Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto => Aiheen aloitti: B37 - 23.05.11 - klo:22:09
-
Terve
Onko kellään kokemusta otsikon mukaisesta IV-koneesta? Erityisesti kiinnostaa, riittääkö MLV-etulämmityspatterin teho estämään koneen pätkimisen pakkasten aikaan? Ja millainen viilennysteho löytyy kesällä?
-
Huomenna aloitellaan ilmastonputkien veto. Koneeksi tulee Vallox Digit 2. Jäähdytystä varten laitan erikseen ILPin, kun se on niin halpa :)
-
Itselleni on tulossa Valloxin 150. Onko kellään tietoa kannattaako ottaa nestepatterilla vai sähköllä toteutettu malli? Määlämpö luonnollisesti tulossa. Kun suunnittelija oli sitä mieltä ettei kannattaisi sotkea tuota nestepatteria ilmanvaihtoon. Viilennys ei tule koneesta vaan puhallinkonvektorilla.
-
Itselleni on tulossa Valloxin 150. Onko kellään tietoa kannattaako ottaa nestepatterilla vai sähköllä toteutettu malli? Määlämpö luonnollisesti tulossa. Kun suunnittelija oli sitä mieltä ettei kannattaisi sotkea tuota nestepatteria ilmanvaihtoon. Viilennys ei tule koneesta vaan puhallinkonvektorilla.
Jos haluaa jälkilämmittää suoralla sähköllä, niin sähköinen on vähän halvempi investoida... Kyllä mun mielestä maalämpötalossa kannattaa ehdottomasti vesikiertoinen jälkilämmitys, mutta mielipiteitä on monia.
-
Itselleni on tulossa Valloxin 150. Onko kellään tietoa kannattaako ottaa nestepatterilla vai sähköllä toteutettu malli? Määlämpö luonnollisesti tulossa. Kun suunnittelija oli sitä mieltä ettei kannattaisi sotkea tuota nestepatteria ilmanvaihtoon. Viilennys ei tule koneesta vaan puhallinkonvektorilla.
Nestepatterille ääni täältäkin. Ei tarvitse murehtia paljonko jälkilämmitys maksaa ja sitä voi käyttää jos vähänkään tarvetta ilmenee. :)
Glykolipiiriä ei minun mielestä tarvitse tuolle Valloxin koneelle rakentaa, vaan sen voi kytkeä suoraan lattialämmönjakoon. IVK:ssa itsessään on hyvät suojaukset jotka estävät pakkasilman puhaltamisen patteriin. Tuossa mallissahan on vielä se sähkö- tai maapiirietulämmityskin, joten patterin jäätymisvaaran pitäisi olla ihan olematon.
(Glykolipiiri syö muistaakseni 20-30% patterin tehosta ja vaatii "ylimääräisen" kiertovesipumpun)
Ainoa miinus tuossa vesipatterissa on sellainen, että vaihtoventtiili-MLP:n kanssa se ei lämmitä silloin kun MLP tekee käyttövettä. Tämä aihettaa sen, että tuloilman lämpötila laskee käyttöveden lämmityksen aikana muutamia asteita kovilla pakkasilla. (Pyyntilämpötilasta ja kennon hyötysuhteesta riippuen)
Vaikka meillä on Valloxin Digit huonomalla ristivirtakennolla, niin edes vaimo ei ole huomannut mitään moitittavaa tuloilman lämpötilaan liittyen ;D
-
Mulla Digit SE vuosimalli 2003 vastuksella.
Kulutus on nyt ollu 48h ja 5.04kwh. Elikkä vastus on vienyt noin 41 wattia tunnissa. Tuloilma säädetty 21c.
Vanha kulutusmittari sanoi sopparin irti talvella ja sinne meni tuhansien tuntien muistiinpanot.
Kone kyllä pätkii talvella jonkin verran mutta mitä sitten.
Vastus kuluttaa tietysti vähän enemmän varmaan kuin kenno, mutta ero ei ole iso.
Ota myöskin huomioon kennon vaatima tila.
Kaiken kaikkiaan huoleton peli lukuunottamatta suodattimien vaihtohässäkkää.
-
Mulla Digit SE vuosimalli 2003 vastuksella.
Kulutus on nyt ollu 48h ja 5.04kwh. Elikkä vastus on vienyt noin 41 wattia tunnissa. Tuloilma säädetty 21c.
Vanha kulutusmittari sanoi sopparin irti talvella ja sinne meni tuhansien tuntien muistiinpanot.
Kone kyllä pätkii talvella jonkin verran mutta mitä sitten.
Vastus kuluttaa tietysti vähän enemmän varmaan kuin kenno, mutta ero ei ole iso.
Ota myöskin huomioon kennon vaatima tila.
Kaiken kaikkiaan huoleton peli lukuunottamatta suodattimien vaihtohässäkkää.
Miksi pyyntilämpötila noin korkea? Jäähtyykö tuloilma muuten yläpohjassa liikaa? Käsittääkseni yleensä säädetään jonnekin 15-18c välille. Pätkimistä voi vähentää laskemalla Digitin valikosta sulatuslämpötilaa tehdasasetusta alemmaksi. Meillä sulatusrajana +1 astetta.
Vesipatteri vaatii koneen sisältä suurinpiirtein saman verran tilaa kuin sähkövastuskin...
-
Anteeksi kun en aikaisemmin huomannut kommentoida.
Tulo on noin korkea koska yläkerrassa ei vesi kierrä käytännössä ollenkaan lukuunottamatta kylppäriä. Kaikkien makkareiden ovet ovat öisin suljettuina joten tuolla tuloilmalla on helppo ja halpa pitää näillä keleillä makkarit hieman viileämpinä kuin alakerta ja on helppo tiputtaa vielä lisää jos on tarvetta. toisaalta voisi ottaa nuo täysin turhat huonetermarit pois ja säätökorkit tilalle tukkiin, mutta en ole viitsinyt
Mulla kulkee ilmanvaihtoputkisto talon sivussa matalassa tilassa koko matkalla ja samalla pysyy tuo kyseinen tunneli lämpöisenä kesät talvet koska siellä ei lattialämmitystä ole.
LTO:N oma kulutusmittari näyttää 900h ja 96 kwh.
Sitten kun vastus alkaa ottamaan enemmän niin täytyy säädellä uudestaan. Aika mielenkiintoinen värkki säädeltäväksi :)
-
Pätkivä ilmanvaihto.. mitoitus kohillaan? Vaiko osateho mitoittalajalta saatu satu? "Voi olla että kovilla pakkasilla pitää luukutta "ikkuna raollaa"mutta kyllä ilma vaihtuu.... Ilman VAIHTO konettahan tässä kaupitellaan...
-
Pätkivä ilmanvaihto.. mitoitus kohillaan? Vaiko osateho mitoittalajalta saatu satu? "Voi olla että kovilla pakkasilla pitää luukutta "ikkuna raollaa"mutta kyllä ilma vaihtuu.... Ilman VAIHTO konettahan tässä kaupitellaan...
Onhan se Enerventin Pandion varmaan ihan hyvä kone, mutta on sillä ihan posketon hintakin, jos ei saa sukulaisten kautta tukkuhinnalla. Tuollaisen olisin itsekin laittanut 2008, jos hinnalla ei olisi ollut mitään merkitystä.
Nyt jos olisin ostamassa tai vaihtamassa, niin laittaisin vastavirtakennollisen. 2008 niitä oli aika heikosti saatavilla ja olivat vielä silloin aika kalliita.
(Uudet IV-koneet eivät pätki vaan sulatukset on toteutettu etu- tai jälkilämmityksellä)
-
Pätkivä ilmanvaihto.. mitoitus kohillaan? Vaiko osateho mitoittalajalta saatu satu? "Voi olla että kovilla pakkasilla pitää luukutta "ikkuna raollaa"mutta kyllä ilma vaihtuu.... Ilman VAIHTO konettahan tässä kaupitellaan...
Ei ole helppoo sullakaan. Toivottavasti märkäeristit sen koneesi ympäristön huolella. 28 liraa vrk ;D
Digit maksoi muistaakseni 1200 euroo silloin joskus.
Täysin kajahtanut täytyy olla jos sijoittaa 4-5 tuhatta normaali talon ilmanvaihtokoneeseen. Jossain rakennusmaailmassa oli vtt:n testi jossa kennon pyöritys vei kertyneen säästön LTO:sa.
Paljonko tuollaiseen koneeseen maksaa esim. suodattimet?
-
Pistin tuosta digitistä arvot lähes tehdas asetuksiin ja otin jälkilämmitysvastuksen pois käytöstä.
On näköjään aivan sama miten korkealle tuloilma on asetettu. Pikku pakkasilla tulo pysyy noin 18-18.5c. Vastusavusteisena lämmön saa nousemaan todella halvalla parilla asteella. Eipä tuo pätkää ainakaan näillä lämpötiloilla käy.
-
Terve
Onko kellään kokemusta otsikon mukaisesta IV-koneesta? Erityisesti kiinnostaa, riittääkö MLV-etulämmityspatterin teho estämään koneen pätkimisen pakkasten aikaan? Ja millainen viilennysteho löytyy kesällä?
Moi
Mulla on tuo ilmanvaihtokone ja pätkii kokoajan tuloilmaa.
Halusin viilennyksen ja valitsin tuon , mutta pakkasenpuolella oleva maalämpöneste ei riitä pitämään jäteilmaa riittävän lämpöisenä.
Nyt ei hajuakaan mitä tehdä tuon kanssa.
Joo kyllä se hieman viileämpää jakso kesällä puhaltaa noin 4-5 astetta viileämpää puhalsi.
-
Mulla sama laite esilämmitys/-viilennyksellä ja jälkilämmityksellä. Viime yönä Pirkanmaalla -12 C pakkasta ja kone pätki tuloilmaa n. 10 min välein, huilaustauon ollessa muutamia minuutteja. Maapiirin lämpötila +2, kun lämpöpumppu ei käy. Pumpun käydessä maapiirin lämpö esilämppärissä -1 C. IV-koneen pyynti 20 C, jäte +5, sisä +21, tulo +17-18, ulko -12. Tulopuhaltimen pysäytyslämpötila +5. Onkohan normaalia tuo pätkäkäynti ja asetuksista riippuvainen vai saadaanko nyt järjestelmästä kaikki hyöty irti?
-
Tulopuhaltimen pysäytyslämpötila +5. Onkohan normaalia tuo pätkäkäynti ja asetuksista riippuvainen vai saadaanko nyt järjestelmästä kaikki hyöty irti?
Normaali on tuo pätkiminen noilla tehdasasetuksilla. Muuta tuo pysäytyslämpötila +2..+0 asteeseen. Toimii paljon paremmin myös vähän kovemmillakin pakkasilla.
-
en tiedä miten muissa koneissa, mutta hölmösti toimii minun mielestä 150 se mlv eli esilämmitys/viilennys ja jälkilämmitys sähköllä. niin nyt ku pakkasta -3 astetta pyynti 19 niin tulo kun lämpenee suihkun jälkeen 20-21 niin kone rupeaa jäähdyttään. toki näinhän sen pitää toimia kun kesätoiminnolla eli jälkilämmitys ei ole vielä päällä. Kone luulee että liian lämmintä tulloo.
Mulla on tuo iv-koneen nestekierto ennen lämpöpumppua ja sitä ei oltu huomioitu kaivonsyvyys yms. laskelmissa niin se heikentää pumpun hyötysuhdetta. Pitää keksiä joku sähköinen etulämmitys tuohon.
-
Tulopuhaltimen pysäytyslämpötila +5. Onkohan normaalia tuo pätkäkäynti ja asetuksista riippuvainen vai saadaanko nyt järjestelmästä kaikki hyöty irti?
Normaali on tuo pätkiminen noilla tehdasasetuksilla. Muuta tuo pysäytyslämpötila +2..+0 asteeseen. Toimii paljon paremmin myös vähän kovemmillakin pakkasilla.
Olin pitänyt sen tuossa +5 asteessa, koska alkaa keräämään jo tälläkin asetuksella huurretta kennon reunoille. Täytyy koittaa pienemmällä ja seurailla kuinka huurretta kehittyy kun pakkaset taas jatkuu.
-
en tiedä miten muissa koneissa, mutta hölmösti toimii minun mielestä 150 se mlv eli esilämmitys/viilennys ja jälkilämmitys sähköllä. niin nyt ku pakkasta -3 astetta pyynti 19 niin tulo kun lämpenee suihkun jälkeen 20-21 niin kone rupeaa jäähdyttään. toki näinhän sen pitää toimia kun kesätoiminnolla eli jälkilämmitys ei ole vielä päällä. Kone luulee että liian lämmintä tulloo.
Mielestäni jälkilämmityshän kannattaa pitää päällä aina lämmityskaudella riippumatta siitä onko koneessa minkälainen etu- tai jälkilämmitys. Lämpötilan pyynti kannattaa sitten säätää sillä tavalla, että termostaatti ei turhaan pidä jälkilämmitystä päällä (+10c...+16c)
Mulla on tuo iv-koneen nestekierto ennen lämpöpumppua ja sitä ei oltu huomioitu kaivonsyvyys yms. laskelmissa niin se heikentää pumpun hyötysuhdetta. Pitää keksiä joku sähköinen etulämmitys tuohon.
Ei sitä tarvitse mitoituksessa huomioidakaan. Tuo Valloxin sisäänrakennettu patteri on niin pieni, että se ei kyllä vaikuta kaivon mitoitukseen mitenkään. Ja kaiken lisäksi se taitaa kesällä lämmittää sitä kaivoa enemmän kuin talvella jäähdyttää. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että kesällä tapahtuvasta kaivon lämmittämisestä olisi talvella hyötyä. Itse olen sitä mieltä, että taitaa olla ihan +/-0 tilanne.
Jos kaivo meinaa jäätyä, niin vika ei ole Valloxin patterissa, vaan kaivon mitoituksessa.
-
Ei sitä tarvitse mitoituksessa huomioidakaan. Tuo Valloxin sisäänrakennettu patteri on niin pieni, että se ei kyllä vaikuta kaivon mitoitukseen mitenkään. Ja kaiken lisäksi se taitaa kesällä lämmittää sitä kaivoa enemmän kuin talvella jäähdyttää. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että kesällä tapahtuvasta kaivon lämmittämisestä olisi talvella hyötyä. Itse olen sitä mieltä, että taitaa olla ihan +/-0 tilanne.
Kyllä se patteri parinkympin pakkasilla kilowatin haukkaa vaikka keruulta tulisi nollan paikkeilla oleva litku. Tosin ei kai kellään ole sillai kytketty, että kaikki litku menisi patterin läpi, eli ei se MLP:n näkemää viinaa ihan hirveästi viilennä kun suurin osa virtauksesta kuitenkin menee MLV-patterin ohi.
Mutta tosiaan parinkympin pakkasilla jos jatkuvasti on esilämmitys päällä niin siihen menee vuorokaudessa n. 24kWh ja jos oletetaan, että MLP on vaikka kasikiloinen ja käy 70% ajasta tuossa lämpötilassa niin se haukkaa kaivosta (COP 3,5) 137kWh/vrk. Esilämmityksen osuus kaivon kuormituksesta olisi tuolloin siis n. 15%. On sekin jotain, mutta samaa mieltä olen kyllä siinä, että aika tiukille on vedetty mitoitus jos se nyt sitten tuosta on kiinni.
Kesälämmittämisestä on musta lähinnä se hyöty, että käyttövesi tulee silloin paremmalla lämpökertoimella kun kaivo on lämpimämpi. Samoin keväällä kaivon lämmöt nousee nopeammin jos vähän tujauttaa MLV-patterin avulla kaivoon lämpöä. Pitkän aikavälin maaperän viilenemistäkin voi ehkä estää, mutta sitä nyt on aika vaikea todentaa. Simulaation mukaan kyllä pitäisi toimia.
-
Seurasin oman 150MLV:n toimintaa tänään kun sain kennon sulatettua väärien asetusten jälkeen (ihan ite laitoin rajat liian alas).
Tulo oli noin -17 astetta ja jotta sain kennon pysymään kutakuinkin sulana oli tulopuhaltimen pysäytys +3 ja hystereesi 2 astetta.
Pätkimistä tuli siten että tulopuhallin kävi aika tarkkaan 3 minuuttia ja sammui 1min 15s ajaksi. Jos otin esilämmityspatterin pois päältä kävi tulopuhallin 1min55s ja oli sammuksissa 1min45s. Eli patteri kyllä vähentää katkomista muttei poista sitä kokonaan.
Harmi kun tuollaista ei voi kylmemmäksi ajaa, kennollahan olisi kykyjä siihen, kokeilin hetkellisesti että -22 asteen tulolla poisto oli noin -5 astetta. Jäätyy vaan sitten umpeen muutamien tuntien aikana.
Kaivolta tuleva vesi oli noin +3 silloin kun MLP ei käynyt ja käynnin lopussa noin 0 astetta. Tuo pätkimisen mittaus oli jossain tuossa välissä kun MLP oli käynyt hetken.
Tarvittavat korjaukset siis tuohon olisi lisätehoa esilämmitykseen (sitä tarvii myös kesällä viilennykseen) ja poistoilmaa voisi xargon tapaan hyväksikäyttää kanssa. En nimittäin tajunnut että tuon pätkimisen estämiseksi poistoilma pitää olla keskimäärin 4-5 astetta niin siitä saa ympäri vuoden talteen hieman energiaa kaivolle. Ja parhaiten vissiin siten että poiston kennon kytkisi sarjaan tulopuolen lämmittimen kanssa. Sieltä tuleva neste oli kylmimmillään -5 asteista ja lämpenisi hieman ennen kaivoon takaisin menoa.
Näissäkään ei takaisinmaksuja kannata laskeskella. Kalliita harrastuksia vaan... ;)
-
En nimittäin tajunnut että tuon pätkimisen estämiseksi poistoilma pitää olla keskimäärin 4-5 astetta niin siitä saa ympäri vuoden talteen hieman energiaa kaivolle. Ja parhaiten vissiin siten että poiston kennon kytkisi sarjaan tulopuolen lämmittimen kanssa. Sieltä tuleva neste oli kylmimmillään -5 asteista ja lämpenisi hieman ennen kaivoon takaisin menoa.
Mulla on just näin. -17C keleillä kaivolta tuleva viina ja kaivoon takaisin menevä on aika tarkalleen samoissa lämmöissä. Eli siis esilämmitykseen menevä energia otetaan takaisin jäteilmasta. Muutenkin mulla on noi patterit vasta MLP:n jälkeen eli lämpimin litku menee aina höyrystimelle. En ole huomannut, että olisi kertaakaan pätkinyt ja ei ole ollut jäätymisongelmiakaan varsinaisessa LTO-kennossa, eikä jäteilmakennossa. Taisiis jäteilmakenno kyllä jäätyy käyntijakson aikana jonkin verran (en ole hirveän tarkasti tosin kyylännyt, ilma kuitenkin virtaa mainiosti), mutta sulaa sitten lepojaksolla. Näin siis päätellen ihan jäteilman lämpötilasta, joka menee muutaman asteen pakkasen puolelle käyntijakson aikana ja lepojaksolla sitten pyöritään vähän plussan puolella.
Tarkoitus olisi viritellä 1-wire anturit taktisiin paikkoihin jossain vaiheessa, mutta on nyt ollut tärkeämpiäkin projekteja...
Niinjoo.. sellainen hetkellinen probleema oli Antti-myrskyn aikaan, että ilmeisesti tuuli painoi lunta jäteilmakanavaan ja kun jäteilman lämpö ei riittänyt höyrystämään kosteutta niin se sitten suli yläpohjan lämpimällä puolella ja jäteilmakanavan saumasta sitten tiputteli pikkasen vettä sisään taloon. Ilman jäteilmapatteria jäteilman lämpö olisi varmaankin estänyt tälläisen kuvion. Ei sitä vettä kyllä tullut paljoakaan, en vaivautunut edes ämpäriä laittamaan kun lattialämmitys haihdutti veden käytännössä sitä mukaan kun ehti tiputtaa.
-
Hydrocelliltä saa muuten hyvää askartelukamaa tällaisiin. Alkuviikosta tilailen vähän tuning osia Valloxiin. Tulosuodattimen ja MLV-patterin välisen tilan täytän niillä harjalämmönsiirtimillä joita tuo Hydrocell tekee ja askartelen niistä ehkä lisäjäähdytystä huoneisiin menevään kanavaan (VKL-patterin paikalle, jos kondenssiveden saa ohjattua pois) ja lämmöntalteenottoa poistokanavaan jos mahtuu, siellä vaan on vähän ahtaat paikat. Sinne voisi sopia paremmin jokin neliskanttinen kenno.
Mitenköhän muuten tuon jäteilman lämpötilan kanssa, pyöriväkennoiset Enerventithän saattaa poistaa parhaimmillaan -10 asteista ilmaa. Eikö ne tee sitten noita ongelmia jätekanavassa joista Xargo puhuit? Mulla on nyt Vilpessä isot jääpuikot ympärillä, toivottavasti ei sisäpuolella kuitenkaan. Sen takia kai se katon läpivientikin pitää vielä olla eristetty ettei kondensoi hormin sisäpintaan?
-
Saisinko kysyä millaisilla asetuksilla teillä on Vallox?
Olen nyt sulattanut kennon kahteen kerta ja saanut Valloxilta suoraan puhelimessa asetukset, jotka ovat täysin erilaiset kuin mitä käyttöohje neuvoo.
IV-kone on siis Vallox 150 SE MLV Vesipatterilla
Tällä hetkellä SED näyttää
Ulkona -13
Sisä 21
Tulo 11 !!!
Jäte 6
Lämpötila-asetus 28
Etulämmitys 2
Tulopuhallin seis 5
Hystereesi 3
Nibe 1245-8kw + ECS40 ( ei vielä toiminnassa)
Pumpulta olen ottanut tikulle dataa eilisestä lähtien, joten pumppukin on vielä optimoimatta
Tällä hetkellä arvot
Lattialämpö 26/26
Keruupiiri 4 / 3 ( Yleensä tässä on ollut 3 asteen ero)
Ulkona -13
Eli millä asetuksilla Vallox pitäisi olla
Entäs Nibe?
Kiitos!!
M
-
Mitenköhän muuten tuon jäteilman lämpötilan kanssa, pyöriväkennoiset Enerventithän saattaa poistaa parhaimmillaan -10 asteista ilmaa. Eikö ne tee sitten noita ongelmia jätekanavassa joista Xargo puhuit? Mulla on nyt Vilpessä isot jääpuikot ympärillä, toivottavasti ei sisäpuolella kuitenkaan. Sen takia kai se katon läpivientikin pitää vielä olla eristetty ettei kondensoi hormin sisäpintaan?
Siinähän käy niin, että jos jäteilma on pakkasen puolella ja suhteellinen kosteus 100% (tai lähes) ja se kohtaa vielä kylmemmän ilman niin tokihan silloin kertyy huurretta. Eli jos ulkona on vaikka -20C ja ulos puhalletaan -10C RH100% ilmaa niin jossain kohtaa kyllä vetää huurteeseen. Se on sitten eria asia onko siitä sen kummemmin haittaa. Useinhan noi röörit kulkee yläpohjassa niin eipä niitä kosteusongelmia käytännössä tule edes havaittua vaikka sellaisia olisikin. Siellähän kusevat villojen sekaan... Mulla röörit kulkee lämpimällä puolella niin tulee helpommin esiin kun putkia pääsee tiiraamaan nostamalla alakattolevyjä vähän sivuun (t-listakatto).
... ja just ton sisäpuolisen kondenssin takia on munkin käsityksen mukaan läpivientien röörit eristettyjä vesikatolla. Tosin lämmin kostea ilma on tämän suhteen ongelmallisempi kuin kylmä ilma (siis röörin sisäpuolella).
-
Lämpötila-asetus 28
Etulämmitys 2
Tulopuhallin seis 5
Hystereesi 3
Muuttaisin ainakin nämä:
- Lämpötila-asetus 28 => 15...17 (lämmitän mieluummin lattiaa kuin tuloilmaa, parempi hyötysuhde ja "mukavuus")
- Tulopuhallin seis 5 => 0..2 (ihan turha "sulatella" +5 asteista kennoa, kone alkaa pätkimään jo melkein nollakelillä)
Jos etulämmityksen raja-arvo on ulkolämpötila, niin laittaisin ehkä -5. Tuolla ulkolämpötilalla alkaa vasta esilämmityksellä olemaan edes jotain hyötyä.
Jos etulämmityksen raja-arvo on jäteilman lämpötila, niin antaisin olla tuon 2 tai nostaisin 3..4. Estäisi pätkimisen kokonaan.
-
Kiitos kommentista.
Täsmennän vielä,että Valloxini on vesipatterilla eikä sähkövastuksella.
Näillä asetuksilla matalilla asetuksilla joita Valloxin ohjekin tarjoo niin kenno on jääkaudella.
Voiko muka olla nyt niin,että tehot eivät vesipatteri koneessa riitä tällä hetkellä?
Tuloilman lämpötila seilaaa 13-21 asteen välissä 4 min jaksolla
-
Kiitos kommentista.
Täsmennän vielä,että Valloxini on vesipatterilla eikä sähkövastuksella.
Näillä asetuksilla matalilla asetuksilla joita Valloxin ohjekin tarjoo niin kenno on jääkaudella.
Voiko muka olla nyt niin,että tehot eivät vesipatteri koneessa riitä tällä hetkellä?
Tuloilman lämpötila seilaaa 13-21 asteen välissä 4 min jaksolla
Seilaamisesta...seilaahan se. Tuo 4 minuutin jakso viittaisi siihen, että IVK sulattelee LTO-kennoa pätkimällä tuloilmaa. Siitä voi yrittää päästä eroon pienentämällä tätä: Tulopuhallin seis 5. Lisäksi pitäisi MLV-patterin kiertovesipumpun lähteä pyörimään jo ennen kuin tulopuhallin pysähtyy.
Muita seiilaamista aiheittavia tilanteita:
- MLP lämmittää käyttövettä => tuolloin ei kierrä vesi IVK:n jälkilämmityspatterissa => tuloilman lämpötila laskee.
- MLP lämmittää taloa => tuolloin IVK:n jälkilämmityspatterissa kiertää "tavallista" kuumempi vesi => tuloilman lämpötila nousee.
-
Siis onko jälkilämmitys vesipatterilla? Mulla on ja tuloilma seilaa 13-21C haarukassa kun pyynti on 18C. Tämä johtuu ymmärtääkseni siitä, että kone ohjaa vesipatterin toimilaitetta on/off, jolloin väkisinkin lämpötila seilaa. En ole huomannut pätkimistä missään vaiheessa.
Esilämmitys integroidulla MLV-patterilla, jossa jatkuva kierto koko vuoden ympäri. Litku menee MLV-patterin jälkeen vielä jäteilmapatterille ja sieltä sitten takaisin kaivoon. Eli kun kaivolta tullaan niin ensin on MLP, sitten MLV ja sitten vielä jäteilmapatteri. VLK-patteri sitten hoitaa tuloilman halutun lämpöiseksi ja siellä kiertää lattiakierron vesi. Toimii. Jäteilma pyörii kympin pakkasilla siinä jossain +6C paikkeilla ja jäteilmapatterin jälkeen sitten -3C - +3C haarukassa. MLP:n käyntijakson aikana menee pakkaselle ja kerää huurretta ja sitten lepojaksolla jäteilma menee plussalle ja kenno sulaa.
-
Kiitoksia kommenteista ja kannanotoista.
Vesipatterilla kylläkin. Mulla on pyynti 28.
Pitääkin katsoa mikä on kuuran/huurteen tai jään tilanne kennossa.
-
Niin ja sellanen kommentti tuli vielä mieleen, että kun 150 masiinassa on vastavirtakenno, jossa siis korkeampi lämpötilahyötysuhde kuin ristivirtakennossa (joka siis esim. mulla on) niin kenno vetää ihan senkin takia herkemmin jäähän. Johtuu siis ihan siitä kun kenno ottaa lämmöt paremmin talteen niin jäteilma viilenee tehokkaammin, jolloin jäätymisoireet alkaa aikaisemmin kuin ristivirtakennolla.
-
Etulämmitys -2
Tulopuhallin seis 5
Hystereesi 3
Ihan kelpo arvot tuolle koneelle, pätkii tietenkin näillä pakkasilla jatkuvasti mutta muuten muurautuu umpeen. Hyvän hyötysuhteen kääntöpuoli, pysyypähän talo alipaineisena... Tuloilma tosin on ilman jälkilämmitystä näytön mukaan +14 (kun tulo käy) ja +18 (tulo pois päältä) välillä. Ja huoneisiin +17-+19 (putket sisäpuolella).
-
No niin syy lienee selvinnyt.... Putkarin syy...
Siellä oli erillinen sulkuventtiili kiinni, eli ei pahemmin viina kiertänyt koneessa. Ensin vipu auki, mutta sitten vielä erillinen kuusiokoloruuvi Wilon alta auki. Pumppukin on jäänyt putkarilta kiristämättä,eli sai siinä kunnon hatsit tekniseen tilaan.
Ihmettelin pikkasen miksi Wilonkin kävi lämpösenä,mutta ei lamppu syttynyt siinäkään..Ongelmaratkaisu ei ihan nappiin mennyt mutta katsotaan nyt miten toimii jatkossa.
Asetetaan ensimmäiset arvot koneeseen ja katsotaan miten pelittään.
-
Oma systeemini rakennettu siten että Valloxin etulämmityspatteri on MLP:n rinnalla. 180 metrin kaivossa tulo on tällä hetkellä -1 (ulkoilma -18) käyntijakson lopussa. Valloxin astukset seuraavanlaiset:
- Etulämmitys -6
- Tulopuhallin seis +2
- hystereesi 3
Kone kyllä pätkii, kondenssivesi "juoksee" ja jäätä kennon alareunaan kertyy mutta vielä ei häiritsevästi. Vielä ei umpeen muurautumiset ole päässeet yllättämään :) Ainut ongelma mihin tuo pätkiminen saattaa vaikuttaa on takan vetäminen. Itsellä on se mielikuva että ilman korvausilmaputkea voi tulla yllättäviä pölläytyksia nyky normien mukaisesti tehdyissä taloissa...
-
Pahoittelut jos tämä menee kovinkin off-topicin puolelle, mutta mielenkiinnosta kysyisin että onko kyseisen iv-koneen omistajilla viritelty käyttöön paine-erokytkimiä tehostamaan ilmanvaihtoa lieden/kpi käytön aikana? Jos on niin mitä kytkimiä olette käyttäneet?
-
Mietittiin alussa, mutta ei liene kuitenkaan tarvetta, koska on aika tehokas.
Lapetekin liesituuletin ( ei huipparia) tehot tässä on isommat kuin silloisissa Lapetekin koneissa
falmecin italian tehtailla tehdään molemmat ja Lapetek tehnyt tuotteet " private labelina"
Omassa 800 m3/h,
-
Pätkimistä tuli siten että tulopuhallin kävi aika tarkkaan 3 minuuttia ja sammui 1min 15s ajaksi. Jos otin esilämmityspatterin pois päältä kävi tulopuhallin 1min55s ja oli sammuksissa 1min45s. Eli patteri kyllä vähentää katkomista muttei poista sitä kokonaan.
Harmi kun tuollaista ei voi kylmemmäksi ajaa, kennollahan olisi kykyjä siihen, kokeilin hetkellisesti että -22 asteen tulolla poisto oli noin -5 astetta. Jäätyy vaan sitten umpeen muutamien tuntien aikana.
Tein omaan kuutiokoneeseeni sellaisen modin pari vuotta sitten että laitoin jäteilmaa mittaavan termostaatti piikin päälle kumiletkun pätkän. Letku hidastaa anturin toimintaa, jolloin pätkimissyklit harvenevat. Tästä on se etu että tulopuhalin pääsee vähemmällä kun ei humppaa edes takaisin.
-
Pätkimistä tuli siten että tulopuhallin kävi aika tarkkaan 3 minuuttia ja sammui 1min 15s ajaksi. Jos otin esilämmityspatterin pois päältä kävi tulopuhallin 1min55s ja oli sammuksissa 1min45s. Eli patteri kyllä vähentää katkomista muttei poista sitä kokonaan.
Harmi kun tuollaista ei voi kylmemmäksi ajaa, kennollahan olisi kykyjä siihen, kokeilin hetkellisesti että -22 asteen tulolla poisto oli noin -5 astetta. Jäätyy vaan sitten umpeen muutamien tuntien aikana.
Tein omaan kuutiokoneeseeni sellaisen modin pari vuotta sitten että laitoin jäteilmaa mittaavan termostaatti piikin päälle kumiletkun pätkän. Letku hidastaa anturin toimintaa, jolloin pätkimissyklit harvenevat. Tästä on se etu että tulopuhalin pääsee vähemmällä kun ei humppaa edes takaisin.
Tuota voiskin kokeilla omassa koneessa. On se meinaan mukana, kun takan on saanut just syttymään valloxin takkakytkimen kanssa (pysäyttää poiston) ja kun takkakytkin menee pois päältä lähteekin pelkästään poisto päälle. Tuloilma katkeaa (tai on voinut olla katkenneena muutenkin) ja kaikkihan sen tietää mitä siinä tapahtuu. Kerran kävi niin, että koko pesä meni täyteen savua, tuli sammui kun seinään ja tupa täyteen savua. Se olis vähän sama kun pistäis huuvan päälle, kun takassa on tuli. Nyt oonkin tehnyt niin, että pistän koko ilmanvaihdon toppiin, kun takkaa polttelen. Taitaa olle meikäläisen konfiguraatiossa se ainoa toimiva ratkaisu.
-
Sain muuten parannusta tämän alkuperäiskennon jäähdytystehoon:
Se peltimoottori jonka pitäisi ohittaa jäteilma LTO-kennolta, ei ilmeisesti sulje tiiviisti. Ihmettelin kun esim. ulkoa tulo on vaikka 15 niin huoneisiin menevä ilma saattaa olla 16-17 vaikka MLV-patterilla kiertää litku. Ja kun laitoin ulkolämpömittarin anturin koneen sisälle LTO kennoon kiinni MLV-patterin jälkeen, se näytti 11-12 astetta.
Suljin siis sopivalla pahvista leikatulla palalla LTO-kennon jäteilmareitin, että kaikki ilma varmasti menee LTO:n ohi, on tulos tämä:
(http://i10.aijaa.com/b/00904/12239154.jpg)
4 asteenkin viilennyksellä on jo ihan tuntuva ero, koska jossain päin taloa voi nyt aistia että tänne tosiaan tulee kylmää ja yläkerran huoneiden lämpötila lähti loivaan laskuun. Ilmaa tulee taloon nyt noin 100 litraa sekunnissa (asento 6). Tämä ominaisuus vaan pitäisi saada toimimaan ilman pahvia.
-
Ja paranee vaan kun ulkona lämpiää. Ulkolämpötila 19 ja tulo huoneeseen 14. Perskeles, onko kaikissa suomalaisissa talotekniikan tuotteissa suunnittelun kukkasia? ;D
-
Joo samaa ongelmaa digitissäkin. Itse laitoin solumuovia niin eristääkin samalla.
Toinen kummallisuus, jonka sain vasta nyt keväällä selvitettyä on tuo tuloilman pyynti. Ainakin mun järjen mukaan pyynnin pitäisi vaikuttaa lto:n ohitukseen, mutta eipäs vaikuta. Eli jos vaikka lto:n ohitus on asetettu 12C lukemiin ja vaikkapa 11C keleillä pyynti on esim. 15C niin lto pysyy toiminnassa ja tällöin todellinen tuloilman lämpötila on yli tuon pyynnin. Tuloilman pyynti ilmeisesti ohjaa kyllä MLV:ta, mutta mulla on siellä jatkuva kierto niin mun havaintojen mukaan tuloilman lämpötila-asetus ei kesäaikaan tee yhtään mitään. Talvella se ohjaa jälkilämmityspatterin toimintaa ja sen kyllä hoitaa hyvin.
Laitoin nyt pari viikkoa sitten lto-ohituksen 7C asetuksille niin alko homma pelittämään. LTO on myös päällä aina kun jälkilämmitys on päällä eli tuota 7C asetusta ei tarvitse muuttaa lämmityskaudellakaan. Niin ja ylimääräiset höngät jäteilmasta painetaan keruuseen niin maailma pelastuu.
Eli kattokaahan viilentäjät se lto:n ohituksen lämpötila.
-
Napatkaapas kuva vielä sieltä vekottimen sisältä, niin minäkin hoksaan mihin mitäkin laitetaan :D
-
Napatkaapas kuva vielä sieltä vekottimen sisältä, niin minäkin hoksaan mihin mitäkin laitetaan :D
No tuossa on se mitä minä tein. Oletan että puhutaan Xargon kanssa eri asiasta. Minä siis estän LTO:n läpi virtaamasta yhtään lämmintä jäteilmaa joka pienenäkin virtauksena lämmittää tuloilmaa turhaan. Pelti kun ei ole tiivis.
(http://i9.aijaa.com/b/00932/12245514.jpg)
(http://i5.aijaa.com/b/00128/12245515.jpg)
Eihän tätä näin voi jättää. Jos ulkona ilma viilenee niin peltimoottori sulkee sen ilman toisen kiertoreitin ja tekee gutaa poistopuhaltimelle. Mutta se peltimoottorin tiivistys pitää fiksata jotenkin.
Toinen kummallisuus, jonka sain vasta nyt keväällä selvitettyä on tuo tuloilman pyynti. Ainakin mun järjen mukaan pyynnin pitäisi vaikuttaa lto:n ohitukseen, mutta eipäs vaikuta. Eli jos vaikka lto:n ohitus on asetettu 12C lukemiin ja vaikkapa 11C keleillä pyynti on esim. 15C niin lto pysyy toiminnassa ja tällöin todellinen tuloilman lämpötila on yli tuon pyynnin. Tuloilman pyynti ilmeisesti ohjaa kyllä MLV:ta, mutta mulla on siellä jatkuva kierto niin mun havaintojen mukaan tuloilman lämpötila-asetus ei kesäaikaan tee yhtään mitään. Talvella se ohjaa jälkilämmityspatterin toimintaa ja sen kyllä hoitaa hyvin.
Laitoin nyt pari viikkoa sitten lto-ohituksen 7C asetuksille niin alko homma pelittämään. LTO on myös päällä aina kun jälkilämmitys on päällä eli tuota 7C asetusta ei tarvitse muuttaa lämmityskaudellakaan. Niin ja ylimääräiset höngät jäteilmasta painetaan keruuseen niin maailma pelastuu.
Eli kattokaahan viilentäjät se lto:n ohituksen lämpötila.
Tässähän niitä suunnittelun kukkia. Tietenkin sen pitäisi vaikuttaa peltimoottorin toimintaan mutta ei. Älytöntä tämä on juuri nyt kun yöt on viileitä mutta aurinkoisen päivän jälkeen olisi jäähdytystarvetta. Jos LTO-ohituksen asetusarvo on vaikka 16 ja ulkolämpötila laskee 15 asteen alle, LTO tulee peliin mukaan ja tuloilma on lämmintä vaikka MLV-patteri yrittää jäähdyttää sitä. Jos taas ohituksen asetusarvon laittaa liian alas, talo jäähtyy parin kylmän päivän jälkeen vaikka tarvetta ei ole. Ja ehdottomasti myös kaskadisäätö pitäisi olla mahdollinen jäähdytettäessä -> ei toimi sekään.
Jotain modausta tuohon olen nyt miettinyt että silloin kun tarvitaan jäähdytystä niin samalla pitäisi saada peltimoottori ohjautumaan. En tiedä vielä miten. Ja päässä pyörii isompi muutos että kaskadisäädöllä saisi koko homman ohjattua, niin lämmityksen kuin viilennyksenkin. Eli toimisi kuten auton automaatti-ilmastointi ja IV-kone tekisi parhaansa pitääkseen talon sisällä vakiolämpötilan, kun nyt vakioidaan vain tuloilman lämpötila.
-
No tuossa on se mitä minä tein. Oletan että puhutaan Xargon kanssa eri asiasta. Minä siis estän LTO:n läpi virtaamasta yhtään lämmintä jäteilmaa joka pienenäkin virtauksena lämmittää tuloilmaa turhaan. Pelti kun ei ole tiivis.
Sama juttu oli mullakin viime kesänä käytössä paitsi pahvin sijaan solumuovimaton palanen. Tietysti digittiin sovellettuna, mutta sama idea. Tänä vuonna ei ole ollut siellä mitään "ylimääräistä".
Nyt sitten eilen tein sellasen tempun, että kietasin solukumiteippiä pellin reunojen ympäri, että sulkisi paremmin ja samalla huomasin, että peltihän on vino suhteessa vastakappaleeseen. Eli teippiä joutui laittamaan eri paksuuksia eri kohtiin pellin reunaa. Laitoin nyt sitten myös vastakappaleeseen, siis mitä vasten kesäpelti lepää ja myös itse kesäpeltiin. Nyt sulkee suht tiiviisti ja toimii peltimoottorin ohjaamana. Tänään oli lukemat ULKO: 22, TULO: 16, SISÄ: 22, JÄTE 20. Sitten vielä jäteilmapatteri ottaa tuosta ylimääräiset, joten ulos puhalletaan n. 13C ilma. Ihan kivasti siis toimii. Yläkerrassa kaipaisi silti vielä aavistuksen lisäpotkua niin taidan viritellä sen ulkoisen patterin vielä yläkerran tuloilmahaaraan ja sille sitten joku propellihattuohjaus.
Ja päässä pyörii isompi muutos että kaskadisäädöllä saisi koko homman ohjattua, niin lämmityksen kuin viilennyksenkin. Eli toimisi kuten auton automaatti-ilmastointi ja IV-kone tekisi parhaansa pitääkseen talon sisällä vakiolämpötilan, kun nyt vakioidaan vain tuloilman lämpötila.
Näin minäkin sen haluaisin toimivan...
-
Kiitoksia, pitääkin laittaa paffia tuonne yläpäähän ja tutkia tilannetta uudestaan. Kiitos kuvasta, olisi mennyt väärään paikkaan :D
-
Kertokaapas tyhmälle, kuinka tuo LTO:n kesäpelti käytännössä toimii? Eli mitä kautta poistoilma tulee silloin, kun pelti sulkee kennon? Jostakinhan sen ilman on kuitenkin mentävä, mutta mielestäni mitään muuta reittiä ei ole kuin kennon läpi.
Toinen kymysys: Mikä kesäpellin sulkumoottorissa on nappi, jota painamalla kesäpellin ohjaus "vapautuu". Onko tästä tietoa?
-
Kertokaapas tyhmälle, kuinka tuo LTO:n kesäpelti käytännössä toimii? Eli mitä kautta poistoilma tulee silloin, kun pelti sulkee kennon? Jostakinhan sen ilman on kuitenkin mentävä, mutta mielestäni mitään muuta reittiä ei ole kuin kennon läpi.
Ainakin digitissä kennon takana on sen verran tilaa, että kun ohitus on käytössä niin ilma menee sitä kautta. Kun LTO taas on toiminnassa niin sama kesäpelti sulkee sen takana olevan kanavan. Todennäköisesti pelti ei sitäkään sulje kunnolla eli lämmityskaudella osa ilmavirrasta taitaa mennä kennon ohi sieltä takaa. En tiedä miten 150:ssa on tuo tehty, mutta jotain tuon tapaista todennäköisesti.
-
Voin tutkia tänään 150 sielunelämää, kun virittelen sinne viilennyspahvin. Nappaan vaikkapa pari kuvaa matkalta.
-
Napsin eilen parit kuvat ja laitoin pahvilevyn sinne poiston eteen. Vaikutus oli huima. Yritän kuvat laittaa illalla.
Mikko#6:lle ja muillekin tiedoksi, siellä kennon takana on kunnon läpi, josta ilma kyllä pääsee kulkemaan, kun se on estetty menemästä kennon läpi.
-
Napsin eilen parit kuvat ja laitoin pahvilevyn sinne poiston eteen. Vaikutus oli huima. Yritän kuvat laittaa illalla.
Mikko#6:lle ja muillekin tiedoksi, siellä kennon takana on kunnon läpi, josta ilma kyllä pääsee kulkemaan, kun se on estetty menemästä kennon läpi.
Mitenkäs tuo pahvi suhtautuu kondenssiveteen? Kesällä tulee melkoisesti kosteutta viilentäessä...
-
Se pahvi ei ole viilentämisen kanssa missään tekemisissä. Sen puoleen ei ole huolta. Sillä estetään vaan lämpimän jäteilman pääsy LTO-kennoon.
-
Tosin jos sen pahvin laittaa kennon alapintaan niin silloin kun kenno viilentyy kylmän tuloilman ansiosta niin voi kondensoida jäteilmassa olevaa kosteutta sinne kennoon ja valua sieltä pahvin päälle. Pienistä määristä kyllä on kyse, koska kennon yli ei ole virtausta (tai voi siellä hieman ilma virrata jos pahvi ei ole aivan tiivis). Jos pahvi on yläpuolella, kuten Opationilla on niin silloinhan mahdollinen jäteilman kondenssi valuu kennon läpi masiinan pohjalle ja sieltä viemäriin.
Jos silti pahvin homehtuminen huolettaa niin laittaa sinne sen retkipatjan palan tms. niin eristääkin samalla vähän johtumislämpöjä.
-
Ja edelleenkin muistutan että se saa olla vain väliaikainen ratkaisu. Jos ulkolämpötila laskee niin paljon että peltimoottori vaihtaa asentoa, poistopuhaltimella ei ole mitä puhaltaa. Itse tein tuon vain koemielessä.
-
Otsikon iv-kone on ollut käytössä uudessa omakotitalossa maaliskuun alusta alkaen ja toiminta maaliskuun pakkasilla oli kyllä pettymys. Pätkiminen alkoi n. -5 asteessa. Pätkimistä ei juuri muuten huomaa paitsi takkaa polttaessa, jolloin savut tulee sisälle. Muuten takka vetää hyvin. Erityisen turhauttavaa on, ettei voi olla täysin varma takan toiminnasta. Käytännössä takkaa polttaessa oli iv-kone suljettava tai ikkuna ovattava. Viilennykseen ollaan oltu tyytyväisiä.
Takka pitäisi saada toimimaan kunnolla, joten ideoita ja kommentteja kuulisin mielellään.
Yksi mielessä ollut vaihtoehto on vetää korvausilmaputki takan päälle kattoon. Talon yhteydessä on lämmin varasto painovoimaisella ilmanvaihdolla, josta korvausilma tulisi. Jonkinlainen kanavapuhallin myös tarvittaisiin, jotta korvausilmaa tulisi varmasti tarpeeksi. Pätkimisen aikana alipaine talossa on melko kova, mutta tuolla ratkaisulla luulisi takan vetävän. Myös iv-koneen voisi laittaa pienemmälle.
iv-koneen virittäminen on myös käynyt mielessä. Jälkilämmitystä ei ole juuri käytetty, joten vastuksen voisi siirtää lämmittämään sisääntulevaa ilmaa. Mielestäni koneen sisällä on järkevä paikka vastukselle. Takka polttaessa voisi asettaa asteet siten, että vastus on päällä. Yhdessä maapatterin kanssa se luulisi estävän pätkimisen.
iv-konetta huvittaisi virittää pitemmälle, mutta se vaatisi itse jonkinlaista ohjainsoftan tekemistä. Kyseisessä mallissa pätkimistä ei ole toteutettu järkevästi verrattuna 145-malliin. Pätkiminen tehdään ainoastaan lämpötilan perusteella. Mikäli ilma on kuivaa voisi jäteilma olla reilusti pakkasella. Vastaavasti kostea ilma kerää jäätä paljon lämpimämpänä. 145-malli ottaa lämpötilan ja ilmankosteuden huomioon. Sama pitäisi itse toteuttaa 150-malliin. Lisäksi ilmankosteuden pitäisi vaikuttaa miten esilämmitystä käytetään. Toiminta ainakin takkaa polttaessa pitäisi olla siten, että riippuen ilman lämpötilasta ja kosteudesta esilämmitystä käytetään sen verran, ettei konetta tarvitse pätkiä. Toteutus pitäisi onnistua ilman kallista LON-purkkia, koska kuulemma valloxilta saa pyydettäessä rs-485-väylän protokolla kuvauksen. Käytännössä luettaisiin lämpötila ja kosteusanturin arvot, joista pääteltäisiin esilämmityksen tarve. Myös omia 1-wire antureita voisi viritellä koneen sisällä. Jos jälkilämmitysvastusta käytettäisiin esilämmitykseen, softan pitäisi muuttaa pyyntilämpötilaa siten, että vastusta käytettäisiin oikein. Jos ohjaaminen väylän kautta toimii kuten paneelista, olisi mielekästä myös pienentää alipainetta takan polton ajaksi.
-
Käytännössä takkaa polttaessa oli iv-kone suljettava...
Ilmanvaihdon ei tarvitse olla päällä takkaa poltettaessa. Takka vaihtaa sitä ilmaa poltettaessa kuitenkin sen verran ettei taloon tule tunkkaista. Yhtälailla on syytä muistaa ettei käytä liesituuletinta tai keskuspölynimuria kun polttaa takkaa ;D
-
Sama homma meillä. 2 vuotta meni löytäen se meidän toimimalli takkaa polttaessa. Nimim. liesituuletin päälle pari kertaa, poistopuhallin sammunut --> takka täytee savua ja tuli sammui --> torppa täyteen savua. Tämän lisäksi käytännössä aivan järkyttävän kovaa painimista takan ja ilmanvaihtokoneen yhteyselossa. Meillä ei auttanut vaikka piti ikkunaa auki. Talo in niin tiivis, että korvausilmaa vaan ei kerta kaikkiaan tule mistään.
Simppelisti sammutan valloxin ennen kuin laitan takan päälle. Silloin vetää todella hyvin ja luukut voi jopa avata eikä pelkoa, että savua tulisi sisälle.
-
Nappasin tosiaankin ne muutamat kuvat koneesta ennen ja jälkeen kesäpahvin asennusta. Pahvi todellakin auttaa ja paljon, mutta sen käyttöhän on täysin manuaalista käsityötä. Ehkä järkevin vaihtoehto olisikin modata Valloxin oma kesäpelti tiiviiksi ja oikeasti peittämään se koko kenno.
Tässä kuvassa näkyy kennon takana kanava jäteilmalle
(http://i.imgur.com/5bbucWzl.jpg) (http://imgur.com/5bbucWz)
Koko on ihan ruhtinaallinen
(http://i.imgur.com/If98pPpl.jpg) (http://imgur.com/If98pPp)
Ja sieltä pilkistää Valloxin pohja
(http://i.imgur.com/hM5bzpJl.jpg) (http://imgur.com/hM5bzpJ)
Tästä kuvasta näkee hyvin, että kesäpelti ei ole täydellinen, ei alkuunkaan
(http://i.imgur.com/18iJLlrl.jpg) (http://imgur.com/18iJLlr)
Kesäpahvi
(http://i.imgur.com/3P2yzdcl.jpg) (http://imgur.com/3P2yzdc)
Ja tehoa piisaa, tuossa vaiheessa viilennys ei ollut käytössä. Jäteilema ei lämmitä tuloilmaa
(http://i.imgur.com/2FfBHkMl.jpg) (http://imgur.com/2FfBHkM)
-
Laitanpa vielä Valloxin vastauksen koskien tuota kesäpellin korvaamista pahvilla. Kyselin olisiko tietossa murheita tai ongelmia.
Kun ohitus pelti on kesä/ohitus asennossa kuten kuvassa niin toimii hyvin, ilmeisesti paremmin kuin tiivisteellisen pellin kanssa.
Ongelma on silloin kun automatiikka kääntää kesätalvipellin toiseen asentoon eli lämmöntalteenotto asentoon jolloin pahvin ollessa paikoillaan ei ole ollenkaan poistoa koska se osio on tukossa.
Mikäli tuota pahvia haluat käyttää pitää jotenkin varmistaa ettei ohituspelti aja toiseen asentoon pahvin ollessa paikoillaan. Minulle voi soittaa niin pystyn kyllä neuvomaan miten kesätalvipellin saa mekaanisesti vapautettua taikka sitten sähköisesti pois toiminnasta.
Nyt pohdinkin, saisinko jotenkin modifioitua tuota originaalia kesäpeltiä tiiviimmäksi ja pääseeköhän sillä samaaan lopputulokseen, kuin kesäpahvin kanssa.
Sellainenkin tuli mieleen: eikö poistopuhallin toimi, kun pelti on kesäasennossa? Mennäänkö silloin pelkällä tulopuhaltimella?
-
Sellainenkin tuli mieleen: eikö poistopuhallin toimi, kun pelti on kesäasennossa? Mennäänkö silloin pelkällä tulopuhaltimella?
Poistopuhallin toimii kesällä ihan siinä kuin talvellakin. Se vaan painaa ilman sieltä kennon takanan olevasta aukosta suoraan jäteilmakanavaan. Ei tosin ihan auennut noista kuvista mikä estää talvella ilman kulun sitä kautta. Digitissä kesäpelti estää talvella ilmavirran kennon ohi ja kesällä kennon läpi. Molemmissa asennoissa tiiveydessä toivomisen varaa. Voin räpsiä jossain välissä kuvan miten tiivistin kesäasennon niin, että en nyt tarvitse pahviviritystä.
-
Kesällä ilma menee kennon ohi sieltä takaa. Kesäpelti ei ole aivan tiivis, osa jäteilmasta menee kennon läpi, hyvän hyötysuhteen kenno lämmittää sisälle puhallettavaa jo kertaalleen jäähdytettyä ilmaa. Pahvilla kenno-ohitus on käytännössä 100%.
Joo, ite mietin kans sitä poistoapuhallinta, niin pakkohan sen on olla päällä :) Kirjoitin nopeammin, kuin ajattelin :-X
Talvea ajatellen kannattaisi varmaankin rakennella joku muovitulppa tai vastaava sinne kennon taakse koloon. Nythän on päivän selvää, että osa jäteilmasta menee kennon ohi vaikka kesäpelti onkin talviasennossa. Tulpalla LTO-kennon hyödyn saisi 100%.
-
Nyt on mersun kenno paikallaan. Parempaa ei tuon IV-koneen kautta kannata yrittää. Jos ei tehot nyt riitä niin sitten aletaan tuunaamaan ILP:in sisäyksikköä jäähdyttimeksi yläkertaan. Alimman kuvan tulos puhaltimen nopeudella 6, eli noin 80-90 litraa sekunnissa.
(http://i11.aijaa.com/b/00439/12271307.jpg)
(http://i1.aijaa.com/b/00856/12271308.jpg)
(http://i10.aijaa.com/b/00918/12271309.jpg)
-
Nyt on mersun kenno paikallaan. Parempaa ei tuon IV-koneen kautta kannata yrittää.
Nyt näyttää siltä miltä pitäisi jo tehtaan jäljiltä. Asiallinen modaus.
-
... ja tässäpä pari kuvaa mun kesäpellin tiivistysoperaatiosta:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%C3%A4mp%C3%B6/kesapelti-1.jpg/_medium.jpg)
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%C3%A4mp%C3%B6/kesapelti-2.jpg/_medium.jpg)
Eli pellin reunoille ja vastinkappaleen pinnalle solukumiteippiä. Sitä muuten saa Saksanmaalta aikalailla halvemmalla kuin Suomesta (mitäpä ei saisi...)
Oikealla näkyy Digitin MLV-patteri noin vertailun vuoksi.
-
Jaa siinä on tuollainen "normaali" patteri MLV:lle. 150:ssä on sellainen alumiinikarvalla vuoratuista putkista tehty. En tiedä että mikä sen idea on, vähäinen ilman vastus? Sehän tuossa arvelluttaa että paljonko tuo mesen patteri jarruttaa ilmaa. Onhan siinä pinta-alaa kohtuullisesti, mutta paljon on putkea ja alumiinilamellit on rypytetty. Kanavien paineessa en omalla mikromanometrillä saanut paine-eroa kun kokeilin patterilla ja ilman.
On muuten hauskaa kun tuossa voi pitää tuloilman asetuksena vaikka 14 astetta. Sitä tulee tasasesti kokoajan vaikka LTO kenno olisi mukana pelissä, eli tehokas tuo kenno on.
Kyselin Valloxilta tuon ohjainlogiigan omasta mielestä puutteista, niin vastaus oli niinkuin arvelinkin, että ilmanvaihdolla ei voi jäähdyttää tai lämmittää. Tai sen teho on olematon. Tosin nyt kun yön yli tuli taloon 14 asteinen ilma, on täällä ihan oikeasti kylmä. Alakerta jäähtyi alle 21 asteen kun illalla oli melkein 23. Ei noin tapahdu jos jäähdytys on pois päältä. Onhan tuossa patentissa jäähdytysteho noin 1kW ihan normaalilla ilmanvaihdolla (sisällä 23, tuloilma 14, 85l/s) ja tehostettuna voisi päästä lähelle 2 kilowattia. Ei se nyt ihan mitätöntä ole jos vertaa ilmalämpöpumppuihin, esimerkkinä vaikka Panasonic CS-UW12GKE jäähdytysteho max 3,3kW. En ole missään nähnyt että ILPU huutaisi yötäpäivää täysillä, mutta ilmanvaihto pidetään jatkuvasti päällä joten keskimääräinen jatkuvan jäähdytystehon ero ei ehkä olekkaan niin suuri. Kunnon helteitä odotellessa...
-
On muuten hauskaa kun tuossa voi pitää tuloilman asetuksena vaikka 14 astetta. Sitä tulee tasasesti kokoajan vaikka LTO kenno olisi mukana pelissä, eli tehokas tuo kenno on.
Hyvä homma. Toimisikohan se kaskadiohjaus nyt? Itse pitäisin muuten LTO:n kesällä päällä jos jälkiviilennyksen teho riittää. Näin saat painettua jäteilman lämmöt kaivoon. Mähän teen samaa hommaa sillä jäteilmapatterilla.
Kyselin Valloxilta tuon ohjainlogiigan omasta mielestä puutteista, niin vastaus oli niinkuin arvelinkin, että ilmanvaihdolla ei voi jäähdyttää tai lämmittää. Tai sen teho on olematon.
Niin tai sitten kunnon kokoiset kennot maksaa enemmän eli joko hinta pompsahtaa tai katteet pienenee. Lisäksi tuntuu että rakennusalalla aina oletetaan, että talot ovat aina miten sattuu eristettyjä harakanpesiä. Hyvin eristetty tiivis talo pystyy pitämään yllä suurempaa lämpötilaeroa pienemmällä teholla. Talvella se näkyy pienempänä lämmöntarpeena ja kesällä pienempänä viilennyksentarpeena. Samalla viilennysteholla saadaan siis paremmin eristetty talo viileämmäksi kuin vastaava huonommin eristetty. Siis olettaen että talo on sisältä viileämpi kuin ulkovaipan ulkopinnan lämpötila.
Esim. mulla lämpötase on siinä 140W/K paikkeilla eli 1kW jäähdytysteholla saadaan talo reilu 7K ulkoilmaa viileämmäksi. Tuo ei tosin huomioi auringon vaikutusta, joka kesällä on toki merkittävä. Voisi joku kerta laskea minkä suuruinen teho tuolta seinän läpi ryömii sisään aurinkoisena päivänä.
-
On muuten hauskaa kun tuossa voi pitää tuloilman asetuksena vaikka 14 astetta. Sitä tulee tasasesti kokoajan vaikka LTO kenno olisi mukana pelissä, eli tehokas tuo kenno on.
Hyvä homma. Toimisikohan se kaskadiohjaus nyt? Itse pitäisin muuten LTO:n kesällä päällä jos jälkiviilennyksen teho riittää. Näin saat painettua jäteilman lämmöt kaivoon. Mähän teen samaa hommaa sillä jäteilmapatterilla.
Ei toimi, tutkin sitä äsken. Sen ohjaus tehdään triacilla, eli ohjaus on portaaton. Jos siellä olisi ollut vaihtava rele niin sillä olis voinu onnistua. Etsin ohjausta Uponorin lattialämmitysohjaimestakin koska siinä on jäähdytyksen ohjaus mahdollisuus, mutta silloin on oltava oma laite jäähdytykseen ja lämmitykseen. Siis laitteessa on releohjaus esim. pumppua varten mutta se ei toimi jos ei laitetta pakko-ohjaa jäähdytykselle. Silloin releen kärki vetää, mutta samalla lähtee ohjaus jakotukin toimilaitteille joiden tuo "äly" olettaa ohjaavan jäähdytys toimilaitteita.
Näissä on aina jotain puutteita, mutta joku automatiikka tuohon on keksittävä. Onneksi Valloxissa on ulkoisen puhallinnopeuden ohjaus 0-10V signaalilla, joten sillä saa sopivan tehostuksen eri tilanteisiin.
-
Näissä on aina jotain puutteita, mutta joku automatiikka tuohon on keksittävä. Onneksi Valloxissa on ulkoisen puhallinnopeuden ohjaus 0-10V signaalilla, joten sillä saa sopivan tehostuksen eri tilanteisiin.
Joo ja näiden talotekniikkahärveleiden ohjaus on vähän eri maailma kuin esim. mikrokontrollerit, joista mulla on sentään jonkinlainen haju. Oisko sulla muuten ajatusta miten vaikkapa tietokoneelta saisi ulos 0-10V ohjaussignaalin? Olen just tuota puhallinnopeuden säätöä miettinyt. Yksi vaihtoehto mitä en ole vielä sen tarkemmin tutkinut on 0-10V signaalin hakeminen valo-ohjausväylästä (Dali).
Jäteilmapatterin ohituksen ohjaukseen otin releelle signaalin keruun kiertovesipumpun 230V karvasta. Niin ja rele kääntää DC-karvojen napaisuuden jolloin palloventtiilin moottori kääntää Oraksen linjasäätöventtiilin kiinni/auki. Tällä hetkellä ihan sulusta, mutta voisihan sen niinkin värkätä, että säätää linjasäätöä.
Etsin ohjausta Uponorin lattialämmitysohjaimestakin koska siinä on jäähdytyksen ohjaus mahdollisuus, mutta silloin on oltava oma laite jäähdytykseen ja lämmitykseen.
Hmm.. tästäpä sain idean, että mähän voisin ohjata viilennystä Devilinkillä. Siihen voi liittää FT-palikoita käytännössä rajattoman määrän ja FT siis ohjaa toimilaitetta. Yhtälailla sen voisi laittaa ohjaamaan kiertovesipumppua tms... Devilinkin ohjauspaneeliin sitten luodaan joku bogus "huone", jolle asetetaan joku tavoitelämpötila ja siihen saa kalenteriohjauksenkin. FT:n anturi sitten käynnistelee viilennyskiertoa tarpeen mukaan... Täytyypi funtsia tuota lisää...
-
Puhallinnopeutta pystyy myös ohjaamaan VALLOX DIGIT -väyläprotokollaa käyttäen. Se on Valloxin sisäisen protokolla, mutta esim. google löysi dokumentin. Sen käyttäminen vaatii tosin jonkinlaisia ohjelmointitaitoja.
Itsellä tarkoitus höydyntää väylää pätkimisen estämiseen. iv-koneelta voi lukea lämpötilat ja ilmankosteuden sekä ohjata jälkilämmitysvastusta ja puhallinnopeutta. Ensimmäinen ajatus oli siirtää jälkilämmitysvastus lämmittämään ulkoa tulevaa ilmaa. Sopivaa paikkaa ei koneen sisältä siihen tarkoitukseen löydy. Miten toimisi sisältä koneelle tulevan ilman lämmitys? Kennon edessä on hyvin tilaa (tosin kesäpeltiä ei voi samaan aikaan käyttää) ja vastuksen saa aivan kennoon kiinni. Luulisi ainakin jään sulavan. Vastusta voi käyttää 500W tai 1000W teholla.
-
Ihan asiallisesti toimii pahvivirityskin. Sisälämpötila oli pitkään 22 astetta, mutta iltasuihkut nosti sen asteella 23 asteeseen. Ajattelin kokeilla vähän mihin Valloxin oma kenno pystyy, pistin pyynniksi 14 astetta. Ei paha ollakseen vain pahviviritys.
(http://i.imgur.com/FppQghX.png)
Päivällä oli oikeasti aika lämmin, 1wiren mukaan 25-26 astetta.
-
Asian tiimoilla olen soitellut valloxille ja kysynyt itse, kuinka alhaisena voin pitää pyyntiä. Asiantuntija kertoi että miniminä 17 astetta. Ei yhtään alemmas. Kastepiste ja home alkaa olla putkistoissa vastassa, jos alle 17 mennään. Eli, kuinka teillä, joilla on tuo 15 astetta tuloilma, on ajateltu nämä asiat?
Olen itse pitänyt 17-18 pyyntiä ja sen 18-19 asteisena tulo on ollutkin, riippuen kuinka kova helle on ollut.
En nyt kyseenalaista, mutta eikö talon terveys kuitenkin olisi tärkeintä tässä tilanteessa ja sitä kautta ajatella näitä asioita. Ja olisihan ne tehtaalla laittaneet tuohon talteenottokennon päälle tuon läpän, jos näkisivät sen tarpeelliseksi. Voisi kuvitella että kova vaiva tuosta voisi tulla.. Eilen päivällä +28 astetta ja nyt viime yönä +10 lämpöä enää.. Luulisi tulevan kiirus avata nuo viritykset, että ilmanvaihto toimii oletettavalla tavalla..
-
Mulla normipyynti on 18. Välilä tulo on 17, mutta aika hyvin pitää tuossa 18 mitä ole sitä seuraillut.
Nyt on koko viikon ollut ulkona päivisin liki 30 astetta, mutta sisällä on pysynyt 23-24 astetta. Etelän suuntaa on sellaiset seinänkokoiset ikkunat, tässä vanha kuva, jonka ennenkin olen foorumilla postannut:
(http://i.imgur.com/BDjVxl.jpg)
-
Asian tiimoilla olen soitellut valloxille ja kysynyt itse, kuinka alhaisena voin pitää pyyntiä. Asiantuntija kertoi että miniminä 17 astetta. Ei yhtään alemmas. Kastepiste ja home alkaa olla putkistoissa vastassa, jos alle 17 mennään. Eli, kuinka teillä, joilla on tuo 15 astetta tuloilma, on ajateltu nämä asiat?
Olen itse pitänyt 17-18 pyyntiä ja sen 18-19 asteisena tulo on ollutkin, riippuen kuinka kova helle on ollut.
En nyt kyseenalaista, mutta eikö talon terveys kuitenkin olisi tärkeintä tässä tilanteessa ja sitä kautta ajatella näitä asioita. Ja olisihan ne tehtaalla laittaneet tuohon talteenottokennon päälle tuon läpän, jos näkisivät sen tarpeelliseksi. Voisi kuvitella että kova vaiva tuosta voisi tulla.. Eilen päivällä +28 astetta ja nyt viime yönä +10 lämpöä enää.. Luulisi tulevan kiirus avata nuo viritykset, että ilmanvaihto toimii oletettavalla tavalla..
Puhuiko se siellä Valloxilla putken sisä- vai ulkopinnasta? Ulkopinnasta siis. Ei siellä putken sisällä mitään kondensoitumista tapahdu kun putken sisäpinta on aina lämpimämpi kuin siellä virtaava ilma. Muutenhan tulo ja lähtöputket olis umpihomeessa ensimmäisen talven jälkeen.
Eli kyse on tuloilman minimilämpötilasta jos tuloputkia ei ole kondenssieristetty. Minulla ne on ja en ole keksinyt mitään ongelmaa asian suhteen.
-
Asian tiimoilla olen soitellut valloxille ja kysynyt itse, kuinka alhaisena voin pitää pyyntiä. Asiantuntija kertoi että miniminä 17 astetta. Ei yhtään alemmas. Kastepiste ja home alkaa olla putkistoissa vastassa, jos alle 17 mennään. Eli, kuinka teillä, joilla on tuo 15 astetta tuloilma, on ajateltu nämä asiat?
Olen itse pitänyt 17-18 pyyntiä ja sen 18-19 asteisena tulo on ollutkin, riippuen kuinka kova helle on ollut.
En nyt kyseenalaista, mutta eikö talon terveys kuitenkin olisi tärkeintä tässä tilanteessa ja sitä kautta ajatella näitä asioita. Ja olisihan ne tehtaalla laittaneet tuohon talteenottokennon päälle tuon läpän, jos näkisivät sen tarpeelliseksi. Voisi kuvitella että kova vaiva tuosta voisi tulla.. Eilen päivällä +28 astetta ja nyt viime yönä +10 lämpöä enää.. Luulisi tulevan kiirus avata nuo viritykset, että ilmanvaihto toimii oletettavalla tavalla..
Puhuiko se siellä Valloxilla putken sisä- vai ulkopinnasta? Ulkopinnasta siis. Ei siellä putken sisällä mitään kondensoitumista tapahdu kun putken sisäpinta on aina lämpimämpi kuin siellä virtaava ilma. Muutenhan tulo ja lähtöputket olis umpihomeessa ensimmäisen talven jälkeen.
Eli kyse on tuloilman minimilämpötilasta jos tuloputkia ei ole kondenssieristetty. Minulla ne on ja en ole keksinyt mitään ongelmaa asian suhteen.
No sitä se ei perhana selittänyt.. Itselläni on 50mm villa kierretty putkien ympärille ja koko helahoito on puhallusvillan peittämänä. Uskaltaako siis laittaa pyyntiä pienemmälle? Onhan tuossa masiinassa minimi mahdollisuus 10 astettakin..........
-
Villa + puhallusvilla ei minun tietääkseni tee kondenssieristettä, villan ympärillä pitaisi olla varmaan höyrynsulku. Tuohon en vastaa, muutakuin että en suosittele matalampaa lämpöä.
-
Kondenssieristys täytyy olla ilmatiivis. Muutenhan kostea ilma hiipii putken ulkopintaan ja kondensoi siihen. Eli siis kondenssieristyksen täytyy olla höyrynsulku. Villa ei sitä ole. Solukumieristeenkin kanssa saa olla aika tarkkana saumojen kanssa.
-
En ymmärrä tuota Valloxin selitystä pahvin laiton suhteen. Eli mikä automatiikka siellä kesällä toimii? Ei kait pelti siellä itsekseen liiku, jos LTO on poistettu käytöstä käyttöpaneelista (kesäasento)?
Omat tukemat eilen illalla (digit 2 VKL MLV) teholla 7
ULKO 23
SISÄ 26
TULO 22
JÄTE 20 !!!!!
teholla 4 tulo ja jäte olivat asteen tarkuudella samat aamulla. Pyynti 16.
-
Meillä taisi eilen olla jossain vaiheessa kun kurkkasin
ULKO 29
SISÄ 24
TULO 19
JÄTE 24
Käytössä pahviviritys ja pyyntinä 16. Isoja ikkunoita etelään ON.
-
No niin viritin eilen nyt sitten kesäpahvin. Nyt vaan odotellaan, että päivä lämpiää niin nähdään oliko mitään vaikutusta.
Eilen illalla taas ihmettelin lämpöjä, kun ulkona viileni 16C niin TULOksi sain silti 18C (LTO pois). Olisihan tuo kiva, että edes ulkoilman lämmön saisi sisälle kun illaksi viilenee, kämpässä kun 26C lämmintä. Sain Valloxilta infoa, että pitäisi käyttää alkuperäissuodattimia, jotta ilmavirtaukset ei sekoitu.. Hmmm. En ihan heti tätä usko. Mulla on käytössä ei-alkuperäinen hienosuodatin, joka varsin pätevän oloinen. Hinta puolet Valloxin suodattimesta.
Vaikka tähän ketjuun kirjoitan, niin mulla on siis Digit2 VKL MLV. Osaako joku kertoa, että mistä ilma kiertää kun kesäpelti on kiinni? Muistelin, että takaosassa olisi ollut joku reikä, mutta en kyllä siellä mitään nähnyt kun yritin kurkkia. kuva olis jees, jos joku jaksaa vaivautua.
Sitten vielä tuosta kesäpellin teippauksesta... Kävi sekin mielessä, mutta erityisesti tuon etureunan teippaus mietityttää. Eli teippaamalla se soluteipillä panttaa se kanteen tiukemmin, eli meinaatteko, että aukeaa?
-
150:sta löytyy poistoilmalle oma kanava LTO-kennon takaa. Tässä ketjussa on pari kuvaa. Digit2:sta en osaa sanoa.
-
Jos kattoo tota mun vastauksen #61 kuvaa niin se ohitusaukko on siellä perällä, mistä en ole teipannut kesäpeltiä. Oikealla puolella tilaa. Eli kun kesäpelti nousee ylös talviasentoon niin kesäpellin takaosa sulkee sen aukon (huonosti). Meinaan kyllä laittaa teippaukset myös sinne aukon puolelle (ei ole vielä) niin ei talvella meni sieltä ohituskanavan kautta sitten lämpimät ilmat kennon ohi.
En kyllä ymmärrä miten suodattimet vaikuttaisivat kennon ohituksen toimivuuteen. Ilmamääriin ne voivat kyllä vaikuttaa. IV:n tasapainoitus kannattaisikin hoitaa niillä filttereillä mitä meinaa käyttää. En itsekään käytä alkuperäissuodattimia ja tuloilman esisuodattimen vaihdoin aktiivihiileen (suosittelen jos naapurustossa on nokineniä).
Peltimoottori toimii kyllä noilla kuvan teippauksilla mutta voihan se olla, että rasittaa moottoria hieman enemmän. Sen verran hitaasti se kuitenkin kääntyy normaalistikin, että vääntöä luultavasti löytyy.
-
Jos kattoo tota mun vastauksen #61 kuvaa niin se ohitusaukko on siellä perällä, mistä en ole teipannut kesäpeltiä. Oikealla puolella tilaa.
Eilen kun tuon pahvin asensin, niin samalla irroitin koko LTO kennon, itse asiassa muuten ensimmäistä kertaa... Laitoin pahvin kennon päälle ja työnsin sen sitten paikalleen. Näin teippejä ei tarvittu, koska se panttautuu nätisti huulien väliin. Mutta jos ny muistan oikein, niin kennohan painuu takaseinään asti. Kesäpellin tasolta takaseinästä ajattelin ilman kulkevan toiselle puolelle, mutta en siellä kyllä reikää nää. Pitää jatkaa reiän etsintää illalla... :d
-
Mutta jos ny muistan oikein, niin kennohan painuu takaseinään asti. Kesäpellin tasolta takaseinästä ajattelin ilman kulkevan toiselle puolelle, mutta en siellä kyllä reikää nää. Pitää jatkaa reiän etsintää illalla... :d
Takaseinä on hämäävästi kennon kohalla hieman "vähemmän syvällä" eli siellä on ikäänkuin valepohja ja ilma menee sitä kautta kesällä.
-
Mulla alko laite toimia erittäin hyvin pahvivirityksen jälkeen. Ainoa ongelma on se, että kun mlp jyrähtää käyntiin, niin tilanne palaa ennalleen? Eli silloin tuloilma on taas pari astetta ulkoilmaa lämpimämpää. Millä tämän voisi estää?
Käsitin, että kun T-haara on maasta tulevassa putkessa, niin molemmille laitteille rittäisi omat nesteensä ja homma pelaisi..
-
Kauanhan sitä riemua sitten kesti >:( etupatterille nestettä vievä kv-pumppu huutaa vikakoodia E 11 (ilmaa pumpussa tai tarkista nesteen määrä). Paineet kohdallaan 0,8 kg (1 kg suositus) ja ilmasin pumpun sen omalla ilmaussysteemillä 5-6 kertaa peräkkäin. Tulos nolla.
Kokemuksia tästä? Saa nähdä kun maalämpöpumppu jyrähtää käyntiin, josko työntäisi myös sinne etupatterille jotain. Just kuumimpaan aikaan...
-
Kauanhan sitä riemua sitten kesti >:( etupatterille nestettä vievä kv-pumppu huutaa vikakoodia E 11 (ilmaa pumpussa tai tarkista nesteen määrä). Paineet kohdallaan 0,8 kg (1 kg suositus) ja ilmasin pumpun sen omalla ilmaussysteemillä 5-6 kertaa peräkkäin. Tulos nolla.
Kokemuksia tästä? Saa nähdä kun maalämpöpumppu jyrähtää käyntiin, josko työntäisi myös sinne etupatterille jotain. Just kuumimpaan aikaan...
Voiko mun kv pumpun nostokorkeus olla liian pieni? Max 6 metriä
TAI vaatiiko tämä järjestelmä takaiskuventtiiliä?
-
Voiko mun kv pumpun nostokorkeus olla liian pieni? Max 6 metriä
TAI vaatiiko tämä järjestelmä takaiskuventtiiliä?
Kyllä sulla siinä vähintään 1 takaisku tarvitaan jos sen viileän normaaliin tapaan MLP-keruupiiristä nappaat, muutoin se litku kiertää aikas pientä piiriä... ;D
Ota kytkentäohjeesi uudelleentarkasteluun...
6m pumpun riittoisuus riippuu sun putkituksista...
-
Mistä pinnasta mitataan nostokorkeus? Kaivon pohjalta on 160metriä ;D
Takaiskuventtiilistä: T-haarasta tulee putki pumpulle ja patterille. Patterin jälkeen palaa samanlaiseen t-haaraan pumpun jälkeen. Minne väliin tuossa venttiiliä tarvitaan?
-
Mistä pinnasta mitataan nostokorkeus? Kaivon pohjalta on 160metriä ;D
Takaiskuventtiilistä: T-haarasta tulee putki pumpulle ja patterille. Patterin jälkeen palaa samanlaiseen t-haaraan pumpun jälkeen. Minne väliin tuossa venttiiliä tarvitaan?
Nostokorkeus ei tarkoita mitään nostokorkeutta pystysuunnassa vaan pumpun kykyä voittaa virtausta vastustavia jutskia, eli mitä pitempiä/pienempiä koloja mentäväksi niin sitä enemmän tarvitaan nostokorkeutta.
Takaisku tarvitaan siihen Haarojen väliin muuten kiertää vain lyhyttä lenkkiä...haara>haara>patteri>haara jne...ja nyt puhun siis T-sellaisista ;)
-
En kyllä ymmärrä vieläkään tuota takaiskuasiaa: Siinä lenkissähän on maalämpöpumppu välissä. Ei kai se neste voi virrata suoraan maalämpöpumpun läpi? Kai siellä jotain esteitä on sen sisällä?
-
En kyllä ymmärrä vieläkään tuota takaiskuasiaa: Siinä lenkissähän on maalämpöpumppu välissä. Ei kai se neste voi virrata suoraan maalämpöpumpun läpi? Kai siellä jotain esteitä on sen sisällä?
Ei siellä ole muuta kuin kiertovesipumppu ja lämmönvaihdin. Jos ei siinä ole takaiskuventtiiliä niin kyllä se kiertää pientä lenkkiä väkisin.
-
... ja tässäpä pari kuvaa mun kesäpellin tiivistysoperaatiosta:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%C3%A4mp%C3%B6/kesapelti-1.jpg/_medium.jpg)
...ei näy nuo kuvat.
Itsellä sama kesäpellin tiiviysongelma 150SE mallin kanssa, normaali sähköpeli kyseessä.
Kesäpelti suljettuna tuloilma lämpiää jo koneella useita asteita, pelti jää pahasti irvistämään yläreunastaan. Jos peittää kennon yläpuolelta pahvilla, homma toimii ok mutta ei viitsisi sitä käyttää kun se unohtuu kuitenkin sinne.. omassa koneessa kesäpelti sulkee sen vapaan kanavan varsin tiiviisti kun on talviasennossaan.
-
Mitenkäs pahvin asentajat ovat varmistaneet, että pelti ei käänny?
Kesäasetuksillakin meidän Digit-ohjain kääntää lämmöntalteenoton päälle, jos ulkolämpötila on alle +10c ("kondenssin esto") tai sisällä on pyyntilämpötilaa kuumempi, mutta sillä on kylmempi kuin ulkona ("viileän talteenotto")
-
Itsellä sama kesäpellin tiiviysongelma 150SE mallin kanssa, normaali sähköpeli kyseessä.
Kesäpelti suljettuna tuloilma lämpiää jo koneella useita asteita, pelti jää pahasti irvistämään yläreunastaan. Jos peittää kennon yläpuolelta pahvilla, homma toimii ok mutta ei viitsisi sitä käyttää kun se unohtuu kuitenkin sinne.. omassa koneessa kesäpelti sulkee sen vapaan kanavan varsin tiiviisti kun on talviasennossaan.
Itse päädyin tiivistämään tuota peltiä, laitoin semmosta parin sentin tiivistenauhaa vanhan tiivisteen päälle, ikäänkuin jatkaen sitä -> auttoi, mutta edelleenkään ei niin hyvä kuin se pahvi kennon toisellapuolella.. kesäpeltihän on kennon väärällä puolella.
-
Mitenkäs pahvin asentajat ovat varmistaneet, että pelti ei käänny?
Kesäasetuksillakin meidän Digit-ohjain kääntää lämmöntalteenoton päälle, jos ulkolämpötila on alle +10c ("kondenssin esto") tai sisällä on pyyntilämpötilaa kuumempi, mutta sillä on kylmempi kuin ulkona ("viileän talteenotto")
Mun mielestä kesäpelti ei mene pois päältä, jos sitä ei erikseen nappulasta paina siitä ohjainyksiköstä. Näin Vallox ainakin selitti, jos oikein muistan.
-
Mun mielestä kesäpelti ei mene pois päältä, jos sitä ei erikseen nappulasta paina siitä ohjainyksiköstä. Näin Vallox ainakin selitti, jos oikein muistan.
Ainakaan otsikon 150SE mallissa ei ole mitään painiketta kesäpellille, eikä kyllä muissakaan Valloxeissa missä on digit-paneeli.. vaan se ohjautuu säädettävän lämpötilarajan sekä muutaman lämpötilaehdon mukaan.
-
Mun mielestä kesäpelti ei mene pois päältä, jos sitä ei erikseen nappulasta paina siitä ohjainyksiköstä. Näin Vallox ainakin selitti, jos oikein muistan.
Ainakaan otsikon 150SE mallissa ei ole mitään painiketta kesäpellille, eikä kyllä muissakaan Valloxeissa missä on digit-paneeli.. vaan se ohjautuu säädettävän lämpötilarajan sekä muutaman lämpötilaehdon mukaan.
Oikeanpuoleinen nappi, jossa kolme kiemuraista nuolta ylöspäin ja asteen + C -merkki. Lämmöntalteenottonappula tms.
-
Mun mielestä kesäpelti ei mene pois päältä, jos sitä ei erikseen nappulasta paina siitä ohjainyksiköstä. Näin Vallox ainakin selitti, jos oikein muistan.
Ainakaan otsikon 150SE mallissa ei ole mitään painiketta kesäpellille, eikä kyllä muissakaan Valloxeissa missä on digit-paneeli.. vaan se ohjautuu säädettävän lämpötilarajan sekä muutaman lämpötilaehdon mukaan.
Oikeanpuoleinen nappi, jossa kolme kiemuraista nuolta ylöspäin ja asteen + C -merkki. Lämmöntalteenottonappula tms.
Tuon napin toiminta on ainakin meidän Vallox Digit SE vkl koneessa seuraavanlainen:
- Kun valo palaa ("talviasento" / "lämmitysasento"), on lämmöntalteenotto koko ajan käytössä ja jälkilämmitys sallitaan tarvittaessa.
- Kun valo ei pala ("kesäasento" / "viilennysasento"), on lämmöntalteenotto käytössä kun "lämpötilaehdot" täyttyvät ja jälkilämmitys on kokonaan estetty.
-
Oikeanpuoleinen nappi, jossa kolme kiemuraista nuolta ylöspäin ja asteen + C -merkki. Lämmöntalteenottonappula tms.
Se ohjaa jälkilämmitysvastusta, ja samalla pitää kesäpellin auki jos päällä - se ei kuitenkaan pakota peltiä pysymään kiinni, vaan sulkeutuminen ohjautuu edelleen lämpötilojen mukaan.
Jos olet luullut tuon ohjaavan pelkkää peltiä, niin tarkistappa ettet turhaan hehkuta jälkilämmitysvastusta jatkuvasti..
-
Onko jollain kuvaa Digit2 :seen asennetusta pahvista. Siis eikö se kuulukin asentaa sille puolelle kennoa, jossa kesä-/talvipeltikin on? Ei olettamus on, että pelti vuotaa ja tämä vuotoilma sitten blokataan pahvilla?
-
Oikeanpuoleinen nappi, jossa kolme kiemuraista nuolta ylöspäin ja asteen + C -merkki. Lämmöntalteenottonappula tms.
Se ohjaa jälkilämmitysvastusta, ja samalla pitää kesäpellin auki jos päällä - se ei kuitenkaan pakota peltiä pysymään kiinni, vaan sulkeutuminen ohjautuu edelleen lämpötilojen mukaan.
Jos olet luullut tuon ohjaavan pelkkää peltiä, niin tarkistappa ettet turhaan hehkuta jälkilämmitysvastusta jatkuvasti..
Ei ole käsittääkseni vastusta, kun on lattialämmitysveteen kytketty jälkilämmityspatteri? Millä lämpötilasäädöllä tuon pellin saa pysymään jatkuvasti kiinni? Ettei käy niin, että kesäpelti aukeaa ja pahvi blokkaa kuitenkin ilmavirran?
-
Ei ole käsittääkseni vastusta, kun on lattialämmitysveteen kytketty jälkilämmityspatteri? Millä lämpötilasäädöllä tuon pellin saa pysymään jatkuvasti kiinni? Ettei käy niin, että kesäpelti aukeaa ja pahvi blokkaa kuitenkin ilmavirran?
Kesäpellin toimintaan ei voi muuten vaikuttaa kuin asettamalla kennon ohituslämpötilan mahdollisimman pieneksi. Kesäpelti aktivoituu kun ulkolämpötila on kaksi astetta yli ohituslämpötilan. Minimiarvoa en muista.
Vallox:lta neuvottiin, että kesäpellin saa pois päältä irroittamalla moottorin johdot (L3, N, NC) kytkentärimalta. Itse moottorissa on vapautusnappi, jolla asennon voi muuttaa.
-
Ei ole käsittääkseni vastusta, kun on lattialämmitysveteen kytketty jälkilämmityspatteri? Millä lämpötilasäädöllä tuon pellin saa pysymään jatkuvasti kiinni? Ettei käy niin, että kesäpelti aukeaa ja pahvi blokkaa kuitenkin ilmavirran?
Kesäpellin toimintaan ei voi muuten vaikuttaa kuin asettamalla kennon ohituslämpötilan mahdollisimman pieneksi. Kesäpelti aktivoituu kun ulkolämpötila on kaksi astetta yli ohituslämpötilan. Minimiarvoa en muista.
Meidän koneessa tuo miniarvo on (muistaakseni) +10c.
Viimeiset 2 viikkoa on (lähes) joka yö IVK ottanut lämmöntalteenoton käyttöön.
-
Ei ole käsittääkseni vastusta, kun on lattialämmitysveteen kytketty jälkilämmityspatteri? Millä lämpötilasäädöllä tuon pellin saa pysymään jatkuvasti kiinni? Ettei käy niin, että kesäpelti aukeaa ja pahvi blokkaa kuitenkin ilmavirran?
Joo, olet oikeassa MLV mallissa ei ole sähkövastusta tuossa välissä, vain sähkömallissa.
-
... ja tässäpä pari kuvaa mun kesäpellin tiivistysoperaatiosta:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%C3%A4mp%C3%B6/kesapelti-1.jpg/_medium.jpg)
...ei näy nuo kuvat.
Itsellä sama kesäpellin tiiviysongelma 150SE mallin kanssa, normaali sähköpeli kyseessä.
Kesäpelti suljettuna tuloilma lämpiää jo koneella useita asteita, pelti jää pahasti irvistämään yläreunastaan. Jos peittää kennon yläpuolelta pahvilla, homma toimii ok mutta ei viitsisi sitä käyttää kun se unohtuu kuitenkin sinne.. omassa koneessa kesäpelti sulkee sen vapaan kanavan varsin tiiviisti kun on talviasennossaan.
Joo pikkuhiljaa nousi tuo kuvasivuston vuosimaksu sen verran että ei jaksanut sitä enää maksella ja kuvat lähti sitten sieltä pois niin eipähän näy enää. Kaikki kuvat on kyllä tallella ja voin niitä lähetellä. Yksityisviestillä vaikka kyselyä jos siltä tuntuu.
Testailin muuten laittaa vielä pahvin tuon solukumiteippailun lisäksi, mutta ei enää muuttanut tilannetta. Eli näyttää pellin reunan tiivistys solukumiteipillä ajavan saman asian kuin pahvi. Niin ja teipinhän voi sinne jättää pysyvästi. Peltimoottori toimii normaalisti teippien kanssa.
-
Hyvä kuulla tuo solukumihomma: Jupisin Valloxin suuntaan ongelmasta ja lähettivät siis uuden pellin. Tämä oli samalla tavalla epäsopiva kuin alkuperäinen. Nyt lomien jälkeen pitäisi homma käynnistyä uudelleen ja Valloxin edustaja heitti ilmaan, että siihen tulisi paremmat solukumireunat tms..Mulle ihan sama miten korjaavat, kunhan laite tulee vaadittavaan kuntoon.
Toinen juttu: Kuinka paljon olette saaneet normi etupatterilla viilennystehoja ulos? Mulla minimilämpö on noin 16 kieppeillä oli pyynti mikä tahansa. Ulkolämpötilaan verrattuna noin 8 - 9 astetta on viilennyksen maksimi ja korostuu noin 30 asteen helteillä, jolloin kämppä todella tuntuu viileältä. Kohtuullisen hyvä ratkaisu etenkin kun nyt saatiin kuntoon.
-
Jupisin Valloxin suuntaan ongelmasta ja lähettivät siis uuden pellin. Tämä oli samalla tavalla epäsopiva kuin alkuperäinen. Nyt lomien jälkeen pitäisi homma käynnistyä uudelleen ja Valloxin edustaja heitti ilmaan, että siihen tulisi paremmat solukumireunat tms..Mulle ihan sama miten korjaavat, kunhan laite tulee vaadittavaan kuntoon.
Jep, samaa vastailivat minullekin.
-
Jupisin Valloxin suuntaan ongelmasta ja lähettivät siis uuden pellin. Tämä oli samalla tavalla epäsopiva kuin alkuperäinen. Nyt lomien jälkeen pitäisi homma käynnistyä uudelleen ja Valloxin edustaja heitti ilmaan, että siihen tulisi paremmat solukumireunat tms..Mulle ihan sama miten korjaavat, kunhan laite tulee vaadittavaan kuntoon.
Jep, samaa vastailivat minullekin.
Onko joku saanut jo parannetun version? Tuohon pitäisi mennä takuun piiriin kaikille?
-
Hieno homma että löytyy sellaisia yrityksiä jotka voivat myöntää suunnitteluvirheensä, vaikka ratkaisu on keksitty ihan poikaporukalla tällaisella foorumilla. Valloxille pisteet jos jonkun parannetun version tai korjaussarjan tekevät tähän sulkupeltiin.
Samaa asiakkaan arvostusta kun löytyisi esim. Lämpöässältä jossa maksavista asiakkaista tulee narisevia k**päitä heti kun haluaisivat tulistuspumpun tulistavan , lämmintä suihkuvettä ilman sähkövaraajaa tai jos asiakas haluaisi vastinetta maksamalleen kalliimmalle hinnalle verrattuna paremman hyötysuhteen vaihtoventtiilikoneille. Katso VS8.0-ketju jos kiinnostaa tietää, miksi tästä vieläkin jupisen...
-
Jupisin Valloxin suuntaan ongelmasta ja lähettivät siis uuden pellin. Tämä oli samalla tavalla epäsopiva kuin alkuperäinen. Nyt lomien jälkeen pitäisi homma käynnistyä uudelleen ja Valloxin edustaja heitti ilmaan, että siihen tulisi paremmat solukumireunat tms..Mulle ihan sama miten korjaavat, kunhan laite tulee vaadittavaan kuntoon.
Jep, samaa vastailivat minullekin.
Onko joku saanut jo parannetun version? Tuohon pitäisi mennä takuun piiriin kaikille?
Pari versiota niillä on käsillä ja odotellaan vielä kuulemma.
-
Miten muilla pidemmän kokemuksen omaavilla Valloxlaisilla on koneen säädöt tulevaa talvea ajatellen? Vallox sanoi, että " lämmöntalteenottokennon huurtumiseneston etulämmityksen lämpötila" pitää olla nolla astetta. Eli kun ulkoilma on nolla, niin sitten vasta pamahtaa magneettiventtiili auki ja etulämmitys lähtee päälle?
Maasta tuleva neste kai on ympäri vuoden jotain viisi asteista? Kannattaisiko tuo kuitenkin olla korkeampi esim 3 astetta, jotta saadaan hyötyä lisää? Vai onko edes merkitystä..
-
Kai siinä on vähän ajateltu sitäkin, että kiertovesipumppukin vie jonkin verran sähköä. Toinen juttu on se, että esilämmitys pienentää lämpötilaeroa esilämmitetyn ja poistoilman välillä. LTO-kenno ottaa talteen jonkin prosenttiosuuden tuosta lämpötilaerosta. Eli siis esilämmitys väistämättä pienentää poistoilmasta talteenotettua energiamäärää.
Oikeastaan jos ajatellaan suljetussa kierrossa olevaa energiaa niin esilämmitystä kannattaa käyttää vain jäätymisen estoon. Eli esilämmityksellä pidetään jäteilma nollan yläpuolella. Toisaalta jos keruupiirin mitoitus on vähän yläkanttiin niin eiköhän siitä IV:llekin riitä vähän reilummin. Kaikki keruusta otettu on kuitenkin pois MLP:lta. Vaikutus voi olla kyllä varsin marginaalinen jossain nollakeleillä.
-
Huomasin, että vanhemmissa IV-kone ohjeissa oli jälkipatterin kierrolle oma kv-pumppu ja näissä uudemmissa sitä ei ole piirretty?
Mullakaan sitä ei ole laitettu, kun kuvissa ei ole ja putket vain erkanevat lattialämmityksen runkolinjoista. Onko tässä joku virhe näissä teknisissä ohjeissa?
-
Tarviikohan sen erillisen pumpun vain silloin, kun tekee jäätymättömän järjestelmän, eli jälkilämmön kierto on eristetty lattiapiiristä lämmönvaihtimella? Jos ei ole lämmönvaihdinta, lattialämmityspiirin pumppu hoitaa nesteen liikkeelle myös jälkilämmityspatterille. Nämä eri kytkentävaihtoehdot oli ainakin 2010-mallin ohjeessa. Eli toimiva systeemi on nyttenkin.
-
OK, kiitos. Vesipatterilla varustetussa IV-koneessa varmaan lämpötilan pyynnit kannattaa pitää talvella aika korkealla, lähemmäs maksimia? Tuo lattialämmitysvesi ja sen antama energia on tavallaan ilmaista IV-koneelle, koska joka tapauksessa sitä pitää lämmittää lattioiden lämmitystä varten?
-
OK, kiitos. Vesipatterilla varustetussa IV-koneessa varmaan lämpötilan pyynnit kannattaa pitää talvella aika korkealla, lähemmäs maksimia? Tuo lattialämmitysvesi ja sen antama energia on tavallaan ilmaista IV-koneelle, koska joka tapauksessa sitä pitää lämmittää lattioiden lämmitystä varten?
Mikäli iv-putket kulkevat talon ns. lämpimällä puolella, esimerkiksi alaslasketun katon sisällä, niin mielestäni ei ole niin väliä.
Mikäli iv-putket kulkevat välikatolla villojen seassa, on putkien lämpöhäviö suurempi kuin lattiassa olevien putkien. Eli jos putket kulkevat tuolla villojen seassa niin lämpötilapyynti kannattaa pitää niin pienenä ettei tunnu vetoa iv tuloista.
-
Muutenkin huoneilmaa viileämpi tuloilma sekoittuu paremmin huoneilmaan kun se pusketaan huonetilaan katossa olevasta venttiilistä. Jos IV-rööriin painaa hirveän kuumaa ilmaa niin "raitis" ilma voi jäädä katonrajaan pyörimään niin ei se oikein silloin kovin hyvin palvele ilmanvaihdon tehtävää... Mulla tuntuu 17C tuloilma toimivan parhaiten. Jälkkäri (vesi) nostaisi kyllä sen helposti korkeammallekin.
Niin ja röörit menee lämpimällä puolella.
-
Olikohan tuo jälkipatteri turha investointi, koska ivkoneen hyötysuhde on niin hyvä, niin tuolla logiikalla se hyödyntäminen rajoittuu koviin pakkasiin...?
-
Kumpaan investoisitte kokemuksienne jälkeen, tähän 150 SE MLV -malliin vai 145 SE -malliin (parempi hyötysuhde), missä jälkilämmitys sähköllä. Maksaako investointi koska itsensä takaisin, jos veden lämmitys hoituu maalämmöllä.
-
Kumpaan investoisitte kokemuksienne jälkeen, tähän 150 SE MLV -malliin vai 145 SE -malliin (parempi hyötysuhde), missä jälkilämmitys sähköllä. Maksaako investointi koska itsensä takaisin, jos veden lämmitys hoituu maalämmöllä.
Itselläni 150 SE MLV ja yhden talven kokemuksien perusteella suosittelen valitsemaan 145 SE:n ja erillisen maapatterin esilämmitykseen/jäähdytykseen. Mielestäni hintaero on mitätön hyötyihin nähden. Pakkasilla 145 ei pätki tuloilmaa kuten 150, joten myös takan polttaminen pitäisi sujua ilman ongelmia. 145:ssa jäteilma voi olla pitkiä aikoja pakkasilla, joten sitä kautta hyötysuhde on parempi. Ilman esilämmitystä 145:n sähkönkulutus kasvaa. Kun kennoon on kertynyt jäätä, tuloilma ohjataan kennon ohi ja lämmitetään sähköllä. Myös tuloilmaa pätkivä sulatus on mahdollista valita. Mitä tehokkaampi esilämmitys sen harvemmin sulatusta tarvitaan. 145 tekee sulatuksen ainoastaan silloin kun kennossa on jäätä. 150 taas seuraa ainoastaan jäteilman lämpötilaa, jolloin kennoa sulatetaan turhaan.
-
Jep, näin ajattelin myös itse.
Vuositasolla kustannuserot IV-koneissa ovat 38e (sis. esilämmitykset, koneen sähkönkäytöt ja jälkilämmitys).
Mitätön, summa joten 150:n takaisinmaksuaika on noin 15-20 vuotta.
-
Asian tiimoilla olen soitellut valloxille ja kysynyt itse, kuinka alhaisena voin pitää pyyntiä. Asiantuntija kertoi että miniminä 17 astetta. Ei yhtään alemmas. Kastepiste ja home alkaa olla putkistoissa vastassa, jos alle 17 mennään. Eli, kuinka teillä, joilla on tuo 15 astetta tuloilma, on ajateltu nämä asiat?
Olen itse pitänyt 17-18 pyyntiä ja sen 18-19 asteisena tulo on ollutkin, riippuen kuinka kova helle on ollut.
En nyt kyseenalaista, mutta eikö talon terveys kuitenkin olisi tärkeintä tässä tilanteessa ja sitä kautta ajatella näitä asioita. Ja olisihan ne tehtaalla laittaneet tuohon talteenottokennon päälle tuon läpän, jos näkisivät sen tarpeelliseksi. Voisi kuvitella että kova vaiva tuosta voisi tulla.. Eilen päivällä +28 astetta ja nyt viime yönä +10 lämpöä enää.. Luulisi tulevan kiirus avata nuo viritykset, että ilmanvaihto toimii oletettavalla tavalla..
Eikö tämä ole riippuvainen ulkoilman lämpötilasta? Eli nyt kun ulkona on 18 -20 astetta ja sisällä vieläkin tarvetta viilentää, niin eikö tuon voi huoletta heittää minimille?
-
nyt kun muistan.. mulla tuohon tuloilman liialliseen lämpeämiseen vaikutti tiiviysongelman lisäksi tippuneet tuloilmamäärät. Seinässä olevan tuloilmaritilän takana oli hyttysverkko, mikä menee vuodessa ihan tukkoon. Eli tarkistakaa ja putsatkaa/poistakaa tuo verkko.
-
Mielenkiintoinen ilmiö, kun laitoin nyt kesän jälkeen jälkilämmityksen päälle.
Ulkolämpö 14
Sisääntuleva 23
Sisälämpö 24
Jäteilma 20 ?????
Luulisi jäteilman olevan aina vähintään saman, kuin sisälämpö? Tämä ei ole hetkellinen ilmiö.
-
Mielenkiintoinen ilmiö, kun laitoin nyt kesän jälkeen jälkilämmityksen päälle.
Ulkolämpö 14
Sisääntuleva 23
Sisälämpö 24
Jäteilma 20 ?????
Luulisi jäteilman olevan aina vähintään saman, kuin sisälämpö?
Ei, silloinhan lämmöntalteenotto ei toimisi lainkaan. Kun tuloilma lämpenee kennossa, jäte viilenee.
-
OK, eli mitä suurempi erotus, niin parempi hyötysuhde? Minkälaisiin erotuksiin hyvän hyötysuhteen laitteilla pitäisi päästä?
-
OK, eli mitä suurempi erotus, niin parempi hyötysuhde? Minkälaisiin erotuksiin hyvän hyötysuhteen laitteilla pitäisi päästä?
Meillä tulee ulkoa 10 astetta ja jäteilma on 14. Sisään tulee 22 ja sisäilma on 24. Ei jälkilämmitystä ollenkaan. Sulla on pelti vielä kesämoodissa? Minä olen laittanut lto:n jatkuvasti päälle eli olisko 20 astetta raja milloin ohitus vasta tapahtuu. Sähköjälkilämmityksellä oli tehdasasetus muistaakseni 12?
E: sähkölämmitys päällä, lto pitäisi myös olla väkisinkin pelissä. Siis jos sulla on 150-kone, niin vuotaako pelti? Mielestäni jäte vois olla tuossa aavistuksen kylmempää. Tai sitten suodattimet tukossa?
-
Mulla oli kennonohitus 10 astetta (eli pelti taitaa olla tämän perusteella kiinni)
jälkilämmitysvalo palaa
-
OK, eli mitä suurempi erotus, niin parempi hyötysuhde? Minkälaisiin erotuksiin hyvän hyötysuhteen laitteilla pitäisi päästä?
Onko kukaan 150 MLV:n omistaja laskenut tulo- ja poistoilman hyötysuhteita? Itse olen seuraillut omaan koneen lukemia ja ihmetellyt miksi tuloilman hyötysuhde on merkittävästi pienempi.
Kaavat:
tuloilman höytysuhde = (tuloilma - ulkoilma) / (sisäilma - ulkoilma)
poistoilman hyötysuhde = (sisäilma - jäteilma) / (sisäilma - ulkoilma)
Tämän hetken lukemat omasta koneesta:
Ulkoilma 10.5 *C
Sisäilma 22.5 *C
Jäteilma 11.8 *C
Tuloilma 18.5 *C
Tuloilman hyötysuhde: 66.7 %
Poistoilman hyötysuhde: 88.3 %
Ilmanvaihto on säädetty 11% alipaineiseksi (tuloilmapuhallin = 100%, poistopuhallin = 74%).
-
Kyllähän Lämärillä sisääntuleva ilma lämpeni 9 astetta koneessa, eli talteenotto päällä ja toimii ihan ok.
Pellin tiiviys siis ongelma lähinnä kennoa ohitettaessa, ei toistepäin.
Kauhean tarkkoja vertailuja ei auta tehdä kun ilmamäärät/eristykset jne. vaihtelee kohteissa. Ja ei auta sekoittaa MLV/VLK/sähkökoneita keskenään.
Mutta LTO tosiaan toimii vaikka jälkilämmitys ei ole päällä, jotkut ymmärtäneet tuota väärin ja luulleet että LTO toimii vain jos tuo merkkivalo palaa.. itse käytän sähkökoneessa(!) todella harvoin jälkilämmitystä.
-
Tämän hetken lukemat omasta koneesta:
Ulkoilma 10.5 *C
Sisäilma 22.5 *C
Jäteilma 11.8 *C
Tuloilma 18.5 *C
sun kone kertoo ihan desimaaleilla?
-
Ilmanvaihto on säädetty 11% alipaineiseksi (tuloilmapuhallin = 100%, poistopuhallin = 74%).
no ilmamääräthän ovat sitten erilaiset joten lämpöarvotkin.
-
Ilmanvaihto on säädetty 11% alipaineiseksi (tuloilmapuhallin = 100%, poistopuhallin = 74%).
no ilmamääräthän ovat sitten erilaiset joten lämpöarvotkin.
Alipaineisessa talossa poisto on suurempi kuin tulo, joten periaatteessa tuloilman höytysuhteen pitäisi olla poistoa korkeampi. Olen kokeillut testausmielessä lisätä alipainetta, mutta se parantaa tuloilman hyötysuhdetta vain aavistuksen. Ilmeisesti ilmankosteudella on vaikutusta hyötysuhteeseen. Kun ilmankosteus (RH) oli hetkellisesti ~50% hyötysuhteet olivat lähes samat. Lähettämieni arvojen aikana kosteus oli 38%. Tulo- ja poistohyötysuhteissa on jonkin verran heiluntaa, mutta niiden keskiarvo pysyy lähes samana 75 - 78 %.
Lämpötilat on luettu DIGIT-väylältä, josta saa tarkempia arvoja.
-
Vallox lähetyis minua sähköpostilla ja ilmoitti että uusi tiiviimpi kesätalvipelti on valmis ja he työstävät asennusohjetta siihen. Tahtoivat puhelinnumeron ja ilmeisesti kohta puoliin olisi tiedossa uusia viileitä tuulia ;)
-
Hieno homma! Kun saat pellin, niin laitaa infoa kokemuksesta, jotta tietää tarvittaessa alkaa vaatimaan itsellekin sitä.
-
Onko tästä pellistä saatu jo ensimmäinen kappale loppukäyttäjälle? Mullekin lupasivat, mutta kesällä puhuivat, että menee ensi vuoden puolelle mahdollisesti.
-
Ei ole mulle mitään kuulunut.
-
Miten teillä muilla on säädetty tuo sulatuslämpötila?
Oli alunperin säädetty 05, mutta tiputin 03:een.
Etulämmitys (maapiiri) oli säädetty 00 ja nostin sen 02:een.
Alkoi tuntumaan, että tuo laite ei muuta teekään, kuin sulattelee itseään. Voisikohan tuon sulatuksen tiputtaa vielä vaikka 01-02 asteeseen? Tekninen tila on aika lämmin..
Kaivosta tuleva neste on noin 7 asteista ja palaava 5 asteista, ilman lämpöpumpun kompuraa.
-
Miten teillä muilla on säädetty tuo sulatuslämpötila?
Oli alunperin säädetty 05, mutta tiputin 03:een.
Etulämmitys (maapiiri) oli säädetty 00 ja nostin sen 02:een.
Alkoi tuntumaan, että tuo laite ei muuta teekään, kuin sulattelee itseään. Voisikohan tuon sulatuksen tiputtaa vielä vaikka 01-02 asteeseen? Tekninen tila on aika lämmin..
Kaivosta tuleva neste on noin 7 asteista ja palaava 5 asteista, ilman lämpöpumpun kompuraa.
Miksi se tekninen on lämmin...joku vuotaa lämpöä?
Jos se tila on ja pysyy lämpösena niin ota se raitis-ilma lämmitykseen hyödyksi niin vähenee sulatukset :D
Juuri tuon takia jätin Valloxin hyllyyn ja otin Iloxin kun vaihdoin masiinan...sitä Vallox sulattelua oli kateltu 20v ja sama tuntuu sitten uusillakin jatkuvan ;)
Kai sitä hiukan voi saada viriteltyä, Vallox virimiehet astukoon kuviin.
-
Miten teillä muilla on säädetty tuo sulatuslämpötila?
Oli alunperin säädetty 05, mutta tiputin 03:een.
Etulämmitys (maapiiri) oli säädetty 00 ja nostin sen 02:een.
Alkoi tuntumaan, että tuo laite ei muuta teekään, kuin sulattelee itseään. Voisikohan tuon sulatuksen tiputtaa vielä vaikka 01-02 asteeseen? Tekninen tila on aika lämmin..
Kaivosta tuleva neste on noin 7 asteista ja palaava 5 asteista, ilman lämpöpumpun kompuraa.
Miksi se tekninen on lämmin...joku vuotaa lämpöä?
Jos se tila on ja pysyy lämpösena niin ota se raitis-ilma lämmitykseen hyödyksi niin vähenee sulatukset :D
Juuri tuon takia jätin Valloxin hyllyyn ja otin Iloxin kun vaihdoin masiinan...sitä Vallox sulattelua oli kateltu 20v ja sama tuntuu sitten uusillakin jatkuvan ;)
Kai sitä hiukan voi saada viriteltyä, Vallox virimiehet astukoon kuviin.
Pieni tila, jossa paljon tekniikkaa esim. IV-kone hukkaa lämpöä, jakotukit, lattialämmitys ilman termareita jne.
Miten sitä voi hyödyntää ???
-
Miten teillä muilla on säädetty tuo sulatuslämpötila?
Oli alunperin säädetty 05, mutta tiputin 03:een.
Etulämmitys (maapiiri) oli säädetty 00 ja nostin sen 02:een.
Alkoi tuntumaan, että tuo laite ei muuta teekään, kuin sulattelee itseään. Voisikohan tuon sulatuksen tiputtaa vielä vaikka 01-02 asteeseen? Tekninen tila on aika lämmin..
Kaivosta tuleva neste on noin 7 asteista ja palaava 5 asteista, ilman lämpöpumpun kompuraa.
Sulatuslämpötilaa et voi paljon alle 3:n tiputtaa. Viime talvena sain koneen jäätymään 2:lla, mutta voi toimia pitkäänkin. Jäätyminen on ikävä tilanne, josta kone ei toivu itse. Kun kennossa on tarpeeksi jäätä jäteilma on yli sulatusrajan. Jälkilämmityspatteri saa tuloilman nostettua vaikka kenno on lähes poissa pelistä.
Vaikka maapatterissa kiertävä neste olisi välillä lämpimämpääkin, niin jäätymistä se ei estä. Esim. pitkä suihkuttelu viilentää nesteen ja kostea ilma jäätyy kennoon.
Itse olen tehnyt sulatukseen oman automatiikan ja ainakin ensimmäisten pakkasten kanssa tulokset ovat olleet hyviä. Tarkoitus on selvitä talvi ilman tuloilman pätkimistä. Konetta olen muuttanut siten, että koneen sisälle olen laittanut 1500W vastuksen etulämmitykseen. Toinen muutos on kesäpellin poistaminen talveksi. Se estää kondenssiveden pääsyn viemäriin. Koneen ja vastuksen ohjauksen olen tehnyt Raspberry Pi:llä. Kun talon ilmankosteus on normaali, niin jäteilman annetaan tippua reilusti. Esim. talven kylmimpänä yönä (-8C) jäteilma oli pitkään -3C. Kun ilmankosteus nousee, niin jäteilma nostetaan n. 3C. Ensin käynnistetään maapatteri ja tarvittaessa sähkövastus. Maapatterin ohjausta rajoittaa koneen minilämpötilaraja (-6C). Normaalitilanteessa esilämmitystä ei tarvita vielä silloin. Jos kennoon alkaa kertymään jäätä, niin se sulatetaan sähkövastuksella. Kovempien pakkasten tullessa pitää testailla miten sulatus kannattaa tehdä. Yksi vaihtoehto on pitää jäteilma aina yli kastepisteen, jolloin jäätä ei kerry tai sitten antaa kennon jäätyä jonkin verran ennen sulatusta.
-
Laitoin eilen tulopuhallin seis 02 ja etulämmitys 03, hystereesi edelleen 03.
Kaivolta tuleva neste on ollut noin 8 asteen luokkaa ja palaavaa 4 - 5 astetta.
Eikö maapatteria kannata pitää lähes aina päällä, kun sen nesteen lämpötila on suurempi, kuin ulkoilma?
Miten jäteilmaa voi pitää yli kastepisteen?
Mistä tuon kennon jäätymisen huomaa, jos tuloilma pysyy lämpimänä ilman että kantta avaa?
Estääkö tuo kesäpelti todella kondenssiveden pääsyn viemäriin? Mullakin on takuut voimassa, joten siitähän pitäisi reklamoida.
-
Laitoin eilen tulopuhallin seis 02 ja etulämmitys 03, hystereesi edelleen 03.
Kaivolta tuleva neste on ollut noin 8 asteen luokkaa ja palaavaa 4 - 5 astetta.
Eikö maapatteria kannata pitää lähes aina päällä, kun sen nesteen lämpötila on suurempi, kuin ulkoilma?
Miten jäteilmaa voi pitää yli kastepisteen?
Mistä tuon kennon jäätymisen huomaa, jos tuloilma pysyy lämpimänä ilman että kantta avaa?
Estääkö tuo kesäpelti todella kondenssiveden pääsyn viemäriin? Mullakin on takuut voimassa, joten siitähän pitäisi reklamoida.
Pienennä hystereesiä arvoon 1 (tehdasasetus).
Jos keruupiirin lämpötilan haluaa pysyvän mahdollisimman korkealla, niin etulämmitystä ei kannata pitää turhaan päällä. Itse käytän etulämmitystä kun jäteilman lämpötila on liian alhainen tai kun ulkoilma on muutaman asteen keruunestettä lämpimämpää. Vaikea sanoa mikä on tämän hyöty.
Kastepiste lasketaan poistoilman lämpötilan ja ilmankosteuden perusteella. Ylimääräinen sähkövastus tarvitaan esilämmitykseen, jos halutaan estää jäätyminen kaikissa tilanteissa.
Kennon jäätymistä on vaikea havaita, jos jälkilämmitys on päällä. Vesipatterimalli saattaa antaa ilmoituksen. Itse olen lisännyt lämpötila-anturit tulopuolelle etulämmityksen jälkeen ja ennen jälkilämmitystä. Tulo- ja poistoilman hyötysuhteen muutoksesta voi päätellä jäätymisen. Hyötysuhteet vaihtelevat jonkin verran, mutta niiden keskiarvo on lähes vakio ~82%.
Kesäpelti ei estä veden pääsyä viemäriin, mutta hidastaa sitä merkittävästi. Pelti on kuin allas johon kennosta tippuva vesi kerääntyy. Kun allas täyttyy valuu vesi viemäriin. Jos jäteilma on pakkasella, niin vesi jäätyy peltiin. Ongelmia on myös viilennyskäytössä, joten Valloxilta olisi aiheellista vaatia siihen parannus.
-
Pienennä hystereesiä arvoon 1 (tehdasasetus).
Jos keruupiirin lämpötilan haluaa pysyvän mahdollisimman korkealla, niin etulämmitystä ei kannata pitää turhaan päällä. Itse käytän etulämmitystä kun jäteilman lämpötila on liian alhainen tai kun ulkoilma on muutaman asteen keruunestettä lämpimämpää. Vaikea sanoa mikä on tämän hyöty.
Kastepiste lasketaan poistoilman lämpötilan ja ilmankosteuden perusteella. Ylimääräinen sähkövastus tarvitaan esilämmitykseen, jos halutaan estää jäätyminen kaikissa tilanteissa.
Kennon jäätymistä on vaikea havaita, jos jälkilämmitys on päällä. Vesipatterimalli saattaa antaa ilmoituksen. Itse olen lisännyt lämpötila-anturit tulopuolelle etulämmityksen jälkeen ja ennen jälkilämmitystä. Tulo- ja poistoilman hyötysuhteen muutoksesta voi päätellä jäätymisen. Hyötysuhteet vaihtelevat jonkin verran, mutta niiden keskiarvo on lähes vakio ~82%.
Kesäpelti ei estä veden pääsyä viemäriin, mutta hidastaa sitä merkittävästi. Pelti on kuin allas johon kennosta tippuva vesi kerääntyy. Kun allas täyttyy valuu vesi viemäriin. Jos jäteilma on pakkasella, niin vesi jäätyy peltiin. Ongelmia on myös viilennyskäytössä, joten Valloxilta olisi aiheellista vaatia siihen parannus.
Mun mielestä hystereesillä on 3 manuaalin mukaan lähtöarvo, mutta pienensin kakkoseen.
Miten tuo hyötysuhde lasketaan näytön lukemista?
Vallox on työstänyt kesäpeltiin uuden ratkaisun, joka lanseerataan ennen kesää ja tulee takuun piikkiin.
Miten tuo jäätyminen sitten konkretisoituu, jos sitä ei havaitse?
-
Mun mielestä hystereesillä on 3 manuaalin mukaan lähtöarvo, mutta pienensin kakkoseen.
Miten tuo hyötysuhde lasketaan näytön lukemista?
Vallox on työstänyt kesäpeltiin uuden ratkaisun, joka lanseerataan ennen kesää ja tulee takuun piikkiin.
Miten tuo jäätyminen sitten konkretisoituu, jos sitä ei havaitse?
Manuaalissa on mainittu MLV-mallin tehdasastetukset: jäätymissuoja 3 hystereesi 1.
Kaavat:
tuloilman höytysuhde = (tuloilma - ulkoilma) / (sisäilma - ulkoilma)
poistoilman hyötysuhde = (sisäilma - jäteilma) / (sisäilma - ulkoilma)
Jäätymisen huomaa viimeistään kun ilma ei enää talossa vaihdu. Mitään rikkoontuvia osia sähköpatterimallissa ei pitäisi olla.
-
Mun mielestä hystereesillä on 3 manuaalin mukaan lähtöarvo, mutta pienensin kakkoseen.
Miten tuo hyötysuhde lasketaan näytön lukemista?
Vallox on työstänyt kesäpeltiin uuden ratkaisun, joka lanseerataan ennen kesää ja tulee takuun piikkiin.
Miten tuo jäätyminen sitten konkretisoituu, jos sitä ei havaitse?
Manuaalissa on mainittu MLV-mallin tehdasastetukset: jäätymissuoja 3 hystereesi 1.
Kaavat:
tuloilman höytysuhde = (tuloilma - ulkoilma) / (sisäilma - ulkoilma)
poistoilman hyötysuhde = (sisäilma - jäteilma) / (sisäilma - ulkoilma)
Jäätymisen huomaa viimeistään kun ilma ei enää talossa vaihdu. Mitään rikkoontuvia osia sähköpatterimallissa ei pitäisi olla.
http://www.vallox.com/tiedostot/4/pdf/1272_KAHU150mlvefSE_F_230113/
Tuon mukaan olen elänyt eli käsittääkseni nuo ovat lähtöarvot?
Jäätymishomma kai hoituu itsestään viimeistään sitten, kun kone pysähtyy jäätymisen vuoksi ja sulaa omia aikojaan?
Tai arvot alkavat poiketa tosi paljon totutuista?
-
Tällä viikolla alkoi sitten tapahtua. Vallox lähestyi spostilla varmistaakseen osoitteen ja soitteli vielä perään, että asentaja tulee minun tapauksessa Tampereelta. Sopivat suoraan kanssani asennusajankohdan. Mitään aikaa ei vielä sanonut. Joku alan firma sieltä on tulossa tulee ja vaihtelee kesäpellin.
Samalla menee naapuritaloon, kun on saman talofirman paketti. Ovat vaan tällä hetkellä työkomennuksella, saapuvat vasta kesällä. Lupasin naapurille hoitaa sinnekin uuden mallin pellin. Pistetään sitten kuvia, kun jotain tapahtuu.
-
Kaipa tämä on sopiva ketju tähän, en lonkalta uutta alkanut tekemään. Saa siirtää mihin haluaa, jos on väärässä paikassa. :)
Meillä on rakennusprojekti sokkelivaiheessa ja olen juuri lyömässä lukkoon IV-konetta ja MLP:a. Koneeksi on hyvin tod.näk. tulossa juurikin 150 SE MLV. Talovalmistaja oli speksannut Enerventin Pandionin, mutta IV-suunnittelija taas esitti Valloxia. Syynä myös se, että viilennys taloon tehdään IV-kanavien kautta kylmäpatterin avulla. Valloxissa tekele on jo samaan hintaan, Enerventissä siitä pitäisi maksaa erikseen eikä saisi vielä esilämmitystä keruupiirin nesteellä. Niin tai näin, Enervent on niiiiin paljon kalliimpi, että eiköhän tässä Valloxilla mennä joka tapauksessa.
Keskustelua täältä lukeneena olen päätynyt siihen, että Valloxin tulopuhaltimen pätkimisen estämiseksi paras vaihtoehto on pitää keruupiirin nesteen lämpötila niin korkeana kuin mahdollista. Aika selvää, mutta myönnetään että myös maallikkomaista. Saa oikoa halutessaan. Suunnittelijatkin ovat enemmän tai vähemmän samaa mieltä, ja olen itsekin päätynyt siihen että kytketään Valloxin esilämmitys MLP:n (Danfoss DPH-H 8 ) etupuolelle. Keruupiirin liuoksen lämpötila lämmityskaudella pysyy riittävän omalla logiikalla riittävänä myös MLP:lle, kun MLP-systeemi (pumppu, kaivo, koko setti säätöineen) on mitoitettu oikein. Olen myös kysynyt Valloxilta meidän virtaamilla MLV:n mitoitusarvoja MLP-toimittajan suunnittelijalle (ja saanutkin melkoisen laskelman), eli toivottavasti homma on oikein suunniteltu ja talviasiat ovat riittävän hyvässä kunnossa.
Jälkilämmitys pitää vielä miettiä, tod.näk. otan siihen sähköisen. Ilman ei kai arvaa jättää? Nestekiertoinen taitaisi tulla yläpohjaan (asennus vaakatasoon?), eikä sinne innosta muutenkaan viedä putkia. Ei taida ihan hirveästi sähköä viedä kuitenkaan.
Mutta varsinaiseen aiheeseen päästäkseni; Miten suunnitteluvaiheessa voi ehkäistä tuota viilennyksen toimimattomuutta silloin, kun MLP:n pumppu ei pyöri? Jälkikäteen keinoja on aina vähemmän. Toimittaja sanoo, että Danfossissa on omat toiminnot sekä viilennykselle että lämmitykselle tuohon kytkentään, ratkeaako homma niillä?
Vähän muitakin mielipiteitä siis hakusessa kuin näiltä käytettävissä olevilta tahoilta... Teillä on kuitenkin näitä jo käytössä.
-
Ainakin allekirjoittaneella toimii viilennyt myös silloin, kun MLPn kompura ei pyöri. Kysymys liittynee ilmeisesti siihen onko kyseessä vaihtoventtiilikone vai ei...?
-
Meillä viilennyshaaran oma kiertovesipumppu ei jaksa kierrättää kaivossa nestettä eli viilennystä ei oikein pääse tapahtumaan. IV-koneesta olisi mahdollista saada kärkitieto Nibelle ja sitä kautta voisi ohjata Niben keruupumppua käymään aina, kun IV-kone viilentää. Sain kuvat ja ohjeet ja kaikki. Itse en vaan alkanut jälkikäteen moista viritystä tekemään, joten kompromissina pidän Niben keruupumpun jatkuvalla käytöllä kesällä tai silloin, kun on tarvetta viilennenllä (10 päivää jatkuva).
-
Ai niin ja lisäyksenä vielä se, että 4 metrin pumppu ei riittänyt, vaan jouduttiin päivittämään 6 m pumppuun. Ongelmana oli se, että kun Lämpöässä käynnistyi, niin viilennyshaaran pumppu ei jaksanut imeä omaa osuuttaan. Viilennyshaara on sijoitettu Valloxin ohjeiden mukaan, siten että kaivolta tuleva neste haarautuu sekä pumpulle että IV-koneellen. Paluu pumpun jälkeen.
Wilolta kerrottiin, että 99 % ongelmat johtuvat näissä tapauksissa siitä, että maapiirissä on ilmaa tai paineet liian alhaiset. Voi olla, että minullakin olisi viilennyshaara pelannut ilman pumpun vaihtoa isompaan. Nyt on paineet nostettu noin 1,5 kg ja ilmattu uudestaan, kun alussa oli ilmauksen kanssa ongelmia.
-
Meillä on rakennusprojekti sokkelivaiheessa ja olen juuri lyömässä lukkoon IV-konetta ja MLP:a. Koneeksi on hyvin tod.näk. tulossa juurikin 150 SE MLV. ...
Jos haluat ilmanvaihdon joka ei pätki, niin valitse uudempi 145 ja erillinen maapatteri. 145 ei pätki tuloilmaa vaan tekee sulatuksen sähköllä tarpeen mukaan. Esilämmityksen kannalta patterin mitoituksella ei ole suurta merkitystä. Pienelläkin teholla sulatuksia tarvitaan ainoastaan kovimmalla pakkasilla. Ihmettelen, että Vallox edelleen myy Suomen olosuhteisiin vanhan mallin koneita, vaikka parempaa tekniikka on jo uusissa malleissa. 150:stä ei saa toimimaan ilman tuloilman pätkimistä, vaikka keruupiiri olisi miten mitoitettu. Kenno on tehokas ja jäteilma tippuu pätkimisrajalle (oletus 3 C) jo lähes nollakelissä. Hintakin on lähes sama: 150 MLV vs. 145+maapatteri.
-
Vaihtoventtilukone..? Tämä ei sano mitään, lueskeltava lisää...
Mutta jos vielä kysyisi hieman yleisemmällä tasolla ensin; Minkälaisia taloja tällä omaa vastaavalla ratkaisulla okette viilentäneet? Jos keruupiiri on MLP:n etupuolella, liuos on aika vakiosti jonkun asteen yli nollan kesällä. Kennoa on tässäkin ketjussa mainittu hieman tehottomaksi, riittääkö tuossa viilennysteho? Torppa 176m2 yhdessä kerroksessa ja etelän puoleista ikkunapintaakin löytyy jonkin verran. Tavoitteena n. 3-4 astetta alle ulkolämpötilan.
-
Vaihtoventtilukone..? Tämä ei sano mitään, lueskeltava lisää...
Yksinkertaisesti sanottuna vaihtoventtiilikone on sellainen joka lämmittää joko taloa tai käyttövettä, molempia se ei pysty tekemään samanaikaisesti (poikkeuksiakin on).
Yleensä kaikki valmistajat tekevät näitä vaihtoventtiilikoneita mutta suomalaisvalmistajat suosivat ns. tulistuspumppuja (poikeuksiakin on).
-
Ei tuo Vallox+maaviileä mikään tykki ole, mutta kyllä sillä pärjää. 30 asteen helteessä eron jo huomaa kevyesti, kun tulee ulkoa sisään viileään.
Tämä kokemus on viime kesältä, kun arasti pidin pyyntiä 17 asteessa Valloxin ohjeiden mukaan ettei kondensio-ongelmat iske. LVI-suunnittelijan kanta oli, että kun kanavat on kunnolla villoitettu foliopäällystevillalla ja teipattu huolellisesti laadukkaalla teipillä, voi koneesta ottaa kaikki irti. Ensi kesänä kokeillaan, mikä on vaikutus.
Maasta tuleva neste noin viiden asteen luokkaa kesällä, muistaakseni.
170 m2 yhdessä tasossa ja vain kolme ikkunaa etelään, loput katosten alla varjossa.
-
Nyt kun ollaan saatu talvi ja pakkaset, niin tekisi mieli kysyä ko ilmanvaihtokoneen asetuksista.
Talomme on rakennettu 2012/13. Lämmitysmuotona on maalämpö lattialämmöllä. Lämpöpumppuna on Viessmann vitocal 333G ja ilmanvaihtokoneena Vallox Effect 150 SE MLV. Asuinpinta-alaa noin 160neliötä. Ilmanvaihtokanavien huoneistoputkitus on hoidettu Vallox Bluesky putkituksella.
Minkälaiset asetusarvot tulisi tuohon ilmanvaihtokoneeseen laittaa? LVI asentajien toimesta laite on jonkinlaisissa arvoissa, mutta nyt talvikaudella sisäänpuhallettavan ilman lämpötila vaihtelee 13-36 väliltä, pyynnin ollessa 17 astetta. Iv koneessa on sähköpatterimallinen jälkilämmitys. Normaalinopeus puhallukselle on asetettu 4ksi. Jälkilämmitys on päällä. Asetuksissa tulopuhallin seis 03, hystereesi 1 ja etulämmitys 05.
Lämpöpumpulle on laitettu asetuslämmöksi 22 astetta.
Mielestäni sisäänpuhallettavan ilman lämpötila vaihtelee liiaksi, mistä lähtisin vikaa etsimään? Suodattimet vaihdettu marras-joulukuun taitteessa.
-
Minkälaiset asetusarvot tulisi tuohon ilmanvaihtokoneeseen laittaa? LVI asentajien toimesta laite on jonkinlaisissa arvoissa, mutta nyt talvikaudella sisäänpuhallettavan ilman lämpötila vaihtelee 13-36 väliltä, pyynnin ollessa 17 astetta. Iv koneessa on sähköpatterimallinen jälkilämmitys. Normaalinopeus puhallukselle on asetettu 4ksi. Jälkilämmitys on päällä. Asetuksissa tulopuhallin seis 03, hystereesi 1 ja etulämmitys 05.
Lämpöpumpulle on laitettu asetuslämmöksi 22 astetta.
Mielestäni sisäänpuhallettavan ilman lämpötila vaihtelee liiaksi, mistä lähtisin vikaa etsimään? Suodattimet vaihdettu marras-joulukuun taitteessa.
Tuloilman lämpötilan seilaus johtuu todennäköisesti tuloilman puhaltimen pätkimisestä eli LTO:n sulatuksista. Kannattaa varmistaa että MLV-patterissa varmasti neste kiertää, myös silloin kun MLP on käynnissä. Joillakin on ollut ongelmia saada neste kiertämään patterin kautta silloin kun MLP on käynnissä. Jos MLV-patteri ei yhtään lämmitä, niin pätkiminen ja seilaaminen alkaa noin -8c...-12c pakkasella. En osaa sanoa millä kelillä pätkiminen alkaa, jos MLV-patterissa on hyvä kierto...(-20c?).
Sulatuksen hystereesi on aika pieni, itse kokeilisin nostaa 1=>2. Ykkösellä pätkiminen on todennäköisesti aika tiuhaa...
-
Tästä päästäänkin seuraavan kysymykseen. Valloxin ohjekirjassa on seuraavaa: "Nestekiertoisen MLV-patterin etulämmitystoiminnan ohjaus poikkeaa sähköisen etulämmityspatterin ohjauksesta.... Asetusarvon tulee olla pienempi kuin lämmönkeruupiiristä tulevan nesteen lämpötila."
Onko kyseessä nyt sitten mikä lämpötila, se mikä nousee maalampöpumpulle kaivosta vai se mikä lähtee lattiakierrolle? Eli jos kaivolta nousee 2 asteinen neste niin tulisiko tuon etulämmitysarvon olla sitten tyyliin 01?
-
Eli jos kaivolta nousee 2 asteinen neste niin tulisiko tuon etulämmitysarvon olla sitten tyyliin 01?
Jep. Ei siinä muuta kriisiä voi syntyä kuin se, että jos neste onkin ilmaa kylmempää niin eihän se lämmitä vaan viilentää. Toinen juttu on, että esilämmitys pienentää LTO-kennon yli vaikuttavaa lämpötilaeroa, jolloin kennon talteenotto pienenee. Eli siis jos vaikka poistoilma on 20C, ulkoilma 0C, kennon lämpötilahyötysuhde 60% ja keruun lämpötila 5C niin jos esilämmitystä ei käytetä niin lämpötilaero kennon yli on 20K ja siitä 60% on 12K. Se on siis lämpötila minkä verran poisto jäähtyy ja tulo lämpenee. Eli jäteilman lämpötilaksi tulee 8C ja tuloilmaksi 12C.
Jos nyt sitten käyttää esilämmitystä ja se lämmittää raitisilman vaikka lukemaan 3C niin silloin lämpötilaero LTO:n yli on 17K ja siitä 60% 10,2K eli tuloilman lämpötilaksi tulee 3C + 10,2K = 13,2K ja jäteilmaksi 20C - 10,2K = 9,8C. Puhalletaan siis enemmän lämpöä harakoille kuin ilman esilämmitystä. Toisaalta jos ajatellaan, että keruussa on äärettömästi lämpöä tarjolla niin saahan tuolla hieman lämpimämmän tuloilman.
-
Ainakin minulla, vesikiertoinen jälkilämmitys, on pyynti säädetty 28 asteeseen. Syynä siihen on se, että jos pyynti olisi pienempi sulkisi toimilaite jatkuvasti patterille menevää vesimäärää ja tämä aiheuttaa huojuntaa.
Nyt kun pyynti ei ikinä saavuta pyydettyä lämpötilaa pysyy toimilaite auki ja lämpötila vakiona (noin 19 -22 astetta) riippuen ulkolämpötilasta.
Itselläni on tulopuhallin seis +2, pyynti +28, hystereesi 3, etulämmitys +5
Maapiirin käynnistymislämpötilaa pohdittiin täällä http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5050.msg61798#msg61798 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5050.msg61798#msg61798)
-
Ainakin minulla, vesikiertoinen jälkilämmitys, on pyynti säädetty 28 asteeseen. Syynä siihen on se, että jos pyynti olisi pienempi sulkisi toimilaite jatkuvasti patterille menevää vesimäärää ja tämä aiheuttaa huojuntaa.
Meillä ei toimilaite aiheuta huojuntaa, pelkästään MLP:n toiminta. Tuota huojuntaa ei voi meidän järjestelmästä poistaa pitämällä pyynti täysillä, koska kiertoveden lämpötila vaihtelee tilanteesta riippuen (MLP on/off) ja ajoittain kierto pysähtyy (käyttövesi). Mitään haittaa en ole tuon vaihtelun havainnut aiheuttavan.
Tiheä ja jatkuva pätkiminen kovalla pakkasella (-20c.-35c) sen sijaan aiheuttaa ajoittaista vedon tunnetta, kovaa alipainetta ja tunkkaisen ilman. Tuon takia on MLV-patterin haaveissa. IV-suunnittelija olisi välttämättä halunnut laittaa sähköisen etulämmityksen edellä mainituista syistä. Pienemmillä pakkasilla pätkimistä saa hieman vähennetty pyyntilämpötilan nostamiselle...ainakin meidän koneessa jälkilämmityksen energiasta osa menee suoraan jäteilman mukana harakoilla.
-
Itse olen säätänyt jälkkärin niin, että aluksi pyynti täysille ja sitten kuristamaan patterin kiertoa kunhan toimilaite on auennut ensin täysin. Kuristamalla haetaan suurin haluttu lämpötila. Sitten kun pyynnin laittaa haluamakseen niin huojunta on maagisesti pienentynyt huomattavasti olettaen, että haettu max. lämpötila ei aivan hirveästi poikkea asetellusta pyynnistä.
-
Kiitos näistä vinkeistä. Selvitellään asiaa. Voihan se olla, että kenno on päässyt jäähän vaikken kyllä päällisin puolin huomannut sen kovin jäiseltä näyttävän.
-
Minä olen kanssa etsinyt tuohon IV-koneeseen sopivia asetuksia asteen välein testaamalla. Tyytyväisenä ajelin pari päivää tuloilmapuhallin 1 / hystereesi 2 asetuksilla kun välillä kävin katsomassa että kenno näyttää sulalta. Se tosiaan vain näytti siltä kun ihmettelin tuloilman tippumista 13 asteeseen. Nostin tulopuhaltimen rajan ylös että pelkkä poisto pyörii ja laitoin koneeseen kierroksia niin sellanen pari litraa tuli kennosta vettä sulaessaan. Eli oli jäätynyt ne kennojen välit pikkuhiljaa umpeen mutta päällisin puolin näytti hyvältä. 2/2 asetuskin on ihan rajoilla että jäätääkö, mutta 3/2 on ollut toimiva. Tuloilma on 18-19 kun ulkoa tulee -10- -15 asteinen ilma sisään. Kaivolta tulee -1 -+1 asteista vettä MLV-kennolle ja jälkilämmitystä ei ole. IV-putket kun kulkee höyrynsulun sisällä niin tuloilmaventtiilistä mitaten lämpötila on 20-21 astetta.
Eli se että tuloilmapuhallin katkaisee jo plussan puolella, ei takaa sitä etteikö kenno voisi jäätyä. Kennon pintahan on ainakin jostain kohtaa pakkasella vaikka sen läpi virtaava ilma pysyisi plussalla. Ja sitten kun jäätyminen alkaa, niin se leviää pikkuhiljaa koko kennoon ja ilmanvirtaus vähenee samalla. Sitten se onkin lopullisesti tukossa. Älyä kun olisi enemmän niin tuon voisi tehdä ehkä toisin mutta ihan ok se on noinkin.
Jos tuloilma heiluu kymmenkunta astetta, niin voisiko johtua siitä että tuloilma katkaistaan, ja vastus on sillä hetkellä vielä aika kuuma. Siitä sitten nousee hetken aikaa kuumaa ilmaa ylöspäin. Anturihan ei ole kovinkaan kaukana. Eli todellinen tuloilma on venttiililtä mitattuna hyvinkin stabiili, vai onko? Kennon sulatuksesta kilpijoen kannattaa aloittaa kun kerran noin kylmäksi tuloilman saat.
-
Vaihtoventtilukone..? Tämä ei sano mitään, lueskeltava lisää...
Mutta jos vielä kysyisi hieman yleisemmällä tasolla ensin; Minkälaisia taloja tällä omaa vastaavalla ratkaisulla okette viilentäneet? Jos keruupiiri on MLP:n etupuolella, liuos on aika vakiosti jonkun asteen yli nollan kesällä. Kennoa on tässäkin ketjussa mainittu hieman tehottomaksi, riittääkö tuossa viilennysteho? Torppa 176m2 yhdessä kerroksessa ja etelän puoleista ikkunapintaakin löytyy jonkin verran. Tavoitteena n. 3-4 astetta alle ulkolämpötilan.
Ei se riitä jos oikeasti viilentää haluat. Eri juttu sitten jos talon suunnittelussa on otettu huomioon auringon vaikutus. Mutta jos etelään on isot ikkunat niin vaikka olis kuinka hyvät U-arvot ym. niin kyllä se yli 25 asteen menee helposti. Ota konvektori niin ei tarvi kalliita eristeitä IV-putkiin. Ei se estä silti MLV-patterin käyttämistä. Asetat kesällä vaikka tuloilmatavoitteeksi 20 niin ei kondensoi putkiin ja MLV-patteri kuivaa tuloilmaa jonkin verran ja esilämmittää talvella.
-
Minä olen kanssa etsinyt tuohon IV-koneeseen sopivia asetuksia asteen välein testaamalla. Tyytyväisenä ajelin pari päivää tuloilmapuhallin 1 / hystereesi 2 asetuksilla kun välillä kävin katsomassa että kenno näyttää sulalta. Se tosiaan vain näytti siltä kun ihmettelin tuloilman tippumista 13 asteeseen. Nostin tulopuhaltimen rajan ylös että pelkkä poisto pyörii ja laitoin koneeseen kierroksia niin sellanen pari litraa tuli kennosta vettä sulaessaan. Eli oli jäätynyt ne kennojen välit pikkuhiljaa umpeen mutta päällisin puolin näytti hyvältä. 2/2 asetuskin on ihan rajoilla että jäätääkö, mutta 3/2 on ollut toimiva. Tuloilma on 18-19 kun ulkoa tulee -10- -15 asteinen ilma sisään. Kaivolta tulee -1 -+1 asteista vettä MLV-kennolle ja jälkilämmitystä ei ole. IV-putket kun kulkee höyrynsulun sisällä niin tuloilmaventtiilistä mitaten lämpötila on 20-21 astetta.
Itse olen myös ihmetellyt vastaava tuloilman hyötysuhteen vaihtelua. Sitä on tapahtunut myös plussakeleillä, joten välttämättä jäätymisestä ei ole kysymys. Epäilen, että vesi tiivistyy kennoon ja ei lähde kaikkialta liikkeelle kuin kovimmalla puhallin nopeudella. Syksyllä kun irroitin kennon, niin kennoa ravistamalla kastelin housut eli vettä tuli silloinkin paljon. Jäätyminen pitäisi näkyä kennon pinnassa. Jäätyminen näkyy tuloilmassa tasaisena laskuna ja jäätyminen ei pysähdy, jos sulatusta ei lisätä. Kun taas vesi kennossa huonompana hyötysuhteena, joka ei parane vaikka sulatusta lisätään. Jää ja vesi kennossa heikentää poistoa, joten pienenä vaarana on, että talo voi muuttua ylipaineiseksi. Pidin hetken oman koneeni puhallinta 8:lla ja vaikutus oli myös huomattava. Tuloilman hyötysuhde parani: 70% -> 80%, tuloilma 12.8C -> 15.8C.
-
Kun taas vesi kennossa huonompana hyötysuhteena, joka ei parane vaikka sulatusta lisätään. Jää ja vesi kennossa heikentää poistoa, joten pienenä vaarana on, että talo voi muuttua ylipaineiseksi. Pidin hetken oman koneeni puhallinta 8:lla ja vaikutus oli myös huomattava. Tuloilman hyötysuhde parani: 70% -> 80%, tuloilma 12.8C -> 15.8C.
Meillä pienennettiin mittausten yhteydessä poistopuolen tehoja 20:een ennen kuin kämppä saatiin balanssiin eli hieman alipaineiseksi. Lähtöarvot 100 % poisto ja 100 % tulo tekivät niin kovan alipaineen, ettei edes takkaa voinut poltella, vaikka sillä on oma korvausilmakanava.
-
Ajattelin laittaa tähän vertailun vuoksi oman iv-koneen käppyrät tiistailta. Mun iv-kone on pyöriväkennoinen Enervent Pandion eco ECE. Sähköinen jälkilämmitys on asetettuna OFF-tilaan. Etulämmitystä ei ole. Ajan konetta 2-nopeudella (max. 4).
Käppyrässä näkyy n. klo 12.30:n kohdalla outo piikki, kun halusin tarkistaa, onko kenno ollenkaan jäässä. Ei ollut.
-
Ajattelin laittaa tähän vertailun vuoksi oman iv-koneen käppyrät tiistailta. Mun iv-kone on pyöriväkennoinen Enervent Pandion eco ECE. Sähköinen jälkilämmitys on asetettuna OFF-tilaan. Etulämmitystä ei ole. Ajan konetta 2-nopeudella (max. 4).
Käppyrässä näkyy n. klo 12.30:n kohdalla outo piikki, kun halusin tarkistaa, onko kenno ollenkaan jäässä. Ei ollut.
Jos vertaan kuvaajan hyötysuhteita omaan 150:een, niin kokonaishyötysuhde on lähes täsmälleen sama n. 80%. Tulo- ja -poistoilman hyötysuhteissa luvut ovat päinvastoin. Tämä voisi selittyä sillä, että pyöriväkennoisessa on enemmän vuotoa poistopuolelta tulopuolelle. 150:ssä jäteilman saa pidettyä yhtä kylmänä (n. -5 C) pidempiä aikoja, jos sisäilma on kuivaa. Koneen asetuksissa -6 C on miniarvo jäteilmalle, joten sitä ei voi alittaa.
-
Jos vertaan kuvaajan hyötysuhteita omaan 150:een, niin kokonaishyötysuhde on lähes täsmälleen sama n. 80%. Tulo- ja -poistoilman hyötysuhteissa luvut ovat päinvastoin. Tämä voisi selittyä sillä, että pyöriväkennoisessa on enemmän vuotoa poistopuolelta tulopuolelle.
Olen laskenut hyötysuhteet näin:
Tuloilman hyötysuhde: (Tuloilman lämpötila - Ulkoilman lämpötila) / (Poistoilman lämpötila - Ulkoilman lämpötila) * 100
Poistoilman hyötysuhde: (Poistoilman lämpötila - Jäteilman lämpötila) / (Poistoilman lämpötila - Ulkoilman lämpötila) * 100
Kokonaishyötysuhde: Molemmat hyötysuhteet summataan yhteen ja sitten jaetaan kahdella.
Jos joku löytää tästä laskutavasta jotain kommentoitavaa, niin saa sanoa. :)
-
Ajattelin laittaa tähän vertailun vuoksi oman iv-koneen käppyrät tiistailta. Mun iv-kone on pyöriväkennoinen Enervent Pandion eco ECE. Sähköinen jälkilämmitys on asetettuna OFF-tilaan. Etulämmitystä ei ole. Ajan konetta 2-nopeudella (max. 4).
Käppyrässä näkyy n. klo 12.30:n kohdalla outo piikki, kun halusin tarkistaa, onko kenno ollenkaan jäässä. Ei ollut.
Tätä pohdin minäkin vielä koneeksi. Sittenkin. Tämä on niin epätekninen kommentti kuin vain voi olla, mutta... Joku tuossa Valloxissa minua kiusaa. Ehkä se esilämmitys tai -jäähdytys liuoksella.
Taidan päätyä joka tapauksessa siihen, että jälkilämmitys on sähköllä ja viilennyspatteri tulee erikseen. Perusteena viilennystehon takaaminen on kriteereissä melko korkealla, eivätkä konvektori tai ILP ole vaihtoehtoina mukana tässä päätöksenteossa.
Enervent on kallis, mutta luulen että tämän rakennusprojektin konkurssissa tuo ei enää vaikuta kokonaisuuteen merkittävästi... Luotettavan kuvan siitä olen saanut useiden tuntien penkomisella täältä ja muualta.
Joku oli sitä mieltä, enkä ole löytänyt asialle mistään vahvistusta tai kumoamaan sitä, että sähköllä jälkilämmittävässä Pandion Ecossa olisi viilennyspatteri koneessa itsessään?
Ilmeisesti ECE-koneestakin sai nuo käyrät ulos koneelle, ei ole pelkkä eAirin ominaisuus?
Joka tapauksessa vaikuttava tuo sinun käyttötapasi, ei jäätymistä.
-
Pohdin itsekin esi-/jälkilämmityksen tarpeellisuutta pyöriväkennoisella. Totesin että ei kannata.
Kannattaa plärätä tuo ketju läpi: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=17962.0 (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=17962.0)
-
Kohtuullisen pienellä sähkönkulutuksella tuo Vallox menee. Vuorokauden kulutus 1,7 kwh. Siinä on mukana vielä etupatterin kv-pumppu. Muutama tunnin oli tosin pois päältä, kun takkaa polttaa, mutta mittarin mukaan vähän reilu 60 wattia tunnissa.
Ilmeisesti ne kovat kulutuslukemat, joihin netissä on törmännyt liittyvät sähkövastusmalleihin. Mulla on vielä poistopuolen tehot tiputettu 20%:een, joten sekin tosin tiputtaa kulutusta.
Pätkimisongelmakin on aika pientä yli 10 pakkasilla, kun ilma on aika kuivaa. Avasin laitteen ja vähän kennon reunoilla oli jäätä. Pätkimistäkään ei käytännössä edes huomaa, kun sisääntuleva ilma on pysynyt lähes aina samoissa (19-21) kelistä riippumatta.
Asetukset:
etulämmitys 5
hystereesi 2
tulopuhallin seis 2
pyynti 28
Huippuimuri veti kyllä jäähän, joten sille täytyy keksiä jotakin. Kahdella perhospellillä varustelu ei tainnut olla hyvä ajatus ja nyt alapään pelti lähtee mäkeen. Ehkä sinne sitten nousisi vähän lämmintä, kun ei käytä ja pitäisi sulana.
-
Huippuimuri veti kyllä jäähän, joten sille täytyy keksiä jotakin. Kahdella perhospellillä varustelu ei tainnut olla hyvä ajatus ja nyt alapään pelti lähtee mäkeen. Ehkä sinne sitten nousisi vähän lämmintä, kun ei käytä ja pitäisi sulana.
Itsellä tulossa myös huippari. Onko kysessä 1 vai 2 kerroksinen talo? onko pellit tiiviitä vai niitä muovisia rimpuloita?
-
Pellit on metallia. Vilpen ohje on käyttää 0,5 - 1 h liesituuletinta käytön jälkeen kuivauksen vuoksi, mutta eihän sitä kukaan jaksais niin kauan kuunnella. Alaperhonen on ainakin otettu pois, jotta lämpö nousisi ylös. Ei kyllä vedä vielä.
Tokan päivän kulutus 1,86 kW. Hetkellisesti nostaa 200 watin tietämille ja muuten noin 60 w. Ehkä tuo on se sulatusjakso. Vaikuttaakohan ilmamääriin tuo jään kertyminen kennon reunoille. Tuntuvat olevan aika samalla tavalla aina kun koneen aukaisee.
-
Enervent on kallis, mutta luulen että tämän rakennusprojektin konkurssissa tuo ei enää vaikuta kokonaisuuteen merkittävästi... Luotettavan kuvan siitä olen saanut useiden tuntien penkomisella täältä ja muualta.
Ei se nyt niin kallis ole, Vallox 150 maksaa n. 2200 euroa ja Enervent 3000 euroa. Tinkaamalla saat varmasti halvemmalla. Itse hankin tuon Enerventtini 2013 tammikuussa muistaakseni n. 2500-2600 euron pintaan K-Raudasta.
Joku oli sitä mieltä, enkä ole löytänyt asialle mistään vahvistusta tai kumoamaan sitä, että sähköllä jälkilämmittävässä Pandion Ecossa olisi viilennyspatteri koneessa itsessään?
Ei ole varsinaista viilennyspatteria. Ehkäpä se joku on käsittänyt asian väärin seuraavan asian suhteen: Enerventissä on mahdollisuus kuumina kesäpäivinä kytkeä lämmön talteenotto päälle, jolloin talossa oleva viileä ilma palautuu takaisin sisälle.. Oma käsitys on se, että mihin tahansa Pandioniin voi laittaa jälkeenpäin lämmityspatterin ja niitä onkin Enerventin sivuilla useita erilaisia. Ymmärtääkseni patteri laitetaan tuonne oikeaan alakulmaan (ekaks pitää ottaa se valkoinen peitelevy pois ja sen takana oleva sähkölämmitteinen jälkilämmityspatteri)..
Ilmeisesti ECE-koneestakin sai nuo käyrät ulos koneelle, ei ole pelkkä eAirin ominaisuus?
Ei, tuo on mun itsetekemä systeemi, DS1820 anturit + Raspberry Pi + taloLogger. Kuvassa näkyy se mun systeemi. Ei ole vielä siistitty loppuun asti, johtojen sekamelskaa. :) Laitoin anturien päälle uretaania, se vaikutti mittaustuloksiin n. asteen verran estäen huonelämpötilan vaikutuksen.
Joka tapauksessa vaikuttava tuo sinun käyttötapasi, ei jäätymistä.
Odottelen vielä kunnon pakkasia, -20/-25 astetta, niin silloin nähdään, tapahtuuko jäätymistä.
-
Mitenköhän tuon lämmötalteenoton päällelaitto Valloxissa mahtaisi aiheuttaa jäähdytystilanteessa? Olisiko siitä apua?
-
Asetuksilla tulokatkaisu 3 ja hystereesi 3 meni kenno kuitenkin jäähän. Muutama päivä siihen meni mutta nyt oli jo aika tukossa ja noin puolitoista litraa valui vettä kun sulattelin kennon. Taas nostettava asteella, eli 4/3. Katotaan riittääkö nyt.
-
Nyt kenno on pysynyt sulana. Het alkoi kiinnostamaan tuonkin tuunaus. Toki asiaa on tutkittu varmasti tehtaallakin, mutta jos 10 pakkasasteen alapuolella tulopuhallin käy enää 50% ajasta. Loput menee taukoihin ja kennon pitämiseen lämpöisenä, ei siis sulattamiseen, koska sitä ei saa näemmä päästää jäähän. Teen nyt testiä, jossa tulopuhaltimen katkaisu on -6 asteessa, eli ei häiritse toimintaa. MLV-patteri päällä, kaivosta 0-asteinen litku. Arvot on:
Ulko -15 Sisä +22
Tulo +15 Jäte -02
Umpijäisen kennon sulattaminen kesti noin 10-15 minuuttia. Katotaan nyt kauan menee että tuloilma alkaa kylmentyä, eli kenno jäätyä. Veikkaan kuitenkin muutamaa tuntia.
Eli ideana: jos olisi joku anturi joka käynnistäisi sulatuksen vasta kun kenno on oikeasti jo jäätynyt alareunasta, niin eikö kokonaishyötysuhde voisi olla parempi?
-
Imuroin Pandionin suodattimet puhtaiksi kaikesta saastasta ja heti parani tuo tuloilman hyötysuhde huomattavasti verrattuna edelliseen käppyrään.
Tarkistin äsken, että onko jäätä missään. Ainoastaan hieman yhdessä nurkassa jäteilmakanavassa, ei vaikuta lainkaan koneen toimintaan. Itse kenno on edelleen täysin sulana. Käppyröiden perusteella Pandion ei tee näitä sulatuksia lainkaan.
-
Täällä oli menny kenno jäähän. Otin kennon kokonaan pois ja sulattelin sen autotallissa. Jälkilämmitys on sähköpatterilla. Asetukset oli muistaakseni
Tulo seis 2
Hystereesi 3
Pyynti 22
Etulämmitys 6
Kun kerran käytössä on MLV-esilämmituspatteri/kenno, niin mikä pitää laittaa etulämmitykseksi? Kaivoilta tulee aika lailla 0, en tosin ole seurannut.
-
Kun kerran käytössä on MLV-esilämmituspatteri/kenno, niin mikä pitää laittaa etulämmitykseksi? Kaivoilta tulee aika lailla 0, en tosin ole seurannut.
Itse olen käyttänyt digitissä tällästä logiikkaa:
sisä - ((sisä-ulko)*LTO) = jäte
Eli siis tuolla saa haarukoitua jäteilman lämpötilan ja tähdätään yli nollan jos halutaan estää varmasti jäätyminen. LTO on siis kennon lämpötilahyötysuhde. Esim. 80% hyötysuhteella ja 21C sisäilmalla n. -5C ulkoilmassa jäteilma on vielä juuri yli nollan. Tuossa siis yksinkertainen raja-arvo, mistä alaspäin on tarvetta esilämmitykselle.
... ja sitten mihin se riittää? En tiedä mihin Veabin kennoon 150 SE MLV:n kennoa vertaisi, mutta digitin MLV-kenno on suurinpiirtein verrattavissa CWK-125 kennoon. Sitten jos Veabin mitoitussoftalla laskee niin 0C viinalla pitäisi 60l/s ilmavirta saada täydellä (0,08l/s) virtaamalla lämpiämään n. -13C ulkolämpötilasta asti tuohon -5C lukemaan. Eli tuossa tapauksessa esilämmityksen teho on riittämätön -13C:ta kylmemmillä ilmoilla.
Mulla kun on digitissä niin paljon huonompi kenno niin se hoitaa jo itsessään tuon jäätymiseneston. Digitin jäteilma menee 21C sisäilmalla pakkaselle vasta -14C ulkolämpötilassa ja MLV-patteri pystyy lämmittämään 0C viinalla ilman tuohon lämpötilaan -35C ulkolämpötilaan asti. Silloin tosin esilämmitystä varten otetaan kaivosta liki 2kW jatkuvaa tehoa ja kun tuohon päälle tulee käyntijaksot vielä niin onpahan kaivo kovilla.
Yksi ratkaisu olisi tietysti ohjata osa raitisilmasta LTO:n ohi ja lämmittää se sitten vaikka jälkkärillä. Ei vaan taida olla ihan helppo toteuttaa.
-
Meillä on Valloxin Digit SE2 -ilmanvaihtokone kahdella vesipatterilla. Ensimmäisessä patterissa kiertää maapiirin neste, toisessa lattialämmityspiirin neste. IV-kanavat ovat eristettyä Uponorin muoviputkea. Hellepäivinä tuloilma jäähtyy Valloxin näytön mukaan 2-3 astetta (enemmänkin, jos käyttää pieniä tehoja). Olisin kuvitellut jäähdytystehon suuremmaksi, mutta ilmeisesti lämpöä vuotaa poistopuolelta ja puhallin lämmittää sekin ilmaa. Kosteutta poistuu tuloilmasta jäähtymisen myötä.
Kokonaisvaikutus jää aika vaatimattomaksi, kun talo on mäellä ja aurinko paistaa esteettömästi eteläseinän isoihin kahden kerroksen korkuisiin ikkunoihin. Varmaan tyhjää parempi, mutta ei todellakaan riitä "pelastamaan" 30 asteen helteillä.
Lämmityskaudella tuloilma lämpenee mukavasti enkä ole huomannut, että Vallox pätkisi tulopuhallinta missään tilanteessa. Näyttöä tuijottamalla huomaa, miten tuloilman lämpötila heittelee sen mukaan, milloin maalämpöpumppu käy ja lämmittää vettä ja milloin ei. Valloxin oma säätö ei oikein pysy mukana nopeissa vaihteluissa. Muualta tätä vaihtelua en ole huomannut kuin näytöstä, luultavasti tuloilman lämpötila tasaantuu kanavissa ja kun nenä ei muutenkaan ole tuloventtiilissä kiinni, ei asia ole häirinnyt.
-
Meillä on Valloxin Digit SE2 -ilmanvaihtokone kahdella vesipatterilla. Ensimmäisessä patterissa kiertää maapiirin neste, toisessa lattialämmityspiirin neste. IV-kanavat ovat eristettyä Uponorin muoviputkea. Hellepäivinä tuloilma jäähtyy Valloxin näytön mukaan 2-3 astetta (enemmänkin, jos käyttää pieniä tehoja). Olisin kuvitellut jäähdytystehon suuremmaksi, mutta ilmeisesti lämpöä vuotaa poistopuolelta ja puhallin lämmittää sekin ilmaa.
Tällänen viritys auttaa:
(https://lh5.googleusercontent.com/-FyEIMt-tozY/Uw9-RGixS1I/AAAAAAAAAsY/8yIqD9dHzY0/s800/kesapelti-1.jpg)
(https://lh6.googleusercontent.com/-eHuu5nrf2BQ/Uw9-RqWYo9I/AAAAAAAAAsg/9Nmjz1NhMrM/s800/kesapelti-2.jpg)
Eli siis ongelmana on se, että kesäpelti ei ole tiivis eli kesäasetuksillakin osa poistoilmasta virtaa talteenottokennon läpi ja lämmittää juuri MLV-patterilla viilennettyä tuloilmaa. Tuo tiivistysteippaus parantaa tilannetta.
-
Tällä viikolla alkoi sitten tapahtua. Vallox lähestyi spostilla varmistaakseen osoitteen ja soitteli vielä perään, että asentaja tulee minun tapauksessa Tampereelta. Sopivat suoraan kanssani asennusajankohdan. Mitään aikaa ei vielä sanonut. Joku alan firma sieltä on tulossa tulee ja vaihtelee kesäpellin.
Samalla menee naapuritaloon, kun on saman talofirman paketti. Ovat vaan tällä hetkellä työkomennuksella, saapuvat vasta kesällä. Lupasin naapurille hoitaa sinnekin uuden mallin pellin. Pistetään sitten kuvia, kun jotain tapahtuu.
Jokos on asentaja käynyt, onko kuvia uudesta pellistä?
-
Ei ole käynyt eikä soittanut. Ehkä tulevat sitten kevväämmällä.
-
Mitä olette joutuneet maksamaan ko. Laitteen suodatinpaketista?
-
Olen tilannut täältä pari kertaa. Hyvin on toiminut. Otin Valloxin alkuperäispakkaukset.
https://www.suodatinkeskus.com/vallox-se150-effect-nro16-p-889.html
Tosin eiköhän ne tarvikesuodattimetkin toimi ihan yhtä hyvin.
https://www.suodatinkeskus.com/vallox-effect-p-45.html
Karkeasuodatinta saan töistä ja sitä vaihtelenkin 4 kertaa vuodessa.
-
Suodatinkeskuksen hinta 21,90 e on aika hyvä, kun ajattelee, että kalleimmillaan tuo maksaa yli viisikymppiä jossain verkkokaupassa.
Jotkut puhuvat painehäviöistä ym., mutta onko niissä nyt niin suurta vaikutusta lopputulokseen?
Starkin kautta saa alkuperäissuodattimia hintaan 36 euroa. Suodatinkeskuksella tulee vielä postikulut noin 9 euroa.
-
Starkin verkkokaupasta ei löytynyt ainakaan mitään, mutta ehkä kivijalkaliikkeestä sitten...
-
Starkin verkkokaupasta ei löytynyt ainakaan mitään, mutta ehkä kivijalkaliikkeestä sitten...
Pitää pyytää myyjältä tarjous, niin Starkki tilaa tukusta esim. Onniselta.
-
Itse olen tilannut omaan Valloxiin (Digit Se) suodattimet Suomen suodatinvalmisteelta.
http://www.suodatinvalmiste.com/
Verkkokaupassa ei tosin näy tuolle 150:lle olevan suodattimia ellei sitten jossakin toisessa Valloxin koneessa ole samat suodattimet.
-
140:n suodatinpakkaus käy siihen. Valloxin paketti 16. Pistin kyselyä suodatinvalmisteelle, josko saisivat tuotakin valikoimiinsa :) Tuskinpa tosiaan on eroa alkuperäisiin...
EDIT:
Ko suodatinsarja löytyy kyllä valikoimistamme - alkuperäisuodattimet
sarjana 1 x kasettiF7 + 2 G4 mattoa 25,80 € alv 0%.
Postimaksu 11€ sis. alv.
-
Ei ole käynyt eikä soittanut. Ehkä tulevat sitten kevväämmällä.
Minkä ikäinen kone kyseessä? Vieläköhän sais tuon pellin yli 2 vuotta vanhaan koneeseen "takuuna"?
-
Meidän kone on asennettu 2010 ;)
-
Tuommoinenkin löytyi, taitaa olla verkkokaupoista halvin.
http://www.suodatinpiste.fi/product/45/vallox-140--150-effect-se--suodattimet
-
Mikä on optimaalisin aika vaihtaa uudet suodattimet keväisin, jos ajatellaan että ne kannattaa vaihtaa vasta siitepöly kauden tms. jälkeen etteivät uudet suodattimet mene heti tukkoon?
-
Eletään aika haastavaa aikaa ilmanvaihdon säätämisen suhteen. Yöllä pakkasta ja päivällä voi aurinko lämmittää aika hyvin. Käytättekö koneessa olevaa kaskadisäätöä? Jälkilämmityksen laitoin tänään pois ja kennonohitus on +6. Maapiiriltä tuleva etulämmityksen sammumis
raja on +10
-
Onko tästä pellistä saatu jo ensimmäinen kappale loppukäyttäjälle? Mullekin lupasivat, mutta kesällä puhuivat, että menee ensi vuoden puolelle mahdollisesti.
mitään uutta kesäpellin osalta? kesäkausi lähestyy...
-
Ei ole tänne ainakaan mitään kuulunut.
-
Uusi kesäpelti paikallaan ;D viikonloppuna pääsee ehkä vetämään hanat kaakkoon ja nähdään mihin laite pystyy
-
Miten päin Digit 2 SE:n jälkilämmityspatterin venttiili toimii? Onko se auki toimilaitteen ollessa irti (kara ulkona) vai päinvastoin? Tuloilmapyyntö on 10 astetta ja kone puskee sisään 27-asteista ilmaa. Toimilaitteen osoitin on ala-asennossa eli venttiilin kara ulkona. Kesäpelti on talviasennossa. Lämmitystoiminto on pois päältä (merkkivalo ei pala).
Suljin vesikierron ulkopuolisella sululla ja tuloilma jäähtyi 15 asteeseen.. mutta saisihan tuo automatiikkakin pelata. :(
EDIT: Kone oli päättänyt mennä sähköpatterimodeen, jolloin se ei ohjannut toimilaitetta kiinni. Tähän malliin ei kuulemma ole tarjolla tiiviimpää kesäpeltiä, joten täytyy itse yrittää virittää jotain tiivistettä pellin reunaan tai rungossa olevaan vastakappaleeseen. Tälläkin hetkellä kone työntää sisään lämpimämpää ilmaa kuin ulkoa ottaa (+16 vs. +14), vaikka patterissa kiertää maaviileä ja putket ovat kylmiä.
-
Kesäpellin korjaussarja täälläkin asennettuna, eli alkup. kesäpellin päälle tuli toinen pelti mikä tiivistyy paremmin kennoa vasten.
Huom! ainakin omassa koneessa tilannetta olisi saanut parannettua helposti peltimoottorin rajoitinta säätämällä, siellä oli vielä varaa ajaa peltiä enemmän kiinni, tehdassäätö siis pielessä.. kannattaa tuo tehdä ensimmäisenä - eli kenno pois ja sieltä takaa pääsee käsiksi rajoittimeen.
-
Törkkääs pari kuvaa näytille, kun tänne Hämeeseen ei ole asentaja vielä ehtinyt :(
-
Noniin tänään tuli meillekin Tampereelta pari poikaa uusimaan kesäpeltiä. Kävin päästämässä kaverit lounaalle tekniseen tilaan. Tekevät samalla naapuriinkin päivityksen. Oli pojille ensimmäinen kohde, joten harjoitteluun menee tämä meidän tapaus.
Nopeasti kyselin vähän päivityksestä. Sinne tulee nykyiseen kesäpeltiin kiinni alumiininen pelti, jossa pieni parin asteen pokkaus toisessa reunassa. Lopuksi ilmeisesti tähän uuteen peltikompleksiin koko pellin peittävä 5mm "solumuovitarra". Pellin säätömoottorille oli "jigi" jolla tehtiin uudet kiinnityspisteet itse moottorille. Eli moottorikin vaihtoi vähän paikkaa. Pitää napsia pari kuvaa, kunhan tästä pääsen kotio.
Nyt onkin tarvetta jo viilennykselle... Cyanin värinen viiva kuvastaa ulkolämpöä.
(http://i.imgur.com/BMjDTIr.jpg)
EDIT: aamulla auronko heittää käppyrät kaakkoon, kun huitelee yli 30 asteen lukemissa. Tosin nopeasti sitten tasaantuu, kunhan anturi pääsee taas varjoon.
-
Tässä parit kuvat uudesta virityksestä. Olisihan tuo toteutettavissa ilman Valloxiakin. Mutta tosi hyvaa aftersales-palvelua. Laite hankittu kuitenkin vuonna 2010.
(http://i.imgur.com/7Uo0BZV.jpg)
(http://i.imgur.com/3HRvM2d.jpg)
Tuossa toisessa kuvassa näkyy, että on hieman taipunut tuo profiili. Tarttee se jossain välissä suoristaa.
Ensivaikutelma on kyllä aika hyvä. Tuloilman sai pysymään siellä 18 nurkilla vaikka eilenkin oli 26 lämmintä. Ensin ei meinannu viilennysteho riittää, kunne muistin laittaa Nibestä keruupumpun jatkuvalle ;)
-
Tässä parit kuvat uudesta virityksestä. Olisihan tuo toteutettavissa ilman Valloxiakin. Mutta tosi hyvaa aftersales-palvelua. Laite hankittu kuitenkin vuonna 2010.
Ensivaikutelma on kyllä aika hyvä. Tuloilman sai pysymään siellä 18 nurkilla vaikka eilenkin oli 26 lämmintä. Ensin ei meinannu viilennysteho riittää, kunne muistin laittaa Nibestä keruupumpun jatkuvalle ;)
Suorititko itse asennuksen? Pitikö moottorin paikkaa muuttaa?
Itsekkin juuri tilasin pellin "takuuseen" jahka postimies sen ensiviikolla saisi perille, niin pääsisi asennushommiin.
-
Tuloilma pyörii 15 kieppeillä. Nostokorkeus pitää olla 4 - 5 m muuten jää vähän korkeammaksi lämpötila
-
Tässä parit kuvat uudesta virityksestä. Olisihan tuo toteutettavissa ilman Valloxiakin. Mutta tosi hyvaa aftersales-palvelua. Laite hankittu kuitenkin vuonna 2010.
Ensivaikutelma on kyllä aika hyvä. Tuloilman sai pysymään siellä 18 nurkilla vaikka eilenkin oli 26 lämmintä. Ensin ei meinannu viilennysteho riittää, kunne muistin laittaa Nibestä keruupumpun jatkuvalle ;)
Suorititko itse asennuksen? Pitikö moottorin paikkaa muuttaa?
Itsekkin juuri tilasin pellin "takuuseen" jahka postimies sen ensiviikolla saisi perille, niin pääsisi asennushommiin.
Tampereelta tuli pari jamppaa jostain alan firmasta vaihtamaan. Takuuna siis ja samalla teki naapuriinkin samat asennukset, kun sama kone mutta hieman uudempi.
-
Tuloilma pyörii 15 kieppeillä. Nostokorkeus pitää olla 4 - 5 m muuten jää vähän korkeammaksi lämpötila
Mulla ei jaksanut pelkkä MLV:n pikkupumppu kierrättää keruuliuosta. On pakko pitää Nibestä jatkuvalla keruu. Pitää viikonloppuna tutkia, että miten viileää saa sisälle, kaivosta taisi eilen tulle 5 asteinen liemi, en tosin ole 100-varma.
-
Onko zeniitillä antaa Valloxilta jonkun yhteyshenkilön tiedot, jolta voisi moisen korjauksen tilata?
-
Onko zeniitillä antaa Valloxilta jonkun yhteyshenkilön tiedot, jolta voisi moisen korjauksen tilata?
Mirva Komulainen on minua kärsivällisesti auttanut ongelmissa. :) mirva.komulainen@vallox.com
-
Siinä tulee kyllä hyvät kuvalliset ohjeet jos itse asentelee, ei tarvitse erikoistyökaluja, hankalin homma voi olla kennon irroitus ja takaisinlaitto jos on kovin tiukassa.
-
Täällä kans soiteltiin Valloxille, tarkemmin sanottuna Jukka Jaloselle. Otin kuvat ja laitoin menemään tuon kaverin sähköpostiin. Uusi pelti tulee "takuuseen" mutta työstä maksan vissiin jonnin verran.
Oli noin 5-6 asteen heitto sisä ja poistoilmalla.
Tuon verran raotti: https://www.dropbox.com/s/nh65mmdhhbv08sf/2014-06-05%2015.30.17.jpg
Ehkä parin viikon sisällä asentajat käy laittamassa uuden pellin kiinni. Siihen asti paffiviritys suodattimen alaosassa.
-
Uusi pelti tuli postissa, eipä ollut ihme homma asentaa itse. Noin tuntiin tuohon asentamiseen kului aikaa kaikkineen.
Nyt on lämpötilat halutunlaiset.
Sain vielä uudet suodattimetkin "takuuseen". :D Hyvää palvelua Valloxilta.
-
Paljon olette saaneet väännettyä viilennystä irti? Täällä on maksimit eiliseltä 10 astetta viileämpää kuin ulkoilma.
Tavallisesti tuloilma on noin 7 - 8 astetta viileämpää kuin ulkoilma. Pyynti on niin alhaalla, kuin kone antaa eli 10.
-
28 oli taannoin ulkona ja 18 tuli sisälle. Nyt olen tyytyväinen :)
-
Joo, kyllä mullakin tuota luokkaa on eli maksimissaan noin kymmenen asteen pudotus ulkolämpötilaan verrattuna. Ero korostuu, mitä lämpimämpää ulkona on. Kompuran käydessä tulee vielä pari-kolme astetta kylmempää, kun haara on kytketty kompuran jälkeen.
-
Oletteko muuten jaksaneet mitata, mitä tuloilman lämpötila on tuloilmaventtiilillä huoneeseen puhallettaessa?
EDIT: Ulkoilma 22, lähtö IV-koneelta 15, tuloilma 18,5
-
Ulko 32
Tulo 18
Pyynti 17
Ihan hyvin.
muoks.
Uutta peltiä ei ole kuulunut, vaikka lupasivat valloxilta sellaisen. Nyt on pahviviritys ollut ja sisälämpötila 23 ja jäte 23. Ennen oli sen 23-24 ja 19 jäte.
Mennään pahvilla toistaiseksi ja kysellään joskus tässä siitä pellistä, kunhan jaksaa.
-
Ulko 30
Tulo 18
Jäte 25
Sisä 26
Pyynti 10
Kuivattava vaikutus taitaa olla suurin hyötypointti tässä, kun kuitenkin sisäilma tuntuu huomattavasti mukavammalta kuin ulko. Tuloilma ei laske alle 15 edes yöllä, vaikkka pyynti on niin alhaalla, kuin on varaa. Eli maksimitehot tuosta laitteesta tulee vaikka pyynnin pitäisi 15-17 kieppeilläkin.
-
Nyt loppuivat tehot kaivosta, sillä sisällä lämpötila jo 27,4. Liuoksen lämpötila noin kymmenen astetta, joka ei riitä tuottamaan tarpeeksi kylmää huoneisiin asti. Ulkona 29-30 ja sisääntuleva 19 astetta.
Mikä olisi järkevin vaihtoehto, koska näitä kelejä tulee varmaan tulevaisuudessakin?
Tällainen lisäpatteri tuloilmakanavaan?
http://www.talotarvike.com/kauppa/product_details.php?p=7110
http://www.vallox.com/maalampo-viilennyspatteri
Sen jos saisi kytkettyä samaan piiriin Valloxin kanssa, niin ei tarvisi kuin yhden kv pumpun?
Vai sitten siirrettävä jäähdytyslaite 300 euroa + sähkönkulutus päälle..
-
Koska sulla on jo kylmäkierto siellä niin lattiaviilennys kehiin. Vaatii yhden 30 euron lämmönvaihtimen ja hiukan putkitöitä. Ohjaukseen sitten löytyy automatiikkaa, vaikka luulen vähän että kun sitä tarvitaan vain hellejaksojen aikana niin siihen riittäisi ihan käsiventtiilit ja lämpömittarit. Lattiat kun vedät 20 asteiseksi niin loppuu kämpässä hikoilu.
Katseleppa tuota mun TREND-käyrää tuossa sigussa. Vihreä on oleskelutilojen ja oranssi kosteiden tilojen käyrä. Vihreä pysyy siksi korkealla että yläkerrassa meillä on lämpimämpi ja lisäksi sitä lämmittää autotallissa oleva maalämpöpumppu, joka on auringosta kuumana. Vihreä käyrä laski heti hieman viime yönä kun jätin autotallin nosto-oven 20cm auki ja autotalli jäähtyi (autotallissa 25,6C normisti).
Ilmanvaihdon ilmamäärillä ei taloa jäähdytetä. Meillä on ILP, ja sisäilma pidetään 23 asteessa. ILP syö tällä hetkellä 350 wattia.
Noita ilmanvaihdon kennoja saa ebay.de:stä muutamalla kympillä, mutta en keksi tähän hätään hakusanaa saksaksi.
-
Kuulostaa hyvältä. Kuvailetko vähän kytkentää niin esittelen asian putkimiehelle.
-
Kuulostaa hyvältä. Kuvailetko vähän kytkentää niin esittelen asian putkimiehelle.
Noiden käsiventtiilinen tilalle voi sitten kytkeä elektroniikkaa, jos haluaa tarkkaa säätöä. Lattiaan menevän veden jonkinlainen minimi on 18 astetta, jolla varmistetaan ettei tule kondenssia. Kannattaa siis menolinja varustaa lämpömittarilla.
(http://www.elisanet.fi/sailor/aurinko/j.jpg) (http://www.elisanet.fi/sailor/aurinko/j.jpg)
Tuosta tilaukseen. Suurempaa ei kannata ottaa koska silloin joudut kuristamaan kiertoa vaan turhanpäiten kun menovesi menee liian kylmäksi:
http://www.ebay.de/itm/B3-12-12-Edelstahl-Plattenwarmetauscher-Leistung-bis-25-KW-Solar-Pol-NEU-/141183526991?pt=L%C3%BCftungs_Klimatechnik&hash=item20df31a84f (http://www.ebay.de/itm/B3-12-12-Edelstahl-Plattenwarmetauscher-Leistung-bis-25-KW-Solar-Pol-NEU-/141183526991?pt=L%C3%BCftungs_Klimatechnik&hash=item20df31a84f)
Ehkäpä tuolle koijarille voi maksaa pari kybää välityspalkkiota: http://www.tori.fi/pohjanmaa/Lammonvaihdin_45_kW__Uusi_2262362.htm?ca=7&w=3&last=1 (http://www.tori.fi/pohjanmaa/Lammonvaihdin_45_kW__Uusi_2262362.htm?ca=7&w=3&last=1)
-
Onko kukaan tarkistanut tuleeko Valloxin etupatterilta vastaavia tehoja, mitä manuaali ilmoittaa?
Ulkona yön jäljiltä +19, tulo +16 (puhallinnopeus 3)
Illalla ulko 21 ja tulo 17 (nopeus 8)
Kaivon liuos tällä hetkellä noin +10 asteista.
Manuaalissa olevan grafiikan mukaan pitäisi tehoja irrota huomattavasti enemmän, mutta en tiedä voiko noin yksinkertaisessa laitteessa olla muuta vikaa kuin kesäpelti ja se on vaihdettu uuteen?
-
...mitenköhän mulla tulee niin pahuksen kylmää.. Tämä 23-24 sisälämpö tuntuu todella viileältä, kun pihalla on hitonmoiset helteet.
https://www.dropbox.com/s/7v140009rx6kl3y/2014-07-26%2014.56.44.jpg
-
Illalla ulko 21 ja tulo 17 (nopeus 8 )
Tuo tarkoittaa 585 watin tehoa. Ihan normaali haalennusteho ilmanvaihdon kautta toteutetulle maaviileälle. Tuolla lattiaviilennyksellä saat 10 asteisella kaivovedellä ilman mitään ongelmaa useita kilowatteja jäähdytystehoa. Ei tuota ilmanvaihtokoneen patteria kannata silti poiskytkeä, se poistaa varmasti kosteutta tuloilmasta.
Kesäpelti nyt on jotakuinkin tarpeeton kapistus. Edelleen joku asteen kahden ero IV-koneen virtauksilla on täysin merkityksetöntä markkinointituubaa.
Kohtahan ne helteet on ohi, kunhan tuo alkuviikon superhelle menee ohi ::)
-
Täytyy selvittää saako jostain valmista asennussarjaa. Kastepiste ja sen kontrollointi mietityttää.
-
Kesäpelti toimii kutakuinkin hyvin jos sisä ja jätelämmöt on samassa. Minulla esim nyt hieman valskaavalla pellillä:
Ulko 26 Sisä 23
Tulo 20 Jäte 22
Eli jotain jäähdytyksestä menee harakoille mutta en ole enää jaksanut ressata kun konvektori pitää kämpän viileänä.
Siirrettävää ilmastointilaitetta en hankkisi kun niidenkin tehot on vähän niin ja näin sekä sen hukkalämmön vieminen ulos joskus ongelmallista.
Lattiajäähdytyksen kokeilisin itselleni jos olisi kaksipiirinen systeemi mutta saa olla lämmintä tuo kiertovesi kylppärin lattian vuoksi.
Itse liputan konvektorille ja jos IV-jäähdytyksen laittaa niin huonon tehon vuoksi en enää tuhlaisi kanavien kondenssieristyksiin. Kosteutta tuo tulon viilennys poistaa ihan kohtuudella jos ei muuta hyötyä ole.
-
Täysin ei voi kompata toveri Opationia. Testasin juuri pahvilla uuden kesäpellin toimivuuden, vaikka silmämääräisesti oli hyvä. Ei fuskannut.
Ulko 27 Sisä 27
Tulo 19 Jäte 25
Eli vaikka pelti pitäisi olla tiivis, niin sisä ja ulko ovat eri. Tosin noin pienet erot voivat mennä jo mittavirheisiinkin?
En kyllä keksi mitään vikaa tuossa laitteessa, vaikka Valloxin käyrästön mukaan jäähdytystehoa pitäisi olla eri tavalla. Patteri on kylmä, kiertovesipumppu on kylmä, maalämpöneste noin +10, kesäpelti tiivis.
-
Sama tilanne Digit 2 SE:ssä, poistoilma jäähtyy anturien mukaan 1-2 astetta. Laitoin kesäpeltiin tiivistenauhan, lienee tiivis. Eristin kaikki mahdolliset paljaat peltiosat koneen sisältä ohuella solumuovilla. Ei apua. Kylmä vesi kiertää patterissa, tuloilma jäähtyy silti vain muutaman asteen (tai ei ollenkaan, jos ulkoilman lämpötila on 20 asteen luokkaa tai alle). Katsotaan vielä putkarin kanssa, jos jotain keksittäsiin.
-
Paljon glykolin lämpötila? Kevään viidestä asteesta on tultu reilusti ylöspäin. Siinä saattaa olla ratkaisu heikkoon tehoon, vaikka ei se Valloxin lupauksia kata silti. Pitäisiköhän reklamoida, jos saisi isomman patterin?
-
Täytyy selvittää saako jostain valmista asennussarjaa. Kastepiste ja sen kontrollointi mietityttää.
Saa tuohon jotain valmistakin härpytintä, joka maksanee tonnin plus:
http://ahlsell.tiedottaa.fi/asiakaslehti/ilmoitus-uponor-lattiaviilennys-tuo-maaperan-energian-tayskayttoon.html (http://ahlsell.tiedottaa.fi/asiakaslehti/ilmoitus-uponor-lattiaviilennys-tuo-maaperan-energian-tayskayttoon.html)
Lattiassa tapahtuvat muutokset ovat sen verran hitaita että minusta säädin on hiukka turha. Levari kannattaa kytkeä IV-koneen kylmälinjan paluulinjan haaraan, jolloin IV-koneen viilennysohjaus pysäyttää myös lattiaviilennyksen. Kerran vivut oikeaan asentoon niin homman voi unohtaa. Olisin noin x-kertaa huolestuneempi ilmanvaihtoon kytketystä viilennyksestä ja sen kastepisteestä.
Jos IV-kone ei ohjaa niin ohjauksen voi helpoiten toteuttaa siten että laittaa sen nykyisen kylmäkierron kiertovesipumpun säätimen taakse. Kun levarin jälkeisen lattiaveden lämpötila saavuttaa asetusarvon niin pumppu pysähtyy käynnistyäkseen taas hystereesin tultua täyteen.
-
Paljon glykolin lämpötila? Kevään viidestä asteesta on tultu reilusti ylöspäin. Siinä saattaa olla ratkaisu heikkoon tehoon, vaikka ei se Valloxin lupauksia kata silti. Pitäisiköhän reklamoida, jos saisi isomman patterin?
Meinasin ensin, että näen lämpötilan vain mlp:n käydessä, mutta kulkeehan se litku jatkuvasti mlp:n läpi eli anturin ohi. Kierto ei kyllä taida olla kaksinen, kun lämpö ol 14.6 astetta kunnes pakotin mlp:n pumpun käyntiin, jolloin lämpötila laski 10.7 asteeseen (korkea sekin). Järjestelmässä on tällä hetkellä se virhe, ettei kunnollista paisuntasäiliötä ole ja se muovipullo on hieman alempana kuin iv-kone, joten saattaa olla, että putkiston ylimmässä kohdassa on ilmaa. Tämä korjataan konvektorin asennuksen yhteydessä, toivottavasti viimeistään huomenna.
On kyllä lämmin kallio, jos tuo 10.7 pitää paikkansa..
-
On kyllä lämmin kallio, jos tuo 10.7 pitää paikkansa..
Ei se kallio ole noin lämmin, eikä myöskään se kaivossa oleva vesi. Lämpö ei vaan siirry muoviputken läpi kaivoon. Sama tilanne talvella, mutta toisin päin.
-
vallox 150 effect se mlv + nibe f1245-8 => viilennys => pystyiskö valloxin jälkilämmitys patteria käyttää kesällä eli pyörittäis sielläkin kylmää maapiirin liuosta => eli saisko näin puskettua kylmempää ilmaa sisälle?
Onko hullu idea vai voisiko näin toimia?
-
vallox 150 effect se mlv + nibe f1245-8 => viilennys => pystyiskö valloxin jälkilämmitys patteria käyttää kesällä eli pyörittäis sielläkin kylmää maapiirin liuosta => eli saisko näin puskettua kylmempää ilmaa sisälle?
Onko hullu idea vai voisiko näin toimia?
Samaa mietin itsekin, mutta kun pattereissa kiertää nykyisellään eri liemet, homma ei olisi ihan triviaali (meillä on vielä lattialämmityspiirissä glykolit seassa). Huomenna saadaan onneksi konvektori käyntiin.. veikkaan, että helteet loppuvat siihen ja ensi kesästä tulee kylmin 150 vuoteen ;-)
-
Eli vissiin näin minullakin sit on. Eli onko normaalisti lattiapiirissä eri nesteet kun kaivossa kiertävät (tarkoitan koostumusta)?
-
On kyllä lämmin kallio, jos tuo 10.7 pitää paikkansa..
Ei se kallio ole noin lämmin, eikä myöskään se kaivossa oleva vesi. Lämpö ei vaan siirry muoviputken läpi kaivoon. Sama tilanne talvella, mutta toisin päin.
Avaatko vähän? Liian suuret lämpötilaerot?
-
Eli vissiin näin minullakin sit on. Eli onko normaalisti lattiapiirissä eri nesteet kun kaivossa kiertävät (tarkoitan koostumusta)?
Kaivossa kiertää etanolin ja veden seos (etanoli jäätymistä estämässä). Lämmityspiirissä sitten pelkkää vettä tms. Meillä lämmityspiirissä on glykolia jäänestona (iv-koneen patteri ja lattia, jos oikein pitkä sähkökatko iskee talvella).
-
Voiskohan lattia piirissä kiertää myös sama mömmö ku kaivossa? Sittenhän homman vois ehkä toteuttaa.
-
Varmaankin.. ei kai se liuos älyttömiä maksane.
-
vallox 150 effect se mlv + nibe f1245-8 => viilennys => pystyiskö valloxin jälkilämmitys patteria käyttää kesällä eli pyörittäis sielläkin kylmää maapiirin liuosta => eli saisko näin puskettua kylmempää ilmaa sisälle?
Onko hullu idea vai voisiko näin toimia?
Hullu tai ei, mutta ei onnaa. Eri liemet ja vaatisi helteiden tultua putkitöitä. Yksi mahdollisuus on lisätä sinne IV-koneen sisään lisää kennoa. Katsokaas käyttäjän Xargo:n postauksia. Ei siitä silti tule mitään viilennystä, vaan se pysyy haalennuksena. Jos siitä oikeasti haluaa tehoa irti niin koneelle on järjestettävä sisäilmakierto, eli IV-koneen ilma otetaan sisältä ja puhalletaan sisälle. Itse kyllä laittaisin kylmäkiertoon konvektorin tai sitten lattiaviilennyksen.
Itselläni on vesikiertoinen jälkilämmitys ja jos tuon jälkipatterikierron laittaisi vain yöksi päälle (on nyt suljettuna) niin se lataisi kosteiden tilojen lattioihin öisin "kylmää". Päivisin se lataisi kuumaa, joten jakotukilta sen kierto on suljettu. Venttiili on sen verran hankalassa paikassa etten tuon kanssa viitsi pelata. Sitäpaitsi ILP jäähdyttää kämpän tuolla 2,5kW:lla vaikka 18 asteiseksi, jos niin haluaa.
Tuosta: http://www.tori.fi/etela-pohjanmaa/Jaahdytysyksikko__maalampo_13165085.htm?ca=7&w=3 (http://www.tori.fi/etela-pohjanmaa/Jaahdytysyksikko__maalampo_13165085.htm?ca=7&w=3)
Avaatko vähän? Liian suuret lämpötilaerot?
Ei vaan pienet. Kaivossa oleva vesi jotain 6 asteista, niin ei se 10 asteinen lämmitetty keruuliuos siinä keruuputkessa kovin hyvin viilene siitä muoviputken läpi.
-
Avaatko vähän? Liian suuret lämpötilaerot?
Ei vaan pienet. Kaivossa oleva vesi jotain 6 asteista, niin ei se 10 asteinen lämmitetty keruuliuos siinä keruuputkessa kovin hyvin viilene siitä muoviputken läpi.
Ja kiertonopeutta alentamalla ei taas homma pelaa IV koneen sisällä?
-
Maasta palaavan ja tulevan liuoksen lämpötila laskenut yllätyksellisesti noin kolme astetta. Näillä helteillä ollut myös ilta-/aamuaikaan noin kymmenen astetta ja nyt jostain syystä seitsemän astetta? Sisääntuleva ilma 15.
EDIT: Turha postaus. Taisi olla MLP:n kompuran jälkilöylyjä ja palasi samaan eli sisääntuleva 18.
On näköjään ihan sama onko ulkona 30 vai 23...silti tuo sisääntulevan ilman lämpötila on vakio eli noin 18. Puhallustehoa vaihtelemalla saadaan noin asteen muutos suuntaan tai toiseen.
-
Helteet tulivat ja menivät. IV-kone on ollut muutaman päivän lämmityksellä. Kaivosta tuleva liuos on edelleen 12 asteista, joten varmaan aika hyvä hyötysuhde. Ei ole näin korkealle ennen noussutkaan.
-
Kaksi viikkoa oli viilennys pois päältä ja tänään pyöräytin taas uudelleen tulille. Ilmeisesti maaperä lataa jotain itseensä, koska kaivosta tuleva liuos edelleen 12 asteista.
-
Kesäpellin korjausoperaatio aiheutti myös muita, uusia, ominaisuuksia. Ilmeisesti aiemmin väljä kesäpelti on pitänyt painesuhteet suurin piirtein hallinnassa. Nyt kun pelti ei enää yhtään falskaa, niin tulopuoli ahdistaa aika lailla. Takana oleva ohituskäytävä ei enää riitä, joten talosta tulee pelti kiinni ylipaineinen samoilla asetuksilla, kuin talvella.
Onneksi koneessa on molemmalle moottorille omat säädöt. LTO päällä eli pelti auki on poistopuolen moottorin oltava noin 20-50% riippuen suodattimien puhtaudesta. Kesällä voidaan poisto nostaa 100:aan.
-
Kesäpellin korjausoperaatio aiheutti myös muita, uusia, ominaisuuksia. Ilmeisesti aiemmin väljä kesäpelti on pitänyt painesuhteet suurin piirtein hallinnassa. Nyt kun pelti ei enää yhtään falskaa, niin tulopuoli ahdistaa aika lailla. Takana oleva ohituskäytävä ei enää riitä, joten talosta tulee pelti kiinni ylipaineinen samoilla asetuksilla, kuin talvella.
Onneksi koneessa on molemmalle moottorille omat säädöt. LTO päällä eli pelti auki on poistopuolen moottorin oltava noin 20-50% riippuen suodattimien puhtaudesta. Kesällä voidaan poisto nostaa 100:aan.
Eikös sen pitäisi mennä just toisinpäin? Kun pelti on kiinni, niin ilma ei kulje ja talosta tulee alipaineinen?
-
Kun poisto ei enää vedä kunnolla ja lisäksi poistopuolen puhallinnopeus on vain 50% niin ylipainettahan siitä tulee.
-
Kun poisto ei enää vedä kunnolla ja lisäksi poistopuolen puhallinnopeus on vain 50% niin ylipainettahan siitä tulee.
Kun tulopuolta kuristitaan, niin tulovirtaus pienenee suhteessa enemmän kuin poistovirtaus. Eli alipaine talon sisällä kasvaa.
Se on sitten eri asia jos puhaltimien nopeuksia säätämällä onnistuu talonsa saamaan ylipaineiseksi.
-
Kun poisto ei enää vedä kunnolla ja lisäksi poistopuolen puhallinnopeus on vain 50% niin ylipainettahan siitä tulee.
Kun tulopuolta kuristitaan, niin tulovirtaus pienenee suhteessa enemmän kuin poistovirtaus. Eli alipaine talon sisällä kasvaa.
Se on sitten eri asia jos puhaltimien nopeuksia säätämällä onnistuu talonsa saamaan ylipaineiseksi.
Mikäli laite on säädetty oikein eli LTO päällä ts. pelti auki muuttuu talo ylipaineiseksi kesällä eli kun pelti suljetaan. Sillä tosin ei ole rakenteille vaaraa.
-
Kun poisto ei enää vedä kunnolla ja lisäksi poistopuolen puhallinnopeus on vain 50% niin ylipainettahan siitä tulee.
Kun tulopuolta kuristitaan, niin tulovirtaus pienenee suhteessa enemmän kuin poistovirtaus. Eli alipaine talon sisällä kasvaa.
Se on sitten eri asia jos puhaltimien nopeuksia säätämällä onnistuu talonsa saamaan ylipaineiseksi.
Mikäli laite on säädetty oikein eli LTO päällä ts. pelti auki muuttuu talo ylipaineiseksi kesällä eli kun pelti suljetaan. Sillä tosin ei ole rakenteille vaaraa.
Ei mielestäni, jos sitä ilmaa yritetään tunkea siitä kennon takana olevasta pienestö reiästä sisälle taloon...
Ylipaine muodostuisi jos poistoilma yritettäisiin imeä siitä pienestä reiästä pihalle.
-
Se reikä vie ilman pihalle.
-
Se reikä vie ilman pihalle.
Niinpä olikin...sori. Mistähän minulle tuo väärä mielikuva on tullut.
Täytyy varmaan tarkistaa omastakin koneesta miten päin tuo mahtaa olla-
-
Lisäongelmia voi tuoda myös se, että kesäpelti ja ohituskanavan pelti ovat samalla akselilla ja jos ne eivät ole oikein asennetut, niin poistopuolen ahtaus voi lisääntyä.
-
Pelti on vaihdettu takuun piiriin ja samalla remppamies huomasi että piirikortti oli sökönä! Eli se sulku/avaus toimi miten sattui ja saattoi itsestään kääntää pellin kiinni/auki. Ensi kesänä katsotaan kuinka hyvin tuo tiivistää.
-
Mitäs mieltä raati on kumpi kannattaa ostaa. Valloxin 145 + MLV etlämmitys yksikkö johon liittää maalämmön kylmänesteen. Vai vallox 150 MLV johon sitten maalämmön kylmäneste vai jopa 150 jossa kylmäneste etulämppärille ja lattianeste sitten jälkilämmitykselle(lisävarusteena saa vesikiertoisen jälkilämppärin)? Alkaa olla jo ihan sekaisin näistä kaikista eri tavoista niin mitä arvon raati on mieltä?
-
Mitäs mieltä raati on kumpi kannattaa ostaa. Valloxin 145 + MLV etlämmitys yksikkö johon liittää maalämmön kylmänesteen. Vai vallox 150 MLV johon sitten maalämmön kylmäneste vai jopa 150 jossa kylmäneste etulämppärille ja lattianeste sitten jälkilämmitykselle(lisävarusteena saa vesikiertoisen jälkilämppärin)? Alkaa olla jo ihan sekaisin näistä kaikista eri tavoista niin mitä arvon raati on mieltä?
Kumpi vaan ja ERILLINEN iso esilämmityspönttö, jossa maaneste kiertää. Jälkilämmitystä ei tarvita, mutta sähkövastukselle voi jättää varauksen. Ohjaukseksi riittää termostaatti joka napsauttaa kierron päälle kun on esim. 5 astetta pakkasta tai kylmempää.
Tuleeko maapiiri vai kaivo?
-
Kaivo olisi tulossa. Kaikki kylläkin muutoin vielä auki. Ei hajuakaan että tulistuksella vai ei jne jne. Neliöitä parisataa kolmessa kerroksessa.
Eli olet sitä mieltä että ei tuota integroitua 150 mlv mallia vaan jokin erillinen esilämmitin. Onko tuo vallox mlv riittävä eilliseksi etupöntöks vai jostain parempi?
-
Kaivo olisi tulossa. Kaikki kylläkin muutoin vielä auki. Ei hajuakaan että tulistuksella vai ei jne jne. Neliöitä parisataa kolmessa kerroksessa.
Jos haluat, että lasketaan jonkinlainen mitoitus, niin anna vähän lisää tietoja rakennuksesta (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67890#msg67890) tai aikaisemmasta lämmitysöljyn kulutuksesta
-
Kaivo olisi tulossa. Kaikki kylläkin muutoin vielä auki. Ei hajuakaan että tulistuksella vai ei jne jne. Neliöitä parisataa kolmessa kerroksessa.
Eli olet sitä mieltä että ei tuota integroitua 150 mlv mallia vaan jokin erillinen esilämmitin. Onko tuo vallox mlv riittävä eilliseksi etupöntöks vai jostain parempi?
Etulämmitys kaivolla vaatii erillisen piirin jotta toimii myös kovilla pakkasilla. Nestehän kestää alle 20 pakkasta.
-
Kaivo olisi tulossa. Kaikki kylläkin muutoin vielä auki. Ei hajuakaan että tulistuksella vai ei jne jne. Neliöitä parisataa kolmessa kerroksessa.
Eli olet sitä mieltä että ei tuota integroitua 150 mlv mallia vaan jokin erillinen esilämmitin. Onko tuo vallox mlv riittävä eilliseksi etupöntöks vai jostain parempi?
Etulämmitys kaivolla vaatii erillisen piirin jotta toimii myös kovilla pakkasilla. Nestehän kestää alle 20 pakkasta.
Tämä olikin uutta tietoa. Kerrotko lisää? Eli siis kaivosta tuleva neste ei itsessään riitä vai?
-
Kannattaa pohtia myös vaihtoehtoja pyöriväkennoisen ja Valloxin kiinteäkennoisen välisessä valinnassa. Itse päädyin kiinteäkennoiseen mm. toimintavarmuuden vuoksi. Yksi kiinteäkennoisen ongelmakohta on sulatusprosessi, joka pysäyttää tuloilmapuhaltimen jättäen vain poistopuhaltimen päälle. Nykytaloissa, jos on hyvin rakennetty, on tiiveys huippuluokkaa. Tämä taas aiheuttaa ilmanvaihdossa ongelmia, jos helpoin tapa ottaa sulatusprosessissa korvausilmaa on takan hormi.
Koneellisen ilmanvaihdon ja lämmöntalteenotolla varustetuissa taloissa ei takka ole hyvä vaihtoehto, mutta ei sitä kukaan kuitenkaan poiskaan jätä. Muutaman Pascalin paine-erot ulkovaipan yli alkavat olla sitä luokkaa, että järjestelmän säätäminen vaatii hieman aikaa ja perehtyneisyyttä.
Eli jos tuo saadaan kuntoon, niin kiinteäkennoinen on hyvä vaihtoehto. Lisäksi kannattaa rakennusvaiheessa pohtia kosteusanturia kosteisiin tiloihin. Helpottaa elämää jatkossa. Jäähdytykseen ei Vallox itsessään ole riittävä, jos rakenteellinen suojaus ei ole kunnossa. Vaihtoehtoina lattiakylmä, ilmalämpöpumppu tai lattiaviileä.
-
En tiedä miten uusissa Vallox-koneissa on, mutta jos maakylmää haluaa niin kannattaa varmistaa myyjältä, että koneessa on ns. uudempi kesäpelti. Se oikeasti jopa toimii. Meillä ainakin loppui haaveilut ilpistä uuden kesäpellin tulon jälkeen.
Meillä on sähkölämmitteinen jälkilämmitys ja sitä kyllä on syytä käyttää kun ulkona alkaa pakkaset. Muuten sisälle puhaltelee sellaista 15-18 asteista ilmaa. Ei hyvä.
-
Meillä on jälkilämmityspatteri lattialämmitykseen kytkettynä. Pyynti talvella 28 ja tulo tasaisesti noin 20 - 22 luokkaa. Pyynti on sen takia isolla, jotta heilahteluja ei sattuisi, vaan jälkilämmityspatteri on aina pelissä mukana.
Etulämmitys maalämpöpiirillä ja lähtee päälle +10:ssä.
-
Appiukko sai puhuttua sähkölämmitteisen patterin tuohon jostain syystä. Olikohan jotain jäätymistä taustalla... Rakentamisesta on jo aikaa 4 vuotta, silloin ei paljoa tietoa näistä ollut. Eka OKT kuitenkin kyseessä. Nyt tekis monet asiat toisin :) Nyt jos tekisin, niin varmaankin laittaisin just tuon lattialämmitysveden sinne jälkilämmitykseksi.
-
Kaivo olisi tulossa. Kaikki kylläkin muutoin vielä auki. Ei hajuakaan että tulistuksella vai ei jne jne. Neliöitä parisataa kolmessa kerroksessa.
Eli olet sitä mieltä että ei tuota integroitua 150 mlv mallia vaan jokin erillinen esilämmitin. Onko tuo vallox mlv riittävä eilliseksi etupöntöks vai jostain parempi?
Tein jonkinlaisen laskelman. Liitin siitä tulosteen tähän lainaamaani viestiisi..
Lähtökohtatiedot ovat vielä aika vähäiset; laskelmakin on vastaavasti varsin alustavaa laatua!
Laskelma on vain suuntaa antava.
Luota ammattisuunnittelijaan!
-
Etulämmitys kaivolla vaatii erillisen piirin jotta toimii myös kovilla pakkasilla. Nestehän kestää alle 20 pakkasta.
No tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Virtaava maaneste ei jäädy kovimmillakaan pakkasilla, toki perhospelti ja esilämmityspöntön sijoitus eristeiden sisäpuolelle tai eristäminen lienee paikoillaan yli 20 asteen pakkasissa tapahtuvien sähkökatkosten varalta.
Yleisesti tuloilman lämpötila pidetään sisäilmaa viileämpänä 15-16 asteessa, jolloin se sekoittuu painuessaan alaspäin. Näin ainakin teoriassa. Kunnon etulämmityskennolla ei jälkilämmitystä pitäisi tarvita lainkaan koska IV-kone toimii kokoajan optimialueella.
-
No tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Virtaava maaneste ei jäädy kovimmillakaan pakkasilla
Virtaavakin neste jäätyy, kun lämpötila laskee alle jäätymispisteen.
ATS
-
No tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Virtaava maaneste ei jäädy kovimmillakaan pakkasilla
Virtaavakin neste jäätyy, kun lämpötila laskee alle jäätymispisteen.
ATS
Joo joo, mutta niin kauan kuin se virtaa niin ei jäähdy niin paljoa että jäätyisi.
-
Kannattaa pohtia myös vaihtoehtoja pyöriväkennoisen ja Valloxin kiinteäkennoisen välisessä valinnassa.
Samaa mieltä.
Pyöriväkennoisen kanssa ainakaan keski- tai eteläsuomessa ei tee millään kalliilla esi-/jälkilämmityspattereilla yhtään mitään.
Koneen valinta oli itselle selvä mutta harkitsin koneeseen vielä jälkilämmitystä. Rahallisesti tuosta ei saa mitenkään kannattavaa. Osalla porukasta ei ole ollut edes tarvetta lisälämmittää tuloilmaa ollenkaan. Pohdin asiaa täällä: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=17962.0 (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=17962.0) ja johtopäätös oli Enerventin laskuria käyttämällä että tuollaisella patterilla on mahdollista säästää kokonaiset 36€ vuodessa ja yleensä vielä pumppu mikä kierrättää nestettä täällä patterissa syö vielä osan tuosta "säästöstä". :D
Laitoin tuloilmaksi 17 astetta ja näinollen jyskylässä lämmöntarve putosi 411kWh ja Helsingin tasolla 171kWh, puolet (tre) 290kWh -> 36€.
Ja ajattelin muutenkin asentaa tuohon kotona/poissa-kytkimen mikä vielä pudottaa puhallinnopeuden 2.sta 1.ksi. Tuo vielä entisestään syö tuota potentiaalista "säästöä". Joten taitaapi melkein olla case closed. Säästöjä ei oikeastaan ole saatavilla. Pitää tuloilman vain viileimmällä mahdollisella tasolla. Niin lämmitys hoituu sitten mlp avulla pääasiassa. Takalle on myös oma korvausilma joten ei grillaile tuota vastusta sitten mahdollisen takanpolton takia.
Eihän se maalämpökaivokaan pihalla ole mikään geysir mistä lämpöä voi loputtomasti pumpata. iv-esilämmityksellä kaivosta täytyy porata syvempi.
-
No tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Virtaava maaneste ei jäädy kovimmillakaan pakkasilla
Virtaavakin neste jäätyy, kun lämpötila laskee alle jäätymispisteen.
ATS
Joo joo, mutta niin kauan kuin se virtaa niin ei jäähdy niin paljoa että jäätyisi.
On niitä jäätynyt. Enervent esim ei ota mitään vastuusta järjestelmästä jos tuohon ei ole rakennettu erillistä glygoli piiriä. Patteri menee lisäksi ihan tukkoon kuurasta..
-
On niitä jäätynyt. Enervent esim ei ota mitään vastuusta järjestelmästä jos tuohon ei ole rakennettu erillistä glygoli piiriä. Patteri menee lisäksi ihan tukkoon kuurasta..
Eräs vastaus iv-kone valmistajalta
Lähetin joskus tosiaan kyselyä tuonne enerventille koneen toiminnasta ja ajettelin että laitan heiltä saaman vastauksen tänne jos joku joskus kaipaa tietoa samasta asiasta
Jos kyseessä on vesilämmityspatteri kanavaan, niin siihen on ehdottomasti rakennettava automatiikka joka pitää patterin paluuveden lämpötilan kaikissa olosuhteissa tietyn lämpötilan yläpuolella. Yleensä paluuveden minimilämpötilana käytetään +5°C - +8°C. Myös sähkökatkon varalta on raitisilma ja jäteilmakanava varustettava automattisesti sulkeutuvilla sulkupelleilla, jolla estetään kylmän ulkoilman virtaaminen patterin läpi sähkökatkon aikana esim takkaa poltettaessa.
Jos iv-koneen lämmöntalteenoton jälkeinen lämpötila jää alle +5° yli kymmeneksi minuutiksi tulopuhallin sammutetaan ja poistopuhallin jää pyörimään miniminopeudelle kunnes lämmöntalteenoton jälkeinen lämpötila taas nousee yli +5°C.
-
Patteri menee lisäksi ihan tukkoon kuurasta..
Miten ihmeessä lämpimän patterin pintaan kuuraa tulee? Eikö nyt ole kuitenkin lämmittämisestä kyse...
-
Patteri menee lisäksi ihan tukkoon kuurasta..
Miten ihmeessä lämpimän patterin pintaan kuuraa tulee? Eikö nyt ole kuitenkin lämmittämisestä kyse...
Siis etulämmityspatteri jonka läpi kulkee ulkoilma. Mulla on yks kohde Sodankylässäkin ja siellä on suurimmat ongelmat. Vetää ihan jäähän koko patterin ja täytyy sulatella välillä.
-
Patteri menee lisäksi ihan tukkoon kuurasta..
Miten ihmeessä lämpimän patterin pintaan kuuraa tulee? Eikö nyt ole kuitenkin lämmittämisestä kyse...
Siis etulämmityspatteri jonka läpi kulkee ulkoilma. Mulla on yks kohde Sodankylässäkin ja siellä on suurimmat ongelmat. Vetää ihan jäähän koko patterin ja täytyy sulatella välillä.
Jos keruuneste on lämpimämpää kuin ulkoilma, niin jäätymistä ei kyllä pitäisi tapahtua. Olisiko Sodankylässä kaivo reilusti pakkasen puolella....
-
Patteri menee lisäksi ihan tukkoon kuurasta..
Miten ihmeessä lämpimän patterin pintaan kuuraa tulee? Eikö nyt ole kuitenkin lämmittämisestä kyse...
Siis etulämmityspatteri jonka läpi kulkee ulkoilma. Mulla on yks kohde Sodankylässäkin ja siellä on suurimmat ongelmat. Vetää ihan jäähän koko patterin ja täytyy sulatella välillä.
No tuohon ei auta vaikka olisi mitkä liemet patterissa. Onko raitisilmakanavan alkupää unohdettu rakentaa isommasta putkesta ja kova ilmavirta vetää pöllyävän lumen kennoon ja menee tukkoon? Jos se liemi vetää jäähän niin silloin siellä ei ole kunnon kiertoa. Normitaloon ei tule sellaisia ilmavirtoja, jotka 30 asteen pakkasella saisivat -17 astetta kestävän maaliuoksen jäähän jos kaivon lämpötila on nollassa tai plussalla. Jos kysyjä asuu Sodankylässä niin kannattaa huomioida 8)
-
Noissa pattereissa on yleensä 12 tai 15mm liitännät ja ei sinne kunnon kiertoa saa millään. En ole ihan täysin perillä noista ongelmista ja en anna niiden toiminnallekaan normaalia takuuta. Kytkentä kuten koneen valmistajan ohjeessa on ja kaivoon 20m lisää metrejä. Jos ei toimi niin ei tarvi itse ottaa ressiä.
Miten lie vaikuttaa pumpulle tulevan nesteen lämpötilaan? Kytkentähän pitää kuitenkin olla kaivosta tulevassa putkessa ennen pumppua. En ole itse vaivautunut selvittämään kun en ole tämän kannalla ja kohteita ei ole tullut tehtyä kuin muutama.
Itse tekisin erillisen piirin jos tuo esilämmitys olisi pakko saada. Jos ei saa tehtyä unohtaisin koko homman. Tuo on sitten vain minun mielipide.
-
Brosyyritiedon mukaan VEAB:n pattereita saa 200mm koosta lähtien 22mm putkistolla http://www.taloon.info/pdf/enervent/veab-cww-pyoreat-lammittimet-lammitysvedelle.pdf (http://www.taloon.info/pdf/enervent/veab-cww-pyoreat-lammittimet-lammitysvedelle.pdf)
Nykyisissä IV-koneissa taitaa olla kaikissa (pl. pyöriväkennoiset) etuvastus, joka sitten esilämmittää kuutiokoneiden raitisilmaa.
Miten lie vaikuttaa pumpulle tulevan nesteen lämpötilaan?
Ei juuri mitenkään koska tuommoisen patterin teho ei ole kilowattiakaan. Ei sitä kaivoakaan tarvitse sen syvemmäksi porata jos nyt oletetaan ettei olla siellä Sodankylässä. Kyllä se kesällä pyörittely viilennystarkoituksessa korvaa talvella revityt kilowatit.
-
Yleisesti tuloilman lämpötila pidetään sisäilmaa viileämpänä 15-16 asteessa, jolloin se sekoittuu painuessaan alaspäin. Näin ainakin teoriassa. Kunnon etulämmityskennolla ei jälkilämmitystä pitäisi tarvita lainkaan koska IV-kone toimii kokoajan optimialueella.
Käytännössä ei kerrostumista tapahdu normaali huonekorkeudella varustetuissa taloissa. Pyynti kovalle, jos ei ole sähkövastusta jälkilämmityksessä.
-
Omassa valloxissa on meno kennolle ollut pahimmillaan -3 astetta ja ulkona käyty silloin lähellä -35 astetta. Ei jäätynyt. Eihän se voi jäätyä jos siellä jonkinlainen kierto on päällä. Aika pienet on lämmitystehot siinä patterissa, pari astetta kylmempänä meni takaisin kaivoon. Ja vaikka jäätyy, ei taida olla vaarallista, eikös etanoli mene vaan sellaiseen hileeseen kylmässä?
Lämpöpumpun käydessä en ole saanut mitää eroa sille että kiertääkö neste MLV-patterissa vai ei, sen verran kova virtaus on lämpöpumpun kierrossa että tuo pieni teho ei siihen vaikuta tuntuvasti.
Mutta niin paljon tuo kone pätkii pakkasilla MLV:stä huolimatta että siksi harkitsisin pyörivää kennoa enkä pitäisi tuon MLV:n jäähdytysominaisuutta kovinkaan arvokkaana.
-
Omassa valloxissa on meno kennolle ollut pahimmillaan -3 astetta ja ulkona käyty silloin lähellä -35 astetta. Ei jäätynyt. Eihän se voi jäätyä jos siellä jonkinlainen kierto on päällä. Aika pienet on lämmitystehot siinä patterissa, pari astetta kylmempänä meni takaisin kaivoon. Ja vaikka jäätyy, ei taida olla vaarallista, eikös etanoli mene vaan sellaiseen hileeseen kylmässä?
Lämpöpumpun käydessä en ole saanut mitää eroa sille että kiertääkö neste MLV-patterissa vai ei, sen verran kova virtaus on lämpöpumpun kierrossa että tuo pieni teho ei siihen vaikuta tuntuvasti.
Mutta niin paljon tuo kone pätkii pakkasilla MLV:stä huolimatta että siksi harkitsisin pyörivää kennoa enkä pitäisi tuon MLV:n jäähdytysominaisuutta kovinkaan arvokkaana.
Kiitos tiedoista! Itse olen juuri samaa mieltä eli riittävän tehoinen pyörivä kenno ja sähköllä jälkilämmitys. Jäähdytykseen ilppi.
-
Omassa valloxissa on meno kennolle ollut pahimmillaan -3 astetta ja ulkona käyty silloin lähellä -35 astetta. Ei jäätynyt. Eihän se voi jäätyä jos siellä jonkinlainen kierto on päällä. Aika pienet on lämmitystehot siinä patterissa, pari astetta kylmempänä meni takaisin kaivoon. Ja vaikka jäätyy, ei taida olla vaarallista, eikös etanoli mene vaan sellaiseen hileeseen kylmässä?
Lämpöpumpun käydessä en ole saanut mitää eroa sille että kiertääkö neste MLV-patterissa vai ei, sen verran kova virtaus on lämpöpumpun kierrossa että tuo pieni teho ei siihen vaikuta tuntuvasti.
Mutta niin paljon tuo kone pätkii pakkasilla MLV:stä huolimatta että siksi harkitsisin pyörivää kennoa enkä pitäisi tuon MLV:n jäähdytysominaisuutta kovinkaan arvokkaana.
Eikös sinulla ollut se (pieni) Valloxin sisäinen patteri? Itse ehdottelen kysyjälle sitä erillistä SUURTA patteria. Vai oliko se sun patteri tämmöinen: http://www.vallox.com/tiedostot/4/documents/ohjeistot_fi/lisalaitteet_ja_tarv/teknmlvpatt_f_260208.pdf (http://www.vallox.com/tiedostot/4/documents/ohjeistot_fi/lisalaitteet_ja_tarv/teknmlvpatt_f_260208.pdf)
-
Noissa pattereissa on yleensä 12 tai 15mm liitännät ja ei sinne kunnon kiertoa saa millään. En ole ihan täysin perillä noista ongelmista ja en anna niiden toiminnallekaan normaalia takuuta. Kytkentä kuten koneen valmistajan ohjeessa on ja kaivoon 20m lisää metrejä. Jos ei toimi niin ei tarvi itse ottaa ressiä.
Ei tarvitse lisämetrejä. Talon energiankulutus pysyy vakiona, vaikka lämmöntuottotavat muuttuisivat.
-
Omassa valloxissa on meno kennolle ollut pahimmillaan -3 astetta ja ulkona käyty silloin lähellä -35 astetta. Ei jäätynyt. Eihän se voi jäätyä jos siellä jonkinlainen kierto on päällä. Aika pienet on lämmitystehot siinä patterissa, pari astetta kylmempänä meni takaisin kaivoon. Ja vaikka jäätyy, ei taida olla vaarallista, eikös etanoli mene vaan sellaiseen hileeseen kylmässä?
Lämpöpumpun käydessä en ole saanut mitää eroa sille että kiertääkö neste MLV-patterissa vai ei, sen verran kova virtaus on lämpöpumpun kierrossa että tuo pieni teho ei siihen vaikuta tuntuvasti.
Mutta niin paljon tuo kone pätkii pakkasilla MLV:stä huolimatta että siksi harkitsisin pyörivää kennoa enkä pitäisi tuon MLV:n jäähdytysominaisuutta kovinkaan arvokkaana.
Eikös sinulla ollut se (pieni) Valloxin sisäinen patteri? Itse ehdottelen kysyjälle sitä erillistä SUURTA patteria. Vai oliko se sun patteri tämmöinen: http://www.vallox.com/tiedostot/4/documents/ohjeistot_fi/lisalaitteet_ja_tarv/teknmlvpatt_f_260208.pdf (http://www.vallox.com/tiedostot/4/documents/ohjeistot_fi/lisalaitteet_ja_tarv/teknmlvpatt_f_260208.pdf)
On pieni sisäinen patteri. Valloxin käppyröissä pienellä patterilla virtaama 0,075 ja isolla 0,1dm3/s ja isompi pystyy 4,5 astetta lämpöisempään ilmaan 70dm3/s ilman nopeudella. Onhan se parempi, mutta tuskin riittää kovilla pakkasilla sekään pätkimättömään käyntiin. Lämpöisellä kaivolla varmaan ihan jees niinkuin niissä käyrissä on 0-10 astetta se väli mutta kaivosta tulevakin on nollan alapuolella ainakin minulla käynnin aikana.
Joku levarilla tehtävä liuoksen lisälämmitin siihen pitäisi saada mutta olisi varmaan aika tarkka säädettävä ettei vetäisi pakkaselle lattiapiiriä. Tai siis tarkoitan että levari pidettäisiin lattiakierrossa isolla virtaamalla lämpöisena ja osa kiertäisi levarin läpi että iv-koneen poistoilma pysyisi juuri plussan puolella. Katkova käynti ei ainakaan ole taloudellista kun taloon tulee alipaine ja kylmää tulee rakenteiden läpi?
Tai sitten tuollainen ristivirta kenno pitäisi ohjata fiksummin että jäteilma saisi mennä reilusti pakkaselle ja sulatuksia vain tarpeen mukaan. Sellaista tuossa ei kuitenkaan ole.
-
Kiitos Opation, eli edelleen ERILLINEN iso kenno kunnon virtauksella ja IV-koneeksi halvin kuutio mitä kaupasta löytyy --> lienee paras €/COP ???
Se nyt on tietty maalämpötaloissa ihan huuhaata koko sähkönsäästö siinä mielessä että kilowatilla saadaan jo kolme ylimääräistä, eli se IV-koneen hyötysuhde nyt ei ketään konkurssiin kaada, mutta ei sitä tuloilmaa nyt kannata uudiskohteessa ruveta suoralla sähköllä esilämmittämään jos muukin vaihtoehto löytyy. Pyöriväkennoinen palauttaisi kosteuttakin tuloilmaan, mutta tuntuu kirjoitusten perusteella olevan ihan arpapeliä saako toimivan koneen vai ei.
-
Nopeasti kyselin vähän päivityksestä. Sinne tulee nykyiseen kesäpeltiin kiinni alumiininen pelti, jossa pieni parin asteen pokkaus toisessa reunassa. Lopuksi ilmeisesti tähän uuteen peltikompleksiin koko pellin peittävä 5mm "solumuovitarra".
btw. Kuinkahan tuo korjaussarjan solumuovi tai sen liimaus kestää vettä? Kun pelti on auki, valuu kennosta vedet sitä peltiä pitkin pohjalle, eli on ihan märkä.
-
Nopeasti kyselin vähän päivityksestä. Sinne tulee nykyiseen kesäpeltiin kiinni alumiininen pelti, jossa pieni parin asteen pokkaus toisessa reunassa. Lopuksi ilmeisesti tähän uuteen peltikompleksiin koko pellin peittävä 5mm "solumuovitarra".
btw. Kuinkahan tuo korjaussarjan solumuovi tai sen liimaus kestää vettä? Kun pelti on auki, valuu kennosta vedet sitä peltiä pitkin pohjalle, eli on ihan märkä.
Pitääkin tutkia tuota omaa peltiä. Nyt on ollutkin aika lauhaa, kondenssia tulee putkesta ns. koko ajan.
-
Laskin syksyllä pysäytyslämpötilan -1:een. Hyvin tuntuu vielä pelaavan ja ehkä olisi varaa tiputella lisää. Näillä noin 15 asteen pakkasilla jäteilma pyörii siellä +1 asteen tuntumissa. Avasin kannen ja pikku jäänökäre oli toisessa laidassa.
-
OK, eli mitä suurempi erotus, niin parempi hyötysuhde? Minkälaisiin erotuksiin hyvän hyötysuhteen laitteilla pitäisi päästä?
Onko kukaan 150 MLV:n omistaja laskenut tulo- ja poistoilman hyötysuhteita? Itse olen seuraillut omaan koneen lukemia ja ihmetellyt miksi tuloilman hyötysuhde on merkittävästi pienempi.
Kaavat:
tuloilman höytysuhde = (tuloilma - ulkoilma) / (sisäilma - ulkoilma)
poistoilman hyötysuhde = (sisäilma - jäteilma) / (sisäilma - ulkoilma)
Tämän hetken lukemat omasta koneesta:
Ulkoilma 10.5 *C
Sisäilma 22.5 *C
Jäteilma 11.8 *C
Tuloilma 18.5 *C
Tuloilman hyötysuhde: 66.7 %
Poistoilman hyötysuhde: 88.3 %
Ilmanvaihto on säädetty 11% alipaineiseksi (tuloilmapuhallin = 100%, poistopuhallin = 74%).
Minulla on juuri päinvastoin, eli tulopuolella parempi hyötysuhde (jos yleensä laskin oikein).
Ulko -01
Tulo 21
Sisä 22
Jäte 07
(tulo 100%, poisto 60%)
Tuloilman hyötysuhde 96%
Poistoilman hyötysuhde 65%
Onko tuo nyt hyvä vai huono?
Ilmeisesti tämä poistopuoli on se hyötysuhde, minkä Vallox lupaa olevan jopa 80%?
Vai lasketaanko se näistä molemmista arvoista?
-
(jos yleensä laskin oikein).
mites noi kaavat toimii kun enemmän pakkasta?
-
(jos yleensä laskin oikein).
mites noi kaavat toimii kun enemmän pakkasta?
Maanantaina nähdään, kun on luvannut -15 C.
-
Pakkanen kiristyy...
Ulko -05
Tulo 21
Sisä 22
Jäte 05
Tuloilma 96 %
Poistoilma 63 %
EDIT:
Ulko -11
Tulo 19
Sisä 21
Jäte 1
Tuloilma 94 %
Poistoilma 63 %
-
Ulko -16
Tulo 19
Sisä 20
Jäte 0
Hyötysuhde 97 %, äsken oli jo 100 %
Koneella kulutus tällä hetkellä 83 - 85 wattia.
Jäätä kennon alalaidassa muutamia puikkoja ja koneen puoleisessa päädyssä pikku nökäre.
Sulatuksia ei juuri lainkaan. Yksi havaittu, nyt pakkasen kiristyttyä yli 15 asteen.
Hyvältä tuntuu hyötysuhde. Osaako joku laskea nettosuhteen tuon sähkönkulutuksen jälkeen tuosta?
-
Ulko -16
Tulo 19
Sisä 20
Jäte 0
Hyötysuhde 97 %, äsken oli jo 100 %
Koneella kulutus tällä hetkellä 83 - 85 wattia.
Jäätä kennon alalaidassa muutamia puikkoja ja koneen puoleisessa päädyssä pikku nökäre.
Sulatuksia ei juuri lainkaan. Yksi havaittu, nyt pakkasen kiristyttyä yli 15 asteen.
Hyvältä tuntuu hyötysuhde. Osaako joku laskea nettosuhteen tuon sähkönkulutuksen jälkeen tuosta?
Onhan sulla pakkasnesteet siinä?
-
Siis normaali maalämpöliuos. Ei mitään erillistä piiriä. Miten niin?
-
Siis normaali maalämpöliuos. Ei mitään erillistä piiriä. Miten niin?
Lukaisin tämän tropikin nopeasti läpi ja eipä taida tarvita.
Tossa ohjeessa (vkl) vaan neuvottiin laittamaan pakkasnesteet jos kierto jostain syystä pysähtyy.
-
Meillä pienennettiin mittausten yhteydessä poistopuolen tehoja 20:een ennen kuin kämppä saatiin balanssiin eli hieman alipaineiseksi. Lähtöarvot 100 % poisto ja 100 % tulo tekivät niin kovan alipaineen, ettei edes takkaa voinut poltella, vaikka sillä on oma korvausilmakanava.
Eli ajat 100% tulo, 20% poisto asetuksin?
Oliko puhetta että miksi pitää noin hurjasti koneelta korjata tilannetta?
Itsellä hieman samantyylinen tilanne enkä ihan ymmärrä että miksi...
-
Tämä on jo vanhaa tietoa. Havaitsimme jälkikäteen, että sisääntuloventtiilin ritilä on väärä eli sellainen muutaman euron peltinen. Tästä tuli aika reilu painehäviö ja siihen tietysti vaihdettiin oikeanlainen rautaversio, jossa sisääntuloilmalle on ihan eri tavalla pinta-alaa. Lisäksi likaantuvat suodattimet vaikuttivat yllättävän paljon heikentävästi.
Suoritettiin lukuisia mittauksia ja em. toimenpiteet ja tällä hetkellä 100% tulo sekä 60% poisto. Toimii hyvin ja alipaine optimaalinen ollen noin 5-10 Pascalia. Kennokin pysyy paremmin sulana (sulatus -1). Sulatuksia alkaa esiintymään vasta noin -15 asteen pakkasilla ja silloinkin harvakseltaan. Olen laitetta aukonut eikä jäätä esiinny. Sulatuksen alarajaa voisi laskea seuraavaksi -2:een.
Kesällä tilanne muuttuu, kun kesäpelti suljetaan ja poistopuoli pienenee laitteen sisällä huomattavasti. Tällöin tulo ja poisto molemmat 100%.
Kukaan ei ajatellut aikanaan, että joku voi tehdä oikeasti tiiviin talon ja silloin mistään ei fuskaa ja korvausilmaakaan tule. Tulipahan tämäkin nyt ratkaistua, mutta meni siihen pari vuotta aikaa.
Aistitkin ovat jo kehittyneet niin hurjasti harjoituksen tuloksena, että tunnen ovea raottamalla muutaman Pascalin tarkkuudella paljonko talossa on alipainetta ;)
-
Tämä on jo vanhaa tietoa. Havaitsimme jälkikäteen, että sisääntuloventtiilin ritilä on väärä eli sellainen muutaman euron peltinen. Tästä tuli aika reilu painehäviö ja siihen tietysti vaihdettiin oikeanlainen rautaversio, jossa sisääntuloilmalle on ihan eri tavalla pinta-alaa. Lisäksi likaantuvat suodattimet vaikuttivat yllättävän paljon heikentävästi.
minkäkokoinen sulla tuo ulkosäleikkö?
-
minkäkokoinen sulla tuo ulkosäleikkö?
Tuollainen on paras säleikkö 160/200mm(suositus) putkelle. (pienin painehäviö)
(http://www.vilpe.com/media/catalog/product/cache/1/thumbnail/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/1/6/16885.jpg)
http://www.vilpe.com/fi/tuotteet/saleikot/monitoimiulkosaleikot/monitoimi-ulkosaleikko-240x240.html (http://www.vilpe.com/fi/tuotteet/saleikot/monitoimiulkosaleikot/monitoimi-ulkosaleikko-240x240.html)
-
Tämä on jo vanhaa tietoa. Havaitsimme jälkikäteen, että sisääntuloventtiilin ritilä on väärä eli sellainen muutaman euron peltinen. Tästä tuli aika reilu painehäviö ja siihen tietysti vaihdettiin oikeanlainen rautaversio, jossa sisääntuloilmalle on ihan eri tavalla pinta-alaa. Lisäksi likaantuvat suodattimet vaikuttivat yllättävän paljon heikentävästi.
minkäkokoinen sulla tuo ulkosäleikkö?
Fläktwoodsin RISV 250x250
(http://www.alltube.fi/image/cache/data/1kuvat/LVI-8813886-500x500.jpg)
-
Mielenkiintoinen ilmiö: Kaivosta tuleva vesi on 13 astetta ja kaivoon palaava 9.
Kytketty siis ilmanvaihdon etupiiriin. Luulisi olevan toisin päin ???
-
Mittaukset ovat ristissä, tai on viallinen anturi kaivosta tulevassa linjassa.
Nyt kaivosta pitäisi tulla noin 4-8 -asteista vettä, paikkakunnasta riippuen.
-
Mekaaniset mittarit ja suoraan putkissa kiinni. Eivätkä ole vaihtuneetkaan tms. Huonelämpö kai vaikuttaa vähän. Pitää mielenkiinnosta katsoa jossain vaiheessa mitä tapahtuu kun pumppu lähtee käyntiin. Kesällä tosin aika harvoin.
-
Niin ja ilmanvaihdon kaivoa lataava merkitys. Mutta silti noi lukemat on väärinpäin
-
Kone hyrähti käyntiin ja noin 15 minuutin käynnin jälkeen tulo 12 astetta ja paluu 4.
-
Täällä on kaivosta korkeimmillaan tullut 7 astetta ja paluu on tainnut olla silloin 2. Anturit on vaihdettu ja lisäksi toisen anturin piti laittaa paremmin että näyttivät samaa lukemaa. Paluu anturi näytti aluksi asteen liikaa.
Voisiko tuo 12-13 astetta näyttävä anturi olla rikki? Ei taida olla mitenkään mahdollista että kaivosta tulisi niin kuumaa. Se 4 astetta näyttävä näyttää varmaan ihan oikein. Tulo voisi silloin olla vaikkapa tuo 7-8 astetta ja paluu 4?
edit:
Täällä sain tarkistettua nuo liuoksen lämpöanturit kun laitoin liuospumpun pyörimään jatkuvasti. Piti olla hyvin eristetty että huonelämpö ei vaikuta anturin lukemaan.
-
Täällä on kaivosta korkeimmillaan tullut 7 astetta ja paluu on tainnut olla silloin 2. Anturit on vaihdettu ja lisäksi toisen anturin piti laittaa paremmin että näyttivät samaa lukemaa. Paluu anturi näytti aluksi asteen liikaa.
Voisiko tuo 12-13 astetta näyttävä anturi olla rikki? Ei taida olla mitenkään mahdollista että kaivosta tulisi niin kuumaa. Se 4 astetta näyttävä näyttää varmaan ihan oikein. Tulo voisi silloin olla vaikkapa tuo 7-8 astetta ja paluu 4?
Täytyy selvitellä ja vaihtaa vaikka mittaria..
-
Mittarit vaihdettu. Näillä keleillä kaivosta tulee noin +8 asteen liuos ja takaisin menee noin 7,5 asteinen. Täytyy seurata, miten kovat helteet vaikuttavat...kun niitä tulee.
-
Olen tässä muutaman kuukauden tutustunut Valloxin 150 SE:n (nestekiertoisella etulämmityksellä) toimintaan ja käyttöön uudessa talossamme. Muutamia vinkkejä kaipaisi asioihin, joita en manuaalista, tästä ketjusta tai LVI-asennusyritykseltä saanut.
Mikä olisi sopiva puhallinnopeus uudessa talossa? Manuaalissa sanotaan, että ensimmäisen vuoden ajan olisi hyvä olla hieman tehokkaampi ilmanvaihto. Nyt olen pitänyt sitä 3 tai 4 asennossa. Oletteko käyttäneet viikkokello-ohjausta? Kosteusanturit on meillä myös pesuhuoneissa, mutta vielä en ole ohjausta ottanut käyttöön.
Mitä toimenpiteitä syksyisin olette tehneet karkeasuodattimien puhdistuksen lisäksi? Entä minkälaiset säädöt teillä on koneessa? Olen nyt pitänyt tuloilman lämpötila-asetuksena 21C, hystereesi ja huurtumisenestoon liittyvät asetukset ovat vielä tehdasasetuksina.
Arvostan kovasti jos joku antaa neuvoja joihinkin näihin asioihin :) Pääsisi vähän paremmin kärryille ilmanvaihtoon.
-
Olen tässä muutaman kuukauden tutustunut Valloxin 150 SE:n (nestekiertoisella etulämmityksellä) toimintaan ja käyttöön uudessa talossamme. Muutamia vinkkejä kaipaisi asioihin, joita en manuaalista, tästä ketjusta tai LVI-asennusyritykseltä saanut.
Mikä olisi sopiva puhallinnopeus uudessa talossa? Manuaalissa sanotaan, että ensimmäisen vuoden ajan olisi hyvä olla hieman tehokkaampi ilmanvaihto. Nyt olen pitänyt sitä 3 tai 4 asennossa. Oletteko käyttäneet viikkokello-ohjausta? Kosteusanturit on meillä myös pesuhuoneissa, mutta vielä en ole ohjausta ottanut käyttöön.
Mitä toimenpiteitä syksyisin olette tehneet karkeasuodattimien puhdistuksen lisäksi? Entä minkälaiset säädöt teillä on koneessa? Olen nyt pitänyt tuloilman lämpötila-asetuksena 21C, hystereesi ja huurtumisenestoon liittyvät asetukset ovat vielä tehdasasetuksina.
Arvostan kovasti jos joku antaa neuvoja joihinkin näihin asioihin :) Pääsisi vähän paremmin kärryille ilmanvaihtoon.
Laske talon kuutiot ja katso Valloxin manuaalista puhallusnopeus. Muistaakseni kerran kahteen tuntiin pitää koko ilmamäärä vaihtua. Talossa on vuosi, jopa kaksi, rakennusaikaista kosteutta. Siitä hyvästä voit nostaa puhallusnopeutta ainakin ensimmäisenä vuotena yhdellä.
Meillä on 442 m2 ja nopeus kolmosella. Ekana vuonna vitosella. Ei ole sähkövastuksia, joten pyynti 28 astetta talvella. Tämä siitä syystä, ettei tapahtuisi huojuntaa. Mikäli pyynti on esim. 21, niin tavoitelämpötilan saavutettua laite sulkee jälkilämmityspatterin ja tulo viilentyy. On parempi, että laite ei ikinä saavuta tavoitelämpötilaa, jolloin patteri pysyy aina auki.
Etupatteri lähtee mukaan alle +10 asteen. Sulatus -2 astetta.
-
Kiitoksia vain lämärille! Laskin, että kuutioita olisi noin 520, joten 72dm3/s olisi laskennallisesti sopiva virtausnopeus. Valloxin opas sanoi että 3 -> 70 dm3/s ja 4 -> 80 dm3/s. Ehkä tuo nelosnopeus voisi olla sopivin, kun tuo äänenvaimennusyksikkö vie ilmeisesti hieman tehoa virtaukselta. Ensimmäisen vuoden vois melkein kans pitää 5- tai jopa 6-nopeudella. Sitten kyllä ehkä tekisi mieli säätää viikkokellolla, että päiväaikaan kun väki ei ole kotona säätää ilmanvaihtoa pienemmälle.
Tuo korkea tavoitelämpötila kuulostaa hyvältä ajatukselta - turhaanpa sitä viileämpää ilmaa kannattaa talviaikaa sisätiloihin puskea, jos potentiaalia olisi hieman lämpimämpään ilmaan.
-
Viikkokellolla ei rahallista säästöä ainakaan puhallinmoottoreiden sähkönkulutuksen suhteen synny muutamaa euroa enempää vuodessa. Itse harkitsin samaa ja Vallox osoitti tämän turhaksi aika nopeasti laskemalla.
Toisaalta jos säästö syntyisi pienentämällä uudelleen lämmitettävän ilman määrää asia olisi toinen. Toisaalta.lämmöntalteenottokenno on aika tehokas ja kyseessä on maalämpötalo...jos joku tuon osaisi laskea?
-
Nyt kun pakkaskausi on alkanut, huomasin että takkakytkintä käytettäessä Valloxin näyttöön tuli ilmoitus "Vesipatterin jäätymisvaara". Tätä ei siis milloinkaan muulloin ole tullut, kuin pari kertaa takkakytkintä käytettäessä. Molemmilla kerroilla ulkona oli aste pari pakkasta. Mistä lie voisi johtua, koska kai nyt takkakytkintä pitäisi pystyä myös pakkasilla käyttämään? Olen joutunut ottamaan koneesta virrat pois ja käynnistämään uudelleen, jolloin IV-kone lähtenyt käymään normaalisti eikä huomautusta ole enää tullut.
Entä pidättekö huippuimurillista liesituuletinta aina päällä pakkasilla? Meillä on tuommonen Savon kupu ja ohjaus myös sitä kautta. En syksyllä ole pitänyt liesituuletinta koko aikaa päällä, mutta nyt kovemmalla pakkasella huomasin, että kylmä ilma laskeutui mukavasti taloon liesituulettimesta. Pitäisikö siis tuota pitää koko ajan ykkösellä?
-
Eikös liesituulettimessa pitäisi olla sellaiset läpät jotka laskeutuu alas. Eli kylmää ei pitäisi päästä väärään suuntaan alaspäin. Täällä ainakin on kaksi läppää tuollaisessa tavallisessa liesituulettimessa.
Ei kuulu pitää liesituuletinta ykkösellä koska menee lämmön haaskuulle. Iv-kone ei taida ottaa lämpöä talteen liesituulettimen ilmasta.
-
Ei ole tullut pidettyä liesituuletinta päällä muutoin kuin ruokaa tehdessä. Eikä silloinkaan jos takassa palaa. Ei ole huomattu, että kylmää tulisi tuulettimesta. Meillä savo omalla huipparilla. Kaippa siellä parit perhospellit matkalla on.
-
Ei ole kyllä käynyt mielessäkään että pitäisi liesituuletinta aina päällä.. miksi ihmeessä.
Meillä on Savon liesituulettimessa metallinen perhosventtiili alhaalla, mikä pitää joskus tuulisella kelillä aika ilkeää ääntä. Sain siihen jälkikäteen muovisen perhosventtiilin, mutta vaihtaminen ei ollutkaan ihan simppeli juttu :-\
Takkakytkin stoppaa poiston joten lto-kennolla lämmöt tippuu, tiedä sit miten patterin kanssa menee, muut voi kommentoida.
Ei ole juuri tullut takkakytkintä käytettyä.
-
Jaa pitääpä selvittää onko jääny jollakin laittamatta peltejä välistä ??? On tää suomalainen rakentaminen vaan semmosta säheltämistä, vaikka väitän että meidän urakoitsijat eivät edes olleet läheskään pahimmasta päästä :D
-
Jaa pitääpä selvittää onko jääny jollakin laittamatta peltejä välistä ??? On tää suomalainen rakentaminen vaan semmosta säheltämistä, vaikka väitän että meidän urakoitsijat eivät edes olleet läheskään pahimmasta päästä :D
Mulla oli tuttavalla myös liesikupu huipparilla asennettu ilman peltiä. Ja voin sanoa että kyllä puhalsi kylmää... :)
Tämäkin "ammattilaisten" suorittamana. ???
Muistelisin että mittasin tuon laitteen kyljestä ~5 asteen lämpötiloja pakkasella lämpökameralla :)
-
Vilpen huippuimurin käyttöohjeen sivulla on teksti:
"Huippuimuri on tarkoitettu jatkuvaan käyttöön. Sitä kannattaa pyörittää jatkuvasti vähintään pienellä
teholla, ettei se pääse jäätymään talvipakkasilla".
Myös tämä ohje voinee olla joskus syynä perhospellin poisjättämiseen.
Ed. asunnossa huipparia sain sulatella muutaman kerran ja sen takia uudessa talossa päädyin liesituulettimeen.
-
Täällä ei kyllä huippari ole koskaan edellisen viiden talven aikana jäätynyt vaikka pakkasta on ollut liki 30 pahimmillaan. Savoon tuli ainakin joskus sellainen lisäominaisuus, että kun huipparin kytki pois, jäi puhallin vielä pienellä nopeudella päälle ns. kuivattamaan röörejä.
-
Mulla oli tuttavalla myös liesikupu huipparilla asennettu ilman peltiä. Ja voin sanoa että kyllä puhalsi kylmää... :)
Tämäkin "ammattilaisten" suorittamana. ???
Muistelisin että mittasin tuon laitteen kyljestä ~5 asteen lämpötiloja pakkasella lämpökameralla :)
Otin rasvasuodattimet pois ja kurkin hormiin päin, kyllä siellä oli muovinen sulkupelti. Tai no, se oli puolikas sulkupelti. Jostakin syystä vain toinen puoli pellistä oli paikallaan (pakko kai se on ollut puuttua jo asennettaessa, ei se mihinkään tuolta hormista pääse katoamaan, vai?) ja tämä puoliympyrän muotoinen muovinpala oli yläasennossa. Sain sen törkättyä sulkuasentoon, ja käynnistin imun, niin se nousi ylös avaten hormin, mutta ei sitten palautunut enää sammuttamisen jälkeen, koska se pääsi kääntymään yli toisen puoliskan puuttuessa. Soittein Savolle, laittavat uuden sulkupellin tulemaan niin saa vaihtaa sen. Onneks on näin kesäiset kelit :D
-
Mikä teillä on tulopuolen pysäytyslämpötila? Olen nyt pitänyt -2 ja hyvin tuntuu pelaavan. Ajattelin, että kuinka alas arvon voi vetää?
Tuntuu, että turhan monella on asetus säädetty ihan liian ylös ja sitten tulee turhaa pätkimistä.
-
Mulla on ainakin kone umpijäässä koko ajan. Pysäytys on +1 ja hystereesi 2. Mitkä muut asetukset sulla on? Pätkäkäyntiä ja ikkunoiden ulkolasikin jäätyy...
-
Mulla on ainakin kone umpijäässä koko ajan. Pysäytys on +1 ja hystereesi 2. Mitkä muut asetukset sulla on? Pätkäkäyntiä ja ikkunoiden ulkolasikin jäätyy....
Just kävin aukaisemassa koneen ja pienet jääkertymät kennon nurkissa. Muutaman sentin halkaisijaltaan. Pakkasta parikymmentä.
Pyynti 28, tulo 18, jäte -01, sisä 21.
Puhallin 3
Tulo 100% ja poisto 40%
Kennonohitus 5
Hystereesi 4
Tulopuh. Seis -02
Etulämmitys 10
Kaivosta näytti tulevan +5 ja paluu noin 0-1, kompura oli käynnissä, mutta en katsonut, missä vaiheessa käyntiä oli menossa.
Vieläkin voisi laskea, mutta en tiedä.mitä tapahtuu, kun alkaa saunominen ja poistoilman kosteus jysähtää tappiin.
Pätkäkäynnistä en tiedä. Ainakaan en mitään ihmeellistä ole aistinut, joka haittaisi elämää. Takkaa poltettaessa kone on koko ajan pois päältä.
-
Saunominen veti kennon alalaidalle rivin jääpuikkoja. Mikäli häipyvät itsekseen aamuun mennessä, niin seuraavaksi -4 pysäytyslämpötilaksi.
-
No sehän oli kuin verta ois kaivanu nenästään eli aamullakin vielä aika jäässä laite. Periaatteessa tuon pysäytyslämpötilan voisi tiputtaa -6:een, mutta saunominen tai muu sisäkosteutta kovasti nostava tapahtuma pitäisi hoitaa jotenkin.
Laitteessa pitäisi olla kosteusanturi.
Osaako joku sanoa, auttaako, jos saunomisen tai vastaavan ajaksi nostaa pysäytyksen vaikka +5:een?
-
Just kävin aukaisemassa koneen ja pienet jääkertymät kennon nurkissa. Muutaman sentin halkaisijaltaan. Pakkasta parikymmentä.
Pyynti 28, tulo 18, jäte -01, sisä 21.
Puhallin 3
Tulo 100% ja poisto 40%
Kennonohitus 5
Hystereesi 4
Tulopuh. Seis -02
Etulämmitys 10
Kaivosta näytti tulevan +5 ja paluu noin 0-1, kompura oli käynnissä, mutta en katsonut, missä vaiheessa käyntiä oli menossa.
Vieläkin voisi laskea, mutta en tiedä.mitä tapahtuu, kun alkaa saunominen ja poistoilman kosteus jysähtää tappiin.
Pätkäkäynnistä en tiedä. Ainakaan en mitään ihmeellistä ole aistinut, joka haittaisi elämää. Takkaa poltettaessa kone on koko ajan pois päältä.
Eikös poiston tiputtaminen noin pieneksi suhteessa tuloon saa aikaseksi melkoisen ylipaineen? Kertyykö kosteutta ikkunoihin?
-
Osaako joku sanoa, auttaako, jos saunomisen tai vastaavan ajaksi nostaa pysäytyksen vaikka +5:een?
Jos haluaa optimoida sulatuksia, niin pysäytyslämpötila tulee pitää suihkun/saunan jälkeen reilusti plussalla (>10C), kunnes kaikki jää on sulanut kennosta ja kenno mielellään kuiva. Sen jälkeen jäteilma voi olla pitkään reilusti pakkasella, kunhan huoneilma on kuivaa. Jos kennossa on vähänkin jäätä/kosteutta, niin uutta jäätä alkaa kertymään nopeasti.
Kennoon kertyneen jään huomaa parhaiten tuloilman hyötysuhteesta. Vaikka ulkoisesti ei näkyisikään jäätä, niin jäätä voi olla kennon sisällä. 150-MLV:ssä tuloilman hyötysuhdetta on vaikea seurata, koska maapatteri ja jälkilämmitys vaikuttaa koneen näyttämiin lämpötiloihin. Asettamalla jälkilämmityksen minimiin ja seuraamalla tuloilman lämpötilaa voi päätellä onko kennossa jäätä.
Sopivaa pysäytyslämpötilaa ei voi vertailla talokohtaisesti. Maapatterin teho vaihtelee paljon ja myös suihku/sauna tottumukset vaihtevat. Selvästikin Lämärin kaivo toimii erittäin hyvin, mikä mahdollistaa tavallista alemman pysäytyslämpötilan. Jos haluaa, että kone toimii varmasti, niin pysäytyslämpötilan tulee olla 2-3C. Itse olen huomannut, että maapatteri ei toimi optimaalisesti, kun maalämpöpumppu on käynnissä. Vaikutus on n. 5C kovilla pakkasilla. Maapatteri on kytketty rinnan maalämpöpumpun kanssa ja kytkentä pitäisi tarkistaa/muuttaa.
Itse olen toteuttanut 150-MLV:hen automaattisen sulatusautomatiikan, joka on ollut käytössä pari vuotta. Viime vuorokausi taisi olla jakson kylmin keskilämpötila -22C, jäteilma keskimäärin -2C. Suihkussa käytiin aamulla ja illalla. Sulatuksia vuorokauden aikana tarvittiin viisi. Yhden sulatuksen kesto n. 45min, jolloin ylimääräinen 1000W vastus päällä n. 18min.
-
Eikös poiston tiputtaminen noin pieneksi suhteessa tuloon saa aikaseksi melkoisen ylipaineen? Kertyykö kosteutta ikkunoihin?
Ei. Noilla säädöillä on paras mahdollinen alipaine noin 5 Pascalia, noin lonkalta arvioituna. Suodattimet likaantuu, niin tilanne muuttuu jonkun verran.
Kesäksi, kun pelti on kiinni, molemmat moottorit 100% teholla.
Ilmanvaihto oli ja on ehdottomasti koko taloprojektin haastavin osuus.
-
Jos haluaa optimoida sulatuksia, niin pysäytyslämpötila tulee pitää suihkun/saunan jälkeen reilusti plussalla (>10C), kunnes kaikki jää on sulanut kennosta ja kenno mielellään kuiva. Sen jälkeen jäteilma voi olla pitkään reilusti pakkasella, kunhan huoneilma on kuivaa. Jos kennossa on vähänkin jäätä/kosteutta, niin uutta jäätä alkaa kertymään nopeasti.
Kennoon kertyneen jään huomaa parhaiten tuloilman hyötysuhteesta. Vaikka ulkoisesti ei näkyisikään jäätä, niin jäätä voi olla kennon sisällä. 150-MLV:ssä tuloilman hyötysuhdetta on vaikea seurata, koska maapatteri ja jälkilämmitys vaikuttaa koneen näyttämiin lämpötiloihin. Asettamalla jälkilämmityksen minimiin ja seuraamalla tuloilman lämpötilaa voi päätellä onko kennossa jäätä.
Sopivaa pysäytyslämpötilaa ei voi vertailla talokohtaisesti. Maapatterin teho vaihtelee paljon ja myös suihku/sauna tottumukset vaihtevat. Selvästikin Lämärin kaivo toimii erittäin hyvin, mikä mahdollistaa tavallista alemman pysäytyslämpötilan. Jos haluaa, että kone toimii varmasti, niin pysäytyslämpötilan tulee olla 2-3C. Itse olen huomannut, että maapatteri ei toimi optimaalisesti, kun maalämpöpumppu on käynnissä. Vaikutus on n. 5C kovilla pakkasilla. Maapatteri on kytketty rinnan maalämpöpumpun kanssa ja kytkentä pitäisi tarkistaa/muuttaa.
Itse olen toteuttanut 150-MLV:hen automaattisen sulatusautomatiikan, joka on ollut käytössä pari vuotta. Viime vuorokausi taisi olla jakson kylmin keskilämpötila -22C, jäteilma keskimäärin -2C. Suihkussa käytiin aamulla ja illalla. Sulatuksia vuorokauden aikana tarvittiin viisi. Yhden sulatuksen kesto n. 45min, jolloin ylimääräinen 1000W vastus päällä n. 18min.
Paras kytkentä olisi varmaan se, että.kesäksi olisi oma asento. Silloin kompuran käydessä, joka kesällä on tosin aika harvoin, saisi jäähdytys kylmempää liuosta. Minulla oli ensin Valloxin suosittelema ja ilmanvaihdon paremmin huomioiva kytkentä. Se ei toiminut ja nyt on tuo em. systeemi.,
En tiedä onko hyötysuhteen huononemisella hirveästi käytännön merkitystä? Rahallista? Ilma vaihtuu kuitenkin.
Minulle tuli mieleen, että jos.asentaisi kylppäriin tarkoitetun kosteusanturin suoraan kennolle. Tällöin kostea sisäilma ohjaisi konetta eri tavalla olettaen, että parametreihin pääsee tätä kautta käsiksi?
-
Ei. Noilla säädöillä on paras mahdollinen alipaine noin 5 Pascalia, noin lonkalta arvioituna.
Pyörimisnopeuksien suhteen lisäksi alipainesuuden määrään vaikuttaa suuresti talon ilmavuodot. Eri kohteita on muunmuassa tämän takia huono verrata toisiinsa.
Tässä kuvassa on alipaineesuuden määrä suhteessa vuotoilmaan/ilmanvuotolukuun.
(http://i.imgur.com/5Ps7Un1.png)
-
Pyörimisnopeuksien suhteen lisäksi alipainesuuden määrään vaikuttaa suuresti talon ilmavuodot. Eri kohteita on muunmuassa tämän takia huono verrata toisiinsa.
Tässä kuvassa on alipaineesuuden määrä suhteessa vuotoilmaan/ilmanvuotolukuun.
(http://i.imgur.com/5Ps7Un1.png)
Joo, ei voi suoraan kopioida. Tässäkin projektissa näitä säädettiin pari vuotta.
-
En tiedä onko hyötysuhteen huononemisella hirveästi käytännön merkitystä? Rahallista? Ilma vaihtuu kuitenkin.
Jää kennossa aiheuttaa, että poisto heikkenee selvästi. Toisaalta jos tuloilmapuhallinta säännöllisesti pysäytellään, niin talo pysyy alipaineisena. Jää kennossa kerää nopeasti uutta jäätä ja jossakin vaiheessa jäätyy umpeen, jos sulatuksia ei tehdä.
-
Jos kenno menee umpijäähän, niin eikös se ole sama asia kuin olis kesäpelti päällä? Ilma kulkee mutta lämpöä ei oteta talteen?
-
Jos kenno menee umpijäähän, niin eikös se ole sama asia kuin olis kesäpelti päällä? Ilma kulkee mutta lämpöä ei oteta talteen?
jäässä oleva kenno estää ilman kulun, ei ohitukset ole auki
-
jäässä oleva kenno estää ilman kulun, ei ohitukset ole auki
Mitkä ohitukset?
-
Kun kesäpelti menee kiinni, aukeaa samalla "ohituskanava" kennon takana mistä ilma kulkee suoraan läpi.
-
Nappasin tosiaankin ne muutamat kuvat koneesta ennen ja jälkeen kesäpahvin asennusta. Pahvi todellakin auttaa ja paljon, mutta sen käyttöhän on täysin manuaalista käsityötä. Ehkä järkevin vaihtoehto olisikin modata Valloxin oma kesäpelti tiiviiksi ja oikeasti peittämään se koko kenno.
Tässä kuvassa näkyy kennon takana kanava jäteilmalle
(http://i.imgur.com/5bbucWzl.jpg) (http://imgur.com/5bbucWz)
Koko on ihan ruhtinaallinen
(http://i.imgur.com/If98pPpl.jpg) (http://imgur.com/If98pPp)
Ja sieltä pilkistää Valloxin pohja
(http://i.imgur.com/hM5bzpJl.jpg) (http://imgur.com/hM5bzpJ)
Tätäkö tarkoitat? Ei siellä muuta ole ja tuo on aina auki.
-
Ei ole aina auki, se on alapuolelta suljettu normaalisti (eli silloin kun kesäpelti on auki). Kun kesäpelti menee kiinni, aukeaa toi kennonohitus.
Noi kuvat oli yläpuolelta otettu, sieltä se on kyllä avoinna mutta ilma ei kulje.
-
Minulle ja.monelle muulle on Vallox tehnyt kesäpellin uusiksi takuuseen.
-
Minulle ja.monelle muulle on Vallox tehnyt kesäpellin uusiksi takuuseen.
Juu, se korjaa kesäpellin tiiviyttä kennoa vastaan, ei vaikutusta tähän ohituksen sulkemiseen.
-
Juu, se korjaa kesäpellin tiiviyttä kennoa vastaan, ei vaikutusta tähän ohituksen sulkemiseen.
No joo, katselin vanhaa lainausta vuodelta 13, joka oli postattu tuohon ylös uudestaan...
-
Nyt on pysäytys säädetty -4 ja kun tulee saunan paikka, niin saunomisen jälkeen nosto +10 asteeseen vaikka tunniksi. Kts. miten käy.
-
Hyvin tuntuu pelaavan. Pientä jäämuodostusta kulmissa.
-
Edelleen hyvä tilanne ja pysäytys -4:ssä. Ei havaittuja sulatusjaksoja ja edelleen vain kennon molemmissa reunoissa pienet jäät. Suihkuttelukaan ei vie jääkaudelle, joten saunominen on kai ainoa "työtä teettävä" vaihe.
Pysäytyslämpötilan lasku maksimiasetukseen -6:een ei enää hyödytä, sillä alin havaittu jätelämpötila on ollut -2.
-
Tuli vaihdettua huippariin Savolta saatu ehjä perhospelti, nyt ei valu kylmää ilmaa sisälle :) Kyselin tuossa aikaisemmin että mistä johtuu kun takkakytkintä käytettäessä tulee ilmoitus "Vesipatterin jäätymisvaara". Nyt kyn iski pakkaset lähemmäs kolmeakymmentä, se tuli ilman takkakytkimen käyttöäkin. Putkiasentajat tulivat sitten katsomaan värkkiä, ja kävikin ilmi että jälkilämmityksen vesipatterista oli liittimestä jäänyt joku ilmauksessa suljettava ruuvi kiinni, eikä siellä kiertänyt lämmin vesi ollenkaan. Nyt on pelittänyt.
Nyt tosin jäteilma on ollut mielestäni kummallisen korkea. Tällä hetkellä arvot 3-4 puhallusnopeudella on
Ulko -15 (ulkona oikeasti lähemmäs -20)
Sisä 23
Tulo 9-11 paikkeilla ollut
Jäte 16
Asetusarvot: kennonohitus 12, hystereesi 3, tulopuhallin seis 3, etulämmitys 7.
Etulämmitys saisi varmaan olla ainakin matalampi, mutta ongelmana on, että en tiiä maapiirin liuoksen lämpötiloja. Kurkkasin just koneeseen, niin alkaa olla kenno taas aika jäässä.
-
Tuli vaihdettua huippariin Savolta saatu ehjä perhospelti, nyt ei valu kylmää ilmaa sisälle :) Kyselin tuossa aikaisemmin että mistä johtuu kun takkakytkintä käytettäessä tulee ilmoitus "Vesipatterin jäätymisvaara". Nyt kyn iski pakkaset lähemmäs kolmeakymmentä, se tuli ilman takkakytkimen käyttöäkin. Putkiasentajat tulivat sitten katsomaan värkkiä, ja kävikin ilmi että jälkilämmityksen vesipatterista oli liittimestä jäänyt joku ilmauksessa suljettava ruuvi kiinni, eikä siellä kiertänyt lämmin vesi ollenkaan. Nyt on pelittänyt.
Nyt tosin jäteilma on ollut mielestäni kummallisen korkea. Tällä hetkellä arvot 3-4 puhallusnopeudella on
Ulko -15 (ulkona oikeasti lähemmäs -20)
Sisä 23
Tulo 9-11 paikkeilla ollut
Jäte 16
Asetusarvot: kennonohitus 12, hystereesi 3, tulopuhallin seis 3, etulämmitys 7.
Etulämmitys saisi varmaan olla ainakin matalampi, mutta ongelmana on, että en tiiä maapiirin liuoksen lämpötiloja. Kurkkasin just koneeseen, niin alkaa olla kenno taas aika jäässä.
Sammutan koneen, kun käytän tulisijaa. Kovilla pakkasilla käynnistyksen jälkeen tulee sama teksti, joka häipyy kun kone lämpenee. Mikä sinulla on lämpötilapyynti?
Onhan tuo tosi outoa ja kielii jostain viasta, että jäte on korkeampi kuin tulo.
Täällä on ulko -16
Tulo 18
Sisä 21
Jäte -01
Pyynti 28
Etulämmitys 10
Tulo puh. Seis -4
Hystereesi 4
Kennonohitus 05
-
Sammutan koneen, kun käytän tulisijaa. Kovilla pakkasilla käynnistyksen jälkeen tulee sama teksti, joka häipyy kun kone lämpenee. Mikä sinulla on lämpötilapyynti?
+24C
-
Aikaisemmin esim. ennen joulua jäteilma on kuitenkin ollut selkästi alle kymmenen asteen.
-
Veikkaan selkeää vikaa. Laitteen pitäisi olla lämmöntalteenottolaite, eikä viilennys kuulu lämmitysmoodissa asiaan. Avaa luukku ja katso onko kesäpelti auki? Mikäli jälkilämmitys ei ole sähköllä, niin nosta pyyntiä 26-28:aan.
-
Veikkaan selkeää vikaa. Laitteen pitäisi olla lämmöntalteenottolaite, eikä viilennys kuulu lämmitysmoodissa asiaan. Avaa luukku ja katso onko kesäpelti auki? Mikäli jälkilämmitys ei ole sähköllä, niin nosta pyyntiä 26-28:aan.
On kesäpelti auki. Jäätä on tosiaan kennossa siellä puolella missä on kesäpelti ja sitä vastakkaisella puolella. Voikko tuo olla niin jäässä, että sen takia ei toimi optimaalisesti?
-
Nyt kun lukee manuaalia, niin siellä sanotaan että jos ulkoilma tulee asuntoon kylmänä, voi olla seuraavia syitä:
-Ilma jäähtyy ullakkokanavissa
-Lämmöntalteenottokenno on jäässä, jolloin poistoilma ei voi lämmittää ulkoilmaa
-Jälkilämmityspatteri ei toimi
-Poistoilmasuodatin tai kenno on tukossa
-Ilmanvaihdon perussäätö on tekemättä
Jälkilämmityspatterin pitäisi nyt toimia, kuten edellä mainitsin, joten vahvasti veikkaan että se on niin jäässä. Viimeksi kun kenno jäätyi, föönillä sulattelin pahimpia jäitä pois ja otin kennon irti ja annoin sulaa kylpyhuoneessa kunnolla. Pitäisikö toistaa sama vai sulaisiko se itsestään pikkuhiljaa jos vähän nostaisi hystereesiä tai tuloilmapuhaltimen pysäytyslämpötilaa?
-
Mä joskus laiskana sulatin pelkällä poistolla, eli valikosta tulopuhaltimen tehot 0% ja antaa käydä noin jonkun aikaa.
-
Nyt kun lukee manuaalia, niin siellä sanotaan että jos ulkoilma tulee asuntoon kylmänä, voi olla seuraavia syitä:
-Ilma jäähtyy ullakkokanavissa
-Lämmöntalteenottokenno on jäässä, jolloin poistoilma ei voi lämmittää ulkoilmaa
-Jälkilämmityspatteri ei toimi
-Poistoilmasuodatin tai kenno on tukossa
-Ilmanvaihdon perussäätö on tekemättä
Jälkilämmityspatterin pitäisi nyt toimia, kuten edellä mainitsin, joten vahvasti veikkaan että se on niin jäässä. Viimeksi kun kenno jäätyi, föönillä sulattelin pahimpia jäitä pois ja otin kennon irti ja annoin sulaa kylpyhuoneessa kunnolla. Pitäisikö toistaa sama vai sulaisiko se itsestään pikkuhiljaa jos vähän nostaisi hystereesiä tai tuloilmapuhaltimen pysäytyslämpötilaa?
Saitko pelaamaan? Mikä oli vikana?
-
Edelleen hyvä tilanne ja pysäytys -4:ssä. Ei havaittuja sulatusjaksoja ja edelleen vain kennon molemmissa reunoissa pienet jäät. Suihkuttelukaan ei vie jääkaudelle, joten saunominen on kai ainoa "työtä teettävä" vaihe.
Pysäytyslämpötilan lasku maksimiasetukseen -6:een ei enää hyödytä, sillä alin havaittu jätelämpötila on ollut -2.
Saunomisen jälkeen ei havaittuja ongelmia. Tehostuskytkimen (45 min) käytön ajan oli pysäytyslämpötila nostettu +5:een. Aamulla kävin katsomassa ja samat jäänökäreet molemmissa laidoissa.
Kysymys viisaammille: Kun pysäytyslämpötilaa pidetään pakkasen puolella pitäisikö hystereesi olla niin suuri, että sulatussyklissä mennään reilusti plussalle?
Esim. jos pysäytyslämpötila on -4 ja hystereesi 4, niin kennoahan sulatellaan vain pakkasen puolella olevalla ilmalla ja tulopuhallin käynnistyy taas 0-asteessa?
Ja kuinka paljon tuon hystereesin pitäisi ulottua plussan puolelle? Eli jos pysäytys on-4, niin pitäisikö hystereesin olla jopa 8, jotta kone varmasti sulattaa itsensä tulopuhaltimen käynnistyessä +4 asteessa?
-
Saitko pelaamaan? Mikä oli vikana?
Sain, aamulla heti etäpäivän ensityönä otin kennon irti ja sulattelin sen ;D Vähän aikaa annoin kennon kuivahtaa ja kun laitoin takaisin ja kytkin päälle, alkoi lämmöntalteenotto toimia. Nyt arvot on
Ulko -9
Sisä 23
Tulo 19
Jäte 9
Ainakin omasta mielestä nyt ovat oikean suuntaiset. Eli ilmeisesti jäätymisestä johtui. Pitää nyt seurata tuota jäätymistä, ei kai sen normaalikäytössä pitäisi näillä pakkasilla ainakaan jäätyä?
-
No ei, jos pysäytys on oikealla tasolla.
-
Meillä on -87 vuodelta Fläktin kuutio LTO ja siinä on tehdasasetuksena tuloilmapuhaltimen pysäytys kun jäteilman lämpö laskee +4 asteeseen.
Ei ole jäätymisongelmia ollut
-
Hyötysuhteen laskentaa:
Ulko -7 Sisä 22
Tulo 19 Jäte 2
Tuloilma 89,7 %
Poistoilma 69,0 %
Osaako joku laskea näillä kokonaishyötysuhdetta, vai vaatiiko se jo korkeampaa matikkaa...ilmavirtoja jne?
-
Kone huutaa jäätymisvaara muutaman minuutin, kun sen käynnistää parin tunnin sammutuksen jälkeen. Vesikiertoinen jälkilämmityspatteri ei varmaan pysty kovin herkästi jäätymään, koska siellä kiertää koko ajan väh. 25 asteinen lattialämmitysvesi?
-
Enerventiltä taannoin vastattiin että kone pitää varustaa sulkupelleillä jos on kyseessä jälkilämmityspatteri.... ::)
Sähkökatkon aikana käy muuten niin että saattaa narahtaa jäähän...
Jos takkaa lämmittelet niin olisiko helpompi tapa avata ikkunaa raolleen jo korvausilmaa ei tule?
-
No ei viitsi ikkunaa pitää auki pakkasilla. Takalla on oma korvausilmakanava, mutta pelkän poiston mennessä päälle alipainetta tulee liikaa.
-
En nyt millään käsitä miksi tuo kone jäätyy, kennon alaosassa siellä missä kesäpelti on, taas jo näkyy jään muodostusta. Tuloilma 15 ja jäteilma 14, kun ulkolämpötila -9 ja sisällä +23. Vastaileeko ne Valloxilla kysymyksiin jos sinne soittaa vai käskeekö ne kääntyä huoltoliikkeen puoleen?
-
Vastaa. Siellä on hyvä jälkimarkkinointi.
-
Tulipa mieleen sellainen juttu tässä kesän kynnyksellä, että kannattaisiko LTO pitää myös kesällä päällä? Eli siirtäisikö se poistoilmasta viileyttä sisääntulevaan ilmaan?
-
Tulipa mieleen sellainen juttu tässä kesän kynnyksellä, että kannattaisiko LTO pitää myös kesällä päällä? Eli siirtäisikö se poistoilmasta viileyttä sisääntulevaan ilmaan?
Pyöriväkennoinen ainakin siirtää. Jos sitten viilennystä haluaa niin yöllä lto voi olla poiis päältä ja ulkoa saadaan sisäilmaa viileämpää tilalle...
-
Mitenköhän kuutio? Onkohan tässä tehty paha virhe jo kolme vuotta...ratkaisun avaimet lähempänä, kuin aavistinkaan. Etupatteri maapiirissä + LTO päällä
-
Tulipa mieleen sellainen juttu tässä kesän kynnyksellä, että kannattaisiko LTO pitää myös kesällä päällä? Eli siirtäisikö se poistoilmasta viileyttä sisääntulevaan ilmaan?
Kyllä kuutiokennossa on tuollainen ominaisuus.
Kun ulkoa tuleva ilma on lämpimämpää kuin poistoilma niin kuutiokennossa poistoilma alkaa jäähdyttää sisääntulevaa ilmaa.
LTO-helle (http://aijaa.com/pBAP1L)
-
Jos sisäilman lämpötilaa halutaan laskea niin....
Jos poistoilman lämpötila on kuumempi kuin ulkoilma niin tällöin lto-off.
Jos poistoilman lämpötila on viilempi kuin ulkoilma niin tällöin lto-on.
Jos käytössä on esilämmitys niin tällöin se saattaa hiukan monimutkaistaa asiaa koska lämpötila mihin verrataan onkin patterin jälkeinen ilman lämpötila.
-
Eli päällä kuitenkin hellekeleillä?
-
Eli päällä kuitenkin hellekeleillä?
Meniskö se jotakuinkin näin...
Jos poistoilman lämpötila on kuumempi kuin tuloilman lämpötila patterin jälkeen niin tällöin lto-off.
Jos poistoilman lämpötila on viilempi kuin tuloilman lämpötila patterin jälkeen niin tällöin lto-on.
Vastaavasti jos tarkoitus on laskea sisäilman lämpötilaa niin käsittääkseni joskus kesällä maapiiirissä saattaa jäähdytyskäytön yhteydessä kiertää varsin lämmintäkin nestettä. Tällöin tietysti kierto pitäisi pysähtyä jos liuoksen lämpötila on korkeampi kuin ulkolämpötila. Joskus oon tainnut lukea että jollain maapiirin lämpötila taisi olla kesällä jossain 15 asteen korvilla. Tosin tämä riippunee paljon monesta asiasta kuten keruupiiriin pituudesta, maasta, jäähdytyksen ja lämmityksen määrästä yms yms.... Oletko seurannut kuinka lämpöiseksi tuo piiri on lämmennyt?
Taitaa olla ilman jotain pikku automaatiota hankala saada kaikkea toimimaan niin että taloon saadaan aina maks viileää ilmaa kesällä.... ::)
Mites tuo valloxissa säädettään onko lto päällä vai ei? Oliko siellä sellainen kesäpelti? Pyöriväkennoisessa ei tarvi kuin pysäyttää kenno ja muistelisin että kone osaa tehdä tuon automaattisesti jonkun lämpötilan mukaan. Ei ainakaan kesällä ole tuohon kertaakaan koskenut...
-
Kesällä parhaimmillaan +12
Kesäpelti ohjaa joko kennon läpi tai ohituskaistan.
-
Tulipa mieleen sellainen juttu tässä kesän kynnyksellä, että kannattaisiko LTO pitää myös kesällä päällä? Eli siirtäisikö se poistoilmasta viileyttä sisääntulevaan ilmaan?
Meinaatko että sinulla on ilmanvaihto seis koko kesän?
Eihän Valloxissa oli mitään nappia millä LTO toiminnon saisi pois.
-
Ohjekirja kertoo.. 150SE malli ohjaa kesäpeltiä automaattisesti jotta saadaan mahd. viileätä sisälle, hyödyntäen myös sisäilmalla viilentämisen helteellä - eli muuttaa pellin asetusta tulo/poistolämpötilojen mukaan päivittäin.
2.11. Lämmöntalteenoton ohitustoiminto
• Ohitustoiminto pyrkii saamaan ilmanvaihtovyöhykkeelle mahdollisimman viileää
tuloilmaa vertaamalla ulkoilma-anturin ja poistoilma-anturin mittaustietoja.
• Lämmöntalteenottokenno ohitetaan kun jälkilämmitystoiminto on pois päältä ja ulkoilman
lämpötila on kaksi astetta yli asetusarvon, ja poistoilma kuumempaa kuin ulkoilma.
• Asetusarvoa voidaan muuttaa välillä 0 ...+25 °C. (Tehdasasetus 12 °C).
-
Eli se nappi kannattaa pitää aina päällä.
-
Eli se nappi kannattaa pitää aina päällä.
Ei, ei ole mitään nappia millä saisi LTO toiminnan pois päältä.
Luultavasti viittaat oikean ylänurkan nappiin, se kertoo vain onko jälkilämmitys käytössä vai ei. Kuution/kesäpellin toimintaa se ei ohjaa, siihen vaikuttaa nuo em. kohdat, pyyntilämpö, tulo/poistolämmöt ja asetettu ohituksen raja-arvo.
Talteenotto on siis käytössä vaikka toi jälkilämmityksen nappi ei ole päällä!
Muillakin ollut tätä samaa virhekäsitystä, ilmeisesti asentajat höpöttäneet omiaan.
-
Eli valikosta pitää nostaa tuo em. Ohituslämpötila vaikka 30:een asteeseen? Onko edes mahdollista?
-
Eli valikosta pitää nostaa tuo em. Ohituslämpötila vaikka 30:een asteeseen? Onko edes mahdollista?
Ei, sittenhän se ei ohita juuri koskaan kennoa, eli aina LTO-päällä jolloin lämmittää tuloilmaa.
Eikös nyt ideana ole että halutaan mahdollisimman viileätä sisälle? Vallox osaa säätää itse niin että tulee mahdollisimman viileätä sisään - joko niin että se ohittaa kennon ja ulkoilmaa suoraan sisään, tai kun on tosi helle, niin se jäähdyttää sisäilmalla tuloilmaa - tämä ilman että tarvii tehdä mitään säätöjä.
Eli pidä se ohituslämpötila sen mukaan että kuinka viileätä ilmaa saa tulla suoraan sisälle.. eli vaikka +14, muuta ei tartte huolehtia. Suurimman osan kesästä se menee sitten kesäpelti asennolla ja ohittaa kennon.. kun tulee kylmä yö, pelti aukeaa ja lämmittää taas, ja kun tosi helle, pelti aukeaa ja viilentää, itse, automaattisesti, ei tartte säätää mitään.
-
Mitä jälkilämmitysnappi? Ei merkitystä? Mihin tuo +14 astetta laitetaan?
-
Eli tuohon em. ohjeeseen peilaten esimerkkitilanne: Säätö asetettu +14, ulkolämpötila +30 ja poistolämpö +25. = Kennoa ei ohiteta ja poistoilma viilentää tuloilmaa?
Mikäli ulkolämpötila yöllä tippuu 16:een tai alle, kenno ohitetaan ja sisälämpö ei vaikuta ulkolämpöön?
Jälkilämmitysnappi kannattaa siis pitää pois päältä?
Ongelmana meillä on se, että kun ilma menee kennon läpi pitää poistomoottori olla 50%, jotta alipaine ei ole liian kova. Kesällä kun kennoa ei käytetä pitää molemmat moottorit olla 100%, koska muuten menee ylipaineiseksi. Eli nyt pitäisi taata kennon päällä pysyminen kaikissa olosuhteissa.
Lämmöntalteenottokenno ohitetaan kun jälkilämmitystoiminto on pois päältä ja ulkoilman
lämpötila on kaksi astetta yli asetusarvon, ja poistoilma kuumempaa kuin ulkoilma.
• Asetusarvoa voidaan muuttaa välillä 0 ...+25 °C. (Tehdasasetus 12 °C).
-
Eli tuohon em. ohjeeseen peilaten esimerkkitilanne: Säätö asetettu +14, ulkolämpötila +30 ja poistolämpö +25. = Kennoa ei ohiteta ja poistoilma viilentää tuloilmaa?
Juuri noin.
Ja kun ulkona +22 ja poisto +25, kenno ohitetaan koska halutaan viileätä sisälle.
Mikäli ulkolämpötila yöllä tippuu 16:een tai alle, kenno ohitetaan ja sisälämpö ei vaikuta ulkolämpöön?
Ei, kun ulkolämpötila tippuu tuon alle niin ajetaan kennon läpi ja lämmitetään, ettei tule kylmä. Muulloin kennon ohi - se on yleensä tavoitetila kesällä, sinulla nyt poikkeava tavoite.
Ongelmana meillä on se, että kun ilma menee kennon läpi pitää poistomoottori olla 50%, jotta alipaine ei ole liian kova. Kesällä kun kennoa ei käytetä pitää molemmat moottorit olla 100%, koska muuten menee ylipaineiseksi. Eli nyt pitäisi taata kennon päällä pysyminen kaikissa olosuhteissa.
Jos tavoite oikeasti on että menisi aina kennon läpi niin sitten pidät jälkilämmitys napin päällä kokoajan. Lämmintä kyllä tulee kun ei koskaan aja kennon ohi.
-
No joo, pitäisi olla jompi kumpi, koska muuten käy liian työlääksi. Esim. viikko sitten otin jälkilämmityksen pois ja nostin poistopuolen 100%:iin. Seuraus oli se, että illalla, kun lämpötila painui lähelle nollaa, alkoi savun hajua tulla hormista sisään. Kämppä tuli liian alipaineiseksi, kun kennonohitus oli säädetty +5.
Kumpikohan siinä on parempi kesäksi? Koko ajan pelti kiinni vai kennon läpi kesät talvet?
-
Ja meneeköhän siinä maapiirin viilentävä vaikutus jollain keleillä hukkaan? Toisin sanoen onko kennon tuoma viilennys niin merkittävä?
-
Ja meneeköhän siinä maapiirin viilentävä vaikutus jollain keleillä hukkaan? Toisin sanoen onko kennon tuoma viilennys niin merkittävä?
Tuo ei varmaan selviä kun kokeilemalla.
Meilläkin noi paineistukset varmasti heittelee kennonohituksen takia, mutta kesällä ovet on niin paljon auki etten ole tosta mitään ongelmaa huomannut.
Tulipesille menee kummallekin omat raitisilmatulot ulkoa, niiden käytössä ei ole ollut oiretta.
-
Näin varmaan. Mullakin oma kanava uunille, mutta auki vain polton aikana. SiltI ei uskalla pitää Valloxia päällä polton aikana, jos heittää sulatukselle, niin ei auta 110 mm kanavakaan.
-
Näin varmaan. Mullakin oma kanava uunille, mutta auki vain polton aikana. SiltI ei uskalla pitää Valloxia päällä polton aikana, jos heittää sulatukselle, niin ei auta 110 mm kanavakaan.
Tekstien perusteella veikkaan että pidät Valloxia aika paljon suuremmilla tehoilla kuin mitä meillä ajellaan, ei meillä kerkeä sulatusjaksoistakaan mitään oireita tulla.
Tehojen käytöstä en kyllä moiti, itse ajan suositusten alarajoilla kun pihistellään euroja ja pidetään äänet pieninä :P
-
Kolmosella normaalisti ja tehostus 7. Äänet eivät kuulu tai en ainakaan ole kiinnittänyt huomiota. Aika normiarvot?
Poistopuhallin on siis talvet 50%, mutta jos sulatus lyö tulon kiinni, poistopuoli ei saa muualta korvaavaa, kuin uunista.
-
No juu, ei tehoissa kauheasti eroja ole.
Meillä varmaan kämppä vaan vuotaa reilummin niin ei ole tullut oireita, ja saunan kiukaan tuloventtiili tuppaa meillä usein unohtumaan auki joten saa sieltäkin.
-
Nyt vasta muistin, että pari vuotta sitten painittiin ihan saman ongelman kanssa, mutta hieman toisesta näkökulmasta:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3280.40 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3280.40)
Eli tuolloinhan nimenomaan haluttiin päästä eroon siitä, että yhtään jäteilmaa menisi kennon läpi. Pienikin jäteilmamäärä, joka fuskasi vanhan mallisen pellin reunoilta riitti lämmittämään tuloilmaa liikaa kesällä. Allekirjoittanutkin teki alussa pahvivirityksen kennon eteen ja vaikutus oli radikaali tiputtaen sisääntulevaa lämpötilaa reilusti.
Eli ei tuo kennon käyttöön ottoon kesällä taida olla mitään perusteita? Miten saatoinkin unohtaa koko projektin :'(
-
Entä sitten kaskadisäätö. Onko siitä kenelläkään kokemuksia?
-
Nyt vasta muistin, että pari vuotta sitten painittiin ihan saman ongelman kanssa, mutta hieman toisesta näkökulmasta:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3280.40 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3280.40)
Eli tuolloinhan nimenomaan haluttiin päästä eroon siitä, että yhtään jäteilmaa menisi kennon läpi. Pienikin jäteilmamäärä, joka fuskasi vanhan mallisen pellin reunoilta riitti lämmittämään tuloilmaa liikaa kesällä. Allekirjoittanutkin teki alussa pahvivirityksen kennon eteen ja vaikutus oli radikaali tiputtaen sisääntulevaa lämpötilaa reilusti.
Niinpä ;D
Eli ei tuo kennon käyttöön ottoon kesällä taida olla mitään perusteita? Miten saatoinkin unohtaa koko projektin :'(
Ei varmaan teidän kohteessa.
Jos ei ole paine-eroille niin herkkä kohde niin yleisesti Vallox toimii automaatilla ihan hyvin ja säätää peltiä itse.
-
Onko tietoa, meneekö se tuolle automaatille pellin säädön suhteen juuri kaskadisäätö valitsemalla? Valloxin opetusvideossa suositeltiin sitä passiivitaloon, joten saattaisi liipata läheltä.
Toisaalta, jos se pelti heiluu sitten edes takaisin kiinni ja auki, niin ei se ole hyvä.
-
Onko tietoa, meneekö se tuolle automaatille pellin säädön suhteen juuri kaskadisäätö valitsemalla? Valloxin opetusvideossa suositeltiin sitä passiivitaloon, joten saattaisi liipata läheltä.
Kyllä pellin automatiikka toimii ihan normisäädölläkin, kuten aiemmin kopioin sen kuvauksen kohdasta "2.11. Lämmöntalteenoton ohitustoiminto".
Kaskadisäädössä sitten vielä oma logiikkansa.
-
Mikä siinä on ero?
1. Normisäädöllä + jälkilämmitysnappi päällä kenno lämmittää ja ottaa myös jälkilämmityspatterin tarvittaessa mukaan. Samoin etupatteri tulee mukaan, jos sille asetettu lämpötila alittuu. Eli kenno on aina käytössä ja säätö tapahtuu lähinnä etu- ja jälkipatterien kautta?
2. Kaskadisäätö + jälkilämmitysnappi. Kone puhaltaa kylmää tai lämmintä sen mukaan, kuin on valittu, haistellen poistoilmaa sulkien tai avaten pattereita, mutta eihän tämäkään vaihtoehto ikinä ohita kennoa, jos jälkilämmitysnappi on päällä?
-
Ylipaine ei ole laisinkaan vaarallista kesäaikaan kun jäähdytetään, vaan ennemmin jopa parempi jos nyt kosteusmielessä ajattelee. Sisäilma on ulkoilmaa kuivempaa, joten vuotokohdista menevä ilma kuivattaa rakenteita. Jos mitään muita lieveilmiöitä ei tule niin mitäpä sillä väliä on vaikka pelti siellä läpsyttelee ja painesuhteet sen myötä.
-
Kaskadisäädön käytöstä mulla ei ole kokemusta.
-
Kaskadihomma selvisi. Ei ole muuta eroa, kuin se, että mittaus ja säätö tapahtuu jäteilman perusteella. Normisti se menee siis tuloilman perusteella. Suositellaan esim. serverihuoneisiin, jossa halutaan vakiolämpöä. Haittapuolena voi olla vedon tunne, jos tulee viileää tuloilmaa. Kokeilun kautta tämäkin..
-
Tuli kivat pakkaset ja aamulla oli -21 astetta, joten pientä tulostietoa tästä laitteesta ja kokoonpanosta. Jäteilma tiputettu maksimille eli -6:een. Kennon molemmissa päissä vähän jäätä ja jääpuikkoja.
Illalla saunomisen ajaksi nostin tuloilman pysäytyslämpötilan -2:een ja pidin siinä saunan jälkeisenkin kuivatusajan noin 45 - 60 min.
Hyvin tuntuu pelaavan ja ainoa hidaste on turha valikkojen selaaminen näissä sauna operaatioissa.
Kaivosta tuleva liuos näytti olevan 8 asteen luokkaa ja takaisin menevä 2 astetta. En tosin katsonut, missä vaiheessa käyntiä mennään, mutta näillä keleillä pumppu hurisee aika usein. IV ei ollut tuolloin käynnissä, mutta sen vaikutus on aika pieni.
-
Kaivosta tuleva liuos näytti olevan 8 asteen luokkaa ja takaisin menevä 2 astetta. En tosin katsonut, missä vaiheessa käyntiä mennään, mutta näillä keleillä pumppu hurisee aika usein. IV ei ollut tuolloin käynnissä, mutta sen vaikutus on aika pieni.
Kuinka mahdollista tässä vaiheessa vuotta? Virittelitkö jotain iv patteria tuohon rinnalle vai kirjoitusvirhe ;)
-
En tiedä. Mittarinkin on vaihdettu. Ehkä se oli käyntijakson alussa. Koko kesä on kyllä painettu lämpöä kallioon.
-
Onko muilla ongelmia kuivan sisäilman kanssa? Vaimoväki valittaa aamuisin kuivuutta. Ilmankostutinta ei viitsisi hommata.
-
Onko muilla ongelmia kuivan sisäilman kanssa? Vaimoväki valittaa aamuisin kuivuutta. Ilmankostutinta ei viitsisi hommata.
Ongelma johtuu ilmanvaihdosta koneesta riippumatta. Mahdollisesti pyöriväkennoisella hiukan pienempi. Ilmaa vain yksikertaisesti vaihdetaan niin paljon että asumisesta johtuva kosteuslisä ei riitä siihen että ilma olisi miellyttävä kosteaa. Kosteuslisä on joissain lähteissä määritelty noin +RH 5%.
Vaihtoehtoja ei liene kuin ilmanvaihdon määrän laskeminen tai kostuttaminen. Jos ilmanlaatu alkaa kärsimään tasoa alentamalla niin sitten vaihtoehdoksi ei ole muuta kuin kostutin. Tosin koko talon alalle on turha haaveilla sopivaa ilmaa, koska haihdutetavan veden määrä olisi niin käsittämätön. Juuri tuolla naapurifoorumilla joku testaili ilmankostutinta ja totesi että kastellulla pyyhkeellä sai saman vaikutuksen kuin ilmankostuttimella.
Laitoin eilen kilowattimittarin tuohon UFOX kosteuskytkin virityksen perään. Kosteuskytkin yrittänyt pitää kosteuden 35% RH. Huone noin 12m2 ja koneellinen ilmanvaihto normaalilla talvikäytöllä. Absoluuttinen kosteus huoneessa ennen kostutusta 5.5g/m3. Tuloilman kosteus ulkoa 3.5g/m3. Ulkolämpötila yön aikana jossakin -5 hujakoilla, joten vastaa varmaan keskimääräistä tilannetta talvisaikaan, jolloin tuota kostutusta eniten tarvitaan.
Klo 22-08 välillä kulutusta oli tullut 0.27kwh. Kuukaudessa tulisi noin 8,5kwh. Sähkön hinta vaikka 0.12 EUR / kwh, niin hinnaksi kuukauden kostutuksille saadaan 1 EURO.
Vieläkin halvemmalla pääsee, kun ottaa isoimman ja paksuimman frotee pyyhkeen ja kastelee läpimäräksi. Siihen saa jäämään 500ml-1L vettä. Tämän laittaa sitten huoneeseen narulle, niin pääsee samaan lopputulokseen kun tuolla UFOXilla kosteusohjattuna. Pyyhkeen pitäsi sitten ehtiä kuivumaan täysin ennen seuraavan illan kastelua, jottei pääse homehtumaan. Valkoinen pyyhe paras, niin näkee epäpuhtaudet jos alkaa kertyä.
Ohessa kaavio kahden vierekkäisen huoneen kosteustasosta. Toisessa pyyhe ja toisessa UFOX kosteusohjattuna 35%.
(http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=15349.0;attach=51171;image)
-> http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15349.msg326378#msg326378
Tämä kuva kertoo mihin talon sisäilman kosteus muuttuu pelkästään ulkoilman vaikutuksesta olettaen että sisäisiä kosteuslähteitä ei ole.
(http://i.imgur.com/32x4Xpf.png)
-
Olisin katsonut mittarista lukemaa, mutta niin pieni kosteus, ettei edes näytä mitään. Olisiko 25% alaraja, en muista.
Auttaisikohan jos kierrosnopeuden laskisi 3:een? Ainakin rakenteet pysyvät kunnossa, vaikka nenät ei.
-
Olisin katsonut mittarista lukemaa, mutta niin pieni kosteus, ettei edes näytä mitään. Olisiko 25% alaraja, en muista.
Auttaisikohan jos kierrosnopeuden laskisi 3:een? Ainakin rakenteet pysyvät kunnossa, vaikka nenät ei.
Viime talvena itsekin laskin nopeutta kosteuden takia. Nyt ei ole ollut vielä ainakaan tarvetta. Netatmolla voi seurata halutessaan co2 tasoja joista voi päätellä onko ilmanvaihdon taso riittävä. Täällä laitteesta juttua:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=23172.msg295636#msg295636
Täällä netatmo näyttää tälläistä:
(http://i.imgur.com/8kL7lks.png)
-
Muistan tuon ketjun ja laitteen. Innostukseni aikanaan kaatui melko nopeasti hintaan, kun ihan oikeaa käyttöä ei ollut laitteelle.
Nyt on puhallin nelosella ja kuutioita 442. Poistopuolen puhallinmoottori tiputettu 60%:een.
Kaavion mukaan nelosasennolla poistoilmavirta on 80 dm3/s.
60% tuosta on 48 dm3/s = 172.800 tunnissa = 172,8 m3 / h.
Talon ilman pitäisi vaihtua kerran kahtee tuntiin, joten 172,8 *2= 345,6 m3
Meniköhän ihan oikein? Tuon mukaanhan minun pitäisi nostaa vielä nopeutta :)
-
Ongelma tuttu täälläkin, pakkasilla lasken kyllä nopeudet alle suositusten.
-
Täällä netatmo näyttää tälläistä:
(http://i.imgur.com/8kL7lks.png)
Millä sovelluksella tulee tuonnäköistä? Itsellä applen laitteet ja en saa tuonnäköistä koostetta ulos netatmon sovelluksella ainakaan.
Mitenkäs mielestäsi tuo hiilidioksidi arvon luotettavuuden laita on? Minusta tuntuu että omassani on vähän jumissa ko. anturi. Vaihtelu on välillä 380-430 oli porukkaa vähän tai paljon.
-
Kokeile ihan nettiselainta ja netatmon palvelinta. Myös datatmo.comiin kannattaa tutustua.
-
Onko teillä Valloxin käyttäjillä muilla hävinnyt käyttöpaneelista ulkoilman lämpötila koskaan? Meillä on MV 110 kone ollut n. kuukauden käytössä ja huomasin tuossa että ei näytä enää ulkolämpötilaa. Lienekö säätänyt asetuksia huonoon asentoon vai pitäisikö olla edes mahdollista hukata tuota tietoa koneelta?
EDIT: Piirikortti oli rikki. Takuu korjasi.
-
Vallox 150 effect se lämpötilat heittää häränpyllyä!
Ulkona on noin -20 astetta, mutta kone näyttää +5, +2, -18, -11, -2, +5, -6. Siis vaihtelee tiuhaan tahtiin arvoja.
Jäte näyttää tällä hetkellä -11 astetta. Ei ole aiemmin mennyt edes pakkasen puolelle.
Tulo ja sisä näyttäävät noin 18 astetta.
Molemmat puhaltimet pyörii.
Sähköinen etuvastus ei mene päälle.
Onko muilla ollut samanlaisia kokemuksia?
-
Ei ole kokemuksia mutta olethan tietenkin jo koittanut napata virrat hetkeksi pois jos koneen järki resetöisi itseää?
-
Taitaa olla koneen järki jäässä :D Etuvastus ei mene päälle missään vaiheessa, jolloin poistopuoli jäätyy koko ajan.
Ulkoilman anturia ja piirikorttia pitää ruveta selvittelemään ovatko tulleet tiensä päähän. Samalla menee molempien puhaltimien laakerit vaihtoon, kun alkoi poistopuolen puhallin pitämään ääntä samaan aikaan kuin jäätymisongelmatkin alkoivat.
-
Taitaa olla koneen järki jäässä :D Etuvastus ei mene päälle missään vaiheessa, jolloin poistopuoli jäätyy koko ajan.
Ulkoilman anturia ja piirikorttia pitää ruveta selvittelemään ovatko tulleet tiensä päähän. Samalla menee molempien puhaltimien laakerit vaihtoon, kun alkoi poistopuolen puhallin pitämään ääntä samaan aikaan kuin jäätymisongelmatkin alkoivat.
Olen kerännyt tänne tietoa millaiset laakerit missäkin koneessa on: http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,26395.0.html
Jos vaihdat laakerit niin kerro millaiset sieltä löytyi niin varmistan sen sitten tuonne. Helpottanee muidenkin vaihtajien hommaa sitten. Toki muutamasta kuvastakaan koskien hommaa ei ole varmasti haittaa.
Olehan katsonut että etuvastuksen lämpösuoja ei ole lauennut? Luulisin että tuostakin sellainen löytyy. Mekanismi tapahtumalle voisi olla sellainen että tuloilmaräppänä on jäätynyt umpeen jäätävästä sumusta/sateesta jolloin vastus ei ole jäähtynyt tarpeeksi vaan kone on pohottanut täysillä.
Oma jäätynyt räppänä.
(https://i.imgur.com/2ktRaM0.png)
Oman koneen kuittausnappi. En tiedä onko valloxissa vastaavaa.
(http://i.imgur.com/U8HGaGW.png)
-
Taitaa olla koneen järki jäässä :D Etuvastus ei mene päälle missään vaiheessa, jolloin poistopuoli jäätyy koko ajan.
Ulkoilman anturia ja piirikorttia pitää ruveta selvittelemään ovatko tulleet tiensä päähän. Samalla menee molempien puhaltimien laakerit vaihtoon, kun alkoi poistopuolen puhallin pitämään ääntä samaan aikaan kuin jäätymisongelmatkin alkoivat.
Ongelma korjaantui yksinkertaisesti sillä, että vaihdoin kahden anturin paikkaa keskenään. Anturien toiminta muuttui normaaliksi ja etuvastuskin heräsi henkiin, kun sai oikeaa dataa antureilta.
Ulkoilman anturi oli siis se, joka antoi virheellistä tietoa koneelle. Kovilla pakkasilla sähköinen etuvastus ei saanut käskyä, jolloin paluun kostea ilma jäätyi kennoon.
Molemmissa vastuksissa (etu- ja jälki-) on automaattinen lämpösuojan palautus, ei siis mekaanista painonappia tai vastaavaa.
Laakerien vaihto suoritetaan lähiaikoina.
-
Poistopuhaltimessa toinen laakeri laahasi ja piti ääntä. Samalla vaivalla vaihdoin yhteensä kaikki neljä laakeria poisto- ja tulopuhaltimiin. Laakerit olivat FAG:in 6000:a ja maksoivat paikallisessa laakeriliikkeessä 6€/kpl.
-
Poistopuhaltimessa toinen laakeri laahasi ja piti ääntä. Samalla vaivalla vaihdoin yhteensä kaikki neljä laakeria poisto- ja tulopuhaltimiin. Laakerit olivat FAG:in 6000:a ja maksoivat paikallisessa laakeriliikkeessä 6€/kpl.
Et tainnut kurkata oliko tuolla jo keraamiset kuulat? Pölysuojan kun nyhtää irti niin keraamiset kuulat ovat mustia/tumman harmaita.
(http://i.imgur.com/akBb2tG.png)
-
No en, mutta otetaan pölysuojat pois ja pannaan likoomaan, niin illalla on paljas laakeri. Kattelen sitten kummat kuulat oli.
EDIT:
--> Metallikuulat oli.
-
No nyt sitten kun ne helteet tuli jäädäkseen, huomasin, ettei enää viilennä.
Erillinen kiertovesipumppu keruunesteelle on valloxin jälkeen, se lähtee päälle.
Magneettiventtiili naksahtaa, mutta epäilen ettei aukea. Kopistelinkin moneen kertaan ja käänetin asentoa, mutta ei viilennä.
Tulo, meno, paluu ja poisto kaikki vaihtelevasti 24-25.
Maasta neste 4-5 astetta. Sitten kun laittaa tekemään käyttövettä, maasta menee noin kahteen asteeseen.
Nibestä on laitettu päälle jatkuva keruunesteen kierto, 80%
Venttiili ja kierovesupumput on tosi kuumia, sekin kielii siitä että vesi ei kierrä.
Tämän lisäksi molemmissa putkissa (ovat korkein kohta) on ilmausventtiilit, ei juurikaan tule mitään. Kerran sain paluusta vähän viinaa liikkeelle, mutta siinä kaikki. Tulopuolella ei mitään.
Millä saisi venttiilin pakotettua auki tai varmistettua että virtaako neste?
-
Onko maapiirin paine riittävän korkea?
Pitäisi olla vähintään paineen mittauspisteen ja kierron ylimmän kohdan välinen korkeusero metreinä /10 ja ainakin 0,2 bar sen päälle.
-
Millä saisi venttiilin pakotettua auki tai varmistettua että virtaako neste?
Joissakin magneettiventtilin rungossa on uraruuvikanta josta 1/4 kierroksen kääntämällä saa manuaalisesti venttiilin auki tai kiinni.
-
Ei taida saada tätä siraita auki: https://www.wexon.fi/tuotteet/venttiilit/magneettiventtiilit/2-tie-magneettiventtiilit-2-2/0-paine-erolle/magneettiventtiilit-l133-sirai/
Nyt pitää vaan varmistella että toi yläosa on oikein päin, se pyörii. Vai onko sillä ees mitään väliä?
Mitä nään paineet? Ei äkkiseltään osunu silmään ku kylmän veden paine.
Edit: parempi linkki: https://www.lvi-tarvikkeet.net/Sirai-magneettiventtiili-1/2-DN15-L133B07-0-10-Bar-230V
-
Se kantikas yläosa on käämikela joka tekee magneettikentän kun kelaan tulee sähkö.
Kelan magneettikentän voi helposti testata siten että kytke magneettiventiiliin virta ja kosketa kevyesti kelan yläosan keskellä olevan metalliosaa pienellä ruuvimeisselillä,jos kela on sähköisesti kunnossa tuntuu meisseliin vaimea värinä kun meisselin kärjen vie n 1mm päähän metallisesta osasta.
Jos mitään värinää ei tunnu vaikka virta on kytketty niin tarkista johtoliitokset venttilin hatusta.
Venttiilin hattu se osa johon kaapeli menee ja se on yhdellä ruuvilla kiinni kelassa.
Kelassa on 3 kpl urospistokeliitintä ja hatussa vastaavasti 3 kpl naarasliitintä ja kun ruuvi on avattu niin hattu tulee ruuvin suuntaan sentin vetämällä pois.
Jos haluat avata venttiilinhatun niin varmista että virta on katkaistu (230V) ja vedä ruuvi kokonaan hatusta pois,löysää sen jälkeen kaapelin vedonpoisto ja kytkentäosa tulee hatun sisältä ulos,siinä on kytkentäruuvit näkösällä ja voi tarkistaa on liitokset kunnossa
Siinä on myös lukkoprikka kelan päällä metallikohoumassa,kun irroitat lukkoprikan niin kelan saa nostettua pois.
On normaalia että kelaosa kääntyy ,sen sisällä on lieriö rautasydän joka avaa neulaventtiilin kun sähkö kytketään ja jousivoima sulkee kun sähkö katkaistaan.
Kelan alapuolella metallisessa venttiilirungossa on 4 kpl ruuveja,kannat kulmissa.
Nuo ruuvit avaamalla saa venttiilin sisäosat auki ja tutkittua onko pikeytymiä tms möhnää mikä jumittaa venttiilin.
Ruuvien avaamisen yhteydessä on oltava tarkkana koska venttiilin palautusjousi yleensä lentää johonkin päin ja sitä ei parane hukata jos haluaa venttiilin vielä kasata.
Jousen sisällä on rautasydän jonka alapäässä on neula joka avaa tai sulkee ohjauspaineen kumikalvolle joka sitten avaa tai sulkee varsinaisen virtauskanavan.
Nuo kaikki osat pystyy irroittamaan ja on syytä ottaa vaikka valokuva eri vaiheissa niin on helpompi kasata.
Kumikalvon suhteen irroitettaessa pitä olla varovainen ettei kalvo puhkea tai repeä,se on aika ohut.
Kumikalvon putsaamiseen voi käyttää fairyä ja metalliosien jotain liuotinta jos pikeytymiä näyttää olevan.
Linkin kuvassa vasemmalla on L133---B07
http://kesko-onninen-pim-resources-production.s3-website-eu-west-1.amazonaws.com/pimdocuments/WEXON-L133.pdf
-
Kiitos! Nyt on seikkaperäinen ohje. Menee huomenna testaukseen ja puhdistukseen.
-
Tämän lisäksi molemmissa putkissa (ovat korkein kohta) on ilmausventtiilit, ei juurikaan tule mitään. Kerran sain paluusta vähän viinaa liikkeelle, mutta siinä kaikki. Tulopuolella ei mitään.
Tämä jäi huomaamatta,jos ilmausventtiileistä ei tule mitään on paine liian alhainen ja putkistossa on ilmaa ylimmissä kohdissa.
Nosta keruuliuoksen painetta 1-1,5baariin,avaa ilmausventtiilileitä niinkauan että alkaa tulla viinaa ja sulje ko venttiilit.
Varmista ettei keruuputkiston paine laske nollaan ilmauksen aikana,lisää painetta tarvittaessa.
Jos putkistossa on ilmaa niin liuos ei lähde kiertämään ennenkuin ilmat on poistettu vaikka kiertopumppu pyörii ja magneettiventtiili on auki .
Tee tosiaan putkiston ilmaus ensin ja kokeile lähteekö liuokset kiertämään kun ilmat on pois putkiston yläosista.
-
Tein nyt niin, että laitoin maaviileän haaran kiinni, eli keruulius kiertää vain Nibessä. Toisesta ilmaisventtiilistä ilmattuna viina oikein lentää pihalle, toinen taas ensin hieman pulpauttaa, mutta sen jälkeen ei mitään. Vähän kohisee, ja kuulee että neste liikkuu.
Millä nostam keruuputkiston painetta?
EDIT: Nyt taisin saada pakotettua pakko-ohjauksella lämmönkeruupumpun päälle ja alkaakin tulla vaihtelevasti kohinaa ja viinaa myös maasta tulevasta putkesta. Oletan, että siinä on mutasihti ja paisari.
-
Millä nostam keruuputkiston painetta?
Manuaalista tuollaista ohjetta
Tarkasta tasoastian (CM2) nestetaso.
Jos taso on laskenut, täytä järjestelmä.
1.Sulje astian alla oleva venttiili.
2.Irrota liitännät tasoastian päällä.
3.Täytä lämmönkeruuliuoksella, kunnesastia on noin 2/3 täynnä.
4.Asenna liitäntä astian päällä.
5.Avaa astian alla oleva venttiili.
Painetta korotetaan sulkemalla sisääntulevan pääjohdonventtiili lämmönkeruupumpun (GP2) ollessa käynnissä ja tasoastia (CM2) avoinna niin, että nestettä imeytyy astiasta.
PDF sivulta 36 ohje
https://www.nibe.fi/assets/documents/17532/331492-1.pdf
-
Kyllä nyt koetellaan. No jos jotain positiivista, niin magneettiventtiili toimii, koska välillä kylmää kulkee läpi. Sitten kuitenkin hetken päästä tämän maakylmän kiertopumppu käy kuumana. Silloin ei tietenkään keruuneste kierrä.
Välillä ilmaan maaviileään haarasta, välillä laitan keruunesteen sulkua edellisen ohjeen mukaan kiinni, että paineet nousee. Sitten ilmausta maaviileään vähän pöhisee, vähän tulee viinaa. Näyttää hyvältä, mutta sitten taas hetken päästä sama tilanne. Ei tästä tuoe mitään. Naturettia on valutettu viemäriin niin että koko tienoo ihmettelee.
-
Kuinka vanha systeemi?
Onko toiminut aiemmin?
Löytyykö kuvaa, mistä selviää kytkentä?
ATS
-
Pitkästä aikaa päivitystä tästä laitteesta. Melkein kahdeksan vuotta nyt täynnä ja hyvin on pelannut.
Lasin viime talvena tulopuolen pysäytyksen -6:een, kun oli vuosia -4 ja mitään ongelmia ei havaittu.
Nyt sitten näillä kovilla pakkasilla tuo -6 ei ollut enää hyvä. Laite oli päältä päin melko jäätön, mutta pysäytteli itseään ja tuloilman lämpötila 16-17 astetta.
Kenno irti ja sulatus. Pysäytyslämpötila +2 ja hystereesi 3. Hyötysuhde paranikin huomattavasti ja sisälle tulee -20 asteen pakkasessa noin 24 asteista ilmaa (etupatteri maapiiri, jälklämmitys lattiapiiri).
Maapiirin käyttöönotto oli ollut 10 asteessa, mutta laskin senkin nyt nollaan.
Tein myös sen, että kun normi puhallusnopeus on ollut 5, niin kovalla pakkasella ykkkönen.