoiden ulkolasien sisäpinta rakennellut kuurankukkia. Tässäkin suhteessa tällä toisella laitteella painesuhdehomma on jotenkin kokoajan hallinnassa (liekkö tasaantuu sitten helpommin ihan vaan kanaviston kautta sitten kun ei oo imu samassa tilassa kahteen suuntaan kuten roottorimasiinassa vaan selkeät erilliset ilmareitit vain), vaikka koemielessä olen puhallinpaineita säädellyt reilusti poistopitoisiksi ei vastaavaa alipaineistusta tunnu kämppään syntyvän mitä Enerventillä tuli havaittua (ei mitattuna mutta esim ulko-ovien aukaisussa koettua) Hurjin homma tosiaan meillä oli se EDA säätimessä oleva sulatustoiminnon aktivointi kovilla pakkasilla jossa laite veti poistopuhallin "täysillä" ja tulopuhallin rullas millä lie minirosentilla - oli aika humaus mikä silloin tuli oviraosta paineiden tasaantuessa kun ovea erehdyin onneksi aukaisemaan - tämän jälkeen meillä saunottiin ovi raollaan kovilla pakkasilla ja noki pysyi täten savupiipussa. (tääkin vois olla lisäyksen paikka sinne tekniseen ohjeeseen - pitäsköhän kirjoittaa ruotsiksikin jos sattuu Porvoon poijjaat palstalla seikkailemaan) En halua lannistaa nimimerkkiä E von Vent mutta meillä laitetta ajettiin siis kokoajan vähintään 65% teholla ja tehostusasento esim 75-80% pakkasilla oli kosteudenpoiston suhteen melko merkityksetön - muut kaasut kyllä vaihtui muttei se vesihöyry. E von Ventillä kynnys koneen vaihtoon on vielä matalempi kuin minulla sillä laite on kertaluokkaa halvempi. Tsiisus mitä vehkeitä....nimimerkki:kokemusta on.
Kunnon jööti esilämmitin raitisilmakanavassa ratkaisee halvalla tuossa pyöriväkennoisessa sen kosteudenpoistumattomuuden pakkasilla. Ratkaisu on joku kytkimen takana oleva sähköpatteri VEAB:ilta raitisilmakanavaan - luokkaa 5kW => jäteilma reilusti plussalle ja vesihöyry taivaalle kämpästä. Taitaa olla taloon.com:ssa ihan hyllytavaraa... kannattaa harkita mutta vaatii siis harrastamista AINA - tai saa kait tuohon automatiikankin jos askartelee...
Make
-
Vastavirtakone ja etulämmitys maapiiristä tai kaivosta. Tuo olisi oma valinta jos nyt joutuisi valitsemaan. Tietty ilmankostutin talveksi.
Vastavirtakone ja etulämmitys maapiiristä ja koneessa itsessään sähköinen etulämmitys. Sumplisin sitten vielä maalämpötaloissa myös vaihtoehtoa ristivirtakone jossa sähköinen etulämmitin + vkl jälkilämmitin ja tietysti se maapiiripatteri raitisilmakanavassa -voi jopa olla jossain maapiireissä kokonaistaloudellisempi ja ei pätki sitten millään.
Make
-
On kyllä nimim. MaNella liikuttavan samanlaiset kokemukset kuin meikäläisellä (saunanhajut, kostea ilma, humaukset ovea avautuessa...). Mielenkiintoista kuulla tuosta laitteen vaihdostakin. Tämän talven joutunee vielä itse kärsiä jos säädöt eivät auta, mutta onpahan sitten kunnolla aikaa valita seuraava kone jos siihen pisteeseen mennään. Kenties tuosta pingviinistä muutaman roposen saa ja ehkä se jossain toisessa kohteessa sitten toimii paremmin. Työmääräkin tuossa vähän syö miestä... jo tässä ehti ajatella, että ensikesälle ei isompaa projektia tulisi.
-
On kyllä nimim. MaNella liikuttavan samanlaiset kokemukset kuin meikäläisellä (saunanhajut, kostea ilma, humaukset ovea avautuessa...). Mielenkiintoista kuulla tuosta laitteen vaihdostakin. Tämän talven joutunee vielä itse kärsiä jos säädöt eivät auta, mutta onpahan sitten kunnolla aikaa valita seuraava kone jos siihen pisteeseen mennään. Kenties tuosta pingviinistä muutaman roposen saa ja ehkä se jossain toisessa kohteessa sitten toimii paremmin. Työmääräkin tuossa vähän syö miestä... jo tässä ehti ajatella, että ensikesälle ei isompaa projektia tulisi.
Joo, tän ketjun voi varmaan vaihtaa kohta nimelle pyöriväkennoisten vertaistuki - ketju. Hyvä tosiaan katsoa rauhallisesti vielä se yksi talvi. Mulla viimoinen kortti oli tosiaan korvausilmaventtiilien lisäys ovikarmeihin ja yläkertaan laittelin suoran putken poistoksi. Ajatuksena siis että jostain tulisi kuivaa ilmaa kun laitteen läpi sitä ei tule ja tuo "painovoimanen" poisto tasoittelisi suuntaan ja toiseen painesuhteita myös ja siirtäisi kosteutta 100% ulos. Tuloksena oli ongelmien siirtyminen hieman viileämpään lämpötilaan mutta kyllä kaikki"herkut" esiintyi tyyliin -15 astetta ja viileämmässä kun kosteusrasitus oli suuri (mutta suomalaisittain kyse on siis normaaliin elämään liittyvistä toimista kuten saunominen jne). Niinkuin täälläkin todettua niin taloudellisesti kynnys tuommoselle koneenvaihto-operaatiolle oli todella suuri, ylimääräisiä kustannuksia syntyi siis luokkaa 3000 euroa - ei mikään pikkujuttu keskituloiselle 3 lapsiselle asuntovelkaiselle pariskunnalle. Mutta kyllä v-käyrä alkoi hakata semmoisia lukemia että jotain oli tehtävä. Operaationa tuo vaihto oli kaikkinensa noin 8h ponnistus - tein omana työnä "iskän" kanssa. Hankaluutena oli se nestepatterin virittely.
Sinun tapauksessasi hankaluus vaihdossa oletettavasti syntyy siitä että putkikäännöt on tehtävä höyrynsulun yläpuolella koska kone on lähellä sisäkattoa? - tällöin raitisilmakanavaan asennettu lämmitinvaihtoehtokin jää pois. Tuola sisarfoorumilla nimimerkki SPL -suoritti koneenvaihdon muistaakseni pingvin laitteesta johonkin ristivirtaiseen. Kannattaa lukea ketjut läpi sieltäkin voi tulla vihjettä laitetyypin valintaan. Mutta toivotaan että säätöhommina etenee ja ratkeaa tai jopa valmistaja astuu jollain päivityksellä mukaan (ohjaus+sähköinen etulämmitin koneeseen integroituna jälkiasennettuna takuutyönä sekä ohjausvalikkoon moodi kosteudenpoiston tehostus tms - tää voi tosin kokemusteni perusteella kyseisestä puljusta olla luokkaa sitten oli aamu ja herättiin...) Kärsivällisyyttä ja mahdollista menestystä toivottaen ex-enerventisti.
Make
-
Vertaistuki ja samojen kokemusten jakaminen tuo jo henkistä helpotusta :-)
Kone on asennettu käytännössä kiinni sisäkattoon eli tiedossa olisi puhallusvillojen lapiointi sivummalle ja putkien uudelleenreititys välikatossa. Toisekseen koneen ympärillä ei ole mitenkään juhlavasti tilaa ja nuo kiinteäkennoiset hyvän hyötysuhteen koneet tuppaavat olemaan merkittävästi isompia kooltaan. (Viimetalven pakkasilla ajatukset oli toisaalta tyyliin p....t hyötysuhteesta jos vaan ilmanvaihto toimisi.) Onneksi kaikki talotekniikka on omassa teknisessä tilassa joten siedettävällä uudelleen järjestelyllä tuonne saa varmaan vähän isompaakin konetta ujutettua. Putkimiestä tosin tarvittaneen. Pitääpä selailla foorumia läpi vinkkejä metsästäen.
-
sauna session ja jälkitehostuksen aikana olkkarin pöydällä kosteus kasvoi 4%. Tätä en kyllä huomannut muutenkuin mittarista.
Onneksi pöytä on lakattua koivua ja lasia. :P
-
E von Vent ja MaNe mitä on näyttänyt itse IV koneen kosteuspitoisuus kovilla pakkasilla siis silloin kun teidän mielestä asunnon kosteuspitoisuus on ollut liian suuri. Meillä kosteuspitoisuus laskee saunomisen jälkeen noin 2h siihen alle 45 % josta koneen tehostus alkaa. Pingvini on toiminut tallin puolella myös hyvin, olen talvisin pessyt autoa tallisssa jolloin sinne on tullut todella kosteat olosuhteet (onneksi kivitalo) ja IV on pystynyt hoitamaan kosteuden normaaliin eikä ole levittänyt kosteutta lämpimän varastoon ja tekniseen tilaan ainakaan niin paljoa että sen voisi ilman mittareita huomata. En tiedä onko sillä vaikutusta että meillä kaikki kanavat lämpimässä tilassa (kattojen alaslaskuissa) ja kanavat Uponorin muoviputkia joista tulopuolen kanavat valmiiksi eristettyjä. Kanavakoot ovat myös kohtuu isot, talon puolella koneen poisto ja tulo kanavat ovat 200 kanavaa mahdollisimman pitkälle talossa.
-
sauna session ja jälkitehostuksen aikana olkkarin pöydällä kosteus kasvoi 4%. Tätä en kyllä huomannut muutenkuin mittarista.
Onneksi pöytä on lakattua koivua ja lasia. :P
Samaa luokkaa se oli meilläkin välikeleillä, ongelmathan ovat siis tyyliin -15 astetta ja viileämmissä keleissä. Sisälukutaito, sisälukutaito, sisälukutaito - tuo palstojemme keskustelun järkevän etenemisen suurin vauhdittaja kun loistaa poissaolollaan (Häkämiestä mukaillen)
Make
-
E von Vent ja MaNe mitä on näyttänyt itse IV koneen kosteuspitoisuus kovilla pakkasilla siis silloin kun teidän mielestä asunnon kosteuspitoisuus on ollut liian suuri. Meillä kosteuspitoisuus laskee saunomisen jälkeen noin 2h siihen alle 45 % josta koneen tehostus alkaa. Pingvini on toiminut tallin puolella myös hyvin, olen talvisin pessyt autoa tallisssa jolloin sinne on tullut todella kosteat olosuhteet (onneksi kivitalo) ja IV on pystynyt hoitamaan kosteuden normaaliin eikä ole levittänyt kosteutta lämpimän varastoon ja tekniseen tilaan ainakaan niin paljoa että sen voisi ilman mittareita huomata. En tiedä onko sillä vaikutusta että meillä kaikki kanavat lämpimässä tilassa (kattojen alaslaskuissa) ja kanavat Uponorin muoviputkia joista tulopuolen kanavat valmiiksi eristettyjä. Kanavakoot ovat myös kohtuu isot, talon puolella koneen poisto ja tulo kanavat ovat 200 kanavaa mahdollisimman pitkälle talossa.
Joop, IV kone näytti tyyliin lukemia 15-30%, tuo huoneilmankosteus-"mittari"(ei absoluuttiselta tasoltaan luotettava mutta siis vertailukelpoinen itsensä osoittamien lukemien välillä) näytti nuita viestiketjussa edellämainittuja lukemia, jos nyt menneitä muistelen niin kämppä tyhjänä esim. @ -20 astetta tms 17% => hengitysilman kosteusrasitus => nousu n. 4%, ruoanlaitto, pyykkihommat jne => nousu 8%, saunominen => nousu vähintään 10%, kyllä ikkunoissa oli aikamoista helmeilyä lämpölaseissa tuossa saunasession jälkeisissä huoneilman kosteuksissa joissa huoneilman kosteusmittari osoitti lukuja 27-30%. 17% ei kondenssia. Tähän kun yhdistetään se että tuloilmaventtiileistä tuleva ilma on tehokkaasta lämmöntalteenotosta johtuen ehkä +25 asteista ja kosteaa niin ei kyllä hyvältä tuntunut + tietysti se hajujen siirto. Mutta kullakin on omat mieltymyksensä, itse olen asustellut nyt ristivirtakennokodissa - se oli jees (vaikka siis rutikuiva), pyöriväkennokodissa (jossa pakkasilla iski saunomisen jälkeen n. 48h mittainen monsuuni joka sitten muuttui vastavirtakennokodiksi jossa on taas ihan jees. En kyllä usko että meidänkään tapauksessa kyse on muusta kun että pyöriväkennoinen ei huolimattomana tehdastoteutuksena sovellu näin viileisiin ääriolosuhteisiin mitä meilläkin täällä ajoin ilmenee. Ois voinu pelittää jos jäteilman lämpötilaa olisi pystynyt hallitsemaan mutta mitään ei siis sen suhteen tehtävissä (paitsi se 5kW sähkövastus etuvedoksi raitisilmakanavaan). Jäteilman lämpötilathan pyörivät -20 astetta ja viileämmässä lukemissa -15 => -19 tai jotain. Kondenssia kone ei pystynyt lattiakaivoon tuottamaan milloinkaan - mistähän tämäkin johtunee...IV kanavisto on meillä rakenneltu höyrynsulun sisäpuolelle joten poistoilman lämmöt (energiavirta LTO-kennolle) on kyllä kunnossa.
Kyllä minusta meidänkin casessa tuotevastuulaki ei ole toteutunut. Jos valmistaja on kyvytön ymmärtämään/hyväksymään mitä toimintapuutteita heidän laitteisiinsa liittyy niin aika harmaalla alueella mennään. Taloudelliset vahingot mitä kuluttajille aiheutetaan markkinoinnilla joka perustuu lähinnä mielikuvien rakenteluun voivat olla yksilötasolla aika suuriakin. Luulen että tuommoinen toiminta/tuote odottaa vain sitä riittävän valveutunutta ja lainoppinutta kuluttajaa joka osaa pitää riittävää melua laitteen suhteen jolloin ongelmatietoisuus tulee sille tasolle joka pakottaa valmistajan korjaamaan laitteissaan esiintyvät vakavat puutteet.
Suurimmat häviäjät ennen sitä ovat meikäläisen kaltaiset henkilöt. Näiden lukumäärän minimoimiseksi käytäköön avointa keskustelua laitteen tiimoilta. Haluan vielä alleviivata omaa taustaani, en siis ole mikään rakennusalan ammattilainen, minulla ei ole euroakaan kiinni siinä että myykö joku rakennusalaan liittyvä tuote tai ei. Olen kuitenkin rakennusalan raskaansarjan harrastaja. Uskon kyllä että jossain tapauksissa laitteet toimivat mutta kyllä mielestäni yleisen keskustelun perusteella on hyvä yksittäisenä kuluttajana tehdä johtopäätös että aina näin ei ole vaan Enervent laitteisissa kiinteistöissä voi esiintyä lieveilmiöitä, jotkut näitä ei siedä ollenkaan, jotkut taas ei niitä edes huomaa (asujia kiinteistöissä on monensorttisia) - myönnän olevani turhan tarkka joidenkin asioiden suhteen (joka rakentamisessa/asumisessa ei aina ole pahasta ainakaan kiinteistön kuntoa ajatellen).
Make
-
MaNe, olen täysin samaa mieltä kanssasi että valmistajan pitäisi kantaa vastuunsa jos laitteet eivät toimi halutulla tavalla. Minulle sattui silmään sinun mainitsema jäteilman lämpötila -15=> -19, minusta meidän kone pyrkii pitämään tuon jäteilman lämpötilan siinä -7 - -10 asteessa ! Meille tehdas toimitti omatoimisesti uusimman ohjelmiston (säätimen jossa uusi ohjelma) kun alkuperäisestä puuttui jäähdytyksen päälle pois valikko joten minulle ainakin on toiminut tehtaan palvelu erittäin hyvin. Minäkään en ole rakennusalan ammatilainen mutta kuitenkin rakentanut itselle jo kolme taloa elämäni aikana ja olen myös erittäin tarkka siintä että kaikki toimii kuten pitää (vaimon mielestä sairaalloisen tarkka) mutta minusta rahoilleen pitää saada kunnon vastine. Toivotaan että teidän ongelmat on nyt ratkaistu vaikkakin vaikeamman ja kalliimman kautta.
-
MaNe, olen täysin samaa mieltä kanssasi että valmistajan pitäisi kantaa vastuunsa jos laitteet eivät toimi halutulla tavalla. Minulle sattui silmään sinun mainitsema jäteilman lämpötila -15=> -19, minusta meidän kone pyrkii pitämään tuon jäteilman lämpötilan siinä -7 - -10 asteessa ! Meille tehdas toimitti omatoimisesti uusimman ohjelmiston (säätimen jossa uusi ohjelma) kun alkuperäisestä puuttui jäähdytyksen päälle pois valikko joten minulle ainakin on toiminut tehtaan palvelu erittäin hyvin. Minäkään en ole rakennusalan ammatilainen mutta kuitenkin rakentanut itselle jo kolme taloa elämäni aikana ja olen myös erittäin tarkka siintä että kaikki toimii kuten pitää (vaimon mielestä sairaalloisen tarkka) mutta minusta rahoilleen pitää saada kunnon vastine. Toivotaan että teidän ongelmat on nyt ratkaistu vaikkakin vaikeamman ja kalliimman kautta.
Kyllä se näin on että suurin selittävä tekijä täten on siinä että teillä syystä tai toisesta jäteilman lämpö ei karkaa => jäteilman kosteudensiirtokapasiteetti pysyy riittävänä ja lieveilmiöt hallittuina. Meillä tosiaan laitteella ei tuntunut rajaa siinä tulevan vastaan vaan jäte - ja raitisilman ero oli jatkuvasti marginaalinen siis paukkupakkasillakin. Seurasin laitetta joskus luukku auki ja minikierroksilla se kiekko siellä pyöri. Emolevyn versio meillä oli 1.97 ja säätimen 2.01. Pyysin laitteeseen emolevyn päivitystä mutta sitä ei koskaan toteutettu. Kiekon pyörittimen ohjauskortti siihen vaihdettiin. Kyllä se homma nyt väkisin jo pelaa mutta katkeran kalkin nielemisen kautta. No tuleehan niitä elon tiellä kuluja muutenkin, autohommeleissakin voi joskus joutua suorittamaan tuhansien remontteja omaan piikkiin....
Make
-
Meillä jäteilman lämpötila käyttäytyy vastaasti kuin MaNen esimerkissä. No ovat nuo ongelmat muutenkin lähes 1:1. Emolevy ja ohjausyksikkö vaihdettiin takuuseen jo ensimmisenä talvena, mutta eipä siitä tuohon apua tullut. Kiekon pyörimisnopeutta suhteessa ohjausjännitteeseen pääsisi säätämään "1006" valikosta (valikon nimi ei muistu mieleen, lisäasetukset tjsp.), mutta noihin en ole vielä rohjennut koskea.
Hyötysuhteiden suhteen muuttumista tehon mukaan olen myös vähän mietiskellyt. Teorian mukaan tulon hyötysuhde tulisi olla poistoa korkeampi. Näin kyllä yli ~50% tehoilla onkin, mutta jos tuosta lähtee pudottamaan niin jossain vaiheessa hyötysuhteet kääntyvät (poisto > tulo) joka taas pitäisi tapahtua vain jos tulopuolen virtaus on poistoa suurempi eli ylipainetilanteessa. Pingviinin tulopuhallin on jo lähtökohtaisesti tehottomampi joten rakenteen luulisi olevan vähemmän herkkä ylipaineistukselle. En osaa sanoa onko ilmiö normaali ja johtuuko pelkästään mittausten epätarkkuuksista pienillä ilmavirroilla, mutta olen vain laittanut asian merkille.
-
Eipä tullut ratkaisua mittauskierroksesta. Tulokset mittaustarkkuuksien ja menetelmän huomioonottaen suunnitelman mukaisissa arvoissa. Myös talon yli/alipaineisuus mitattiin eikä siinäkään mitään yllätyksiä tullut. Se ainakin tuli selväksi, että ilmamäärien pienentyessä (IV tehoa laskettaessa) ei noihin EDA säätimen tulo/poistohyötysuhteiden tasapainoon kannata liikaa luottaa. Talo pysyi alipaineisena koko säätöalueella vaikka hyötysuhteista olisi muuta voinut päätellä. Alipaineisuus luokkaa 2...4 Pa riippuen käytetystä tehosta. Ylipaineistuksella talo ylipaineistui ja ulko-oven aukaisemalla paineet nollautui joten käyttäytyminen oli loogista.
Semmoinen tuntuma jäi, että jos järjestelmä on edes suunnilleen oikean suuntaisesti säädetty niin kovin helposti taloa ei vahingossa ylipaineista. Pakotetullakin ylipaineistuksella (tulo 70/poisto 50) tilanne kääntyi toisinpäin kun tehoa nostettiin. Johtunee varmaankin siitä, että tulopuhallin on luonnostaan tehottomampi ja toisaalta ilman imeminen on helpompaa kuin sen työntäminen (kanavistoon).
Nyt kun satuin tätä kerran mittailemaan niin oikeastaan ihmettelen, että miksi nykytaloihin ei vaan yksinkertaisesti asenneta oletuksena paine-eromittaria, kun näistä ylipaineistuksen haitoista niin paljon puhutaan. Kiinteästi asennetteva perusmittalaite maksaa luokkaa 100...200€ joka tyypillisenä LVI-kustannuksena ei ole oikeastaan mitään ja asennuksen voi tehdä itse. Mittarin voisi kuvitella maksavansa itsensä takaisin jo ensimmäisellä säätökierroksella, kun voi heti todeta ollaanko järjestelmää säätämässä oikeaan suuntaan.
-
Kaksijakoisia kokemuksia tosiaan täällä... Nyt reilu vuosi asuttu uudessa talossa ja ollaan oltu tyytyväisiä kosteuden palautukseen. Edellinen talo oli sähkölämmitteinen ja IV hoidettiin kuutiokoneella. Nyt hommaa hoitaa Pingvinin halpamalli eli EC, jossa siis ei ole tuloilman lämmitystä.
Ilmankosteus pyörii 30 % paikkeilla ja toki saunomisen ja useamman pyykkikoneellisen jälkeen nousee 40%:n paikkeille. En ole kokenut tuota epämiellyttäväksi. Meillä on puusauna, jossa on oma korvausilma kiukaalle, joka ehkä puukiukaan luonnollinen ilmanvaihdon kanssa vähentää palautettua kosteutta.
Koneen kenno ei ole jäätynyt -25 - -30 pakkasillakaan. Pientä huurretta on ollut poistoilmamoottorin tienoilla, mutta kertaakaan ei ole tarvinnut sulatella. Koneesta ei ole tullut juuri kondenssiakaan. Tuloilman lämpötila laskee 14 asteeseen venttiilistä mitattuna. Vedon tunne häviää, kun vähentää tehoa yhden askeleen.
Katsotaan, jos tilanne muuttuu huonompaan, pessimisti ei pety.
-
Kosteudenpalautus alueella 2-5% (RH nousu) sisäilmassa on "miellyttävä" - sen ylimenevä ei mielestäni. Laitehan toimii asiallisesti pikkupakkasiin asti jolloin se tekee juuri tuon ja selviää suuremmista kosteuskuormista. Kovilla pakkasilla eroa eiregenratiiviseen ratkaisuun tulee "liikaa" (edellä mainitsemani kosteuden palautuksen kumuloituminen) - ilma ei tunnu raikkaalta. Alkaa myös muut ongelmat (kondenssi). Luulen että ero kuutiokoneeseenesim tuossa edellä raportoimassani -20 asteen pakkasissa sisäilmasta mitatuissa reilun RH25% lukemissa lähentelee 10% - tai jopa yli. Huom. edelliset lukemat ovat yhdestä "mittarista" (ei varmaan absoluuttisesti siis lukemiltaan tarkka mutta lukeman muutoksina vertailukelpoisia). Tähän "käsitykseen" saadaan varmuus konsa saan kokemuksia koneenvaihdon jälkeen - vuoden kuluttua siis jo IV:n pakkasongelmissa viisaampana tai kokeneempana.
Make
Jahas, vuosi on kulunut noista kirjoitteluista. Kone on siis vaihtunut, Enervent Pelican kannettiin ulos ja Vallox 200 on hoitanut meidän kämpän ilmanvaihdon 6/2012 lähtien. Ei ihan toivotunlainen testitalvi, olisin toivonut pitkiä kovia pakkasjaksoja mutta kyllä tuossa joulun tietämillä elohopea kävi -29.7 asteessa ja on -20 astetta ylittynyt monesti muutenkin. Kovilla pakkasilla tuli tarkoitushakuisesti testattua koneen suorituskykyä entiseen verrattuna, saunoin perheen kanssa, yksin, naapurien kera jne oikein urakalla - ja kas kummaa - kosteudet eivät nousseet koko huoneistossa 1-2% enempää (mittaus aulassa josta 10X21 oviyhteys peustilta/KHH kompinaattiin- mittari on edelleen sama kuin aikaisemmissa tarinoissani). RH% -marginaalit entiseen laitteistokokoonpanoon olivat juuri hypoteesini n. 10% luokkaa. Pakkasjaksoina sisäilman kosteudet ovat pyörineet lukemissa 13% @ -20 ja 20% @ -5
Ikkunakondenssia en onnistunut havaitsemaan edes ulko-oviaukkojen yläpuolisissa kaskipuun rimpulalämpölasi-ikkunoissa missään olosuhteissa (kävin tätä jopa tutkailemassa päätoimenani joulun seutuvien kylmimpänä yönä @-29,7) Pesuhuoneen syvennösikkunasta "surunauha" häviää kovimmallakin pakkasella n. tunnin kuluessa. Suodattimen vaihto on ollut ainut harrastemuotoinen IV-koneeseen liittynyt toiminta. Pätkimistä?, ei havaintoja siitäkään. Asetuksia mulkkasin s.e. etulämmitin nappaa +1 asteessa ja puhallin seis -1 asteessa. Hystereesin asettelin kahteen asteeseen.
Painehuojunta on myös historiaa - ilmeisesti meidän kohdalla suurin selittävä tekijä Enervent -aikoina lienee ollut erittäin kylmän jäteilman aiheuttama poistopuhaltimen kuurautuminen (jostain keskusteluista pongattua) + kennon huurtuminen. Ongelmana oli siis alipaineen hiipuminen kun pakkanen painoi päälle => yläkerran ikkunoiden ulkopuitteen sisäpintaan kuurankukkaa => säätöä =poistoa suuremmalle => kuurankukat hävisivät => keli lauhtuu => kämpässä liikaa alipainetta => säätöä = poisto pienemmälle. Nyt Vallox -aikan ei siis vastaavaa ilmiötä ole havaittavissa, alipaine tuntuu pysyvän vakiona - ainut vaikuttava=alipainetta lisäävä tekijä tuntuu olevan tulosuodattimen asteittainen tukkeutuminen. Loppukaneettina voinee sanoa, että tulipahan testattua konetyypit, vaikka halvaksi testi ei tullutkaan, tästä eteenpäin IV -konetyypin valinta on minulle selvää pässinlihaa.
Make