Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto => Aiheen aloitti: jm00744 - 29.11.07 - klo:08:36
-
Onko kellään palstalaisista kyseistä yhdistelmää? Lähinnä huolettaa riittääkö maapiirissä "potkua" viilennykseen kesähelteillä? Itselle tulossa keväällä uudisrakennukseen Nibe 1240-6/8 ja putket siltti maaperään.
-
Kyllä yleissääntönä pidetään, että vaakaputkistolla viilennystä on turha rakentaa.
Toimii vain alkukesällä, mutta heinäkuun helteillä keruuliuos on lähes 20-asteista ja teho
lähes olematon.
-
Onko kukaan kokeillut/suunnitellut asentaa pientä lämpöpumppua/kompressoria tuohon viilennys tarkoitukseen?
Meinaa niin, että konvektoreissa kiertävää liuosta jäähdytettäisi ja lämpö pumpattaisi maapiiriin tai porakaivoon.
Täysin hypoteettinen ajatelma, mutta tarkoitukseni herättää vähän keskustelua ko. mahdollisuudesta. Onko jollain näppituntumaa tai kokemusta tehotarpeista ja mahdollisista ongelmista? Vai onko idea täysin järjenvastainen?
-
Kuinka tehokasta konvektoria voidaan noin 150m kaivon kanssa käyttää ilman että veden lämpötila nousee liikaa ja teho putoaa? Paljonko veden lämpötila voisi olla esim. 3-4kW konvektorilla?
-
Kaivo tuottaa suunnilleen yhtä pajon viilennysenergiaa, kuin se tuottaa lämpöenergiaakin.
Eli: COP on noin kolme ja pumpun tuottama teho on 9kW, tulee viilennystä max. noin 6 kW teholla, riippuen siitä tietenkin, paljonko sallit viilentävän veden ylimmäksi käyttökelpoiseksi lämpötilaksi.
Paikkakunnasta riippuen kaivon lämpötila on noin 4-6 astetta. Viilennys 4 kW teholla saattaisi nostaa tuota lämpötilaa noin 3 asteella, lukemiin 7-9 plusastetta.
Kyllähän se viilentää aika hyvin, riippuen tietenkin konvektorista.
-
Itsellä on 3 patteria torppaa jäähdyttämässä ja näyttäis maapiirin lt. nousevan 10°C nurkalle kun jäähdytystarve suurimmillaan.
Tutulla on yksi jäähypatteri vaakaputkistoisessa järjestelmässä, sanoi että keskikesällä n. 16°C nurkilla.
Noheva kaveri modaa halvasta ILPosta paremman pistämällä ulkokennon rinnalle vesilämmönvaihtimen jota sitten käyttää ilmapatterin sijasta kun ulkona erityisen kuumaa tai kylmää, mitään taloudellista järkeä tuossa kuitenkaan lienee. :)
-
Onko kukaan kokeillut/suunnitellut asentaa pientä lämpöpumppua/kompressoria tuohon viilennys tarkoitukseen?
Lienee helpompaa ja edullisempaa laittaa sitten ilmalämpöpumppu vain jäähdytystä varten - käytännössähän erillinen konvektori + kompura on sama asia komponenteista kasattuna. Ja ILPpejä saa kaupan hyllyltä niin edullisesti, että palikoista kasaamalla ei saa edullisemmin.
Itselläni on tulossa pandionin sisälle jäähdytyspatteri, jossa ajattelin kierrättää vaakaputkistoni liuosta. Minulla keruuputki on ainakin tällä hetkellä pohjavedessä, mutta vedenpinta on kuivana kesänä alle putken, joten saa nähdä, miten äijän käy. Olisi mulla pihassa myös rengaskaivo, josta voisi kaivaa kesällä kylmää, mutta katsotaan nyt ensin miten tuon savipatjan kanssa käy. Hukkaanhan se sen lämmittäminen ei mene, talvella sitä lämpöä on kiva kutsua sieltä takaisin taloon, jos alkaa viluttamaan.
nvg
-
Kaivo tuottaa suunnilleen yhtä pajon viilennysenergiaa, kuin se tuottaa lämpöenergiaakin.
Eli: COP on noin kolme ja pumpun tuottama teho on 9kW, tulee viilennystä max. noin 6 kW teholla, riippuen siitä tietenkin, paljonko sallit viilentävän veden ylimmäksi käyttökelpoiseksi lämpötilaksi.
Paikkakunnasta riippuen kaivon lämpötila on noin 4-6 astetta. Viilennys 4 kW teholla saattaisi nostaa tuota lämpötilaa noin 3 asteella, lukemiin 7-9 plusastetta.
Kyllähän se viilentää aika hyvin, riippuen tietenkin konvektorista.
On tullut ajankohtaiseksi valita asennettavat puhallinkonvektorit. Pumppu on Geopron SH13 ja kaivoina 2 x 135m. Puhallinkonvektoreita tulee yhteensä kolme kappaletta. Miten puhallinkonvektorit pitäisi mitoittaa? Oma logiikka sanoisi asian riippuvan ainakin nesteen lämpötilasta, nesteen määrästä (virtausnopeudesta) ja puhallinkonvektorin kyvystä siirtää kylmää nesteestä ilmaan. Maalämmön tapauksessa haasteelliseksi tilanteen tekee se, että neste pikkuhiljaa lämpenee. Lisäksi jäähdtystarve voi jakautua epätasaisesti eri tilanteissa eri konvektoreiden välille. Eli mikä olisi optimi koko kullekin konvektorille (4kW, 12kW, joku muu)?
En ihan ymmärtänyt Tomppelin laskelmaa käyttäen pumpun tehoa ja COP:a. Miksi 6kW eikä 9kW:a jäähdytystehoa? Vai tarkoitettiinko käytännön tehoa teoreettisen 9kW:n sijaan?
-
Kaivo tuottaa suunnilleen yhtä paljon viilennysenergiaa, kuin se tuottaa lämpöenergiaakin.
Eli: COP on noin kolme ja pumpun tuottama teho on 9kW, tulee viilennystä max. noin 6 kW teholla, riippuen siitä tietenkin, paljonko sallit viilentävän veden ylimmäksi käyttökelpoiseksi lämpötilaksi.
Paikkakunnasta riippuen kaivon lämpötila on noin 4-6 astetta. Viilennys 4 kW teholla saattaisi nostaa tuota lämpötilaa noin 3 asteella, lukemiin 7-9 plusastetta.
Kyllähän se viilentää aika hyvin, riippuen tietenkin konvektorista.
On tullut ajankohtaiseksi valita asennettavat puhallinkonvektorit. Pumppu on Geopron SH13 ja kaivoina 2 x 135m. Puhallinkonvektoreita tulee yhteensä kolme kappaletta. Miten puhallinkonvektorit pitäisi mitoittaa? Oma logiikka sanoisi asian riippuvan ainakin nesteen lämpötilasta, nesteen määrästä (virtausnopeudesta) ja puhallinkonvektorin kyvystä siirtää kylmää nesteestä ilmaan. Maalämmön tapauksessa haasteelliseksi tilanteen tekee se, että neste pikkuhiljaa lämpenee. Lisäksi jäähdtystarve voi jakautua epätasaisesti eri tilanteissa eri konvektoreiden välille. Eli mikä olisi optimi koko kullekin konvektorille (4kW, 12kW, joku muu)?
En ihan ymmärtänyt Tomppelin laskelmaa käyttäen pumpun tehoa ja COP:a. Miksi 6kW eikä 9kW:a jäähdytystehoa? Vai tarkoitettiinko käytännön tehoa teoreettisen 9kW:n sijaan?
Tässä oli ajatuksena se, että kun otamme lämpöä sieltä kaivosta, niin tupaan tulee lämpöä kaikkiaan tuolla pumpulla 9kW teholla.
tuosta 9 kW tehosta tulee noin 1/3 osa sähkölaitokselta ja 2/3 osaa maasta, jos COP = 3
Eli 9 kW = 3 kW sähkölaitokselta ja 6 kW maasta.
Siis kaivosta otettiin talvella 6 kW teholla lämpöä.
Jos haluamme kuormittaa kaivoa suunnilleen saman verran, kuin talvella, päädytään noin 6 kW viilennystehoon.
Yleistäen:
tällä logiikalla laskien voisimme ottaa kaivosta viilennystehoa noin 0,7 x pumpun lämmitystehon verran.
-
Jäähdytystehoa olisi siis käytössä jotain 9kW ja esim kolmella Tecnibelin MPW 3:lla tuon saisi tehtyä. Hintaa on ~300€ kpl ja on olemassa myös kaukosäätömalli. Saa onniselta.
-
Jäähdytystehoa olisi siis käytössä jotain 9kW ja esim kolmella Tecnibelin MPW 3:lla tuon saisi tehtyä. Hintaa on ~300€ kpl ja on olemassa myös kaukosäätömalli. Saa onniselta.
Millä lämpötilaerolla noiden puhallinkonvektorien jäähdytystehot ilmoitetaan? Paljonkohan jäähdytysteho esim. 5 asteisella liuoksella 25 asteen huoneen lämmössä? Entä desibelit vastaavalla puhaltimen nopeudella? Puhallikonvertterissa lienee oma kiertovesipumppu sisäänrakennettuna? Metelin kannalta ajateltuna puhallinkonvektorin koossa ei varmaan kannata pihistellä.
Ei oo pahan hintaisia ainakaan itseasennettuna. Olisi vaan kaivo...maapiirissä kun kiertää kuumimpaan aikaan 10-15 asteinen vesi. Taitaa jäädä jäähdytystehot pieneksi 10-15 asteen lämpötilaerolla.
-
Tuo ~300eur taitaa olla veroton hinta urakoitsijoiden alennuksilla? Meillä noin vuosi sitten asennettu Sabiana oli tuplaten hintavampi ja kokonaisasennushinta oheistilpehööreineen meni likemmäs kahta tonnia. Eli ei enää halpa ja jossain aiemmin mainitsinkin, että loppuhinnan kun olisin tiennyt etukäteen niin ILPpi olisi tilalla. En kylläkään kilpailuttanut mitenkään töitä, koska itse silloin asustelin ulkomailla.
Kiertovesipumppua ei ainakaan Sabianassa ole integroituna ja tuskin on Technibelissäkään.
Meillä ei jäähdytysteho tuolla systeemillä (yksi konvektori rintsikan yläkerrassa) kovin kaksinen ole, mutta jos sen antaa puolipäivää hyrrätä, niin kyllä yläkerta ehtoommalla ihan oleskeltavassa kunnossa on ~30C -> ~23C. Konvektorin ääni ei minusta kovimmallakaan puhallusnopeudella kovin häiritsevä ole, mutta tuosta voi olla montaa mieltä.
Koska tuon yhdenkään konvektorin teho ei hirveän suuri ole, niin miettisin kyllä kahteen kertaan laittaisiko niitä sitten kolme "lämmittämään" kaivoja? En osaa sen kummemmin asiaa perustella, mutta jotenkin maalaisjärki sanoisi näin. Tosin onhan tuossa kyseessä 2kpl kaivoja kun meillä yksi 150m syvä. Totuus on kuitenkin se, ettei sieltä kaivoista mitenkään hullunlailla sitä kylmää irti kesällä saa, mutta kait ne tällä tavalla vähän talvea varen latautuvat.
Pete
-
Loppuhinta tuo oli. Sivulla 12 noita malleja on ja en ehdi nyt kommentoida tarkemmin.
http://kylma.onninen.fi/asiakkaat/onninen/kylma.onninen.fi/content_images/tuotteett/ac_hinnasto2009.pdf
-
Tässä oli ajatuksena se, että kun otamme lämpöä sieltä kaivosta, niin tupaan tulee lämpöä kaikkiaan tuolla pumpulla 9kW teholla.
tuosta 9 kW tehosta tulee noin 1/3 osa sähkölaitokselta ja 2/3 osaa maasta, jos COP = 3
Eli 9 kW = 3 kW sähkölaitokselta ja 6 kW maasta.
Siis kaivosta otettiin talvella 6 kW teholla lämpöä.
Jos haluamme kuormittaa kaivoa suunnilleen saman verran, kuin talvella, päädytään noin 6 kW viilennystehoon.
Yleistäen:
tällä logiikalla laskien voisimme ottaa kaivosta viilennystehoa noin 0,7 x pumpun lämmitystehon verran.
:-[ Hivenen hävettää, ei pitäisi iltamyöhään kirjoitella mitään. Eli noinhan se yksinkertaisesti laskemalla menee. Kiitoksia oikaisusta!
Tosin jäin vielä pohtimaan, voiko asian tosiaan laskea näin yksinkertaisesti. Eli käyttäätyykö lämmön johtuminen kaivoon samalla tavalla kylmään ja lämpimään suuntaan? Talvella lämmittäessä äärilaitana on kaivon jäätyminen (=0 astetta) ja kesällä taas äärilaitana on ainakin teoriassa se n. 22 astetta, mitä lämpimämmällä vedellä ei pysty yhtään jäähdyttämään (käytännössä alaraja paljon matalammalla). Kun kaivoa ympäröivä lämpötila pyörii siellä n. 5 asteessa, niin voisi kuvitella lämpötilaerojen suosivan jäähdytystä. Alla mainitun Technibelin 4,7kW versio liikuttaa 790l/h nestettä, jolloin nesteen lämpö muuttuu +7 asteesta +12 asteeseen, joka suurinpiirtein täsmää aste-kuutio-kWh -sääntöön. 10kW versiolla nestettä tarvitaan 1700l/h. Miten tämä suhtautuu maalämpöpumpun piirissä kierrättämän nesteen määrään?
Loppuhinta tuo oli. Sivulla 12 noita malleja on ja en ehdi nyt kommentoida tarkemmin.
http://kylma.onninen.fi/asiakkaat/onninen/kylma.onninen.fi/content_images/tuotteett/ac_hinnasto2009.pdf
Kiitoksia tästä linkistä! Sabianan, Carrierin ja AirWisen puhallinkonvektorit olinkin jo löytänyt. Hinnat näyttävät varsin kohtuullisilta.
Kaksi konvektoria on tarkoitus laittaa yläkertaan, missä on ehdottomasti isompi lämpökuorma. Alakerran konvektori on tarkoitettu lähinnä isomman henkilömäärän aiheuttaman lämmön nousun tasaamiseen. Kaikki konvektorit on tarkoitus olla kattokasettimallisia ja niiden ohjaus kytketään taloautomaation kautta pääosin automaattisesti toimiviksi mutta toki myös manuaaliohjaus järjestetään. Alla olevan linkin takaa löytyi asennusohje, jonka sähkökytkentöjen perusteella pitäisi integrointi automaatioon onnistua aika helposti.
Mitenkäs huollettavuus näillä kattokasettimalleilla pitäisi huomioida? Eli tarvitseeko päästä ylhäältä/sivusta huoltamaan vai pystytäänkö huolto tekemään alakautta? Yläkerran konvektorit jäävät ullakkotilan puhallusvillan sisään mutta alakerran konvektori jää välipohjan sisään, eikä sitä kyllä enää yläpuolelta paljon huolleta. Esitteissä tuppaavat olemaan asennettuina alaslaskettuihin toimistokattoihin.
Kiitoksia muillekin nopeista vastauksista!
Valmistajan sivut kattokasettimalleista:
http://www.technibel.com/lang_uk/unite_ter-site/cass.html
-
Tuli tuossa taannoin kokemusta kuukauden verran talosta, jossa oli kattokasettimalliset ILPit. En huolisi itselleni. Noiden huono puoli oli huono suunnattavuus tai pikemminkin sen puute. Keittiössä oleva piti sammuttaa syömisen ajaksi, koska sitä kylmää puhallusta ei sietänyt erkkikään edes pienimmällä nopeudella. Isossa makkarissa siirsin sänkyä 1,5m kun puhallus sattui juuri omalle puolelle sänkyä jne.
Kahdessa pienemmässä makkarissa olevat tavalliset ilpit sai puhaltamaan vaakasuoraa katon suuntaiseksi ja samaa ongelmaa ei ollut. Kattokasettimallit puhalsivat 4 kiinteään suuntaan alaviistoon, jolloin kylmiä pisteitä oli aina neljä. Yhtä kattomallia kävivät huoltamassa + puhdistamassa ja alakautta irroittelivat koko paketin. 4 ukkoa teki 2h hommia ;D
Kattokasettimalli voisi sopia johonkin yläaulaan, jossa ei oleilla. Toki oma kokemus perustuu hippasen suurempiin lämpökuormiin ja jäähdytystarpeeseen kuin Suomessa, mutta kannattaa silti miettiä sijoitukset tarkkaan.
Jani
-
Tuli tuossa taannoin kokemusta kuukauden verran talosta, jossa oli kattokasettimalliset ILPit. En huolisi itselleni. Noiden huono puoli oli huono suunnattavuus tai pikemminkin sen puute. Keittiössä oleva piti sammuttaa syömisen ajaksi, koska sitä kylmää puhallusta ei sietänyt erkkikään edes pienimmällä nopeudella. Isossa makkarissa siirsin sänkyä 1,5m kun puhallus sattui juuri omalle puolelle sänkyä jne.
Kahdessa pienemmässä makkarissa olevat tavalliset ilpit sai puhaltamaan vaakasuoraa katon suuntaiseksi ja samaa ongelmaa ei ollut. Kattokasettimallit puhalsivat 4 kiinteään suuntaan alaviistoon, jolloin kylmiä pisteitä oli aina neljä. Yhtä kattomallia kävivät huoltamassa + puhdistamassa ja alakautta irroittelivat koko paketin. 4 ukkoa teki 2h hommia ;D
Kattokasettimalli voisi sopia johonkin yläaulaan, jossa ei oleilla. Toki oma kokemus perustuu hippasen suurempiin lämpökuormiin ja jäähdytystarpeeseen kuin Suomessa, mutta kannattaa silti miettiä sijoitukset tarkkaan.
Jani
Kuulostaa vähän hassulta. Ainakin Technibelin ja Carrierin ominaisuuksiin kuuluu puhalluksen suuntaaminen pystysuunnassa sekä puhalluksen rajoittaminen tapahtumaan vain haluttuihin vaakasuuntiin (kuitenkin vähintään kahteen neljästä). Joissain ohjeissa nimenomaan käskettiin suuntaamaan jäähdytys katon suuntaisesti ja vain lämmitys jyrkemmässä kulmassa.
Tuntuisi, että kyseessä on joko ollut jokin karvalakkimalli tai sitten se on vain säädetty puhaltamaan vääriin suuntiin. Tuosta huollettavuudesta olen enemmänkin huolissani ja pitää se jostain hyvin konkreettisesti varmistaa.
-
Tähän liittyen, ne joilla on useampi puhallinkovektori, miten olette tehneet ohjaukset tällaisessa tapauksesa.
Oletteko tehneet jonkin systeemin, millä kiertopumppu käy vain, jos ainakin yksi konvektori on päällä? Entä mahdolliset magneettiventtiilit, onko konvektorikohtaisia venttiileitä vai kiertääkö kaikissa konvektoreissa neste aina kiertopumpun käydessä?
Joidenkin konvektorien asennusohjeista puhutaan shunteista veden lämpötilan säätöön (jos neste olisi "liian kylmää"). Onko tällaisille jotain tarvetta vai voiko maanestettä kierrättää sellaisenaan konvektoreille?
-
Kuulostaa vähän hassulta. Ainakin Technibelin ja Carrierin ominaisuuksiin kuuluu puhalluksen suuntaaminen pystysuunnassa sekä puhalluksen rajoittaminen tapahtumaan vain haluttuihin vaakasuuntiin (kuitenkin vähintään kahteen neljästä). Joissain ohjeissa nimenomaan käskettiin suuntaamaan jäähdytys katon suuntaisesti ja vain lämmitys jyrkemmässä kulmassa.
Tuntuisi, että kyseessä on joko ollut jokin karvalakkimalli tai sitten se on vain säädetty puhaltamaan vääriin suuntiin. Tuosta huollettavuudesta olen enemmänkin huolissani ja pitää se jostain hyvin konkreettisesti varmistaa.
Kannattaa selvittää, ei noissa kattomalleissa saanut puhallusta riittävästi katon suuntaiseksi, koska LAITE ON KATOSSA ja ulkonemaa kattopinnasta ei juuri ole. 2/4 puhallussuunnan valintaa ei ollut ja se olisikin ratkaissut ongelman.
Itse pitäisin kyllä tavallista seinäyksikköä sopivasti sijoitettuna varmempana vaihtoehtona. Minua ei oikein vakuuttanut kondenssivesiletkun kaadot välipohjassa (kurkkasin tikkailta kun kaverit oli irroittaneet sisäyksikön). Vaikutelmaa tuki siellä täällä katossa olevat kosteusjäljet kylmäputkistoa mukaillen. Toki hikoilu noissa olosuhteissa varmaan kovempi kuin Suomessa, mutta...
Jani
-
Tähän liittyen, ne joilla on useampi puhallinkovektori, miten olette tehneet ohjaukset tällaisessa tapauksesa.
Oletteko tehneet jonkin systeemin, millä kiertopumppu käy vain, jos ainakin yksi konvektori on päällä? Entä mahdolliset magneettiventtiilit, onko konvektorikohtaisia venttiileitä vai kiertääkö kaikissa konvektoreissa neste aina kiertopumpun käydessä?
Joidenkin konvektorien asennusohjeista puhutaan shunteista veden lämpötilan säätöön (jos neste olisi "liian kylmää"). Onko tällaisille jotain tarvetta vai voiko maanestettä kierrättää sellaisenaan konvektoreille?
Mulla on kaksi sabianaa. Ohjaus on hyvin yksinkertainen, jompi kumpi konvektori kun lähtee päälle niin pumppu pyörii. Ja ei ole mitään magneettiventtiilejä tai shuntteja, ne on ihan turhia. Ei se konvektori kovin paljoo jäähdytä jos puhallin ei pyöri, joten ei haittaa vaikka litku kiertää molemmissa aina.
-
Onko kukaan jälkiasentanut konvektoria ja johtanut kondenssivettä ulos? Äkkiseltään tulee mieleen, että tuo letku toimisi talvella kylmäsiltana.
Saisin maapiirin letkut + sähköt suht helposti taloon, mutta konvektorin sijoituspaikan lähettyvillä ei ole lattiakaivoa.
-
Näinhän ILPit yleensä asennetaan, kun kylmäaineputket tulevat kuitenkin seinän läpi ulkoyksiköltä. Miksei sitä pelkkää kondenssiputken reikää voi konvektorillekin tehdä samalla tapaa. Varmaan siitä jonkinlainen kylmäsilta voi tulla, mutta tuskin niin pieni letku hirveän iso ongelma on, kunhan tiivistät itse läpiviennin letkun ympäriltä hyvin.
Jos konvektori on vain kesäkäytössä, niin voihan kondenssiletkun ulkona olevan pään tulpata talven ajaksi, niin ilma ei siitä ainakaan virtaa.
Älä sitten jätä letkun ulkopäätä seinän ulkopuolella niin, että vesi kastelee seinää tai edes sokkelia. Näinkin asennettuja ILPpien kondenssiletkuja valitettavan usein näkee.
-
Mulla on kaksi sabianaa. Ohjaus on hyvin yksinkertainen, jompi kumpi konvektori kun lähtee päälle niin pumppu pyörii. Ja ei ole mitään magneettiventtiilejä tai shuntteja, ne on ihan turhia. Ei se konvektori kovin paljoo jäähdytä jos puhallin ei pyöri, joten ei haittaa vaikka litku kiertää molemmissa aina.
Miten olet ratkaissut kondenssiveden tilanteessa, missä vain toinen konvektoreita on käynnissa ja neste kiertää molemmissa? Ainakin Carrierin konvektoreiden asennusohjeissa konvektorin magneettiventtiili, puhallin ja kondenssivesipumppu lähtevät kaikki samaan aikaan toimimaan ja niissä on erityisesti tehty turvalogiikkaa, joka estää konvektorin toiminnan, mikäli kondenssivesipumppu ei toimi.
Käsittääkseni pelkkä nesteen kierrättäminen konvektorin kennossa aiheuttaa kondenssia, joten silloin vähintään kondenssipumpun pitää olla käynnissä. Tällaista kytkentävaihtoehtoa ei Carrierissa vakiona ollut mutta toki sellaisen varmaan pystyisi rakentamaan.
-
Minkälaista letkua olette käyttäneet konvektoreille? Varmaankin ihan lattialämmityskaapelia, mutta riittääkö 12 mm letku? Ainakin Technibelin konvektoreissa näyttäisi olevan puolen tuuman liitäntä, joten isompaa letkua ei ilmeisesti kannata käyttää?
-
Miten olet ratkaissut kondenssiveden tilanteessa, missä vain toinen konvektoreita on käynnissa ja neste kiertää molemmissa? Ainakin Carrierin konvektoreiden asennusohjeissa konvektorin magneettiventtiili, puhallin ja kondenssivesipumppu lähtevät kaikki samaan aikaan toimimaan ja niissä on erityisesti tehty turvalogiikkaa, joka estää konvektorin toiminnan, mikäli kondenssivesipumppu ei toimi.
Käsittääkseni pelkkä nesteen kierrättäminen konvektorin kennossa aiheuttaa kondenssia, joten silloin vähintään kondenssipumpun pitää olla käynnissä. Tällaista kytkentävaihtoehtoa ei Carrierissa vakiona ollut mutta toki sellaisen varmaan pystyisi rakentamaan.
Sabianassa ei ainakaan ole mitään kondenssivesipumppua vaan se vesi tulee ihan painovoimalla viemäriin molemmista mun konvektoreista.
-
Minkälaista letkua olette käyttäneet konvektoreille? Varmaankin ihan lattialämmityskaapelia, mutta riittääkö 12 mm letku? Ainakin Technibelin konvektoreissa näyttäisi olevan puolen tuuman liitäntä, joten isompaa letkua ei ilmeisesti kannata käyttää?
Kannattaa huomioida vaan se, että jos on pitkät putkivedot niin pienen putken aiheuttama painehäviö pitää kompensoida jotenkin. Eli isompi kiertopumppu käytännössä.
-
Sabianassa ei ainakaan ole mitään kondenssivesipumppua vaan se vesi tulee ihan painovoimalla viemäriin molemmista mun konvektoreista.
OK, tuo selittää asian. Carrierin kattomalleissa pumppu on ja sitä myös tarvitaan tekemään n. 20cm nosto ennen painovoimaista viemäröintiä.
Entä onko Sabianassa jonkinlainen varomekanismi kondenssiviemärin tukkeentumista varten? Tällainen on Carrierissa ja se estää nesteen kierron ja laitteen käynnistämisen muutenkin, mikäli kondenssivesi ei johdu normaalisti viemäriin. Toimistoympäristössä työskennelleen LVI-asentajan puheiden perusteella kondenssiviemäreiden tukokset olivat varsin yleisiä, joten aivan mitättömästä riskistä ei ole kyse.
-
Sabianassa ei ainakaan ole mitään kondenssivesipumppua vaan se vesi tulee ihan painovoimalla viemäriin molemmista mun konvektoreista.
OK, tuo selittää asian. Carrierin kattomalleissa pumppu on ja sitä myös tarvitaan tekemään n. 20cm nosto ennen painovoimaista viemäröintiä.
Entä onko Sabianassa jonkinlainen varomekanismi kondenssiviemärin tukkeentumista varten? Tällainen on Carrierissa ja se estää nesteen kierron ja laitteen käynnistämisen muutenkin, mikäli kondenssivesi ei johdu normaalisti viemäriin. Toimistoympäristössä työskennelleen LVI-asentajan puheiden perusteella kondenssiviemäreiden tukokset olivat varsin yleisiä, joten aivan mitättömästä riskistä ei ole kyse.
Ok, olikin kyse kattokasettivehkeestä.. Mutta ei taida sabianassa olla mitään varomekanismia. Käytännössä kait vedet tulee seinälle/lattialle jos viemäri tukkeutuu ja sen kyllä huomaa..
-
Nonih, nyt olisi putket jäähdytystä varten maassa ja pitäisi valita konvektori. Technibel vaikuttaa sopivalta, mutta ~3,2kW tehoinen patteri on vähän turhan iso rohjake ulkomitoiltaan(995x285x237). Pienempi malli ~1,7kW(805x270x177) laite sopisi paremmin suunniteltuun paikkaan, mutta teho vähän arveluttaa. Saattaisi tuokin kyllä riittää.
Onko joku löytänyt ns "hi-wall"-malleja noilla pienemmillä ulkomitoilla, mutta esim 2,5 kW tehoilla? Carriella ainakin näkyy olevan 2,1 kW:n laitteita, mutta taitaa olla selvästi kalliimpi kuin Technibel(?).
-
Lueskelin Carrierin puhallin konvektorin esitettä ja siellä mainitaan, että tehot on ilmoitettu lämpötiloilla:
Ilma sisään +27c, ulos +19c
Vesi sisään +7c, ulos +12c
Puhallin täysillä.
(Ilma sisään - vesi sisään = 20c)
Esim. tällä hetkellä meillä maapiiristä tulee +14c ja toiveissa olisi huonelämpötila +24c.
Eli lukemat olisivat
Ilma sisään +24c, ulos XX
Vesi sisään +14c, ulos YY
Puhallin täysillä.
(Ilma sisään - vesi sisään = 10c)
Näin asiaa sen kummemmin ymmärtämättä veikkaisin, että jäähdytysteho olisi noin puolet siitä mikä on Carrierin ilmoittama jäähdytysteho. Saa korjata, jos veikkaukseni on metsässä.
Eli 2kW jäähdytystehoon olisi mahdollista päästä 4kW konvektorilla?
-
Jotain osviittaa jäähdytyksen tehontarpeesta saa naapurifoorumilta löytyvästä excel-taulukosta:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=674.0;attach=1072
-
Jotain osviittaa jäähdytyksen tehontarpeesta saa naapurifoorumilta löytyvästä excel-taulukosta:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=674.0;attach=1072
Eli meille 6kW puhallinkonvektori, jotta saataisiin tarvittava 3kW. =D
Tällä hetkellä sisällä +29,3c.
-
Seinämalleista en tiedä, koekappaleeksi ostettu kattokasettimallinen Carrier GWC010 (4,7kW) maksoi 855eur, johon sisältyi konvektorin lisäksi säleikkö, moottoriventtiilipaketti ja seinään asennettava ohjausyksikkö. Toisena vaihtoehtona oli Technibel mutta sitä oli huonosti saatavissa omien kanavieni kautta ja mielestäni Carrierin hinta ei ollut ollenkaan paha. Selvennyksenä, että meillä viileänlähteenä kaksi porakaivoa ja puhallinkonvektoreita tulee loppujen lopuksi kolme kappaletta.
Hintaerot ainakin kattokasettimallisissa olivat eri tehoisten välillä lähes marginaaliset, esim GWC008 (4,0kW) olisi maksanut vain 40eur vähemmän.
-
Terve.
Olen uusi jäsen täällä ja muutenkin tietämys näistä asioista vielä puutteellinen.
Termi maaviileä= ilmeisesti tarkoittaa että viilennys otetaan keruupiiristä tai porakaivosta?
Tarviiko "maaviileäkelpoisuus" huomioida porakaivoa/pumppua tilattaessa?
Mites puhallinkonvektoreiden määrä, palstalla puhutaan että on hankittu useita sellaisia per talo, eikö periaatteessa 1 riitä tai korkeintaan 2 (1 per kerros) ?
Eikös 1 konvektori maksa vähintään tonnin-kaksi joten useamman hankinta syö jo jos ei miestä niin ainakin lompakkoa ?
Pitääkö nuo konvektorit millaista ääntä ja onko kytkentä niinkin yksinkertaista että puhaltimesta vaan putket teknisen tilan maapiiriin?
-
Sitähän se tarkoittaa, että viilennykseen käytettävä kylmä liuos otetaan maalämmön maanestepiiristä. Porakaivosta tulee varmemmin riittävän kylmää liuosta kesälläkin, vaikka onhan niitä pintaputkistollakin jotkut tehneet ja niinkin auttavat varmaan jonkin verran.
Niillä puhallinkonvektoreillakin on oma jäähdytystehonsa. Riippuu talon koosta, miten monta tarvitsee. Isommassa talossa voi hyvin tarvita useampia, myös sen vuoksi että viileän ilman saisi jakautumaan talossa järkevästi eikä vain konvektorin ympärillä olevaan tilaan.
Itse konvektorit ei taida ihan noin kalliita olla, mitä kirjoitit, mutta toki siihen tarvitaan ympärille erilaisia tarvikkeita, joista hinta nousee ensimmäisellä konvektorilla tuohon luokkaan. Esimerkiksi tarvitaan pumppu kierrättämään liuosta konvektoreissa, joko erillinen pienempi pumppu tähän tarkoitukseen tai sitten kytkentä, jolla maalämpöpumpun kiertopumppu kytketään päälle konvektorien tarvitessa. Lisäksi tietysti putket, eristeet, venttiilejä ym.
-
Meneekö maaviileän/konvektorin käyttö suurinpiirtein niin että tekniseen tilaan tulee oma kiertopumppu kullekin konvektorille, ja sen kautta maasta tuleva kylmä neste pumpataan itse konvektorille joka siis muuttaa nesteen viileäksi ilmaksi? Ja kondenssivesi johdetaan omien letkujen kautta jonnekin pois?
Jos useita konvektoreita niin kullekin kiertopumppu tekn.tilaan ?
Ei tämä varmaan ihan näin yksinkertaista voi olla.
-
Meneekö maaviileän/konvektorin käyttö suurinpiirtein niin että tekniseen tilaan tulee oma kiertopumppu kullekin konvektorille, ja sen kautta maasta tuleva kylmä neste pumpataan itse konvektorille joka siis muuttaa nesteen viileäksi ilmaksi? Ja kondenssivesi johdetaan omien letkujen kautta jonnekin pois?
Jos useita konvektoreita niin kullekin kiertopumppu tekn.tilaan ?
Ei tämä varmaan ihan näin yksinkertaista voi olla.
Itse asiassa tekniseen tilaan riittää vain yksi pumppu ja sitten jokin jakotukki/muu haaroitus millä liuoslinja haaroitetaan tarvittaessa useammalle konvektorille. Eli yksinkertaista kyllä, mutta ei halpaa, koska kupari maksaa hunajaa, samoin messinkiosat ja putkityöt (ellei tee itse). Ja PEX putki tai muu putki millä vedät liuosputket konvektoreille tulee maksamaan yllättävän paljon sekin. Ja yksinkertaisimmillaan ei tarvitse mitään 3-tie venttiilejä tms vaan ihan vaan konvektorilta ohjaussignaali jolla kiertopumppu lähtee päälle.
Ja kondenssivesi tosiaan johdetaan yleensä jonkin lattiakaivon tai muun vesilukon yhteyteen ja sitä kautta viemäriin.
-
Itse asiassa tekniseen tilaan riittää vain yksi pumppu ja sitten jokin jakotukki/muu haaroitus millä liuoslinja haaroitetaan tarvittaessa useammalle konvektorille.
Tietämätön jatkaa että eikö konvektoria voisi laittaa tekn.tilaan ja siitä letkuilla/putkille haaroitus vaikka kolmeen huoneeseen ?
Ei tarvis litkua/kondenssivettä siirrellä ja pärjäisi yhdellä konvektorilla.
Puhalluksen suuntaus huoneessa olisi vakio eikä tietenkään säädettävissä.
-
Itse asiassa tekniseen tilaan riittää vain yksi pumppu ja sitten jokin jakotukki/muu haaroitus millä liuoslinja haaroitetaan tarvittaessa useammalle konvektorille.
Tietämätön jatkaa että eikö konvektoria voisi laittaa tekn.tilaan ja siitä letkuilla/putkille haaroitus vaikka kolmeen huoneeseen ?
Ei tarvis litkua/kondenssivettä siirrellä ja pärjäisi yhdellä konvektorilla.
Puhalluksen suuntaus huoneessa olisi vakio eikä tietenkään säädettävissä.
Ainakin joissain kattokasettimallisissa konvektoreissa on mahdollisuus puhaltaa ilmaa myös viereiseen huoneeseen. En ole itse törmännyt tällaiseen käytännössä. Todennäköisesti samat ongelmat vastassa kuin yleensäkin ilmanvaihdon kautta jäähdyttämisessä eli saadakseen tehoa, joudutaan ilmaa liikuttamaan paljon ja se on haasteellista suhteellisen pienten IV-kanavien läpi.
-
Tarkoitiko, että viileää ilmaa kuljetettaisiin konvektorilta putkissa useampaan huoneeseen?
Konvektori ei toimi niin. Konvektori kierrättää samaa huoneessa jo olevaa ilmaa. Ilma siis otetaan huoneesta, kuljetetaan viileää nestettä sisältävän 'patterin' läpi ja puhalletaan takaisin samaan huoneeseen.
Ilmanvaihtolaitteen yhteydessä tehtävä viilennys on sitten eri juttu, kun siinä otetaan ulkoilma ulkoa ja mahdollisen lämmön talteenoton (tai mahdollisesti kesällä sama kenno toimii viileän talteenottona) kautta puhalletaan tuloilma vastaavasti viileää nestettä sisältävän patterin läpi normaaleihin tuloilmaventtiileihin. Tällöin kaikki taloon tuleva ilma tulee samalla viilennettyä.
Konvektorin etuna on kuitenkin, että sama huoneessa oleva ilma pyörii useaan kertaan konvektorin viilennyspatterin ohi ja viilenee joka kerta. Ilmanvaihtolaitteen kautta tehty viilennys viilentää ilmaa vain siitä tahdissa kuin ilmaa normaalisti vaihdetaan - huoneessa jo oleva ilma ei enää viilene. Konvektorin viilennysteho on siten yleensä parempi kyseisessä tilassa, sen kustannuksella että viileä ei jakaannu yhtä tasaisesti koko taloon ja tästä syystä konvektoreja saatetaan tarvita useita.
Viilennys on siis mahdollista tehdä molemmilla tavoilla, joko konvektoreilla tai ilmanvaihtokoneen tuloilman yhteydessä. Näillä on molemmilla omat etunsa. Erot ovat lähinnä viilennystehossa, viileän jakautumisessa taloon ja hinnassa. Kaikki ovat tapauskohtaisia, riippuen millainen juuri sinun talosi on.
-
Lainaan vanhaa aihetta sen verran, että kyselisin kokemuksia niiltä joilla on käytössä maapiiri + puhallinkonvektori niiden tehosta esim viime kesän helteillä. Eli riittääkö viilennykseen ja kosteuden poistoon? Itselle olisi mahdollisesti pohjoiseen tulossa 600m maapiiriä ja tarkoituksena olisi laittaa puhallinkonvektorit viilennykseen.
-
Mä lainaan tätä ketjua myös.
Tarviiko nuo technibelin konvektorit kolmitieventtiilin vai voiko laittaa ilman? Maapiirissä on varaus jäähdytykselle tulopuolella, t-haarat ja keskellä yksisuuntaventtiili. Muovinen paisunta-astia pitää vaihtaa kalvopaineastiaan, vetää putket yläkertaan ja hankkia pumppu. Putket saisin ylös suorinta reittiä vanhaa hormia pitkin, jos ne laittaa suojaputkeen, täytyykö silti eristää? MPW-mallit ovat kuulema äänekkäitä, voiko TWN-CH:n asentaa kattoon?
-
Jo aiempaankin kysymykseen hienosti apua saaneena tarvisin vielä hieman vinkkiä lisää.
Taloon tulee Niben 8kw pumppu, 180 m porakaivo. Ensin oli tarkoitus yhdistää tuohon ilmanvaihtokoneeseen joku lisäosa, josta on hyötyä sekä kesällä että talvella (lämmitys,viilennys), mutta sen verran suunnitelmat muuttuivat, että tuo lisäosa jää pois, ja viilennyksen sijasta tulee jäähdytyslaite/laitteet riippuen nyt kuluista. joten:
a) onko 8KW niben nykypumpuissa eroja puhallinkonvektorien ohjaamiseen/toimintaan liittyen.
b)ilmeisesti kattoon upotettavat puhaltimet ovat reippaasti kalliimpia kuin seinämalliset ja lisäksi vian/vuodon tullen riskialttiimpia? Mitkä ovat sopivia, toimivia merkkejä puhaltimissa (ja minkä hintasista laitteista mahtaa olla kyse)
c: TArviiko kaikki pumput tuon lisäosan pcs 44?
d) mitä muuta huomioonotettavaa? Mukava olis saaha yks tai kaksi tilaa viileäksi, jos ensi kesästä tulee pitkä ja kuuma :)
kiitoksia taas!
-
Jo aiempaankin kysymykseen hienosti apua saaneena tarvisin vielä hieman vinkkiä lisää.
Taloon tulee Niben 8kw pumppu, 180 m porakaivo. Ensin oli tarkoitus yhdistää tuohon ilmanvaihtokoneeseen joku lisäosa, josta on hyötyä sekä kesällä että talvella (lämmitys,viilennys), mutta sen verran suunnitelmat muuttuivat, että tuo lisäosa jää pois, ja viilennyksen sijasta tulee jäähdytyslaite/laitteet riippuen nyt kuluista. joten:
a) onko 8KW niben nykypumpuissa eroja puhallinkonvektorien ohjaamiseen/toimintaan liittyen.
b)ilmeisesti kattoon upotettavat puhaltimet ovat reippaasti kalliimpia kuin seinämalliset ja lisäksi vian/vuodon tullen riskialttiimpia? Mitkä ovat sopivia, toimivia merkkejä puhaltimissa (ja minkä hintasista laitteista mahtaa olla kyse)
c: TArviiko kaikki pumput tuon lisäosan pcs 44?
d) mitä muuta huomioonotettavaa? Mukava olis saaha yks tai kaksi tilaa viileäksi, jos ensi kesästä tulee pitkä ja kuuma :)
kiitoksia taas!
Puhallinkonvektori ei tarvitse maalämpöpumppua mihinkään.
En ole tietoinen mitä etu sillä voisi saavuttaa, että puhallinkonvektorin ohjaus tapahtuisi maalämpöpumpusta käsin.
Kaukosäätimellä olohuoneen sohvalta mieluummin.
-
siis eikö se puhallin tarvi viileää jostain, tässä tapauksessa porakaivosta jonku pumpun kierrättämänä?
Luulenpa taas, että olen esittänyt asiani huonosti, taas :)
kyl
-
siis eikö se puhallin tarvi viileää jostain, tässä tapauksessa porakaivosta jonku pumpun kierrättämänä?
Luulenpa taas, että olen esittänyt asiani huonosti, taas :)
kyl
Konvektorille oma kiertovesipumppu joka kaivon liosta kierrättää.
Kierrätyksen voi toki hoitaa mlp:n kiertovesipumpullakin, mutta silloin sähköä kuluu huomattavasti enemmän. MLP:n kiertovesipumpun teho luokkaa 150-250w, kun konvektorille riittäisi 25-75W.
Ehkä MLP:llä voisi hoitaa tuon erillisen kiertovesin pumpun on/off-ohjauksen ulkolämpötilan mukaan, mutta saman asian voi tehdä myös jollakin erillisellä termostaatilla.
-
Mallista riippuen puhaltimessa on (3-tie)venttiilin ohjaus (ts. avaa/sulkee venttiilin sen mukaan tarvitaanko kylmää vai ei), tästä samasta voi ottaa ohjauksen kv-pumpulle (varmuudeksi kontaktori/rele väliin). Tai näin meillä on tehty ja toimii mainiosti. Nesteet vaan ei vielä kierrä, mutta se on toinen juttu toisessa threadissa.
Sen verran vielä tuosta 3-tieventtiilistä, että mielestäni se on täysi turhake, jos on vain yksi puhallin, mutta meille se asennettiin, kun oli kuulemma "must" juttu. Näin jälkeenpäin ajateltuna en kyllä keksi miksei ilmankin pärjäisi (vaikka sitten puhaltimen ohjaama 2-tieventtiili johonkin väliin, tai sitten ei edes sitäkään, koska pumpulle jo menee ohjaus eli nesteet ei puhaltimessa kierrä silloin kun ei ole tarvetta).
-
mie arvasin, että kysyin liian vaikeasti. maalänpöoumppu ei siis tarvikaan ymmärtää konvektpreista?
lyhyemmin: miten mie saan yhen/kaks tilaa jäähdytettyä porakaivola. ilmastointilaitteeseen liitettävää viilennystä ei lasketa :)
-
Terve,
Kyselen apuja täältä, kun paljon on samasta aiheesta näköjään kirjoiteltu.
Minulla on olohuoneessa Technibelin MPW4 konvektori (vain viilennys). LVI-urakoitsija unohti kertoa rakennusaikana, että seinäyksiköltä pitäisi vetää tekniseen tilaan venttiilin ohjauspiuha, joka nyt puuttuu.
Vaihtoehtona 1) on rakentaa tekniseen tilaan releohjaus venttiilille sähkökeskukselta (konvektorin sähköjohdosta) siten, että aina kun konvektori kytketään päälle, ohjataan releen avulla venttiili auki, ja kun konvektori sammutetaan, menee venttiili kiinni. Onko tässä jotain vaaraa, kun sain tästä keskustelusta sen käsityksen, että konvektori ohjaa relettä tilanteen mukaan päälle tai pois, eikä neste siis aina kiertäisi kun yksikkö on päällä. Tuleeko ylimääräistä veden kondensoitumista tms? Ainakin LVI-urakoitsija pitäisi ottaa vastuu laitteen toiminnasta tuolla kytkennällä, kerta eivät osaa mitään tilanteeseen sanoa.
Vaihtoehtona 2) on rakentaa tuo puuttuva veto, mikä tarkottaisi varmaan jonkun matkaa seinän pintaan johtoa ja jonkin verran töitä ullakolla. Lisäksi joutuisi kinastelemaan urakoitsijan kanssa, että kuka on velvollinen maksamaan noista töistä.
Onko muita vaihtoehtoja tai vinkkejä tilanteeseen?
-
Jos teknisessä tilassa on oma kiertopumppu Tecnibelille niin magneettiventtiilin voisi kytkeä rinnan kiertopumpun kanssa.
Eli mangneettiventtiili avautuu aina kun Tecnibelin kiertopumppu pyörii ja sulkeutuu kun ko kiertopumppu pysähtyy.
Yks vaihtoehto saattais olla että siirtää magneettiventtiilin Tecnibeliin esim putkiliittimeen.
Siis siten että irroittaa toisen liuosputken Tecnibelistä ja laittaa magneettiventtiilin putken ja Tecnibelin liittimen väliin.
-
Kiitos vastauksesta!
Käsittääkseni kiertopumppu on maalämpöpumpun sisässä, koska Technibeliltä ei tule mitään muuta kuin liuosputket ja sähköjohto tekniseen tilaan.
Jos magneettiventtiilin siirtää Technibeliin, niin täytyykö seinäyksikkö käyttää irti? Tämä ei urakoitsija mukaan ole suotavaa.
Ymmärsinköhän aiemmin oikein, että Technibel avaa ja sulkee venttiiliä käytön aikanakin eikä vain laitettaessa virta päälle ja pois? Ja onko siitä jotain haittaa jos neste kiertää koko ajan? Viilentääkö Technibel sitten koko ajan, eikä pysty vain kierrättämään ilmaa?
-
On aika niukasti tietoa Tecnibelistä tarjolla netissä mutta uskoisin että jäähdytyskäytössä lämpökaivon keruuliuosnesteellä on kierto oltava päällä jatkuvana koko jäähdytyskäytön ajan.
Koska keruunesteen lämpötila on kesällä nollan tienoilla niin kestäisi jonkinaikaa että puhaltimen kenno jäähtyy jos liuoksen kierron pysäyttää aina kun haluttu huonelämpötila on saavutettu.
Tästä aiheutuu lämpötilavaihteulua huoneilmaan,tasaisempaan lämpötilaan pääsee jos liuos kiertää jatkuvasti ja vain puhallinta ohjataan joko päälle/pois tai pyörimisnopeutta säätämällä.
Liuosputkien kondensoitumiseen jäähdytyskäytössä ei vaikuta kiertääkö liuos jatkuvasti vai jaksottain.Ne pitää eristää huonelimasta siten ettei kondensoitumista putkien pinnoilla pääse tapahtumaan.
Sisäyksikön kennon kondensoitumista ei taida pystyä välttämään joten siitä on varmaan olemassa kondenssiveden poistoputki talon viemäriin tai seinän läpi ulos?
Maaviileän kiertopumppuna pystyy käyttämään lämpöpumpun keruuliuoksen kiertopumppua,on vaan turhan suuritehoinen ja epätaloudellinen sähkön kulutuksen takia.Oma erillinen kiertopumppu ja magneettiventtiili,joka avautuu aina kun kiertopumppu käynnistyy ja sulkeutuu kun kiertopumppu pysähtyy,riittää virtauksen ylläpitämiseksi Tecnibelin jäähdytyskäyttöön.
Jos Technibelin sisäyksiköltä menee nyt ohjaus tekniseen tilaan Technibelin omalle kiertopumpulle niin kyllä tuota samaa ohjausta voi käyttää magneettiventtiilin ohjaamiseen,nehän on yhtäaikaa päällä ja pois päältä.
Eli kun Tecnibel käynnistää kiertopumpun niin samasta ohjauksesta (kaapelista)voi hyvin ottaa ohjauksen magneettiventtiilille.
Kiertopumppu ja magneettiventtiili on tietysti oltava samalla käyttöjännitteellä.
Onko teknisessä tilassa nyt olemassa Technibelille magneettiventtiili ja oma kiertopumppu?
-
Kiitos taas loistavasta vastauksesta!
Seinäyksiköltä on poistoputki viemäriin, eli se ilmeisesti poistaa kokonaan huolen kennon kondenssiveden vuodoista tms.
Technibelin seinäyksiköltä ei tällä hetkellä mene tekniseen tilaan mitään ohjausta. Teknisestä tilasta tulee Technibelille ainoastaan sähköt ja liuosputket. Tästä päätteelin, että Technibelillä ei taida olla teknisessä tilassa omaa kiertopumppua, vaan sen täytyy ilmeisesti käyttää maalämpöpumpun kiertopumppua, eikös? Vai käynnistyykö ja sulkeutuuko mahdollinen erillinen kiertopumppu itsekseen ilman mitään ohjausta?
Alkuperäinen idea oli ottaa sähkökeskukselta ihan tuosta seinäyksikölle menevästä sähköjohdosta (tehonsyöttö) releohjaus magneettiventtiilille, jos magneettiventtiilin on tarkoitus joka tapauksessa avautua aina kun seinäyksikköön laitetaan virta päälle, ja sulkeutua kun seinäyksikkö sammutetaan. Ilmeisesti näin vastauksesi perusteella on, jos Technibel toimii puhallinta ohjaamalla eikä venttiiliä jatkuvasti ohjaamalla, mutta mistä sen voisi tarkistaa...
-
Alkuperäinen idea oli ottaa sähkökeskukselta ihan tuosta seinäyksikölle menevästä sähköjohdosta (tehonsyöttö) releohjaus magneettiventtiilille
Teknisestä tilasta tulee Technibelille ainoastaan sähköt ja liuosputket.
Jos Techibelille menee nyt jatkuva sähkö esim 3X1,5mm2 kaapelilla niin ei siitä oikein taida tuollaista ohjausta saada normaalikonsteilla.
Jos kaapeli sattuis olemaan 4X1,5mm2 niin sitten olisi yksi vapaa johdin ja magneettiventtiilin ja kiertopumpun ohjaus onnistuu helposti
Eli Tecnibelille menee jatkuva jännite ja kun Technibel käynnistetään niin tuohon vapaaseen johtimeen tulee jännite Technibeliltä päin magneettiventtiilille ja kiertopumpulle,tai sitten apureleelle josta em sähköt kytkeytyy.
Tällä Tecnibeliltä päin tulevalla sähköllä siis avautuu magneettiventtiili ja kiertopumppu käynnistyy aina kun Tecnibel käynnistetään ja kun Tecnibel pysäytetään niin tuo sähkö katkeaa ja liuoksen kierto Tecnibelin kennossa pysähtyy.
jos magneettiventtiilin on tarkoitus joka tapauksessa avautua aina kun seinäyksikköön laitetaan virta päälle, ja sulkeutua kun seinäyksikkö sammutetaan.
Joo,kyllä siinä magneettiventtiili tai käsiventtiili tms sulku on hyvä olla koska muuten liuos kiertää Technibelin kennossa aina(myös talvella) kun maalämpökone käy jos kiertopumppuna on ainoastaan maalämpökoneen liuospumppu.Talvella kun ei erillistä jäähdytystä juurikaan tarvita.
Usein kytkentä maalämpökoneen liuosputkiin tehdään siten että lämmönkeruuputkeen lisätään takaiskuventtiili jonka toiselta puolelta lähtee Technibelille liuos ja takaiskuventtiilin toiselle puolen tulee paluuputki Technibeliltä.
Tämä takaiskuventtiili siis pakottaa liuoksen kiertämään lämmönkeruupiirin kautta.
Ilman sitä liuos oikaisee paluuputkesta suoraan menoputkeen.
Sitten toiseen Tecnibelin putkeen sulku,magneetti- tai käsiventtiili ja oma kiertopumppu.
Ilmeisesti on myös mahdollista käyttää maalämpökoneen kiertopumppua Technibelinkin liuoksen kierrättämiseen mutta sen sähköisestä tai putkikytkennästä en osaa sanoa kun menee jo spesiaalihommiksi.
-
Mielestäni järjestelmä toimii niin että jos termostaatti "huomaa" että jäähdytystä ei tarvita, se sulkee magneettiventtiilin ja estää kierron laitteessa vaikka puhallin pyörisikin. Monet ovat puhuneet että tuolla magneettiventtiilillä ei ole mitään virkaa jos systeemissä ei ole muita jäähdytys yksiköitä. Eli silloin kun yksikkö antaa käskyn avata magneettiventtiili käynnistyykin erillinen vain jäähdytykseen tarkoitettu kiertovesipumppu releellä ohjattuna. Maalämpöpumpun liuospumppua ei voi tuohon tarkoitukseen käyttää. Tarkista myös että konvektorille lähtevien haarojen väliin on asennettu takaiskuventtiili ettei laite kierrätä litkua vain omassa haarassaan.
Luulisin että nämä jäähdyttimet ovat usein mietitty sellaisiin kohteisiin missä kiertää jäähdytysvesi jatkuvasti jolloin virtaus täytyy sulkea/avata magneettiventtiilillä tarvittaessa. Turha nesteen kierrättäminen yksikössä tuottaa turhan takia kondenssia.
Jos johdon vetäminen on ylivoimainen tehtävä miettisin varmaan itse jotain Johdoton, X10, z-wave tms laitetta millä siirtäisin tuon ohjaussignaalin langattomasti.
edit. taisin myöhästyä..
-
Onko nämä teidän jäähdytyskennolle menevät putket otettu maapiiristä tulevasta putkesta? Kierrättääkö jäähdytyksen oma pumppu maanestettä maalämpökoneen läpi vai onko jäähdytyskennon putket otettu menevä ennen maalämpökonetta ja tuleva koneen jälkeen?
-
Onko nämä teidän jäähdytyskennolle menevät putket otettu maapiiristä tulevasta putkesta? Kierrättääkö jäähdytyksen oma pumppu maanestettä maalämpökoneen läpi vai onko jäähdytyskennon putket otettu menevä ennen maalämpökonetta ja tuleva koneen jälkeen?
Yleensä kytketään koneesta lähtevään putkeen ja väliin takaiskuventtiili. Jäähdytyspiirin pumppu kierrättää sitten liuosta myös koneen läpi.
-
Onkos ihmiset olleet tyytyväisiä näihin Technipel.. beleihin? Itse en kahden koneen kokemuksella täysin tyytyväinen ole. Ensinnäkin haluaisin säätää puhaltimen kierrosluvun pienemmäksi; nykyinen alin teho pitää aikamoista mekkalaa. Toisekseen isommilla tehoilla koko laite tärisee (puhallin ei ole tasapainossa) ja halvalla tehdyt muoviosat alkavat rämistä tärinän tahdissa. Näin myös koneessa, joka on pultattu kiinni 130 mm tiiliseinään (joka ei tärise).
Työhuoneen jäähdytykseen konvektori riittää hyvin (pienempikin puhallusteho riittäisi), mutta puolitoistakerroksinen aula/olohuone/keittiö etelään päin olevin kahden kerroksen korkuisin ikkunoin ei tahdo alle 21-22 asteen jäähtyä edes näillä keleillä, kun ulkona ollaan kaukana hellelukemista. (En nyt alle 21 asteen niin kauheasti kaipaisikaan, mutta jos iskisi 30 asteen helle, teho loppuisi pahasti kesken.)
Maapiiristä tulee putken pintaan eristeen alle kiinnitetyn anturin mukaan 9.2-asteista liuosta ja paluu on 13.3-asteinen. Sama liuos kiertää myös iv-koneessa viilentämässä tuloilmaa (vaikutus vain pari astetta, mutta onneksi ilma myös kuivuu jonkin verran samalla).
-
Mulla on yks kattokonvektori asennettuna ja tuolla viilennys on pelannut varsin hyvin. Montaa päivää se ei ole tänä kesänä tosin ollut päälläkään. Tais olla tuo juurikin kyseinen päivä (27.7) ensimmäinen kun napsautin sen päälle. Muutaman tunnin jälkeen maalämpöpumpun mittarit kertoivat liuoksen lämpötilaksi jotain 8 - 8,5 asteen väliin. Kyseessä porakaivo. Puhallin oli viimekesänä ollut 2-nopeudella ja sille se tais nytkin jäädä.
Tässä vertailuksi kuinka lämpötila meillä käyttäytyy. Olkkarin seinässä on seinätermostaatti joka käynnistään koneen automaattisesti ja hystereesi taisi olla 1,5 tai 2 astetta ja tuo ei ole säädettävissä. Tuo verran pudotusta huoneilmassa meinaa olla jo hiukan turhankin paljon, ehkä 1-nopeudella lämpötila muuttuisi tasaisemmin. Lämpötilan mittaus on keskeltä asuntoa. Myös konvektori on melko keskeisellä paikalla asunnossa.
(http://i.imgur.com/2YcQzoi.png)
-
Meillä jäähdytettävä tilavuus on arkkitehtikuvien perusteella melkein 450 m3 (koko tönö pl. tekninen tila ja kosteat tilat). Talo on aurinkoisella paikalla, ulkoseinät ovat hyvin tummat ja ikkunapinta-alaa on etelään päin reilusti. Kaihtimet suljetaan auringon paistaessa. No, toki tuo konvektori on paljon parempi kuin ei mitään, mutta meteliin nähden olisin odottanut suurempaa vaikutusta. Tietysti tuo meidän kaivosta tuleva yli 9-asteinen liemikin heikentää tehoa.
Toisessa ketjussa puhuttiin lattiaviilennyksestä - kylläpä se kivilattia konvektorillakin menee aika kylmäksi, että liekö noilla hirveää eroa sen suhteen.
-
Meillä jäähdytettävä tilavuus on arkkitehtikuvien perusteella melkein 450 m3 (koko tönö pl. tekninen tila ja kosteat tilat). Talo on aurinkoisella paikalla, ulkoseinät ovat hyvin tummat ja ikkunapinta-alaa on etelään päin reilusti. Kaihtimet suljetaan auringon paistaessa. No, toki tuo konvektori on paljon parempi kuin ei mitään, mutta meteliin nähden olisin odottanut suurempaa vaikutusta. Tietysti tuo meidän kaivosta tuleva yli 9-asteinen liemikin heikentää tehoa.
Toisessa ketjussa puhuttiin lattiaviilennyksestä - kylläpä se kivilattia konvektorillakin menee aika kylmäksi, että liekö noilla hirveää eroa sen suhteen.
Täällä sisätilavuus on noin 500m3. Etelään/länteen on olkkarissa ~12m2 ikkunoita + lasiovi. Kolmen ikkunan edessä on tosin 2m leveä terassi jossa on katto päällä. Tuo jossain määrin rajaa suoraa auringonpaistetta pois talosta. Ikkunoissa ei ole kaihtimia tai verhoja edessä.
Se mitä olen lattian pintalämpötilaa ir-mittarilla katsellut niin sen lämpötila on 1 asteen tarkuudella aivan sama kuin huoneen lämpötila. Näin kesäaikaan kaikkien tilojen lämmitys ja kierto loppuu kun ulkolämpötila on yli 15 astetta. Lämpöseltähän tuollainen laattalattia ei tunnu kuin vasta jossain 25-27 asteen jälkeen. Tämä on sitten vasta -5 asteen ulkolämpötilojen kylmemmällä puolella. Ilman sukkia ei oikein mielellään kävele tai oleskele tuollaisella alueella. Tosin meidän tapauksessa kiiltävään laattaan(pl kosteat tilat ja vessat) jää paljaista jaloista rasvajäljet jolloin siellä ei oikein muutenkaan viitsi ilman sukki käyskennellä...
Sinällään olen ollut yllättynyt kuinka vähän tuota konvektoria on tarvittu sen jälkeen kun muutin lämmitysrajaa sekä lämmityskäyrää viileämmäksi näillä lämpöisillä keleillä. Ennen näitä muutoksia konvektori oli päällä kesällä yhtäjaksoisesti ehkä parin viikon ajan.
Oliko iv-koneelle ja konvektorille oma kiertovesipumppu? Jos yhteinen niin onhan virtaus konvektorissa riittävä?
Mun malli on tälläinen...
(http://i.imgur.com/Ai5c70X.jpg)
-
Meillä on Technibelin seinämalli, tehon piti olla muutama kW. IV-koneella/konvektorilla on oma kiertopumppu, joka on nyt täydellä teholla. Konvektorin linjasäätö on täysin auki, IV-koneen aika pienellä (ovat rinnan). Konvektorille ja IV-koneelle menee tällä hetkellä 9.0-asteinen liemi ja IV:ltä palaa 10.8, konvektorilta 12.9. Virtauksesta en osaa muuta sanoa kuin nuo lämpötilat, aika ohuella pillillä tuo jouduttiin putkittamaan kun jälkikäteen asennettiin ja piti saada putket eristeineen piiloon kattopaneelin taakse.
-
Meillä on Technibelin seinämalli, tehon piti olla muutama kW. IV-koneella/konvektorilla on oma kiertopumppu, joka on nyt täydellä teholla. Konvektorin linjasäätö on täysin auki, IV-koneen aika pienellä (ovat rinnan). Konvektorille ja IV-koneelle menee tällä hetkellä 9.0-asteinen liemi ja IV:ltä palaa 10.8, konvektorilta 12.9. Virtauksesta en osaa muuta sanoa kuin nuo lämpötilat, aika ohuella pillillä tuo jouduttiin putkittamaan kun jälkikäteen asennettiin ja piti saada putket eristeineen piiloon kattopaneelin taakse.
Eihän missään ylimääräisissä tiloissa ole "mukavuuslämmitystä" esim laattalattian takia. Erään tapauksen tiedän jossa omistaja jäähdytti ja lämmitti asuntoa samaan aikaan... Ja eihän silloin konvektorissa puhti piisannut. Onko pumpussa lämmitysraja tms minkä jälkeen lämmitys katkeaa automaattisesti ulkolämpötilan ylitettyä jonkun tietyn. Tiedän varmasti että tuo laattalattia osallistuu ainakin täällä taloudessa myös huonelämpötilojen tasaamiseen...
Tämä tuli juurinkin lämmityskäyrien säätämisellä esille kun jäähdytystarve pieneni oleellisesti...
-
...Konvektorille ja IV-koneelle menee tällä hetkellä 9.0-asteinen liemi ja IV:ltä palaa 10.8, konvektorilta 12.9...
Tehot näyttäisivät tällaisilta, jos jotenkin saisit selville virtaamat:
Virtaama Delta t Delta t
l/s 1,8 C 3,9 C
0,1 0,8 kW 1,6 kW
0,2 1,5 kW 3,3 kW
0,3 2,3 kW 4,9 kW
0,4 3,0 kW 6,5 kW
0,5 3,8 kW 8,2 kW
-
Mukavuuslämmitys on khh/ph/sauna-tiloissa, mutta ne ovat suljetun oven takana. Muualta termostaatit sulkevat lämmityskierron (ja jakotukkien lämpömittarien mukaan kiertoa ei ole). Lämmitystä en halua katkaista kokonaan, koska haluan, että pesuhuone kuivuu nopeasti suihkun jälkeen.
Virtaamaa en kyllä saa mitattua. Tuskinpa se kovin iso on..
-
Lainaanpa tätä ketjua. Tilasin Stiebelin lämpöpumpun yhdellä Emmeti EGWW 10 jäähdytyskonvektorilla. Tämä kuuluu siis sovittuun kokonaishintaan. Jos asennan toisen konvektorin, tarviiko se oman kiertovesipumpun vai pyöriikö molemmat konvektorit samalla pumpulla? Ajatus olisi toinen konvektori asentaa yläkertaan, jonne on rakennusvaiheessa asennettu 3 ylimääräistä suojaputkea. Eli niitä punaisia/sinisiä muovisia haitarisuojaputkia mitoiltaan n. 22/28mm. Ja mutkiahan niissä on, joten onnistuuko lämpöpumpulta yläkerran konvektorille viedä putket noita suojaputkia pitkin? Emmetissä on putkien lähdöt 12mm paksusia. Mitkä ovat viralliset säännökset putkille, jotka konvektoreille pitää olla?
-
Lainaanpa tätä ketjua. Tilasin Stiebelin lämpöpumpun yhdellä Emmeti EGWW 10 jäähdytyskonvektorilla. Tämä kuuluu siis sovittuun kokonaishintaan. Jos asennan toisen konvektorin, tarviiko se oman kiertovesipumpun vai pyöriikö molemmat konvektorit samalla pumpulla? Ajatus olisi toinen konvektori asentaa yläkertaan, jonne on rakennusvaiheessa asennettu 3 ylimääräistä suojaputkea. Eli niitä punaisia/sinisiä muovisia haitarisuojaputkia mitoiltaan n. 22/28mm. Ja mutkiahan niissä on, joten onnistuuko lämpöpumpulta yläkerran konvektorille viedä putket noita suojaputkia pitkin? Emmetissä on putkien lähdöt 12mm paksusia. Mitkä ovat viralliset säännökset putkille, jotka konvektoreille pitää olla?
Menee kyllä useampi konvektori samalla pumpulla, mutta putket tarvinnevat kondenssieristyksen, eli tuo pelkkä suojaputki ei riitä?
-
Mikä olisi sopiva putki konvektorin ja lämpöpumpun välille? Mahdollisimman taipuisaa, onko valmiiksi eristettyä, entä putken koko?
-
Meillä on vedetty konvektorille (CHILLER GRAND VARI 100) kokonaispaksuudeltaan eristeiden kanssa n.70mm putkeä. Eli tässä on eriste valmiina ja sitten on suojaputki ja tämän sisällä muistaakseni 20mm putki. Hiema oli haastavaa tuon vieminen seinän sisällä kun se tuli lattiasta läpi, mutta onnistuin kuitenkin lopulta. Itse koneen kotelointi oli myös oma tarinansa mutta sain sen laitettua mukavasti khh-puolella alaslaskettuun kattoon ja tein myös huoltoluukun tälle.
Itse viilennyksen kytkin ensimmäistä kertaa vasta viikko sitten päälle(uudiskohde, muutettu sisään 11/2016). Vielä ei ole kummoisia helteitä ollut, joten ei ole suurta kokemusta tuosta. Mutta meillä oli ajatuksena se, että mitään ilpin kaltaista seinäyksikkö ei haluttu. Itse kone on meillä asennettua alaslaskuun ja seinällä näkyy vain ritilä. Eli kovin huomaamaton on laite seinällä. Meillä tuo laite on n. 75/153m^2 tilassa (ruokailu, keittiö, olohuone), joten viileä kulkeutumista muihin tiloihin ei vielä ole kokemusta.
Meillä on Stiebelin wpf7 pumppu (reikä 170m), mutta viilennykselle on oma kiertovesipumppu ja tämä lähtee päälle vasta kun termostaatti sisällä käskee eli viilennystarpeen mukaan.